Vapaus, January 27, 1951

              mmm
y -^t"
Bivtt 2 iaiiatttaina, tammik. 27p.^ Saturday* Jan, 27
te-:'- ^
mmm
Tdepbones: BuslDcas Office 4*4»l.
Editoria] Office 4-428». Itonaier
E. eokiL edltor W, Eklusd. icaiUog
addresa Box «9. Sodbsqr. Ontario,
IttMbMllfov.etli. 1917, Avmortaea
fähimoat'd»s» maU tqr tte Poct
cm» n^NuHocDt. Otiawa. Piä>-
fiiciftllturu^ traekly: Tuetdayc,
Sbttita}» mad fittttrdajn bjr Vapaus
M A t , W,.Budtaiy, Out, CMuuSa.
Advertising latea upon appUcatloo.
AvmortaeaT Vanslation free of cbarge.
TILAUSHINNAT:
Canadaata; l vk, djOO « kk, 3 ^
3 kk, 34»
Ybdyarallofua: 1 vk. 7i)0 « kk; 3«)
Suomessa: 1 vk. 7iH) 6 k k . 42b
SYNTYMÄ*
PÄIVIÄ
m
mmm
Siis
luokkasodan n^erkityksestä
/ Täaään tulee kuluneeksi 33 vuotta siitä, jolloin alkoi fju-^men por-
^ provosoima luokkasota, missä Suomen kan.san i)arhav,r/tnUt<i
- joutui asdcadessä puolustamaan maansa itäenäisj-yf.ä ja clemokraat-
•fista yhteiskuntamuotoa vaJloitu,-»haluista Saksan a:?«voin)aa ja koti-
-aiaisia suurporvareita vastaan, jotka olivatluokkaetujensa kannusta-mina
valmiit alistamaan väsla vapautuneen maansa saktalaiicn ku-,
liinkaa» hallittavaksi.
' • , Tänä merkkipäivä mi haluaisinume kiinnittää erfkoi5huomiota
Suomen luokkasodan historiankirjoitukseen ja si*n yhteydeäsä erää­si'n)^
3^ätvän käytännön kysj-mylcsecn.
l Suomen suurporvarit — joilla luonnollisesti on "oma paita pyy­kissä"
ja huono omati/nto, «ikäli kuin heillä sellaista ylellisyyskapi-nettaon
— ovat kirjoittaneet paljon tästä luokka.sodasta eli "vapaus-i
o ^ t a ' ' . miksi h i sitä vääristellen kuvailevat ja «elittävät nyt sitten
t^op:^ästi — että luokkasota on jo-niin "vanha" asia, ettet siitä
.sovi,enää puhua mitään. Vanhojen Kaavojen aukominen ei ole kuu-lethihä
idiilKi s^^
Mr*, d k n Ko*fcI. S j l v a n Xake, A l ^
tfetta. täyttää tämän ktiun 28 päivänä
77 vuotta.
Onnittelumme päivän sankarille!
muut saiiovat
¥ 5 ;
ST*'-'
lakittaneet säälinkin tuntoa luokkasodan uhreja kohtaan! Mutta
giatakaaanme tässä yhteydessä puheenvuoro SK D i , : n kansanedusta-ojalle,
ja SKP: n pääsihteerille, Ville Pe.-^sllle. joka tä-tä -'historian-
^käsityksestä'* lausui äsketläin seuraavaa: . *
"Se luokkasodan tapahtumia käsittelevä kirjallisuus, joka Suo-inessa
on näihin «aakka saanut luvan päästä julkisuuteen, kantaa
' siis miltei kauttaaltaan historiallisen totuuden vääristelyn, puo-liieellisuuden,
valhepropagandan leimaa. Selitys on siirUi, että
vuonna 1918 valkoiseen terroriin luokkaherruutensa perustanut
, kapitaliluoTdca on voittajan oikeudella anastanut-luokkasodan
'• > .historian kirjoittamisen omaksi monopoliksecn,' yksinoikeudek-sccft.
Se ei ole sallinut kuultavan toista puolta. Se on leiman­nut
ankarasti rangaistavaksi valtiorikokseksi kaikki yritykset
' , ludkkasodan kysymysten valaisemiseksi työjäistfen taholta. Se
- . on julistanut 'uuden kapioan valmisteluksi' näiden kysymysten
Icoskettehin illegaalisissa julkaisuisia tai kansainvaltaisissa mais>
i vsh julkisesti ilmestyneiden luokkasodan historiaa valaisevien te-
. ^ Oäten ilmaantumisen Suomen kamaralle. Se on kerta kaikkiaan
\ ' ' olhit sillä tinkimättömällä kannalla, että Suomei*sa ei vuoden
. 1 9 1 8 tapahtumista saa puhua eikii kirjoittaa mitään muuta paitsi
.sitä,, mikä soveltuu sen omiin tarkoituksiin. Se on tahtonut
' ] saada valehdella kenenkään häiritsemättä, mustata voitettua vas-
-, ; "< tttstajaa, peittää omat rumat tekonsa 'vapauden' ja •isänmaalli-suuden
valhevaipan taakse."
Koskaan ei olelausuttu tuon kirkkaampia totuuden sanoja Suomen
Uokiasodan historiallisesta merkityksestä! Helppo ön Suomen suur-
.porvarin "unhoittaa vanhat" silloin kun se on yksipuolisesti' ja val-liiSJlUaMti
seka^^^^^ puolta tarkoituksellisesti mustaten kirjbit-
- tanut luokkasodan historiaa! Mutta Historiaa ei loppujen lopuksi-i
Mian liir)oiXetA tyydyttävästi valehtelemalla ja Suomen silloin voite- .
, tidla työväenluokalla ja talonpoikaistolla on velyolli.-suus kertoa jäl|;i-
Inaailmalle totuus, koko totuus luokkasodastakin.
