Vapaus, February 23, 1952

              Sivu 2 Lauantaina, helmikuun 23 p. Saturday, Feb. 23,1952
• -SK
CUBEBTS) >— Xodepexutent tctbor
taWlaljed'Nw. 6, » n . Autliorlzed. ^ ^ f ^ A " ?
jUL:secoad daa mail^lqr the P08t
OOlcd DqpailiDettf, Ottaws« Pub*
Vtmed ttuloo veeUy: 7^
lEbuisdayB oad SatordayB bjr Vapaus
Pnbllafilns Canqtasy ]jt<t, at 100-102
Bba |5t. Wv fiodb^ Ont, Canada.
Telephone»: Bosiness Office «>42e4.
Editorial Office 4-4285. Manager
E. Sokfi; Edltor W. EUimd. MaU&s
addfeaa Box O ; Sudbury, Cntai^o.
rates upon appUcatloa
Tiramlation frce cf charge.
1XLAU8HXNNAT;
Canadasaa: i i vk. 7JOO O kk. 3^75
;:: ;'3'kk."2;{5
ybd7»vaUol8sa: 1 vk. 8JOO 0 kk. 4^
Suootessa:; 1 Vk. 8 ^ 6 kk. 4.7$
» i i
'11-
-Intiassa suorite^^
ovat aiheuttaneet tämän inantereen porvarien omistamissa '•vapaissa
leh(JUssa'^ kahdenla^
tian voittokulusta ja samalla Xeh^^^^^^
JKtä, mutta SJH^ hätähuutoja
liatiistutj^^^ suurista yaalivoitoista.
S täkäläiset ''vapaat uutispalvelut" ovat hukuttaneet syvään propa-
• gandamereen, se ilmenee SKDL:n pää-äänenkannattajan, Helsingin
Vapaan Sanan viime maanantaina julkaisemasta toimituskirjoituk-
;;;;sesta, jossa Intian
. . Xäitä (Intian) vaaleja on nimitetty ''maailman suurimmiksi'^
ja parissa mielessä ne sitä ovatkin plleet. Ensiksikään ei vaaleja mil-lonl^
iaii Ii»ie suoritettu ei edes Persiassa niin pitkän ajan kii-p
J luessa j c u^ nyt Intiassa, jossa ne ovat kestäneet kolme kuiikautta;
tämä johtuu vaalitoimituksen vaikeudesta maassa, jonka liikenneyh*
teydet ovat kehittymättömät ja jonka äänioikeutetuista 85% on luku-
. taidottbmia. Toiseksi ei vaaleja ennen ole suoritettu niin suuren kan-san
keskuudessa kuin Intian, jonka asukasluku on 360 miljoonaa^
0-'on mrnstettava, että maailman suurimman kansan, Kiinany alueella
Sxv^ yleisiä vaaleja vielä ole suoritettu, vaan sen korkein kansanedustus-on
valittu suurten joukkojärjestöjen edustajista. Kun Intiassa
kuitenkin äänioikeutettujen piiri - - o l t n. 11 % —-
l ^ j ^ nytkin 1 ^ vajaat 50% asukasluvusta jä kun vaaleih toisaalta
. V on osallistunut vain n. 50% äänioikeutetuista, jää äänestäjäm mää­rä,
90 miljoonaa, huomattavasti alle !N*euvost61iitbnäätiestäjämäärän
-—ja ''nmilriun suurimmat vaalit" tässä suhteet kyseenalaisiksi:
< v K y ^ y k ^ ^ ollut sekä 496 paikkaa käsittävän ^
; mentiti että osavaltioiden parlamenttien vaaleista, ja . käytännössä
ovat olleet englä^^^ enemnvistövaalit 3.293
yhdeninie^^ Enemmfstövaalitapa ori ollut suureksi
eduksi haUUii^^ Xehrun johtamalle kongressipuolueelle, jon-j
; ; ; ' - ka Imlliissa aikaisen^
JE^^iv Kun lisäksi siiuria yleisiä linjoja on ollut vaijtea saada esille maassa,
'':''^--^-jdka. on kokonainen maanosa vaihtelevinealueellisine ongelmineen ja
jonka asujaraisto suureita osalta ön täysin vailla poliittista koulu-ttista,
on tämäkin seikka koitunut kongressipuolueen hyväksi; vaali-taistelussa,
jota täten on käyty suuressa määririhenkilökysym^
, merkeissä,'se on voinut esittää ehdokkaiksi vanhoja tunnettuja p
J^^ Kun kongressipuolue häissä oloissa ön saavuttanut
' -r^ Initeri arviöiiläa^ 'lopulliisct tiedot sajataneen vasta helmikium Ib-piilla
n. 3SÖ eli % liittoparlamentiri paikoista> tätä saavutusita ei
:^il^['voida;pitää bäimhästyttävjihä.? Onhan puolue vaalitaistelussa lisäksi
> t ; , vedota Nehrun itsenäiseen, rauhähömaiseen ulkopölitiiklcaan,
f (Vaikkei'siiinkaahtöttutta^ niaare-
^^j^öipnniohjeiina^ Icöhpttamisekirt sekä;
^i^^eollisu^
uujdenalojeh saattamista valtion valantaan. {.
• Silti ei lähsi^^
lainkaan tyytyväinen. Miksei öle? Ensinnäkin kongressin voitto on
saavutettu taantumuksellisen mahasabhapuoliiieeri kustannuksella, jo­ka,
kärsi vaaleissa musertavan tappion, ja samanlaisen
myös oikeistososdem. puolue, johon oli pantu toiveita sekä kommu­nistipuolueen
mahdollisuuksien ryöstäjänä että (nimenomaan Neh-.
run taholta) tukena myös mahasabhapuolueen ja kongressipuolueen
taantumuksellisen oikeistosiyuslan painostusta vastaan. Toiseksi
, —ja ennen kaikkea — kommunistipuolue, joka esiintyi amerikkalais­vastaisin
karfsanrintamatunnuksin ja erikoisen voimakkain maarcfor-miyaatimuksln,
saavutti odottamattoman suuren kannatuksen: liitto-pa):|
amentissa se tähän mennessä on vallannut n. 30 paikkaa eli toi­seksi
suurimman puolueen aseman ja kolmessa eteläisessä osavaltios-sa,
Madrasis^, Travabcore-Cochinissa ja Hyderabadissa se on yhdes­sä
toisten oppositiopuolueiden Ja -ryhmien kanssa saavuttanut parla­mentin
enemmistön.
