Vapaus, February 24, 1966

              Sivu 2 Torstai, helmik. 24 p. — Thursday, Feb, 24, 1966
VAPAUS INDEPENOENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
(LIBERTY) Establlshed Nov. 6, 1917
EDlTORsVV. E K L U N D ^^^^^^^^^^^ M
T E L E P H O N E : O F F I C E A N D E D I T O R I A L 6 7 4 - 4 2 64
Published thrice vveekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by V««)aUB
Publishing C!o. Limited, 100-102 Elm St. West, Sudbury, Ontario, Canada.
Mailing Address: Box 69
Advertislng rates upon applicatlon, translatlon free of ohftrge.
Authorized as second class mall by the Post Office Department, Ottaw»,
' ^ and flor: payment of postage in cash. •
M e . n . . , o..... CANADIAN liANGUAGE^PRESS
TILAUSHINNAT;
Canadassa: 1 vk. $9.00, 6 kk. $4.75 USA:ssa
3^]!ik. 2.75
1 vk. $10.00. 6 kk. $556
Suomessa: 1 vk. 10.50, 6 kk. 6.75
Probleemilapsi de Gaulle
: - NATO-liiton "probleemilapsi" No. 1 on kieltämättä Ranskan pre-,
sidentti Charles de Gaulle joka viikon alussa tiedoitti, että Pariisi
haluaa huhtikuun 4:een päivään mennessä 1969 kontrolliinsa kaikki
Ranskassa nyt olevat ulkomaiset (NATO:n) sotatukiasemat. Käytän­nöllisesti
katsoen de Gaulle antoi siinä'yhteydessä tietää, että mi^
kali NATO-joukkoja halutaan sen jälkeen Ranskan alueella pitää,
niiden on tultava Ranskan viranomaisten kontrolliin ja lisäksi, mi­tään
ranskalaisia sotavoimia ei sen jälkeen jätetä NATOin amerikka-laispäällystön
komennettaviksi. Käytännössä katsoen tämä tarkoittaa,
ellei NATO-liiton hajoamista, niin ainakin sen perinpohjaista uudel­leen
järjestämistä.
Tosiasia tietenkin on, että Ranska ei ole ainoa probleemilapsi
NATO:ssa. Yleisesti tiedetään, että esimerkiksi Norja on kieltäyty­nyt
ottamasta vastaan Yhdysvaltain tyrkyttämiä ydinaseita ja sen
lisäksi kieltäytynyt Juovuttamasta NATO:lIe sotatukiasemia alueil­taan.
Niin Norjassa kuin Tanskassakin suhtaudutaan virallisesti ny­kyään
paljon viileämmin NATO:on kuin mainitun sotaliiton perus-tamisaiksna.
Mainittakoon lisäksi, että Tanska ja Norja ovat suh­tautuneet
kylmän torjuvasti Yhdysvaltain yrityksiin saada ne kyt­ketyksi
tavalla tai toisella Vietnamin sotaan;
Mutta suurin "harmin pala" NATO-liitossa on Washingtonista
katsoen presidentti de Gaulle, joka on sisäpoliittisesta oikeistosuun-.
nastaan huolimatta omasunut monissa kansainvälisissä asioissa Wash
ingtönin lupaa kysymättä ainakin itsenäisen asenteen, ellei suora.s-taan
edistyksellistä kantaa. Hänen edistyksellisyytensä kansainväli­sissä
kysymyksissä näkyy suhtautumisesta NATO:on, Vietnamin so­taan
ja Saksan kysymyksiin sekä asennoitumisessa Neuvostoliittoon
ja Kiinaan. Vaikka kenraali de Gaullella on omia uuskolonialistisia
kaavoja Afrikssa, ja härkäpäinen himo omien ydinaseiden kehittä­miseksi,
mitkä sellaisenaan edustavat kaikkea muuta kuin edistyk­sellisyyttä
niin ylläoleva osoittaa kuitenkin, että hänen ulkopoliitti­sessa
ohjelmassaan on aimo annos myönteisyyttä.
Kuten tiedetään, NATO-sopimus päättyy vuonna 1969. de Gaul­len
antamien lausuntojen sekä muiden jäsenmaiden mielipideilmai­sujen
perusteella voidaan pitää etukäteen varmana, että NATO-liitto
tulee paljon muuttumaan. Mikään ihme ei olisi vaikka siitä eroaisi
joitakin jäsenmaita.
