Vapaus, June 20, 1973

              te Suomalaisille työtä pitkäksi 4 J ^ : '
KOSTAMUKSEN KAIVOSKAMPUNGISTA
RAKENNETAAN OLETETTUA SUUREMPI
Hcsinki — (KU) - Kostamuksen kaivos- ja vuoriteollisuus-kaupunklhankkeessa
on astuttu jJiHeen aimo harppaus eteenpäin,
kun Karjalan s<.sialiatisen neuvostotasavallan hallitus on nyt vah­vistanut
kaupuntrm asemakaavan. Samalla vahvistettiin myös pää-t(
»s, jonka mukaniv kaupungin rakentaminen annetaan osaksi suoma­laisten
suoritettavaksi.
Hallituksien välinen sopimus on tiettiivjisti tarkoitus allekir­joittaa
vicla tana vuonna ja näin suomalaisille riittäisi töitä Kosta­muksessa
aina x-iioteen 1985 saakka, jolloin kaupungin toisen vai­heen
pitiiisi lopullisesti olla valmis.
Kostamuksen kaivoskaupungis­ta
tutee Neuvosto-Karjalan halli­tuksen
lopullisesti hyväksymän
asemakaavan mukaan 60,000
asukkaan: kaupunki. Kostamtik-scsta
ei tule yksinomaan kaivos-ja
vuoriteollisuuskaupunkia, vaan
sinne kehitetään myös muuta
teollisuutta, jotta voidan säilyt­tää
väestön .ikä- ja sukupuoli­rakenteen
tasapaino.
Mm. tämän tiedon toi Petros­koissa
vierailulla ollut kainuulais­ten
valtuuskunta. Vierailun jär­jesti
- Suomi—Neuvostoliitto-Seu­ran
Kainuun piiri.
., Valtuuskunnan johtajana toimi
SNS :n Kainuun piirin piirisihteeri
Olavi Tervonen ja siihen kuului
SKP:n Kainuun piirisihteeri Rei­no
Leinonen, maakuntaliiton pu­heenjohtaja,
kansanedustaja Rau­no
Korpinen, elinkeinoasiamies
Toivo/Kyllönen, Kainuun seutu­kaavaliiton
johtaja Kari Pehko­nen
sekä useiden muiden järjes­töjen
ja kuntien edustajia.
Valtuuskunta viipyi Petroskois­sa
viikon verran ja tutustui sinä
aikana Karjalan autonomisen so­sialistisen
neuvostotasavallan ke­hittämissuunnitelmiin.
SUOMALAISIA
TÖIHIN YLI n.OOO
Kostamuksen kaivoskaupungin
rakentamissuunnitelman laajen­taminen
oli ilahduttava uutinen
työttömyyden kourissa, kärsivälle
Kainuun kansalle: Aiemmin Kos­tamuksen
asukasluvuksi oli ar­vioitu
30,000-40,000. Suunnitel­man
laajentaminen lisää huomat­tavasti
rakennusurakan merki­tystä
kainuulaisille. . .
Tarkkoja tietoja siitä* kuinka
paljon enemmän työpaikkoja Kos­tamus
tarjoaa nyt hyväksytyn
suunnitelman mukaan kuin aiem­min,
ei ole. Aiempien arvioiden
mukaan Kostamus työllistäisi
parhaimmillaan 4^000—5,000 suo­malaista.
MAAKAASUA
KOSTAMUKSESTA?
Kostamus rakennetaan kahdes­sa
vaiheessa. Ensimmäisen vai­heen
tulisi olla valmiina v. 1977,
jolloin se olisi 35,000 asukkaan
suuruinen. Toisen vaiheen oli
määrä valmistua v. 19S5. Sähkö­voima
Kostamukseen on aluksi
tarkoitus tuoda Suomesta, mutta
myöhemmässä vaiheessa kaikki
energian tarvetyydytetään Neu­vostoliitosta.:
Kemijokeen rakennetaan voi­malaitoksia
ja tänä vuonna val­mistuu
Kostamuksen läheisyyteen
Jyskyjärvelle voimala. Suoma­laisten
kannalta on epäilemättä
erittäin mielenkiintoista se, että
Kostamukseen toimitetaan myö­hemmin
maakaasua. Maakaasu­putket
vedetään kaupunkiin vii­meistään
sen lopullisesti valmis­tuttua
eli vuoteen 1985 mennessä.
