1956-06-28-05 |
Previous | 5 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
mmm Intian uusi 5-v. siiunnitisima ia k a b f^ EU Ja faaakMk, n. .leipoiaagSn' ON» UM.ce romii&injgji Ave. W. ^ ONT. toimit» 1-1 tp. i i n WA.14B1 faaiori Dma ifo, Ontatb ymmenea TARIO 1-1793 Intia ooi>tHw!l!»«naiirftraä» BBteeo ctapsilB. Sen CoJna vii. gyiMiitissimOTltflma kBbtifcnnn L ^ v a s t ä 195e ma» lisknon 3L päivään 1961. Sniin^^ gitelma astoo lopullisesti v o i ' naan pariamentin vabristettna sen, matta Jo nyt;Jnlfcisnnfeoi sateita Inounps, antaa tietyn,lurt stfksen siitä ohjelmasta. Jota Intian liallitas aikoo^ noadattaä taloudellisessa toiminnassaan V lä-liiounäii viiden vuoden-aikansu Tässä ohjelmassa^ sanotaan 5ntinnitfeimalaonnoltsen Johdannossa, on asetetta ^ päätehtäviksi maan kansallistnlon kohottami-nen> teollisanden; kehittäminen ( pääpainon kohdistuessa rasluui-seen teollisnnteen seka työttömyyden vähentäminen. Elämä itse on asettanut nämä ehtavät Siirtomaahallinnon jaitä-oä raskas perintö e i tule häviämään ielä pitkiin aikoiliin. Vuosibdo ta I(ohti on 280 rupiaa ja sellaisenaan jatkuvasti eräs maailman ikkein alimmista.' Tehdas-ja kö lajateöllisuudenr osuus kansantulosta on n; 7%. Sen päähaara nyt, ten aikaisemminkin^ on tekstiili-eollisuus. fÖTTÖMYYS P Y S YY IPEANÄ O N G E L M A NA i 'Mitä työttömyyteen tulee, on tä-uän kysymyksen kipeys ilmeinen, (uten viisivuotissuunnitelman luonr oksessa osoitetaan,- kohoaa kau-ungeissa asuvien työttömien: luku miljoonan j a maaseudulla heitä n. 3 miljoonaa. Sitäpaitsi käs-kraa, aikakauslehti Economic He- ^ew'n mukaan, tarjonta työvoima-rkkinoilla luonnollisen väestönlisäyksen seurauksena vuosittain n^ 1,8 miljoonalla työläisellä; A ? Näiden lukujen valossa käy selväksi* mikä merkitys on toisen viisi-uotissuunnitelman . n ! meäniillä ätehtävyiä- . ' Valtion harjoittaman pääömain-oinnin koko määrästä, joka nom 48 miljardiin rupiaan, menee uimnilleen 9 miljardia e l i n. viides^: teollisuuden kehittämiseen, yhdytään toimenpiteisiin rauta- j a lerästeoUisuudott keluttämlseksi se-luomaan pohjaa omalle koncen-kennusteollisuudelle. Viisivuotis-uunmtelman puitteissa on tarköir rakentaa kolme terästehda'.täi fDET puvat Jat - nan Iaub{tt :uoro ikakuoro-ro- Tyt« . ^ ytöt ..M lytat ••m joista jokaisen kapasiteetti on nul- Joona tonnia terästä vuodessa. no\- men: j o olemassaolevan terästehtaan tuotantoa nostetaan 1,7 miljoo^ nalla tonnilla vuotta kohtL Vuoteol 1951 meimessS tulee Intian ferSs^, tehtaiden tuotantoteho olemaan 6 miljoonaa tcnnia terästä vuodessa (nykyisin Intia tuottaa W milj. tonnia). Suumutleilla on myös yhden tai kahden alumiinitehtaan ra-k<; ntami£en. Kuten suunmtelcia-luonnoksessa mainitaan, tuUaah 'omistamaan mitä surinta huomiota raskaan teollisuuden sekä tuotantovälineitä tuottavan teollisuuden ke hittäniiseen" Tuotantovälineidsh kokonsibtuotaato Tiousce ensimntäi^ seen viisivuotissuunnitelmaan verrattuna 130%. Teollisuuden, maatalouden ja muiden elinkeinoelämän haarojen kehityksen tuloksena tulee Intian kansallistulo kasvamaan 108 miljardista ruplasta v. 1958 134,8 miljardiin rupiaan v. 1961, mikä merkitsee n. 25% lisäystä. Tämä johtaa vuositulojen kasvuun asukas^ ta kohti — huomioonotettuna Väestönlisäys -— 330 rupiaan e l i 18 prosentilla nykyiseen tasoon verattu-na. Suunnittelukomissio päätyi siihen lopputulokseen, että toisella viisivuotissuimnitelnialla ei tule olemaan mitään oleellista vaikutusta työttömyyteen, joka periytyy edelliseltä kaudelta. Seurauksena suunnitelman 'läpiviennistä tulisi työssä olevien kokonaismäärä l i - sääntyraäänll miljoonalla, mikä ei kuitenkaan ratkaise kysymystä tj öt-tömyyden poistamisesta. Pääomasijoitukset valtiontalouien sektorissa 1. j a 2. viisivuotissuunmteUnan kuluessa - (milj. rapioita) 1.S-VS 2 > v . Teollisuus IJ81 fc910 Vesira^nnus j a voimalailokset 6.168 aS80 Liikenne j a tie.- yhteys 5,359 13.840 afaatalous 3,737 5 650 Sosiaaliset tarpeet ...4,894 • 9,460 Kaikkea Irautakaupparaläan kuuluvaa favaraa ILANGILA HABOWARE LTD. P U H E U N 4-3508 10 Ctvnberland St. N . Pori Arthur, Ontario Saatavana pikaista lähetystä varten • Inlerior Trim • Insul-Bric Siding • Pl7wood • Maronlte • Asphalt Shlngles • Fibre i Glass Insulallon' . M[i!on Francis Lumber Co. Ltd. Puheliii^DIal 5-7394 99 S. Ctunberland St. jPort Arthur Ontario f^äiden päätehtävien ohessa edellyttää suuunitelmaluonnos laajoja toimenpiteitä maatalouden piirissä. Jonka tuotannon olisi noustava vuoteen 1961 mennessä 18 prosentilla nykyiseen tasoon verrattuna. Suunn i t t e i l la on myös laajoja töitä voimalaitosten rakentamiseksi^ liikenneyhteyksien j a tiedoituslaitokscn kehittämiseksi j a kansallisen kulttuurin sekä terveydenhoitolaitoksen parantamiseksi. Intian käydessä toteuttamaan toista viisivuotissuunnitelmaansa se nojautuu tiettyihin edistysaskelei-hin, joita se saavutti ensimmäisen viisivuotissuunnitelman aikana itse-näiseiL taloudellisen kehityksen alalla.* Ensimmäisen viisivuotissuunnitelman: päätehtävä o l i kohottaa maataloustuotteiden tuotantoa?' Tällä alalla saavutettiin seuraavia tuloksia: leipäviljasato vuonna 1934 >^55 o l i 55,3 miljoonaatonnia verrattuna vuoden 1950-^1 .42,7 m i l j ; tonniin; puuvillasato oli 765 tuhatta tonnia (528,6 tuhatta tonnia.) Teollisuustuotannon indeksi nousi viimeisten yhdeksän kuukauden ai-; kana v. 1955 lukuun 159 (1946-^ 100). Suuria valtiollistettuja yri-tykisiä pantiin käyntiin: "Hindustan Tooriii" ' köneenrakftnnustehdasi lannoitteita valmistava kemiantehdas ;Sindrissä,veturitehtaat Cliitta-ranjanissa vaunurakennustehtaat Peramburissa, ensimmäinen voima-koneisto j a kanavajärjestelmä Bba kra^Nangalin voimalaitoskomplek sissa ym. yrityksiä. VÄITTELYÄ TALOUSELÄMÄN K E H I T Y K S E N SUUNTAUKSESTA Toinen v i i s ivuotissuunnitelma edeUyttää merkittävää askelta eteenpäin, taloudellisen kehityksen tieUä. Lääkeniääräy1(Sia valmistetaan minimi-hinnoitta JESSOE»'S DRUG S-rORE D M L »«934 545 Simpson at Ogdm St. Fort William. Oaiuio m & Cmnberbnd st. VENDOME HOUSE tori Axtimr, ;Oiiteffo v , T Y Y N E BUBSTaCMf T U L K A A M E I L L E — HUONETTA VUOKRATAAN H A L V A I iA HYVÄ PAL,VELUS Sivumypäiän tioitaja halutaan Sivumyymälän Blkkeeidioitaja hlahitaan yleiseen kauppaan. Jo-' k a s«aitsce paikkakunnalla missä on suomalainen a«atU8-Kaupan rviiosittainen liQcevalbto ' tSSjOOO^^^^^^ paiakennnksen yhteydässä, '^vaden Ja puolen päivän työviikko. Henkilö Joka hakee tätä tointa; tulee cmdta kcricemosta yleisen kauppaliikkeen toiminnasta, Hrik^ftnulorfffia mainittava entinen kokemus; paDckavaathnns, 11^ Ja aviosuhde. K a i k k i bakemoksei käiriffTlägn luottamuksella. Hakemukset e^Uettävä kiijeeOisesti, osoitteella: msmNATSömSj co*op STORES UMIIED Hfi AUSOau ST. ai V '" POBT AlttBCR, ONT. w M M ' ' " " ' ' • " • • " Toisen viisivuotissuunnitelman !aatinunen vaati aikaa miltei puolir toista vuotta. Bterraskuuhun v. 19ä5i; mennessä o l i saatu;valmiiksivkolmtt ^ u o s itusluontoista suunnitelmaa; Intian tilastollisen instituutin Jobi-tajan, professori P. S: Mahalano- 3ls-in suunnitelma, ? valtiovarainmi-aisterjön j a sounnittelukomissuqn taloudellisten - jaostojen laatima suunnitelma sekä muistio, jonka o l i valmistanut Intian johtavista kan- .