Vapaus, November 12, 1970

              Sivu 2 Torstai, marrasik. 12 p.^Thtusday, Nov, 12,1970
INOePENDENT LABOR OROAN
VAPAUS OF FINNISH CANAOIANS
<LIBERTY) OstaUUfllbied Nov. 6,1911 .
Bdttxxr:. W. EWLW» a^laajager.- TS. sqKSO.
Co. Umited. lOO-loa mo,.^ weät, fl^4!b«iy, Qntaxto, CaoadisL -
.jAidBaiffOddiesa: 00x09..
AdvertMng Bates vpon applteatloca^ ironälatipia iree of chatnftt-. <
Seoocod OlBfiB MEdl r^glstrattoin' Number 1070
i l
CANADIAN LANOUACf PRESS' C l UH
1 vk. $10.00,6 Wc. $5.25
3 kk. $3.00
TILAUSHINNAT:
UgÄ:n:
SuoineeQ:
1 vk. $11.00. e kk. $5.75
1 vk. niM, 6 kk. $8.36
TIIVISTYY USA:TA VAStAAN
^isihnäisyyttäkö?
Polerr.isoiden Toronton aamulehden George ^Bainia vastasin
— joka sivumennen sanoen ei ole meidän sivustatukeamme pyytä­nyt
eikä kaiketi sitä kaipaakaan — Toronton Greenwood-vaaU-ahietta
läinlaatijakunnassa edustava Andrew Brewin (NDP) esitti
tiistaisessa yleisön kirjeessään lyhyesti sanoen mielipiteen, että
äänestettyään War Measures-lain voimaan julistamista vastaan,
alahuoneessa olevat NDP :n jäsenet voivat hyvällä omallatunnolla
äänestää nyt harkittavana olevan poikkeuslain (Public OrderTem-poraryMeasures
Act) hyväksymisen puolesta.
Emme sano, emmekä halua uskoakaan, että mr Brewin haluaa
ratsastaa kahdella hevosella -:- yhtäällä tuomita WarMeasures-läin
voimaan julistamisen j a toisaalta kaiken varalta antaa hyväk­symisen
sen seuraajalle, missä liittohallituksen ministerien selos­tusten
mukaan on oleellisesti miltei kaikki War Measures-lain
määritelmät. Y K : s s a on tämäntapaista opportunismia harjoitettu
vuosikausia.
Totta on, että äänestäessään War Measures-lain voimaan
julistamista vastaan NDP :n ryhmään kuuluvat jäsenet saivat pal-jon
sanomalehtien ja politiikkojen nuhteita. Epäilemättä, on totta
sekin, että enemmistö canadalaiaista on nyt siinä asiassa eri miel­tä
NDP :n kanssa. Mutta NDP :n johtaja T. C. Douglas oli käsi­tyksemme
mukaan varmasti oikeassa sanoessaan, että canadalai-set
yleensä tulevat myöhemmin antamaan täyden tunnustuksen
ja arvon NDP:n ryhmän (neljää lukuunottamatta) rohkealle ja
kauaskantoiselle päätökselle; Mutta jos N D P äänestää nyt Public
Order-lain hyväksymisen puolesta, kuten mr Brewin suosittelee,
silloin voi N D P : n poliittinen maine olla vaarassa — vaikka onkin
selvää, että valtapiirit tulisivat kiihkeästi NDP:tä siitä ylistä­mään.
N D P in oman edun ja tulevaisuuden sekä kansanvaltaisten
oikeuksien säilyttämisen hyväksi yleensä on toivottavaa, että ND-P
: n ryhmä harkitsee asiaa toisenkin kerran ennen kuin se hy­väksyy
mr Brewinin suositukset. NDP.rn johtaja Douglas onkin
sanonut, että hänen ryhmänsä (enemmistö) tulee lopullisessa
käsittelyssä äänestämään tätä lakiluonnosta vastaan ellei sen vis­sejä
epädemokraattisia kohtia korjata j a muuteta. Toivotaan niin!
Totta on, j a se on tietenkin hyvä puoli, että Public Order
laki on, kuten sen nimikin edellyttää/väliaikainen laki, mikä täh­tää
pääasiassa yhteen, F L Q : n terroritoiminnan lopettamiseen.
Kukaan ajatteleva canadalainen ei halua puolustaa terroris­tista
toimintaa. Meidän lehtemme Vapaus on aina tuominnut yk­silöjen
j a ryhmien terroristisen toiminnan j a murhat. N i in myös
Quebecin terroristien toiminnan.