Suomi ostaa lähivuosina maa­kaasua
Neuvostoliitosta j a on kaa
vailtu • kaasuputken vetämistä
myös Kainuun kautta Pohjois­suomeen.
Maakaasun tulo Kosta-mukseen
lisää epäilemättä yhteis
työn mahdollisuutta tässäkin
asiassa.
METSÄTEOLLISUUS
TÄRKEIN KEHITYSKOHDE
NEUVOSTO-KARJALASSA
Kostamuksen rakentamisella
tulee olemaan suuri merkitys Kar-jaiari
Neuvostotasavallalle, mutta
se on vain yksi osa laajaa kehit-täfnistyötä.
Kaikkialla Neuvosto-
Karjalassa tapahtuu valtavaa ra­kennustyötä,
jonka rinnalla suo-
: malainen kehitysaluepolitiikka
vaikuttaa varain vaisulta.
Venäjän federatiivinen neuvos­totasavalta
on myöntänyt nykyi­sessä
5-vuotissuunnitelmassa 75
pros. enemmän yleisliittolaisia
pääomia Karjalan kjphittän^lseen
kuin edellisen 'S-vuotissuufinitel-man
aikana. Suurta huomiota ta-louseläinän
kehittymisessä : kiin­nitetään
metaäteoljisuuteeil jos-'
sa paperikone-:ja paperiteollisuus
ovat tärkeimpiä.
Petroskoissa on suuri raken­teilla
oleva paperikonetchdas,
jossa on nyt 3,000 työntekijää ja
täysin valmiina 6,000 työntekijää.
Lisäksi on muualle suunnitteilla
kaksi samankokoista paperikone-tehdasta
sekä muutamia pienem­piä.
Näiden valmistuttua on Neu­vostoliitolla
maailman suurin ja
nykyaikaisin paperikoneteollisuus
ja se pystynee tyydyttämään täy­sin
oman tarpeensa sekä viemään
koneita muihin maihin.
Koneteollisuuden laajetessa uu­sitaan
kaikki vanhat paperiteh­taat.
Karjalan paperi- ja scUuloo-sateoUisuus
pystyy vuoteen 1975
mennessä käyttämään kaiken alu­eellaan
hakattavan puun itse. jo­ten
raakapuun vienti mm; Suo­meen
lopetettaan.
NL:n SELLULOOSA flfENO-PAPERIKSI
SUOMESSA?
Paperiteollisuudessa ja yleensä
metsäteollisuudessa neuvostoliit­tolaiset
ovat kiinnostuneita ke­hittämään
yhteistyötä Suomen
kanssa tuotannolUs-taloudcllisclla
pohjalla. Tähän Juo hyvät edelly­tykset
huhtikuussa 1971 solmittu
maittemme välinen ns. plp-sopi-mu.
s. •
Eräs yhteislyömnolo, jo.sla vie­railun
aikana kcskuslcltiin, oli.si
että Neuvostoliitto valmistaisi
selluloosaa, joka jalostettaisiin Ivat suunnitelmansa.
esimerki ksi h ienopaperiksi
messa.,
Suö-
Er ä s mahdollisuus olisi
myös, että yhdistettäisiin suoma-lainen
.^a^ neuyostohittolamen pa­perikoneen,
rakennustaito, jolloin
varmasti | pystyttäisiin rakenta­maan
maailman parhaita koneita.
Valtuuskunnan jäsenet totesi­vat
kuitenkin,- että, ellei yhteis­työhön
päästä lähivuosina; se on
hyvin vaikeaa enää myöhemmin.
Keskustelut yhteisty_östä tulisi
aloittaa välittömästi.
NEUVOSTOLIITOSSA
SUUNNITELMAT
TOTEUTETAANKIN
Paitsi malmeja Neuvosto-Kar­jalan
maaperä sisältää myös mi-neraale;|
a ja rakennuskiveä ja
mm. Kostamuksen tienoilla on;
huomattava marmo,riesiintymä.