-iantalousmiebistä kokoonpantu neU" voa-antava komitea. Kun nämä asiakirjat oli kiäsiteltysanomalelv^ distössä j a myös tieteellisissä, yfai-teiskunnallisissa j a poliittisissa p i i reissä, muokkasi suunnittelukomis-' sio tältä pohjalta viisivuotissuunnitelman luonnoksen. Intia hyväksyi yleisesti luonnok* sen kokonaisuudessaan. < Luonnosta eivät asettuneet tukemaan ainoas;^ taan. hallituspuoluetta, Intian koiir gressipuoluetta lähellä olevat leh-i det, vaan opposition lehdet Samanaikaisesti aiheuttivat muutamat siinä esitetyistä teeseistä vilkasta mielipiteenvaihtoa. Jyrkimmin törmä: sivät mielipiteet vastakkain sellai^^ sissa kysymyksissä kuin valtion ja yksityistaloudellisen sektorin välisestä suhteesta elinkeinoeldmässä^ suunnitelman rahoittamisesta, työt> (ömyydestä, maauudistuksista ja: siitä nopeudesta, millä raskasta teollisuutta oli kehitettävä. Suunnitelmaluonnos herätti vastustusta niissä piireissä, jotka ovat läheisesti kytkeytyneet ulkomaisiin monopoleihin eivätkä halua millään ehdolla' luopua - etuoikeuksistaan; Ne ponnistelevat suunnitelman mitätöimiseksi, moittivat - sitä tosiasioiden vastaisesti ^"epärealistiseksi", "epädemokraattiseksi^ jne; j a turvautuivat toisinaan tietoisiin vääris^' teiyihin. Niitä toimenpiteitä, j o i l la p y r i t t i in kehittämään valtiontalouden sektoria elinkeinoelämässä, n i - m i t e t t i i h ' esim. tietyillä: tahoilla lä-' h e a " y l e i s e k s i kansallistamiseb.si''. Tämäntapaisilla tempuilla y r i t e l t i in aikaansaada paniikkia yrittäjäpiireissä. Todellisuudessa suunnitelma edellyttää; että yksityisen pääoman on laajamittaisesti osallistuttava talour dellisen kehittämissuunnitelman toteuttamiseen. Edessäolevana viisi-vpötiskautena tulee suhde valtion ja yksityisten pääomainvestointien Välillä olemaan suunnilleen 62:38, kun se ensimmäisen viisivuotissuunnitelman aikana oli vastaavasti 60:40, Absoluuttisesti tulevat yksityiset pääomainvestoinnit vieläpj kasvamaan 64 ; prosentilla. Tästä käy selvästi ilmi, että yksity;sen pääoman toiminta-alue nyt kuten aikaisemminkin tulee olemaan varsin laaja A P U U L K O M A I L T A T A B P E EN Valtion pääomainvestoinnit tullaan suuntaamaan raskaan teollisuu denavainhaaroihin.* Intian johta-vatmiehet ovat täydellä syyllä siti mieltä, että vain kehittynyt raskas teollisuus — teräs- j a metalliteolli suus, raskas koneenrakennusteolliT suus j a temianteollisujis — kyke^ nee muodostamaan kestävän pohjan kansalliselle - riippumattomuudelle Viime vuoden lokakuun 16 päivänä selitti Nehru: "Suurien koneiden tuottaminen on tärkeintä" — ja "niin kauan, k u i n emme tähän pysty, emme voi sanoa olevamme riipj-pumattomia; vaikka me sitä poliittisessa suhteessa olemmekin". Valtion sektorin laajentaminen raskaan teollisuudet piirissä on luotettavin tie vahvistaa kansallisen r i i p p u m a t t o m u u d e n taloudellista pohjaa. Mutta tällaiset näköalat eivät ole Ulkomaalaisten monopol i en makuun. K e haluaisivat nähdä Intian vastaisuudessakin takapajuisena, riippuvaisuussubteessa oleva na maana. Tämä selittää monopo-iistien: etuja ajavan sanomalehdistön hyökkäjitset toisen viisivuotissuunnitelman luonnosta vastaan. Sutmnitelmaluonnoksessa; edelly tetään monia tointenpiteitä, joiden tai^ittiksenaGon ^^i^ytää jJcotimaisia lähteitä suunniteltnjenrtöid^ hoittamiselcsL TSsHä yhteydessä ansaitsee mietenkiintoa valtionvarainministeri A lehdissä. Julkaistu selostus. Jossa tiän toteaa^ että 'Ylimääräisiä tul l a a toisen viisivuotissuunnitelma rahoittamiseksi voidaan saada vain verottamalla suurista tuloista Ja asettamalla liikeyrityksille erikois-vero^:: suurentamalla: epätavallisen kodDeista^voiUrista .perittävää veroa sekä ottamalla läytSntSöa omsA-suusverofni^. % T^mä selostus berStUT tyytymSt-tdmyyttä n i i d en keskoudessa, j o t ka eivät tunne Intian kansallisia etuja omikseen. '^taieannan*'-niminen l e h t i esitti toivomuksen, että JuOU tnksen dlisi n l i k a i s t a v a ulkomaista J a aikakaualehU ^"Com-sanomalriifimifsteii oma aikalcaiidditt jPraluu,— Prahassa ilmestyi hiljattain niiden aikakauslehden en< simmainen numero. Tässä uudessa aikakauslehdessä tullaan käsittelemään sanomalehtialan kysymyksiS. Lehden nimeksi on annettu ^"Sano* malehtitaidon kysymyksiä" Ja se t i i lee ilmestymään 4 kertaa vuodessa. Lehteä julkaisee Prahan lehtityö-instituutti. Lehden tarkoituksena on edistää sanomalehtimiesten am; mattitaidon kohottamista j a Tshekr fcoslovakian sanomalehdistölle asetettujen tehtävien ratkaisemista. Rautateiden sähköistäminen Puolassa : Vareova»—^ Puolassa laajenee säh^ köistettyjen rautateiden verkosto. Varsovan - rautatiesolmu on- viime vuosina sähköistetty melkein kokonaan. Nykyisin kulkevat sähköjunat Varsovasta k a i k k i i n esikaupunkeihin. Varsovan-^Lodzln, Gdans-: l&in—Gdynian rautatiet:, j a monet muutkin radat on sähköistetty. Parhaillaan sähköistetään maan tärkeimpää valti^rataa;:joka kulkee Varsovasta Sleesiaan. UUsi sähköistetty rautatie on y l i 300 kilometriä pitkä. Tämän radan ^kaikill a : jaksoilla rakennetaan muuntaja'^' asemia, uusia matkustaja-asemiaj ja muita laitoksia. : Viisivuotissuunnitelma edellyttää sähköistettyjen rautateiden:;verkoston huomattavan •' laajentamisen Puolassa. : Varsovan^-Sleesian radan sähköistämisen, jälkeen aloitetaan Stalinogrudin^Wroclawin haararadan sähköistäminen. Sähköjunat tulevat kulkemaan myös Star linogrudista kaikkiin sleesialaisiin Icaupunkeihin j a tcollisuuspiircihin. Aikomuksena on sähköistää muitak i n rautateitä. Vahinko että emme ole hiiriä Marietta, Ohio. — Täkäläisen korkeakoulun