1972-04-12-05 |
Previous | 5 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
SKf^irt pääsiaiskokous pyrki
riV^nsä yhdistämiseen
jojen hyväksymisen ja johdoii valinnan
lisäksi kantaa hallitukseen ja pre^denttiin
- Helsinki. — Vakavissaan sisäisten
erimielisyyksien voittamiseen
ja" yhttenäjsyyden saavuttamiseen
pyrkinyj;, Suomen kommunistisen
puolueen ;^ää8iäispyhinä pidetty
16. edustajakokoua.hyväksyi yksimielisesti
sille esitetyn poliittisen
päälinjan puolueen yhtenäisyyden
lujittamiseksi.
SKP :n'lähiajan tavoitteet määriteltiin
poliittisessa asiakirjassa.
Muiden asiakirjojen hyväksymisen
lisäksi puoluekokous otti kan-
, taa myöirf presidenttivaaleihin.
Uusi johto valittiin niin ikään
yksimielisesti. Puheenjohtajana
jatkaa Aarne Saarinen, varapuheenjohtajina
Taisto Sinisalo ja
Olavi Häfthinen va pääsihteerinä
Arvo Aäito.
Keskustelussa tuli näkyviin
myös joukko eriäviä mielipiteitä,
kuten Saarinen totesi loppuarvioa
saan. Oleellisin asia oli hän selitti
se, että ''käyty keskustelu on kaikesta
huolimatta osoitus puolueen
kasvavalta pyrkimyksestä poliittiseen
ja ideologiseen yhtenäisyyteen".
Sisäp^Iii.ttisessa kannanotossaan
ed^stajakokous katsoi, että
''pyrkimyksenä tulee edelleenkin
olla vasemmiston ja keskustan
voimiin nojaava yhteistyöhallitus,
koska sillä on edellytykset parhaiten
ajaa työtätekevien etuja.
"Kanta ((hallituskysymykseen)
on sama pääsiäisen jälkeen kuin
oli ennen- pääsiäistä'', totesi varapuheenjohtaja
Taisto Sinisalo leh-distövastaanotolla.
Vuoden 1Ö74 presidenttivaalista
kokouä totesi, että "maahan on
valittava priesidentti, joka vankku
matta toteuttaa rauhan ja ystävyyden
ulkopolitiikkaa ja kehittää
ystävällisiä suhteita Ne'&vosto
liiton kanssa. Hänen on myös toiminnallaan
edistettävä demökraat
tlsta sisäpolitiikkaa ja sellaista
talouspolitiikkaa, joka nykyistä
"Suomen kommunistinen puolue
on valmis huolellisesti ja vakavasti
tutkimaan myös esityksiä
nykyisen presidentin valitsemisesta
seuraavaksi toimikaudeksi
uudelleen tasavallan presidentiksi."
Puheenjohtaja Saaripen totesi
kuitenkin aloitteellisuudesta
asiassa. "Kun tri Ahti Karjalainen
on asiasta tehnyt julkisuudessa
aloitteen, niin käsityksen
mukaan hän myös jatkanee aloitteensa
edellyttämiä toimenpiteitä
paremmin tmrvaa työkansan edut
Puolueen kunniapuheenjohtajiksi
valittiin kukituksen kohteeksi
tulleet Ville Pessi ja Hertta
Kuusinen edustajakokouksen tervehtiessä
myrskyisin suosionosoituksin
tätä ehdotusta. Kiittäen
kunniasta, Pessi sanoi, että yhte-näisyyskysymyksessä
"olemme as
tuneet askeleen eteenpäin". Hertta
Kuusinen sanoi, että ikunniapu-heenjohtajan
toimi olisi kuulunut
yksinomaan Pessille, sillä "minä
olen siihen vielä liian nuorikin",
hän sanoi.
Uusi keskuskomitea hyväksyttiin
äänestyksettä vaalivaliokun-nan
esittämässä kokoonpanossa!
Henkilövaihdoksia tapahtui kuitenkin
melkoisesti. Keskuskomitean
35 varsinaisesta jäsenestä 10
ön uusia ja 2 entistä varajäsentä.
Vaihdoksia 10 varajäsenen kohr
dalta tuli 7.
Puoluejohdon neliapila koostuu
edelleen seuraavasti: Puheenjohtaja
Aarne Saarinen 58, varapuheenjohtajat
Taisto Sinisalo 45 ja
Olavi Hänninen 41; sekä pääsihteeri
Arvo Aalto 39. Poliittiseen
toimikuntaan tuli edellämainittujen
lisäksi: Oiva Björbacka (uusi).
Arvo Hautala, Anna-Liisa
Hyvönen (uusi), Markus Kainulainen,
Erkki Kivimäki, Oiva Lehto,
Erkki Rau tee (uusi), Jorma
Simpura; Leo Suonpää ja Erkki
Tuominen.
Jenkins erosi
johto-asemasta
Lontoo. ^ Britannian Labor-puolueen
-oikeistoon lukeutuva
Roy Jenkins erosi, maanantaina
puolueen apulaisjohtajan toimesta
sen vuoksi kun puolue vastustaa
Britannian sitomista Euroopan
talousyhteisöön (EEC).
Kaksi muuta oikeistojohtajaa,
jotka äänestivät omaa puoluettaan
vastaan ja toryjen puolesta
EEC: n yhtymisasiassa, epsi Jen-kinsin
mukana työväenpuolueen
"haamuhallituksen" jäsenyydestä
He ovat Harold Lever ja George
Thomson.
Puoluejohtaja Harold Wilson
on monen mielestä heikentänyt
omaa asemaansa oikeistokapinoit-sijoihin
nähden selittämällä, että
hän vastustaa pääministeri Heathin
sopimusta EEC:n liittymi-seksi
vain sen ehtojen perusteella,
eikä periaatteellisista syistä.
Sotavastajnen McGovern sai Vfisconsinin
esivaaleissa meridtsevän vaalivoiton
Mnwäukee. -—VHtaten Wis-consmin
osavaltion esivaalien
tuloksiin Vietnamin sotaa vastustava
senaattori George McGovern
sanoi viikon hpulla,
että hän "on nyt vakavasti
huomioitava"' presidenUiehdok-kuuden
tavoittelija demokraatr
tipuolueessa. '
Senaattori McGovem sai Wisr
consinin esivaaleissa 30 prosenttia
kaikista äänistä. Toiseksi sijoittunut
kuvernööri Wallace, 22
prosenttia, entinen varapresldent
ti, senaattori Hubert Humphrey
21~ prosenttia ja senaattori Edmund
Muskie 10 prosenttia. Neljännelle
tilalle jäänyt New Yorkin
pormestari John Lindsay ilmoitti,
että luopuu presidenttiehdokkuuden
tavoittelusta heikon
kannatuksen vuoksi.
Canadan Rauhan Liiton konferenssikutsu
''Rikkuritiikkeeksi" sanottujen
Wten toiminta valokeilaan
Toronto. — ViJkon lopulla saa- Grangelle $75,000 9 tai 10 vii-tujen
tietojen mukaan Ontarion
prokuiB9^ttorin virasto tutkii tur-vallisi^
jJB- ja väliaikaista apupalvelua
.tarjoavien liikkeiden toimintaajoita
oppositiojäsenet sanovat
Jakpnrikkurilaitoksiksi.