Kivenjalostusteollisuus kasvaakin
Karjalassa voimakkaasti. Eräs
esimerkki on Kontupohjan kiven-jalostuslaitos,
joka valmistaa vuo
sittain 100,000 kuutiometriä ra­kennuskiveä.
Myös elintarviketeollisuus ke­hittyy
voimakkaasti ja pyrkimyk­senä
on saavuttaa Karjalassa
omavaraisuus elintarvikkeiden
suhteen lähivuosina.
Yleisesti ottaen valtuuskunnan
jäsenet totesivat Karjalan kehit­tyvän
uskomatonta vauhtia. 5-
vuotissuunnitelmat ja vuosittaiset
tavoitteet on täytetty täydellises­ti
jopa ylitetty.
Suomalaiseen seutusuunnitte­luun
verrattaessa valtuuskunnan
osanottajat totesivat neuvosto­liittolaisesta
suunnittelusta tietyn
eron. Neuvostoliittolaiset toteut­tavat
suunnitelmansa,
eron. Neuvostoliittolaiset toteuta-
Sweeth Ple K€^v«W«», k^. 20 p. T- Jwm 80, 73
SUOMEN UUTISIA
Helsinki. — (Suomi-Seura) —-:
I i i i »
Emme mekäiin pienistä tuskaile
Yaalirahoitusia koskeva uusi lakiehdotus
vaatii julkisuuteen $100 suuremmat erät
Ottawa; — Alahuoneen istun­nolle
esitetään joko torstaina tai
perjantaina uusi lakiluonnos vaa-iirahaston
lahjoitusten julkaisemi­sesta.
Vielä epävirallisen tiedon
mukaan tämän lakiluonnoksen mu­kaan
olisi liittovaalcissa julkaista­va
kaikki $100 suuremmat lahjoi­tukset,
mutta mitään kattorajaa ei
määritellä sen paremmin yksityis­ten
kuin yhtiöidenkään lahjoituk­sille.
NDP:n johtaja David LewJs on
lituksen kannatuksesta.
Nyt esitettävä lakiluonnos vaa-.
lirahastoon tehtävien lahjoitusten
julkaisemisesta on ennakikotietojen
mukaan huomattavasti tiukempi
kuin edelliselle parlamentille esi­tetty,
mutta kannatuksen puuttees­sa
näivetyskuolemaan joutunut sa-mamtapainen
lakiluonnos.
Nyt esitettävän lakiluonnoksen
mukaan kansallisesti! toimivat puo.
lueet ^kansalliset johdot — saa­vat
korkeintaan 614 tuntia vapaa-sanonut
,että tällaisen lakiluonnok- ta tcilevisioaiikaa ja yksityiset eh-sen
esittäminen on se hinta minkä
hänen puolueensa tässä vaiheessa
vaatii liberaalien vähemmistöhal-
USAn ja Iranin varusteluhulluus
Jos ei aivan älyttömyyteen niin ainakin ällöttöväisyyteen asti
sosialismivastaista ja erikoisesti neuvostoliittovastaista asennettaan
kehittänyt sanomalehtimies Mark Gayn totesi viime torstaina To­ronto
Star-Iehdessä julkaistussa artikkelissaan, että Yhdysvallat
aseistaa fantaastisessa määrässä eräitä Persianlahden shaahien,
I shcikkien ja pelkkien öljykuninkaitten kontrolloimia maita^ Hiin
I kirjoitti:
: "Viimeksikuluneitten kuukausien aikana on Yhdysvallat tehnyt
Iranin kanssa ?2i5 miljardin viisivuotisen asekaupan, minkä perus­teella
Iran tulee saamaan USA:sta atomiaseita lukuunottamatta
kaikkein nykyaikaisempia aseita. Saudi Arabia neuvottelee (USA
kanssa) miljardin dollarin asekaupasta, minkä perusteella tämä
kuningaskunta tulisi saamaan armadan Phantom-pommittajia. Pie­noinen
Kuwait (asukasm. 900,000) on tehnyt Washingtonih"k^hssa
$000 miljoonan kaupan tankeista, lentokoneista ja ohjuksista. Bri­tannia
on myös viimeistellyt Saudi Arabian kanssa $625 miljoonan
kaupan mainitun kuningaskunnan puolustuksen lujittamiseksi."