fysiikan professori selitti täällä v i i k o n vaihtaessa, että atomipoihmihyökkäyksen sat^ tuessa ovat Iiiiret paremmassa asemassa kuin ihmiset. T r i Winston Love selitti tiedv- : mieshluhin kokouksessa^' että hiiren ruumis (tarkoitamme elävää ruumista — Vapaus) kestää pa* reminln "radiosäteilyä'kuin i h m i -' set. merce" vaati, että o l i luotava "suotuisa ilmanala" ulkomaalaisille pää-omansijoittajille. so.länslmonopo-ieille Intiassa. E i ole epäilystäkään siitän etteikö Intia tarvitsisi ulkomaalaista apua. Mutta toisen viisivuotissuunnitelman luonnoksessa edellytetään sellaista apua. Mutta halutaan sellaista apua. johon ei l i i t y minkäänlaisia poliittisia ehtoja tai ulkomaille suotuja etuoikeuksia. Län; nen monopolistiset p i i r i t : kohtaavat tästä syystä vaikeuksia yrittäessään käyttää hyväkseen Intialle antamaansa apua välikappaleena vahvisr taakseen asemiaan tässä maassa.: Intiassa nähdään, miten Neuvostoliiton j a Aasian maiden välinen taloudellinen yhteistyö kehittyy. Se on samanarvoisten osapuolien yh-teistyötäi siihen e i l i i t y : mitään r a joituksia kenenkään riippumattomuuden suhteen. Tämänlaatuisella yhteistyöllä on eräs toinen painava etu, josta "Indian Express" kirjoittaa: : " V ö n ä Iäinen ; yhtcistyöehdotus tähtää enemmänkin Aasian maiden teollistamiseen kuin .pelkkään kaupankäynnin laajentamiseen. Tässä jsuhteessa^^Neuvostoliiton asennoitua minen j a p o l i t i i k k a eroavat Länsi Euroopan maista." Monet Intian toisen viisivuotissuunnitelman rakennustyöt B h i - l a in terästehtaat Bombayn lähis töUe rakennettava teknillinen instituutti, öljyn Ja muiden luonnonrikkauksien hyväksikäytön laajentaminen tulevat toteutumaan yhtebtyössä' Neuvostoliiton'kanssa ja Intialle edullisin ehdoin. K u n Intia nyt ryhtyy viemään läpi uutta taloudellista suunnitelmaansa; on se menestyksellisesti kukistanut niiden ^ulkomaalaisten monopolistipiirien vastarinnan, f ot-ka yrittävät käännyttää maan pois etenemisen tieltä. Vuosille 1956— 61 laaditun taloudellisen ohjelman toteuttamisella tulee olemaan suuri merkitys maalle. G. Kolyshalova VV i^sUiksen'seurassa läiBiciunal' fUomaUa läytörelkelli: hikkojen Maallmaaneuvosto henkien talste- 1m tuoksinassa. — Evanstonitf ta^ l o a : 1. 4. Canadan suomalaisille syvällisesti ilahduttavan uutisen julkaisemme tässä välissä: " P i i s p a G u l i n Kana' daan. — Tampereen hiippakunnan piispa E. G. Gulin matkustaa ensi^ syys-lokakuussa Kanadaan. Hänen matkansa tarkoituksena on käydä sielunhoitolehtävissä tervehtimässä sikäläisiä suomalaisia sekä osallistua Kanadan suomalaisten seurakuntien konferenssiin. ; Piispa Gul i n , jonka matka Kanadassa kestää 32-päivää. käy kaikkiaan 20 paikkakunnalla. Laajennettu piispainkor kot^ myönsi toukok, 17 pnä matkaa varten määrärahan.?' (Kotimaa.) Olihan piispa Gulin Suomen edus^ täjiston johtajana Kirkkojen Maailmanneuvoston. k o n f e r c n s sissa Evanstonissa, osaaottaen i: huomatta-f: vaäU myös valiokunnan työhön juuri tässä käsiteltävänämme olevassa sarjassa: ("Evanstonin satoa: I ja II.") Toivomme, että hän samalla tuo'tervehdyksen myös Kirkkojen .Maailmanneuvoston konferenssista, sen työhön osallistuneena. Kesälomamme aikana tutkistelkaamme myös suomalaisen tboksen:."Kristus; —'maailman t o i v o " , * l u k u ' I j a II, joiden laatimiseen Gulin osallistui. K i r k kojen Maailmanneuvoston presidentit ovat jälleen pcrinteclU- ;$eeh tapaan lähettäneet joku puo^ l e l lp maailmaa oleville 162 jäsenkirkolleen tervehdyksen helluntaiks i vuonna 1956. Tervehdys kuuluu seuraavasti: ''^'Kirkkojen M a a ilmanneuVoston iresldcntteinä tervehdimme veliämme helluntaina kaikissa jäsen-drkoissa. Kirkon historian enfiin-mUisessä kokouksessa kaksitoista apostolia puhuivat 'täynnä Pynäh Hehkeä kaikkien kansojen edusta-i l l e Jumalan'ihmeellisistä teoista kertoen heille Jeesuksesta' jfCristuk- .ccstia ja kuinka: Jumala herätti hänet kuolleista sen jälkeen kun hänet oli ristiinnaulittu. Ja kun nämä ihmiset saivat piston sydämiinsä, he kysyivät apostolilta: "Mitä meidän on tekeminen?"- Vaslnus, joUka he saivat o l i selvä: "Tehkää parannus j a : ottakoon kukin teistä' kasteen Jeesuksen Kristuksen n i meen syntienne anteeksiantamiseksi, niin te saatte Pyhän* Hengen lahjan." (Apt. 2^8). Tänä ensimmäisen helluntain muistopäivänä kyselevät uskovat ja ei-uskovat kaikkialla samalla tavalla: "jMitä meidän on tekeminen?" Kansakunnat ovat Jakaantuneet toisilleen! vihamielisiin leireihin. E i ole mitään ylimmäistä arvovaltaa, jonka k a i k k i hyväksyisivät ja joka olisi korkeampi yksityisen valtion etuja.: Pidetään ulkoministerien ja valtioiden päämiesten välisiä konfe-renss(^ ja, mutta, sovintoon tarvittava luottamus puuttuu. Ydinaseiden terrorin r kasvaessa ihmisten mielipuolisuus on- n i in suuri, ;että ajoittain näytämme olevaU maailman itsemurhan partaalla. Ei ole mikään ibnie jos vanhat menettävät toivonsa eivätkä nuoret i a a -mitään ohjaavaa näkyä tulevaisuuteen. Erityisesti nyt on aika. jolloin kirkkojen tulee Pyhän Hengen avulla i:'puhua. kansakunnille.::Me pyydämme teitä, veljiämme Kirkkojen Maailmanneuvostossa^ rukoilemaan Pyhän Heilgen apua j a käyttämään niitä neuvon j a vaikutuksen mahdollisuuksia, jotka Jumala voi teille antaa omissa maissanne. Ennen kaikkea me ukkomme, että kirkkojen, Jotka tunnustavat kristittyjen itsensä parannuksen tarpeen, tulisi sanoa kansoille: i "Tehkää parannus. ^Teidän risU' riitanne on ratkaistava Järjellä eikä väkivallalla. Väkivalta on nyt saavuttanut sellaisen asteen^' että kaikki kansat tuhoutuvat, jos se päästetään irti inhimillisestä' valvonnasta Ja ellei sotia voida lopettaa." Toiseksi uskomme, että kirkko^ jen tulisi sanoa kansoille, ettei so vitteltija voida saada ailcaan vihan sanoilla eikä omista oikeuksista kiinni pitämällä. Ne saadaan levittämällä;:-' oikeudenmukaisuutta, so vittautumalla toisen tarpeiden multaan ^ j a luottamalla i^iihen, \ että meidän.^pelastuksemme riippuu J u malan armosta. Kolmanneksi Ja viimeiseksi us-: komme,. eUi kirkkojen on vöI-makkaaninUn kuin koskaan aikaisemmin, muistutettava kansakunnille. ;ifct(3 koko maailma huutamalla vaatii rauhaa, että kaikki kansat: ovat yhden perheen niä Ja etta meidän Herramme i:ii««BiMi^:j^^ ta «a luikkien Isi. Olissa hensdssS py>>diiiiiine Jiisfui-kirkkojemme veUiS luomaan Jmofk-iälle rukouk^nsa sekä todistamaan P y h i n Hengen voimasta j a omasta jSrkkymittömästa , yhteydestämme Kristukseu ruumiissa, -r- Tul» P y b l H c n k i J " Kirkkojen M a a i 1 manneuvoston pt:e^denUt, JoUca ovat .allekirjoittaneet yliaolevah helluntaitervehdyk sen: piispa Henry Knox Sherrill, metropoliitta Juhanon H a r Thomas arkkipiispa Michael,, piispa Otto Dibelius, piispa Sahti» Uberto Bac^ bicri, professori John Balille Ja piispa G. K . A . B e l l . " (Kotimaa, toukok. 