Prokuraattori Dalton Bales ilmoitti;,
toirstaina, että tutkimus on
jo aloitettu. Hän antoi tämän
tiedon y vastauksessaan lainlaati-jakunnän
istunnossa esitettyyn
kysymxHaeen siitä, ^kun erään
tällaisen laitoksen edustaja ja yk
si torontqlainen poliisi tuomittiin
sakkorapgaistukseen laittomasta
salakuuntejiusta.
Mr Bales sanoi toivovansa, että
tutkimusten tulokset voidaan
julkaista njrt pian kun oikeusjuttu
Canadian Driver Poolin edustajaa
Richard Grangea ja toron-tolaiste
jioliisikonstaapelia, Barry
Chapmania vastaan on loppuun
liäsitelty. Molemmat viimeksimainitut
miehet tuomittiin
viikko^pitten keskiviikkona erään
lakkotäi^elun toimitsijan laittomasta;
sMakuuntelusta $500 sak-
"f Opposition toimesta esitettiin
koon. / '
liysymykslä : toimilupakirjoista,
joita on anottu laitoksille, jotka
voivat olla johtokuntiensa jäsen-tenlperusteella
yhteyksissä mainitun.
Canadian Driver Poolin
kanssa, mitä NDP:n johtaja
Stephen Lewis nimitti selvästi
"lakkoja «nurtavaksi yhtiöksi",
Langettäessaan mainitun sak-
'kotuomion Chapmanille ja Grangelle,
tuomari Garth Moore sa^
noi, että rangaistuksen pitäisi
heijastaa heidän toimenpiteitten-
«ä törkeyttä (outrage).
Canadian Driver Pool hankkii
(kuorma-autojen) ajureita, muun
laisia työläisiä ja turvallisuusvä-iceä
lakotaalaisille laitoksille. Red-path.
Sugar käsitti mainitun laitoksen
Vpalvelua" hyväkseen vii-ine
vuonna jolloin sen työläiset
(International Chemical Worker8
Unionia osasto 688:n jäsenet) oli
yat. lakossa. Redpath ' Maksoi
kon aikana saamistaan palveluista,
käyttäen tätä palvelusta hy-väikseen
niin, että sen kuorma-autot
saivat turvallisen pääsytien,
selitti tuomari Moore aikai-semmin.
Chapman ja Grange joutuivat
kiinni itse teosta union saatua
tietää, että heidän Broadview
Avenuen ja Gerrard kadun kulmauksessa
olleen päämajansa puhelin
oli yhdistetty salakuuntelu
laitteisiin.
Orangin liikkeen rikos tehtiiri
ansiotarkoituksessa, selitti tuomari
Moore.
Kylmää se oli
Ontariossa
Huhtikuun kuudennen ja seitsemännen
päivän välisenä yönä
oli Ontarion monilla paikkakunnilla
ennätysmäisiä pakkasia mainittujen
päivien kohdalta. Torontossa
oli kylmemipi kuin milloinkaan
ennen sitten v. 1862,
Kingstonissa 1886 ja Simcoessa
1898.
Geraltonissa oli 29 alapuolella
nollan rikkoen vuoden 1962 pak-kasennätyksen
mikä oli sinä päivänä
8 -astetta alapuolella. Toronton
kansainvälisellä lentokentällä
oli 3 astetta yläpuolella.
Chapleaussa (Sudburyn pohjoispuolella)
oli 8 astetta alapuolella,
Sault Ste. Mariessa 4 yläpuolella
(1923 5 yläpuolella),
Timminsissa 5 alapuolella (1944
2 alapuolella. Kapuskasingissa
11 alajpuolella (1923 10 alapuolella)
Sudburyssa 4 alapuolella
(1944 8 yläpuolella),-North Bays
sa 3 alapuolella (1943 2 yläpuolella).
Muskokassa 1 , yläpuolella
(1943 4 yläpuolella) Windsorissa
19 yläpuolella (1898 22 yläpuolella).
Suurena vastakohtana Ontarion
kiljuville pakkasille voidaan
mainita että Edmontonissa oli
torstaina ennätyslämmin sää, 55
astetta; yläpuolöHä.
Toronto. — Me elämme maailmassa
jossa ilmenee ristirii-taisunjksia,
väkivaltaa, kärsimystä
ja taisteliia. Me elämme
muuttuvassa maailmassa,
jossa varsinkin kehitysmaiden
kansat etsivät oikeutta, vapautta,
parempia elinmahdollisuuksia
ja ennen kaikkea rauhaa.
Maailman ihmiset haluavat
elää rauhassa, jokainen kansa
omalla tavallaan vapaudessa ja
kansansa uskonnon mukaisesti.
Rauhallinen rinnakkaiselo ei
ole mikään tyhjä' unelma. Se
on ihmiskunnan ainoa toivo.
Canadan kansa . on myöskin
huolissaan maailman tilanteesta
ja tulevaisuuden turvallisuudesta.
Me olemme iloisia tapahtumista
viimeisien vuosien aikana,
jotka ovat jännitystä jonkin
verran Jielpottaneet. Valtiovierailut
Canadan ja Neuvostoliiton vä
Iillä, presidentti Nixonin vierailu
Kiinan tasavaltaan ja suunniteltu
matka Neuvostoliittoon toukokuussa
ovat huomattavia tapahtumia
; sopimukset Saksan ja
Euroopan turvallisuudesta, keskustelut-
ydinaseista ja niiden
rajoituksesta, kaikki nämä viittaavat
siihen, että maailman- kan
sojen taistelu rauhan puolesta on
alkanut kantaa hedelmää.
Mutta rauhaa ei ole vielä saavutettu.
Työn rauhan ja aseistar
riisunnan puolesta pitää jatkua.
Canadan Rauhan Liitto tulee
myöskin tätä työtä jatkamaani
työtä jota olemme tehneet yli 20
vuotta. Canadan Rauhan Liiton
ja sen lukuisten jäsenien työ
rauhan rintamalla näiden vuosien
aikana on ollut huomattava,
se on saavuttanut kunnioitettavan
aseman Canadan yhteiskunnassa
ja myöskin kansainvälisellä
tasolla.
Kuitenkin, vaikka maailman
ilmapiirissä näemmekin joitakin
edistyksellisiä suuntia jotka viittaavat
siihen, että mahdollisuuksia
on rauhanomaiseen ystävyyteen
kansojen välillä. Yhdysvaltain
julma sota Indokiinassa jatkuu,
Pariisin rauhanneuvottelut
on taas keskeytetty, keski-Idässä
on monia vaaran alaisia paikkoja,
nämä seikat osoittavat että
meidän jatkuvasti täytyy olla
valveilla.
Saavuttaa)ksemme maailman
rauhan meillä on edelleenkin suuri
työmaa edessämme. Me uskomme,
että Canadan Rauhan
Liitto,' joka yhdistää tuhannet
canadalaiset rauhan asianpuoles-ta—
on vieläkin tärkeä osa jmaa-ilmari
rauhan työssä. Maailman
Rauhan Liiton jäsenenä.