Mutta terrorismih vastustamisessa ei tarvita sellaisia War
Measures-»ain valtuuksia, mitkä pääministeri Trudeaunkin lausun­non
mukaan "ovat liian suuria", eikä siinä tarvita sellaista War
Measures-lain seuraajaa kuin Public Order-laki, mihin sisältyy
oleellisesti edellämainitun lain " l i i an suuret" valtuudet.
CCLArn VARAUKSET
Kansalaisvapauksia puolustava Ganadian Civil Liberties Asso­ciation
julkaisi maanantaina lausunnon, jonka mukaan Public Or­der-
laki "ikuistuttaa"WarMeasures-lakiin sisältyvät kansalais­vapauksien
vaarat. Mainitun järjestön katsantokannan mukaan tä­hän
uuteen poikkeuslakiluonnokseen liittyy; seuraavat vaaratekijät:
— Henkilö voidaan vielä (senkin nojajla) tuomita viideksi
vuodeksi vankilaan F L Q : n jäsenyyteen tai sen kannattajakuntaan
kuulumisesta, vaikka hän ei olisi salavehkeillyt terroristisen toi­minnat
hyväksi eikä osallistunut sellaiseen toimintaan;
— Henkilöitä voidaan vieläkin tuomita vain siitä että he ovat
aikaisemmin osallistuneet F L Q : n kokouksiin;
— Henkilöitä voidaan vieläkin pidättää ilman vangitsemis­määräystä
j a pitää vangittuna huomattavan pitkiä aikoja syytöstä
nostamatta ja ilman takausvapautta vain epäilyn johdosta;
— Kiinteimistöjä voidaan vieläkin takavarikoida pelkän epäi­lyn
pohjalla .
Mainittu kansalaisvapauksia puolustava yhdistys kiinnittää
lausunnossaan huomiota siihen, että Quebecissa on pidätetty satoja
ihmisiä mitään syytöksiä nostamatta heitä vastaan. J a Quebecin
ulkopuolellakin todetaan lausunnossa, on toteutettu sanomalehtien
sensuuria Guelphissa j a Halifaxissa; Vancouverissa on uhkailtu
hippieja j a Ottawassa on suoritettu koti tarkastuksia rauhanpuo­lustajain
asunnoissa.
Viitanen ilmeisesti Quehecin oikeusministeri Jerome Choquet-ten
edesottamisiin, oikeusministeri John Turner joutui maanan­taina
antamaan lausunnon sanomalehtisensuurin järjestämisen
"laittomuudesta". Hän sanoi, että War Measures-lain perusteella
ei ole minkäänlaista sanomalehtisensuuria järjestetty. Siitä huoli­matta
konservatiivipuolueen entinen johtaja John Diefenbaker sa­noi,
että Quebecin hallitus on toteuttanut "kaikkien vaarallisinta
sensuurimuotoa". -^-^
TAANTUMUKSEN IHANNETILANNE
Kuten ylläolevasta näkyy, tällaisia poikkeuslakeja voidaan
käyttää hyvin mielivaltaisesti. Asiaa pahentaa vielä se, että näiden
poikkeuslakien täytäntöönpano jää maakuntien j a kuntien viran­omaisten
tehtäväksi. Siitä johtuu, kuten tapahtui esim. Vancouve­rissa,
että opettajia uhattiin vielä työstä erottamisella, mikäli he
syyllistyvät poikkeuslakien loukkaamiseen, mistä he saisivat tieten­kin
samanlaiset rangaistukset kuin muutkin canadalaiset. Kysymys
onkin tässä tapauksessa tulkinnasta: se antaisi viranomaisille tilai­suuden
käyttää suurta ruoskaa sellaisia opettajia j a muiden alojen
työtätekeviä vastaan, joista halutaan syystä tai toisesta päästä
.eroon. ...
i Tällamen tilanne olisi herran lahja taantumusvoimille. Hälyt­tävänä
esimerkkinä siitä; miten poikkeuslakien yoimassaollessa voi­daan
avata helvetin portit äärioikeiston riehunnalle, saatiin viime
lauantaina jKltcheneristä. Quebecin Social Credit puolueen johtaja
CamlUe Samson oli siellä pltäraängä puheen yhteydessä vaatinut,
että War Measures-lakia ja sen seuraaja-lakia pitäisi käyttää F L -
Q:n lisäksi "kaikkia radikaaleja vastaan".