: Tätä totuuden kertomista Itrokkasodasta vaatii mm. seuraavat vel­voittavat
seikat. On kunnioitettava Suomen yhtenäisen tyiiviien-
: j ja niitä uhreja, mitä
Vaaka voittaja «iltä luokkasodassa vei. On otettava huomioon, että
työv^ien j a talonpoikaisten tappio v I9I8 johti välittömästi sitä
seuranneeseen valkoiseen terroriin ja imvöhemmin lapuanliikkeen
' aikaisiin muilutuksiin, leipäjonoihin ja pakkohuutokauppoihin, sekii
niiden kruununa kahteen onnettomaan sotaan^— jotka kaikki olisi
,. vältetty, jos valkoisten ja saksalaialcn v*ntto. olisi silloin voitu Suo­miessa
välttää. Ja lopuksi on muistettava, että punakaartilaisten
uhrimielisestä ja urheasta taistelusta on nouseva Suomen työväen-liikkenAueksi
sellainen moraalinen voima mikä voidaan verrata Ilkan
Poutun johtamien nuijamiest(.n kuulemattomiin traditioihin.
Vaikka ennustus onkin epäkiitollista monessa tapauksessa,
niin tässä yhteydessä voidaan varauksitta sanoa, etta Suomen
kansa ei tule koskaan unhoittamaan v. 1918 luokkasotaa'ja .sen
merkity.stä.
Mutta todettuamme ylläolevan tosiseikan, meidän pitää korostaa
myös sitä, että pelkkä taaksepäin tuijottaminen, sekä vaohojen kun­nian
päivien muisteleminen ei riitä sen; paremmin entisille puna­kaartilaisille
kuin muillekaan. Suomen luokkasodan uhreja sekä
Suomen työläisten ja talonpoikain m a i n i o i t a laistelutraditioita kun­nioitetaan
tehokkaalla ja tarkoituksenmukaisella tavalla ainostaan
silloin, jos jatketaan Suomen vanhan yhtenäisen työväenpuolueen kuiv
nikkaita perinteitä jokapäiviiisessä järje5tötoimi.in;i55a paremman
eUnmahdollisuuden, rauhan ja onnellisemman huomisen puolesta. Tä­män
parempaa muistomerkkiä ei entisille punakaartilaisille voida
tehdä. Mutta sen huonompikaan ei riitä.
oOo
SfOJfTAKO L A U S I AA
ON<iOVKKUeES»A?
, TafkoUukssIUnen liioitttilu.. . . on
vaikuttanut Y K : n Joukkojen moraar
U i n . ' Amerikan sotilaita ei rohkaista
»Ulä kun he. päivittäin saavat armei­jan
virallLsesta "Star and Stripes"-
lehdestsi lukea, että tuntemattoman
suuri hiäärä kiinalaisia liyökkää hei­tä
vastaan. Tällainpn virallinen l i i o i t ­telu
kiihoittaa Icykeneviä kirjeenvaih­tajiakin
'-r ja " S t a r and Stripes" l a i ­naa
sitten heiltä mielihyväUä — tic-doittamaan
Vkiinalaislaumojen täys-voimaiBesta
hyökkäyksestä Y K : n p a ­taljoonaa
vastaan", mutta neljä p a -
Tagrafia alempana mainitaan: vaati­mattomasti,
: että Icyseinen hj'ökkäys
tehtiin komppanian voimalla. Y]cise-rt&
'vitsinä iTokiossa kysytäänkin n y t :
'•Montako - laumaa . on joukkueessa?"
(Platoon) — Lontoon Observ'erln kir­jeenvaihtaja
Michael Davidson, Hong
Kongin kirjeessään, mikä Julkaistiin
29: p. tammikuuta Globe; and Mailr
lehdessä. •
• • •
SE YHDYSVALTAIN
"FUOLVSTUSBINTAAIA"
;^Sanottuaan; että MacArthurln kan-,
tfton voittanut" (el Y K : n - ^ Vapaus)
Pormosan kysymyksessä, kakistelee
Canadan Uutiset tammik. 24 pnä toi-mituskirjoltuksessaan
seu.^aavalla t a ­valla
selityksen "länsimaisen demo­kratian
puolustulfsesta" Idässä:
.• v ' . niin Yhdysvaltain puolustusr
rintama Kauko-Idässä on erin luja
j a helposti puolustettavissa, miajouilc-koja
tarvitaan erin vähän ja nekin
voidaan saada liittolaisilta; Japanilta
j a Chiang Kai-sheklltä; joka edellinen
voi pikaisesti nostaa kuinka suuren
armeijan tahansa ja .Chiang Kai-she-klllä
on iiyt jo Pormosa saarella hyvin
harjoitettu ja aseistettu 400,000 mie­hen
armeija.
Suomen
ole koskaan
B.C:n uniot
vaa:tivät melko
suuria korotuksia
Vancouver. — Viime päivinä ovat
monet imlot tääliä ilmoittaneet uusis­t
a ^oconä^tafan »suiUrlsts! palkankoro­tusvaatimuksista,
jotka johtuvat elin­kustannusten
Jatkuvasta noususta.
Rakennustyöläisten unio. j o ka edus­taa
noin 12,000 työläistä, vaatii 25 sen­t
in tuntipalkkakorotusta. Vancouverin
kimnalllstyöläisten unio, joka edustaa
noin 1,600 ulkotyöläistä, vaatii 31 sen--
t i n korotusta. Palokuntalaisten unio
vaatii 10—17 sentin korotusta, sai­raanhoitajat
7 1/2 sentin korotusta;
Poliisien arvellaan vaativan $40,000
kuuknuslpalkkakorotusta Ja opettajain
$600.000 korotusta vuosipalkkoihin.