18 p. 1056.) - r A . I, T . PARHAAT ONNITTELXIMMB CSJ:N LAULU- JA SOITTOJUHLALLE TORONTOSSA, ONTARIOSSA toivottaa V.r JA U.-SEURA STARIN SEKAKUORO ST. C A T H A B I N E S ONTARIO Täten korjaamme virheenune Julkaisemalla 6tarin sekakuoron Umoituksen uudestaan. Josta meiltä oli Jäänyt pois sana ISaka-kuonr. k u n se Julkatstito Laulu-Ja SotttojBHlantimemato tk. 21 p:nä. voi olla viiafäi-linen- Eden .Warwick, Eng. — Pääministeri Eden sanoi lauantaina täällä pit8< mässään, puheessa, että "kylmä sota on:voinut loppua"» mutta vähentyi nyt jännitystila voi oiheuttaa kaup-^^ pakilpailua ''haalean rauhan" aika' na. , , Eden sanoi konservatiivien jär- Jestämässä kokouksessa; että osaksi siksi kun' Neuvostoliiton Kommunistipuolueen pääsihteeri ^Khrush-chev j » pUUministeri Bulganin vierailivat Britanriiassa on kylmä sota vähentynyt. Hän vakuutti, cttii Britannia edelleenkin yrittää vä-henUib Jännit3^stllaa.' "Aseistuksen vHhentähiinen nykyään johtaa taloudelliseen Jaajen-tumiseen". öattoi Eden. "Me työskentelemme tätä varten. Meidän päämäärämme on' rauho. mutta on olemassa Joitain asioita, joissa md emme voi perääntySl ' " : M c emme luoyu velvollitiuuk^ sistamme emmekä eroa ystävistämme. 'On to^a, että Jännitystilaa on vähemmän . . . . "Mutta me huomaamme, että nyt alkaa kauppaklFpailu Jollaista ei koskaan aikaisemmin ole nähty." Canadan kenkätudStanto laski vuonna 1954 Ottawa. -> Canadan kenkätehtaissa tuotettiin v.' 1054 nahkakenkiä $123,244,402 arvosta eli noin 6 prosenttia vähemmän kuin edeUIsenä vuonna"' JfyÖs teradenlultumäärä laski samanaikaisesti S5.'een 60:8tä. m mmm Ki imois mmi: BaunHmmat kutokset teUl« kaikille. Jotka tulitte xm^immiim^^^ ah» kotiini «yOmUIen, Juomisien. Icttkkahl iu Uvii^ 4ieialli^ suurimmat kiitokset Salmille^ Itfarttalle Ja Ketslte. Jotka timiflrVui muistorikkaan lUan JftrJesUvfit 6«mohi kUtos teillä Jottoöti^ ciiil!^'^' ^;i|hjaw;:^^ , T&mft hettt säilyy muistolen khrjaasa elämäni loppuiat «Hl.' '^"'^ 22 S l r c h 6t. N., TImmhis, Ontario ; / ' Kettkumtipt^j^^-t »'S:>Iv ' ^ T I L A T K A A V A P A U S f Parhainta onnea Ja menestystä:teiU^\ Kerttu ja Jack Vinfler^^j^ uudessa talossanne toivottavat allamaihiftit naapurit ja ,ystai^t: •'mu Mandi JaNlUo Kangas Ester Ja Oskar Y l i j o ki ^Alli Ja Ehto Klvhnäkl Hilja Oja Ja Alpo ^ fiva ia Kalle Korhonen Mr. Ja^mrs. W..'tv&l8änen Heimo, Lemiii j a George AUl Ja Paavo Mäki' ^' ' K. Ja A . Luoma H i l j a Ja M a t t i Aho 7da Ja Jalmor Lfaidroos Mr. Ja mrs. N. Jopila Mr, J . Oinas - Mr. j a mm. T . Laine - ; Mr. Ja mrs. O. Niemi , Mr. Ja mrs. M . LautaoJa Mory j a H . Heteka ' Tsitni Ja iUatoVUtala Helga Ja Afotti Mäki. ^ 'K&isa Ja Nick S a a r i ' Alina MäenpäSt T ^ l Kangas Mr. Ja mr». A . V. Woll8ten Hilja j a K . Santala ' Hilja Aaltonen < Aino ja Yrjö Sundström T, Vuorinen S i i r i Ja Svante Warttila H. ja A . Jaskari' Mr. Ja mrs. M . Niskanen Heino. Helvi ja John Saari Ida Ja Ivar Ihoksi ':•*!.r:tj^?x?^%'?: I jMKpijÄ MiSi*!ÖäPiLiP«^oJa>ä?^^ '5«elerfi^iNmetti^'^i^ ••^ayh«m4|YUJO^ Mr:jamw.aeo.Bhank»' ^ •v;';;;:väS»;SS;;S:sfö?^^ ^ SydämelliBet kiitokset teille/noapurit^Ja ystävät, k u n niini nuuasf,, lukulshm, ohm Vai d V r i a t a asti saavuitte yllättäen vieraaksemme ^ Juhannusaattoiltana tupaantuUaisten merkeissä; tuoden tulleaitotfio hyvät käytännölliset tobjot sekä vielä rohatehjan; f /i \ -h' Kaunis kiitos i l l an touhukkaille emännille icaunlishi' kahvipOydAK' tft anthnhieen. Parhain kiitos telUe. JoUca vaivojanne sääatttmfttttt ^ tämän hauskan i l l an Järjestitte. <' j ., ^ Kiitos myöskin hiellle Jotka olivat ottaneet osod, vaan eivät olleet tilaisuudessa. Kiitos soittajalle tansshnU^Uklsta. / K E R T T U J A I S A C K VmTTÄR ZA^^VOsM ^ ' TABS(WELL, ONTABIO, XESAKmm 23 P . 1958^ " i i ' •fiSS:s:?:3pf!'l. i*S'ÄÄ': V:- ? ^ * < SYDÄMELLISET ONNITTELUMME TEILLE AVIOLIITTONNE JOHDOSTA TOIVOTTAVAT ALLAMAINITUT SUKULAISET JA YSTÄVÄT: ALINA JA AXEL JVAKULA WALTEB HQFTON Rita. Siiri Ja Paul Tyni Lauri Setälä Amy ja K a r i ' Olga Ja Tatu Aho ja E d i th Elina Ja V i l i Kumpu Aino Ja VUi Koposen Helmi Ja K a l l e Shnola Ahlgrenin perhe • Olga Ja fKannes Peltola Sandra Ja Kusti Varjonen W. Romo ' Saima, Martti Ja Oiva P. Sauvola Heikki Patomälcl / El?» ja hlatU Mäkynen Aino Ja Arthur Wlita Ja Oaty Voitto Lehti Tyyne ja Kaairlo Harju Sally Ja Taisto PelUnen Ja perhe Bebio Pihlaja Ja L i l la Saima Ja KaUe Majaniemi Inga Ja J a l l u Alatalo (Hilia Ja Jack L a i t i la Donny. Terttu Ja tSzritl Watoe Olavi, Kaarina Ja Pentti Viitamäki (Mr. Ja m n . Jack Rantanen Maija Ja Yrjö A l r i la Albert Long Piina ja Otto l a m p i Helmi Ja Uuno Kuuteri Malja Ja Yrjö Ylltab> Aino Ja Axel Reipas , S i i r i J3 Emil Sauvola Ida Romo WANUP, QNTARIO Mrs. Ja M a t t i Kosola Marged Mäkynen Sally Ja AdlelRautlaincn Reino YUnen Arlene Ja Mauno - Nimi Ja M a t t i K a n k a a n }^ Mr. ja mrs, T . Korpela H i l j a Ja S am L a i s i Eino E. Mäki , iValter. L l l l Ja Jack Renko Ellen, Arne, Toini Ja P a u l H i ll Ethel Ja Oiva Kaukolhi Aino Ja Veikko Valjakka Maija Ja AbeLVaulikapen ^ Anita Ja Vilho Lempi Ja Wm. Kangassalo M . Ja K , * , (Mr. Ja mrs. Oeorge Laakso E i l a , Einari Ja EUner R, Ja A . Aito «V.Salo l i a l l a Ja £ugene Tammi Meeri, Viljo, Matti Ja l & l i s Viljo Romo' ' / ^^;Sannl Ja Mattl^Bonne •- : Ella Ja^BUr . . - Vahua i a Tauno Kabkolin. Annikki Ja Johu^HakomSki ;^ Ja tytöt: Mr. j Miss saitiiat ' Täten kiitämme teitä kaikkia, sukuläiseijifiiiäiv^^ »mregta yllätyksestä Jonka Järjestittöfl^nupin^ h a i U J D i ^ ^ Sakuun 23 p : n iltana ^..^.^^.--^ Kiitos rahalahjasta Juomisista, ,. , Erikoisef.kdtoiKet illan emännille^lfkeriiäJiUe^^äyiM^ sen alkuunpanijolllfc Ä:XÄ5aiÄI Sydämelliset kiitokset vielä teille kaikille; JotkitaviiriilC^ .toisella avustitte yllätyksen onnirtumi*tai-M^;mJ5S:;vÄ-]^ VTAHVP H B L L A ; J A F R A N K I Ä Ä I S M S ^ * * s' < •'^<:M\S*f '4^
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, June 28, 1956 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1956-06-28 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Some rights reserved |
