1966-02-24-03 |
Previous | 3 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
I I Urheilua a I länsi-Saksa vei yhdistetyssä liaksoisvoiton Oslo. — Georg Thoma, j o k a kuusi vuotta sitten voitti yhdistetyn k i l p a i l u i s s a Squaw V a l l e y n kisoissa k u l t a m i t a l i n , osoitti olevansa edell e e n k i n maailman paras viemällä maanantaina yhdistetyn k i l p a i l un mestaruuden. Hänen maanmiehensä F r a n z K e l l e r s i j o i t t u i toiseksi j a y h d i s t e t y n ^ 15 k i l o m e t r i n voittaja S v e i t s i n A l o i s Kalin sai pronssia. Y h d i s t e t y n k i l p a i l u n neljäs mies o l i Itä-Saksan R a l f Pöhländ j a N e u v o s t o l i i t o n Boris Tsheremuhin sekä J u r i Simenov sijoittuiva t viidenneks i j a kuudenneksi.' Norjan toivo M i k k e l Dobloug jätettiin seitsemänn e k s i . . Suomalaispanos jäi melko vaatimattomaksi, mutta s i l t i suomalaiset silviytyiväi oikeastaan odotettua paremmin. Esa K l i n g a s i j o i t t u i 12. N o r j a n entisen huipputekijän A r ne L a r s e n i n jälkeen otettuaan maanant a i n hiihto-osuudella viidennen, t i l a n . Jo v a j a a n 40 s e k u n n i n parannus h i i h t o a i k a a n o l i s i nostanut vie-rumäkeläisen kokonaiskilpailussa kuudenneksi — n i i n t i u k k a o l i k i l p a i l u . Ilpo N u o l i k i v i nousi hiihdon 10 s i j a n ansiosta ~16 tilaJle, Vesa- P e k k a Sarparanta oli tasapaksun esityksen jälkeen 22. t i l a l l a . Ja huonosti hypännyt,. m u t t a - k o h t a l a i - sen hyvin~hiihtänyt Raimo M a j u ri 26. K i l p a i l u n suoritti loppuun 39 miestä, joista 21 y l i t t i 400 pisteen aatelisrajan. Yhdistetyn 15 kilpailu km 1) Georg Thoma L-Saksa 56.03,9 2) Franz K e l l e r L-Saksa 58.08,9 3) A l o i s Kalin Sveitsi _ 52.12,9 4) Ralf Pöhland I-Saksa 55.14.8 5) Boris Tsheremuhin, N L 56.46,6 6) J u r i Simenov N L 55.38.6 7) M i k k e l Dobloug Norja - 57.00,5 8) Roland Wiesspflog I-Saksa 55 43,6 9) Markus Svendsen N o r j a -_ 54.25,5 10) Evgeni Loginov N L 57,17,3 11) A r n e Larsen N o r j a —--- 55,59,& 12) Esa K l i n g a Suomi 55.34,7 H i i h t o - pisteet 214,86 192,04 261,83 224,22 207,04 219,66 204,49 218.70 234,21 201,41 215,62 220.41 Mäki-pisteet 229,80 251,00 178,90: 215.20 227,00 210,50 223,70 208.60 192,90 225,50 209,60 203,80 Yht. 444,66 443,04 440,73 439,42 434.04 430,16 428,19 427,30 427,11 426.61 425,22 424,21 Kees Verkerk vei kullan Göteborg. — Vuoden 1966 p i k a l u i s t e l u n MM-kisat olivat hollantil a i s t e n j u h l a a . Maailmanmestariksi k r u u n a t t i i n Kees Verkerk" joka sam a l l a vei nimiinsä kolme matka-mestaruutta. Kolmen v i i k o n takainen Euroopan mestari A r d Schenk sai toisena kilpailupäivänä päästää maanmiehensä ohitseen varmistaen k u i t e n k i n kaLsoisvQiton H o l l a n t i i n . Göteborgin oma ylpeys Jonny N i l s son nousi sunnuntain h y v i e n esityk-tensä ansiosta kokonaiskilpailussa p r o n s s i l l e . 30-vuotias V e r k e r k o l i 1,500 metrillä aivan ylivoimainen ajalla 2.12.9. P i t k i e n matkojen erikoismie-henä tunnettu Jonny N i l s s o n yllätti ottamalla toisen sijan, 2.14.5. Norj a n Svein E r i k Stiansen o l i kolmas 2.15.0. j a häntä seurasi kova h o l - l a n t i l a i s t r i o L i e b r c c h t s , Schenk ja Nottet. Suomalaispanos jäi tälläkin m a t k a l l a edelleen melko keskinkertaiseksi. Jouko, Launonenkaan ei pystynyt kymmenettä sijaa parempaan saavutukseen ajallaan 2.16.4. . R a i m o H i e t a l a o l i 18. j a Seppo Hänn i n e n vasta 24. V e r k e r k jatkoi loistavaa työtään " M M - L U I S T E L U N R A T K A I S U P Ä I VÄ 1,500 m 1) Kees Verkerk Hollanti 2.12.9 ( 1 ) 2) Ard Schenk Hollanti 2.15.4 ( 5 > 3) Jonny Nilsson, Ruotsi 2.14.5 ( 2 ) 5) F. W . Guttormsen Norja 2.15.6 ( 7 ) 5) Svein E . Stiansen N o r j a — — 2.15.0 ( 3 ) 6) E . Matasevitsh N-Iiitto — 2 . 1 6 . 1 ( 8 ) 7) Fred A . Maier N o r j a ^ — . — 2.16.5 (11) 8) Rudi Liebrechts Hollanti . 2.15.2 ( 4 ) 9) G Zimmermann, L-Saksa 2.16.7 ( 1 4 ) 10) Per I v a r M o e Norja - . — - 2 . 1 6 . 5 (11) p e n i n k u l m a l l a ja vei kolmannen matkavoittonsa ajalla 16.21.6. Vastaavaan saavutukseen on pystynyt v i i m e k s i norjalainen s u u r l u i s t e l i ja H j a l l i s Andersen joka vuonna 1951 v o i t t i 500, 1,500 j a 5,000 metriä. Sääntöjen mukaan kolme matka voit toa saavuttanut l u i s t e l i j a v i e mestaruuden v a i k k a hän e i o l i s i k a a n y h teispisteissä paras. Verkerk tosin o h i t t i maanmiehensä S c h e n k i n niyös pisteissä, ja o l i s i t en j o k a suhteessa y l i v o i m a i n e n maailmanmestari; Jonny N i l s s o n otti tälläkin matk a l l a toisen s i j a n i a nousi k o t i y l e i sön riemuksi kolmanneksi neljän n o r j a l a i s e n j a N e u v o s t o l i i t o n Matu-s e v i t s h i n ohitse. N i l s s o n i n aika o l i 16.32.2. N o r j a n P e r W i l l y Guttorm: sen oli p e n i n k u l m a l l a kolmas. 16.