B . C : n mctsätyöläisten uniorr (IWA*
osasto 1—17 . on eslttän>'t 17 .sentin
korotusvaatimuksen ja saman union
osasto 1—80 vaatU 25 sentin korotus­ta.
Mikäli metsätyölälset ovat yleensä
kj'symyksessk. ovat he viimeksimaini­tun
korkeamman vaatimuksen takana.
Kirj. Ville Pessi
V Suomen itsenäisyyspäivän joh­dosta
pidettiin Ilelsin«;fssä esitel­mätilaisuus,
jossa pnhnl : SKP:n
pääsihteeri VUIe Pessi. Hänen esi­telmässään
kosketeltiin myöaldn
Suomen kansalaissotaa, Jonlta joh-
'dosta lainaamme esiiejinästä sitä
koskevia kohtia lytaennellen seu­raavaan
tapaan:
On mahdotonta käsitellä.: ohjektlivi-sesti
maamme . Itjenäisyyskysymystd
ottamatta huomioon Neuvcstolliton,
Leninin ja Stalinin osuutta. Tosin
maamme taantumukselUsIlie piireille
ei tä.män puolen huomioimatta jättä­minen
ole tuottanut tunnonvaivoja, ja
sikäU kuin he käsittelevät näitä seik­koja,
he eivät pysy historiailisicsa to-riasiol&
i>a.
Mistä se johtuu? Vksinkertaisssti
siitä; että historialliset tosiasiat eivät
ole sopineet yhteen sen ^poliittisen
suunnan kan.s!:a, jonka pääsisältönä on
ollut äärinunämen vihamielisyys so­sialistista
Neuvostoliittoa Ja maamme
demokraattista lliksttä kohtaan. K o u ­luissa,
lustorian oppikirjoissa ja por­varillisessa
vuoden 1918 kansalaissotaa
käsittelevässä kirjallisuudessa väite-r
tään, että tuossa sodassa muka tais­teltiin
Suomen itsenäisyyden j a va-ta
Stalin sanoi puheessaan:
"Kenen puolelle tDcldän OD ase-
~ (oltava? TIeieofcin Sitomen lcao«
£an puolelle. sOJ» ci ole aJatcUavlf-sa,
että (onntulettalsiin inlnkaän
kansan väkivaltainen pidä itäminen
yhtenäisen valtion puitteitta.'' '
011es.saan' marrjiskuussa kohta L o -
icakuun vallankumouksen jälkeen Suo­men
.scsialidemokraattlsen puolueen
edustaJakokouk.ses.sa Helsingissä Sta-tin
lausui:
rr|iydelllnen vapaus ;:oman elär'
niänsä Järjestämiseen Suomen kan­salle,
samoin fcnin mnlllekin Venär
jän kansoUle! Samoin kansan va­paaehtoinen
Ja rehellinen liitto Ve^
näjän kansan kanssa! El minkään­laista
bidluHtsta, ci minkäänlaista
valvontaa ylhäältä käsin Snomcn
kansaan nähden! Sellaisia ovat
K a n s a n komissaarien Neuvoston
poUUlkan jfolitavai periaatteet."
. . . J A TUNNUSTETTIIN.^E '
VIRALLISESTI J O V . 1917
Sen periaatteen mukaisesti neuvosr
tohallitus antoi -Suomen esityksestä
vuonna 1917 joiilukuun 31 pnä Leninin
j a Stalinin allekirjoittaman asetuk­sen.
Jossa Suomen itsemääräämisoi­keus
tunnustettiin. Täten Neuvosto­liiton
hallitus telti vapaaehtoisesti l o -
piui siitä sortopolitiilMsta, Jota tsaris­tinen
Venäjä oli 'Suomeen nähden
harjoittanut. Se osoitti, että Neuvos-iiitto
toteuttaa käytännössä kansa­kuntien
tasa-arvoisuuden politiilckaa,
kansojen välisen ystävyyden politiik­kaa.
Neuvostoliitto on Johdonmukai­sesti
noudattanut tuota politikkaa k o ­ko
olemassaolonsa ajan kaikkiin kan­soihin
nähden.
TAANTUMUKSEN VALLOITUS-S
E I K K A I LU
Mutta maamme taantiunukselliset,
jotka olivat yhteistyössä tsarismin j a
Kerenskln hallituksen kanssa Suomen
kansaa vastaan, eivät ole osoittaneet
haluavansa ystävyy.spoIitilkkaa Neu­vostoliiton
kanssa. O. V . Kuusinen
toteaakin sattuvasti:
"Tuskinpa ori maaliman historiassa
paudpn puolesta. Porvariistö käyttää ollut toista sellaista esimerkkiä, että
vuoden 1918 kansalaissodasta' "vapaus­sota'
-nimitystä, vieläpä sitä on koe­tettu
soveltaa viime sotiinkin, tosin
huonommalla menestyksellä'. .
Marshall-demokratia
johti sosdem-lehden
lakkauttamiseen
Sofia. — Mar£h.3ll-demokratlan ko­mennusten
mukaan toiminut Turkin
'hallitus on lakkauttanut Istanbulissa
Ilmestyneen Guercliek-nimisen sosi­aalidemokraattisen
lehden, Joka puo­luekannastaan
huolimatta on ainoa
turkkilainen lehti, joka on vaatinut
ystävÄlllstä politiikkaa Neuvostoliiton
kanssa sekä amcriikkalalsten kanssa
tehtyjen sotasoplmusten purkamista.
Lehti on viime aikoina julkaissut
useita ulkomaillakin huomiota herät­täneitä
paljastusartlkkelelta Turkin
kansan Ja erikoisesti maaseutuväes­tön
kehnosta elintasosta Ja huuta­vista
scslaajlslsta puutteista.' Yksi
lehden toimittajista c n vangittu.
V A L L A N K U M O U K S EN
VOITON TULOS . . .