Canadan Rauhan Liitto kutsuu
kaikkia seuroja ja yhdistyksiä,
ammattiliittoja, naisten järjestöjä,
kirkkokuntia ja yksityisiä
kansalaisia osallistumaan koko
Canadaa käsittävään konferenssiin,
tukemaan ja rakentamaan
rauhan työtä yhä suuremmaksi
Canadassa. Kaikki kun
yhdessä työskentelemme, tuloiset
tulevat olemaan sen mukaiset.
Jokainen henkilö on arvokas,
jokaisella, on. tilaisuus osallistua
tähän suuriarvoiseen työhön.
Konferenssi pidetään Torontossa,
lauantaina ja sunnuntaina
toulkokuun 20—21 päivinä. Paikka
on Ontario Institute for Studies
and Education, 252 Bloor
St. • w.,,; \'
Kaikki yhdistykset ja järjestöt
voivat osallistua konferenssiin ja
lähettää edustajia. Työjärjestys
sisältää päätöksiä toimintaan tulevaisuudessa
ja kansallisen johdon
valinnan.
Rekisteerausmaksu on $5.00
edustajalta ja $2.00 oppilailta.
Ainoastaan virallisille edustajille
annetaan äänestysoikeus. .
Liiton johtokunta toivoo, että
joka paikkakunnalla otetaan tämä
kutsu heti huomioon, valitaan
edustajat ja ilmoitetaan heidän
nimensä viimeistään toukokuun
10 päivään mennessä. Liiton uusi
osoite on: National Executive
Committee, Canadian Peace Cong
ress 2239 Yonge St. Room 403.
Toronto 7.
Turvautuuko Nixon
atomiasekäyttöön?
Amerikkalainen lehtimies Jack
Anderson väitti viime perjantaina,
että presidentti Nixon valmistuisi
käyttämään' ydinaseita
Vietnamissa viimeisenä keinona.
Anderson sanoi, että "ydinaseita
saatettaisiin nyt käyttää, jos
presidentti päättäisi, ettei poikiamme
voi muulla tavoin pelastaa."
Entinen tory-pääministeri John
Diefenbaker sanoi Wolfvillessa,
N;S. viime lauantaina, että Yhdysvaltain
hallitusta voi himoit-taa
atomiaseen käyttö, jos kommunistit
uhkaavat Etelä-Vietnamin
hallitusta.
Pohjoisvietnamilaisiksi sanomien
sa vapautusjoukkojen kova painostus
Saigonin asevoimia vastaan
antaa presidentti Richard
Nixonille "kaikkein suurimman
haasteen minkä eteen Yhdysvaltain
yksikään presidentti on joutunut"
sanoi amerikkalaismieli-syydestään
tunnettu entinen tory-johtaja.
Hän sanoi pelkäävänsä,
että "joku tulee suosittelemaan
ydinaseita".
Kulunut viikko on hänelle ollut
historian yksi mustin, sano.'
mr Diefenbaker. Selittämättä
minkälaista "ratkaisua" hän odot
taa, mr Diefenbaker sanoi toivovansa
presidentti Nixoniltr,
ratkaisua mikä säilyttää vapauden.
Väittäen, että Canadaa tuuditetaan
nyt pettävään turvallisuus
tunteeseen mr; Diefenbaker yhtyi
Yhdysvaltain sotaisimpien piirien
väitöksiin "Venäjän suurimmasta
armeijasta ja. toiseksi suurimmasta
laivastosta" ja esitti ar-vosteTunsa
siitä, kun "Canada on
Irähentänyt puolustusmenojaan",
kuten hänen kerrotaan sanoneen.-
Mr Diefenbaker sanoi olevansa
"huolissaan' 'myös "tuulispäi-sestä,
myrkyllisestä ja vaarallisesta
anti-amerikkalaisuudesta"
Canadassa Nixonin Canadan vierailun
aattona. Tässä yhteydessä
hän moitiskeli mm. pääministeri
Pierre Trudeauta Moskovassa viime
keväänä antamaa lausuntoa
USA:n Canadalle aiheuttamista
vaaroista. ; . '
Canadan tulisi tervehtiä yhdysvaltalaista
pääomasijoitusta, uho
si Diefenbaker edellyttäen, että
ulkomaalaisyhtiöt käyttäytyvät
"hyvien canadalaiskansalaisten"
tavoin.
Wisconsinin esivaaleissa voittajaksi
^selviytynyt McGovem
on johdonmukaisemmin kuin
muut demokraattipuolueen presidentti
ehdokkuutta tavoittelevat
miehet vastustanut Nixonin hallituksen
sotapolitiikkaa Indokiinassa.
"Minä olen kyllästynyt vanhoihin
ukkoihin, jotk^ haaveilevat
uusista sodista nuorten
miesten kuolinpaikaksi" hän
on sanonut vaalikokouksissa ja
saanut siitä_. raikuvia suosionosoituksia,
(Nyt näyttää siltä, että nämä
suosionosoitukset ovat Wisconsi-nissa
muuttuneet määrästä laaduksi
— sotavastaisiksi ääniksi.
Hänen • sotavastainen ohjelmansa
menee selvästi pitemmälle
kuin minkään nluun USA:n presidenttiehdokkuutta
tavoittelevan
henkilön.
Hän on ehdottanut sotamäärä-rahojen
alentamista $30 miljardilla,
veropakoreikien sulkemista
ja sitä, että medicare ja lasten
päivähoito saataisiin yleisesti voi
maan.
Aloittaessa kampanjansa tammikuussa
1971, senaattori McGovem
sai kuulla arvioita, että
hän tulee epäonnistumaan samalla
tavalla kuin häntä edeltäneet
muutkin "idealistit". Mutta hän
on jatkanut kampanjaansa sota-vastaisin
tunnuksin.
Luvaten vähentää $30 miljardin
arvosta Pentagonin "rasvakerroksia",
senaattori McGovern
puhuu anti-ballisten ohjusten romuttamisesta
ja siitä, että toinen
puoli Euroopassa olevista amerikkalaisista
sotilaista tuodaan
kotiin, ja että kotimaassa suljetaan
sellaiset sotatukiasemat,
missä asevoimien miehet "istuskelevat
siksi kun heillä ei ole
mitään: tehtävää".
Senaattori McGovern sai ensimmäisen
tärkeän voittonsa Wis-consinin
esivaaleissa.
Vaikka yksi pääskynen ei kesää
teekään, kuten sanotaan, niin
Valkoisessa talossa kiinnitetään
varmasti huomiota Wisconsinin
tapahtumiin juuri nyt, kun presidentti
Nixon on ajautumassa
vaarallisen tiukkaan kulmauk-iseen.
Vaalien 'lähestyessä ovat
hinnat nousseet huimasti työttömyyden
jatkuessa noin kuuden
miljoonan paikkeilla.
Ulkopoliittisella alalla on tullut
jatkuvasti jobinpostia. Esittäessään
julkisesti pyynnön, että
Yhdysvallat lähettäisi joukkomitassa
pommittajiaan Vietnamin
vapaustaistelijoita vastaan, Saigonin
presidentti Thiu tunnusti
viikon lopulla asiallisesti puhuen,
että Nixonin "vietnamilaistutta-misohjelma"
on romahtanut •—•
3aigon ei pystykään pitämään
puoliaan vapaustaistelijoita vastaan.
