Vapaus, June 20, 1973

              1
VUOSIEN T A K AA
50 V U O T T A SITTEN: \ -
LIIALLISTA " R A K A S T E L U A"
Turussa on joku Joutomies Vasama joutunut pieneen pu­laan
liiallisesta ahertelusta naisväen kanssa . . . Rakennusmes­tari
Backman on ollut koko talven ja useita kertoja rWtuvaa-sakin
tutkittavana naisahvääriensä takia. Hän näes meni kih­loihin
lähes joka toisen tapaamansa naisen kanssa . . . Multa
kun niitä kihlattuja alkoi tulla liikaa, ryhtyi hän heitä van­hemmasta
päästä myrkyttämään, pitäen kuitenkin tarkkaa
huolta, että poistetun morsiamen omaisuus joutuu hänen hoi-
;toonsa: .
Nähtävästi on joutoniies Vasama huomannut Backmanin
ammatin^opiyaksi hänellekin, koskapa hänkin on ryhtynyt har-'
joittaniaantukkukihlausta . . . Morsiamet ovat yleensä rouviksi
haluavia. Se juuri vei joutomies Vasaman naisasiat vinoon . . .
Vasama antoi kaikkien morsiamiensa; elää, mutta hänkin vie­tiin
Pontius Pilatuksen: eteen . . . Backman saa istumista .
Mutta varmaa pn että Vasama saa myös istumista liian laajasta
sydämestään.
-r-r Vapaus, pakinajutusta, kesäk. 7 p, 1923,
UPPEENRANTAAN ODOTETAAN
KÖLMESATAATUHATTA
30 V U O T T A SITTEN:
LEONID BREZHNEVIN VIERAILUN T A U S T AA
USA:n ja Neuvostoliiton yhteistoiminta lujittuu, sanoi pre­sidentti
Roosevelt vastatessaan presidentti Kalinin äskettäin
lähettämään noottiin.
— Vapaus, uuisotsikko, kesäkuun 19 p. 1943.
Toronton ikinuorten rientoja
, Tiistaina kesäkuun 26 päivänä,
kello 9 aamulla lähdemme Don
'haaleita yhden päivän piknikkiin.
Matkan päämäärä on Rocton, On­tario,
jossa on eläintarha, niin sa­nottu
Roaton Lion Safari. Siellä
on myöskin hyvät ulkoilukentät,
jossa voimme nauttia eväistämme.
Matkaan on tilattu yksi bussi.
Keskiviikkona 27 päivä kerhon
kansantanhu joukkue, Nevi^ Hori-zons
ohjelmalla, tulee esiintymään
International'Caravan juhlallisuuk-si
en yhteydessä. Paikka on: CaUio-lic
Informaition Centre, 830 Bath-^
urst St. ai'ka kello 7.
Suurjuhlatkin lähestyvät aika
nopeasti. Lauluja olemme harjoi­telleet
juhliin, toivottavasti saam­me
suuren eläkeläisten lauluryh­män
sinne esiintymään.
Kerhomme ei ota mitään kesä­lomaa.
Joka torstai tavataan, har­joitellaan
ja vietetään iltapäivä hu-paisasti.
Tervetuloa Ikinuorten
iloiseen joukkoon. — ht. .
RISTEiLLEN RIIKAAN
Kun suomalainen matkustaja-alus
Finnpartner viime maanan­taina
kiinnittyi Riikan satama­laituriin,
oli satamassa juhlan-tuntua.
Satamapaviljongin sei­nään
oli kiinnitetty juliste 'Ter­vetuloa
Riikaan'-tervehdyksi-neen.
Laiturilla oli värikäs kan­sallispukuisten
lasten joukko
Ivalmiina kukittamaan suomalai­sia,
jotka pitkän tauon jälkeen
ensimmäisinä suomalaisina turis-*
teinä meriteitse saapuivat tä­hän
Itämeren kaupunkiin.