Marx sanoo Pääoman ^en^mmäisen
painolcsiert esipuh'eWs%aB^ Tttfr^^ttt^f^^
asiat ovat hirveän itsepintaisia. Näin
on asianlaita myös maamme itsenäis-tymls
valheen suhteen. Huolimatta
siitä, että vuosikymmenien ajan on
harjoitettu röyhkeää historian väär
rennystä, e i ole voitu kumota sita tosi­asiaa^
että Suomi sai Itsenäisyytensä
Venäjän sosialistisen vallankumouksen
voiton tuloksena Leninin p-. Stalinin
kädestä.
Eliel sosialistinen vallankumous
olisi Vcoäjällä vuonna 19l7 voitta-nyt;
Suomella ei olisi ollut mitään
mahdollisuutta itsenäisyyden saa-
Anittamiseen.
Tsarismin kukistuminen saman vuo­den
helmikuussa el tuonut muutosta
Suomen ja Venäjän suhteisiin, sillä
porvarllUs2t puolueet Venäjällä, s a ­moin
kuin kaikkialla muuallakin, ovat
ama vastustaneet kansojen "itsemää­räämisoikeutta.
Samalla tavoin suh­tautuivat
asiaan Venäjän mensheVi­kit
eli olSeistofosialidemokraatlt Vä­liaikainen
hallitus torjui Suomen val­tiollista
itsenäisyyttä koskevan vaati­muksen.
Siinä vaiheessa ei myöskään
Suomen porvareilla ollut mit>iän k i i ­rettä
ajaa maamme Itsenkisyyden a -
slaa päätökseen, v
Leninin ja Stalinin johtama Venä­jän
bokhevikklen puolue on koko his­toriansa
ajan puolustanut Suomen
kansan Itsemääräämisoikeutta. P u ­huessaan
Venäjän sosialidemokraatti­sen
puolueen seitsemännessä: konfe­renssissa
huhtikuussa 1917 kansalli-suuskysymj-
ksestä Stalin korosti eri­koisen
voimakkaasti Suomen riippu­mattomuusvaatimusta.
Mainiten vä­liaikaisen
hallituksen kieltäytyneen
tunnust a masta Suomen suvereenisuut-kun
pieni maa; joka oli kauan ollut
suuren naapurivallan sorron alla, v i h ­doinkin
sai nähdä sen onnenpäivän
koittavan, että naapurikansa kukisti
sortohallituksensa j a antoi pienelle
maalle 'täyden Vapauden.* niui puolen
vuoden kuluttua. tämän pienen maan
valfa^a/jDlJjat jo:_päät^ivät vaatia Ja
STittgäänastaa laajoja'alueita'suuren
naapurikansan maista!" ^
Kenraali Mannerheim vannoi jo v.
1918 maaliskuussa, ettei- häh pane
miekkaansa tuppeen; epnenkuin Kau-,
ko-Karjala on valloitettu' Ja Suur-
Suomi luotu. Tämä on ollut maamme
taantumuksellisen porvariston j a o i -
kelstososlalldemokraattlen suhde Neu­vostoliittoon.-
Tämän • suunnan;^ mu­kaisesti
Mannerheim kääntyi vuoden
1919 kesällä KoltEhakui puoleen ehdo­tuksin,
että Sucynen armeijan noin
lOO.OOO miestä Johdettaisiin Petrogra-dia
(nykyistä Leningradia) vastaan.
Vaikkakaan tuosta sotaretkestä ei s i l ­loin
tullut mitään, n i in monesti on J ^
Suomen taholta oltu sodassa Neuvos­toliittoa
vastaan.
- Maamme taantumukselimen porva­risto
ja olkeistososialidemokraattiset
Johtoherrat ovat a i n a toitottaneet, et­tä
Neuvostoliitto uhkaa Suomen ntse-näl-
syyttä. Mutta historialliset tosi­asiat
ovat itsepintaiset.
Ne osoittavat Neuvostoliiton an­tanen
Suomelle itsenäis^den Ja
muodostuneen maamme itsenäi­syyden
A^ankinunaksi turvaksi. •
Suomen vanhan työväenliikkeen joh­tavat
miehet oUvat fiiJtä selvillä Jo
Suomen Itsenäisyyden kynnyksellä.
N i l i ^ Yrjö Sirola lausui Joulukuussa
1917 educkunnassa. arvostellessaan
Suomen porvareita avoimen yfhamlell-r
syyden lletsoaalsesta uutta Venäiää
kohtaan :r'Jos Venäjän vallankumouk­sen
pää katkaistaan, silloin ei myös­kään
ole Suomen itsenäisyydestä p a l ­jon
takeita."
Suomen itsenäisyyden uhkana ovat
olleet toj?^^ sutnvallat Ja
oman himaamme taantumuksellinen
porvaristo,
ITSENXföYYDEN KAUPITTELUA
Vuodcn,:lM8 kansalaissodassa ei o l ­lut-
kysymys Suomen Itsenäisyydestä,
vaan.filltä; ketkä tulevat nuoren itse­näisen
Suomen isänniksi. Lnokkaval-taansa^
lJönklttääksccn Suomen por­v
a r i ^ kauppasi tuon taistelun riehu-essa:'
ensimmäisen kexran nuorta itse­näisyyttämme
saksalaiselle V: imperia-lismillelf
Saksalainen sotaväki kutsut­t
i in maahamme, josta ^^iottiin tehdä
saksalainen kuningaskunta prinssi
PriedHch-KarUn johdolla.
Saksan tappio ensimmäisessä maail­mansodassa
pelasti maamme sillä ker­taa
Joutumasta saksan alusmaaksi.
.Maamm^^orvariston politiikka nojaur
tui tämän jälkeen pääasiassa Englan­tiin.