Identifier | Vapaus560628 |
Description
Title | 1956-06-28-05 |
OCR text | mmm Intian uusi 5-v. siiunnitisima ia k a b f^ EU Ja faaakMk, n. .leipoiaagSn' ON» UM.ce romii&injgji Ave. W. ^ ONT. toimit» 1-1 tp. i i n WA.14B1 faaiori Dma ifo, Ontatb ymmenea TARIO 1-1793 Intia ooi>tHw!l!»«naiirftraä» BBteeo ctapsilB. Sen CoJna vii. gyiMiitissimOTltflma kBbtifcnnn L ^ v a s t ä 195e ma» lisknon 3L päivään 1961. Sniin^^ gitelma astoo lopullisesti v o i ' naan pariamentin vabristettna sen, matta Jo nyt;Jnlfcisnnfeoi sateita Inounps, antaa tietyn,lurt stfksen siitä ohjelmasta. Jota Intian liallitas aikoo^ noadattaä taloudellisessa toiminnassaan V lä-liiounäii viiden vuoden-aikansu Tässä ohjelmassa^ sanotaan 5ntinnitfeimalaonnoltsen Johdannossa, on asetetta ^ päätehtäviksi maan kansallistnlon kohottami-nen> teollisanden; kehittäminen ( pääpainon kohdistuessa rasluui-seen teollisnnteen seka työttömyyden vähentäminen. Elämä itse on asettanut nämä ehtavät Siirtomaahallinnon jaitä-oä raskas perintö e i tule häviämään ielä pitkiin aikoiliin. Vuosibdo ta I(ohti on 280 rupiaa ja sellaisenaan jatkuvasti eräs maailman ikkein alimmista.' Tehdas-ja kö lajateöllisuudenr osuus kansantulosta on n; 7%. Sen päähaara nyt, ten aikaisemminkin^ on tekstiili-eollisuus. fÖTTÖMYYS P Y S YY IPEANÄ O N G E L M A NA i 'Mitä työttömyyteen tulee, on tä-uän kysymyksen kipeys ilmeinen, (uten viisivuotissuunnitelman luonr oksessa osoitetaan,- kohoaa kau-ungeissa asuvien työttömien: luku miljoonan j a maaseudulla heitä n. 3 miljoonaa. Sitäpaitsi käs-kraa, aikakauslehti Economic He- ^ew'n mukaan, tarjonta työvoima-rkkinoilla luonnollisen väestönlisäyksen seurauksena vuosittain n^ 1,8 miljoonalla työläisellä; A ? Näiden lukujen valossa käy selväksi* mikä merkitys on toisen viisi-uotissuunnitelman . n ! meäniillä ätehtävyiä- . ' Valtion harjoittaman pääömain-oinnin koko määrästä, joka nom 48 miljardiin rupiaan, menee uimnilleen 9 miljardia e l i n. viides^: teollisuuden kehittämiseen, yhdytään toimenpiteisiin rauta- j a lerästeoUisuudott keluttämlseksi se-luomaan pohjaa omalle koncen-kennusteollisuudelle. Viisivuotis-uunmtelman puitteissa on tarköir rakentaa kolme terästehda'.täi fDET puvat Jat - nan Iaub{tt :uoro ikakuoro-ro- Tyt« . ^ ytöt ..M lytat ••m joista jokaisen kapasiteetti on nul- Joona tonnia terästä vuodessa. no\- men: j o olemassaolevan terästehtaan tuotantoa nostetaan 1,7 miljoo^ nalla tonnilla vuotta kohtL Vuoteol 1951 meimessS tulee Intian ferSs^, tehtaiden tuotantoteho olemaan 6 miljoonaa tcnnia terästä vuodessa (nykyisin Intia tuottaa W milj. tonnia). Suumutleilla on myös yhden tai kahden alumiinitehtaan ra-k<; ntami£en. Kuten suunmtelcia-luonnoksessa mainitaan, tuUaah 'omistamaan mitä surinta huomiota raskaan teollisuuden sekä tuotantovälineitä tuottavan teollisuuden ke hittäniiseen" Tuotantovälineidsh kokonsibtuotaato Tiousce ensimntäi^ seen viisivuotissuunnitelmaan verrattuna 130%. Teollisuuden, maatalouden ja muiden elinkeinoelämän haarojen kehityksen tuloksena tulee Intian kansallistulo kasvamaan 108 miljardista ruplasta v. 1958 134,8 miljardiin rupiaan v. 1961, mikä merkitsee n. 25% lisäystä. Tämä johtaa vuositulojen kasvuun asukas^ ta kohti — huomioonotettuna Väestönlisäys -— 330 rupiaan e l i 18 prosentilla nykyiseen tasoon verattu-na. Suunnittelukomissio päätyi siihen lopputulokseen, että toisella viisivuotissuimnitelnialla ei tule olemaan mitään oleellista vaikutusta työttömyyteen, joka periytyy edelliseltä kaudelta. Seurauksena suunnitelman 'läpiviennistä tulisi työssä olevien kokonaismäärä l i - sääntyraäänll miljoonalla, mikä ei kuitenkaan ratkaise kysymystä tj öt-tömyyden poistamisesta. Pääomasijoitukset valtiontalouien sektorissa 1. j a 2. viisivuotissuunmteUnan kuluessa - (milj. rapioita) 1.S-VS 2 > v . Teollisuus IJ81 fc910 Vesira^nnus j a voimalailokset 6.168 aS80 Liikenne j a tie.- yhteys 5,359 13.840 afaatalous 3,737 5 650 Sosiaaliset tarpeet ...4,894 • 9,460 Kaikkea Irautakaupparaläan kuuluvaa favaraa ILANGILA HABOWARE LTD. P U H E U N 4-3508 10 Ctvnberland St. N . Pori Arthur, Ontario Saatavana pikaista lähetystä varten • Inlerior Trim • Insul-Bric Siding • Pl7wood • Maronlte • Asphalt Shlngles • Fibre i Glass Insulallon' . M[i!on Francis Lumber Co. Ltd. Puheliii^DIal 5-7394 99 S. Ctunberland St. jPort Arthur Ontario f^äiden päätehtävien ohessa edellyttää suuunitelmaluonnos laajoja toimenpiteitä maatalouden piirissä. Jonka tuotannon olisi noustava vuoteen 1961 mennessä 18 prosentilla nykyiseen tasoon verrattuna. Suunn i t t e i l la on myös laajoja töitä voimalaitosten rakentamiseksi^ liikenneyhteyksien j a tiedoituslaitokscn kehittämiseksi j a kansallisen kulttuurin sekä terveydenhoitolaitoksen parantamiseksi. Intian käydessä toteuttamaan toista viisivuotissuunnitelmaansa se nojautuu tiettyihin edistysaskelei-hin, joita se saavutti ensimmäisen viisivuotissuunnitelman aikana itse-näiseiL taloudellisen kehityksen alalla.* Ensimmäisen viisivuotissuunnitelman: päätehtävä o l i kohottaa maataloustuotteiden tuotantoa?' Tällä alalla saavutettiin seuraavia tuloksia: leipäviljasato vuonna 1934 >^55 o l i 55,3 miljoonaatonnia verrattuna vuoden 1950-^1 .42,7 m i l j ; tonniin; puuvillasato oli 765 tuhatta tonnia (528,6 tuhatta tonnia.) Teollisuustuotannon indeksi nousi viimeisten yhdeksän kuukauden ai-; kana v. 1955 lukuun 159 (1946-^ 100). Suuria valtiollistettuja yri-tykisiä pantiin käyntiin: "Hindustan Tooriii" ' köneenrakftnnustehdasi lannoitteita valmistava kemiantehdas ;Sindrissä,veturitehtaat Cliitta-ranjanissa vaunurakennustehtaat Peramburissa, ensimmäinen voima-koneisto j a kanavajärjestelmä Bba kra^Nangalin voimalaitoskomplek sissa ym. yrityksiä. VÄITTELYÄ TALOUSELÄMÄN K E H I T Y K S E N SUUNTAUKSESTA Toinen v i i s ivuotissuunnitelma edeUyttää merkittävää askelta eteenpäin, taloudellisen kehityksen tieUä. Lääkeniääräy1(Sia valmistetaan minimi-hinnoitta JESSOE»'S DRUG S-rORE D M L »«934 545 Simpson at Ogdm St. Fort William. Oaiuio m & Cmnberbnd st. VENDOME HOUSE tori Axtimr, ;Oiiteffo v , T Y Y N E BUBSTaCMf T U L K A A M E I L L E — HUONETTA VUOKRATAAN H A L V A I iA HYVÄ PAL,VELUS Sivumypäiän tioitaja halutaan Sivumyymälän Blkkeeidioitaja hlahitaan yleiseen kauppaan. Jo-' k a s«aitsce paikkakunnalla missä on suomalainen a«atU8-Kaupan rviiosittainen liQcevalbto ' tSSjOOO^^^^^^ paiakennnksen yhteydässä, '^vaden Ja puolen päivän työviikko. Henkilö Joka hakee tätä tointa; tulee cmdta kcricemosta yleisen kauppaliikkeen toiminnasta, Hrik^ftnulorfffia mainittava entinen kokemus; paDckavaathnns, 11^ Ja aviosuhde. K a i k k i bakemoksei käiriffTlägn luottamuksella. Hakemukset e^Uettävä kiijeeOisesti, osoitteella: msmNATSömSj co*op STORES UMIIED Hfi AUSOau ST. ai V '" POBT AlttBCR, ONT. w M M ' ' " " ' ' • " • • " Toisen viisivuotissuunnitelman !aatinunen vaati aikaa miltei puolir toista vuotta. Bterraskuuhun v. 19ä5i; mennessä o l i saatu;valmiiksivkolmtt ^ u o s itusluontoista suunnitelmaa; Intian tilastollisen instituutin Jobi-tajan, professori P. S: Mahalano- 3ls-in suunnitelma, ? valtiovarainmi-aisterjön j a sounnittelukomissuqn taloudellisten - jaostojen laatima suunnitelma sekä muistio, jonka o l i valmistanut Intian johtavista kan- .