- 38.4,. j o k a nousi k o k o n a i s k i l p a i l u s sa neljänneksi . F r e d A . M a i e r j a P e r I v a r Moe olivat lähes täydellisiä pettymyksiä viipyessään m a i k a l l a y l i 17 minuutt i a . Myöskään neuvostoliittolaiset eivät luistelleet odotuksien mukaisesti. ".• K i l p a i l u j a oli seuraamassa yli 32,000 innostunutta katsojaa. «#•1.1 ii • •• i l i •(• >• Vimtyisa iltapäivä konserltioiije niineen Don haalilla Toronto. — Finlandia^kuoro oli soittoyhtyeen ja Sekstetin kanssa järjM&nyt hyvän musikaaUsen oh-jelöjian, oikeastaan konsertin, jota kuitenkin sanottiin vaatimattomasti vain niusikaa!!isen jaoston "kahvitilaisuudeksi". Kahvipöydät olikin saliin järjestetty kabaretin-malliin. Pöytään sai ostaa kahvia hyvän pullan ja kaakun kera ja nauttia niitä ohjelmaa seuratessa. Ohjelmassa oli sooloja, duettoja ja kuorolaulua sekä viimeksi esityksiä Sekstetiltä ja soittoyhtyeeltä. Se oli siis konserttiohjelma. KiKjro esiintyi vain yhden kerran ja yleisön puolella näkyi joitakin kuorolaisia, jotka toivoisimme näkevämme vastaisuudessa kuoron mukana. Myöskin Y r i t y k s e n pikkutytöt antoivat kauniin tanssiesityksen, josta kiitos tytöille. On Ilahduttavaa nähdä nuorta alkavaa voimaa kulttuurivai-niolllamme. . Vilho Säilä, yksi osastomme vanhemmista, esitti Perän Vertln kirjoittaman runon "Kuolevat kukat", minkä Säilä omisti meille vanhempaan kaartiin kuuluville. N i i n , se on luonnon laki että kevättä j a kesää seuraa syksy j a hallat, vaan mC; elämme vielä j a j u u r i tov. Säilän esitys osoittaakin, että siltä huolimatta vaikka ollaan jo koko myöhään llla.ssa, niin siksi ei syksyn halla ole vienyt harrastusta valistukseen ja kulttuuriin sekä terveelliseen yhteistoimintaan paremman j a onnellisemman elämän saa-vuttamlsek. sr. — A . N . 10,000 m 16.21.6 ( 1 ) 16.47.5 16.32.2 16.38.4 16.47.9 17.02.2 17.02.3 16.53.0 17.09.6 17.35.6 ( 4 ) ( 2 ) ( 3 ) ( 5 ) ( 8 ) ( 9 ) ( 6 > (11) (14) Yhteispisteet 182.660 183.498 184.733 184.990 185.195 185.427 186.135 186.567 187.570 187.660 Sananen Suurjulila-toiminnasta Port Arthur. — J o toisen kerran ko-kcontul Suurjuhlia valmisteleva komitea tekemään suunnitteluja juhlien valmistelusta ja nyt jo tässä vllmel- -sessä kokouk«;essa''luotiin piirusteluja ja valittiin monet komiteat joiden huolena on järjestellä niitä tehtäviä mitkä Itsekullekin komitealle kuuluvat. Tiedoitettlln, että Lakeview korkeakoulu on Jo saatu vuokrata juhlakonserttia varten. Se kat.sottilnkln suureks i saavutukseksi, sillä siellä ainakin on tilaa suurelle joukolle ja tietenkin näistä Juhlista muodostuukin suuret juhlat sillä tänne voidaan odottaa väkeä saapuvak.sj el ainoastaan meidän Ca-nadasta vaan myös rajan toiselta puolen. • Vaikka talvi onkin ollut ankara pak-ka, sineen ja suurine lumipyrvineen, niin mcilläoli ainakin siinä kokouk- ! se.^sa sellainen usko, että kesä tulee olemaan kaunis ja silloin tulee myöskin suurjuhlat onnistumaan. Kuorot harjoittelevat kasvavalla voimalla J a suurelta se tällä kertaa näyttääkin. Tietenkin siihen voidaan vieläkin saada uusia voimia, että se puoli on ainakin taattu, ja nyt kun kaikki valitut komiteat aloittavat työnsä, niin voidaan myös odottaa hyviä tuloksia: kin.'. Näytelmä "Anttilan Unelma" on täällä nyt harjoitusten alai.sena ja p i an se tulee esitettäväksikin. Yleisenä käsityksenä on myös .se, että siitä tulee Suurjuhlan juhlanäytelmä. Tämä riittäköön nyt Ja toisella kertaa lisää. ;— TAS; Eero Mäntyranta erehtyi matkassa Oslo. — M M - h i i h t o j e n p i k a m a t k an sai suomalaisten kohdalta yllättävän päätöksen. Suomen suurin suosikki E e r o Mäntyranta erehtyi matkassa. M a a l i tupsahti miehen eteen v i i t i - senkilometriä liian aikaisin. Mahdotonta? N i i n s e l i t t i k u i t e n k i n asiaa Mäntyranta sanoen. — O l i n ottanut maastomerkikseni v i i t i s e n kilometriä ennen maalia s i j a i t s e v a n pitkän kanjonin tapaista solaa kulkevan nousun. Siinä vaiheessa o l i t a r k o i t u k s e n i - a v a t a " p e l l i t levälleen" j a kiskoa n i i n paljon k u i n miehestä i r t i lähtee. J o l l a i n t a v o i n tuo k o h t a l i v a h t i ohitseni kuit e n k i n täysin huomaamatta j a odott e l i n sitä vielä s i l l o i n k i n / k u n m a a l i äkkiä o l i s i l m i e n i edessä. Loppu- - r i u h t a i s u jäi siis suorittamatta. R e i t t i o l i raskas j a päivä n y t täysin N o r j a n juhlaa. Rakentajat! . Meiltä saatte kaikenlalaU rakennnatarpelta. THUNDER BAY LUMBER CO. (FORT VVILUAM) L T D . EIENKILÖKUNNAN O M I S T A MA HENKILÖKUNNAN J O H T A MA "Kuuluisa palvelustaan" P u h e i i n 623-7469 516 HlifTpfl<irn~St. Fort WlUistn P I K A M A T K A N M M T A I S T ON L O P P U L U V U T 1) Gjerdmund Eggen N o r j a 47.56.2, 2) Ole Ellefsäter N o i j a 48.11.3, 3) Odd Marthinsen Norja 48.14.7, 4) B j a r n e Andersson Ruotsi 48.22.8, 5) Kalevi L a u r i l a , Suomi 48.23.8, 6) Eero Mäntyranta Suomi 48.29.8, 7) Hannu T a i p a l e Suomi 48:37.9 8) Vjatsheslav Vedenin N L 48.51.2, 9) W a l t e r Demel, L-Saksa 