Hän väitti, että kommunismi on Jtaikcn pahuuden alkp ja
. Y h d y s v a l t a i n j a seaJiittolaisten joukot avsiX ryhtyneet toteiit-.
tanuiayn:;|2telä-Vietnamissa "
kuusta lähtien, koska "rauhoitusoperaatiot'!' eivät olleet riittävän
'HeKokkili{|i"w Joukot suoi^ittayat nykyään noin 60 terrorioperaa-ti
«ta päivässä tappaen, ryöstäen j a vangiten siviilejä. Amerikka^*
laiset. lentoHoneet, myös B-52 pomröitttfjat, suorittavat päivittäin _
jopa 30Ö lentoa kylväen pommeja ja myrkkyjä; Äskettäin totesi
yhdysvaltalainen senaattori Nelso^ etlil vuodesta 1962 lähtien Etelä
Vietnamin;alueelle on pudotettu 45,000 tonnia kemiallisia myrk­kyjä.
Saigonin sotilasjuntta puolestaan on pidättänyt heinäkuusta
lähtien 55.000 ihmistä turvatakseen vallassapysymisensä, joka koh­taa
yhä suurempaa vastustusta.
Vapautusrintaman joukot ovat
syys—lokakuun aikana iiehneet
taistelukyvyttömiksi 1,800 nukke-halHtuksenaotilasta
Kamaun, An
Ziangin, Rach Gian ja Can Thon
maakunnissa. Samoin on tuhottu
71 lentokonetta ja helikopteria, 14
raskasta kenttähaupitsia, sekä
suuri määrä muuta sotakalustoa.
Saigonin läheisyydessä vapautus-joukot
tuhosivat y l i 200 vihollista.
10 päivän aikana lokakuun alku­puolella.
F N L on upottanut tai
polttanut eri puolilla Vietnamia
kymmeniä sota-aluksia, tuhonnut
autokolonnia ja junia. Lokakuun
20 päivä.n vastaisena yönä kan­sallisen
vapautusrintaman soti­laat.
tuhosivat täysin vihollisen
laivastotukikohdan Ongdokin
joella saattaen taistelukyvyttö-miksi
yli 400 vihollissotilasta
upottaen 17 sota-alusta ja tuho­ten
kaksi lentokonetta.
LAOSIN TAISTELUT
Pathet Laon uutistoimiston
Kaosanin mukaan Laosin isän­maalliset
joukot ovat elokuun 16.
päivästä lähtien kahden ja puolen
kuukauden aikana Khouangin alu-r
eella tehneet taistelukyvyttömik-si
1,760 vihollissotilasta, mukaan
luettuna suurehko joukko thai-^
maalaisia palkkasotureita, tuhon­neet
642 tykkiä, 9 lentokonetta^
25 kasarmia.
Elokuun lopussa Bannin alu­eella
Laosin kansallisen vapautus­armeijan
joukot tuhosivat 157 vi^
hollista. Lokakuun 1—23 päivänä
Bannin, Muong Xuanin j a Khang
Khonin; alueilla vihollinen on me­nettänyt
taisteluissa 300 miestä
kaatuneina ja haavoittuneina se­kä
suuren määrän sotavarusteita.
tosiasiaan on kiinnitetty huo­miota
Vietnamin demokraatti­sen
tasavallan ' asiakirjoissft,
mitkä on jaettu Y K :ssa Unka­rin
edustuksen pyynnöstä.
Vaikka Nixon lupasi lopettaa
sodan kuuden kuukauden kulues­sa,
on — hänen oltuaan jo 20
kuukautta virassa — Etelä-Viet­namissa
vielä 400,000 amerikka­laista
sotilasta jatkamassa epä­oikeudenmukaista,
moraalitonta
j ^ rikollista sotaa, sanotaan asia­kirjassa.
USA on lisännyt Saigo­nin
nukkehallituksen armeijan
lukumäärän "vietnamisoimisen".
alussa olleesta 540,000rsta y l i mii
ioöhaah mieheen heinäkuussa
1970.
Ns. "rauhoitusoperaatioiden"
aikaina USA :n4ja Saigonin nuk^e
hallituksen joukot ovat tuhonneet
ja haavoittaneet kymmeniätuhan­sia
asukkaita,—vanhuksia, • nai­sia
j a lapsia —? sanotaan asiakir­joissa.
Song Myn kaltaisia joukko­murhia
amerikkalaiset ovat teh­neet
satoja: tammi-7-helmikaussa
1969 Ba Lang Anissa surmattiin
1700 asukasta, Quangtinissa 350
asukasta helmikuussa 1969; Bien
Hoassa 200 henkeä huhtikuussa
1969, toukokuussa 1969 Loc Ho­assa
300 asukasta. Thai Ninhissä
ja KheSanissa marraskuussa y l i
700 asukasta kahden päivän a i ­kana.