Lyhyen lämpimän vastaanotto­seremonian
aikana ruusut vaihtoi-vait
omistajia ja Neuvostoliitto—^
Suomi-Seuran edustajat toivottivat
matkailijat tervetulleiksi. Pikavie­railu,
joka kesti muutaman tunnin,
oli alkanut. .
RIIKA
R i i k a on Latvian sosialistisen
neuvostotasavallan pääkaupunki,
joissa on lähes 750,000 asukasita.
Kaupunlkij, joka mainitaan aikakir­joissa
jo 1200-luvulla, on levittäy-tynut
laajan Väinäjoen moQemmil-le
rannoille läheflle sitä paikkaa,
missä joki' laskee Riianlahteen.
R i i k a on puistorikas kaupunki,
jossa on runsaasti rakennustaiteet
lisia muistomerkkejä, mutta myös
-paljon uutta.
Riika on tasavallan tieiteen ja
kulttuurin keskus, se on koko Neu­vostoliiton
suurimpia merisatamia
ja se on myös kehittynyt teollisuus­kaupunki.
LATVIA
Latvia on levittäytynyt Väinä­joen
alasuistoon, joten luonto on
kaunista ja rehevää. Nykyinen Lat
via on korkealle kehittynyt teolli­suus-
ja maatalousmaa. Useilla
teollisuuden aloilla _Latvian neu­vostotasavallalla
on johtava osuus
koko Neuvostoliitossa. Täällä val­mistetaan,
sähkö- ja mootltorivetu-reita,
raitiovaunuja, puhelin- j a au-tomaattilennätinasemia,.
pienois­busseja,
joita tuodaan Suomeenkin,
ym. Latvialaisia valmisteita vie­dään
yli 90 maahan.
Latvian asuScasluku on noin 2,5
miljoonaa. Heistä 56 prosenttia on
latvialaisia. Laltvian lisäksi venä­jä
on toinen virallinen kieli. Mm.
katujen nimikilvissä on ensin lat-viankielinen
ja sitten venäjänkieli­nen
teksti.
RISTEIILYT JATKUVAT
Krtsimmäisellä Riian-risteiiyilä
oli mukana nelisensataa henkilöä.
(Matka kesti alun kolmatta pälyää,
gaapumuien Riikaan oU k l o , 12
päiväsiä j a alus irtautui laiturista
klo 22 tienoissa, joiten tehokkaal­la,
järjestelyllä ehditään nähdä
pääkaupungista j a lähiympäristös­täkin
useita kiintoisia kohteita.
Laivallahan tosin tämänlaatuis­ten
retkien enin aika vietetään.
Siellä viihtyvyyttä lisäsivät Mar­jatta
Leppänen ja Kalevi Nyqvist
sekä Vuokko Piipponen orkeste­reineen.-
Finnlinesin alukset tekevät tänä
kesänä vielä kolme risteilyä Rii­kaan.
Seuraava matka alkaa jo 8.
heinäkuuta. Myöhemmin syyskesä!
lä Finnpartner risteilee Mustalla-merellä,
jonne turistit kuljetetaan
lentoteitse. Risteilykohteina c at
mm. Varna ja Jalta.
Mustanmeren jälkeen alus tela­koidaan
ja muunnellaan eräiltä
osin uuteen uskoon Välimeren ja
Afrikan länsirannikon risteilyä
varten. — AT, K . U .
Suomalaisvaltuus­kunta
Unicarissa
Debrecen Jyväskylän kaupun­ginjohtaja
Veli Järvisen johtama
nelijäseninen valtuuskunta saapui
vJikko sitten tiistaina ystävyysvierai­lulle
Itä-Unkarissa sijaitsevaan De-brecenin
kauunkiin; Vierailu tapah­tui
Debrecenin kaupunginvaltuuston
kutsusta.
Jyväskylä ja Debrecen solmivat
ystävyyskaupunkisuhteet neljä vuotta
sitten. Vierailun aikana keskustellaan
kaupunkien väKsten suhteitten laaje-entamisesta
kulttuurin ja urheilun
aloilla sekä Suomen ja Unkarin päi­vien
järjestämisestä vastaavasti mo­lemmissa
kaupungeissa. >
-.Lappeenrantaan odotetaan tä­nä
kesäkautena yhteensä noin
300,000 matkailijaa. Näin ar-vioicfaan.
