Vapaus, February 24, 1966

              I
I Urheilua
a
I
länsi-Saksa vei yhdistetyssä liaksoisvoiton
Oslo. — Georg Thoma, j o k a kuusi
vuotta sitten voitti yhdistetyn k i l ­p
a i l u i s s a Squaw V a l l e y n kisoissa
k u l t a m i t a l i n , osoitti olevansa edel­l
e e n k i n maailman paras viemällä
maanantaina yhdistetyn k i l p a i l un
mestaruuden. Hänen maanmiehensä
F r a n z K e l l e r s i j o i t t u i toiseksi j a y h ­d
i s t e t y n ^ 15 k i l o m e t r i n voittaja
S v e i t s i n A l o i s Kalin sai pronssia.
Y h d i s t e t y n k i l p a i l u n neljäs mies
o l i Itä-Saksan R a l f Pöhländ j a N e u ­v
o s t o l i i t o n Boris Tsheremuhin sekä
J u r i Simenov sijoittuiva t viidennek­s
i j a kuudenneksi.' Norjan toivo
M i k k e l Dobloug jätettiin seitsemän­n
e k s i . .
Suomalaispanos jäi melko vaati­mattomaksi,
mutta s i l t i suomalaiset
silviytyiväi oikeastaan odotettua pa­remmin.
Esa K l i n g a s i j o i t t u i 12.
N o r j a n entisen huipputekijän A r ne
L a r s e n i n jälkeen otettuaan maanan­t
a i n hiihto-osuudella viidennen, t i ­l
a n . Jo v a j a a n 40 s e k u n n i n paran­nus
h i i h t o a i k a a n o l i s i nostanut vie-rumäkeläisen
kokonaiskilpailussa
kuudenneksi — n i i n t i u k k a o l i k i l ­p
a i l u . Ilpo N u o l i k i v i nousi hiihdon
10 s i j a n ansiosta ~16 tilaJle, Vesa-
P e k k a Sarparanta oli tasapaksun
esityksen jälkeen 22. t i l a l l a . Ja
huonosti hypännyt,. m u t t a - k o h t a l a i -
sen hyvin~hiihtänyt Raimo M a j u ri
26. K i l p a i l u n suoritti loppuun 39
miestä, joista 21 y l i t t i 400 pisteen
aatelisrajan.
Yhdistetyn
15
kilpailu
km
1) Georg Thoma L-Saksa 56.03,9
2) Franz K e l l e r L-Saksa 58.08,9
3) A l o i s Kalin Sveitsi _ 52.12,9
4) Ralf Pöhland I-Saksa 55.14.8
5) Boris Tsheremuhin, N L 56.46,6
6) J u r i Simenov N L 55.38.6
7) M i k k e l Dobloug Norja - 57.00,5
8) Roland Wiesspflog I-Saksa 55 43,6
9) Markus Svendsen N o r j a -_ 54.25,5
10) Evgeni Loginov N L 57,17,3
11) A r n e Larsen N o r j a —--- 55,59,&
12) Esa K l i n g a Suomi 55.34,7
H i i h t o -
pisteet
214,86
192,04
261,83
224,22
207,04
219,66
204,49
218.70
234,21
201,41
215,62
220.41
Mäki-pisteet
229,80
251,00
178,90:
215.20
227,00
210,50
223,70
208.60
192,90
225,50
209,60
203,80
Yht.
444,66
443,04
440,73
439,42
434.04
430,16
428,19
427,30
427,11
426.61
425,22
424,21
Kees Verkerk vei kullan
Göteborg. — Vuoden 1966 p i k a ­l
u i s t e l u n MM-kisat olivat hollanti­l
a i s t e n j u h l a a . Maailmanmestariksi
k r u u n a t t i i n Kees Verkerk" joka sa­m
a l l a vei nimiinsä kolme matka-mestaruutta.
Kolmen v i i k o n takai­nen
Euroopan mestari A r d Schenk
sai toisena kilpailupäivänä päästää
maanmiehensä ohitseen varmistaen
k u i t e n k i n kaLsoisvQiton H o l l a n t i i n .
Göteborgin oma ylpeys Jonny N i l s ­son
nousi sunnuntain h y v i e n esityk-tensä
ansiosta kokonaiskilpailussa
p r o n s s i l l e .
30-vuotias V e r k e r k o l i 1,500 met­rillä
aivan ylivoimainen ajalla
2.12.9. P i t k i e n matkojen erikoismie-henä
tunnettu Jonny N i l s s o n yllätti
ottamalla toisen sijan, 2.14.5. Nor­j
a n Svein E r i k Stiansen o l i kolmas
2.15.0. j a häntä seurasi kova h o l -
l a n t i l a i s t r i o L i e b r c c h t s , Schenk ja
Nottet. Suomalaispanos jäi tälläkin
m a t k a l l a edelleen melko keskinker­taiseksi.
Jouko, Launonenkaan ei
pystynyt kymmenettä sijaa parem­paan
saavutukseen ajallaan 2.16.4.
. R a i m o H i e t a l a o l i 18. j a Seppo Hän­n
i n e n vasta 24.