V. 1969 ja vuoden 1970 en­simmäisellä
puolivuotiskaudella
iJöA: n lentokoneet ovat tehneet
14,820 tiedustelulentoa Pohjois^
Vietnamin ilmatilassa. Rikkoen
VDT: n pommitusten lopettamis­päätöstään
USA :n taktiset ilma­voimat
ovat pudottaneet Pohjois-
Vietnamiin kyseisenä aikana y l i
15,000 pommia ja ampuneet 2,000
rakettia. Amerikkalaisten ilma­voimien
pommituksissa touko­kuussa
70 Quang-Binhin. Ngean
ja Vinh-Linhin maakunnissa sai
surmansa ja haavoittui 93 henkeä
imrnn
Mitä nsiitit tönövät
f U R H A T KAUNISTELUT
"Suomi rakentaa siltaa idän ja lännen välille!V kuuluu termi;
y Parempi vertaus olisi, että Suomi keikkuu idän ja lännen väli­sen
kuilun yli vedetyllä köydellä j a idän puolella huvittelee iöo,
mustapartainen kasakka jumalattoman suuren veitsen kanssa, joka
viuhahtaa merkitsevästi köyden suuntaan aina kun köysitemppuilija
yrittää luikahtaa lännen puoleiselle rannalle . . . —; Vatupassi,
Vapaa Sana, Toronto.
w;niiuiiiiiiim
Jännityksen lieventämiseen
tähtäävä uSkopolitiikka
Dmitri Gudkov;
OIKEUSMIELIVALTAA
ETELÄ-AFRIKASSA
SYYTTÄVIÄ ASIAKIRJOJA
New York. — Presidentin
vaalitaistelun aikana Nixon lu­pasi
V . 1968 lokakuussa äänes-täjilleen
rauhan Vietnamiin
kuuden kuukauden kuluessa.
Kuitenkin tammikuussa 1969
USA :n presidentti laajensi so­dan
koko Indokiinaan. Tähän
Suomen
Suurlähety^ö
tiedustelee
Perintö ym. asioiden selvittä­miseksi
Suomen Ottawassa oleva
suurlähetystö pyytää seuraavia
henkilöitä tai niitä, jotka jotakin
heistä tietävät ottamaan ystäväl­lisesti
yhteyttä suurlähetystöön,
jonka osoite on: Embassy of Fin­land,
85 Range Road, Apt. 605.
Ottawa, Ont, puh. 613-236-2389.
Vastauksesta aiheutuneet kulut
korvataan pyydettäessä.
Huljava, Irma Aune Amanda
Jurvanen, N i i lo Ilmari
Kumpulainen, Mary
Mäkeläinen, Loviisa
Perkiö, Erlan Otonpoika
Rahikainen, Kaarlo J .
Saastamoinen, Risto
Sariin. Helmi Hilda
Sillanpää, Kari Väinö
Teerimäki, Eemil Fredrik
Tuomi tai Tuominen, Paul
Tuulos, Pentti
Wahlgreny Aina Kristina
loppu. Vaatien kuolemantuomioi-
. den uudelleen käytäntöön otta­mista
hän oli sanonut: "Me taiste­lemme
kommunismia vastaan, ei
vain Quebecissa, vaan kaikkialla
Canadassa;" Hän väitti FLQ:n
tuottavan terroristeja Canadan
ulkopuolelta ja sanoi kommunis­tien
käyttävän ranskalaista Ca-nadaa
omaan tarkoitukseensa.
Tämä on tuttua tekstiä Hitlerin
päiviltä.
Mitäpä niistä "punaisten" ja
"kommunistien" oikeuksista, voi­daan
meille ehkä sanoa. Katso­taanpa
'lähemmin mistä on kysy­mys:
Samassa tilaisuudessa pu­hui
lyhyesti myös" Waterloon So­cial
Credit ryhmän eräs 72-vuo-tlas
jäsen. "Minä sanon sinulle
nuori mies (puheenvuoron käyt­täneelle
opiskelijalle) mitä sosia­lismi
on", hän sanoi. "Itse paho­lainen
ei olisi voinut estää minua
poistumasta Englannista sosialis­tien
tultua siellä valtaan v. 1930.