Toivottavaa cn,-että liittohallituksemme tutkisi nyt huolellisesti
NATO-liiton asioita ja vetäisi omat johtopäätöksensä ei vain prob-leemilapsen
de Gaullen suunnitelmista vaan myös niistä N.\TO^vas-täisistä
mielialoista jotka ovat selvästi kasvamassa esimerkiksi Nor­jassa
ja Tanskassa. Selvää nimittäin on, että NATO-liitosta ei ole
meillekään kansakuntana mitään muuta kuin -lisätaakkaa ja — har;
••mia. •
Indonesiassa kuohuu yhä
Indonesiasta saapuvat tiedot viittaavat siihen, että poliittinen
ktiohunta jatkuu, vaikka pinnallisesti katsoen maassa vallitseekin
jossakin määrin rauhallisempi tilanne kuin muutama viikko sitten.
Kuten tiedetään, armeijan korkeimman upseeriston johtama ää­rioikeisto
on viimeaikoina ollut. Indonesiassa niskan päällä. 'Syys­kuun
30 päivän liikkeeseen" osallistumisesta syytettyjen a.sioita kä­sitellään
sotaoikeudessa ja syytteet kohdistuvat ensikädessä vasemmis­tolaisia,
varsinkin kommunisteja vastaan, vaikka yleisesti tiedetään,
että kommunistit ja muut vasemmistolaiset sekä demokraattiset pii­rit
eivät olleet virallisesti missään yhteyksissä ".syyskuun 30 päivän
liikkeen" kanssa.
Silloisen vallankaappausyrityksen johdosta nostetun hysterian
ja terrorismin olosuhteissa ovat maan oikeistolaispiirit päässeet hy­v
i n pitkälle laajojen kansanjoukkojen demokraattisten •'oikeuksien
hävittämisessä. Kommunistisen puolueen pannajulistuk.sen lisäksi on
kielletty ammattiliittojen sekä nuoriso- ja naisten järjestöjen sekä
monien muiden kansalaisjärjestöjen toiminta.
Viikon alussa, tarkemmin sanoen tiistaiaamuna saapui kuitenkin
uutistieto, mistä ilmenee, että äärioikeiston valta-asema el ehkä ole­kaan
niin luja, miltä se on viimeaikoina näyttänyt. Saatujen tie­tojen
mukaan presidentti Sukarno erotti hallituksestaan kaksi kiih-keintä
oikeistolai-sjohtajaa, kenraali Abdul Harris Nasution, joka oli
puolustusministerinä, ja vara-amiraali Martadintan, joka oli laivasto-ministerinä.
•
Yleisesti tiedtään, että presidentti Sukarno on kaiken aikaa vas­tustanut
sitä hysteeristä kommunistivainoa, mitä armeijan korkein
• upseeristo on harjoittanut maan kansalaisvapauksien supistamiseen
ja rajoittamiseen. Nyt hallituksesta erotetut ministerit olivat tämän
anti-kommunistisen kiihkoilun kärkimiehiä.
• P r e s i d e n t t i Sukarqo ei antanut selitystä siitä, miksi nämä kor­keat
upseerit hallituksesta erotettiin. Mutta _uudeksi puolustusminis­teriksi
nimitetty kenraalimajuri H a j i S a r b i n i antoi lausunnon, mis­sä
sanotaan, että "maassa toimivat vastavallankumoukselliset voimat
tehostavat toimintaansa kääntääkseen maan politiikan oikealle. Ne'
voimat levittävät pahansuopaisia valheita /a käyvät psykologista so­taa-
Indonesiaa ja Indonesian kansaa vastaan". .
Vielä on tietenkin "liian aikaisia sanoa, tarkoittavatko nämä hen­kilövaihdokset
käännettä parempaan.
Mutta liian aikaista tämä käänteen teko ei suinkaan oli.si. Tosi­asia
nimittäin on, että oikeistosuuntaus on aiheuttanut Indonesiassa
jo suurta verenvuodatusta ja ihmishenkien menetystä: Hallituksen
virallistenkin tietojen mukaan on lokakuun 1 päivän jälkeen, siis
kolmen ensimmäisen kuukauden aikana surmattu Itä-.Iaavallai sekä
Balin ja Pohjois-Sumatran alueilla ilman tutkimuksia ja oikeuden­käyntiä
87,000 Ihmistä. Lähes 200,00 henkilöä on vangittu ja .suljettu
vankiloihin. Sadoilta tuhansilta muilla on riistetty oikeus työhön jne.