Nemostoliiton • tietotoimiston
julkaisema todistusainehisto osoittaa,
että Suomen talvisodan tilkoisina pää-innoittajina.
olivat enslantilais-rans-kaialset
imperialistiset pihit, Jotka h a ­lusivat;
H i t l e r in Saksaa vastaan käy­tävän
gödan sijasta panna alulle so­dan
Neuvostoliittoa vastaan. Mutta
myöskääii saksalaisten imperialististen
piirien vaikutus ei lakannut. Tuo v a i ­kutus
kasvoi nopeasti Saksan fasismin
valtaan pääsyn jälkeen j a Johti
maamme porvariston j a oikeistososia-lldemokraattlsen
kokoomusbaUItuksen
Uittoon natel-Saksan kanssa ja
maamme asiallisesti «en-vasalliksi.
Nenvosfovaltlo, ceo annelja
mniKfcasl toittsask roaaHman«)da»ia
fasistisen Saksan Ja antoi jälleen
Soomelle llscnalsyyden. »Okään
imFerialistiiien, sonrvaita ei olisi
kaiken tapahtnneen jälkees' niin
menetellyt, el v. 1940 «ikä v. 1944.
OIKEISTOSOSIALIDEMOKBATIA
ANTAUTUNUT USA:n TUEKSI
Historialliset tosiasiat osoittavat,
että maamme taanttonukgellinen,por­varisto
Ja oikelstoscslalldemokraattiset
johtoherrat • nojaavat siihen imperia­listiseen
suurvaltaan, mikä milloinkin
näyttää heistä vahvhnmaltajä osoit­taa
politiikassaan suurinta hyökkäys-hälua
Neuvostoliittoa vastaan. Toisen
maailmansodan jälkeinen a i k a ei osoi-
Kyifymri': J> Onko hUJattai»
mesta tulleen ei-kansalaisen peg
mahdoIUeuus saada iapEia%-ust
Mistä sitä on haettava?
2) JSuinlEa yfcauan pUiiä henkilö
Ia Canadassa eimenkuln on mab
suus saada kansalai^aperit?
. 3 > Onko gi-kansalalsella mab;
suus saada metsästyslupaa?:
> Vastaus: 1>: Lapäavustusta saa
on astmut vuoden Canadas.sa.
varten' ' t u l e e * hakea vpöstikohtt!
hakemuslomakkeet: Ja toimia
olevien ohjeiden mukaisesti ja
tää sinne mlWn niissä m^ätätaä ^
t a muutosta.
Mitä pitempi aika meidät erottaa
toisesta maailmansodasta, ; sitä
avoimemmiksi maamme porvanis-ton
ja oikelstososiaildemfrfuaattls-tch
johtajien pyridmykset Suomen
alistamiseen Amerikan imperialis­min
alaisuuteen ovat käyneet. :
Suomen'pbrvaristoh j a olkeistososia-lidembkraattlen
koko propagandako­neisto
on pantu soimaan amerikkalai­sen
imperialistisen politiikan puolesta.
Erikoisesti on tässä yrittänyt kunnos­tautua
cikeistososialidemokratiai joka
kansainvälisessä mitassa txmnustautuu
Amerikan Yhdysvaltain vUdenneksi
kolonnaksi.
2> Vähintäin vuotta. Hakei
sen v o i panna vuoden kuluttua^
3> Tavallisen metsästysluvat
saada: kuka- hyvänsä; mutta to
eläinten pyydystämislupa anct
esim. Ontariossa:'ainoastaan kam
sille. E r i jftaalnmnissa on voin
kuitenkin erilaisia säädöksiä ja
on paras kääntyä tiedustelulla pai
listen riistaviranömaisten puoleei
r-SitX:
Lontoo. — Neuvostoliiton ammatti­liittojen
äänenkannattaja Trud j u l -
ikaisi lausunnon, jossa osoitettiin.
Neuvostoliiton olevan toisella ^tilalla
maailman sähkötuotannossa ja' lähe­nevän
nopeasti Yhdysvaltoja.-
CANADAN KAIVOSMIES
VIERAILI N-LIITON
KIVIHIILIKAIVOKSISSA
Toronto. (NF) —- Canadalainen
kaivostyöläinen Michael Korol, j o ­ka
työskenteli menneinä vuosina
Timminsin seudun kultakaivoksis-'
sa-7. vuotta Ja o l i myöskin valtuus­ton.
Jäsenenä v.. 1945 j a loukkaan-
• -. t u i -^vakavasti; vUmeksi^mainittUnä
vuonna,, palasi äskettäin Canadäan-
Neuvöstoliitossa tefcemältään vier
railumatkalta j a joutui täällä
*.'Nev/s-Pacts"^uutispalv€lun haas­tateltavaksi.
Seuraavassa katkel­ma
.haastattelusta:
— Missä kaivoksissa te vlarallitte?
— Etelä-Ukrainan kivihiilikaivok­sissa
Donbasin alueella.
— He Varmaanlcin näyttivät parhai­t
a kaivoksiaan?
—7 Elonenkaan. Tämän alueen kai­vokset
; kärsivät kaikkein enimmän
natsien hävitysvimmasta ja ovat vas­ta
saatu korjatuiksi. Siellä on paljon
parempia kaivoksia. ^
—. Onko totta,, että Neuvostoliiton
kalvostyöt on enimmäkseen koneellis-tutettu?,.
Näkyikö.siellä paljon kovan
työn ruumiillishi. voimin suorittajia?
-r- Mikä minua siellä eniten häm­mästytti,
olivat juuri koneet. En ole
koskaan ennemmin nähnyt sellaisia.
Siellä oU sähköllä toimivat "combineV-koneet,
jotka irrqittlvat kivihiilen Ja
nostivat sen kuljetushihnojen päälle,
ja ne veivät sen sähkövaunuihin. K a k ­si
miestä, joidenkin tlmperimiesten
avustamana, voi - tällaisella koneella
irroittaa kivihiiltä 300. tonnia päiväs­sä.