Jcaupungin mat/cai/u- ;a
. tiedönantotoimistossa. Arvion
perusuria on vamevuotmen mää
rä, ipka oli noin 270,000-^280,
000 matkailijaa. Vuosittain mat­kailijamäärä
on lisääntynyt noin
15 prosentilla: Näin tulee ilmei-^
sesti tapahtumaan tänäkin kesä­nä.
Päänähtävyys edelleen on tällä,
Saimaan etelärannan kaupungilla
iinjakas Saimaan kanava. Tämän­vuotinen
erikoistapahtuma on 4—•
11. 8. vietettävä ''Saimaan viikko".
Tämän vöteen, vesitiehen, Veeraan
ja "Willimieheen" melkoiselta
osalta liittyvän viikon kaupungin
vapaa-aikatoimistossa uskotaan
muodostuvan perinteiseksi Lap­peenrannan
ikesätapaih tumaksi.
Lappeenrantaan voi tulla, mut­ta
kääntyä myös eri suuntiin. Lap­peenrannasta
pääsee mm. vesitse:
Saimaan kaupunkeihin sekä Sai­maan
kanavan kautta Suomenlah­den
kaupunkeihin kuten mm. Le­ningradiin.
TILAA RIITTÄÄ
MATKAILIJALLEKIN
Viime vuoden matkailijoiden
määrässä oli kaksi kolmasosaa sel­laisia,
jotka eivät yöpyneet, vaan
olivat Lappeenrannassa päiväkävi™
joitä. Lappeenrannassa on Huhti-;
niemen leirintäalue, jossa viime
vuonna kävi 37,000 matkailijaa
vuorokautisen huipun kohotessa
noin 600—700 yöpyjään.
Kaupungin retkeilymaja on Sai­maan
kanavan varrella Mälkiällä.
Retkeilymajassa on 120 sijaa, jois­ta
10 neljän hengen perhemajoitusr
tiloja.
Suomen retkeilymajajärjestön
omisitama malliretkeilymaja "Ro-telli"^
sijaitsee Huhtiniemen leirin­täalueen
välittömässä läheisyydes­sä.
Rotellissa on 20 neljän hengen
huonetta ja mm. uima-allas. Hotel­leissa
on yhteensä noin 600 vuode-sijaa.
Matkailu- ja tiedonantotoimis-tosta
kerrotaan edelleen, eittä Lap-peeiirannaesa
on A . j a B-oikeuk-silla
varustetuissa anniskeluravin­toloissa
yhteensä 3(600 istuma­paikkaa.
Majoituspaikkojen luku­määrä
ei ole lisääntynyt, mutta
ne. eivät ole läpi kesän täysinä.
Lappeenrannassa yleensä pysty-,
tään majoitftamaan matkailijat: jo­honkin/
julkiseen nrfajoituspaikkaan.
SAIMAAN VIIKKO
STARTTAA ELOKUUSSA
Elokuun 4—11. päivänä vietet­tävän
Saimaan viikon tarkoituk­sena
on korvata muutama vuosi
sitten virinneet Lappeenranta-päi­vät,
kerrottiin vapaa-aikatoimistos­ta.
Viime vuonna näitä päiviä ei
ollut. Saimaan päivien pääteema­na
on Saimaa ja järjestetyissä
ovat mukana Lappeenrannan kau­punki
ja /erilaiset kansalaisjärjes­töt.
Päivien aikana on Arabian ke-ramiikkanäyttely
'taidemuseossa ja
100 vuotta täyttävän Oy Kaukas
A b : n näyttely k u n t a t a l o ^ . V i i k ­ko
alkaa Veeran päivän vi|rinöillä
KasinollfriToinen päivä on omis­tettu
.teemalle "Vanha vesitie". S i i.
ihen kuuluu Saimaan kanavan vuo­sipäivän
tilaisuuksina mm. Sai­maan
kanavaristeilyt, jotka tapah­tuvat
.satamassa lähtö- ja paluumu-
; Kolmas päivä on omistettu ai­heelle
"Vesi vanhin- voitehista".
pe merk:(tsee mm. avointen ovien
päivää kylpylaitoksella vesi-, savi-ym.
hoitonäytöksineen, uimanäy-töksineen
j a puistokonsertteineen.