Ja jos Nixon suostuu Saigonin
"presidentin" pyyntöön ja ryhtyy
suuressa mitassa pommittamaan
taas Pohjois-Vietnamia, se
nostattaa Jisää protestimyrskyä
kautta maailman ja erikoisesti
Yhdysvalloissa, antaen mm. lisää
tuulta senaattori McGovernin
vaalimyllyyn.
Suo siellä ja vetelä täällä, kusten
sanotaan.
— Musteen tuhrija.
Keskiviikko, huhtik. 12 p. — Wed.,. Apr. l2,1972 Sivu 5 - i i ^ '
PABLO NERUDA
Etelä-Amerikan kanisojen tulkki
Tilatkaa Vapaus!
"Hamsburg^n seitsemän"
kidnappaussyytös
mynkään
(Jaitkoa sivulta 2)
tyi antamasta syyllinen lausuntoa
Syytetyt hymyilivät ja syleilivät
toisiaan lukitussa oikeusis-
-tuntohuoneessa jo etukäteen kun
tuli vuototietoja, että valamiehistö
ei pääse yksimielisyyteen syyllisyys-
kysymyksessä. Voittotunnelmaa
himmensi kuitenkin tie-doitus,
jonka mukaan Rev. Berri-gan
ja nunna Elizabeth McAlis-ter
on katsottu syyllistyneeksi
kirjeittensä salakuljetukseen vankilasta
pois.
Mitään hetikohtaisia vihjeitä
ei saatu siitä, aiotaanko poliittista
vainoa jatkaa'edelleen tätä
katolisten rauhanliikettä vastaan.
Kirj. Erfdki Vala
Chileläinen runoilija Pablo Neruda,
syntynyt 1904, on saanut
tämän vuoden Nobelin palkinnon
kirjallisuudessa. Vaikka Nobelin
palkinto sinänsä ei oikeuta kirjallishistoriallisiin
johtopäätöksiin
— palkinnon jaossahan on
ilmennyt sekä "epäjohdonmukaisuutta
että poliittista laskelmointia
— antaa tapaus kuitenkiiT aiheen
ajan aatteiden ja kirjailijäir
aseman tutkiskeluun.
Neruda ei ole ensimmäinen latinalaisen
: Amerikan edustaja,
joka on saanut kuuluisan kirjallisuuspalkinnon.
Häntä ennen sen
ovat saaneet Gabriela Mistral v.
1945 (hänkin kotoisin Chilestä)
sekä Guatemalan Miguel Angel
Asturias v. 1967. Latinalaisella
Amerikalla on monta lahjakasta
kirjailijaa. Neruda on eräs heidän
joukossaan. Mutta kieltämättä
hänellä on erikoisasema. Hänen
runojaan on käännetty miltei kai
kille maailman kielille ja hän on
selvästi ilmaissut poliittisen kantansa:
hän on kommunisti.
Pablo Neruda on ansainnut palkintonsa.
Olisi vain toivonut, että
hän olisi saanut sen aiemmin: tais
teluvuosinaan, eikä nyt, kun hän
on kotimaansa suurläh.=<ttiläänä
Pariisissa. Ruotsin Akatemiallsi
on ollut pienoinen lukk^.rinrak-kaus
diplomaattirunoilijoita kohtaan
(Asturias, Saint-John Perse
ym.) eikä ole toivottavaa, että
Pablo Neruda nähdään nimenomaan
tämän ryhniän. edustajana.
Onhan Neruda, kuten Ruotsin
Akatemian lausunnossa sanotaan,
luonut runouden "joka luonnonvoiman
tavoin elävöittää kokonaisen
maanosan kohtalon ja
unelmat". Parhaat runonsa hän
on kirjoittanut vainottuna ja
maanpakolaisena.
On ehkä syytä mainita, että
Pablo Neruda on kotoisin eteläisestä
Chilestä, jonka luonto on
kammpi ja kylmempi kuin "kuuman
pohjoisen". Etelä-Amerikassahan
ilmasto-olot ovat päinvastaiset
kuin. meillä. Luonnonoloista
ehkä johtuu, että pohjoismaalaiset
ovat kokeneet veturinkuljettajan
pojan Pablo Nerudan runot
itselleen läheisiksi. "Märkä
maa, hehkuvat metsät ja maailman
lopussa mahtavana talvi'\
kuvailee Neruda kotiseutuaan.
Myös Nerudan eräissä mystiikkaa
lähentelevissä, kuolemanlähei-syyttä
aavistelevissa runoissa on
pohjoismaisen raskasmielisyyden
tuntu. Näin on jopa Nerudan huumorissakin—
esimerkiksi laulussa
merinorsusta, joka nousi maihin
Punta Arenasissa ja tarkasteli
kaupungin sankaripatsaita ja
torielämää. Kun ystävällinen
eläin laskeutui takaisin valtamereen,
ampuivat kaupungin asukkaat
sen.
Pablo Neruda off'itse tunnustanut,
että häneen vaikutti ratkaisevasti
oleskelu Espanjaasa ta.sti-vallan
kautena 1930-luyun alussa.
Hän tutustui silloin eteviin espanjalaisiin
ranoilijoihin ja ystävystyi
Frederico Garcia Lorcan
kanssa. Lorcan näytelmiä on paljon
esitetty Suomessa ja teatteri-kävijät
varmastikin muistavat
sen latautuneen tunnelman, joka
niissä vallitsee huolimatta Lor
can lyyrisyydestä ja kielen kauneudesta.
Neruda on oppinut paljon
Lorcalta. Lorcan "Verihäit-ten"
ratsastaja kummittelee taus-,
talla, kun luemme Nerudan runoa
"Ratsumtes sateessa" Pentti Saa-ritaan
suomentamana: "Märät
suitset, oksiston holvi, askel ja as
kel, öisiä kasveja versovat särkyneet
tähdet kuin jää tai'' kuu,
pyörremyrskyhevonen, nuolten
peittämä kuin jäätynyt kirjo —
täynnä vereksiä käsiä, jotka raivo
synnytti."
Chileläinen runoilija ei koskaan
unohtanut, että Francon fasistit
murhasivat hänen ystävänsä Fred
rico Garcia Lorcan. Siitä lähtien
hänestä tuli kommunisti ja Neuvostoliiton
ystävä. Hän palasi kotimaahansa
ja alkoi tehdä, työtä
latinalaisen Amerikan sorrettujen
alaspainettujen kansojen puolesta
sekä runoilijana että poliitikkona.
Vainottuna ja takaa-ajettuna hän
kirjoitti pääteoksensa "Canto generalin")
Suuren laulun v. 1950.
"Laulun isänmaani salaisten siipien
alla", julisti Neruda. Hän oli
ja pysyi latinalaisen Amcrikiin
poikana huolimatta .kasvavasta
kansainvälisestä maineesta ja toi-,
minnastaan Eui'oonassa. Neruda
en käynyt: toimeliaan .Glämän.sä
aikana Helsingissäkin kaksi kcr^.
taa: v. 1955 maailman rauhanneuvoston
kokonk.sc3sa .ia v. 19G5
täällä pidetyssä maailman rauhan,
kongressissa.