- Tällaista on käännös demokraattisesta suuntaukse.sta oikeisto-tielle!
Ja erittäin mielenkiintoisena seikkana on .syytä todeta tämä;
Canadan, Yhdysvaltain ja yleensä porvarillisen maailman poliitikot
ja muut julkisuushenkilötj .sokä sanomalehdet, radiot ja muut propa-gandalaitokset
(kirkot ja ammattiyhdistysliikkeet mukaanluettuina),
ovat olleet näistä asioista hiljaa kuin hiiri loukussa. Mitään proles-
N-liiton uusi taloussuunnitelma
nopea kehitysvaul m o
Moskova —Neuvostoliiton uusi
viisivuotissuunnitelma, joka sun­nuntaina
saatettiin julkisuuteen,
on nopean keliitysvauhdin ohjel­ma.
Jotta siinä olevat tavoitteet
toteutettaisiin, on teollisuustuo­tannon
kohottava 9.5—10 prosen­tin
vuosivauhdilla, maataloustuo­tannon
5 prosentiin ja väestön
reaalitulojen 6 i'/osenttia vuosit­tain.
Kehitysvauhdin arvioidaan
siis viiden lähimmän vuoden ajan
muodostuvan suuremmaksi kuin
seitsenvuolissuunnitelman viimeis
ten vuosien aikana.
NKPn keskuskomitean esittä­mästä
viisivuotissuunnitelmaluon-noksesta
alkaa nyt yli kuukauden
kestävä julkinen joukkokeskuste-lu
puoluejärjestöissä, työpaikoilla
ja lehdistössä. Se annetaan sen
jälkeen maaliskuun 29 pnä alka­van
NKPn 25. edustajakokouksen
käsiteltäväksi ja sen lopullisen
hyväksymisen suorittaa myöhem­min
keväällä Neuvostoliiton Kor­kein
Neuvosto.
Julkisuuteen saatettu ohjelma kä­sittää
viisi sanomalehden sivua. Sii­nä
luodaan katsaus Neuvostoliiton
talouteen seitsenvuolissuunnitelman
päättyessä, todetaan sen toteuttami­sessa
saavutetut tulokset ja arvos­tellaan
heikkouksia, maatalouden ja
eräiden raskaan teollisuuden alojen
jälkeenjäämistä, aloitteelli.suiiden
puutetta Ja subjektiivismia ja muita
suunnittelun virheitä.
Uuden suunnitelman tehtäväksi
määritellään huomattavan cteen-päinmenon
turvaaminen kommunis­tisen
yhteiskunnan rakenfamises.sa
ja maan taloudellisen perustan ja
puolustuksen lujittamisessa. Teolli­suuden
ja maatalouden nopea kas
vu turvataan tieteen ja tekniikan
saavutuksin työn tuottavuuden ko­hottamisen
ja koko yhtei.skunnalli-sen
tuotannon toollistami.son poh­jalla
ja siten luodaan maiidoliisuu-det
väestön elintason huomattavaan
kohoamiseen. Suunnitelma rakentuu
sosialistisen yhteiskunnan tietcflli-sesti
perusteltuihin tarpeisiin ja yh­teiskunnan,
mahdollisuuksiin ja rc-sei:
vien obiektiivi.seen arviointiin.
, Suunitelman pejuslavoitleet ovat
seuraavat:
— Iisä':ä vuosina 1960—70 kansat- 1 .MAATALOUDEN ARVIOITU
listuloa 38-.-41 prosentilla. | KASVU 25 PRO.SKNTTIA
~ lisätä väestön leaalituloja n. Maatalouden nousu .5-vuodcn ai-suuteen
ja voimatalouteen. Hyvin
suuri paino pannaan tuotteiden laa­dun
kohottamiseen ja tieteen saavu­tusten
nopeaan hyväksikäyttöön.
Työn tuottavuuden arvioidaan vii­den
vuoden aikana, kohoavan teolli:
suudessa 33—35 prosentilla.
Sähkövoimtuotanto kohoaa 507
miljardista kilovvattitunnista 850
miljardiin kilovvattituntiin. Sähkön-;
tuotannossa keskeinen t i l a on suu­r
i l l a höyryvoimalaitoksilla, öljyn
tuotanto lisääntyy 243 miljoonasta
tonnista 350_miljoonaan tonniin, öl­jyn
tuotannon suuriksi keskuksiksi
nousevat viisivuoti-skauden' aikana
Länsi-Siperia ja Länsi-Kasakstan.