V e r k e r k jatkoi loistavaa työtään
" M M - L U I S T E L U N R A T K A I S U P Ä I VÄ
1,500 m
1) Kees Verkerk Hollanti 2.12.9 ( 1 )
2) Ard Schenk Hollanti 2.15.4 ( 5 >
3) Jonny Nilsson, Ruotsi 2.14.5 ( 2 )
5) F. W . Guttormsen Norja 2.15.6 ( 7 )
5) Svein E . Stiansen N o r j a — — 2.15.0 ( 3 )
6) E . Matasevitsh N-Iiitto — 2 . 1 6 . 1 ( 8 )
7) Fred A . Maier N o r j a ^ — . — 2.16.5 (11)
8) Rudi Liebrechts Hollanti . 2.15.2 ( 4 )
9) G Zimmermann, L-Saksa 2.16.7 ( 1 4 )
10) Per I v a r M o e Norja - . — - 2 . 1 6 . 5 (11)
p e n i n k u l m a l l a ja vei kolmannen
matkavoittonsa ajalla 16.21.6. Vas­taavaan
saavutukseen on pystynyt
v i i m e k s i norjalainen s u u r l u i s t e l i ja
H j a l l i s Andersen joka vuonna 1951
v o i t t i 500, 1,500 j a 5,000 metriä.
Sääntöjen mukaan kolme matka voit
toa saavuttanut l u i s t e l i j a v i e mesta­ruuden
v a i k k a hän e i o l i s i k a a n y h ­teispisteissä
paras. Verkerk tosin
o h i t t i maanmiehensä S c h e n k i n niyös
pisteissä, ja o l i s i t en j o k a suhteessa
y l i v o i m a i n e n maailmanmestari;
Jonny N i l s s o n otti tälläkin mat­k
a l l a toisen s i j a n i a nousi k o t i y l e i ­sön
riemuksi kolmanneksi neljän
n o r j a l a i s e n j a N e u v o s t o l i i t o n Matu-s
e v i t s h i n ohitse. N i l s s o n i n aika o l i
16.32.2. N o r j a n P e r W i l l y Guttorm:
sen oli p e n i n k u l m a l l a kolmas. 16.-
38.4,. j o k a nousi k o k o n a i s k i l p a i l u s sa
neljänneksi .
F r e d A . M a i e r j a P e r I v a r Moe
olivat lähes täydellisiä pettymyksiä
viipyessään m a i k a l l a y l i 17 minuut­t
i a . Myöskään neuvostoliittolaiset
eivät luistelleet odotuksien mukai­sesti.
".•
K i l p a i l u j a oli seuraamassa yli
32,000 innostunutta katsojaa.
«#•1.1 ii • •• i l i •(• >•
Vimtyisa iltapäivä
konserltioiije nii­neen
Don haalilla
Toronto. — Finlandia^kuoro oli
soittoyhtyeen ja Sekstetin kanssa
järjM&nyt hyvän musikaaUsen oh-jelöjian,
oikeastaan konsertin, jota
kuitenkin sanottiin vaatimattomasti
vain niusikaa!!isen jaoston "kahviti­laisuudeksi".
Kahvipöydät olikin sa­liin
järjestetty kabaretin-malliin.
Pöytään sai ostaa kahvia hyvän pul­lan
ja kaakun kera ja nauttia niitä
ohjelmaa seuratessa. Ohjelmassa oli
sooloja, duettoja ja kuorolaulua se­kä
viimeksi esityksiä Sekstetiltä ja
soittoyhtyeeltä. Se oli siis konsertti­ohjelma.
KiKjro esiintyi vain yhden kerran
ja yleisön puolella näkyi joitakin kuo­rolaisia,
jotka toivoisimme näkeväm­me
vastaisuudessa kuoron mukana.
Myöskin Y r i t y k s e n pikkutytöt antoi­vat
kauniin tanssiesityksen, josta kii­tos
tytöille. On Ilahduttavaa nähdä
nuorta alkavaa voimaa kulttuurivai-niolllamme.
.
Vilho Säilä, yksi osastomme van­hemmista,
esitti Perän Vertln kir­joittaman
runon "Kuolevat kukat",
minkä Säilä omisti meille vanhem­paan
kaartiin kuuluville. N i i n , se on
luonnon laki että kevättä j a kesää seu­raa
syksy j a hallat, vaan mC; elämme
vielä j a j u u r i tov. Säilän esitys osoit­taakin,
että siltä huolimatta vaikka
ollaan jo koko myöhään llla.ssa, niin
siksi ei syksyn halla ole vienyt harras­tusta
valistukseen ja kulttuuriin sekä
terveelliseen yhteistoimintaan parem­man
j a onnellisemman elämän saa-vuttamlsek.
sr. — A . N .
10,000 m
16.21.6 ( 1 )
16.47.5
16.32.2
16.38.4
16.47.9
17.02.2
17.02.3
16.53.0
17.09.6
17.35.6
( 4 )
( 2 )
( 3 )
( 5 )
( 8 )
( 9 )
( 6 >
(11)
(14)
Yhteis­pisteet
182.660
183.498
184.733
184.990
185.195
185.427
186.135
186.567
187.570
187.660
Sananen Suurjulila-toiminnasta
Port Arthur. — J o toisen kerran ko-kcontul
Suurjuhlia valmisteleva komi­tea
tekemään suunnitteluja juhlien
valmistelusta ja nyt jo tässä vllmel-
-sessä kokouk«;essa''luotiin piirusteluja
ja valittiin monet komiteat joiden huo­lena
on järjestellä niitä tehtäviä mitkä
Itsekullekin komitealle kuuluvat.