Jatkuu seur. numerossa
Annetaanko Can.
kansallispuistot
liikepaikoiksi?
Luonnonsuojelijat ovat käyneet
jatkuvaa kampanjaa jo useiden
vuosien aikana Canadan
kansa/listen puistojen puolesta
säilyttää ne luonnontilassa, kos-kcmaittomina.
Vihollisia ovat olleet
metsä niiavdkaajat, kaivos ja
muut yhtiöt ja nyt on ilmestynyt
näyttämölle uusi vihoHinen,
huvipuistojen rakentajat.
Ensimmäisenä "taistelutantereena
näyttää olevan Banff in
kansallispuisto. Yhtiö, jonka takaajana
on Imperial öljy Co. haluaa
perustaa puistoon hiihtokeskuksen,
Janika nimeiksi tulisi Lake
Louise Villäge, kauniin samannimisen
järven lähistölle.
Suunnitteluun kuuluu hiihtolatujen
lisälksi lukisia kauppoja^ vakituiset
asunnot vähintäin 3,700
asulkkaalle ja 5,000 matkailijalle.
-Ne jotika kannattavat tätä
suunnitelmaa väittävät että jos
mäet; Lake Louisen ympäristöllä
•kehitetään hiihtäjille, niin silloin
ei enää canadalaisten huvi-hiihtäjien
tarvitse mennä hiihtomatkoille
Eurooppaan. Se on
varmasti totta, mutta kyllä Canadassa
löytyy paljon muitaikin
paiklkoja, joita voidaan tähän tar
koitukseen kehittää, ja jättää
luonnonpuistot rauhaan. Tässä
yhteydessä on huomioitava se,
että ei Euroopassalkaan, erikoisesti
Ranskassa ja Sveitsissä ole
avattu kansallispuistoja liikemie-,
hille.
"Jos nyt sallitaan täimä liiike-kehitys
Banffissa", sanovat luonnonsuojelijat,
"ac tulee olemaan
esimerkr.-:inii muistikin • paiiiikaikun .
nille, ja niibkiiän .puistot eivät
enää- iiysy luonnojitilassa. Liit-
. tohal litu H h il jältairr i l.mpilLi, .että
uusia puistoja, avataan Yoko-miMv
ja mui:alla'';in polij.j.icssa.
Se. on ihan tuiiiaa. jos kuitsnA-i^n,
annetaan lupa joillekin yhtiöiiie
kehittää ne liikepaikoiksi." . :
K U O L L U T
Inga Alatalo
(».s. Suominen)
kucir Sutlbury General-sairaalassa
maanantai-iltapäivällä, huhtikuun
10 pnä 1972, oUen 69 vuoden ikäinen..
, :
Lähinnä kaipaamaan jäi mie-hemä
Jfalmari Alatalo, R. B. .3,
Sudbury ja veljensä Sulo Suominen,
Suomessa.
Vainaja lepää Loufrheedin hautaustoimistossa,
252 Rce:ent St. S.,
Hazelin kulmassa. Hautajaiset toimitetaan
toimiston kappcHsta torstaina,,
huhtik. 13 pnä, kello 1.30
iltapäivänllä Park Lawn hautausmaahan,
Sudbury, Ontario.
TOTUUS
Yksi vika nuoremcmassa polvessa
on se, että monet meistä
emme enää kuulu siihen.
EDESMENNEITTEN PITKÄAIKAISTEN
ASIAMIESTEMME
TERTTU TAMMEN
JULIUS A. SEPPÄLÄN
työtä ja muistoa kunnioittaen.
Vapaus Publishing Company Ltd. SUDBURY ONTARIO
A
a
JK:
.no
CX
lU
ii)
•: .n
l,
i •
J
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, April 12, 1972 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1972-04-12 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus720412 |
Description
| Title | 1972-04-12-05 |
| OCR text |
SKf^irt pääsiaiskokous pyrki
riV^nsä yhdistämiseen
jojen hyväksymisen ja johdoii valinnan
lisäksi kantaa hallitukseen ja pre^denttiin
- Helsinki. — Vakavissaan sisäisten
erimielisyyksien voittamiseen
ja" yhttenäjsyyden saavuttamiseen
pyrkinyj;, Suomen kommunistisen
puolueen ;^ää8iäispyhinä pidetty
16. edustajakokoua.hyväksyi yksimielisesti
sille esitetyn poliittisen
päälinjan puolueen yhtenäisyyden
lujittamiseksi.
SKP :n'lähiajan tavoitteet määriteltiin
poliittisessa asiakirjassa.
Muiden asiakirjojen hyväksymisen
lisäksi puoluekokous otti kan-
, taa myöirf presidenttivaaleihin.
Uusi johto valittiin niin ikään
yksimielisesti. Puheenjohtajana
jatkaa Aarne Saarinen, varapuheenjohtajina
Taisto Sinisalo ja
Olavi Häfthinen va pääsihteerinä
Arvo Aäito.
Keskustelussa tuli näkyviin
myös joukko eriäviä mielipiteitä,
kuten Saarinen totesi loppuarvioa
saan. Oleellisin asia oli hän selitti
se, että ''käyty keskustelu on kaikesta
huolimatta osoitus puolueen
kasvavalta pyrkimyksestä poliittiseen
ja ideologiseen yhtenäisyyteen".
Sisäp^Iii.ttisessa kannanotossaan
ed^stajakokous katsoi, että
''pyrkimyksenä tulee edelleenkin
olla vasemmiston ja keskustan
voimiin nojaava yhteistyöhallitus,
koska sillä on edellytykset parhaiten
ajaa työtätekevien etuja.
"Kanta ((hallituskysymykseen)
on sama pääsiäisen jälkeen kuin
oli ennen- pääsiäistä'', totesi varapuheenjohtaja
Taisto Sinisalo leh-distövastaanotolla.
Vuoden 1Ö74 presidenttivaalista
kokouä totesi, että "maahan on
valittava priesidentti, joka vankku
matta toteuttaa rauhan ja ystävyyden
ulkopolitiikkaa ja kehittää
ystävällisiä suhteita Ne'&vosto
liiton kanssa. Hänen on myös toiminnallaan
edistettävä demökraat
tlsta sisäpolitiikkaa ja sellaista
talouspolitiikkaa, joka nykyistä
"Suomen kommunistinen puolue
on valmis huolellisesti ja vakavasti
tutkimaan myös esityksiä
nykyisen presidentin valitsemisesta
seuraavaksi toimikaudeksi
uudelleen tasavallan presidentiksi."
Puheenjohtaja Saaripen totesi
kuitenkin aloitteellisuudesta
asiassa. "Kun tri Ahti Karjalainen
on asiasta tehnyt julkisuudessa
aloitteen, niin käsityksen
mukaan hän myös jatkanee aloitteensa
edellyttämiä toimenpiteitä
paremmin tmrvaa työkansan edut
Puolueen kunniapuheenjohtajiksi
valittiin kukituksen kohteeksi
tulleet Ville Pessi ja Hertta
Kuusinen edustajakokouksen tervehtiessä
myrskyisin suosionosoituksin
tätä ehdotusta. Kiittäen
kunniasta, Pessi sanoi, että yhte-näisyyskysymyksessä
"olemme as
tuneet askeleen eteenpäin". Hertta
Kuusinen sanoi, että ikunniapu-heenjohtajan
toimi olisi kuulunut
yksinomaan Pessille, sillä "minä
olen siihen vielä liian nuorikin",
hän sanoi.