Mr Gayn ei olisi tietenkään oma
itsensä, ellei hän olisi: Washingto-nin
huippukokousta silmälläpitäen
vetän3rt tähän yhteyteen myös Neu­vostoliitto
vätystämällä seuraavasti:
"Toisella puolen aitaa ovat neuvostot
sysänneet vastaavassa määrässä a-seita
ystävälliseen Irakiin ja Etelä-
Jemenin tasavaltaan. Ja . Ranskan
myyntimiehet kulkevat. ristun ras­tiin
tarjoten Mirage-koneitaan kaikil­le
muille paitsi Israelille...'
Todellisuudessa on kysymys Yh­dysvaltain
ja Iranin varusteluhulluu-desta,
kuten Kansan Uutiset-lehden
nimimerkki. Pilkki viime viikon tiis­taina^
osoitti, oheisessa pakinassaan:
Persian lahden ympärillä on käyn­nistetty
suurin varustautumisohjel­man
.toteuttaminen sitten^^
sodan. Varustelupoolin toisena osa­puolena
on USA — Englannin avus­tamana
— ja toisena Irlannin shaa^
hi, joka on vetänyt mukaansa koko
joukon lähinaapureina olevia öljyä
tuottavia arabimaita.
Vietnamin sodan varustelupoolin
päätyttyä USA käänsi katseensa Lä-hi-
itään kahdestakin syystä. Ensik­si
sen oli saatava kaupaksi jo van-henhjneet
asevarastot ja lisäksi va-rusteJuteolUsuuden
jatkuvan toimin­nan
turvaamiseksi oli myytävä myös
kaikenlaisia uudenaikaisia aseita,
atomiaseita lukuiu ottamatta. Toi­seksi
USA, tahtoi turvata öljy-yhti-öittensä
monopoliaseman näillä rik>^
koilla öljyaloeilla juuri asetoimituk­silla,
joihin kylkiäisinä liittyi koko­nainen
amerikkalaisten "neuvonanta­jien"
armeija..
Toisaalta Iranin Shaahi tietää val­taistuimensa
horjuvaisuudcn, huoli­matta
kaikista "tuhannen ja ryhden
yön'' satmpalsista, kulisseista, .mitkä
näkyivät hänen yjettömän ylellisissä
kruunajalslsaän parisen vuotta sit­ten.
Iranin öljyn tuotanto "ja tulot
ovat k^syäuMt voimakkaasti.^, S
tällä hetkellä Uhi-idan toiseksi suu­rin
öljyn tuottaja yli kuudella mil­joonalla
astialla (yksi astia noin .158
litraa) päivässä. Ei ainoastaan öl­jyn
tuotantonsa vaan maantieteelli­sen
asemansa vuoksi Iran on Persi­an
lahden maiden öljylähteiden var­tijana
avainasemassa.
Vain aseiden turvin shaahi las­kee
voivansa turvata oman valtais­tuimensa
ja Persian lahden ylivar­tijan
vallan. Omasta takaa shaahi
ei voi tätä tehdä. Niinpä amerikka­lainen
ase-apu uppoaa Iraniin kuin
tina tuhkaan, öljyrikkauksistaan huo­limatta
shaahin varusteluohjelma on
aivan fantastinen. Sillä on kuitenkin
huikea hintansa. USA toimittaa Ira-rJin
vanhentuneiden aseiden ohella
kaikenlaisia huippunykyaikaisia maa-meri-
ja ihna-aseista-r- atomiaseita
lukuun ottamatta — noin 2,5 mil­jardin
dollarin arvoja. USA:n avid-la
Iran rakentaa kaksi yhteensä noin
miljardi dollaria vaativaa lentotuki­kohtaa.