Tiedoitettlln, että Lakeview korkea­koulu
on Jo saatu vuokrata juhlakon­serttia
varten. Se kat.sottilnkln suurek­s
i saavutukseksi, sillä siellä ainakin on
tilaa suurelle joukolle ja tietenkin näis­tä
Juhlista muodostuukin suuret juh­lat
sillä tänne voidaan odottaa väkeä
saapuvak.sj el ainoastaan meidän Ca-nadasta
vaan myös rajan toiselta puo­len.
•
Vaikka talvi onkin ollut ankara pak-ka,
sineen ja suurine lumipyrvineen,
niin mcilläoli ainakin siinä kokouk-
! se.^sa sellainen usko, että kesä tulee
olemaan kaunis ja silloin tulee myös­kin
suurjuhlat onnistumaan.
Kuorot harjoittelevat kasvavalla voi­malla
J a suurelta se tällä kertaa näyt­tääkin.
Tietenkin siihen voidaan vielä­kin
saada uusia voimia, että se puoli
on ainakin taattu, ja nyt kun kaikki
valitut komiteat aloittavat työnsä, niin
voidaan myös odottaa hyviä tuloksia:
kin.'.
Näytelmä "Anttilan Unelma" on
täällä nyt harjoitusten alai.sena ja p i ­an
se tulee esitettäväksikin. Yleisenä
käsityksenä on myös .se, että siitä
tulee Suurjuhlan juhlanäytelmä. Tä­mä
riittäköön nyt Ja toisella kertaa
lisää. ;— TAS;
Eero Mäntyranta erehtyi matkassa
Oslo. — M M - h i i h t o j e n p i k a m a t k an
sai suomalaisten kohdalta yllättävän
päätöksen. Suomen suurin suosikki
E e r o Mäntyranta erehtyi matkassa.
M a a l i tupsahti miehen eteen v i i t i -
senkilometriä liian aikaisin. Mah­dotonta?
N i i n s e l i t t i k u i t e n k i n asiaa
Mäntyranta sanoen.
— O l i n ottanut maastomerkikseni
v i i t i s e n kilometriä ennen maalia s i ­j
a i t s e v a n pitkän kanjonin tapaista
solaa kulkevan nousun. Siinä vai­heessa
o l i t a r k o i t u k s e n i - a v a t a " p e l ­l
i t levälleen" j a kiskoa n i i n paljon
k u i n miehestä i r t i lähtee. J o l l a i n t a ­v
o i n tuo k o h t a l i v a h t i ohitseni kui­t
e n k i n täysin huomaamatta j a odot­t
e l i n sitä vielä s i l l o i n k i n / k u n m a a l i
äkkiä o l i s i l m i e n i edessä. Loppu-
- r i u h t a i s u jäi siis suorittamatta.
R e i t t i o l i raskas j a päivä n y t täysin
N o r j a n juhlaa.
Rakentajat! .
Meiltä saatte kaikenlalaU
rakennnatarpelta.
THUNDER BAY
LUMBER CO.
(FORT VVILUAM) L T D .
EIENKILÖKUNNAN O M I S T A MA
HENKILÖKUNNAN J O H T A MA
"Kuuluisa palvelustaan"
P u h e i i n 623-7469
516 HlifTpfl<irn~St. Fort WlUistn
P I K A M A T K A N M M T A I S T ON
L O P P U L U V U T
1) Gjerdmund Eggen N o r j a 47.56.2,
2) Ole Ellefsäter N o i j a 48.11.3, 3)
Odd Marthinsen Norja 48.14.7, 4)
B j a r n e Andersson Ruotsi 48.22.8,
5) Kalevi L a u r i l a , Suomi 48.23.8,
6) Eero Mäntyranta Suomi 48.29.8,
7) Hannu T a i p a l e Suomi 48:37.9 8)
Vjatsheslav Vedenin N L 48.51.2, 9)
W a l t e r Demel, L-Saksa 48.51.9, 10)
Ingvar Sandström. R u o t s i 48.152.9.
Lehtimiesten vastalause
Praha. Kansainvälisen Lehti­miesliiton
pääsihteeristö-on esit-|
tänyt vastalauseensa Norjan ulko­ministeriölle
sen johdosta, että
DDRn sanomalehtimichiä ei pääs­tetty
seuraamaan Oslon MM-kiso-ja,
ilmoittaa uutistoimisto Ccteka.
"Tämä päätös on r i s t i r i i d a s s a kan­s
o j en ystävyyden ja yhteistyön peri­aatteiden
kanssa^ sanotaan sähkees­sä.
— Kan.sainvälinen L e h t i m i e s l i i t ­t
o joka puolustaa k a i k k i e n demo­k
r a a t t i s t e n lehtimiesten etuja, ko­rostaa,
että se tulee pyrkimään sii­hen,
että seuraavat MM-kisat Järjes­tetään
sellaisessa maassa, joka voi
taata k a i k k i e n kansojen edustajain
osanoton."
K A N N A T T A K A A LIIKKEITÄ,
JOTKA ILMOITTAVAT
VAPAUDESSA!