Kaasun tuotanto kasvaa 130 mTl-jardista
kuutiomefristä 230 miljar­d
i in kuutiomelj-iirt. Teräksen valu
kasvaa D9 miljoonasta tonnista 129
miljoonaan tonnin. Väkilannoittei:
den ja keinokuitujen tuotanto kak­sinkertaistuu
ja muovin tuotanto
kasvaa 821,000 tonnista 2.3 miljoo­naan
tonniin.
HENKILÖAUTOTUOTANTO
NELINKERTAISTUU
Neuvostoliiton autotuotanto kak­sinkertaistuu
ja nousee lähelle puol­tatoista
miljoonaa autoa vuodessa.
Henkilöautojen tuotanto; joka ny­kyisin
on ollut vain 201,000 kappa­letta
vuodessa nelinkertaistuu ja
kohoaa 800.000 kappaleeseen. Hyvin
nopea tulee olemaan traktorien ja
muiden maa'.aloiiskoneidt'n kasvun
vauhti.
Selluloosan vuosituotanto kohoaa
3.2 miljoonasta tonnista 9 miljoo­naan
tonniin. Paperin ja kaitonkien
tuotannon kasvu tulee myös ole:
maan hyvin nopeata.
Huomattavasti kohoaa myös teks-
' i i i i e n , jalkineiden Ja elintai-\'ikkei:
den vuo.siaiotannon: määrä. Kankai-rlen
tuotanto kohoaa viiden vuoden
kuluttua lähes 10 miljardiin neliö­metriin
vuodessa ja nahkajalkine!:
den G30 miljoonaan pariin vuodessa.
Tfclevi.sioiden tuotanto kohoaa ?,.!
miljoonaan ja. jääkaappien 1.7 mil­joonasta
kappaleesta 5.5 miljoonaan
kappaleeseen vuodessa.
Kevyin ja elintarviketeollisuuden
tuotannon keskimääräiseksi kasvuk­si
arvioidaan 4(; prosenttia viiden,
i vuoden aikana.
30 pjosontilla henkeä kohti. Reaali­tulojen
kohottamisessa on pääpaine
rahapalkkojen lisäämisellä.
— pyritään supistamaan maaseu­dun
Ja kaupungin henkisen ja luu-miillisen
työn välistä eroa.
kana on arvioitu 25 prosentiksi. Se
edellyttää sekä viljantuotannon että
-karjalaloustuotannon huomattavaa
lisäämistä.
Suunnitelmassa esitetään vuosi
sitten p i d L ' t \ n ke.skuskomi;;;en ko-
— tuivaaanian työvoiman tehokas i koukson päätö.-^ten periisteella suuri
käyttö ja maan e r i alueiden kehitys. I niäärä ti^imenpiti-itä. j o i l l a täm.ä la-
• Ivoite voidaan saavuttaa, f^ääomasi:
ALOJEN,EKO SUPISTUU J joilukset maatalouteen li.sääntyvät
Teollisuustuotanto tulee suunni- i huomattavasti. .Maatalous saa viiden
telman mukaan kasvamaan 47~,50 {
prosentilla. K u l u tustarvikkeidon
Pääosuutta tässä suhteessj esittää
työntekijäin ja viranhaltijain palk­kojen
kohottaminen. Viisivuotis­suunnitelman
päättyessä heitä las­ketaan
olevan 91—992 miljoonaa
henkeä. Heidän rahapalkkansa ko­hoaa
vähintään 20 prosenttia Ja kol-hoosilaisten
tulot 35—40 prosentilla.
Tällä tavalla pyritään lähentämään
kolhoosilaisten palkkoja työläisten
Ja virkailijain palkkoihin,
ten yhteiskunnallisten rahastojen
Ien yhteiskunallisten rahastojen
etuja väestölle, sosiaalivakuutuksen
eläkkeiden, stipendien lomien, mak­suttoman
opetuksen, maksuttoman
lääkärinhoidon, lasten huollon jne;
—Suunnitelmassa ei viitata työpäi­vän
lyhentämiseen seitsentuntista
lyhemmäksi kuten puolueohjelmas­sa
edellytettin, ilmeisesti tässä suh-tees.
sa ohjelmatavoitteisiin on tu­lossa
muutos/
Suunnitelmassa edellytetään täl­lä
kerralla nimenomaan rahapalk­kojen
korottamista erityisesti al-haisinimin
palkatuille työntekijä­ryhmille.