-iantalousmiebistä kokoonpantu neU" voa-antava komitea. Kun nämä asiakirjat oli kiäsiteltysanomalelv^ distössä j a myös tieteellisissä, yfai-teiskunnallisissa j a poliittisissa p i i reissä, muokkasi suunnittelukomis-' sio tältä pohjalta viisivuotissuunnitelman luonnoksen. Intia hyväksyi yleisesti luonnok* sen kokonaisuudessaan. < Luonnosta eivät asettuneet tukemaan ainoas;^ taan. hallituspuoluetta, Intian koiir gressipuoluetta lähellä olevat leh-i det, vaan opposition lehdet Samanaikaisesti aiheuttivat muutamat siinä esitetyistä teeseistä vilkasta mielipiteenvaihtoa. Jyrkimmin törmä: sivät mielipiteet vastakkain sellai^^ sissa kysymyksissä kuin valtion ja yksityistaloudellisen sektorin välisestä suhteesta elinkeinoeldmässä^ suunnitelman rahoittamisesta, työt> (ömyydestä, maauudistuksista ja: siitä nopeudesta, millä raskasta teollisuutta oli kehitettävä. Suunnitelmaluonnos herätti vastustusta niissä piireissä, jotka ovat läheisesti kytkeytyneet ulkomaisiin monopoleihin eivätkä halua millään ehdolla' luopua - etuoikeuksistaan; Ne ponnistelevat suunnitelman mitätöimiseksi, moittivat - sitä tosiasioiden vastaisesti ^"epärealistiseksi", "epädemokraattiseksi^ jne; j a turvautuivat toisinaan tietoisiin vääris^' teiyihin. Niitä toimenpiteitä, j o i l la p y r i t t i in kehittämään valtiontalouden sektoria elinkeinoelämässä, n i - m i t e t t i i h ' esim. tietyillä: tahoilla lä-' h e a " y l e i s e k s i kansallistamiseb.si''. Tämäntapaisilla tempuilla y r i t e l t i in aikaansaada paniikkia yrittäjäpiireissä. Todellisuudessa suunnitelma edellyttää; että yksityisen pääoman on laajamittaisesti osallistuttava talour dellisen kehittämissuunnitelman toteuttamiseen. Edessäolevana viisi-vpötiskautena tulee suhde valtion ja yksityisten pääomainvestointien Välillä olemaan suunnilleen 62:38, kun se ensimmäisen viisivuotissuunnitelman aikana oli vastaavasti 60:40, Absoluuttisesti tulevat yksityiset pääomainvestoinnit vieläpj kasvamaan 64 ; prosentilla. Tästä käy selvästi ilmi, että yksity;sen pääoman toiminta-alue nyt kuten aikaisemminkin tulee olemaan varsin laaja A P U U L K O M A I L T A T A B P E EN Valtion pääomainvestoinnit tullaan suuntaamaan raskaan teollisuu denavainhaaroihin.* Intian johta-vatmiehet ovat täydellä syyllä siti mieltä, että vain kehittynyt raskas teollisuus — teräs- j a metalliteolli suus, raskas koneenrakennusteolliT suus j a temianteollisujis — kyke^ nee muodostamaan kestävän pohjan kansalliselle - riippumattomuudelle Viime vuoden lokakuun 16 päivänä selitti Nehru: "Suurien koneiden tuottaminen on tärkeintä" — ja "niin kauan, k u i n emme tähän pysty, emme voi sanoa olevamme riipj-pumattomia; vaikka me sitä poliittisessa suhteessa olemmekin". Valtion sektorin laajentaminen raskaan teollisuudet piirissä on luotettavin tie vahvistaa kansallisen r i i p p u m a t t o m u u d e n taloudellista pohjaa. Mutta tällaiset näköalat eivät ole Ulkomaalaisten monopol i en makuun. K e haluaisivat nähdä Intian vastaisuudessakin takapajuisena, riippuvaisuussubteessa oleva na maana. Tämä selittää monopo-iistien: etuja ajavan sanomalehdistön hyökkäjitset toisen viisivuotissuunnitelman luonnosta vastaan. Sutmnitelmaluonnoksessa; edelly tetään monia tointenpiteitä, joiden tai^ittiksenaGon ^^i^ytää jJcotimaisia lähteitä suunniteltnjenrtöid^ hoittamiselcsL TSsHä yhteydessä ansaitsee mietenkiintoa valtionvarainministeri A lehdissä. Julkaistu selostus. Jossa tiän toteaa^ että 'Ylimääräisiä tul l a a toisen viisivuotissuunnitelma rahoittamiseksi voidaan saada vain verottamalla suurista tuloista Ja asettamalla liikeyrityksille erikois-vero^:: suurentamalla: epätavallisen kodDeista^voiUrista .perittävää veroa sekä ottamalla läytSntSöa omsA-suusverofni^. % T^mä selostus berStUT tyytymSt-tdmyyttä n i i d en keskoudessa, j o t ka eivät tunne Intian kansallisia etuja omikseen. '^taieannan*'-niminen l e h t i esitti toivomuksen, että JuOU tnksen dlisi n l i k a i s t a v a ulkomaista J a aikakaualehU ^"Com-sanomalriifimifsteii oma aikalcaiidditt jPraluu,— Prahassa ilmestyi hiljattain niiden aikakauslehden en< simmainen numero. Tässä uudessa aikakauslehdessä tullaan käsittelemään sanomalehtialan kysymyksiS. Lehden nimeksi on annettu ^"Sano* malehtitaidon kysymyksiä" Ja se t i i lee ilmestymään 4 kertaa vuodessa. Lehteä julkaisee Prahan lehtityö-instituutti. Lehden tarkoituksena on edistää sanomalehtimiesten am; mattitaidon kohottamista j a Tshekr fcoslovakian sanomalehdistölle asetettujen tehtävien ratkaisemista. Rautateiden sähköistäminen Puolassa : Vareova»—^ Puolassa laajenee säh^ köistettyjen rautateiden verkosto. Varsovan - rautatiesolmu on- viime vuosina sähköistetty melkein kokonaan. Nykyisin kulkevat sähköjunat Varsovasta k a i k k i i n esikaupunkeihin. Varsovan-^Lodzln, Gdans-: l&in—Gdynian rautatiet:, j a monet muutkin radat on sähköistetty. Parhaillaan sähköistetään maan tärkeimpää valti^rataa;:joka kulkee Varsovasta Sleesiaan. UUsi sähköistetty rautatie on y l i 300 kilometriä pitkä. Tämän radan ^kaikill a : jaksoilla rakennetaan muuntaja'^' asemia, uusia matkustaja-asemiaj ja muita laitoksia. : Viisivuotissuunnitelma edellyttää sähköistettyjen rautateiden:;verkoston huomattavan •' laajentamisen Puolassa. : Varsovan^-Sleesian radan sähköistämisen, jälkeen aloitetaan Stalinogrudin^Wroclawin haararadan sähköistäminen. Sähköjunat tulevat kulkemaan myös Star linogrudista kaikkiin sleesialaisiin Icaupunkeihin j a tcollisuuspiircihin. Aikomuksena on sähköistää muitak i n rautateitä. Vahinko