Kommunistipuolueen menestys erikoisesti kolmessa em. osa-valtiossa
on tehnyt länsimaiseen lehdistöön täri^-ttävan vaikutuksen:
^:C, ei ifmutu viittauksia 'Tunais kasvoi Kii­nan
kansantasavalta! -Mutta myös Xchruim laskelmoi sama lehdistö
^ kommimistien voiton tekevän saman vaikutuksen. Jokseenkin avo­mielisesti
se nyt tunnustaa, että 'Xehrun;kiinäÄ tufeera ulkopolitiikka
ja hänen reformisuunnitelmansa perustuivat ratkaisevasti kansan \
mielipiteen pelkoon vaalien edellä;- n\:t,-kun.vaalit ovat suoritetut
ja hiiden tulos pn ollut hälyyttävä, Xehrii joutuu entistä enemniän
puolueensa oikeistosiiven armoille, sallii seri antaa armonpistonre-fonniobjelmilleen>
turvautuu entistä enemmän Yhdysvaltain talou­delliseen
tukeen ja tarkistaa myös ulkopolitiikkxuisa Ruostuen ehkä
adseliaskeleeltaYhdysv^altain tyrkyttämään, mutta, tähän asti tor­jujaansa
"Intianmereh puolustusliittoon.*
Mikäli tämä ennustus piliiä paikkansa eikä ole vain länsimainen
toiveuni, se merkitsee sisäpoliittIsen ja yhteiskunnallisen taistelun kär-jistumistä
Intiassa; Kaikista vainotoimenpiteistä huolimatta Intian
kommunistipuolue on osoittanut olevansa huomioonotettava voima, ja
toisaalta osoittavat nionct merkit, että kongressipuolue on kriisissä
ja että siitä jatkuvasti on murenemassa yasemmallcr>'hmiä. jotka ovat
valmiit yhteistoimintaan kommunistipuolueen kanssa. Intian kan­sanrintama
voi piankin olla todellisuus!
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Tuoisia
JKansamväliscä huooUota hfcrältä-i »jlrtoniaakomentoa, mikä on tur/an-
. vien tapahtumien sarjassa on viime-nut ransJtalaisiHe kapitatoteilJc suu-
WilheIjoiina IfeUstco, Cobalt, Ont.
savuttaa 34 vuoden Iän kuluvan heU
mlkuun 2$ pnä.
Hilhioveteraani Kalle Niemelä.
Kirkland LaJcelta, täyttää CO v, maa­nantaina/
helmikuun 25 pSiä.
Amanda. Savolainen. Beaver Lake,
täyttää 80 vTiotta Jiehnlkuun 27 pnä,
Yhdj-mme onnitteluihin! / :
';••
r•lJflä 1930 presidentti Kesäkuun 2T'p:
Trumän komensi 7:nnen laivaston
"suojelemaan" Talvanin (Pormosan)
saarta ja julisti, että saaren tulevai­suuden
täytyy odottaa Tyynenmeren
asiain ratkaisua.
Tämä lehti sanoi silloin, et.ä Tru­män
kaappasi laittomasti Kiinan alu­een
Ja vaati seitsemännen laivaston
pois kutsumista sieltä.. •
N. Y. Times Julisti eilen, että For-mpsa
(Taiwan) on "meidän asemi-emrac
liepeellä oleva linnake" Ja "osa
meidän Tyynenmej-en puölustuskaa-restamme'
Ja lausui lopuksi:
"Pormosa (Taiwan) pn palkka. Jo­ta
me voimme puolustaa ja me olemr
me lauisuneet, että aikomuksemme bn
niin tehdä. El ole todennäköistä, etr
tä me voimme perääntyä siitä sitou­muksesta
tulevissa 'neuvotteluissa'."
Tämä pn riittävän selvää. On i l ­meistä,
kuten me sanoimme kesä­kuussa
1950, että Taiwanin kaappaus
ei ollut puolustustoimenpide Korean
QOdassa. Päinvastoin, yksi syy miksi
Washington sekaantui Korean asioi­hin,
oli se, että saatiin tekosyy Talwa-nln
kaappaukselle.;'' >— N. Y. Daily
Worker, helmik. 20 p.
• • ••" • • * ' •
"YSTÄVIEN" KESKEN
Thö• New6-nlmlnen Yhdysvaltalai­nen
sanomalehti oli tällä viikolla
suorastaan kauhuissaan siitä kun
Britannian hallitus vikuroi Ja aikoo
kokeilla atomippmmiiaan Austraalt-assa.
eikä Nevadassa, kuten pn käsky
käynyt ulos AVashlhgtonlsta. Niinpä
"New5" valltteU: "Onko tämä läm­mintä
Ja täydellistä yhteistoimintaa
oletettujen liittolaisten vällilä?".
päivinä IcUntynyt huomio Pohjois-
Afrikkaan, tarkemmin sanottuna Tu­nisiaan,
jossa on noussut voimakas,
alistetuaa asemassa olevan kansan'senttiä lukutaidottomia, plciten las-rct
voitot, mutta pitänyt tunisialaiset
alistetussa asemassa. Maassa vallitr:
see suuri kurjuus, väestöstä O.T Zi pro-en
Hintäkisk^
Kuten lehtemme uutisosastolla kerrotaan, Bell-puhelinyhliö, jota
asiallisesti puhuen kontrolloi yhdysvaltalaiset rahamiespiiril paient-
, tiensä ja muiden "sopimusten" avulla — niin "canadalaisen" yhtiön
kuin sen sanotaankin olevan -— «ai taas sievoisen lisävoitcJh. josta
puhelinta käyttävien canadalaislen täytyy maksaa yhteenlaskien noin
10,000,000;dollaria vuodessa!