Suurin osuus tulee ole­maan
palkkioilla, joita uuteen ta­louden
johto- ja kannustamisjär-jestclniään
siirtymisen yhteydessä _
CU ryhdytty niaksaaman hyvin
suoritetusta työstä. Väestön reaali
tulojen kohottamiseksi suunnitel­laan
myös kuluiustarvikkeiden Ja
elintarvikkeiden hintojen alenta­mista.
Hyvin suuri paino pannaan
nyt yleisönpalvelun tehostamisel­le,
kaupan uusien muotojen kehit­tämiselle.
RAKE\\U.«;TOIMINNAN
VAUHTI SÄILYY
Asunlorakehnustoimintaa aiotaan
jalkaa ;iopcaa vauhtia. Se kohoaa
nykyiseolä koikeasta tasostaan 30
prosentilla viisivuotiskauden lop­puun
monne.s.sä. Suuri huomio koh-:
distuu nyt myös maaseudun rakcn-tami.
suon, sillä maaseudulla aiotaan
rakentaa 2—2.5 miljoonaa asuinta­loa.
Vlei.scn rakennustoiminnan l i -
säk.si kaupun'-;eissa kasvaa nopea."-!!
'jsuustoirninnallincn rakentaminen..
Se lisääntyy 7,— kci taisek.sr nykyi-i
f c n ta.«oon verrattuna.
7 .MILJOO.NAA SPESIALISTIA
Suunnitelmassa on mainittu myös
uijoita toinieni)il('itn kulttuurin alal­la.
Nuorison yk-int-n oppikouluope-
(Jatkuu seuraavalla sivulla)
VIETNAMISSA El OLE
NEUVONANTAJIA NUSTA
Moskova. — Useat neuvostoarmei­jan
sotilaat ja upseerit ovat ilmoitta»
neet olevansa halukkaita taistele­maan
Vietnamin kansan puolesta
amerikkalaisia hyökkääjiä vastaan,
lausui Neuvostoliiton pääesikunnan
varapäällikkö, kenraali Batitski lau­antaina
neuvostoarmeijan päivän
johdosta järjestetyssä lehdistötilai­suudessa.
Hän kielsi kuitenkin väitteet, että
neuvostoliittolaisia olisi Vietnamin
demokraattisen tasavaTJan armeijas­sa;
Hän korosti Neuvostoliiton Viet­namille
antaman avun merkitystä.
•^Amerikkalaiset hyökkääjät tunte­vat
jo nahoissaan Neuvostoliiton:,tais-televalle
Vietnamille antaman avun,
kenraali lausui.
Vastatessaan Yhdysvaltain puolus­tusministeri
McNamaralle, joka joku
aika sitten kehuskeli Yhdysvaltain ra­kentavan
.sellaisia ohjusvoimia, joilla
voidaan tuhota sekä Neuvostoliitto, et­tä
Kiinan kansantasavalta, Batitski
huomautti mm:
— Mitä lällainen puhe on?. Vastaus
ehdotukseemme ydinaseiden levittämi­sen
ehkäisemisemistä vai yritys pelo­tella
meitä? Turhan takia McNamara
y r i t t ä ä pelotella meitä sotaisilla lau­sunnoillaan.
Me emme ole pelotelta­vissa.
Batitski korosti, että Neuvostoliiton
asevoimilla on kaikki mikä on tarpeeti
sotaseikkailujen harrastajien innon
laimentamiseksi. Hän korosti erityi­sesti
erilaisten ohjuksin varustettujen
joukkojen merkitystä. Ne ovat meidän
asevoimiemme tärkein osa, kenraali
sanoif Neuvostoliitolla on ydinkärkiä,
joista jokaisen voima on useiden tro-tyylitonnien
veroinen. Näitä ohjuskär^
kiä voidaan; toimittaa mihin tahansa
maailman osaan. :
Kenraali Batitski korosti myös, että
avaruustekniikka on tunkeutunut kaik­kiin
aselajeihin ja saanut aikaan to-delli.
sen vallankumouksen sotateknii-kassa.
