Vapaus, December 24, 1925

              » I s '
5 iiii?-
fr
«f
fejÄKfÄS, • Oat, Jola tilstaJ,.'terstoi i a IssafifaL^
T o i m i t t a j a t :
a G. NEIL. AEVO VAABA.
, VAPAVS (liberty)
Tfcs only organ of Hanisli Worker8 in Caaada. Fnb-
I M s d i n Södbary, Ont,,every Toesday, Tbarsday and
^ ^ * ^ ^ e r e d st the Post Office Department, Ottawa,
ca geeond clsss matter. -
General sdvertising rates 75c per coL Inch. Bli-
Elmmn charge for aingle insertion 75c. The Vapaus
la the best advertiEjng medium among
PeotJe in Canada. >' : '
tbe Finnish
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. $4.00, puoU vk. ?2.26, kolme kk.
^1.50 j a yksi kk. 76e. v ^
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, y M ^ ?5.60, puoli vk.
03.00 j a kolme kk. $1.75.
Tilauksia, joita el nenrfa r»ba, ei tb.^a lähettan^äan,
p i t d asiamiesten joilla on takaukset
ILMOITUSHINNAT VAPAUDESSA:
Naimailmotukset $1.00 kerta, $2.00 kaksi kertaa.
AvioliittoonmenoilmofBkset 50c palstatuuma.
Nimenrauutosilmotukset 60c kerta, $1.00 3 kertaa.
SyntymaUmotukset $1.00 kprte, $2.00 3 kertaa.
Avioeroilmotukset $2.00 kerta, $3.00 kaksi Jcertaa.
Kuolemanilmotukset 52.00 kerta, $,60c lisämaksu
liitoslauseelta tai muistovärssyltä. -
Halutaahtiedot j a osot^Umotnkset 50c- kerta, $1.00
ttolmekerlaa. . , , , ,
Tilapäisilmottajien ja ilmotusakenttuurien on, vaa­dittaessa,
lähetettävä ilmotushinta etukäteen.
torissa
(ehteen
Tiistain lehteen aijotut ilmoitukset pitää olla kont-ssa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina j a lauantain
torstaina kello 3.
Vapauden konttori ja toimitus: Liberty Bldg Lome
et Puhelin 1038. Postiosote; Box 69, Sudbury, Ont.
Jos ette milNin tahansa saa vastausta ensimaiseen
Mijeeseenne. Mrjolttakaa uudelleen ; liikkeenhoitaja.i
persoonallisena niui-ellä. . • ' .
J . V. KANff\STO. Liikkeenhoitaja.
Yhäysvall&t vohst suuimitella sellaista poiitlikkaa,
—Joulun tShden ilmestyy lehtemme seuraixva nu­mero
vasta ensi tiistaina. ^ ' r
= i , y
HerM itä borpttaa brittiisi
YalMiintaa
Englannin kansainvälisen aseman, mika on järldky'
nyt perustuksiaan myotenV määrittelee Amerikan kapi
talismin voittoisa edistyminen, ja; kaikkialla Aasiassa
kudiuvä'vallankumous, joka löytää Neuvostoliitossa tu­kensa.
Kaikki toiset kansainväliset kysymykset — Eng*
lännin ja Ranskan välinen \taistelujc^toasemasta Euro*
passa ovat melko toisarvoisia. Joa kilpailu Yhdys^
valtojen taholta ei olisi lis&äntymässä, ja ellei tässä kil*
pailuista olisi lainkaan edellytyksiä yhteentörmäykseen,
-niin. Englanti voisi helposti selvittää välinsä" Hanskan
kanssa. Ja ellei i idässä > olisi Neuvostoliitosta tukensa
löytävää v^llankumtjusliikettä, niin Englannilla voisi oi-'
Ia jotain toiv^itia suoriutua voitokkaa3ti nykyisestä ta-loudellisester
puladta, aivan saarnoin kuin se kykeni voit'
iamaän Napoleonin sodista johtunet äärettömät talou-
^'^HelUset vaikeudet. '''( "
Yhdysvdtmn mahtavuuden lähteet
; 'Yhdysvaltaia kasvaminen yhä voimakkaammaksi ei
jobclu pinomaan Amerikan pääomien lisääntymisestä.