Tämä olLjärjestyksessä jo neljäs puhelinhinlojen korotus noin
puolentoista vuoden aikana, ja tällä kertaa lisättiin puhelinmaksujen
hintaa maksullisissa puhelimissa sadalla prosentilla. Cs'ikkeli ei siis
enää kelpaa edes paikalliseen i)uhelinsoittoon mistä pitää nyt maksiia
10 senttiä, - , ^
^ ; -Muut puhelinmaksut ovat nousseet miltei samassa tahdissa. Bell-yhtiö
nosti ensiirimäisen kerran hintojaan heinäkuussa 1950: toisen
' kerran tammikuussa 1951; kolmannen kerran marraskuussa 1951 ja
nyt, maalisk. 1 päivästä alkaen. Tämän puolentoista vuoden aikana
ovat "pikkuihmisten" käyttämien maksupuhelujen hinnat kohonneet
kaikkein enimniän, sataprosenttisesti, liikepuhelimien maksut 95-pro-seottisesti,
kotipuhelimien maksut 48-prosenltJsesti ja useampien pu-helunien
linjoilla 34-proscnttisesti.
0(iawa. — Canadan tilastolifaietf
toimisto' V 'iknolttaa ' Canadan • koti­maisten
: tuotteiden ulkomaille- Vien­nin
lisääntyneen viime vjuoden - aika­na
lähes 26: prosentilla edelliiseen
. yuoteen verrattuna. Viennin arvo öll
*viime: vuoima yli 3.914 miljoonaa
dollaria verrattuna 3,118 miljoonaan
vuonna 1950.
Maan 16 tärkeimmän vientitava­ran
viennin arvot viime vuoimä ja
edellisenä vuonna ilmenee seuraa­vasta
taulukosta, miljooniksi doila-relksi
pyöristettyinä:
:1950 ;
Sanomalehtipaperi . . . . . . . .486
Vehnä . . . . . . . . . . . . . . . ! . . . . 3 26
Puumassa . . ' .........207
Lauta Ja lankut ..........291
Nikkeli .105^
Muii vilja . . . . . . . . . . . . . . . . 53
Alumiini Ja valmisteet . . . . 107
Kalat ja valmisteet . . . . . . .113
Vehiuijauho . . . . . . . . . . . . . . 94
Parmlvälineet . . . . . . . . . . . 88
Kupari ja valcnisteet . . . . . . 88
Sinkki Ja valmisteet . . . . . . 59
Asbesti . . . . . . 63
Liha < mutta el pekoni ja
hämmltv . . . , . . . , . . . . . 4S
Paperipuu .... 35
Karja 79
liikehtiminen riippumattomuutensa
saavuttamiseksi. •
; Tunisian kansa haluaa vapautua
Hanskan holhouksesta ja muodostaa
i.senälseb, riippumattoman .valtion.
Karisian nykyisten vallanpitäjien
suunnitelmiin ei kuitenkaan kuulu
sen paremmin Itses^n .Ranskassa
kuin protektoraateissakaan kansan-^
Joukkojen toivomuksien nouda ttanil-ncn.
-Sen sijaan että olisivat suhtau­tuneet
mydntelsesti tunisialaisten, oi­keutettuun
vaatimukseen itsemäärää-mscl^
ceudestaan — mikä kansojen
oikeus - tunnustetaan niin Yhdisty^
heiden Kansakuntien peruskirjassa
kuin Ranskan tasavallan perustuslais­sakin
— he ovat ryhtyneet entisesi
täänkin i-ajoittamaan tunisialaisten
oikeukiiia ja sekaantumaan tnaän si­säisiin
asioihin entistä siiuremmassa
määrin;.:
Vajaan kolme iniljoonaa asukasta
ja Suomeen verrattuna noin puolta
pienemmän alueen käsittämän: Tuni­sian
hallinto on Ranskan protekto-raattina
oilut järjestetty siten, että
maan alkiiasulcashallltsljan rinnalla
ori. ransaklalnen kenraalikuvernööri,
jolla töslaisiassa ovat olleet maan oh­jakset
käsissään. Hän on määrän­nyt
suhteista ulkovaltoihin ja Ilman
hänen hyväksymistään eivät lait ja
asetukset ole tulleet voimaan. Hallin­toneuvostolla;
jonka jäseninä ovat
ministerineuvosto ja kuusi jäsentä
kakslkatharisestä edustajakokoukses­ta,
on ollut vähälsenipl merkitys. Täl­laisen
Järjestelmän avulla Ranskan
vallanpitäjät ovat pitäneet Tunisiassa
ten kuolleisuus koioaa aina 20een
proschttiih Ja huolimatta maan ta-louderi
maanyiijelysvaltöisuudcsta,
Tunisiassa on tuon tuostakin» nälän­hätä.,;
Maatalouden .kehitystason e-räänä.
osoituksena voitanee pitää vil-
Jakas:4en alhaista ;(n. 520 \kgvha>
hehtaarisatoa. -.J, "•
Tunisian^ pitäminen ^jrärtofflla3rkan-san
asemassa-ei ole kuitenkaan tu­kahduttanut
tunisialaisten pyrkimystä
riippumattomuuteen. * Kun 'Tanska-,
Uiirten keru^allkuverhööri on ryhty-;
nyt väklvaltatoimenpitelsiin kieUäen
kansalllsmielLsten : puoluekokouksen
pitämisen, vangiten ja kärkoittaen tu-nisiallalsia,
ranskalaisten joukkojen
ampuessa väestöä, onmaan pääkau­pungin
väestö rjbtyhjrt yleislakkoon.