Milloin hyvänsä tarvitsette ruokatavaraa, Uhaa tai
miesten vaatetusta, ostakaa ne osuuskaupastanne'
International Go-Op Stores Ltd.
176 s . Algoma Slroel Port Arthur, Ontario
US An naiset ME-vireessä
Vancouver. —- Kolme uutta
sisäratojen yleisurheiluennätys-tä
— tosin epävirallista — näki
päivänvalon Vancouverin kilpai­luissa
lauantai-iltana.
N a i s t e n 300 j a a r d i l l a kolme
osanottajaa alitti entisen ennätyk­sen
37.1: U n o M o r r i s , J a m a i k a 3.5.9,
Irene Piotrowski, Canada 36.0 j a
C h a r l o t t e Cook U S A .36.3. ;
N a i s t e n m a l l i n j u o k s u s s a o l i ame­r
i k k a l a i s e n Doris : Brovvnln aika
4.52.0( entinen ennätys 5.04.0) ja
naisten 600 j a a r d i l l a canadalaisen
Cece C a r t e r i n voittotulos 1.23 (en­t
i n e n 1.24.3).
Norja voitti viestin­hiihdon
MlM-kisoissa
Oslo. — Norjan kova viestin^
joukkue, jolle p o v a t t i i n etukäteen
v o i t t o a MM-hiihtojen 4x10 k i l o ­m
e t r i n hiihdossa, osoittautui mai­neensa
arvoiseksi k o r j a a m a l l a kes­k
i v i i k k o n a viestinhiihdon kulta­m
i t a l i n .
N o r j a n joukkueessa hiihti Gjer-mund
Eggen, Odd M a r t i n s e n . Ole
Ellefsäter j a H a r a l d Grönningen.
Canadan joukkue, jonka yhtenä
hiihtäjänä o l i A . Rauhanen Sudbu-rysta,
o l i neljänncllätoista s i j a l l a.
Kankkonen hyppää?
Oslo. — Ruotsin kansallisen uu­tistoimiston
TTn edustaja tiesi
lauantaina kertoa, että Suomen
ennakolta varmin valtti Oslon ki­soissa
Veikko Kankkonen näh­dään
hyppytornissa kilpailujen
viimeisenä päivänä. Itsepäiset hu-hiit
Oslossa ovat tietäneet kertoa,
että Kankkosen murtunut solisluu
sidotuaii tiukasti, joUoin hyppää­minen
on mahdollista.
SGÄU-LIITON
TIEDONÄNTOU
Sisähyppymestaruuskilpailut
Pitämässään kokouksessa päätti
l i i t t o t o i m i k u n t a antaa l i i t o n sisä-h
y p p y m e s t a r u u s k i l p a i l u i d e n järjes­tämisen
Toronton Y r i t y k s e l l e . K i l ­p
a i l u t suoritetaan ensi h u h t i k u u n 3
päivänä D o n h a a l i l l a , kejlo 10 aa­mupäivällä.
K i l p a i l l a a n vauhditto­missa
hypyissä seuraavissa sarjois­sa:
Y l e i n e n , alle 21-vuotiaat, alle
17-vuotiaat j a ikämiehet. L a j i t : p i ­tuus,
korkeus j a k o l m i l o i k k a . Mesta­r
u u d e n voittaa k i l p a i l i j a , j o k a näis­sä
kolmessa eri l a j i s s a saavuttaa
k o r k e i m m a n pistemäärän, o l l e n siis
l i i t o n mestari.
Toivomme, että t o i s i s t a k i n l i i t on
seuroista saapuu s i l l o i n osanottajia
näihin l i i t o n m e s t a r u u s k i l p a i u i h i n.
Työläisurheiluterveisin.
L i i t t o t o i m i k u n t a .
K : t t a Paavo Vaurio, sihteeri.
R u o t s i n työmarkkinoilla suoma­laiset
ovat ylivoimaisesti s u u r i n u l ­komaalaisten
työntekijäin ryhmä,
j o h o n merkittävällä tavalla vaikut­taa
pohjoismaisille myönnetty o i ­keus
valita vapaasti .se p a i k k a , jos­sa
työskentelee. Tässä mielessä
myös v i r a l l i n e n suhtautuminen suo­m
a l a i s i i n on p o s i t i i v i n e n j a vieras­maalaisten
suuri merkitys Ruotsin
t e o l l i s u u d e l l e ja talouselämälle
myönnetään, mutta . . .
J a suuri M U T T A!
V a i k k a : v i r a l l i n e n suhtautuminen
mm. suomalaisiin onkin myöntei­nen,
niin .soraääniäkin pääsee j u l ­kisuuteen.
Eikä aina n i i n vahingos­sakaan.
Koska todellisuus ei v a l i ­tettavasti'
ole j u h l a p u h u j i e n todel­l
i s u u t t a , n i i n kuvaan tulee satojen­tuhansien
työläisten syvien r i v i e n'
m i e l i p i d e .
Näistä m i e l l p i d e l l m a i s u i s l a on
viime aikoina herättänyt suurinta
huomiota Trelleborgin ammatilli­sen
paikalli-sjärjestön (Trelleborgin
Koski haudattiin
viime lauantaina
Toronto. — Pohjois-Ontarlon kulta-alueella
hyvin tunnettu kansalaisemme
Victor Ko-ski, Timmlnslstä. Ont., kuo­li
St. M a r y ' s sairaalassa helmikuun
17 pnä. 19<)6.Hän oli 71 vuoden ikäi­nen.