-r- Minkälainen on kaivosmiesten
palkka
- — Tapaamistani 500. kaviosmiehestä
oli alimmin palkatun kuukausiansio
4,500 ruplaa. Muutamat /ansaitsivat
aina 10,000 ruplaan asti kuul:audessa..
— Mutta mitä he voivat tuolla pai-;
kallaan ostaa?
— Luulen, että sen selittäminen käy
parhaiten seuraavalla tavalla; Nuori
kaivosmies, jolla ei ole vaimoa eikä
perhettä asuu t^ysiholtolassa. Hänellä
on yksityinen siisti. huone radioineen
Ja hyvä ruoka. Tästä ylöspidostaan
hän maksaa 450: ruplaa kuukaudessa.
Vain kymmenennen osan siitä mitä
alhaisimmin palkattujen työläisten
ansio o n !
— Onko heillä minkäänlaisia muka­vuuksia?
— Kyllä. Minua todellakin ihmetyt­ti
suuresti, k im menin laskuaukon
luokse j a näin siellä suuren park-kausalueen
täjmnä kaivostyöläis"fcsn
autoja. Enimmäkseen' keskikokoisia
autoja, joiden hinta siellä on noin
13.000 ruplaa. Useimmat yksinäiset
miehet siellä voivat helposti säästää
2,000 Tupla kuukaudessa ja n i in ollen
kerätä auton hinnan suimnilleen kuu­dessa
kuukaudessa. Minusta heidän
elintasonsa näytti melkoisen korkeal­ta.
:TÄTA
NUOBI
vHumoristi; M a r k iTwainln eni
mäinexi kirjallinen yritys oli sai
erikoinen: Kerran icun lehden
mittaja ottaa itselleen lomaa, b
hän khrjapainosta ludkseen lato
j an ja kysyi häneltä: -
— Voisitko pitää huolta lehden
auttamisesta?
Voinhan koettaa, vastasi ;po
nen Joka ei ollut kukaan muu
Samuel Langhome _Clemens,
myöhemmm otti itselleen salaiui
Mark Twain. v
' Nim tarttui kolmentoistavuc
Samuel kynään^ ja toisenäin ka
hän sai pureskella kynänsä pi
eimen &uln sanomalehden numen
valmis.
• • •
M A K S I TAKAISIN
K u n sinä ns^t olet maksanut
Qän ateriamme, ryjiJyt j a teatt
liput, h i i n nyt jo on minun vuo
maksaa. , Samalla -puhuja l^iä
katuvaimun konduktöörin puolea
sanoi:
"Kaksi viiden sentin lippua."
EI OLLUT TARPEEKSI
Skotlantilainen eukko tuli vali
vaajan luokse j a kysyi:
— saanko minä valokuvatuksi t
lä'lapseni?
— Tietenkin ,tätnähän. on
sitä varten,
— Paljonko se maksaisi?
— Kymmenen shillinkiä. tusin
— Siinä tapauksessa minä tala
vasta ensi vuonna, sillä, minulla
rasta 11 lasta.
Senaattori vaatii avus
tuksen korottamista
sotilaiden perheille
Washington, D. C. — Senaai
Langer (rep. N.D.) esitti viime t<
taina senaatissa, että Koreassa t
televien sotilaiden perheille koro
täisiin $50 kuukausi korvausta.
Langer korosti; että sotilaiden
heillä o n vaikeata saada tulot tiil
mään menoihin, k im hinnat jal
västi kohoavat; Hän sanoi, että l
Iltuksen olisi maksettava kokonat
deasaan tämä $504corotus.
— Sotapalvelusta pUlolttelev
Juttuja käsitellään ; USA:ssa it
määrin 2.200 kuukaudessa.
PÄIVÄN PAKINA
Yhtä ja toista vetypommista
Maidon paStÖrisoinnin tarpeellisuus ^"-"^ ky.syniys terxeydestä tai ^airaude-sla. Ja se .seikka, vaikka
Erään paikkakunnan terveysvirkailija kirjoittaa meille, että sikä­läisten
suomalaisten kcäkuude.^^lsa on havaittu kieltei.stä .suhrautumi.^ta
maidon pasturisoinnin .suhteen.
Tämä sellaisenaan ei voi johtua mi.st;iän mutusta kuin siitä, ettei
\<mmärretä asiaa oikein, vaan pidetään kiinni ennakkoluuloihin pcru>-
tu\ista katäantokannoista. Ksimt rkiksi kuullaan joskus sanottavan,
että pastörisoimaton maito on maultaan parempaa kuin pastörisoita
maito. Tämä tietysti pitää paikkansa niihin . nähden; jotka ovat
'•foltuneet'" pastörisoimattomaan maitoon. .Mutta ihminen mukau­tuu
äärettömän heljjosti ja jo.s tätä a<iaa ky.sytiiän ktMiella tahanisa
pastörisoituun mattoon tottuneelta, niin hiin vjmtaa poikkeukisetta. että
pastorisoitu maito on onaukkaampaa. TiLs.<:ä on sii.s ky-iymyi tottu­muksen
voimasta ja siitä mihin halutaan totutella.
Itäe maidon pa.störisoinnista puhuttaessa on erikoisesti korostetta­va
sttä seikkaa, että malto on yhtä kaikkein parasta ravintoainetta
mitä meillä on. Sitä pitäisi käyttää enemmin ja varsinkin kasvavien
lasten pitäisi syödä runsaammin maitoa mitä on yleensä tapana.