Kiellpista huolimatta kokoontunut
kansallismielisteri puoluekokous on
julistanut, että vain subjeluvaltion
lopettaminen ja Tunisian riippumat­tomaksi
ja suvereeniseksi valtioksi
tunnustaminen voi saada aikaan ys­tävälliset
stxhteet Ranskan ja iTuni-sian
välille, "'••/-•''
•;. Plevenln hallitus,^.,joka 'toteutti a-meriickalaisten
ja englantilaisten im-periaUstien
tahtoa ei suhtautunut
myönteisesti 'Tunisian vapautuspiyrki-.
mykislin. Äsken muodoscettu Fauren
hallitus joutui heti' määrittelemään
kantansa samaan asiaan ja on pidetä
ty mahdollisena sen kaatumista sii­hen.
Tätä kirjoitettaessa ei ole vielä
tiedossa, onko niin käynyt, mutta
Varmaa pn, että ei uudelle hallituk- '
selle. tule olemaan j-vhtään helpompaa
jolttaaiinen. Liikehtiminen Tunisi-a3i>
a 0.1 siitä osoituksena.
"Tunisian kriisi vakavana uhkana
VSAa ]ehtpkenttäsuunnitelmllie:", ju­listi
eilen eräs Helsingissä ilmestyvä
porv-aiilehtl siten häly .täeh in^ieria-listlen
etujen puolesta, U6An koko
maailmaa käsittävän lentotukikohta-järjesteiinän
eräs keskus sijaitaee Tu­nisianyhaaptirlinaassa^^^^^
ja
lehti hätäilee Tunisian liikehtimisen
ajotavan' myöskin niarokkojaisille e^-
^0er)iiA hölisin taisteluun rippuma:-
tomuutensa ja itsenäisyytensä puoles­ta-
Lehti tietää, että "Britannia ja
Yhdysvallat ovat epävirallisesti lu­vanneet
Ranskalle tukensa sen jatku­vassa
voimakkaassa ja päättäväisessä
^politiikassa Ttmisiassa". "Kansojen
vapauden puolustajiksi'' julistautujat
suuruiitteieyat jälleen toimenpiteitä
vapautta rakastavaa kansaa vastaan.
Vaikka Ranskan hallitus toimiildn
imperialistien asiamiehenä tunisia­laisia
vastaan, ei toimenpiteiden ta­kana,
ole Ranskan kansa. Jp aikäi-semmih
ön Ranskan Kommunistinen
Puolue sanoutunut irti Ranskan hal­li
tsievien, piirien Tunislan-politiiicasta
samoin ^ h muiistakin siirtoxnaapoli-tiikasta.
.Joulukuussa Tunisian kysy­mystä
koskevassa selonteossa matoit-tu
puolue 'kehoitti kattkia todellisia
ranskalaisia isänmaanystäviä ja • de-mokkräatteja
osoittamaan myötätun-toaan
vapautensa ja riippumattomuu­tensa
puplesta taistelevalle Tunisian
kansalle. Kehoitus sopii myöskin
muiden kairsojen jäsenille, kaikille
hiille, jotka pitävät kansojen itsemäär
räämisoikeutta ja riippumattomuutta
arvossa, kaikille niille, joille tärkein­tä
ei ple sodanvalmistelujen suoritta­miseksi
rakennettujen amerikkalais­ten
lentokenttien turvaaminen; —
Stockholmilla saapui
68 Suomesta HaHfaxiin
JQ(aIifax. N. S. — Kun Ruotsin
Amerikan Linjan moottorilaiva
"Stockholm' saapui tk. 15 pnä tänne
toi se mukanaan kaikkiaan 68 mat­kustajaa
Suomesta. Yhdysvaltoihin
oli matkalla atooastaan yhdeksän'
EAKILMIDESTÄ
iPairfieidissä, Calilorniassa,
eräs Ralph Fong-niminen ka
vattaja i^erillille miksi hän
henkeä. Tänne jääneiden suoma- Jjjannut kaksi miestä tappaau
laisten joukossa oli kaikkiaan 16 per­hettä.
edeltäjänsä siirtomaapolitiikan har-i Työkansan Sanomat, iHelsinki.
Kirj. N[. Hariii
: IJnkarin ulkominlsferiö on Jul­kaissut
Valkoisen kirjan, joka si­sältää
asiakirjoja USAn hallituk­sen
vihamielisestä . totaUnnasta;
.Unkarin: kansantasavsttaa'vas­taan.
.Tämän klrjäii tarkoituksen
na'on—• kuten esipuheessakin'sa-
• V notaan — tehdä loppu < yritylislsta
johdattaa maailman- yleistä mieli-
- pidettä harhaan/Unkarin ja Ame­rikan
suhteiden kehittymisen snh-
1951
536
441
365
312
136
. 129
125'
117
114
106
87
84
82
69
68
63
Sadantuhannen dollarin
oikeusjuttu alkanut
Vancouver, B. C. — Täällä alkoi
viime vihkolla länsl-Canadan histo­rian
suurin vedonlyöntijuttu 26 mies­tä
ja ylitä naista vastaan. Alusta­vat
kuulustelut kestiväit 11 päivää ja
niiden sanotaan maksaneen noin 35,-
GOO do'.larl.i syytetyille, joita puolus­tamassa
on 12 lakimiestä, joiden
joukossa sanotaan olevan maakun-non
'huomatuLiTCfmat lakimiehet. Asi­antuntijat
sanovat tämän jutun tu­levan
maltsaraaan syytetyille kaik­kiaan
ehkä nohi satatuhatta dollaria.