7. 8. vietetään "Willinmiehen
synttärit". Tänä kaupungin perus-:
tamispäivänä jaetaan ansiomerk­kejä
mm. kaupungin työntekijöil­le,
suoritetaan-kulttuuriviirien ja­ko.
Samana päivänä on poliittisten
nuorisojärjestöjen järjestämänä t i ­laisuus
mielipidepuheenvuoroineerv
Seuraava päivä on omistettu
" K i s Icis kippurahännälle" eli eri­laisille
lasten tilaisuuksille.
9. 8. on kesäjuhla Kesäteatteris­sa
'Vanhaa viisii' kissanhännän- ja
fcarbunvetoineen, polkka- ja vanho-jen
tanssien kilpailuineen ja 10. 8.
on markkinakamevaalit Kauppa­torilla.
Viimeisenä päivänä on mm. pur­jehdusta,
vesihiihtoa ja moottori-veneajelua,
elokuvaa sekä katusoit­toa.
Katusoittoon osallistuu Hanu-rikerhon
50 soittajaa. Tarkoitus
on, että joka paikassa silloin soi.
I l l a l la satamatorilla on häränpais^
toa j a toritanssit, jotka muodostu­vat
Saimaan viikon päättäjäistilai­suudeksi
tältä vuodelta.
. Vapaa-aikatoimi^osta kerrotaan
tulevasta Saimaan viikosta, että
sen tarkoituksena on antaa ohjel­maa
sekä oman kaupungin asuk- j
kaille että. myös vieraille. "
IMATRALLE UUDET
KASVOT
Imatran kaupungin herkimmät
kohdat kokevat parasta-aikaa mel­koisia
uudistuksia. Napinkulman
puutaloidylli on väistymässä'ja pai
kalle ovat kohonneet uudet näyt­tävät
liiketalot. Keskeiset uudis­tukset
ovat myös toteutumassa
Mansikkalassa:
Vuoksi: on saanut uuden mitta­van
maantiesillan, Tainionkosken
tie on muuttunut leveäksi väyläksi,
jonka tietämissä sijaitsee näyttävä
kaupungintalo. Varsinaisen kesr
kustan rakennustyö myös on van­husten
palvelutalon muodossa al­kanut.
Syksyllä alkaa nousta alueelle
yhdeksänkerroksinen asuintalo, jo­ka
noin kolmen vuoden sisällä saa
seurakseen kolme 14-kerroksista
tornia ja kaksi kuusiköToksista
(kerrostaloa. Viimeksi mainittu to­teutus
merkitsee, että Imatra saa
"maamerkin", joka piirtyy näyt­tävänä
kuutostien matkaajankin
silmiin.
Mansikkalan.keskuksen rakenta­minen
liittyy Imatran kaupungin--
valtuuston hyväksymään kaupun­gin
ja rakentajien: Helsingin Asun
tokeskuskunta Hakan ja Salpa
Oy :n keskeiseen yhteistoiminta ;50-
pimukseen. Salpa Oy :n osuus on
neljä kerrostaloa ja Hakan osuus
kaksi kerrostaloa.
Imatran teknillinen apulaiskau­punginjohtaja
Erkki Ollilainen to­teaa,
että sopimus käsittää asuin-rakennuspinta-
alan rakentamises­ta
noin \28,000 kerrosneliömetriä,
joka tietää noin 450 asuntoa ja
1500-asukasta. '
Käärmejuhla
Shiralan paikkakunnalla 400 k i ­lometriä
kaakkoon Bombaysta
vietetään joka vuosi syyskuun
alussa Nagpanchamia — käärmei­den
juhlaa.