Suremaan jäi lähinnä poikansa Leo
perheineen Torontossa, kaksi siskoa
m rs M . K a l l i o Torontossa ja mrs J .
Miglec Lindsayssa, Ont., sekä neljä
veljeä ja siskoa: Suomc-ssa. ,
Koski haudattiin lauantaina, helmi­kuun
19 pnä. Walker-Thomas hautaus-tolmlsio.
sta. Hänen jäännöksen.sä kät­ketään
Memorial hautausmaahan,
Timmlnslssä. PastorrW, Uotinen suo­ritti
hautausseremonlan.
Hearstissakin
on puutetta
sairaalatiloista
H e a r s t . — Tervehdys täältä Heans-tista.
El ole tullut kirjoitetuksi pit­kään
aikaan. Niin menivät joulut ja
uudenvuodenpyhät. El ollut mitään
erikoisia juhlia eikä rientoja. Kukin
juhli vain "omiin nimiinsä"
: Mutia sairautta täällä on tälläkin
kertaa. Hearstin sairaala.ssa on nyt 4
suomalaista.Jenny Kuokkanen joutui
turvautumaan erään Toronton sairaa­lan
apuun kun täällä cl voitu antaa
hänelle tarvitsemaansa hoitoa.
Tämä Hearstin sairaala onkin sivu­mennen
sanoen Illan pieni. Joskus
joudutaan odottamaan, viikkokausia
vuodetilaa. Ensi kesänä pitäisi kuiten­kin
ryhdyttämän sairaalan isontamls-töihln.
Kyllä .se o n k i n tarpeellista ala­ti
kasvanan väestömäärän takia.
Ilmat ovat täällä olleet tavattoman
kylmiä. On ollut pakkasia ja lumipy­ryjä.
Työt ovat paremminkin hiljaisem­massa
käynnLssä. Jotkut suomalaiset
ovat kuitenkin saaneet työtä metsä-kämpiltä.
On se hyvä asia kun on ai­nakin
työttömyysvakuutus työttömien
turvana niitä "kevätkilreltä" odotel­taessa.
— Aune.
Sisältörikas ja
hieno julkaisu
rr UUSI NAINEN"
irtonumeroita .saatavana
-. kirjakaupa.stamme seuraavat:
helmi-, maalis-, huhti- ja
. toukokuun numerot
Irtonumeron hinta 55c
Tilatkaa j a tutustukaa
"Uu.si Nainen"-julkaisuuTi!
US
BOX 69. SUDBURY. ONT.
k a u p u n g i n eri ammav.:yudistysten
liittymä) kokouksen julkilausuma,,
jossa s e l v i n sanoin i l m a i s t i i n var­sinaisen
jäsenistön kanta ulkomaa­l
a i s i a vastaan. Tä.stä julkilausumas­ta
on S u o m e n k i n lehdistössä k i r j o i ­t
e l t u . Sitä on myös monelta eri
taholta y r i t e t t y laimentaa. Ja v i i ­l
a t t u mm. vanhan kokeneen am-m
a t t i y h d i s t y s m i e h c n , m a a h e r ra
Kasparssonin TV-haastatfeluun,
jossa maaherra k u i t e n k i n myönsi
jäsenistön keskuudessa ilmenevän
h y v i n k i n voimakkaita ulkomaalais­t
en vastaisia mielipiteitä.
M o n e l l a suomalaisella on s e l l a i ­nen
harhakäsitys, ettei suomalai­sia
pidetä Ruotsissa ulkomaalaisi­na.
Huolimatta siitä, että vapaat
pohjoismaiset työmarkkinat sallivat
suomalaisten rajoittamattoman siir­tymisen
R u o t s i i n ja huolimatta suo­m
a l a i s t e n suuresta lukumäärästä
maassa, suomalaiset eivät kuiten­kaan
ole missään erikoisasemassa
u l k o m a a l a i s i n a . Samat ulkomaa-laisvaslalset
tunteenpurkaukset, jot­ka,
näkyvimmin suuntautuvat F^telä-
Euroopasta tullel.=;lin, tarkoittavat
yhtä hyvin myös suomalaisia.
J a miksi näitä mielipiteitä esiin­tyy?
Onko .syynä ulkomaalaisten
käyttäytyminen? Heidän sopeutu­mattomuutensa
uusiin oloihin?
0.saksl on näilläkin syillä mer­kityksensä,
mutta suurimpana .syy­nä
on ruotsalaisen työläisen sisim­mässään
tuntema pelko, että ulko­maalaiset
saavat Ruotsin t.vömark-k
i n o i l l a lilan vahvan jalansijan.
P e l k o siitä, ett^ a l h a i s e m p i i n paik­k
o i h i n tottuneet u l k o m a a l a i s e t vai­keuttavat
ruotsalaisten o m i i n pyrki­m
y k s i i n palkkatason kohottamises­sa.