MATVEI ZAHAROY PUHUU NL:n
"MIEIIKUVITUKSEILISISTA ASEIS^^
Moskova. — Asevoimiemme mahtj
on sella'nen, että mikä tahansa vas-lu.
staja voidaan pyyhkäistä lyhyessä
ajassa kokonaan maan päältä. Tä­män
mielikuvituksellisen mahdin
perustana ovat uudet, ennennäke­mättömät
aisclajit, sanoi Neuvosto­liiton
puolustusvoimien pääesikun­nan
päällikkö, marsalkka Matvei
Zaharov Sovetskaja Rossijalle hel­mikuun
23. päivänä viettävän neu­vostoarmeijan
Ja laivaston päivän
johdcsta antamassaan haastattelus-
-sa.
Marsalkka puhui vaikeasta kansain­välisestä
tilanteesta, joka herättää
"suuren sodan vaaran". Jännitystä
synnyttävät amerikkalaisten aggressio
Vietnamissa, jatkuvat provokaatiot
Kuubaa vastaan ja länsisaksalaislen
rovenshistien yhä lisääntyvä häikäi­lemättömyys.
T ä m ä pakottaa me!dät,i
kuten sanotaan, pitämään ruudin kui­vana,
.sanoo marsalkka.
Marsalkka Zaharov tähdensi, että
neuvostoliittolaiset aseet "ovat tänään
saavuttaneet kirjaimellisesti mieliku­vituksen
rajat". Tärkeimpinä aselaji-ja
huomautti, että muidenkin aselajien
mahti on. "kasvanut verrattoman pal­jon".
Laivaston osuudesta puhuessaan
marsalkka Zaharov muistutti, että sil­lä
on käytettävissään atomisukellus­veneitä,
joiden toimintaalue on käy­tännöllisesti
katsoen rajoittomaton ja
joka qn varustettu voimakkain ohjuk­sin.
— Ne juuri muodostavatkin me-rivoimiemme
pääasiallisen iskuvoiman
sanoa Zaharov huomauttaen, että
"puolueen erityisen huolenpidon koh­teena
ovat ilmatorjunta- ja ohjus^en-torjuntajoukot."
USAn hyökkäys -
konsulaattia vastaan
Peking. — Kiinan ulkoministeriö
esitti viime sunnuntaina jyrkän vas­talauseensa
sen johdosta, että ame­rikkalaiset
koneet suorittivat vii­me
viikon perjantaina hyökkäyksen
Kiinan Phong Salyssa. Pohjois-
Laosissa sijaitsevaa pääkonsulaattia
vastaan. Hyökkäys aiheutti suuria
vaurioita konsulaattirakennukselle,
na hän mainitsi strategiset ohjusjoukot i sanotaan lausunnossa.
tuotanto k.nsvaa nopeutettua vauh­tia,
minkä seurauksena ero tuotanto
välinetuotantoon supistuu.
Tuotantovälineiden tuotanto kas­vaa
49—.52 prosentilla ja . kulutus-tarvikkeiden
tuotanto 43—46 prosen
tilla. Teollisuuden rakennetta muu­tetaan
ja nykyaikaistetaan kiinnittä­mällä
päähuomio aloihin, Jotka tur­vaavat
teknisen edistyksen koko
kansantaloude.ssa, nimittäin konera-kennu-
steollisuuteen, kenrijinteolli-
'1 P
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Otto Lyytikäinen^ R.R.-1, Cobourg,
Ont. täyttää sunnuntaina, helmikuun
27 päivänä 77 vuolta.
Yhdymme sukulaisten ja (ultavain
onnentoivotuksiin.
teja ei ole esitetty Indonesian oi­keistopoliitikoille
tästä terrorista,
. näistä ihmismurhista ja laittomuuk­sista.
Tosiasiassa tuntuu sillä, että
ne ovat hiljaisuudessaan tapulelleet
käsiään näille oikeistovoimille näis­tä
hirvittävistä teoista.
Miksi? Siksikö, että terrorin koh­teena
ovat olleet kommunistit, am­mattiyhdistysmiehet
ja muut pik-kuihmiset,
Joiden elämä, vapaus ja
oikeudet eivät ole loppujen lo­puksi
minkään arvoisia silloin jos
on ky.symys harvainvallan säilyttä­misestä
Ja siihen pyrkivien oikeis-tolerroristien
puolu.staminun? Kun
eräät politiikanlekijät ja. propa}4an-distit
itkivät krokodiilinkyyneleitä
sosialistisessa maailinanosa.s.sa. ta­pahtuneista
tai oletetusti suorite­tuista
epädemokraattisista teoista,
silloin on syytä ky.syä, että missä
he olivat silloin kun Indonesian
oikcistopiirit murhasivat tuhansit­tain
tavallisia kansalaisia, munska-tak.
seen maan ja kansan demokraat­tiset
vapaudet?