Varustelulaskun kokonais­summa'
on yhteensä siis 3,5 miljar­dia
dollaria. Näiden asetoimitusten
lisäksi Iranissa on jo nyt noin 11,000
miehen suuruinen amerikkalainen
"neuvonantajiien" armeija, joita joh­taa
kolme amerikkalaista kenraalia.
Ja "neuvonantajia", jotka koostuvat
Pentagonin, CIA:n ja USA:n ulko­ministeriön
joukoista, virtaa koko
ajan lisää kuin liukuhihnalta. Niin
hyvin taloudellinen kuin poliittinen
ja solMSiiiil^- Valta Iranissa on lui-sumasfeK^^
äiiiän uuden "neuvonanta-ja-
arm'el5in" "lasiin. ' >
An{'i^y[i6n''varustejijoi^een riittä­vän
takuuä shaahi stjoritti ovelan
trikin, jonka tarkdtuksepä oli liämä-tä
sek^-'i^btiinaan että pnaailman
yleistä pilelipfajptlfi. i|äfa "känsäuis-l
i " k^väÖiä koko' maan öljyn, mut­ta
sam^la hain ^itijotui toimitta­maan
öljyä amerikkäiiiisUIe mÖnopo-
Idlle "k^MUirii» 'hinioin, jotka
vastaavat-llriuiaen Lähj:idän öljymai-den
saamia hintoja, öljyn' tuotanto
ja myynti tapahtuu kuitenkin noin
parinkymmenen anglo-amerikkalai-sen
öljymonopolin välityksellä. Näis­tä
on suurin British Petroleum (o-isuus
noin 40 prosenttia )i jossa ni­mestään
huolimatta amerikkalaisilla
on csake-enemmistö. Toiseksi suurin
i csakas on. englantilainen Shell. Muut
I ulkomaiset osakkaat ovat pääasiassa
j amerikkalaisia öljymonopoleja.
' öljyn tuotannon ja tulojen kas-
I vU jää lopuksi sangen vähäisessä
! määrin Iranin yli 30 miljoonaisen
kansan hyväksi, jonka syvät rivit
elävät yhä pohjattomassa kurjuudes­sa.
Sen sijaan USA saa öljynsä sit­tenkin
halpaan hintaan, kun ottaa
huomioon ne valtavat varustdulas-kut,
joita USA omasta ja amerikka­laisten
öljymonopolien puolesta esit­tää.
Se mitä Iranin öljykakusta jää
ylimääräistä, koituu shaahin ja hä­nen
hovinsa loisylimystön käyttöön.
Shaahin vanisteluohjelma on vetä­nyt
mukaansa myös Lähi-idän suu­rimman
öljyn tuottajan (päivätuo-tanto
7,2 miljoonaa astiaa päivässä)
Saudi-Arabian, jota hallitsee vanhoil­linen
kuningas Feisal. Saudi-Arabia
on nyt «iluksi mukana varustelukil­vassa
625 miljoonan dollarin aseos­toilla.
Piskuisen Kuwaitin, jonka
öljyri tuotanto on 3,4 miljoonaa asti­aa
päivässä, pinta-ala vain noin
24,000 neliökilometria ja asukkaita
noin 800,000, 7,000 miehen suurui­sen
armeijan, "taisteluvalmiuden"
kohottamiseksi hallitsija dn päättä­nyt
neuvotella panssarien ja suihku-hävilläjien
ostamisesta USA:sta 500
miljoonan dollarin aiyosta. Tämän
lisäksi piskuiset öljysheikkikunnat
Abu Dabi, Qatar, Oniim Dubai ja
Bahrain, joiden yhteinen öljyn hio-tanto
on 2,5 miljoonaa astiaa-, päi­vässä,
ovat myös US.'\:n asekauppo­jen
listoilla.
Mihin tämä USA:n ja Iranin, shaa-:
hin aloittama varusteluhulluus päät­tyy,
on pelottavien kysymysmerkki-en
varassa. Eräs amerikkalainen
konunentaatlori, totesi yllättäen seu­raavankin
olevan mahdollista: Per-sian
lahden pullonkaulana on kapea
Hormuzin salmi, jonka kautta kulkee
joka kuudes tunti lastattu suuri tank-kialus.