Kaksi päivää ennen tätä harvi­naista
juhlaa paikkakuntalaiset
etsivät käärmeitä koloista,: joita
seudulla on runsaasti, j a vetävät
myrkylliset kaunokaiset esiin* va­rovaisesti,
etteivät vahingoittaisi
niitä. Käärmeet sijoitetaan savi-ruukkuihin,
joiden suu sidotaan
t i i v i i s t i rievulla.
Juhlapäivän aamulla käärmeet
viedään keskustorille ja pääste­tään
vapaaksi. Tämän jälkeen
useat henkilöt alkavat rummuttaa
tyhjiä saviruukkuja, j a silloin ih­meet
alkavatkin. Käärmeet, joi­den,
luulisi olevan vimmoissaan,
yhtäkkiä venyttäytyvät j a alkavat
keinua hitaasti kuin rytmin lu­moissa.
Naiset asettavat käärmei­den
eteen astioita, joissa on san-teliöljyä
j a maitoa, levittävät maa
hau riisiä, maissia j a kukkia. Se­remonian
ensimmäinen osa on
päättynyt. Käärmeet pannaan ta­kaisin
ruukkuihin.
Päivällä koittaa juhlan koho­kohta.
Käärmeruukkuja kuljete­taan
pitkin katuja' rattailla, joi­hin
on valjastettu juhlan kunni­aksi
koristetut härät. Kulkue py­sähtyy
käärmeiden temppelin
eteen. Sinne kokoontuu tavaton
ihmisjoukko katsomaan käärmeen
pyydystäjäin taitoa. Viime maini­tut
pakottavat käärmeet esiinty­mään
milteipä • taitovoimistelijoi­na.
Juhlaan ei päästetä ammatti-käärmeenlumoojia,
— V. Trubnikov.
Ke^viikiko, k^äk. 20 p. Wed, Jutae 20,1973
Milloin Kuusta tuli Maan naapuri?
Pariton luku
Aluksia Ranskan
ydinkoealueelle
silkein tahdittajina iPelimanni- ja
Hanurikerhof
5
Vancouver. _ Kesäkuun 1
päivänä kello 2—3 välillä aamu­yöstä
pääsi tuli valloilleen : 40
asukkaan talossa täällä Vancou­verissa.
Talossa asui viisi suo­malaista,
heistä kolme eläkeläis­tä
ja kaksi nuorempaa. Yksi 31-
vuotias suomalainen saipsurman-sa
palossa. Yksi eläkeläinen,
Rautio, on sairaalassa saamassa
hoitoa ptdohaavoihinsa. Hänen
voinnistaan emme tähän men­nessä
ole saaneet tietoa.
Luultavasti saman tulipalon
vaikutuksesta kuoli tk. 4 pv.
Eemeli Rautiainen. Hän oU, tut­taviensa
puheiden, mukaan, ol­lut
hyvässä voinnissa vielä päi­vää
ennen tuUpaha. Rautiainen
oU kuoHessain. 79'vitotins,
ilossa Yancouverissa
Harry Rankin on kirjoittanut,
Highland Echoon, Fishermamin
ja Pacilic Tribuneen monta ker­taa-
näistä vanhoista taloista,
ne pitäisi häv/ffää ja rakentaa
uusiif>halpavuokraisia taloja ti­lalle.
Täällä on vielä paljon van-ho}
ai,\"mmtdoukkuia", joissa
tyiHSisfferheitä ja yksinäisiä
asuu» Onhan niitä hajcitettukin
ja suurift kerrostaloja rakennet­tu
tilalle,, joissa vuoktat on ^•
dottu tuloihin.