Pelko siltä, että ulkomaalaiset
asunnottomina saavat etusijan muu­t
e n k i n kireillä asuntomarkkinoilla
(mikä todella on tapahtunut). Ja
ennen kaikkea ymmärtämättömyys
Ja pelko kaikkea toisenhiista ja vie­rasta
kohtaan;
Ruotsalaisen el ole helppoa ym­märtää,
että vierasmaalaiset, siis
myös suomalaisetv tavoiltaan j a elä
mäntyyliltään huomattavasti eroa­vat
heistä it.sestään.
Ruotsalainen työläinen on ennak­k
o l u u l o i n e n , mikä usein johtaa
esim. siihen, että jos suomalaiset
keskenään puhuvat työpaikalla
omaa kieltään, niin tehdään johtO:
päätös, että puhutaan pahaa ruot­salaisista.
Tämä ruotsalaisten epäilevä suh­tautuminen
vieraaseen saa a i n a k in
suomalaiset tiukasti vetä.vtymään
yhteen. Etsimään ikään kuin tur­vaa
omista kan.salaislslaan tätä kyl­mää
muuria vastaan, mikä puoles­taan
vain suurentaa kuilua.
Lisäksi eikä vähäpätöisimpänä
syynä, on ruotsalaisten omaama k u ­va
suomalaisista. Eräs sikäläinen
ammattiyhdistysten keskusliiton
Landsorgani.sation'in johtohen­kilöistä,
t o i m i t t a j a Manfred NlLsson
lausui tämän k i r j o i t t a j a l l e erään
keskustelun aikana, että suomalai­selta,
suoraan metsästä tulleelta
nuorelta miehellä ei voida vaatia,
että hän tietäisi mitä ammattiyh­d
i s t y s l i i k e on ja m i h i n se p y r k i i.
Hän v i i t t a s i tässä yhteydessä myös
suomalaisten haluttomuuteen liittyä
ammattiyhdistykseen.
— Suomalaiset, erittäinkin naiset
ovat kieltämättä haluttomia liitty­mään
ammattiyhdistyksiin, mutta
tämä j o h t u u , pääasiassa riittävän i n ­formaation
puutteesta. Suomalaisia
le on tehtävä selväksi ammattiyhdis­t
y s l i i k k e e n periaatteet. Tähän hä­nellä
ei kotimaassaan ole o l l u t m a h ­d
o l l i s u u t t a , lausui toimittaja Nils­son.
R u o t s i n ammattiyhdistysten kes­k
u s l i i t t o e l i L O k u t e n sitä Ruotsissa
l y h y e s t i nimitetään, on asettunut
jyrkästi vastustamaan vierasmaalai­sen
työvoiman vapaata, siirtymistä
R u o t s i i n ; Nämä m i e l i p i t c l tulivat
v a r s i n voimakkaina Julkisuuteen
v i i m e vuoden l o p p u p u o l e l l a jugdsla-v
i a l a i s t e n monituhatlukuisen maav
hanmuuton takia.
Suomalaiset muodostavat Ruotsis­sa
y l i v o i m a i s e s t i suurimman uiko-maaläisryhmän,.
n o i n 4 3% k a l k i s ta
v i e r a s n i a a l a i s i s t a on suömaralsiii, ja
Ilman työvoimaviranomaisten myö­tävaikutusta
tapahtuva mäalianmuut
to on s u i i r i i i j u u r i Suomesta. Siksi
Torstai, helmik. 24 p. — Tliursday, Feb. 24, 1966 Sivu 3
Vietnam - USAn ongelma
Ties miten monia Vietnam-sodan
komentaareja on varustettu otsikol­l
a ' ' U S A : n ongelma". Niiden alla
on käsitelty hieman v a i h t e l e v i n tee­m
o i n U S A : n " o n g e l m i a " : laajentaa­ko
sotaa, pitääkö se nykyisellä ta­sollaan,
perustaako strategiansa t u ­k
i k o h t a - a j a t u k s i i n jne. O t s i k o i n t i i l ­maisee
erään tosiasian: U S A o n vie­r
a a l l a maalla Ja hyökkääjä.
Länsisaksalainen Die W e l t -lehti
käsittelee 11. 2. Jälleen kerran tä­män
vakio-otsakkeen alla " ^ U S A :n
o n g e l m i a " lähtökohtanaan Pohjois-
V i e t n a m i n pommitusten vuosipäivä
(8.2.). L e h t i toteaa a l k a j a i s i k s i ame­r
i k k a l a i s t e n suorittaneen vuoden a i ­kana
noin 19,000 pommituslentoa
P o h j o i s - V i e t n a m i a v a s t a a n J a p u d o t -
taneen n i i d e n yhteydessä y l i 35,000
tonnia pommeja. A r t i k k e l i n pääa^
heena on k u i t e n k i n pommituslento­j
e n kansalnvälis-oikeudejlinen laus:
'ta. ' \' • •
L e h t i toteaa U S A : n sekaantuneen
toisessa maa.ssa käynnissä olevaan
kansalaissotaan Ja käyvän tämän
maan maaperää tukikohtana käyt­täen
lisäksi pommitu-ssotaa kolmat­ta
maata va.staan. U S A pommittaa
p o h j o l s v i e t n a m i l a i s i a kohteita, mut­ta
PohjoLs-Vietnam ei ole hyökän­nyt
U S A : n alueelle, lehti toteaa ja
esittää .sarjan kysymyksiä: Onko
U S A : l l a oikeutta käydä sotaa Poh-j
o i s - V i e t n a m i a vastaan ja eikö se
näin o l l e n ole Y K : n p e r u s k i r j a n mu­kaisesti
hyökkääjä?