Joukko huimapaisiä^ sissejä
voi tässä salmessa vallata tai sam-makkomichillä
miinoittaa tankkialuk-sen
ja räjäyttää sen. Ja tällä tavalla
salmi voidaaä pitää tukossa. Ja
tällöin shaahin ja kumppanusten
miljai-divarustelut ovat yhtä tyhjän
kanssa.
dokkaat kukin 5 minuuttia. Kau-pukien
vaalialueilla tämä 5 minuut
tia voi kuitenkin supistua 30:een
sekuntiin sellaisissa tapauksissa,
.nnlsnä televisioaseman yhteyksissä
on useita vaalialueita.
Lakiluonnoksen mukaan puo­lueet
ja ehdokkaat eivät voi "os­taa"
lainkaan televisioaJkaa. Tätä
ja vaalirahalahjoJtusteen rajoituk­sia
pidetään yhdysvaltalaisen Wa-tergate-
skandaalin yhtenä sivu­tuotteena.-
.
Radion käytön suhteen on vä-
. hemmän rajoituksia puolueideni ja
.':dckkaiJen kohdalta mutta tä&
säkin tapauksessa radioaika on ra­joitettava
29:ään päivään vaali­kampanjan
aikana.
•Lakiluonnoksen mukaan vaali-rahalcihjoitulksista
on mahdollisuus
saada veroalennusta: $100 lahjoi­tus
voidaan verobustarkoitoiksessa
vähentää kokonaan tuloista: $400
lahjoituksesta voidaan vähentää
toinen puoli ja $500 ylittävästä
.summasta voidaan veroalennusta
silmällä pitäen vähentää yksi kol­mannes.
Myös määritellään eri alueiden
ehdokkaille vaalimenojen korkein
raja: KansaUisten puolue-elinten
kohdalle ei tule mitään rajoituksia
varojen käytöstä mutta puoluejoh­tojen
täytyy knitertkin esittää ti­lintarkastajien
vahvistamat tiedot
midtä ovat rahat tulleet ja mihin
ne on käytetty, sisältyen tähän
myös paikallisten ehdokkaiden hy­väksi
myönnettävät varat. .
• Mainostuksen rajoittaminen voi
arviointien mukaan vähentää puo­luejohdon
vaikutusta ja merkitystä
vaalikampanjoissa.
Uuden laki-luonnoksen mukaan
hallitus tullee myös antamaan avus
Jtusta jossakin määrin vaalilkam-panjan
ja -matkustuksen hyväksi.
Nyt voimassaolevien lakien mu­kaan
ehdokkaiden tarvitsee ilmoit­taa
vain se, kuinka palon he vaali­kampanjansa
hyväksi ovat varoja
käyttäneet. _
. Viime vuoden vaalin menoista
tähän mennessä saatujen tietojen,
mukaan, konservatiivien ehdok­kaana
York Northin vaalipiJtrissä
ollut Stephen Roman käytti varoja
enenunän kuin yksikään muu eh­dokas,
eli kaikkiaan $92,103 — tu­lematta
silti valituksi; Toiseksi
suurin vaalirahojen käyttäjä oli
James Gillies (Don Valley) kon­servatiivi
hänkin, joka tiedoittaa
vaalikampanjansa maksaneen $64,
278.
'Jos nyt esitettyyn uuteen laiki-luonnokseen
sisältyvät säädökset
olisivatt olleet viiine lokakuussa
voimassa, Don Völleyn ja York
Northin ehdokkaat olisivat voi­neet
käyttää vaalikampanjansa hy­viksi
noin $30,000<kumpildn.
Tupakoitsijat tiukäile
Kieltoja ulunaavasta tupakoin­nista
julkisella paikalla voi tule­vaisuudessa
s^ada sakkoja tai jopa
kuusi kuukautta vankeutta. Näin
voi käydä; jos tupakkatoimilkunnan
'tuoreeseeli" mietintöön sisältyvä
lakiluonnos hyväksytään hallituk­sen
ja eduskunnan seulassa^ellai-senaan.