48.51.9, 10) Ingvar Sandström. R u o t s i 48.152.9. Lehtimiesten vastalause Praha. Kansainvälisen Lehtimiesliiton pääsihteeristö-on esit-| tänyt vastalauseensa Norjan ulkoministeriölle sen johdosta, että DDRn sanomalehtimichiä ei päästetty seuraamaan Oslon MM-kiso-ja, ilmoittaa uutistoimisto Ccteka. "Tämä päätös on r i s t i r i i d a s s a kans o j en ystävyyden ja yhteistyön periaatteiden kanssa^ sanotaan sähkeessä. — Kan.sainvälinen L e h t i m i e s l i i t t o joka puolustaa k a i k k i e n demok r a a t t i s t e n lehtimiesten etuja, korostaa, että se tulee pyrkimään siihen, että seuraavat MM-kisat Järjestetään sellaisessa maassa, joka voi taata k a i k k i e n kansojen edustajain osanoton." K A N N A T T A K A A LIIKKEITÄ, JOTKA ILMOITTAVAT VAPAUDESSA! Milloin hyvänsä tarvitsette ruokatavaraa, Uhaa tai miesten vaatetusta, ostakaa ne osuuskaupastanne' International Go-Op Stores Ltd. 176 s . Algoma Slroel Port Arthur, Ontario US An naiset ME-vireessä Vancouver. —- Kolme uutta sisäratojen yleisurheiluennätys-tä — tosin epävirallista — näki päivänvalon Vancouverin kilpailuissa lauantai-iltana. N a i s t e n 300 j a a r d i l l a kolme osanottajaa alitti entisen ennätyksen 37.1: U n o M o r r i s , J a m a i k a 3.5.9, Irene Piotrowski, Canada 36.0 j a C h a r l o t t e Cook U S A .36.3. ; N a i s t e n m a l l i n j u o k s u s s a o l i amer i k k a l a i s e n Doris : Brovvnln aika 4.52.0( entinen ennätys 5.04.0) ja naisten 600 j a a r d i l l a canadalaisen Cece C a r t e r i n voittotulos 1.23 (ent i n e n 1.24.3). Norja voitti viestinhiihdon MlM-kisoissa Oslo. — Norjan kova viestin^ joukkue, jolle p o v a t t i i n etukäteen v o i t t o a MM-hiihtojen 4x10 k i l o m e t r i n hiihdossa, osoittautui maineensa arvoiseksi k o r j a a m a l l a kesk i v i i k k o n a viestinhiihdon kultam i t a l i n . N o r j a n joukkueessa hiihti Gjer-mund Eggen, Odd M a r t i n s e n . Ole Ellefsäter j a H a r a l d Grönningen. Canadan joukkue, jonka yhtenä hiihtäjänä o l i A . Rauhanen Sudbu-rysta, o l i neljänncllätoista s i j a l l a. Kankkonen hyppää? Oslo. — Ruotsin kansallisen uutistoimiston TTn edustaja tiesi lauantaina kertoa, että Suomen ennakolta varmin valtti Oslon kisoissa Veikko Kankkonen nähdään hyppytornissa kilpailujen viimeisenä päivänä. Itsepäiset hu-hiit Oslossa ovat tietäneet kertoa, että Kankkosen murtunut solisluu sidotuaii tiukasti, joUoin hyppääminen on mahdollista. SGÄU-LIITON TIEDONÄNTOU Sisähyppymestaruuskilpailut Pitämässään kokouksessa päätti l i i t t o t o i m i k u n t a antaa l i i t o n sisä-h y p p y m e s t a r u u s k i l p a i l u i d e n järjestämisen Toronton Y r i t y k s e l l e . K i l p a i l u t suoritetaan ensi h u h t i k u u n 3 päivänä D o n h a a l i l l a , kejlo 10 aamupäivällä. K i l p a i l l a a n vauhdittomissa hypyissä seuraavissa sarjoissa: Y l e i n e n , alle 21-vuotiaat, alle 17-vuotiaat j a ikämiehet. L a j i t : p i tuus, korkeus j a k o l m i l o i k k a . Mestar u u d e n voittaa k i l p a i l i j a , j o k a näissä kolmessa eri l a j i s s a saavuttaa k o r k e i m m a n pistemäärän, o l l e n siis l i i t o n mestari. Toivomme, että t o i s i s t a k i n l i i t on seuroista saapuu s i l l o i n osanottajia näihin l i i t o n m e s t a r u u s k i l p a i u i h i n. Työläisurheiluterveisin. L i i t t o t o i m i k u n t a . K : t t a Paavo Vaurio, sihteeri. R u o t s i n työmarkkinoilla suomalaiset ovat ylivoimaisesti s u u r i n u l komaalaisten työntekijäin ryhmä, j o h o n merkittävällä tavalla vaikuttaa pohjoismaisille myönnetty o i keus valita vapaasti .se p a i k k a , jossa työskentelee. Tässä mielessä myös v i r a l l i n e n suhtautuminen suom a l a i s i i n on p o s i t i i v i n e n j a vierasmaalaisten suuri merkitys Ruotsin t e o l l i s u u d e l l e ja talouselämälle myönnetään, mutta . . . J a suuri M U T T A! V a i k k a : v i r a l l i n e n suhtautuminen mm. suomalaisiin onkin myönteinen, niin .soraääniäkin pääsee j u l kisuuteen. Eikä aina n i i n vahingossakaan. Koska todellisuus ei v a l i tettavasti' ole j u h l a p u h u j i e n todell i s u u t t a , n i i n kuvaan tulee satojentuhansien työläisten syvien r i v i e n' m i e l i p i d e . Näistä m i e l l p i d e l l m a i s u i s l a on viime aikoina herättänyt suurinta huomiota Trelleborgin ammatillisen paikalli-sjärjestön (Trelleborgin Koski haudattiin viime lauantaina Toronto. — Pohjois-Ontarlon kulta-alueella hyvin tunnettu kansalaisemme Victor Ko-ski, Timmlnslstä. Ont., kuoli St. M a r y ' s sairaalassa helmikuun 17 pnä. 19<)6.Hän oli 71 vuoden ikäinen. Suremaan jäi lähinnä poikansa Leo perheineen Torontossa, kaksi siskoa m rs M . K a l l i o Torontossa ja mrs J . Miglec Lindsayssa, Ont., sekä neljä veljeä ja siskoa: Suomc-ssa. , Koski haudattiin lauantaina, helmikuun 19 pnä. Walker-Thomas hautaus-tolmlsio. sta. Hänen jäännöksen.sä kätketään Memorial hautausmaahan, Timmlnslssä. PastorrW, Uotinen suoritti