•Amerikan asema johtavana vimperialistisena niahtitia
maailmasisa^ johtuu siitä, «ttä se omaa suunnattomat 'ko­timaiset
markkinat, jotka ovat ääo^ttö^än voimakkaalla
|tavalla' kiihottaneet Amerikan kapitalismin • kehittyniisi-tä,
kuin jnyös ^iitä, että 'se omaa koskemattoman
maantieteellisen aseman, joka- tekee ulkopuolisen hävi-lyksen
Yhdysvalloissa mahdotiömaiksi.-^ l^dysvallat mu-
|sertaä Englantia teollisuuden^ kaupan' ja > luotonannon
aloilla. Se voi sen tehdä my ijiilpailussa merellä
^Ryhttyessämnie kilpailemaan - Yhdysvaltain' kanssa :so­talaivojen
rakentamisessa, tulemmb löytämään itsei9;^e
Jyotyinä,^ selitti Lontoon pörssin :äanenkannattaj a 4;The
, £conomiat3>, Washingt9nin konferenssin edellä.
Anglo-iimerikalainen kilpailu
o kilpaikssaan Yhdysvaltojen kanssay puolustaa'Eng­lanti
vain asemiaan^ iCun se tuli Washingtonissa ^ako-ieti&
ai luopumaan lalpailusta «dreadnoughtien» raken-itämisessä,
niin se yritti korvata sitä lisääntyneellä risv
teilijäinvrakentamisella.v .Pakotettuna suostumaan mal^
simaaan >^ suunnattoman vuoteisen .suori-tidcsensotovelbta,
se;yritti korvata sitä korottamalla
; Jkomin hintaa. Pakotettuna luopumaan sekaantumisesta
Kiiium::£»loihitt, hankki. Englanti ;.itselleen ^ korvausta
;^htjTOai1ä eUcäisemäänKiinan^ t^^^^
imusta, johon Yhdysvallat - oli
suostuniaaii...; Suurbrita^nian .politiikka - Yhdysvaltoja
kdbtaan on epätoivon politiikkaa^ ti^l/paremmin sanoen
pettymystä taottavaa konservatismia, politiikkaa,^ joka
kantaa tuhoban häviön leimaa. . ,
A Ximo -r-r brittiläiseji valtakunnan Ukilleen häntäpää
— heikko kohta —
ml
m
Jos brittiläinen politiikka on kärsinyt tappionjtais-tellessaan'^
väkiluvultaan tiiin pieniä?'maita vastaan^ kjjin
pyat Persia .ja Afganistan,, jotka,ovat alkaneet" ottai
<maan vasta ensimäisiä askeleita .kapitalistisessa kehityk­sessä^
niin Englannin yhteenotto 'Kiinan kanssa tietää
;Britanman>ida|v,! politiikan kirjaimellista luhistumista.