, . M i i t i a vajiteltava tosiasia myös on, että maito voi helposti tur­meltua
taudinbasilleista. ja että siitä voi varomattomasti käsitellen
talla terveyden ja voiman antajan asome.>ta taudin lc\'ittäjä. K u n
taudin basilleja, däviä taudin siemeniä, .syödään maidon mukana,
niin ne saattavat .aiheuttaa monenlaisia tauteja, kuten e.simerkik.si
li\'Urit;^utia,paratj7fustautia, tulirokkoa/ k^^^ —- ja suo-nOflaisten
jke^utidessa täälläkin, niin tuhoisaa 'jälkeä tekevää tuber-toloosia
sekä ieiräitäimuh
patörisoimatonta maitoa onkin nautittu vuo.sikausia turvallisesti, ei
suinkaan tarkoita .sitä. että kukaan meistä olisi immuuni tällaista tar-^
tuntaa'vastaan. " " |
Onneksi — ja tähän perustuu ran.skalaisen kemistin ja Louis Pas-touriu
arvokas keksintö — kaikki nämä maidon mukana mahdollisesti
kulkevat taudinbasillit voidaan tappaa suhteellisen alhaisessa kuu­muudessa.
Näin saadaan pastörisojman avulla tämä hyvä ja ar\'okas
ravintoaine täysin turvalliseksi, rastörisoinli tarkoittaa vain sitä.
että maito kuumennetaan 143 ( F ) asteen lämpöön ja pidetään siinä
tila.ssa noin 30 minuuttia ja .sen jälkeen jiiähdytetään 45 < K) astee­seen.
Ja erikoisesti.on korostettava, että tämä pastörisointi,-voidaan
melko helposti suorittaa myös kotioloissa; Seuraavat kaksi menetel­mää
sopivat kotioloihin: . '/,'
1. Maito kuumennetaan kaksoiskattilassa (double boiler) 145 (F)
asteen lämpöiin hellan ixiällä ja pidetään .siinä noin puolia tuntia;
Sitten se jäähdytetään alle 50 ( F ) asteen lämpötilaan, jolloin maito
on vainusta käytettäväksi.
2. Maito voidaan kuumentaa juuri kiehumispisteeseen 212 ( F ) a,s-teescen
ja poistaa heti hellalta jäähtymään. Tämä voi antaa maidolle
keitetyn maim, mitä ei ensinmainittu menetelmästä anna.
Mutta näillä möUmmilla menettelytavoilla saadaan maitoa, Jota
voidaan turvallisesti käyttiiä.
, Ja kuten sanottu, maito >m yksi kaikkein paras nivintöain^;^ mitä
tulisi käjntäämahdoUisinnnan runsaasti, ^Iuttakäyttäkäänlm« mai­toa
niin, että .siitä ei ole mitään vaaraa va;ih että siitä siaadaan
terveellistä ja arvokasta ravintoa.
New York Thnes-lehden tieteellis­ten
asioiden tohnittaja William L.
Laurence on kirjoittanut "The Hell
Bomb"-mmisen Idrjan, jossa käsitel­lään
vetypom\maslolta kirjoittajan
tietojen ja käsitysten mukaisesti. Tä­män
€3 V. sitten Liettuassa syntyneen
kirjoittajan tietojen mukaan pitäisi
Trumanln vetypommin valmistua iko-keilua
varten joskus . tulevan kesän
aikana. Vaikka: Yhdysvaltain atomi­energiakomissio
on .antanut luvan tä­män
helvetinpommi-kirjan juUraise-mlsöen.
ei se kuitenkaan merkitse ma-lään
tavoin 1sltä. että mahiittu komis­sio
olisi vastuussa kirjan sisällöstä Ja
sUnä esitetyistä väitteistä, olivatpa ne
sitten oikeita tai vääriä, sanoo kirjai­l
i ja teoksessaan.
Lähteäksemme alusta, on ensiksi
todettava, että vetypommin voimana
ovat vetyatomit. Josta syystä sano­malehdet
saattavat lyhentää nimen
V-pommiksi tai englanninkielellä H -
pommlksl. \ :
Mr. Laurence väittää, että tämän
helvetlnpommln valmistammen ei ole­kaan
niin vaikea kuin aluksi otaksut­tiin,
eikä sen kokoon j a voimaan näh^
den ole käytännöllisesti katsoen m i ­tään
rajoja.,' Hän sanoo, että kustan­nukset
ovat' paljon halvemmat kuin
otaksuttiin Ja etJÄ jos Yhdysvaltain
kongressilta o n py>dettävä lisävaroja
V-pommin valmistamista varten, ovat
summat perin vähäisiä 'linuinista v a l ­mistettuun
ensimniäiseen atbmipoin-miin
verrattuna. ^
Näitä V-pommeja voidaan valmis­taa
kahta eri laatua, nimittäin taval­lisia
Ja höystettyjä pommeja. V-pom-mit
ovat luonnollisestikin A-pommeja
volmaläcaamqia koska leuterlumlsta
valmistettuihin V V-pommeihin tarvi­taan
tavallinen A-pomml sytyttäjäksi,
eräänlaiseksi nalliksi sillä V-pottunla
ei sada räjähtämään ilman A-pom-min
apua.
Ainoastaan kahdenlaatulsta vetyä
voidaan käyttää tämän V-pommin
valmistamiseen. Yksi niistä on deu-terluml
eli r a s k i vety, joka on kaksi
kertaa painavampaa kuin tavallinen
vety. Deuteriumia kyetään tuotta­maan
valtavat määrät Yhdysvalloissa
lcä3rnrilssä olevissa "raskaan veden"
tuotantolaitoksissa. Tohien mahdolli­nen
V-pommin raka-aine on tritiumi
joka on vetyä kolme kertaa painavam­paa.
Tritiumia kyetään valmistamaan
ainoastaan rajoitetussa määrin Ja on
hirveän kallista. Sitä valmistetaan
lithiumista samaan tapaan kuin plu­toniumiakin
A-pommeja varten. Ver­tauksen
vuoksi todetaan, että samassa
ajassa kUln atomiläjässä valmistuu 80
kiloa plutonltunla saadaan ainoaltaan
yksi kilo triUumia.