hautausseremonlan. Hearstissakin on puutetta sairaalatiloista H e a r s t . — Tervehdys täältä Heans-tista. El ole tullut kirjoitetuksi pitkään aikaan. Niin menivät joulut ja uudenvuodenpyhät. El ollut mitään erikoisia juhlia eikä rientoja. Kukin juhli vain "omiin nimiinsä" : Mutia sairautta täällä on tälläkin kertaa. Hearstin sairaala.ssa on nyt 4 suomalaista.Jenny Kuokkanen joutui turvautumaan erään Toronton sairaalan apuun kun täällä cl voitu antaa hänelle tarvitsemaansa hoitoa. Tämä Hearstin sairaala onkin sivumennen sanoen Illan pieni. Joskus joudutaan odottamaan, viikkokausia vuodetilaa. Ensi kesänä pitäisi kuitenkin ryhdyttämän sairaalan isontamls-töihln. Kyllä .se o n k i n tarpeellista alati kasvanan väestömäärän takia. Ilmat ovat täällä olleet tavattoman kylmiä. On ollut pakkasia ja lumipyryjä. Työt ovat paremminkin hiljaisemmassa käynnLssä. Jotkut suomalaiset ovat kuitenkin saaneet työtä metsä-kämpiltä. On se hyvä asia kun on ainakin työttömyysvakuutus työttömien turvana niitä "kevätkilreltä" odoteltaessa. — Aune. Sisältörikas ja hieno julkaisu rr UUSI NAINEN" irtonumeroita .saatavana -. kirjakaupa.stamme seuraavat: helmi-, maalis-, huhti- ja . toukokuun numerot Irtonumeron hinta 55c Tilatkaa j a tutustukaa "Uu.si Nainen"-julkaisuuTi! US BOX 69. SUDBURY. ONT. k a u p u n g i n eri ammav.:yudistysten liittymä) kokouksen julkilausuma,, jossa s e l v i n sanoin i l m a i s t i i n varsinaisen jäsenistön kanta ulkomaal a i s i a vastaan. Tä.stä julkilausumasta on S u o m e n k i n lehdistössä k i r j o i t e l t u . Sitä on myös monelta eri taholta y r i t e t t y laimentaa. Ja v i i l a t t u mm. vanhan kokeneen am-m a t t i y h d i s t y s m i e h c n , m a a h e r ra Kasparssonin TV-haastatfeluun, jossa maaherra k u i t e n k i n myönsi jäsenistön keskuudessa ilmenevän h y v i n k i n voimakkaita ulkomaalaist en vastaisia mielipiteitä. M o n e l l a suomalaisella on s e l l a i nen harhakäsitys, ettei suomalaisia pidetä Ruotsissa ulkomaalaisina. Huolimatta siitä, että vapaat pohjoismaiset työmarkkinat sallivat suomalaisten rajoittamattoman siirtymisen R u o t s i i n ja huolimatta suom a l a i s t e n suuresta lukumäärästä maassa, suomalaiset eivät kuitenkaan ole missään erikoisasemassa u l k o m a a l a i s i n a . Samat ulkomaa-laisvaslalset tunteenpurkaukset, jotka, näkyvimmin suuntautuvat F^telä- Euroopasta tullel.=;lin, tarkoittavat yhtä hyvin myös suomalaisia. J a miksi näitä mielipiteitä esiintyy? Onko .syynä ulkomaalaisten käyttäytyminen? Heidän sopeutumattomuutensa uusiin oloihin? 0.saksl on näilläkin syillä merkityksensä, mutta suurimpana .syynä on ruotsalaisen työläisen sisimmässään tuntema pelko, että ulkomaalaiset saavat Ruotsin t.vömark-k i n o i l l a lilan vahvan jalansijan. P e l k o siitä, ett^ a l h a i s e m p i i n paikk o i h i n tottuneet u l k o m a a l a i s e t vaikeuttavat ruotsalaisten o m i i n pyrkim y k s i i n palkkatason kohottamisessa. Pelko siltä, että ulkomaalaiset asunnottomina saavat etusijan muut e n k i n kireillä asuntomarkkinoilla (mikä todella on tapahtunut). Ja ennen kaikkea ymmärtämättömyys Ja pelko kaikkea toisenhiista ja vierasta kohtaan; Ruotsalaisen el ole helppoa ymmärtää, että vierasmaalaiset, siis myös suomalaisetv tavoiltaan j a elä mäntyyliltään huomattavasti eroavat heistä it.sestään. Ruotsalainen työläinen on ennakk o l u u l o i n e n , mikä usein johtaa esim. siihen, että jos suomalaiset keskenään puhuvat työpaikalla omaa kieltään, niin tehdään johtO: päätös, että puhutaan pahaa ruotsalaisista. Tämä ruotsalaisten epäilevä suhtautuminen vieraaseen saa a i n a k in suomalaiset tiukasti vetä.vtymään yhteen. Etsimään ikään kuin turvaa omista kan.salaislslaan tätä kylmää muuria vastaan, mikä puolestaan vain suurentaa kuilua. Lisäksi eikä vähäpätöisimpänä syynä, on ruotsalaisten omaama k u va suomalaisista. Eräs sikäläinen ammattiyhdistysten keskusliiton Landsorgani.sation'in johtohenkilöistä, t o i m i t t a j a Manfred NlLsson lausui tämän k i r j o i t t a j a l l e erään keskustelun aikana, että suomalaiselta, suoraan metsästä tulleelta nuorelta miehellä ei voida vaatia, että hän tietäisi mitä ammattiyhd i s t y s l i i k e on ja m i h i n se p y r k i i. Hän v i i t t a s i tässä yhteydessä myös suomalaisten haluttomuuteen liittyä ammattiyhdistykseen. — Suomalaiset, erittäinkin naiset ovat kieltämättä haluttomia liittymään ammattiyhdistyksiin, mutta tämä j o h t u u , pääasiassa riittävän i n formaation puutteesta. Suomalaisia le on tehtävä selväksi ammattiyhdist y s l i i k k e e n periaatteet. Tähän hänellä ei kotimaassaan ole o l l u t m a h d o l l i s u u t t a , lausui toimittaja Nilsson. R u o t s i n ammattiyhdistysten kesk u s l i i t t o e l i L O k u t e n sitä Ruotsissa l y h y e s t i nimitetään, on asettunut jyrkästi vastustamaan vierasmaalaisen työvoiman vapaata, siirtymistä R u o t s i i n ; Nämä m i e l i p i t c l tulivat v a r s i n voimakkaina Julkisuuteen v i i m e vuoden l o p p u p u o l e l l a jugdsla-v i a l a i s t e n monituhatlukuisen maav hanmuuton takia. Suomalaiset muodostavat Ruotsissa y l i v o i m a i s e s t i suurimman uiko-maaläisryhmän,. n o i n 4 3% k a l k i s ta v i e r a s n i a a l a i s i s t a on suömaralsiii, ja Ilman työvoimaviranomaisten myötävaikutusta tapahtuva mäalianmuut to on s u i i r i i i j u u r i Suomesta. Siksi Torstai, helmik. 