—
Tupakkatoimikunta ehdottaa, et^
tä tupakointi kiellettäisiin kaikilla
sellaisilla julkisilla paikoilla, missä
myös tupafltoimattomaitj henkilöt
pakosta joutuvat käymään. Niin­pä
esimerkiksi työpaikoilla ei enää
tupakoitaisi^ jos yksikin työntekijä
sitä vaatii. Työpaikoille, virastoi­hin,
sairaaloihin, kouluihin ja ylei­siin
kulkuneuvoihin olisi järjestet-täväi
erityistilat tupakoiville. Toi­mikunta
ei ole halunnut kieHtää
tupakointia ravintoloissa, koska
"niihin ei ole pakko mennä". Edel­leen
tupakkatoimikunnan mietin­nössä,
joka äskettäin jätettiin so­siaaliministeri
Seija Kärkiselle, eh­dotetaan
tupakan mainonta kiellet­täväksi
lailla sekä myyntikieltoa
alle 15-vuotiaille.
Finlandia^talosta 8,000
markan tappio päivässä '
Helsingin kaupungin vuositilin-tarkastajat
eivät ole katselleet suo­pein
silmin Finlandia-taloa Hel­singissä
.Tilintarkastajat toteavat
talon tuottaneen viime vuonna
tappiota 8,000 markkaa päivässä,
ja koko talo on tullut maksamaan
helsinkiläisille 50 miljoonaa mark-;
kaa. Edelleen tilintarkastajat to-!
teavat, ettei Finlandia-talo ole so-1
veltunut hyvin alkuperäiseen käyt­töönsä
eli toimimaan yhtä aikaa
sekä konsertti- että kongressitalo­na,
Viime vuonna eli, ensimmäise­nä
toimintavuotena talossa järjes­tettiin
128 konserttia jä 106 eri­laista
kokousta.
Siitonen keihästä 93,90 .
Hannu Siitonen teki keihäänhei­tossa
kaikkien aikojen toiseksi
parhaan tuloksen 93,90 metriä
Helsinki-kisoissa Olympiastadio­nilla
6. kesäkuuta. Tulos uupuu vai
vaiset 18 senttiä maailnrianennätys-miehen
Klaus Wolfermannin ke­vään
keihäskaaresta 94,08.
Tuloksia:
Keihäs: 1) Hannu Siitonen 93.
^ 90. 2) Pekka Lappalainen 81,00,
"i) §eppö Hovinen 80.42, 4) Veikko
Pakarinen 79.26.
Kiekko: 1) Markku Tuokko 62,
54, 2) Jorma Rinne 60,16.
5000 m: 1) Pekka Päivärinta
13.29.6. 2) Josef J a n ^ , Tshek­koslovakia
13.32,0. 3) Lasse V i ­ren
13.34,4, 4) Seppo Tuominen
13.35.6.
Kekkonen puhui
lLO:n yleiskokouksessa
Kaikenlaisen kompromissit suh­tautumisessa'
rasismiin ja kolonia­lismiin
torjui presidentti Urho Kek
konen 12. kesäkuuta Genevessä.
Presidentti puhui Y K : n kansainvä­lisen
työjärjestön (ILO) yleisko­kouksessa.
Kekkonen mainitsi, et­tä
muiden pohjoismaiden tavoin
=Suomi- ei voi missään olosuhteissa
hyväksyä rotuerottelua eikä kolo­nialismin
jäänteiden pönkittämis­tä
ja tukee sopivin keinoin kansal­listen
vapautusliikkeiden oikeutet­tuja
pyrkimyksiä .
Presidentti Kekkonen vaati
myös, että kun puhutaan yhteis­työstä
kehitysmai,den kanssa on
tarkoiteiLtava yhteistyötä eikä har-o
O'
KIITOS
o;
a
a
o
o
o
o ^
a.
Q.V
O '
ta
Parhaimmat kiitokset teil­le,
monilukuinen tuttavien
joukko, kuq muistitte minua
80-vuotis -syntymäpäivänäni,
kesäkuun 11 pnä, 1973. K i i ­tos
teille, Anni Kanerva ja
Hilda Aaltonen, siitä suures­ta
ty&tä. ja huolenpidosta
t ä t ä ' iäkästä reissumiestä
kohtaiui).