Jotkut syj-tetyista myöntävät avoi­mesti
toiniineeiisa kilpa-ajojen veik­kausten
ottajina.' mutta kieltävät
o?alIisluneensa 'mihinkään vehkei-l.
vjn. Yleinen syyttäjä sanoo vedon-lyöntimlesten
vehkeilleen yhdessä
kilpa-ajouutistcn julkalsijaln kanssa
kuluneiden 8 vuoden ajan. vedon-lyöntihomniien
kontrollointia varten
Vancouverissa.
Oikeudenkäynnin otaksutaan kes­tävän
useita viikkoja.
^ UÄk^rissk) bdijtrittafinatf
ilohnintaa siten;.palvellac>ni|ib%D
: ja: ön ilmestynytunkarin-,, englan­nin-,
ranskan- ja ye^^
' - iMkarin balilVus bn' läheifönyt iten
YKlle samoin kuin o|yös^. Uiden
'maiden edustajine, joiden kainssa
Unkarin kansantasavaltoja pntisol-minut
diplomaattiset suhteet.
Valokinen kirja alkaa kronologisel­la
taulukolla, joka kuvaa Amerikan
hallituksen vihamielistä toimintaa
Unkaria .vastaan aina rauhansopi­muksen
allekirjoittamisesta alkaen.
Taulukosta nähdään, että USAn hal­litus,
törkeästi rikkoen Unkarin kans­sa
solmiamastaan rauhansopimukses­ta
johtuvia sitoumuksiaan^ noudattaa
politiikkaa, joka on kokonaan rauhan
ja kansojen välisen yhteistyön peri­aatteiden
vastainen. Jo Unkarin ja
Amerikan suhteiden kehittymistä ku­vaavien
tosiasioiden luetteleminenkin
iialjastaa USAn Unkarin-politiikan
agressilVisuuden. Koko tämä aika —
alkaen pienviljelijäpuolueeu tasaval­taa
vastaan kohdistuneesta salalii­tosta,
jonka paljastumisesta virallises­ti
ilmoitettiin tammikuun 5 päivänä
1947. ja päättyen lokakuun 10 päivänä
Trumianin allekirjoittamaan ns,
"Vuoden 1951 lakiin turvallisuuden
keskinäisestä takaamisesta" — on
merkinnyt Amerikan imperialistien
loppumatloniia rikoksia Unkarin kan.
saa kohtaan.
XAGYN SALALIITTO
Valkoisen kirjan kalidessatoista lu­vussa
annetaan yksityiskohtainen ku­vastaan
kohdistuvan hajöitustyönsä
subrlttamiseen uiSAssa.
PEIERIN JA PFEiFFERIN
VAKOILUTOIMINTA
Amerikan, Yhdysvallat yritti elo­kuussa
:jl947; eslää • deniokraattisten
vaalien, suoritukseri \ :Unkarissa se-
^kaantumalla; avoimesti .UnkariD; kan­san,
sisäisiin asipihim Se järjesti;sa-
;bOtoinit4a.'Unkarilais-Amerikkalaisen'
.öljyosak/iyhtlön; (MAQRT) . pljykeh-tiUä,-
jonka ..johdosta - Unkarin valtio
uÄajoikdsf imioif. IJQsta »pnkarii^lniiitti.iVtf^lli-loinaaYfisen
" iShecystoiiT virkailijat
harjoittivat. jatky.vasti; urkintaa Ja
jkäyttäytyiyät, skandaalimaisestirik-koeii
karkeasti diplomaattisia tapojrf.
•Niinpä amerikkalaiset . diplomaatit
joiitivat vakoilijaryhmää, jonka joh-
^0S;Sa , oli työväenluokan petturi, oi-keistososialidemokraatti
. Karoly Pei-er,
samoin kuin myös myöhemmin U
S.Ahan pafenneen Zoltan Pfeifferih
vakoilutoimintaa. Siksi on aivan
luonnollista, että Unkarin hallitus on
v; 1948 tammikuun i päivästä lähJen
kehoittanut 11 amerikkalaista diplo­maattia
poistumaan Unkarista.
MI>a)SZENTYX JUTTU
Oman lukunsa Valkoisessa kirjassa
muodostavat ne asiakirjat, jotka pal­jastavat
USAn Budapestin-lähetystön
aktiivisen sekaantumisen kardmaali
Mlndszentyn johtaman, valtiovästai-sen
salaliiton järjestämiseen. Ame­rikan
Unkarin-lähettiläs Selden
Chapln oli välittömässä yhteydessä
salaliittolaisiin, joille hari antoi ohjei­ta
ja .rahaa ja joilta vuorostaan sai
vakoilutietoja. Salaliiton tarkoituk­sena
oli Unkarin nykyisen demokraat­tisen
järjestelmän kukistaminen ja
Habsbiurglen mbnarkian — Joka oli
kuuliainen 'Washirigtonille — valtaan
iJäläuttaminen. Valkoisessa khrjassa
julkaistut otteet hiistä todistuksista,
jo.kä Jozsef Mindszenty ja hänen sih-teerinsä
Andras Zäkar antoivat~hel-niikuun
bikeitsjutussa 1949', paljasta­vat
täydellisesti nämä" Unkaria vas­taan
kohidlstuneet US-Iri ägressiiviset
suunnitelmat. : ^
EAJKIN SALALIITTO
, Valkoiseen kirjaan sisältyy myös
asiakirjoja, jotka osoittavat USAn
imperiahs-Ien johtaneen ja ilmoitta­neen
sitä vakoilijoiden ja murhamies­ten
joukkoa, jota Laszlo Rajk väliU
tömästi johti ja jonka toiminta oh
erittäin aktiivista keväällä 1948, Vuo­den
11949 Syyiskuuh, oikeusjutussa tuli
toteen näytetyksi, eitä Rajk ja hänen
liittolaisensa olivat Amerikan vakoilu-laitoksen
asiamiehiä! Amerikan va-koilulaitos
oli luovuttanut Rajkin "Ti­ton
ryhmälle, josta muodostuikin A-merikan
pääagentuuri käakköis-Eu-robpassa.