että emme ole hiiriä Marietta, Ohio. — Täkäläisen korkeakoulun fysiikan professori selitti täällä v i i k o n vaihtaessa, että atomipoihmihyökkäyksen sat^ tuessa ovat Iiiiret paremmassa asemassa kuin ihmiset. T r i Winston Love selitti tiedv- : mieshluhin kokouksessa^' että hiiren ruumis (tarkoitamme elävää ruumista — Vapaus) kestää pa* reminln "radiosäteilyä'kuin i h m i -' set. merce" vaati, että o l i luotava "suotuisa ilmanala" ulkomaalaisille pää-omansijoittajille. so.länslmonopo-ieille Intiassa. E i ole epäilystäkään siitän etteikö Intia tarvitsisi ulkomaalaista apua. Mutta toisen viisivuotissuunnitelman luonnoksessa edellytetään sellaista apua. Mutta halutaan sellaista apua. johon ei l i i t y minkäänlaisia poliittisia ehtoja tai ulkomaille suotuja etuoikeuksia. Län; nen monopolistiset p i i r i t : kohtaavat tästä syystä vaikeuksia yrittäessään käyttää hyväkseen Intialle antamaansa apua välikappaleena vahvisr taakseen asemiaan tässä maassa.: Intiassa nähdään, miten Neuvostoliiton j a Aasian maiden välinen taloudellinen yhteistyö kehittyy. Se on samanarvoisten osapuolien yh-teistyötäi siihen e i l i i t y : mitään r a joituksia kenenkään riippumattomuuden suhteen. Tämänlaatuisella yhteistyöllä on eräs toinen painava etu, josta "Indian Express" kirjoittaa: : " V ö n ä Iäinen ; yhtcistyöehdotus tähtää enemmänkin Aasian maiden teollistamiseen kuin .pelkkään kaupankäynnin laajentamiseen. Tässä jsuhteessa^^Neuvostoliiton asennoitua minen j a p o l i t i i k k a eroavat Länsi Euroopan maista." Monet Intian toisen viisivuotissuunnitelman rakennustyöt B h i - l a in terästehtaat Bombayn lähis töUe rakennettava teknillinen instituutti, öljyn Ja muiden luonnonrikkauksien hyväksikäytön laajentaminen tulevat toteutumaan yhtebtyössä' Neuvostoliiton'kanssa ja Intialle edullisin ehdoin. K u n Intia nyt ryhtyy viemään läpi uutta taloudellista suunnitelmaansa; on se menestyksellisesti kukistanut niiden ^ulkomaalaisten monopolistipiirien vastarinnan, f ot-ka yrittävät käännyttää maan pois etenemisen tieltä. Vuosille 1956— 61 laaditun taloudellisen ohjelman toteuttamisella tulee olemaan suuri merkitys maalle. G. Kolyshalova VV i^sUiksen'seurassa läiBiciunal' fUomaUa läytörelkelli: hikkojen Maallmaaneuvosto henkien talste- 1m tuoksinassa. — Evanstonitf ta^ l o a : 1. 4. Canadan suomalaisille syvällisesti ilahduttavan uutisen julkaisemme tässä välissä: " P i i s p a G u l i n Kana' daan. — Tampereen hiippakunnan piispa E. G. Gulin matkustaa ensi^ syys-lokakuussa Kanadaan. Hänen matkansa tarkoituksena on käydä sielunhoitolehtävissä tervehtimässä sikäläisiä suomalaisia sekä osallistua Kanadan suomalaisten seurakuntien konferenssiin. ; Piispa Gul i n , jonka matka Kanadassa kestää 32-päivää. käy kaikkiaan 20 paikkakunnalla. Laajennettu piispainkor kot^ myönsi toukok, 17 pnä matkaa varten määrärahan.?' (Kotimaa.) Olihan piispa Gulin Suomen edus^ täjiston johtajana Kirkkojen Maailmanneuvoston. k o n f e r c n s sissa Evanstonissa, osaaottaen i: huomatta-f: vaäU myös valiokunnan työhön juuri tässä käsiteltävänämme olevassa sarjassa: ("Evanstonin satoa: I ja II.") Toivomme, että hän samalla tuo'tervehdyksen myös Kirkkojen .Maailmanneuvoston konferenssista, sen työhön osallistuneena. Kesälomamme aikana tutkistelkaamme myös suomalaisen tboksen:."Kristus; —'maailman t o i v o " , * l u k u ' I j a II, joiden laatimiseen Gulin osallistui. K i r k kojen Maailmanneuvoston presidentit ovat jälleen pcrinteclU- ;$eeh tapaan lähettäneet joku puo^ l e l lp maailmaa oleville 162 jäsenkirkolleen tervehdyksen helluntaiks i vuonna 1956. Tervehdys kuuluu seuraavasti: ''^'Kirkkojen M a a ilmanneuVoston iresldcntteinä tervehdimme veliämme helluntaina kaikissa jäsen-drkoissa. Kirkon historian enfiin-mUisessä kokouksessa kaksitoista apostolia puhuivat 'täynnä Pynäh Hehkeä kaikkien kansojen edusta-i l l e Jumalan'ihmeellisistä teoista kertoen heille Jeesuksesta' jfCristuk- .ccstia ja kuinka: Jumala herätti hänet kuolleista sen jälkeen kun hänet oli ristiinnaulittu. Ja kun nämä ihmiset saivat piston sydämiinsä, he kysyivät apostolilta: "Mitä meidän on tekeminen?"- Vaslnus, joUka he saivat o l i selvä: "Tehkää parannus j a : ottakoon kukin teistä' kasteen Jeesuksen Kristuksen n i meen syntienne anteeksiantamiseksi, niin te saatte Pyhän* Hengen lahjan." (Apt. 2^8). Tänä ensimmäisen helluntain muistopäivänä kyselevät uskovat ja ei-uskovat kaikkialla samalla tavalla: "jMitä meidän on tekeminen?" Kansakunnat ovat Jakaantuneet toisilleen! vihamielisiin leireihin. E i ole mitään ylimmäistä arvovaltaa, jonka k a i k k i hyväksyisivät ja joka olisi korkeampi yksityisen valtion etuja.: Pidetään ulkoministerien ja valtioiden päämiesten välisiä konfe-renss(^ ja, mutta, sovintoon tarvittava luottamus puuttuu. Ydinaseiden terrorin r kasvaessa ihmisten mielipuolisuus on- n i in suuri, ;että ajoittain näytämme olevaU maailman itsemurhan partaalla. Ei ole mikään ibnie jos vanhat menettävät toivonsa eivätkä nuoret i a a -mitään ohjaavaa näkyä tulevaisuuteen. Erityisesti nyt on aika. jolloin kirkkojen tulee Pyhän Hengen avulla i:'puhua. kansakunnille.::Me pyydämme teitä, veljiämme Kirkkojen Maailmanneuvostossa^ rukoilemaan Pyhän Heilgen apua j a käyttämään niitä neuvon j a vaikutuksen mahdollisuuksia, jotka Jumala voi teille antaa omissa maissanne. Ennen kaikkea me ukkomme, että kirkkojen, Jotka tunnustavat kristittyjen itsensä parannuksen tarpeen, tulisi sanoa kansoille: i "Tehkää parannus. ^Teidän risU' riitanne on ratkaistava Järjellä eikä väkivallalla. Väkivalta on nyt saavuttanut sellaisen asteen^' että kaikki kansat tuhoutuvat, jos se päästetään irti inhimillisestä' valvonnasta Ja ellei sotia voida lopettaa." Toiseksi uskomme, että kirkko^ jen tulisi sanoa kansoille, ettei so vitteltija voida saada ailcaan vihan sanoilla eikä omista oikeuksista kiinni pitämällä. Ne saadaan levittämällä;:-' oikeudenmukaisuutta, so vittautumalla toisen tarpeiden multaan ^ j a luottamalla i^iihen, \ että meidän.