24 p. — Tliursday, Feb. 24, 1966 Sivu 3 Vietnam - USAn ongelma Ties miten monia Vietnam-sodan komentaareja on varustettu otsikoll a ' ' U S A : n ongelma". Niiden alla on käsitelty hieman v a i h t e l e v i n teem o i n U S A : n " o n g e l m i a " : laajentaako sotaa, pitääkö se nykyisellä tasollaan, perustaako strategiansa t u k i k o h t a - a j a t u k s i i n jne. O t s i k o i n t i i l maisee erään tosiasian: U S A o n vier a a l l a maalla Ja hyökkääjä. Länsisaksalainen Die W e l t -lehti käsittelee 11. 2. Jälleen kerran tämän vakio-otsakkeen alla " ^ U S A :n o n g e l m i a " lähtökohtanaan Pohjois- V i e t n a m i n pommitusten vuosipäivä (8.2.). L e h t i toteaa a l k a j a i s i k s i amer i k k a l a i s t e n suorittaneen vuoden a i kana noin 19,000 pommituslentoa P o h j o i s - V i e t n a m i a v a s t a a n J a p u d o t - taneen n i i d e n yhteydessä y l i 35,000 tonnia pommeja. A r t i k k e l i n pääa^ heena on k u i t e n k i n pommituslentoj e n kansalnvälis-oikeudejlinen laus: 'ta. ' \' • • L e h t i toteaa U S A : n sekaantuneen toisessa maa.ssa käynnissä olevaan kansalaissotaan Ja käyvän tämän maan maaperää tukikohtana käyttäen lisäksi pommitu-ssotaa kolmatta maata va.staan. U S A pommittaa p o h j o l s v i e t n a m i l a i s i a kohteita, mutta PohjoLs-Vietnam ei ole hyökännyt U S A : n alueelle, lehti toteaa ja esittää .sarjan kysymyksiä: Onko U S A : l l a oikeutta käydä sotaa Poh-j o i s - V i e t n a m i a vastaan ja eikö se näin o l l e n ole Y K : n p e r u s k i r j a n mukaisesti hyökkääjä? Vastaamatta o m i i n kysymyksiinsä k i r j o i t t a j a — Lothar Reuhl -— r i i suu myös U S A : n selitykset Saigoni n haHituk-selle antamistaan sitoumuksista toteamalla, että ne ovat vastoin V. 19.'54:n Geneven sopimusta (jota U S A o h l u v a n n u t k u n n i o i t taa). Kysymyksensä, riittääkö K a a k k o i s - A a s i a n sotilassopimus ( S E A T O ) oikeuttamaan Pohjols- V i e t n a m i n pommittamisen, k i r j o i t taja jättää vastausta p a i t s i . U S A on y k s i n k e r t a i s e s t i " p a k k o t i l a s s a ". U S A : s s a on yleisessä mielipiteessä tapahtunut käännettä sotaa vastustavaan suuntaan. Sotaa vastustavat Jäjjesti|||t ovat muodostaneet y h t e i s e l i m e n , senaatin ulkoasiainvaliokunnassa ovat senaattorit j& asiantuntijat suositelleet arvpkasta perääntymistä, vanha Korean koke- 'nut k e n r a a l i k a a r t i v a r o i t t a a sotketi- ' t u m i s t a mahnersotaan ja tunnetiit komentaattorit muistuttavat, että m a a p a l l o l l a on m u i t a k i n p a i k k o j a, •missä U S A : n "panosta" .tarvittai- ' s i i n . T o i s a a l t a sotapuojueen edustajat — mm. V i e t n a m - k e n r a a l i .West-moreland — vaativat U S A : n joukk o j e n lisäämistä nykylaesta kaksih- "kertaiseksi, e l i 400,000 tämän vuoden loppuun mennessä j a '600,000:- 'een ennen vuotta 1968. James Reston, Joka on aikaiserti- : m i n k i n arvostellut sotapolitiikkaa, on todennut, että Johnson on pre- .sidenttikaudellaan ehtinyt tehdä m i l t e i kaiken, mitä hän j u h l a l l i s e s t i lupasi olla tekemättä. Johnsonhah t u o m i t s i presidenttiehdokkaana o l lessaan Goldwaterin kovan Jinjah — v a i n ryhtyäkseen itse sitä toteuttamaan. Ratkaisu — n i i n k u i n alkuk i n — on t o d e l l a U S A : n j a Johns o n i n käsissä, heidän ongelmansa. — ax s u o m a l a i s e t k i n saavat osansa am-mattiyhdistysväen vapaaseen s i i r t y -' miseen kohdistuvasta arvo.stelusta. Suomalaisten vapaata maahanmuuttoa h a l u t t a i s i i n r a j o i t t a tapahtuvaksi ainoastaan työvoimaviranomaisten välityksellä. Jolloin v o i t a i s i i n kpn-t r o l l o i d a sekä s i i r t y v i e n määrä että ammattitaito. Suomalai.=et ovat o.saksi itse a i heuttaneet heitä vastaan monin-paik o i n esiintyvän m l e l i p i d e v i r t a u k s en H y v i n s u u r e l l a k i n osalta, jos o l l a an o i k e n rehellisiä. L O n v i r a l l i s e n kannanoton vapaaseen maahanmuuttoon on s u u r i m maksi osaksi aiheuttanut j u u r i suomalaisten s u u r i s i i r t y m i n e n maahan t.vövoimaviranomalslsta välittämättä Suomalaiset ovat haluttomia m u kautumaan v a l l i t s e v i i n o l o s u h t e i s i in ja se ilmenee monella eri tavalla. H a l u t l o m u u l e n a liittyä ammaftl.vh-d l s l y k s l i n . lukemattomat ilman näen ' näi.slä syytä tapahtuvat työ- ja ; a s u i n p a i k k o j e n vaihdot, joka puo-1 j lestaau vaikuttaa sen. että työnanta- ! fat pitävät suomalaisia epäluotettav i n a työntekijöinä, haluttomuutena opetella maan kieltä mikä on