Uusi keskuskomitea hyväksyttiin
äänestyksettä vaalivaliokun-nan
esittämässä kokoonpanossa!
Henkilövaihdoksia tapahtui kuitenkin
melkoisesti. Keskuskomitean
35 varsinaisesta jäsenestä 10
ön uusia ja 2 entistä varajäsentä.
Vaihdoksia 10 varajäsenen kohr
dalta tuli 7.
Puoluejohdon neliapila koostuu
edelleen seuraavasti: Puheenjohtaja
Aarne Saarinen 58, varapuheenjohtajat
Taisto Sinisalo 45 ja
Olavi Hänninen 41; sekä pääsihteeri
Arvo Aalto 39. Poliittiseen
toimikuntaan tuli edellämainittujen
lisäksi: Oiva Björbacka (uusi).
Arvo Hautala, Anna-Liisa
Hyvönen (uusi), Markus Kainulainen,
Erkki Kivimäki, Oiva Lehto,
Erkki Rau tee (uusi), Jorma
Simpura; Leo Suonpää ja Erkki
Tuominen.
Jenkins erosi
johto-asemasta
Lontoo. ^ Britannian Labor-puolueen
-oikeistoon lukeutuva
Roy Jenkins erosi, maanantaina
puolueen apulaisjohtajan toimesta
sen vuoksi kun puolue vastustaa
Britannian sitomista Euroopan
talousyhteisöön (EEC).
Kaksi muuta oikeistojohtajaa,
jotka äänestivät omaa puoluettaan
vastaan ja toryjen puolesta
EEC: n yhtymisasiassa, epsi Jen-kinsin
mukana työväenpuolueen
"haamuhallituksen" jäsenyydestä
He ovat Harold Lever ja George
Thomson.
Puoluejohtaja Harold Wilson
on monen mielestä heikentänyt
omaa asemaansa oikeistokapinoit-sijoihin
nähden selittämällä, että
hän vastustaa pääministeri Heathin
sopimusta EEC:n liittymi-seksi
vain sen ehtojen perusteella,
eikä periaatteellisista syistä.
Sotavastajnen McGovern sai Vfisconsinin
esivaaleissa meridtsevän vaalivoiton
Mnwäukee. -—VHtaten Wis-consmin
osavaltion esivaalien
tuloksiin Vietnamin sotaa vastustava
senaattori George McGovern
sanoi viikon hpulla,
että hän "on nyt vakavasti
huomioitava"' presidenUiehdok-kuuden
tavoittelija demokraatr
tipuolueessa. '
Senaattori McGovem sai Wisr
consinin esivaaleissa 30 prosenttia
kaikista äänistä. Toiseksi sijoittunut
kuvernööri Wallace, 22
prosenttia, entinen varapresldent
ti, senaattori Hubert Humphrey
21~ prosenttia ja senaattori Edmund
Muskie 10 prosenttia. Neljännelle
tilalle jäänyt New Yorkin
pormestari John Lindsay ilmoitti,
että luopuu presidenttiehdokkuuden
tavoittelusta heikon
kannatuksen vuoksi.
Canadan Rauhan Liiton konferenssikutsu
''Rikkuritiikkeeksi" sanottujen
Wten toiminta valokeilaan
Toronto. — ViJkon lopulla saa- Grangelle $75,000 9 tai 10 vii-tujen
tietojen mukaan Ontarion
prokuiB9^ttorin virasto tutkii tur-vallisi^
jJB- ja väliaikaista apupalvelua
.tarjoavien liikkeiden toimintaajoita
oppositiojäsenet sanovat
Jakpnrikkurilaitoksiksi.
Prokuraattori Dalton Bales ilmoitti;,
toirstaina, että tutkimus on
jo aloitettu. Hän antoi tämän
tiedon y vastauksessaan lainlaati-jakunnän
istunnossa esitettyyn
kysymxHaeen siitä, ^kun erään
tällaisen laitoksen edustaja ja yk
si torontqlainen poliisi tuomittiin
sakkorapgaistukseen laittomasta
salakuuntejiusta.
Mr Bales sanoi toivovansa, että
tutkimusten tulokset voidaan
julkaista njrt pian kun oikeusjuttu
Canadian Driver Poolin edustajaa
Richard Grangea ja toron-tolaiste
jioliisikonstaapelia, Barry
Chapmania vastaan on loppuun
liäsitelty. Molemmat viimeksimainitut
miehet tuomittiin
viikko^pitten keskiviikkona erään
lakkotäi^elun toimitsijan laittomasta;
sMakuuntelusta $500 sak-
"f Opposition toimesta esitettiin
koon. / '
liysymykslä : toimilupakirjoista,
joita on anottu laitoksille, jotka
voivat olla johtokuntiensa jäsen-tenlperusteella
yhteyksissä mainitun.
Canadian Driver Poolin
kanssa, mitä NDP:n johtaja
Stephen Lewis nimitti selvästi
"lakkoja «nurtavaksi yhtiöksi",
Langettäessaan mainitun sak-
'kotuomion Chapmanille ja Grangelle,
tuomari Garth Moore sa^
noi, että rangaistuksen pitäisi
heijastaa heidän toimenpiteitten-
«ä törkeyttä (outrage).
Canadian Driver Pool hankkii
(kuorma-autojen) ajureita, muun
laisia työläisiä ja turvallisuusvä-iceä
lakotaalaisille laitoksille. Red-path.
Sugar käsitti mainitun laitoksen
Vpalvelua" hyväkseen vii-ine
vuonna jolloin sen työläiset
(International Chemical Worker8
Unionia osasto 688:n jäsenet) oli
yat. lakossa. Redpath ' Maksoi
kon aikana saamistaan palveluista,
käyttäen tätä palvelusta hy-väikseen
niin, että sen kuorma-autot
saivat turvallisen pääsytien,
selitti tuomari Moore aikai-semmin.
Chapman ja Grange joutuivat
kiinni itse teosta union saatua
tietää, että heidän Broadview
Avenuen ja Gerrard kadun kulmauksessa
olleen päämajansa puhelin
oli yhdistetty salakuuntelu
laitteisiin.
Orangin liikkeen rikos tehtiiri
ansiotarkoituksessa, selitti tuomari
Moore.
Kylmää se oli
Ontariossa
Huhtikuun kuudennen ja seitsemännen
päivän välisenä yönä
oli Ontarion monilla paikkakunnilla
ennätysmäisiä pakkasia mainittujen
päivien kohdalta. Torontossa
oli kylmemipi kuin milloinkaan
ennen sitten v. 1862,
Kingstonissa 1886 ja Simcoessa
1898.