Tämän lisäksi USAn Buda­pestin
lähetystö jöhU sen valtiovas-talsen
salahitori järjestämistä, jonka
johdossa oli Mlndszentyn • seuraaja,
katolilainen arkkipiispa Joszef Grosz,
jonka Unkarin oikeus tuomitsi kesä­kuussa
v. 1951. Tämän samoin kuin
aikaisemminkin paljastettujen sala­liittojen
. tarkoituksena oli Unkarin
demokraatian voittojen hävittäminen
ja ulkomaalaisen imperialismin val­taan
nostaminen. V ;
VÖGELEBIN SABb'1'AASHilKESKUS
Kun USAn hallitus kärsi epäonnis-turnisen
toisensa jälkeen yrittäessään
murtaa. Unkarin demokraattista jär­jestelmää
maan sisäisen taantumuk­sen
voimilla; voiinisti se toimintaansa
lamaahnu^taakseen maan taloudelli­sen
elämän. Amerikan vakoilulaitos
järjesti eversti 'Vogelerin, johdolla uu­den
sabotaashi- ja''vakoilukeskuksiEn,
jonka Unkarin viranomaiset paljasti­vat
marraskuussa d949. Loukaten U n .
karin kansantasavallan suvereenisia
oikeuksia USAn hallitus julisti laitto­maksi
Unkarin hallituksen jotUukuun
28 päivänä antaman asetuksen eräi­den
tuotantolaitosten kansallistami­sesta
ja vaati sen kumoamista. Tosi­asiallisesti
se katkaisi katippasuhteen-sa
Unkarin kansantasavaltaan riicko-en.'
täten: maitten välillä solmittuja
sopimuksia. 'Vastoin rauhansopimui-^..
ta se pidätti itselleen sen imkarilaisexv
omaisutdeh, joka oli laittomasti vietjr
länteen.
TCHOLAISTOLMINTA J.\TKUU
Yhdysvallat, kuten Valkoisessa kir­jassa
julkaistut asiakirjat^ todistavat,
on jrfiä edelleeiikin "niiden murha­miesten,
sotarikollisten, pettureiksi
paljastjjnelden pblitikkojen ja natsi-laisten
sanomalehtimiesten kokoontu-miskcskus,
joiden Unkarin kansanta­savallan
kukistamiseksi laatimia
suunnitelmia kaikessa tukevat ja in-noiitavat
Amerikan viranomaiset."
USAn haUitus on tähän asti kieltäy­tynyt
täyttämästä sopimusta unkari­laisten
sotarikollisteri ja krlminaaliri-kollisten
luovuttamisesta Unkarin
hallitukselle. lUSAssa toimivat yhä
edelleenkin amerikkalaisten aloittees­ta
muodostetut unkarinvastaiset va­koilu-
ja tuholaisjärjestöt "Amerikan
imkarilaisten Uitto", "Unkarin kan­sallinen
• komitea:', ."TalönppikaislUti
to" ja,"Keski-', ja Itä-Eurpöpan asiain
komitea^'. 'Samaniaiset jäfje?jtptj joi­den
johdossa ovat unkarilaiset sota­rikolliset,
toimivat myös .Amerikan
hallituksen sliojeiemiriali^^
sassa, ,. "Trumanin allel^irjbittama
Vuoäitt .193V' laki, joka edellyltpä
nen, vaknonsa voidakseen ps
nen 10,000 dollarin henkira]
sensa:
— Minä rakastin häntä n
jon, että en voinut ampua Ms
OIKEASIPI ASE.VXE
Farmari ja ihänen yliopistoa,
•keleva poikansa oUyat vali&i
luona ikuistuttamistä varten,
kuvaaja ehdotti, että poika
kätensä isän olkapäälle. "Se
täisi paremmalta", sanoi valofc
"Minä haluaisin kuitenkin, e
näyttäisi luonnollisemmalta jj
syystä ehdotan, että pyjtäisiti
jan panemaan kätensä minai
kuuni", sanoi farmari. .
ff
mi
..;.Ottawa. — 'Viime viikolla ijaa
;,tiin täällä, että h(.mtus ehd:
myönnettäväksi lisää varoja käyt
vaksi Euroopan "puolustamisesi
että tähän, tarkoitukseen huhtj
pnä alkavan tilivuoden aikana Q
nettävät varat kohoavat laha
miljoonaan dollariin. Näin käjv
vät varat voidaan lajitella
luokkaan seuraavalla tavalla:
1. N. s. keskinäinen apu miö
sittää aseistuksen ja laitteiden 1
rbpppaan lähettämisen ja euiooj
laisten ilmailijain harjoittamisen
nadassa.
. 2. N. 5. lisäkustannukset mitii
heutuvat ilmailukenttien, tiedon
tyslaitteiden ymis. rakennuttana
Eurooppaan.
3. Canadalaisten asevoimien S
täininen ja ylläpitäminen Euroopj
Saksassa ori jo canadalainen prä
ja Englantiin ja Ranskaan on taj
tus perustaa viisi toistelulaira
Prikaatia; varten pn rakenna
.myös. kasarmeja yms. '
• Kun^ puolustusministeri Do: ;
Abbott esittää parlamentin ala! \
neellc; sotabudjettinsa, arvellaan s
käsittävän-kaikkiaan noin 2.2001 j
Joonaa,^dollaria, käytettäväksi ö |
dassa muissa naaissa, etupäässä
100,;mUjoonandoUariij myöntämistä
Itä-Eyröopian:Vdeinotoa%^
ta vastaan, kphdistuvan vakoilu- ja
Jiajotustyön f rahoittamiseksi, bsoitlaa,
että USAn Johtavat piirit eivät ka­vahda
irhitääri 'rikosta' tavoitellessaan
maailman heiruutta.