OlenfOpeHarry Rankin kanssa
samaa \mielta, että vanhat ja
vaarallisfit talot on hajoitettava
ja uuMQ rakennettava tialle'
CSJ:a puoiesta:
Luonteenlaadultaan he erosivat toi­sistaan
kuin maa ja taivas. Maijan
sanaryöppy taukosi ta välisesti vain
muutamaksi tunniksi yöllä ja Pekka
ehti päivän mittaan vain muutaman
kerran önähtää väliin. Maija oli
yhiä ripeä töissään kuin pubeessaan-kin,
eikä siinä nokka tuhissut kun
hän pani päätelmiään täjrtäntöön
Ja Pekka taas oli sitä mieltä, että
mieluummin viidesti katsoa kuin ker­ran
tehdä. Hän oli niin tottunut vai­monsa
ainaiseen puhepörinään, ettei
viitsfaiyt sille edes korvaansa kal­listaa.
Ja voi tuli ja leimaus, miten
Maija suuttui, kun ei saanut vasta-usta
johonkin kysymäänsä. Niinpä^
kerrankin hän taas tulistui hidas­liikkeiselle
tuppisuulleen ja julisti.
— Ja minä otan ukko eron si-nusta!
^ Höh? Pekka ihmetteli. ;
— Ei mitään höhimistä. Ja Mai­ja
lateli kovalla keskeytymättömällä
ryöpyllä kuin pikakiväärin papatus
Pekan todellisia ja olemattomia syn­tejä.
Pekkajiätääntyi, hän tunsi Mai­jansa
päättäväiseksi ihmiseksi. Ja
alkoi kiireesti ajatella keinoa, jolla
saisi vaimon luopumaan päätökses­tään.
Silloin hänen hätäiseen tajun­taansa
kantautui taas:
—• ...Virallinen ero... Omaisuus
tasan...
— Entä lapiset? Pekka sai sanot­tua.
— Tasan! pamautti Maija.
— Tuota, kun niitä on. kolme...
— Jaa, Pariton luku... Eikä heis.
tä yhtään oikeastaan voi uskoa sl-
(nullc... No, jos olet siihen» kun nel-jäs
tulee, teki Maija seuraavan pää­töksensä.
Pekka huokasi helpottuneena. Seu­raavana
Maijalle ja Pekalle syntyi-vät-
kaksoset. Erojuttu raukesi...
Kintahan L j o M . N.K. ^
Beirut. ^ Kuusi Ranskan laivas-ton
alusta on lähtenyt Tahitista i l ­meisesti
kohti Ranskan ydinkoe-aluetta,
Mururoa-atollia, kertoi
ranskalainen iltalehti le Monde
lauantaina.
Lehden mukaan alusten lähtö
vahvistanee tiedot, että ydinkoe-ohjelma
alkaisi kesäkuun 24. päi­vänä.
Ranskan puolustusministeriön
edustaja ei suostunult kommentoi­maan
lehden tietoja.
— Mieheni on oikea aarre, ker­too
eräs nainen.
— Ihanko totta?
on niin helläsydäminen.
Jos minä ölkon puita, hän lähtee
yelemiän. ettei näkisi vaivaani.
VAntakaa piinulle pieni palanen
Kuuta, kenties voin kertoa teille
aurinkokunnan historian;" Tällai­sia
sanoja saattoi usein tavata tie­demiesten
artikkeleissa ennen
nen Kuun tutkimusten alkua.
Mutta jo ensimmäisessä kierto­laisemme
kivilajiJiäytbeiden konfe-:
renssissa eräs tälhtitieteilijä huo­mautti:
" E n näe mitään todisteita, joi­den
perusteella voitaisiin väittää,
että Kuu on vanhempi kuin Maa
tai että Se on erkaantunut Maasta
tai mudostunut materian kokka­reesta
lähellä Maata . . . E n voi
lainkaan kuvitella pienoismallia,
joka elvjrttäisi Maa—Kuu-järjestel­män
hiätorian . . . Olen taipuvai­nen
harkitsemaan sitä vielä hie­man
. . ,"
Tällainen pessimismi ei ollut pe­rusteetonta
: kuuperäUe^i ollut si­jaa
Kuun alkuperää koskevissa teo
rioissa. Kallioiden kappaleilla oli
toisenlainen koostumus kuin niiden
viereltä kootulla "hiekalla". K un
kuuperän ikä arvioitiin, sanokaam­me
kolmeksi miljardiksi vuodeksi,
niin kalliot osoittautuivat ehdotto­masti
miljardia vuotta nuorem­miksi.