Geraltonissa oli 29 alapuolella
nollan rikkoen vuoden 1962 pak-kasennätyksen
mikä oli sinä päivänä
8 -astetta alapuolella. Toronton
kansainvälisellä lentokentällä
oli 3 astetta yläpuolella.
Chapleaussa (Sudburyn pohjoispuolella)
oli 8 astetta alapuolella,
Sault Ste. Mariessa 4 yläpuolella
(1923 5 yläpuolella),
Timminsissa 5 alapuolella (1944
2 alapuolella. Kapuskasingissa
11 alajpuolella (1923 10 alapuolella)
Sudburyssa 4 alapuolella
(1944 8 yläpuolella),-North Bays
sa 3 alapuolella (1943 2 yläpuolella).
Muskokassa 1 , yläpuolella
(1943 4 yläpuolella) Windsorissa
19 yläpuolella (1898 22 yläpuolella).
Suurena vastakohtana Ontarion
kiljuville pakkasille voidaan
mainita että Edmontonissa oli
torstaina ennätyslämmin sää, 55
astetta; yläpuolöHä.
Toronto. — Me elämme maailmassa
jossa ilmenee ristirii-taisunjksia,
väkivaltaa, kärsimystä
ja taisteliia. Me elämme
muuttuvassa maailmassa,
jossa varsinkin kehitysmaiden
kansat etsivät oikeutta, vapautta,
parempia elinmahdollisuuksia
ja ennen kaikkea rauhaa.
Maailman ihmiset haluavat
elää rauhassa, jokainen kansa
omalla tavallaan vapaudessa ja
kansansa uskonnon mukaisesti.
Rauhallinen rinnakkaiselo ei
ole mikään tyhjä' unelma. Se
on ihmiskunnan ainoa toivo.
Canadan kansa . on myöskin
huolissaan maailman tilanteesta
ja tulevaisuuden turvallisuudesta.
Me olemme iloisia tapahtumista
viimeisien vuosien aikana,
jotka ovat jännitystä jonkin
verran Jielpottaneet. Valtiovierailut
Canadan ja Neuvostoliiton vä
Iillä, presidentti Nixonin vierailu
Kiinan tasavaltaan ja suunniteltu
matka Neuvostoliittoon toukokuussa
ovat huomattavia tapahtumia
; sopimukset Saksan ja
Euroopan turvallisuudesta, keskustelut-
ydinaseista ja niiden
rajoituksesta, kaikki nämä viittaavat
siihen, että maailman- kan
sojen taistelu rauhan puolesta on
alkanut kantaa hedelmää.
Mutta rauhaa ei ole vielä saavutettu.
Työn rauhan ja aseistar
riisunnan puolesta pitää jatkua.
Canadan Rauhan Liitto tulee
myöskin tätä työtä jatkamaani
työtä jota olemme tehneet yli 20
vuotta. Canadan Rauhan Liiton
ja sen lukuisten jäsenien työ
rauhan rintamalla näiden vuosien
aikana on ollut huomattava,
se on saavuttanut kunnioitettavan
aseman Canadan yhteiskunnassa
ja myöskin kansainvälisellä
tasolla.
Kuitenkin, vaikka maailman
ilmapiirissä näemmekin joitakin
edistyksellisiä suuntia jotka viittaavat
siihen, että mahdollisuuksia
on rauhanomaiseen ystävyyteen
kansojen välillä. Yhdysvaltain
julma sota Indokiinassa jatkuu,
Pariisin rauhanneuvottelut
on taas keskeytetty, keski-Idässä
on monia vaaran alaisia paikkoja,
nämä seikat osoittavat että
meidän jatkuvasti täytyy olla
valveilla.
Saavuttaa)ksemme maailman
rauhan meillä on edelleenkin suuri
työmaa edessämme. Me uskomme,
että Canadan Rauhan
Liitto,' joka yhdistää tuhannet
canadalaiset rauhan asianpuoles-ta—
on vieläkin tärkeä osa jmaa-ilmari
rauhan työssä. Maailman
Rauhan Liiton jäsenenä.
Canadan Rauhan Liitto kutsuu
kaikkia seuroja ja yhdistyksiä,
ammattiliittoja, naisten järjestöjä,
kirkkokuntia ja yksityisiä
kansalaisia osallistumaan koko
Canadaa käsittävään konferenssiin,
tukemaan ja rakentamaan
rauhan työtä yhä suuremmaksi
Canadassa. Kaikki kun
yhdessä työskentelemme, tuloiset
tulevat olemaan sen mukaiset.
Jokainen henkilö on arvokas,
jokaisella, on. tilaisuus osallistua
tähän suuriarvoiseen työhön.
Konferenssi pidetään Torontossa,
lauantaina ja sunnuntaina
toulkokuun 20—21 päivinä. Paikka
on Ontario Institute for Studies
and Education, 252 Bloor
St. • w.,,; \'
Kaikki yhdistykset ja järjestöt
voivat osallistua konferenssiin ja
lähettää edustajia. Työjärjestys
sisältää päätöksiä toimintaan tulevaisuudessa
ja kansallisen johdon
valinnan.
Rekisteerausmaksu on $5.00
edustajalta ja $2.00 oppilailta.
Ainoastaan virallisille edustajille
annetaan äänestysoikeus. .
Liiton johtokunta toivoo, että
joka paikkakunnalla otetaan tämä
kutsu heti huomioon, valitaan
edustajat ja ilmoitetaan heidän
nimensä viimeistään toukokuun
10 päivään mennessä. Liiton uusi
osoite on: National Executive
Committee, Canadian Peace Cong
ress 2239 Yonge St. Room 403.
Toronto 7.
Turvautuuko Nixon
atomiasekäyttöön?
Amerikkalainen lehtimies Jack
Anderson väitti viime perjantaina,
että presidentti Nixon valmistuisi
käyttämään' ydinaseita
Vietnamissa viimeisenä keinona.
Anderson sanoi, että "ydinaseita
saatettaisiin nyt käyttää, jos
presidentti päättäisi, ettei poikiamme
voi muulla tavoin pelastaa."
Entinen tory-pääministeri John
Diefenbaker sanoi Wolfvillessa,
N;S. viime lauantaina, että Yhdysvaltain
hallitusta voi himoit-taa
atomiaseen käyttö, jos kommunistit
uhkaavat Etelä-Vietnamin
hallitusta.
Pohjoisvietnamilaisiksi sanomien
sa vapautusjoukkojen kova painostus
Saigonin asevoimia vastaan
antaa presidentti Richard
Nixonille "kaikkein suurimman
haasteen minkä eteen Yhdysvaltain
yksikään presidentti on joutunut"
sanoi amerikkalaismieli-syydestään
tunnettu entinen tory-johtaja.
Hän sanoi pelkäävänsä,
että "joku tulee suosittelemaan
ydinaseita".
Kulunut viikko on hänelle ollut
historian yksi mustin, sano.'
mr Diefenbaker. Selittämättä
minkälaista "ratkaisua" hän odot
taa, mr Diefenbaker sanoi toivovansa
presidentti Nixoniltr,
ratkaisua mikä säilyttää vapauden.