.Asla on nyt kuuleman mukaan siten,
että V-pommla ei kyetä valmistamaan
ylcsinomaah deuteriumista sillä sitä el
saataisi räjähtämään^ ykslnonman ta^
vaiUsen;; A-pömmlnkaan «rvulla; A
pommin avuksi tarvitaan myösUn p l e -
nij^iäärä deuteriumin Ja tritiumin se­koitusta.
Vain siten voidaan saada
aikaan tarpeeksi kuumuutta n i in pit­käksi
alkaa, että V-pommi syttyy. Täl­lä
tavoin valmistettu pommi voidaan
sitten höystää niin. etfä se jättää
jälkeensä valtavan radioaktiivisuuden
vuosien ajaksi, kyeten tappatnaan i h ­misiä
vielä vuosikaudet rijähtämisen
jälkeen. Räjähdyksen sanotaan ole­v
a n tuhoisan noin sadan mailin laa­juisella
alueella.: Sen rinnalla on siis
tavallinen 'A-pommi pelkästään lasten
leikkikalu.
; Kuten Jo edellä mainittiin voidaan
myöskin tritiumista yksistään valmis­taa
V-pommi, mutta mr. Laurence ar­velee
sen mahdollisiiuden Jäävän pois
Ia.skuista koska se tulisi äärettömän
kalliiksi Ja koska uraajii on senkin
kuin myöskin A-pommin raka-aine.
Siitä sysistä hän Jättää tritiumista
valmistetun pommin pois mahdolli­suuksien
laskuista. Hän väittää myös-idn.
että höystetty deterlumista val­mistettu
pommi on l i i an luotmoton
tuhonvälikappale — l i i an teholsa. S i i ­tä
sj^stä hän välttää Ja kannattaa t a ­vallisen
höystämättömän pommin
käyttämistä. Joka on arvatenkin mon­t
a kertaa voimakkaampi j a tuhoisam­pi
kuin se' A-pommi, mikä on osana
V-pommissa.
Mr. Laurence sanoo kirjassaan Y h ­dysvaltain
olevan viisi vuotta edellä
Neuvostoliitosta V-pommin suhteen.
Hän sanoo toisaalla kuitenkin, että
vetypommia koskevat perustiedot ovat
olleet laajalti tiedemiesten tiedossa,
Neuvostoliiton tiedemiehet mukaan
laskettuna j a edelleen, että " on ole­massa
se niinheelimenunmhdollisum,
että ^ asemasta^ että yenäläitsten p i ­täisi
^säaicla.meidät Idinni. meidän p i -
tääidii saäito
pommin: valznistaliäisen^^^
Mr. Laurence pohjaa edellämaiai
väitteensä Neuvostoliiton "Jälelli
mlsesta" siihen •väitteeseen, että 1
vostollitossa ei ole muka tarpa
teknillisiä edellytyksiä vetj-poffl
tehokasta tuotantoa varten.
Olipa asia miten tahansa, suositt
mr. Laurence höystämätöntä vetyp
mia mainiona sota-aseena Neuvc
liittoa vastaan. Yhdellä ainoalla?
millä kyetään lakaisemaan olenu
miin kokonahien amieija Ja to
Neuvostoliiton voima perustuu t»
mielestään Juiiri armeijaan, on Ä
ten mainio ase Neuvostoliittoa
taan.
Sata vetypommia; j a sata atmei]
Jos ne ovat sen lisäksi höyste«
pommeja voidaan kullakin poms
tehdä noin kolmensadan neliönä
laajuinen alue täydeUeen elotfoo
vuosikausiksi. .
Lukijamme miOstavot, että Tio
heilutti Jo kerran A-pommia nlto
kaavalla tavalla, että BritaniiiaDl
ministerto piti lähteä WashiDgt«
ottaakseen ainakbi tbistaifieksi
p i i n pois tämän sotahullun ptt^
t in käsistä; Mutta me tiedä
myöskin, että A-pommit ja ehU
levan kesän Jälkeen myöskin
tuhoisammat vetyponnnit ovat
edelleen hänen kätensä ulottuvU»
On siis äärettömän tärkeä.
Icaikki kansan ihmiset toimivat <
tä tehokkaammalla tavallamaaS
rauhan puolesta. Maailmnlaajsi
rauhanliike on se voima, joka
hän nrtimessä Ityennyt ehkäisetfi
A-pomnUn käytön. Se todista»,
kansa voi myöskin saavuttaa p j ^
sen r a i i l m m , Sitä varten on t<*
tava; Varsovan rauhankongre^
Jeimän pohjalla kaUdssa. « » ^ ^ ^
fcalMdert-kahsallia^^
iav,^']SiUeTtaräi;.-''^
'mm-- vtt.-'/.».-'i.\?. W4
tajan
kuva. "2
BseiJla
tänne l i
5Webs
piä. 1
nustust^
ty.eikä
iuvaus
cialaise
jasta.
•Aleksi
olemnie
ds&a ^
dessaan
Mulstafe
jäivänä
maan.
Tamn
sapuhe
^maa
Kongie
ja selos
si joudi
Varsova
edustaji
ja-niin
olisivat
Hanmj
edustaji
sovaan,
Hän I
gradin,
simmin
sleUä 01
vitetty
T
K:
tark
muc
kuui
eri s
tääk
, teess
julk!
asia:
julk2
Työ!
Työlä
symyste
ajankol
maksi 1
kaikilla
tolmiiu
hetkelli
volmatc
Ilma on
kahteer
kaiseen
muksen
lessä vc
raiihan
maamn
täUaise
matta :
tä se tl
Työvi
jelmass
kuin se
H
flnon
1951,
siitä,
Bän
lepo)
Helv
n
o
ti
d
k