Unkarin hallituksen Valkoinen ku-jä
on tärkeä paljastava asiakirja. Paitsi,
sitä, että se paljastaa amerikkalaiset
sodanlietsojat, se osoittaa myös uuden
Unkarin kansandemokraattisen jär­jestelmän
horjumattoman voiman
(STB) •
Intialta puuttuu riisiä
New Delhi, Intia. — Pääministeri
Nehru sanoi täällä tiistaina, että huo- tg3jia_ j(J^dutfcih^ muuttamaan
Amerikan mantereen
räuhahkoiif erenssi
: Brasilia. .— Täällä vihne viib
bikeusministeri N. De Lima Cmd
.'että ..'hallitus on virallisesti kielti
Ainerikan mantereen . rauhanSi
renssin pitämisen Rio De Janei;
maaliskuun 11—'16 pnä. ; De Ii
sanoi sahbmalehtikonferenssissa i
lon johtuvan siitä, kun hallitis
suhteissa 'Amerikan hallitulisen ii
sa. Hän viittasi edelliseea aa
riian rauhankonferenssiin, joiaj
aikomus pitää Sheffieldissä r. i
mutta joka Britannian, työrad
Utuksen asettaimieh vllsumikiela
limatta kauppavaltuuskunnan yrityk­sistä
saada riittävästi riisiä Kimasta,
niin se ei ole voinut ostaa niin paljon,
että sitä olisi riittävässä määrässä In­tialle.
Hän sanoi, että Intian ruokatavara,
ministeriö yritiää eri maista ostaa
riisiä nälänhädän välttämiseksi.-
sovaan.
New Yorkissa rauhankonferc^
järjestävä -komitea huomautti.
Etelä-Amerikassa on jo Ti :
ihmistä allekirjoittanut 5 suuro^
rauhansopimusvaatimuksen ja
kuutti, että konferenssi tullan 3^
I tnään
Tällä viikolla vietettiin Canadassa
kristillisen veljejden viikkoa kristit­tyjen
ja juutalaisten canadalälsen
neuvoston aloitteesta. Tämän viikon
va siitä hajoitustoimlnnasta, jota US tarkoitukseksi ilmoitettiin sellaisen
A on harjoittanut Unkaria kohtaan.
Valkoisessa kirjassa kuvataan, kuin­ka
USAn hallitus käytci hyväkseen ja
otti suojelukseensa pienviljelljäpuo-lueesta
lähteneet salaliittolaiset, joi­den
johdossa oli Ferenc Nagy. Kirjas­sa
julkaistut asiakirjat todistavat,
kuinka Perenc Nagy ja tämän Hort-hy-
järjestelmän edustajiin kuuluneet
liittolaiset,, joiden tarkoituksena oU
demokraattisen tasavallan kukistamia
nen scMlaskaappauksen avulla, no­jautuivat
USAn johtavien piirien so-tllassuunnltelmlin
ja toimivat näi­den
piirien ohjeiden mukaisesti. Sa­laliittolaisten
tultua pHlJnstetuIksi. a-merlkkalalset
tekivät kaikkensa pe­lastaakseen
nämä siitä ransnistuk-ses.
a, jonka he Unkarin lakien mu­kaan
olivat anasainneet. Ferenc Na­gy.
Bcla Varga ym. ulkomaille paen­neet
salaliittolaiset salvat mahdolli­suudet
Unkarin kansantasavaltaa
-—: ___ :—: *
Kuten näkyy. Bell-puhelinyhliö on saanut aina sadankin pro­sentin
korotukset puolentoista vuoden aikana. Jos tätä verrataan esi­merkiksi
työläisten ja farmarien tulojen lisääntymiseen (puhumatta­kaan
nyt työttömiksi joutuneista sadoistatuhansista canadalaisista).
niin silloin nähdään, ettei ainakaan Bell-puhelinyhtiöllä ole valitta­misen
aihetta. Varmaa kuitenkin on. ettei tämä yhtiö ole sen pa­remmin
kuin muutkxjan tyytyväinen saaliiseensa ja siksi olisi jatku­vasti
protestoitava tätä suunnatonta hintarosvousta vastaan.
yhteiskuntajärjestyksen perustamisen
edistäminen, jossa "veljeyden ja oi-keiMlen
uskormolllset ihanteef muo­dostuisivat
Inhimillisten suhteiden
pohjaksi. Meillä ei tietenkään ole
kerrassaan mitään tällaisia pyrki­myksiä
vastaan mikäU niitä, harras-.,
tetaan vilpittömästi.»
• Tämä kirjoittaessamme sattui kä­siimme
Mine-Mill-union hyvin toi­mitettu
lethti,- The Union; joka ou
paras uniolden lehdistä mitä on alle­kirjoittaneen
käsiin sattunut. , Simä
oli kahden sivun „ laajuinen kirjoitus
niistä olosuhteist.i. joissa Perun ku-parinkaiyajat
työskentelevät ja elä-^
vät. Se on varsin surullinen kuvaus
siltä"kristllllsestä veljeydestä" mta-
.kä olosuhteissa Perun työläiset aher­tavat
tuottaessaan satum.iLsia rik­kauksia
yhdysvaltalaisHle kapitalis­teille,
jotka pyrkivät nykyään kaik­kialla
maalhnassa anastamaan kä­siinsä
herruuden, voldalcseen "kristil­lisessä
veljeydessä" riistää mahdolli­simman
runsaat voitot eri maiden
t3-ötätekevän väestön työn tuloksista
ja pitääkseen kamat kristillisen ku­rin
ja komennon alaisina kuten esi­merkiksi
Koreassa. Vietnamissa.
Egjptlssä. Perussa yjn. lukuisissa
maissa.
tää meidän katsastaa tällä kertaa
ainoastaan Peruun saadaksemme sel­ville,
minkälaista "kristillistä veljeyt­tä"
pidetään yllä Wall Streetm hy­väksi
Yhdysvaltain kristillisen halli­tuksen
avulla, ei ainoastaan Perussa
vaan lukuisissa muissakin maissa.