Minä luovuin farmista, joka oli
sukupolvesta toiseen ollut perheel­lämme
. . . "
Kun oikeistolaisuudcstaan tun­netun
Britannian työväenpuolu­een
johtokin "peloittaa" näin suu­resti
Social Creditin jäseniä, niin
silioin nähdään, mihin Samson ja
kumppanit todellisuudessa pyrki­vät.
Sen pitäisi olla varoituksena
mr Brewinille j a N D P : n muille
kin johtajille.
; Etelä-Afrikan korkein oikeuden
valvoja, oikeusministeri Pelster
totesi äskettäisessä puheessaan,
että "turvallisuuden varmistamis-lakien"
rikkomi.se.sta pidätettyjen
määrä on yli 800,000 ja heitä
769,000 on kanta-afrikkalaisia.
Nämä rasismin vangit eivät ole
kuitenkaan uhanneet maan "tur-/
vallisuutta", vaan. vastustaneet
valkoisen "eliitin" erioikeuksia,
väen, joka perurjtaa hyvinvoin­tinsa
maan afrikkalaisväestön ja
yleensä värillisen väestön sääli­mättömään
sortamiseen.
Oikeusmielivalta on Etelä-Af­rikan
tasavallassa ollut kauan nor
maali olotila.
Erikoislaeilia julistetaan rikok-
.seksi jokainen toimenpide joka
tähtää demokraattisten periaat­teiden
voimaan.saattamiseen ja
rotuerottelun lopettamiseen; ,
A F P : n kirjeenvaihtajan mu­kaan
Etelä-Afrikan tasavallassa
on nykyisin voimassa neljä sel­laista
perustuslakia, iotka ant-^-
vat rotutuomioistuimille tosiasia!
lisesti rajattomat oikeudet vaiiic-ta
niitä, jotka eivät hyväk.sy
apartheid-oppia. Nämä lait ovat
"tihutyölaki", "kommunistisen toi
minnan tukahduttamislaki", "laki
laittomista järjestöistä" ja "laki
taistelusta terroria vastaan"..
Hyvänä esimerkkinä oikeusmie-livallasta
on oikeusjuttu Benja­min
Ramozea vastaan, joka syys­kuun
lopulla tuomittiin 15 vuo­deksi
vankilaan. Ramoze. ei ole
suinkaan Etelä-Afrikan tasaval­lan
kansalainen — hänellä on
Sambian passi. Hänet vangittiin
toisen maan —. Botsvvanan — alu­eella
ja kuljetettiin salaa E A T :n
alueelle. Tämän kidnappauksen
järjesti E A T : n salainen poliisi,
jolla on verkkonsa koko Afrikan
eteläosassa. Syyte Ramozea vas­taan
oli tavanomainen; apartheid
järjestelmän vastustaminen. Oi­keuskäsittelyssä
ei tosiasiallisesti
noudatettu mitään objektiivisuut­ta
asian tutkimisessa; Se oli vain
tavanmukainen afrikkalaispatri-ootin
rankaisutilaisuus. Jopa ta­vallisesti
rasistejakin myötäilevä
englantilainen The Times lehti
kirjoitti, että Ramozelle langetet­tu
tuomio oli samaa kuin lynk­kaus.-^
•,.
Etelä-Afrikan tasavallan oikeus
laitos ei aina pysty edes lavasta­maan
oikeuskäsittelyä — siinä
määrin puuttuvat todisteet salai­sen
poliisin sille luovuttamista
syytekirjelmistä. Sellaisissa ta­pauksissa
viranomaiset eivät kur­saille.
Siitä miten ne toimivat, oli
erinomaisena esimerkkinä elin­ikäiseen
vankeuteen tuomitun
p f rikkalaisen poliitikon vaimon
Winni Mandelan juttu. Mrs. Man­dela
vangittiin puolitoista vuotta
sitten 20 muun isänmaanystävän
kanssa ja häntä syytettiin "tur­vallisuuden
varmistamislakien"
rikkomisesta. Koska häntä kuten
ei muitakaan syytettyjä vastaan
ollut todisteita, oikeuden oli pit­kien
kiertelyjen jälkeen pakko,
vapauttaa heidät.