Toivottavaa tietenkin on, että de­mokraattinen
suuntaus sekä siihen
liittyvä oikeudenmukaisuus ja lail­lisuus
.sai.sivat lopulta voiton Indo­nesiassa.
Mutta -vielä nyt näyttää
siltä, että poliittinen tilanne kuohuu
siellä aivan' pinnan alla. ii
vuoden aikana lähes kaksi miljoo­naa
uutta traktoria ja 55 miljoonaa
tonnia väkilannoitteita vuosittain.
Se eddlyitää myös suurta määräii l^^J
kastelu- ja kuivatustöitä.. Tieteen i f'»
saavutuksia pyritään entistä nope-aiiiinin
•jtlamaan käyttöön maatalou­dessa
ja .sen kaadeiikoulutusta pa­rannetaan.
REAALIPALKKOJEN
KOHOAMINEN .30 PROS.
Väe.stön elintason (reaalitulo­ja)
aiotaan kojottaa aMikasta
kuhli vähintään :iU prosentilla.
Samalla todetaan, ettei tämä ole
y l i n raja. Jos toteutettavan, ta­lousreformin,
seurauksena löytyy
uusia mahdollisuuksia tuotannon
kohottaniiseeji, voi clintasnn ko-hotlaniinen
olla huomattavasti
suurempikin. .Johdossn — oikeammin "pyörissä" — on vika.
PÄIVÄN PAKINA
ISÄNMAALLISUUS JA $-MERKKI
Meillä tavallisilla virtasilla on
ollut sellainen isillä peritty käsi­tys,
että "isänmaallisena" henkilö­nä
pidetään niaan Ja kansan etu­jen
puolustajia. .
Isänmaattomia ja isänmaanpet-tureita
ovat taa-s ne, jotka ovat
Ee.saun lailla valmiina myymään
isänmaan parhaat edut joko taval-lise.
sta hernerokasta tai sitten jon­kunlaisesta
selelitiikosta. mikä on
loppujen lopuksi yksi ja .sama asia
Tämän kat.santokaiinan perus­teella
olemme oppineet kunnioit-
Tamaan isänmaallista mieltä ja
isänmaallisia tekoja. I.sänmaalli-silla
teoilla on tarkoitettu jaloja
ja yleviä toimenpiteitä, jotka usein
vaativat suuria uhrauksia: puolus- :
tus.soda.ssa oman hengcnsäkin uh­raamista
isänmaan hyväksi, tai
toisaalta, oman vapaudenkin me­nettämisin
esim, sellai.sen hyök-käy.
ssodan vastustamise.s.sa, mistä
ei voi koitua muuta kuin vahinkoa
.sekä omalle isänmaalle että muille
asianosaisille.
Mutta kuten niin monet muut­kin
arvol, i.säiiniaallisu!iskäsitekin
näyttää heittäneen kupei^eikan.
Meille .selitetään aina parlament­ti-
istuntoa myöten, että Canadan,
edut olisivat vaatineet jotta -Van­couverista
olisi - tullut yksi peli-ptiikka
NHLn (ammattijääkickkoi-lun)
la.ijenneltua pian toimintaan­sa
niin, että sen alaisuuteen tulee
kuuden Joukkueen peliliiton tilalle
12 joukkueen pciiliilto. Vancouver
jäi kuitenkin siitä kuin nalle kal­liolle
ja pelipaikoiksi hyväksyttiin
6 yhdysvallalaiskaupunkia.
Kun NHLn eräs tunnettu toron-tolaisjäsen
pääsi tätä asiaa TVn
ruudulle selittämään, niin hän sa­noi,
että Vancouver oli'sivuutet­tava
siksi kun NHL:lla on Yhdys­valloista
enemmän TV-tuloja!