Ikään kuin joku olisi peit­tänyt
Kuun pinnan varisevilla ryy­neillä,
j a sitten palannut miljardin
vuoden kuluttua ja viskellyt sinne
kallioiden kappaleita . . .
Kuun suuntaan laukaistujen en­simmäisten
automaattiasemien an­siosta:
tehtiin johtopäätös: sen
magneettikenttä on vähäinen. Mut­ta
Kuun keinokiertolaisiin asenne-'
tut magneetitimetrjt kokivat aika
ajoin odottamattomia "pistoksia"
— eräin paikoin magneettikenttä
suureni jyrkästi kasvaen 20—30-
kertaiseksi yleiseen taustaan ver-,
ralttuna; Nämä lohkot nimitettiin
"magneettikeskityksen" pisteiksi.
Mistä ne olivat ilmaantuneet?
TJaaskaan: tiedot "eivät sopineet
teoriaan.
Mistä pitää alkaa, kun on alet-kava
alusta? Tosiasioiden erikoisen
tarkasta keräämisestä. Kuuhun pi­tää
saada laboratorio toimimaan ei
2—3 tuntia, vaan mahdollisimman
kauan. J a vielä parempi, jos se voi
liikkua . . . S i t e n syntyivät neu­vostoliittolaiset
"kuukulkijat" (lu-nohodilt).
Ensimmäinen toimi
Kuussa yli 10 kuukautta. Toinen
suoritti kaikki tehtävänsä. Kivu-ten
sinnikkäästi laaksojen ja kraat­terien
rinteitä se on kulkenut
Kuussa yli 27. kilometriä ja tie­dottanut
Maahan: 'Tinnan tiiveys
. . . likipitäinen koostumus . . .
magneettikentän voima . . ."
Ihmisen on otettava avaruuteen
muutakin kuin ilmaa ja ruokava­roja
.'Tuo pieni maailma on vielä
varjeltava kaikelta vahingolliselta
— ylikuormitukselta ja pakkasel­ta,
tyhjiöltä ja laskeuduttaessa
myös korkeilta lämpötiloilta. " L u -
nohodia" varten kaikki nämä teh­tävät
ratkaistaan paljon yksinker­taisemmin.
Harvardin yliopiston
fysiikan professori Edward Persell
(USA) pn sitä mieltä, että peri­aatteessa
avtlruustutkimuksiin tar­vitaan
"vain ihmisen näkö-, kuulo­j
a hajuaistimia, joita televisioka­merat
,mikrofonit ja kaasuanaly­saattorit
edustavat." Pysyköön i h ­minen
kotona, ohjatkoon näitä ko-
Sweetie Pie
jeita radioitse ja analysoikoon raun a
hassa kaikkea sitä, mitä robotit";/
merkitsevät. J a jos on kovin tihj,&'.
delliätä saada jotain Maahan, niin.
esimerkiksi neuvostoliittolaiBet au-tomaatilt
Luna-16 j a Luna-20 saOr'fA
riutuivat sellaisesta tehtävästä me*':'^.:
nestyksellisesti , . .
Miksi sitten tiede ,joka on peril­lä
näin paljosta, ei vielä toistai­seksi
voi saada selville Kuun hisr
toriaa? Kuuta tultkiessaan ihminen
on käyttänyt viimeisiin vuosikym­meniin
asti etupäässä välillisiä ei­kä
välittömiätietoja. Kaikkien kos
mogonisten teorioiden mukaan au?
rinkokunnan planeetat ovat "sa­man
äidin", Auringon, lapsia. Ja
pidettiin joltenkin itsestään selvä­nä,
että jos K u u on meille läheisin
taivaankappale, niin sen täytyy
olla tarkalleen Maan kaltainen.
Taivaanmekaniikka sinänsä ei
pysty vastaamaan kysjrmykseen,
mitä oikeastaan tapahtui mennei­syydessä.