Syytetyt eivät ehtineet edes
poistua oikeussalista, kun heidät
pidätettiin uudelleen. Toistami­seen
heille esitettiin sama syytös,
mutta tuomioistuin; ei nytkään
voinut löytää heidän teoistaan r i -
koksellista. Syyskuun 14 pnä he
pääsivät vapaiksi, mutta eivät pit
kaksi aikaa. Lokakuun 1 pnä kak­sitoista
syytetyistä, mm. Winni
Mandela, pantiin kotiarestiin ja
heitä kiellettiin viiden vuoden ai­kana
ottamasta osaa yhteiskun­nalliseen
: toimintaan;
Kolle!ktimnen
presidentti
Jugoslaviaan
Belgrad. — Jugoslavian konunu-nistipuolueen
vuosikonferenssi hy­väksyi
hiljattain yksimielisesti pre­sidentti
Titon didotuksen kollektiivi­sen
presidentin viran perustamiseksi
maahan.
Suunnitelman mukaan liittoparla-mentille
vastuussa olevaan presiden-tinneuvostoon
valitaan edustajat kus­takin
kuudesta osavaltiosta.
Tito, joka ilmoitti suunnitelmasta
syyskuussa, on sanonut haluavansa
välttää osavaltioiden kesken mah­dollisesti
puhkeavan kiistan sekä es­tää
kiistelyn seuraajastaan.
Neuvostoliiton sisä- j a talous­politiikan
kentässä tapahtuu kokpl
ajan j a talvi tuo tullessaan eri­tyisen
paljon tapahtumia ; sitä.
mukaan kuin uuden viisivuotis-:
suunnitelman ja puoluekokouksen
valmistelu edistyy. Tähän asti on
ulkopolitiikka kuitenkin ollut vii­me
kuukausina hallitsevasti esil­lä.
Aktiivisen ulkopolitiikan an­siosta
Neuvostoliiton kansainväli­nen
asema on nyt lujempi kuin
koskaan, todettiin vastikään kor­kealta
taholta. a
Lähimpien liittolaistensa kans­sa
Neuvostoliitolla on tiivistä yh­teistyötä
Varsovan liiton ja Ko-mekonin
puitteissa. Tämä yhteis­työ
ulottuu myöD kansainväliseen
politiikkaan, kuten näkyy mm.
YK-aloitteista ja Euroopan tur­vallisuuskysymyksestä.
Uuden ys­tävyys-,
yhteistyö;- j a avunanto­sopimuksen
Neuvostoliitto on tä­nä
vuonna solminut Tshekkoslo­vakian
ja Romanian kanssa. Myös
Jugoslavian kanssa ovat suhteet
nyt selvästi lämpimämmät kuin
joskus aikaisemmin. Pohjoismai­den
suunnalla kesän tärkeimmät
tapahtumat ovat yya-sopimuksen
jatkaminen Suomen kans-sa sekä
Ruotsin pääministerin Olof Pal­men
kesäkuinen virallinen vie­railu.
•
Neuvostoliiton ja Länsi-Saksan
sopimuksen merkitystä' koroste­taan
jatkuvasti niin täällä kuin;
muuallakin. Viimeksi sunnuntai­na
muistutettiin Moskovassa, että
sopimus on yhä oikeisto-opposi­tion
vastarinnan takia ratifioimat
ta, mutta samalla viitattiin myös
siihen, että edistykselliset piirit
toimivat sopimuksen pikaisen ra­tifioinnin
puolesta.
Neuvostoliiton ja Ranskan po­liittisen
yhteistyön järjestäminen
pysyväksi on todettu presidentti
Georges Pompidoun Neuvostolii­ton-
vierailun tärkeimmäksi tulok­seksi.
Yhdessä Länsi-Saksan sopi­muksen
kanssa niitten todetaan
parantavan erityisesti Euroopan
mutta ei ainoastaan Euroopan
tilannetta.
Lähi-^idän kriisin ; osalta Neu­vostoliiton
johtavana päämäärä?
nä on ( Y K : n turvallisuusneuvos­ton
päätöksen mukaisesti) poliit­tinen
kokonaisratkaisu, joka olisi
oikeudenmukainen kaikille kriisin
osapuolille ja johtaisi pysyvään
rauhaan alueella. Tähän tavoit­teeseen
perustuu Neuvostoliiton
konkreettinen välitysehdotus ja
mukaisesti toivotaan YK :n
tavoin edelleen myös Vietnamin
kansaa, kuten viim.e viikolla alle^
kirjoitettu uusi sopimus osoitti.
Kiinan kanssa neuvottelut jatku-j;
yat j a valtioiden välisiä suhteita
yritetään normalisoida. Suurlä­hettilään
paluu Pekingiin oli eräs
askel tällä tiellä.
SALT-neuvottelut jatkuvat Hel­singissä.
Neuvostoliitto tähtää aktiivi­sella
ulkopolitiikallaan sopimuk-.
siin perustuvaan yhteistyöhön
muiden maiden kanssa ja kriisien
ratkaisuun sekä jännityksen lie­ventämiseen.