a i heuttanut paljon vaikeuk.sia k a i k i l le o s a p u o l i l l e . . : Nyt on kieliasiassa k u i t e n k i n ha-vaittavKssa parannusta mm. runsasl u k u i s i l l a k l e l i k u r s . s c l l l a suomalaisten osanottajien määrä on noussut huomattavasti. Suomalaisten halu eristäytyä työtovereistaan niin työpaikalla kuin e r i t y i s e s t i vapaa-aikoina johtunee j u u r i kielitaidottomuudesta. Haluttomuuteen liittyä ammattiy h d i s t y k s i i n kytkeytyy läheisesti suomalaisten rahalle antama suuri: arvo. He ovat lähteneet R u o t s i i n an-sait. semaan Ja laskevat kaiken käteisenä T— t u l o i n a tai menoina. Näin katsotaan myös ammattiyhdistysten Jäsenmaksuja eikä a j a t e l l a sitä etua j a turvaa, jonka ammattiyhdistykseen k u u l u m i n e n Ruotsissa t u o . On t a p a u k s i a , j o l l o i n suomalainen on o l l u t Jopa 2—3 vuotta samassa työ-paikas. sa" j a mieluummin jättänyt sen k u i n l i i t t y n y t ammattiyhdistykseen. T a v a l l i n e n vastaväite on se, että ao. ei tiedä kuinka kauan hän v i i p y y Ruot^Lssa t a i että hän arvelee matkustavansa aivan lähiaikoina tak a i s i n Suomeen, joten " l i i t t y m i n en ei kannata'.. Tällainen suhtautuminen herättää pahaa verta ruotsalaisessa fyöläise.s.sä, ko.ska suomalaiset ovat k u i t e n k i n v a l m i i t nauttimaan niitä p a l k k a - y m . etuja, joita . ' i m m a t t i y h d i s t y s l i i k e jäsenilleen h a n k k i i . E i siis olo ihme, että y k s i t y i n en ruotsalainen työmies, j o l l e ammat-t l y h d i s t . v s l i ! k e on tavalla.nn pyhä ja koskematon, suhtautim suomalaiseen työtoveriin melkeinpä vihamiel i s e s t i . Ruotsalaiset työläiset ymmär tävät ettei heidän maansa koskaan o l i s i saavuttanut nykyistä h y v i n v o in t l a a n Ilman voimakasta ammatfiyh-dlstysliikettä. A m m a t t i y h d i s t y s l i i ke c i ole käyUänyt voimaansa ainoastaan työläisten a.seman parantamiseksi vaan toiminut koko maan etuja, silmällä pitäen. — Teuvo Fagerström. Indonesian kom-puolueen johtajalle kuolemantuomio Singapore. — Indonesian kommun i s t i p u o l u e e n johtaja NJono o n tuom i t t u kuolemaan osallistumisestaan v i i m e lokakuussa tapahtuneeseen vallankaappau-syritykseen, ilmoitett i i n Djakartan radiossa t i i s t a i n a. N-liiton uusi taloussuunnitelma nopea kehitysvauhdin ohjelma (Jatkoa edelliseltä sivulta) tus saatetaan loppuun viisivuotiskauden aikana: V i i d e n vuoden a i k a na koulutetaan noin 7 m i l j o o n a a k or keimman ja k e s k l s l v i s t y k s e n omaavaa spesialistia. H y v i n suuri huomio kohdistetaan ammattikoulutukseen. .-Mle kouluikäisten lasten hoitolaitosten palkkojen määrä kohoaa 12.2 miljoonaan. Suunnitelmassa edellytetään t o i - menFiteltä u r h e i l u h a r r a s t u k s e n laajentamiseksi ja k u l t t u u r i p a l v e l un parantamiseksi, televisiotoiminnan f myös väritelevision) parantami-sek. si Ja n i i d e n ohjelmien tason kohottamiseksi ja k i r j o j e n j a lehdistön leviämisen tehostamiseksi. Käsiteltäe.s.sä suunnitelman toteuttamisen edellytyksiä todetaan mm., että on taisteltava välinpitämättömyyttä Ja virkavaltaisuuttai vastaan ilmenivät ne sitten missä tahansa. ' Tärkein edell.vt.vs suunnitelman toteutiamiseksl sisältyy k u i t e n k in toteamukseen: ajankohtaisin tehtävä on uuden sodan ehkäiseminen. S u u n n i t e l m a n toteuttaminen on tuntuva panos y l e i s e n rauhan l u j i t tamiseksi j a auttaa rauhanomaisen r i n n a k k a i n o l o n periaatteen toteutumista kansainvälisissä suhteissa. Joseph P. Thompson (1957) LTD. HAUTAUSTOIMISTO 132 Carlton St., Toronto, Ontario (Ainoa osoitteemme) R. D A V I S O N , j o h t a ja WA. 1-S971 — WA. 1-179S ^ L I M I T E D "Kukkasovitelmamme erikoisalamme" Puhelin HU. 6-2918 695 BAyVIEW AVENUE (Lähellä Eglintonia.) T O R O N T O , O N T . Kmteistovalmaja ROLF HEYNO R E A L T O R 2101 Yonge Street (EgUntonin kohdalla) Puhelin HU 9-4988 ^ Canadian Association of-' Reai Estate Boards j a Toronton Real Eslate Boardln Jäsen. omi MATKATOIMISTO SUOMEEN - TANSKAAN - NORJAAN - RUOTSIIN Maai'.manlaajuuien niatfc\palvelu VAUTÄMME LAHJAPAKETTEJA SUOMEEN Kyfykää. MLss Pontson O. K. JOHNSON & CO. LIMITED TORONTO: 697 Bay Street E M . 6—9488
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, February 24, 1966 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1966-02-24 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus660224 |
Description
Title | 1966-02-24-03 |
OCR text |
I
I Urheilua
a
I
länsi-Saksa vei yhdistetyssä liaksoisvoiton
Oslo. — Georg Thoma, j o k a kuusi
vuotta sitten voitti yhdistetyn k i l p
a i l u i s s a Squaw V a l l e y n kisoissa
k u l t a m i t a l i n , osoitti olevansa edell
e e n k i n maailman paras viemällä
maanantaina yhdistetyn k i l p a i l un
mestaruuden. Hänen maanmiehensä
F r a n z K e l l e r s i j o i t t u i toiseksi j a y h d
i s t e t y n ^ 15 k i l o m e t r i n voittaja
S v e i t s i n A l o i s Kalin sai pronssia.