^pelastuksemme riippuu J u malan armosta. Kolmanneksi Ja viimeiseksi us-: komme,. eUi kirkkojen on vöI-makkaaninUn kuin koskaan aikaisemmin, muistutettava kansakunnille. ;ifct(3 koko maailma huutamalla vaatii rauhaa, että kaikki kansat: ovat yhden perheen niä Ja etta meidän Herramme i:ii««BiMi^:j^^ ta «a luikkien Isi. Olissa hensdssS py>>diiiiiine Jiisfui-kirkkojemme veUiS luomaan Jmofk-iälle rukouk^nsa sekä todistamaan P y h i n Hengen voimasta j a omasta jSrkkymittömästa , yhteydestämme Kristukseu ruumiissa, -r- Tul» P y b l H c n k i J " Kirkkojen M a a i 1 manneuvoston pt:e^denUt, JoUca ovat .allekirjoittaneet yliaolevah helluntaitervehdyk sen: piispa Henry Knox Sherrill, metropoliitta Juhanon H a r Thomas arkkipiispa Michael,, piispa Otto Dibelius, piispa Sahti» Uberto Bac^ bicri, professori John Balille Ja piispa G. K . A . B e l l . " (Kotimaa, toukok. 18 p. 1056.) - r A . I, T . PARHAAT ONNITTELXIMMB CSJ:N LAULU- JA SOITTOJUHLALLE TORONTOSSA, ONTARIOSSA toivottaa V.r JA U.-SEURA STARIN SEKAKUORO ST. C A T H A B I N E S ONTARIO Täten korjaamme virheenune Julkaisemalla 6tarin sekakuoron Umoituksen uudestaan. Josta meiltä oli Jäänyt pois sana ISaka-kuonr. k u n se Julkatstito Laulu-Ja SotttojBHlantimemato tk. 21 p:nä. voi olla viiafäi-linen- Eden .Warwick, Eng. — Pääministeri Eden sanoi lauantaina täällä pit8< mässään, puheessa, että "kylmä sota on:voinut loppua"» mutta vähentyi nyt jännitystila voi oiheuttaa kaup-^^ pakilpailua ''haalean rauhan" aika' na. , , Eden sanoi konservatiivien jär- Jestämässä kokouksessa; että osaksi siksi kun' Neuvostoliiton Kommunistipuolueen pääsihteeri ^Khrush-chev j » pUUministeri Bulganin vierailivat Britanriiassa on kylmä sota vähentynyt. Hän vakuutti, cttii Britannia edelleenkin yrittää vä-henUib Jännit3^stllaa.' "Aseistuksen vHhentähiinen nykyään johtaa taloudelliseen Jaajen-tumiseen". öattoi Eden. "Me työskentelemme tätä varten. Meidän päämäärämme on' rauho. mutta on olemassa Joitain asioita, joissa md emme voi perääntySl ' " : M c emme luoyu velvollitiuuk^ sistamme emmekä eroa ystävistämme. 'On to^a, että Jännitystilaa on vähemmän . . . . "Mutta me huomaamme, että nyt alkaa kauppaklFpailu Jollaista ei koskaan aikaisemmin ole nähty." Canadan kenkätudStanto laski vuonna 1954 Ottawa. -> Canadan kenkätehtaissa tuotettiin v.' 1054 nahkakenkiä $123,244,402 arvosta eli noin 6 prosenttia vähemmän kuin edeUIsenä vuonna"' JfyÖs teradenlultumäärä laski samanaikaisesti S5.'een 60:8tä. m mmm Ki imois mmi: BaunHmmat kutokset teUl« kaikille. Jotka tulitte xm^immiim^^^ ah» kotiini «yOmUIen, Juomisien. Icttkkahl iu Uvii^ 4ieialli^ suurimmat kiitokset Salmille^ Itfarttalle Ja Ketslte. Jotka timiflrVui muistorikkaan lUan JftrJesUvfit 6«mohi kUtos teillä Jottoöti^ ciiil!^'^' ^;i|hjaw;:^^ , T&mft hettt säilyy muistolen khrjaasa elämäni loppuiat «Hl.' '^"'^ 22 S l r c h 6t. N., TImmhis, Ontario ; / ' Kettkumtipt^j^^-t »'S:>Iv ' ^ T I L A T K A A V A P A U S f Parhainta onnea Ja menestystä:teiU^\ Kerttu ja Jack Vinfler^^j^ uudessa talossanne toivottavat allamaihiftit naapurit ja ,ystai^t: •'mu Mandi JaNlUo Kangas Ester Ja Oskar Y l i j o ki ^Alli Ja Ehto Klvhnäkl Hilja Oja Ja Alpo ^ fiva ia Kalle Korhonen Mr. Ja^mrs. W..'tv&l8änen Heimo, Lemiii j a George AUl Ja Paavo Mäki' ^' ' K. Ja A . Luoma H i l j a Ja M a t t i Aho 7da Ja Jalmor Lfaidroos Mr. Ja mrs. N. Jopila Mr, J . Oinas - Mr. j a mm. T . Laine - ; Mr. Ja mrs. O. Niemi , Mr. Ja mrs. M . LautaoJa Mory j a H . Heteka ' Tsitni Ja iUatoVUtala Helga Ja Afotti Mäki. ^ 'K&isa Ja Nick S a a r i ' Alina MäenpäSt T ^ l Kangas Mr. Ja mr». A . V. Woll8ten Hilja j a K . Santala ' Hilja Aaltonen < Aino ja Yrjö Sundström T, Vuorinen S i i r i Ja Svante Warttila H. ja A . Jaskari' Mr. Ja mrs. M . Niskanen Heino. Helvi ja John Saari Ida Ja Ivar Ihoksi ':•*!.r:tj^?x?^%'?: I jMKpijÄ MiSi*!ÖäPiLiP«^oJa>ä?^^ '5«elerfi^iNmetti^'^i^ ••^ayh«m4|YUJO^ Mr:jamw.aeo.Bhank»' ^ •v;';;;:väS»;SS;;S:sfö?^^ ^ SydämelliBet kiitokset teille/noapurit^Ja ystävät, k u n niini nuuasf,, lukulshm, ohm Vai d V r i a t a asti saavuitte yllättäen vieraaksemme ^ Juhannusaattoiltana tupaantuUaisten merkeissä; tuoden tulleaitotfio hyvät käytännölliset tobjot sekä vielä rohatehjan; f /i \ -h' Kaunis kiitos i l l an touhukkaille emännille icaunlishi' kahvipOydAK' tft anthnhieen. Parhain kiitos telUe. JoUca vaivojanne sääatttmfttttt ^ tämän hauskan i l l an Järjestitte. <' j ., ^ Kiitos myöskin hiellle Jotka olivat ottaneet osod, vaan eivät olleet tilaisuudessa. Kiitos soittajalle tansshnU^Uklsta. / K E R T T U J A I S A C K VmTTÄR ZA^^VOsM ^ ' TABS(WELL, ONTABIO, XESAKmm 23 P . 1958^ " i i ' •fiSS:s:?:3pf!'l. i*S'ÄÄ': V:- ? ^ * < SYDÄMELLISET ONNITTELUMME TEILLE AVIOLIITTONNE JOHDOSTA TOIVOTTAVAT ALLAMAINITUT SUKULAISET JA YSTÄVÄT: ALINA JA AXEL JVAKULA WALTEB HQFTON Rita. Siiri Ja Paul Tyni Lauri Setälä Amy ja K a r i ' Olga Ja Tatu Aho ja E d i th Elina Ja V i l i Kumpu Aino Ja VUi Koposen Helmi Ja K a l l e Shnola Ahlgrenin perhe • Olga Ja fKannes Peltola Sandra Ja Kusti Varjonen W. Romo ' Saima, Martti Ja Oiva P. Sauvola Heikki Patomälcl / El?» ja hlatU Mäkynen Aino Ja Arthur Wlita Ja Oaty Voitto Lehti Tyyne ja Kaairlo Harju Sally Ja Taisto PelUnen Ja perhe Bebio Pihlaja Ja L i l la Saima Ja KaUe Majaniemi Inga Ja J a l l u Alatalo (Hilia Ja Jack L a i t i la Donny. Terttu Ja tSzritl Watoe Olavi, Kaarina Ja Pentti Viitamäki (Mr. Ja m n . Jack Rantanen Maija Ja Yrjö A l r i la Albert Long Piina ja Otto l a m p i Helmi Ja Uuno Kuuteri Malja Ja Yrjö Ylltab> Aino Ja Axel Reipas , S i i r i J3 Emil Sauvola Ida Romo WANUP, QNTARIO Mrs. Ja M a t t i Kosola Marged Mäkynen Sally Ja AdlelRautlaincn Reino YUnen Arlene Ja Mauno - Nimi Ja M a t t i K a n k a a n }^ Mr. ja mrs, T . Korpela H i l j a Ja S am L a i s i Eino E. Mäki , iValter. L l l l Ja Jack Renko Ellen, Arne, Toini Ja P a u l H i ll Ethel Ja Oiva Kaukolhi Aino Ja Veikko Valjakka Maija Ja AbeLVaulikapen ^ Anita Ja Vilho Lempi Ja Wm. Kangassalo M . Ja K , * , (Mr. Ja mrs. Oeorge Laakso E i l a , Einari Ja EUner R, Ja A . Aito «V.Salo l i a l l a Ja £ugene Tammi Meeri, Viljo, Matti Ja l & l i s Viljo Romo' ' / ^^;Sannl Ja Mattl^Bonne •- : Ella Ja^BUr . . - Vahua i a Tauno Kabkolin. Annikki Ja Johu^HakomSki ;^ Ja tytöt: Mr. j Miss saitiiat ' Täten kiitämme teitä kaikkia, sukuläiseijifiiiäiv^^ »mregta yllätyksestä Jonka Järjestittöfl^nupin^ h a i U J D i ^ ^ Sakuun 23 p : n iltana ^..^.^^.--^ Kiitos rahalahjasta Juomisista, ,. , Erikoisef.kdtoiKet illan emännille^lfkeriiäJiUe^^äyiM^ sen alkuunpanijolllfc Ä:XÄ5aiÄI Sydämelliset kiitokset vielä teille kaikille; JotkitaviiriilC^ .toisella avustitte yllätyksen onnirtumi*tai-M^;mJ5S:;vÄ-]^ VTAHVP H B L L A ; J A F R A N K I Ä Ä I S M S ^ * * s' < •'^<:M\S*f '4^ |
Tags
Comments
Post a Comment for 1956-06-28-05