Suomen sopimuksen
jatkaminen on osa tätä kokonais-politiikkaa
onhan sopimus neu-vostoliittolais-
suomalaisen yhteis
työn perusta. '
Ihmisiä leireihin
tulvien varjotta
Etelä-Viefnamissa
ChuLai. Etelä-Vietnam, —r Etelä-
Vielnamin pohjoisten maakuntien
tulvissa surmansa saaneiden luku on
tällä hetkellä 191, joista 11 on etelän
korealaista ja 7 amerikkalaista so­tilasta.
60 ihmistä on kateissa ja
alueelta on paennut 300,000 asu^
kasta.
Viimeisimpien tietojen mukaan ai­nakin
puolet viiden pohjoisimman
makunnan sadosta on tidioutunut
Etelä-Vietnamissa. Etelä-Vietnamin
väliaikaisen vaUankumoushallituksen
rauhanneuvotteluvaltuuskunnan edus
taja sanoi Pariisissa, että amerikka­laiset
ja etelävietnamilaiset viran­omaiset
käyttävät onnettomuutta hy^
väkseen sulkemalla väestön pakolais
leireihin ja lisäämällä täten kuobn-uhrien
määrää.
Vallankumoushallituksen mukaan
nykyisissä tulvissa on hukkunut y li
600 ihmistä ja y l i 300,000 on menet­tänyt
kotinsa. Hallitus vaati Saigo­nia
ja Washingtonia lopettamaan he^
ti sotilasoperaatiot tulva-alueella.
Vapaus saanut 34
uutta tilausta
sen
välittäjän Gunnar Jarringin pian
voivan jatkaa tehtäväänsä. Po­liittisen
kokonaisratkaisun tiellä
katsotaan olevan ennen kaikkea
Israel, jota tukee USA ja on siten
osavastuussa.
Neuvostoliiton käsityksen mu­kaan
kriisi ei ole ennen kaikkea
arabien ja juutalaisten kansalli­nen..
riita vaan seuraus kansain­välisen
imperialismin yrityksestä
kaataa tai heikentää edistykselli­siä
arabihallituksia. Siksi Neu­vostoliitto
tuke^ hyökkäyksen
kohteeksi joutuneita arabeja. ;
Neuvostoliitto auttaa kaikin
Tähän katsaukseen saatiin Va­paudelle
6 uutta tilausta, joista
4 koko vuoden ja 2 puolen vuo­den
uutta tilausta. Kun huomioi-:
daan aikaisemmin hankitut, on;
Vapaus saanut 34 uutta tilausta.
Tässä mainitut 4 uutta koko
vuoden tilaajaa tulevat saamaan
lahjana komean "JOULU:'- jul­kaisun,
joka lähetetään heille heti
kun se ilmestyy.
Uusia tilauksia saatiin seuraa­vilta:'
A. T. H i l l , Thunder Bay L
U n o Harju, St. Catharines 1.
Helvi Syrjä. Cochrane 1.
Joseph Mäki, Eckville 1.
Tilaaja, Beaver Lake 1.
Tilaaja, V^ancouverl.
Monet kiitokset kaikille uusien
tilausten hankkijoille.
PÄIVÄN PAKINA
El PELKÄÄ "ÄJÄN HAASKAUSTA"
Aina silloin tällöin saamme
lukea uutistiedoista, että alahuo­neen
joku jäsen on esittänyt yk­silönä
"oman" lakiluonnoksensa
j a pitänyt paheen sen tärkey-destär^'
Useimmat näistä alahuoneen
jäsenten yksityisistä*, lakiehdo­tuksista,
joiden takana ei ole
puolueryhmän kannatusta ja tu-keaT
painetaan ilman muuta un­hoituksen
veran alle. Joistakin
niistä — kuten konservatiiviksi
hiljan muuttuneen Robert
Thompsonin kuolemantuomion
täytäntöönottoa vajjtivassa teke­leessä
— mainitaan erikoisuu­tensa
vuoksi kerran ja sillä
siisti.
Yksityis jäsen en "omalla" laki­ehdotuksella,
huolimatta lain­kaan
siitä, kuinka tarpeellinen
ja tärkeä se on, on osapuilleen
yhtä heikot edellytykset hyväk­sytyksi
tulemiseksi kuin on ka­melilla
pääsy neulansiimän läpi.