Y h d i s t e t y n k i l p a i l u n neljäs mies
o l i Itä-Saksan R a l f Pöhländ j a N e u v
o s t o l i i t o n Boris Tsheremuhin sekä
J u r i Simenov sijoittuiva t viidenneks
i j a kuudenneksi.' Norjan toivo
M i k k e l Dobloug jätettiin seitsemänn
e k s i . .
Suomalaispanos jäi melko vaatimattomaksi,
mutta s i l t i suomalaiset
silviytyiväi oikeastaan odotettua paremmin.
Esa K l i n g a s i j o i t t u i 12.
N o r j a n entisen huipputekijän A r ne
L a r s e n i n jälkeen otettuaan maanant
a i n hiihto-osuudella viidennen, t i l
a n . Jo v a j a a n 40 s e k u n n i n parannus
h i i h t o a i k a a n o l i s i nostanut vie-rumäkeläisen
kokonaiskilpailussa
kuudenneksi — n i i n t i u k k a o l i k i l p
a i l u . Ilpo N u o l i k i v i nousi hiihdon
10 s i j a n ansiosta ~16 tilaJle, Vesa-
P e k k a Sarparanta oli tasapaksun
esityksen jälkeen 22. t i l a l l a . Ja
huonosti hypännyt,. m u t t a - k o h t a l a i -
sen hyvin~hiihtänyt Raimo M a j u ri
26. K i l p a i l u n suoritti loppuun 39
miestä, joista 21 y l i t t i 400 pisteen
aatelisrajan.
Yhdistetyn
15
kilpailu
km
1) Georg Thoma L-Saksa 56.03,9
2) Franz K e l l e r L-Saksa 58.08,9
3) A l o i s Kalin Sveitsi _ 52.12,9
4) Ralf Pöhland I-Saksa 55.14.8
5) Boris Tsheremuhin, N L 56.46,6
6) J u r i Simenov N L 55.38.6
7) M i k k e l Dobloug Norja - 57.00,5
8) Roland Wiesspflog I-Saksa 55 43,6
9) Markus Svendsen N o r j a -_ 54.25,5
10) Evgeni Loginov N L 57,17,3
11) A r n e Larsen N o r j a —--- 55,59,&
12) Esa K l i n g a Suomi 55.34,7
H i i h t o -
pisteet
214,86
192,04
261,83
224,22
207,04
219,66
204,49
218.70
234,21
201,41
215,62
220.41
Mäki-pisteet
229,80
251,00
178,90:
215.20
227,00
210,50
223,70
208.60
192,90
225,50
209,60
203,80
Yht.
444,66
443,04
440,73
439,42
434.04
430,16
428,19
427,30
427,11
426.61
425,22
424,21
Kees Verkerk vei kullan
Göteborg. — Vuoden 1966 p i k a l
u i s t e l u n MM-kisat olivat hollantil
a i s t e n j u h l a a . Maailmanmestariksi
k r u u n a t t i i n Kees Verkerk" joka sam
a l l a vei nimiinsä kolme matka-mestaruutta.
Kolmen v i i k o n takainen
Euroopan mestari A r d Schenk
sai toisena kilpailupäivänä päästää
maanmiehensä ohitseen varmistaen
k u i t e n k i n kaLsoisvQiton H o l l a n t i i n .
Göteborgin oma ylpeys Jonny N i l s son
nousi sunnuntain h y v i e n esityk-tensä
ansiosta kokonaiskilpailussa
p r o n s s i l l e .
30-vuotias V e r k e r k o l i 1,500 metrillä
aivan ylivoimainen ajalla
2.12.9. P i t k i e n matkojen erikoismie-henä
tunnettu Jonny N i l s s o n yllätti
ottamalla toisen sijan, 2.14.5. Norj
a n Svein E r i k Stiansen o l i kolmas
2.15.0. j a häntä seurasi kova h o l -
l a n t i l a i s t r i o L i e b r c c h t s , Schenk ja
Nottet. Suomalaispanos jäi tälläkin
m a t k a l l a edelleen melko keskinkertaiseksi.
Jouko, Launonenkaan ei
pystynyt kymmenettä sijaa parempaan
saavutukseen ajallaan 2.16.4.
. R a i m o H i e t a l a o l i 18. j a Seppo Hänn
i n e n vasta 24.
V e r k e r k jatkoi loistavaa työtään
" M M - L U I S T E L U N R A T K A I S U P Ä I VÄ
1,500 m
1) Kees Verkerk Hollanti 2.12.9 ( 1 )
2) Ard Schenk Hollanti 2.15.4 ( 5 >
3) Jonny Nilsson, Ruotsi 2.14.5 ( 2 )
5) F. W . Guttormsen Norja 2.15.6 ( 7 )
5) Svein E . Stiansen N o r j a — — 2.15.0 ( 3 )
6) E . Matasevitsh N-Iiitto — 2 . 1 6 . 1 ( 8 )
7) Fred A . Maier N o r j a ^ — . — 2.16.5 (11)
8) Rudi Liebrechts Hollanti . 2.15.2 ( 4 )
9) G Zimmermann, L-Saksa 2.16.7 ( 1 4 )
10) Per I v a r M o e Norja - . — - 2 . 1 6 . 5 (11)
p e n i n k u l m a l l a ja vei kolmannen
matkavoittonsa ajalla 16.21.6. Vastaavaan
saavutukseen on pystynyt
v i i m e k s i norjalainen s u u r l u i s t e l i ja
H j a l l i s Andersen joka vuonna 1951
v o i t t i 500, 1,500 j a 5,000 metriä.
Sääntöjen mukaan kolme matka voit
toa saavuttanut l u i s t e l i j a v i e mestaruuden
v a i k k a hän e i o l i s i k a a n y h teispisteissä
paras. Verkerk tosin
o h i t t i maanmiehensä S c h e n k i n niyös
pisteissä, ja o l i s i t en j o k a suhteessa
y l i v o i m a i n e n maailmanmestari;
Jonny N i l s s o n otti tälläkin matk
a l l a toisen s i j a n i a nousi k o t i y l e i sön
riemuksi kolmanneksi neljän
n o r j a l a i s e n j a N e u v o s t o l i i t o n Matu-s
e v i t s h i n ohitse. N i l s s o n i n aika o l i
16.32.2. N o r j a n P e r W i l l y Guttorm:
sen oli p e n i n k u l m a l l a kolmas. 16.-
38.4,. j o k a nousi k o k o n a i s k i l p a i l u s sa
neljänneksi .