Perussa toimii yhdysvaltaJahien
Cerro De Pasco Copper Ctorporatlon.
jonka johtajina ja osakkaina on lu­kuisia
hyvin tunSettuja ja kimnlol-tettuja
Yhdysvaltain "kristillisiä
kansalaisia", sellaisia kuin esimer­kiksi
Robert P. Koenig. jrtca toimi v.
1948 Marshall-avun teollisuusavun
pomomiehenä ja sitä ennen kenraali
Eisenhowerm esikunnassa.
Tämän yhtiön kalvarmoissa Ja su­latoissa
kävi vuonna 1949 YK:n tut­kijoita.
Joiden tutkimtxsten tulokset
on painettu mustalla valkoiselle.
Siitä käy selviUe, että Cerro de
Paicon kuparinkaivajat salvat vuon­na
1S49 palkakseen 58 senttiä päi­vässä
vaikka Yhdj-svallolssa makset-tim
samaan aikaan samanlaatiiisesta
työstä keskimäärin 12 doDaria päi­vässä.
Ennen verovähennyksiä oli­vat
työläisten keskimääräiset •vuosi­ansiot
151 dollaria Tällaisesta kris­tillisestä
menettelystä johtuikin, että
5'htlö ansaitsi vuonna'1950 keskimää-rm
5.031 dollaria kutakta työläistä Ja
virkailijaa kohden. Jokapäiväisellä
loissa istuvat kapitalistit puhtaaksi : union lehti tekeekin sen joäidi
j voitoksi y-ai 33 kertaa enemmän kiiin aivan oikeutetusti seuraavat j*
mitä työläiselle annettiin. Sellaista päätökset;
kristillistä jakoa kapitalistit harras-i .\ -s «jbs coca-Iehtien pureskd^
tavat. Se on heidän mielestään sitä nen vähentää nälän ja janon
kristillisempää mitä pienenunänr oGanv ^'.*aa el yhtiön tarvitse mafc'a»l
(palkan) työläinen saa työstään j ä ^ -rosmiehille niin paljon paU
mitä suurempi on kapitalistien osuus,; j:> ravinnon ostamista varten
Wall Streetm kapitalistien "veljes'-'. :3J/l "Jos se vähentää vilun tonni
ja kristillisellä -kielellä sanottuna se
merkitsee sitä, että kun työläiset sai­vat
vuodessa työstään 151 dollaria
Kristillisen veljeyden nhnessä pi- > niin hänen tj-östään saivat Yhdjsval-deri
ja oikeuden .kristilliset ihanteet"-
ovat juuri sellaiset. Siitä on mm.i
todistuksena se tosiasia, että lukui­sat
Wall Streetm miljonäärit ovat-
"uskollisia kristittj'jä" kuten oU ai-,
kolnaan esim. J. P. Morgan ja John,
D. Rockefeller, jotka lahjoittivat tä­män
tästä kirkoiEe ja uskonnollisille
laitoksille malriittmlaisen krlstillisjT-den
pönkittämiseksi. Samaan sak­kiin
kuuluu esimerkiksi se Incon en-tmen
johtokunnan jäsen, John Fos-ter
Dulles, joka toimii Wall Streetin
edustajana Yhd}'svaltain ulkoasiain
hallinnossa. Hän on varsin huomat­tu
maallikko Yhdysvaltain kirkolli­sissa
piireissä. Hänen erikoistehtä-vänään
on huolehtia siitä, että Wall
Streetm "kristilUnen" komento säi­lyy
Ja jatkuu niin Perussa kuin
muissakin Wall Streetin ikeen alla
olevissa maissa.
Tähän voisi paima kristillisyyden
nhnessä Jo pisteen, mutta "Tne
Union" kertoo edelleen miten pit­källe
tämä WaU Streetin "kristiUi-syys"
Perussa todella ulottuu.
Mainitussa YK :n julkaisussa ni­mittäin
kerrotaan, että yhtiön myy-mälöissä
mj-ydään työläisille kokai-nla
sisältäviä coca-lehtlä. jolta nämä
huonosti palkatut työläiset pureske­levat
työtä tehdessään voittaakseen
."nälän. Janon, kj-lmän. imen ja vä-sj-
mj-ksen tunteen" sillä tämän huu­mausaineen
sanotaan auttavan kaik­kia
näitä tyfSdälsen kiusauksia vas­taan
B) ei yhtiön tarvitse maksaa h
^ • lisää palkkaa ruttävän raatrf
rv, sen ostamista ja maJoitusU ^
'^Ti ten.
. / J " J o s se vähentää unen ja «|
'«ftttykscn tnnncttä voi yhtiö l |
miehet työssä kauemnun
päivä."
YK:n julkaisussa sanotaan ö
asioista seuraavaan tapaan:
; "Joid€!nkin oiielipiteiden ffl*
•on coca-'Iehtieri pureminen Täi
mätöntä vissmlaatuisen
työn suorittamista varten, enii»
tikin sellaisissa töissä, joita int^
tekevät kaivannossa. On
sanottu, että cocan vaikutuisen *
sena Ccykenevät alkuastdckaat ^
kentelemään pareaomin ja W3
maan enemmän.'^ ,i
K-3sIleen sanotaan, että coca-den
.puremmen aiheuttaa
määrän vajaakykyisiä, er
kuuromykkiä, puolittain kääpi
idiootteja niissä yhdyskunnissa,
sa sen pureminen on käytä
Niin. kaLtkivaltiaan WaU Sa«
kristillisen dollarin, nimessä j* •
vaksi harjoitetaan Perussa j» ^
allakin moista "veljeyden ja »
den uskonnollisten ihanteidf»'^
kaista .törkeätä peliä.
Sellaista cn se kristillisyys e
Jchn Foster Dullesm ja Wall S
tm johdolla yrltetä-in pönkit*
pitkittää kaikkialla Slvisif»
länsimaLspssa maailmassa.'
— KaDc