Tässä suurta hyötyä on
kielteisestä suhtautumisesta, kun
erinäiset oletukset poistetaan joh­donmukaisesti
analyysia tehtäessä.
(Amerikkalaisen geofysikaalisen l i i ­ton
jäsen Fred Singer ym. tiede­miehet
ovat sitä mieltä, että pla­neettamme
"kaappasi" Kuun ja :
teki sen kiertolaisekseen lähes nel­jä
m i j a r d i a vuotta sitten. Tämä
tapahtuma aiheutti Maassa sarjan .
jättimäisiä katastrofeja ja pani
alulle biologisen evoluution. Mutta
"kaappausteoria" edellyttää suur­ta
määrää suotuisia yhteensattu­mia,
joiden todennäköisyys vastaa
käytännöllisesti nollaa.
. Nykyään ei juuri kukaan ole
Kuun Maasta erkaantumisen teo­rian
kannalla. Erkaantuneiden tai- .
vaankappaleiden massojen olisi pi­tänyt
sijaita suhteessa 9—1. Itse
asiassa Kuun massa käsittää vain
1/80 Maan massasta.
Akateemikko Aleksandr Vino-graradov
pitää kiinni; mielipiteestä,
että kemiallisia, petrografisiä ja
mineralogisia tietoja lähinnä on
otaksuma, että Kuu on muodostu-nult
kondriittiaineista (siitä, mitä
löytyy Maahan putoavista ineteö^
riiteistä).
Tiedemiesten on vielä toistaisek­si
vaikea selittää myös Kuun mag­neettisuuden
epäsäännöllisiä ilmi- :
öitä. Kenttä, joka magnetoi Kuun
kivilajeja, pitäisi olla 500—1,000
gamman voimainen j a toimia mii- '
jardin vuoden ajan. Periaatteessa
nämä kivilajit saattoivat joutua
Maan.'"vaikutuksen alaisiksi" (pla­neettamme
kentän voimakkuus ek­vaattorilla
on 35,000 gammaa),
mutta sitä varten Kuun piti olla
hyvin lähellä Maata; Tämä on ris­tiriidassa
taivaanmekaniikan la­kien
kanssa. Oman kentän kehittä­miseksi
Kuun olisi pitänyt kiertää
paljoni nopeammin kuin nykyään ja
sitä paitsi omata rautasydän ,mitä
ei ole vielä todistettu.
Pääsemmekö perille lähimmän
avaruusnaapurimme historiasta?
Tietenkin. Muttei niin pian kuin
haluttaisi. Hyvän teorian rakenta­miseen
tarvitaan faktoja. Mitä :
enemmän on tietoja, sitä helpompi
on päätellä. Mutta tietojen ei saa
olla ristiriidassa keskenään . . .
. Villen Ljustibebt
m
mflnniiHQnnniiininii
Qnko sinulla viela nielurisat t
I Kevyemmältä
I kannalta
VIEL' ELÄÄ ISÄIN
HENKI — KYLMÄN
SODAN AIKAKAUDELTA
London, Ont. — Ontarion tu-pakankasvattajien
markkinointi-lautakunnan
johtaja Ernest Duc-kett
sanoi eilen "veriseksi nau-rettavaisuudeksi"
$500 lahjoitus-pyyntöä
Kiinassa sankarina pi­dettävän
tri Norman Bethunen
muistomerkin hyväksi.
"Kuka tahansa maksaa kom­munistin
kunnioittamiseksi tässä
maassa hän on vikatiellft", vas­tasi
Duckett edelleen JSethune
Memorial Committeen avustus­pyyntöön
muiatoi>at9ui|e^
tamiseksi tri Betl|We^;;,i^tyniä^
kuntaan Gravet^tiratffivll^U^^
tupakanlcasvattäjain ^'^^tjuurli^oinr
Ukomitea, joka ^^järi^tt-.JViiine
vuonna ^75Öi(^|^|^^||p|
kanmyynnin KiiuAan^l^it!/4ä^^
i
m
m
1
joittaa $100. tri
kuun 13 pnä