F r e d A . M a i e r j a P e r I v a r Moe
olivat lähes täydellisiä pettymyksiä
viipyessään m a i k a l l a y l i 17 minuutt
i a . Myöskään neuvostoliittolaiset
eivät luistelleet odotuksien mukaisesti.
".•
K i l p a i l u j a oli seuraamassa yli
32,000 innostunutta katsojaa.
«#•1.1 ii • •• i l i •(• >•
Vimtyisa iltapäivä
konserltioiije niineen
Don haalilla
Toronto. — Finlandia^kuoro oli
soittoyhtyeen ja Sekstetin kanssa
järjM&nyt hyvän musikaaUsen oh-jelöjian,
oikeastaan konsertin, jota
kuitenkin sanottiin vaatimattomasti
vain niusikaa!!isen jaoston "kahvitilaisuudeksi".
Kahvipöydät olikin saliin
järjestetty kabaretin-malliin.
Pöytään sai ostaa kahvia hyvän pullan
ja kaakun kera ja nauttia niitä
ohjelmaa seuratessa. Ohjelmassa oli
sooloja, duettoja ja kuorolaulua sekä
viimeksi esityksiä Sekstetiltä ja
soittoyhtyeeltä. Se oli siis konserttiohjelma.
KiKjro esiintyi vain yhden kerran
ja yleisön puolella näkyi joitakin kuorolaisia,
jotka toivoisimme näkevämme
vastaisuudessa kuoron mukana.
Myöskin Y r i t y k s e n pikkutytöt antoivat
kauniin tanssiesityksen, josta kiitos
tytöille. On Ilahduttavaa nähdä
nuorta alkavaa voimaa kulttuurivai-niolllamme.
.
Vilho Säilä, yksi osastomme vanhemmista,
esitti Perän Vertln kirjoittaman
runon "Kuolevat kukat",
minkä Säilä omisti meille vanhempaan
kaartiin kuuluville. N i i n , se on
luonnon laki että kevättä j a kesää seuraa
syksy j a hallat, vaan mC; elämme
vielä j a j u u r i tov. Säilän esitys osoittaakin,
että siltä huolimatta vaikka
ollaan jo koko myöhään llla.ssa, niin
siksi ei syksyn halla ole vienyt harrastusta
valistukseen ja kulttuuriin sekä
terveelliseen yhteistoimintaan paremman
j a onnellisemman elämän saa-vuttamlsek.
sr. — A . N .
10,000 m
16.21.6 ( 1 )
16.47.5
16.32.2
16.38.4
16.47.9
17.02.2
17.02.3
16.53.0
17.09.6
17.35.6
( 4 )
( 2 )
( 3 )
( 5 )
( 8 )
( 9 )
( 6 >
(11)
(14)
Yhteispisteet
182.660
183.498
184.733
184.990
185.195
185.427
186.135
186.567
187.570
187.660
Sananen Suurjulila-toiminnasta
Port Arthur. — J o toisen kerran ko-kcontul
Suurjuhlia valmisteleva komitea
tekemään suunnitteluja juhlien
valmistelusta ja nyt jo tässä vllmel-
-sessä kokouk«;essa''luotiin piirusteluja
ja valittiin monet komiteat joiden huolena
on järjestellä niitä tehtäviä mitkä
Itsekullekin komitealle kuuluvat.
Tiedoitettlln, että Lakeview korkeakoulu
on Jo saatu vuokrata juhlakonserttia
varten. Se kat.sottilnkln suureks
i saavutukseksi, sillä siellä ainakin on
tilaa suurelle joukolle ja tietenkin näistä
Juhlista muodostuukin suuret juhlat
sillä tänne voidaan odottaa väkeä
saapuvak.sj el ainoastaan meidän Ca-nadasta
vaan myös rajan toiselta puolen.
•
Vaikka talvi onkin ollut ankara pak-ka,
sineen ja suurine lumipyrvineen,
niin mcilläoli ainakin siinä kokouk-
! se.^sa sellainen usko, että kesä tulee
olemaan kaunis ja silloin tulee myöskin
suurjuhlat onnistumaan.
Kuorot harjoittelevat kasvavalla voimalla
J a suurelta se tällä kertaa näyttääkin.
Tietenkin siihen voidaan vieläkin
saada uusia voimia, että se puoli
on ainakin taattu, ja nyt kun kaikki
valitut komiteat aloittavat työnsä, niin
voidaan myös odottaa hyviä tuloksia:
kin.'.
Näytelmä "Anttilan Unelma" on
täällä nyt harjoitusten alai.sena ja p i an
se tulee esitettäväksikin. Yleisenä
käsityksenä on myös .se, että siitä
tulee Suurjuhlan juhlanäytelmä. Tämä
riittäköön nyt Ja toisella kertaa
lisää. ;— TAS;
Eero Mäntyranta erehtyi matkassa
Oslo. — M M - h i i h t o j e n p i k a m a t k an
sai suomalaisten kohdalta yllättävän
päätöksen. Suomen suurin suosikki
E e r o Mäntyranta erehtyi matkassa.
M a a l i tupsahti miehen eteen v i i t i -
senkilometriä liian aikaisin. Mahdotonta?
N i i n s e l i t t i k u i t e n k i n asiaa
Mäntyranta sanoen.
— O l i n ottanut maastomerkikseni
v i i t i s e n kilometriä ennen maalia s i j
a i t s e v a n pitkän kanjonin tapaista
solaa kulkevan nousun. Siinä vaiheessa
o l i t a r k o i t u k s e n i - a v a t a " p e l l
i t levälleen" j a kiskoa n i i n paljon
k u i n miehestä i r t i lähtee. J o l l a i n t a v
o i n tuo k o h t a l i v a h t i ohitseni kuit
e n k i n täysin huomaamatta j a odott
e l i n sitä vielä s i l l o i n k i n / k u n m a a l i
äkkiä o l i s i l m i e n i edessä. Loppu-
- r i u h t a i s u jäi siis suorittamatta.
R e i t t i o l i raskas j a päivä n y t täysin
N o r j a n juhlaa.
Rakentajat! .
Meiltä saatte kaikenlalaU
rakennnatarpelta.
THUNDER BAY
LUMBER CO.
(FORT VVILUAM) L T D .
EIENKILÖKUNNAN O M I S T A MA
HENKILÖKUNNAN J O H T A MA
"Kuuluisa palvelustaan"
P u h e i i n 623-7469
516 HlifTpfl |
Tags
Comments
Post a Comment for 1966-02-24-03