Väittäen, että Canadaa tuuditetaan
nyt pettävään turvallisuus
tunteeseen mr; Diefenbaker yhtyi
Yhdysvaltain sotaisimpien piirien
väitöksiin "Venäjän suurimmasta
armeijasta ja. toiseksi suurimmasta
laivastosta" ja esitti ar-vosteTunsa
siitä, kun "Canada on
Irähentänyt puolustusmenojaan",
kuten hänen kerrotaan sanoneen.-
Mr Diefenbaker sanoi olevansa
"huolissaan' 'myös "tuulispäi-sestä,
myrkyllisestä ja vaarallisesta
anti-amerikkalaisuudesta"
Canadassa Nixonin Canadan vierailun
aattona. Tässä yhteydessä
hän moitiskeli mm. pääministeri
Pierre Trudeauta Moskovassa viime
keväänä antamaa lausuntoa
USA:n Canadalle aiheuttamista
vaaroista. ; . '
Canadan tulisi tervehtiä yhdysvaltalaista
pääomasijoitusta, uho
si Diefenbaker edellyttäen, että
ulkomaalaisyhtiöt käyttäytyvät
"hyvien canadalaiskansalaisten"
tavoin.
Wisconsinin esivaaleissa voittajaksi
^selviytynyt McGovem
on johdonmukaisemmin kuin
muut demokraattipuolueen presidentti
ehdokkuutta tavoittelevat
miehet vastustanut Nixonin hallituksen
sotapolitiikkaa Indokiinassa.
"Minä olen kyllästynyt vanhoihin
ukkoihin, jotk^ haaveilevat
uusista sodista nuorten
miesten kuolinpaikaksi" hän
on sanonut vaalikokouksissa ja
saanut siitä_. raikuvia suosionosoituksia,
(Nyt näyttää siltä, että nämä
suosionosoitukset ovat Wisconsi-nissa
muuttuneet määrästä laaduksi
— sotavastaisiksi ääniksi.
Hänen • sotavastainen ohjelmansa
menee selvästi pitemmälle
kuin minkään nluun USA:n presidenttiehdokkuutta
tavoittelevan
henkilön.
Hän on ehdottanut sotamäärä-rahojen
alentamista $30 miljardilla,
veropakoreikien sulkemista
ja sitä, että medicare ja lasten
päivähoito saataisiin yleisesti voi
maan.
Aloittaessa kampanjansa tammikuussa
1971, senaattori McGovem
sai kuulla arvioita, että
hän tulee epäonnistumaan samalla
tavalla kuin häntä edeltäneet
muutkin "idealistit". Mutta hän
on jatkanut kampanjaansa sota-vastaisin
tunnuksin.
Luvaten vähentää $30 miljardin
arvosta Pentagonin "rasvakerroksia",
senaattori McGovern
puhuu anti-ballisten ohjusten romuttamisesta
ja siitä, että toinen
puoli Euroopassa olevista amerikkalaisista
sotilaista tuodaan
kotiin, ja että kotimaassa suljetaan
sellaiset sotatukiasemat,
missä asevoimien miehet "istuskelevat
siksi kun heillä ei ole
mitään: tehtävää".
Senaattori McGovern sai ensimmäisen
tärkeän voittonsa Wis-consinin
esivaaleissa.
Vaikka yksi pääskynen ei kesää
teekään, kuten sanotaan, niin
Valkoisessa talossa kiinnitetään
varmasti huomiota Wisconsinin
tapahtumiin juuri nyt, kun presidentti
Nixon on ajautumassa
vaarallisen tiukkaan kulmauk-iseen.
Vaalien 'lähestyessä ovat
hinnat nousseet huimasti työttömyyden
jatkuessa noin kuuden
miljoonan paikkeilla.
Ulkopoliittisella alalla on tullut
jatkuvasti jobinpostia. Esittäessään
julkisesti pyynnön, että
Yhdysvallat lähettäisi joukkomitassa
pommittajiaan Vietnamin
vapaustaistelijoita vastaan, Saigonin
presidentti Thiu tunnusti
viikon lopulla asiallisesti puhuen,
että Nixonin "vietnamilaistutta-misohjelma"
on romahtanut •—•
3aigon ei pystykään pitämään
puoliaan vapaustaistelijoita vastaan.
Ja jos Nixon suostuu Saigonin
"presidentin" pyyntöön ja ryhtyy
suuressa mitassa pommittamaan
taas Pohjois-Vietnamia, se
nostattaa Jisää protestimyrskyä
kautta maailman ja erikoisesti
Yhdysvalloissa, antaen mm. lisää
tuulta senaattori McGovernin
vaalimyllyyn.
Suo siellä ja vetelä täällä, kusten
sanotaan.
— Musteen tuhrija.
Keskiviikko, huhtik. 12 p. — Wed.,. Apr. l2,1972 Sivu 5 - i i ^ '
PABLO NERUDA
Etelä-Amerikan kanisojen tulkki
Tilatkaa Vapaus!
"Hamsburg^n seitsemän"
kidnappaussyytös
mynkään
(Jaitkoa sivulta 2)
tyi antamasta syyllinen lausuntoa
Syytetyt hymyilivät ja syleilivät
toisiaan lukitussa oikeusis-
-tuntohuoneessa jo etukäteen kun
tuli vuototietoja, että valamiehistö
ei pääse yksimielisyyteen syyllisyys-
kysymyksessä. Voittotunnelmaa
himmensi kuitenkin tie-doitus,
jonka mukaan Rev. Berri-gan
ja nunna Elizabeth McAlis-ter
on katsottu syyllistyneeksi
kirjeittensä salakuljetukseen vankilasta
pois.
Mitään hetikohtaisia vihjeitä
ei saatu siitä, aiotaanko poliittista
vainoa jatkaa'edelleen tätä
katolisten rauhanliikettä vastaan.
Kirj. Erfdki Vala
Chileläinen runoilija Pablo Neruda,
syntynyt 1904, on saanut
tämän vuoden Nobelin palkinnon
kirjallisuudessa. Vaikka Nobelin
palkinto sinänsä ei oikeuta kirjallishistoriallisiin
johtopäätöksiin
— palkinnon jaossahan on
ilmennyt sekä "epäjohdonmukaisuutta
että poliittista laskelmointia
— antaa tapaus kuitenkiiT aiheen
ajan aatteiden ja kirjailijäir
aseman tutkiskeluun.
Neruda ei ole ensimmäinen latinalaisen
: Amerikan edustaja,
joka on saanut kuuluisan kirjallisuuspalkinnon.
Häntä ennen sen
ovat saaneet Gabriela Mistral v.
1945 (hänkin kotoisin Chilestä)
sekä Guatemalan Miguel Angel
Asturias v. 1967. Latinalaisella
Amerikalla on monta lahjakasta
kirjailijaa. Neruda on eräs heidän
joukossaan. Mutta kieltämättä
hänellä on erikoisasema. Hänen
runojaan on käännetty miltei kai
kille maailman kielille ja hän on
selvästi ilmaissut poliittisen kantansa:
hän on kommunisti.
Pablo Neruda on ansainnut palkintonsa.
Olisi vain toivonut, että
hän olisi saanut sen aiemmin: tais
teluvuosinaan, eikä nyt, kun hän
on kotimaansa suurläh.= |
Tags
Comments
Post a Comment for 1972-04-12-05