. Toisin sanoen helvettiin Vancou­verin
ja Canadan todelliset Ja ole-leTul
edut silloin kun rajan etelä­puolelta
on saatavissa suurempi
tukko .seteleitä! Isänmaallisuuden
tilalle on siis nostettu dollarin
merkki. Mahdollisesti saamme
pian »lähdä senkin, että Canada-päivänä,
heinäkuun ensimmäisenä,
nostetaan esimerkiksi Toronto
Maple Lcaf Gardensin lippu.sal-koon
dollarinkuvalippu — yhdys-vaMalainon
sellainen — sillä vaah-leranlehlilippumme
joutaa kaiketi
.samaan roskakoriin mihin on tässä
yhteydessä heitetty käsitys isän­maan
eduista.
Saman niilalin loisella puolen
näemme "suuresta suustaan" ja
kovista Hylkeistään tunnetun Cas­sius
Clayn kuvan. Hänellä uhataan
nyt ollaa lusikka pois kädestä ja
hampaat pois suusta vain sen vuok
si kun Clay rohkenee olla eri
mieltä luillitiik.scn kan.ssa Vietna­missa
käynnistä olevasta likaisesta
sodasta.
Jokaisen amerikkalaisen isän­maallinen
velvollisuus on tieten­kin
vastustaa käynnissä olevaa
Vietnamin sotaa, mikä uhkaa niin
Yhdy.svaltain kuin monen muun­kin
maan kansaa totaalisella tu­holla
siinä tapauksessa jos se ke­hittyy
ydina.sesodaksi. Tosiasiassa
Vietnamin sota on jo aiheuttanut
suuria vaikeuksia Ja pulmia Yh­dysvaltainkin
kansalle. ~
Mutta kun "suurisuinen" Cas­sius
Clay sanoi, mitä hän henkilö­kohtaisesti
Vietnamin sodasta ajat
telee, niin siitä nousi paljon pa­hempi
muuri kuin on se paljon
parjattu Berlinin , muuri hänen
ansiomahdollisuuksiensa tielle.
Asian kulku on lyhyesti seu­raava:
Cassius Clayn pitäisi otella per­jantaina,
maaliskuun 25 pnä Ernie
Terrclliä vastaan Chicagos.sa. Mut­ta
jos hän ei esitä viimeistään
huomenna (perjantaina) julkisia
anteeksipyyntöä herroille viskaa­leille
siitä, miin h ä n on Vietnamin
sodasta sanonut, se tarkoittaa, et­tä
"Chicagon tanpelusla" ci tule
mitään.
Kuten tiedetään, Cassius Claysta
tuli aikuisemmas.sa "syynissä"
kruunun raakki vissien "henkis­ten"
kokeiden epäonnistumisen
vuoksi. Hänet määritolliin silloin
l y luokkaan kuuluvaksi.
Sittemmin on tykinruoasta tul­lut
kovempi kysyntä ja sen vuoksi
on kutsuntalaisten kelpoisuusvaa­timuksia
alennettu. Niinpä joutui
myös Clay uudelleen syynättäväk­si,
ja nyt hänet määriteltiin 1-A
luokkaan kuuluvaksi: Clayn edes-sä
on siis sotilaspalvelu ja mah­dollinen
sotaretki.
Tämän mahdollisuuden "innoit­tamana"
Cassius Clayn väitetään ~
sanoneen:
"Minä olen Black Muslimsin
(mustien muhamettilaisten) Jäsen
ja me emme mene mihinkään so­taan,
mikä ei ole itse Allahin ju­listama.
Minulla ei ole mitään
henkilökohtaista riitaa Vietkongin
kanssa."
Tämä nostatti solahaukat taka­jaloilleen.
Toisaalta tämä "suuri­suinen"
Clay on luvannut esittää
kenraaleille kuvernööreille ja.sa­malla
ammatlinyrkkeilymoguleille
julkisen anteeksipyynnön asiasta.
Lisäksi on tiedoitettu, e t t ä jos an­teeksipyyntö
ei ole kyllin nöyrä ja
alistuvainen, Clay saa nuolla näp'
pcjään, sillä Terrel ottelua ei jär­j
e s t e t ä — ei ainakaan Chicagossa.
. Multa, jos Cassius Clay pukee
itsensä säkkiin, pyörii ravassa ja
tuhkassa sekä esittää nöyrimmän
alamaisesli J^ilkisen anleeksipyyn-nön
sodan moolokille, silloin hän
saa oikeuden harjoittaa ammatti­aan
ja tienata jokapäiväisen lei­pänsä
maaliskuun ottelusta!
Toisin .sanoen, rahatukko on
tässäkin valtti ja Clay on jo sa­nonut,
eltii hän tuntee hyvin rahan
hajun, — Känsäkoura.