Vastaamatta o m i i n kysymyksiinsä
k i r j o i t t a j a — Lothar Reuhl -— r i i ­suu
myös U S A : n selitykset Saigon­i
n haHituk-selle antamistaan sitou­muksista
toteamalla, että ne ovat
vastoin V. 19.'54:n Geneven sopimus­ta
(jota U S A o h l u v a n n u t k u n n i o i t ­taa).
Kysymyksensä, riittääkö
K a a k k o i s - A a s i a n sotilassopimus
( S E A T O ) oikeuttamaan Pohjols-
V i e t n a m i n pommittamisen, k i r j o i t ­taja
jättää vastausta p a i t s i . U S A on
y k s i n k e r t a i s e s t i " p a k k o t i l a s s a ".
U S A : s s a on yleisessä mielipitees­sä
tapahtunut käännettä sotaa vas­tustavaan
suuntaan. Sotaa vastusta­vat
Jäjjesti|||t ovat muodostaneet
y h t e i s e l i m e n , senaatin ulkoasiainva­liokunnassa
ovat senaattorit j&
asiantuntijat suositelleet arvpkasta
perääntymistä, vanha Korean koke-
'nut k e n r a a l i k a a r t i v a r o i t t a a sotketi-
' t u m i s t a mahnersotaan ja tunnetiit
komentaattorit muistuttavat, että
m a a p a l l o l l a on m u i t a k i n p a i k k o j a,
•missä U S A : n "panosta" .tarvittai-
' s i i n . T o i s a a l t a sotapuojueen edusta­jat
— mm. V i e t n a m - k e n r a a l i .West-moreland
— vaativat U S A : n jouk­k
o j e n lisäämistä nykylaesta kaksih-
"kertaiseksi, e l i 400,000 tämän vuo­den
loppuun mennessä j a '600,000:-
'een ennen vuotta 1968.
James Reston, Joka on aikaiserti-
: m i n k i n arvostellut sotapolitiikkaa,
on todennut, että Johnson on pre-
.sidenttikaudellaan ehtinyt tehdä
m i l t e i kaiken, mitä hän j u h l a l l i s e s t i
lupasi olla tekemättä. Johnsonhah
t u o m i t s i presidenttiehdokkaana o l ­lessaan
Goldwaterin kovan Jinjah
— v a i n ryhtyäkseen itse sitä toteut­tamaan.
Ratkaisu — n i i n k u i n alku­k
i n — on t o d e l l a U S A : n j a John­s
o n i n käsissä, heidän ongelmansa.
— ax
s u o m a l a i s e t k i n saavat osansa am-mattiyhdistysväen
vapaaseen s i i r t y -'
miseen kohdistuvasta arvo.stelusta.
Suomalaisten vapaata maahanmuut­toa
h a l u t t a i s i i n r a j o i t t a tapahtuvak­si
ainoastaan työvoimaviranomaisten
välityksellä. Jolloin v o i t a i s i i n kpn-t
r o l l o i d a sekä s i i r t y v i e n määrä että
ammattitaito.
Suomalai.=et ovat o.saksi itse a i ­heuttaneet
heitä vastaan monin-pai­k
o i n esiintyvän m l e l i p i d e v i r t a u k s en
H y v i n s u u r e l l a k i n osalta, jos o l l a an
o i k e n rehellisiä.
L O n v i r a l l i s e n kannanoton vapaa­seen
maahanmuuttoon on s u u r i m ­maksi
osaksi aiheuttanut j u u r i suo­malaisten
s u u r i s i i r t y m i n e n maahan
t.vövoimaviranomalslsta välittämättä
Suomalaiset ovat haluttomia m u ­kautumaan
v a l l i t s e v i i n o l o s u h t e i s i in
ja se ilmenee monella eri tavalla.
H a l u t l o m u u l e n a liittyä ammaftl.vh-d
l s l y k s l i n . lukemattomat ilman näen
' näi.slä syytä tapahtuvat työ- ja
; a s u i n p a i k k o j e n vaihdot, joka puo-1
j lestaau vaikuttaa sen. että työnanta-
! fat pitävät suomalaisia epäluotetta­v
i n a työntekijöinä, haluttomuutena
opetella maan kieltä mikä on a i ­heuttanut
paljon vaikeuk.sia k a i k i l le
o s a p u o l i l l e . . :
Nyt on kieliasiassa k u i t e n k i n ha-vaittavKssa
parannusta mm. runsas­l
u k u i s i l l a k l e l i k u r s . s c l l l a suomalais­ten
osanottajien määrä on noussut
huomattavasti.
Suomalaisten halu eristäytyä työ­tovereistaan
niin työpaikalla kuin
e r i t y i s e s t i vapaa-aikoina johtunee
j u u r i kielitaidottomuudesta.