Teitä kaikkia yhteia->l8di-jaan
osallistujia kiitän ja hy­vällä
muistan . . .
HEIKKI HEINONEN, Z
äouth Porcupine Ont
PARHAINTA ONNEA JA
MENESTYSTÄ
kulttuuriväen vuotuiselle:
SUURJUHLALLE!
(Nbni) ^
(Osoite) ~
HINTA $3.00
Parhaimmat
onnittelumme .
yhteiselle vuotuiselle
SUURJUHLALLE!
Hauskaa juhla-aikaa
kaikillel
joitettava hyvänteikeväisjryttä tai, v
almujen . antamista. Puheessaan :•
Kekkonen vaati myös, että kaiken- ;'
lainen piilokoloniajismin vaara on
jyrkästi torjuttava. Uuden kolonia- •
lismin hän.kaitsoi uhkaavan maa- .
ilmanrauhaa.
Presidentin saksaksi pitämä pu­he
.sai pitkät ja voimakkaat suo­sionosoitukset
1,500-päiseltä ylei­söltä.
Kehitysmaiden edustajat tul ,
Ikitsivat puhetta vilkkaasti sen jäl­keen
j a leimasivat sen "uusia uria
aukovaksi".
Saab-Valmet 30,000
auton tuotantoon
Saab-henkilöautojen kysyntä on
ylläittänyt auton ruotsalaisvalmis-tajat
sekä yhtiön suomalaisen si­saren
Saab-Valmetin johdon. Vielä,
pari viikkoa sitten ei yhtiön Uu­denkaupungin
tehtailla tiedetty
laajennussuunnitelmasta mitään,
mutta nyt kerrotaan, että tuotan- ,
to nostetaan vuoden kuluttua 30,
000 autoon vuodessa.
Lisätuotanto, vaatii hehtaarin .
verran uusia tiloja sekä noin 20
mnik :n investoinnit. Uusia työ­paikkoja
laajennus tuo tullessaan
400 entisten l,O00n: lisäksi. Laa-jenustarve
tuli eteen odotettua
aiemmin automerkin ulkomaisen
kysynnän voimakkaan kasvun myö
tä. Kysyntä Englannissa kasvoi
viime vuonna 50 prosenttia ja vien­ti
USA :han lisääntyi 10 prosent­tia.
Samalla kotimaiset myntilu-vut
kasvoivat kaksi kolmannesta.
40,000 opiskelijaa
Suomessa toimii tänä kesänä
kaikkiaan 31 kesäyliopistoa eli sa­ma
määrä kuin viime vuonnakin.
Lukukauden pituus vaihtelee kol­mesta
kuukaudesta kuuteen viik­koon.
• Kesäyliopistojen ohjelmat
eroavat paljon toisistaan. Paitsi
lukiotason kursseja ja korkeakour
lutasosta opetusta kesäyliopistos­sa
on ammatillista täydennys­koulutusta.
Opiskelijoita odotetaan
ilmoittautuvan sama määrä kuin
viime kesänäkin eli 40,000 .
Lähettäkää
erikoisonnittelunne
GSJ:n ja SGAUL:n
kulttuuriväen yhteiselle
SUURJUHLALLE
jota tänä vuonna vietetään ;
, Sudburyssa j a Wanupissa! .
Elokuun 3, 4 j a 5 päivänä vie­tetään
Sudburyssa ja WanupiBsa
suomalaisen kultuuriväen vuotui­nen
SUURJUHLA.
Vapaus ilmestyy erikoisena
SUURJUHLANUMERONA hei­näkuun
18 päivänä.
Valitkaa alla olevista onnitte-lumalleista
joko $3,00 tai $4.50
hintainen. Onnittelunne voitte lä­hettää
maksun kanssa Vapauden
konttoriin tai antaa paikkakun­tanne
asiamiehille.
HINTA; $4.50
tl
/ f
' r l m
Liittykää satojen ja; tuhansien
I •onnitelIjam',3drukkoTO ; •
Vapaus Piiiyim