Vain siinä tapauksessa, jos ko.
jäsenen "oma puolue" hyväksyy
hitnen yksityisesti esittämänsä
lakiehdotuksen omakseen, tai
jos jäsen yksilönä esiintyen toi­mii
kuitenkin todellisuudeasa
puolueensa —^ nimenomaan hal­litsevan
puolueensa — puhemie­henä,
voi tällainen lakiehdotus
tulla hyväksytyksi.
. Näistä tosiasioista puhuen
alahuoneen puhemies Lucien La-moureux
antoi lokakuun puoli­välissä
varoituksen, että parla­mentti
voi- juuttua yksityisten
jäsenten ehdottamiin lakiehdo­tusten
ylenpalttisuuteen.
Tässä yhteydessä^nnettujen
tietojen mukaan alahuoneen
"hyväksyttäväksi" oli lokakuun
puoliväliin mennessä esitetty
kaikkiaan 165 yksityistä lakieh­dotusta,
joista yksi edustaja,
hallitsevan liberaalipuolueen jä­sen
Ralph Stewart (Cochrane)
on esittänyt peräti 40!
Ilmeistä on, että mr Stewar-tin
oma puolue ei ole antanut
.suurtakaan arvoa hänen esityk­silleen.
Vain tämä selittää sen,
miksi mr Stewart on katsonut
tairpeelliseksi esittää näin mon­ta
lakiehdotusta, joiden hyväk­sytyksi
tulemisesta hänellä ei
ole pienintäkään toivoa. ^ ;
Kaiken kukkuraksi puhemiea
Lamoureux antoi mr Stewartille
lieviä nuhteita asiasta. Kieltä­mättä
keneltäkään oikeutta yk­sityisten
lakiehdotusten esittä­miseen,
puhemies antoi kuiten­kin
ymmärtää, että mr Stewar-tilta
oli tullut suhteettoman pal­jon
näitä yksityisehdotuksia.
Ja hän selitti, että suurinta
osaa näistä yksityisistä lakieh­dotuksista
kohtaa täydellinen
pimeys — niistä ei edes keskus-,
telia alahuoneen istunnossa.
Tämä johtuu menettelytavas­ta
jonka mukaan alahuone myön^
tää useimpina istuntopäivinään
yhden ainoan tuTinin keskuste­luun
yksityisistä lakiehdotuksisr
ta.
Sen tarkoituksena on antaa,
jäsenille tilaisuus "kokeilla ke­pillä
jäätä" ehdotuksensa mah­dollisen
hyväksymisen puolesta
tai ainakin mainostusta hyvästä
"työstään".
Miltei poikkeuksetta tapahtuu
niin, että nämä yksityiset laki­ehdotukset
"puhutaan pois työ­listalta".
Jos ja kun ne saadaan
ko. tunnin aikana keskustelta­vaksi,
he joutuvat tämän jälkeen
automaattisesti työjärjestyksen
alapäähän, mistä ei takaisin tu­lon
mahdollisuutta ole.
Siitä huolimatta jotkut jäse­net
esittävät joka vuosi mieli- .
aiheistaan näitä yksityisiä laki­ehdotuksia
toivossa, että ajatus
tulee ehkä joskus hyväksytyksi,
tai että ainakin kotialueen asuk­kaat
näkevät edustajansa hyvät
aikeet j a työteliäisyyden.
Olisi kaiketi väärin sanoa, että
se on kokonaan ajan haaskua —
parvekkeelle näyttelemistä —
mutta käytännön ja tulosten
kannalta katsoen ei jäsenten yk­sityisistä
lakiehdotuksista ke­nenkään
parta keiku.
Tämä pitää paikkansa erikoi­sesti
hallituspuolueen jäseniin,
mr. Stewartiin j a hänen kump-paneihinsa.
Opposition kohdalta asia on
kuitenkin aika paljon, toisenlai­nen.
Yksityislakiehdotustensa
perusteella saavat esimerkiksi
NDP:n jäsenet j a muut työväen-michet
yleisön tietoon asioista,
joista alahuoneen pitäisi keskus­tella
ja tehdä päätöksiä.
Heidän kohdaltaan yksityisten
lakiluonnosten esittäminen tar­koittaa
usein parlamentaarisen
"puhujalavan" hyväksikäyttöä
hallituspuolueen ja hallituksen
laiminlyömissä asioissa.
Yksityisten lakiehdotusteii esi
tys ei siis ole aina pelkkää ajan
haaskausta, sillä toisinaan oh
kysyinys todella tärkeiden ja
ajankohtaisten kysymysten edla-tumiscstä.
— Känsäkoura.