Haluttomuuteen liittyä ammatti­y
h d i s t y k s i i n kytkeytyy läheisesti
suomalaisten rahalle antama suuri:
arvo. He ovat lähteneet R u o t s i i n an-sait.
semaan Ja laskevat kaiken kä­teisenä
T— t u l o i n a tai menoina. Näin
katsotaan myös ammattiyhdistysten
Jäsenmaksuja eikä a j a t e l l a sitä etua
j a turvaa, jonka ammattiyhdistyk­seen
k u u l u m i n e n Ruotsissa t u o . On
t a p a u k s i a , j o l l o i n suomalainen on
o l l u t Jopa 2—3 vuotta samassa työ-paikas.
sa" j a mieluummin jättänyt
sen k u i n l i i t t y n y t ammattiyhdistyk­seen.
T a v a l l i n e n vastaväite on se,
että ao. ei tiedä kuinka kauan hän
v i i p y y Ruot^Lssa t a i että hän arvelee
matkustavansa aivan lähiaikoina ta­k
a i s i n Suomeen, joten " l i i t t y m i n en
ei kannata'.. Tällainen suhtautumi­nen
herättää pahaa verta ruotsa­laisessa
fyöläise.s.sä, ko.ska suomalai­set
ovat k u i t e n k i n v a l m i i t nautti­maan
niitä p a l k k a - y m . etuja, joita
. ' i m m a t t i y h d i s t y s l i i k e jäsenilleen
h a n k k i i .
E i siis olo ihme, että y k s i t y i n en
ruotsalainen työmies, j o l l e ammat-t
l y h d i s t . v s l i ! k e on tavalla.nn pyhä ja
koskematon, suhtautim suomalai­seen
työtoveriin melkeinpä vihamie­l
i s e s t i . Ruotsalaiset työläiset ymmär
tävät ettei heidän maansa koskaan
o l i s i saavuttanut nykyistä h y v i n v o in
t l a a n Ilman voimakasta ammatfiyh-dlstysliikettä.
A m m a t t i y h d i s t y s l i i ke
c i ole käyUänyt voimaansa ainoas­taan
työläisten a.seman parantami­seksi
vaan toiminut koko maan
etuja, silmällä pitäen.
— Teuvo Fagerström.
Indonesian kom-puolueen
johtajalle kuolemantuomio
Singapore. — Indonesian kommu­n
i s t i p u o l u e e n johtaja NJono o n tuo­m
i t t u kuolemaan osallistumisestaan
v i i m e lokakuussa tapahtuneeseen
vallankaappau-syritykseen, ilmoitet­t
i i n Djakartan radiossa t i i s t a i n a.
N-liiton uusi talous­suunnitelma
nopea
kehitysvauhdin ohjelma
(Jatkoa edelliseltä sivulta)
tus saatetaan loppuun viisivuotis­kauden
aikana: V i i d e n vuoden a i k a ­na
koulutetaan noin 7 m i l j o o n a a k or
keimman ja k e s k l s l v i s t y k s e n omaa­vaa
spesialistia. H y v i n suuri huo­mio
kohdistetaan ammattikoulutuk­seen.
.-Mle kouluikäisten lasten hoi­tolaitosten
palkkojen määrä kohoaa
12.2 miljoonaan.
Suunnitelmassa edellytetään t o i -
menFiteltä u r h e i l u h a r r a s t u k s e n laa­jentamiseksi
ja k u l t t u u r i p a l v e l un
parantamiseksi, televisiotoiminnan
f myös väritelevision) parantami-sek.
si Ja n i i d e n ohjelmien tason ko­hottamiseksi
ja k i r j o j e n j a lehdis­tön
leviämisen tehostamiseksi.
Käsiteltäe.s.sä suunnitelman to­teuttamisen
edellytyksiä todetaan
mm., että on taisteltava välinpitä­mättömyyttä
Ja virkavaltaisuuttai
vastaan ilmenivät ne sitten missä
tahansa. '
Tärkein edell.vt.vs suunnitelman
toteutiamiseksl sisältyy k u i t e n k in
toteamukseen: ajankohtaisin tehtä­vä
on uuden sodan ehkäiseminen.
S u u n n i t e l m a n toteuttaminen on
tuntuva panos y l e i s e n rauhan l u j i t ­tamiseksi
j a auttaa rauhanomaisen
r i n n a k k a i n o l o n periaatteen toteutu­mista
kansainvälisissä suhteissa.
Joseph P. Thompson
(1957) LTD.
HAUTAUSTOIMISTO
132 Carlton St., Toronto, Ontario
(Ainoa osoitteemme)
R. D A V I S O N , j o h t a ja
WA. 1-S971 — WA. 1-179S
^ L I M I T E D
"Kukkasovitelmamme
erikoisalamme"
Puhelin HU. 6-2918
695 BAyVIEW AVENUE
(Lähellä Eglintonia.)
T O R O N T O , O N T .
Kmteistovalmaja
ROLF HEYNO
R E A L T O R
2101 Yonge Street
(EgUntonin kohdalla)
Puhelin HU 9-4988 ^
Canadian Association of-' Reai
Estate Boards j a Toronton Real
Eslate Boardln Jäsen.
omi MATKATOIMISTO
SUOMEEN - TANSKAAN - NORJAAN - RUOTSIIN
Maai'.manlaajuuien niatfc\palvelu
VAUTÄMME LAHJAPAKETTEJA SUOMEEN
Kyfykää. MLss Pontson
O. K. JOHNSON & CO. LIMITED
TORONTO: 697 Bay Street E M . 6—9488