JprofessoriCroosset sanoo, että Kiinan teollisuusmaaksi
tulemisen pai\'ä tietoa brittiläisen vallan loppua idässär
Mutta ^paljoa enheri kuin Kiina kykenee pommittamaan
Englantia idässä oman teolIisuutensaUuotteilla — tämä
:j^rosessi on jo alulla —ilmenee ensimäisenä seurauk-
:j^na KiinanUeollisuuden kehityks^tä proletariaaiin ja
r^qzvariston^ ihnodostumlnen.' r Jo pelkkä pikkuporvaris­ton
demplnratian nousu szmttaa^^ Englannin toivottomaan
, aseinaan* Yhdysvallat ja Japani pyrkivät Kiinassa saa­jinaan
suorporvaiis^on 'kannatuksen, yrittävät, myön^-
'inäl.Ia « t i ^ ^ Pj0iTaxi6tpUe,..Juod itselleen yhteis^
kimnaliisai pobjan, vivi^^ aviilla nirll'e'~o^si mah-
^o}lyta k d ^ ^ t n a kapltäli^i^
p!iixm^^ilietit^Wl^vtDpr^
koska sen rikkaudet sallivat maljdollisuuden osoUaa by-via
kohtelu^ Kiinan porvaristoa kohtaan. Kaukonäköi­set
Japanin politiikot voivat myös toimia samanlaisen
politiikan merkeissä, mutta'maantieteellinen ja sivis­tyksellinen
läheisyys saattaa heidät uneksimaan Kiinan
järjestäjän osasta ja niistä voitoista, jolta tämä osa
tuottaa heille. Englanti ei kuitenkaan ole tilaisuudessa
kä)-ttaniaan samanlaista polltilidcaa; sillä ei ole edelly­tyksiä
lahjoa idän porvaristoa lainoilla, ja, mlkä_on
vielä täHceämpää, se ei voi myöntyä suurten itsenäisten^
porvarillisten valtojen luomiseen idässä. Amerikalla ei
ole mitään suuria siirtomaita idässä. Japanilla on hai'
lussaan vain Koi^a ja etelä-Mantshuria- Mutta Eng'
lännillä on hallussaan Intia. -
"SVouseva itä kumoaa brittiläisen kontrollin
Kansallisen vallankumousliikkeen voitto idässä
yleensä, ja etukädessä tuossa sumuttomassa maassa.
Kiinassa, on suoranainen haaste Britannialle. Jokainen
brittiläinen imperialisti toteaa, että Kiinan todellisen
itsenäis^den saavuttaminen, itsenäisyyden, mikä voi
avata sen laajat edellytykset taloudelliselle ja henki;
selle kehitykselle, voi joka päivä aiheuttiaä Intian jokai­sen
työläisen, talonpojan,oppineen ja porvarin mieles­sä
kysymyksen: «Miksikä Kiina voi olla itsenäinen,
emmekä me?» Vallankumouksen voitto Kiinassa mer­kitsee
vallankumouksen voittoa ^oko Intiassa, elle^ vii-desgä,
niin kymmenessä, ja ellei kymmenenä, niin kah­dessakymmenessä
vuodessa. Tästä syystä ei EngPanti
voi sovitella nousevan idän kanssa;- tästä sVystä se vas­tustaa
;töusevaa itä^. Ja on-tuomittu sen lyötäväksi.
Neuvostoliiton osuus
Brittiläiset impefialjstlt, joilla on aavistus lähesty
västä tappiosta, eivät voi kuvitella brittiläisen politiikan
seurausta tällaiseksi* He pyrkivät työntämään syyri
siihen.johonkin muuhun ulkopuoliseen tekijään. Ja he
löytävät ^sellaisen Neuvostoliiton muodossa. Oliäi. lap­iollista
kieltää ^e ääretön merkitys, mikä Neuvostolii­tolla-
on Aasian vallatrkumöusliikkeen kehitykselle. Ve-näjäir
vallankumouksen voiton vaikutus ja kokemukset
jo\iduttavat asiain kehitystä idässä. Mutta Venäjän
vallankumous on samalla historiallinen tosiasia, se on
oleellmen osa siitä historiallisesta kehityksestä, mikä
johtaa koko' Aasian kumoukseen. Brittiläinen ajatus.
että ensiksi pitäisi museitaayihäjän vallankumous sli
nä mielessä, että myöhemmin kukistettaisiin Aaspm va
lankumous, ei {arkota mi^utä kuiii ohjelmaa: ^ taistella
vallankumousta vastaan^ idässä yleensä.
' > Neuvostovalta yoittaa
. Vaikkapa tämä ohjeina näyttpkin erittämjärkeväl-;
tä brittiläisille imperialisteilie,' ko^ka ^enäläJ' vallan­kumous
-r- ensimälsenä sosialistisena,, valjlankunrouk^
— nostattaa koko kapitalistisen inaailman^nlt^^^ sitä
vastaan, hiin on paljoa vaikeampaa nostattaa k^täiäti-sia
valtoja jotka eivät harrasta brittiläisten etujen
puolustamista idässä —idän kansallista vallankumous­liikettä
vastaan. ~ Epäilemättä kärsii brittiläisten euiin
nitelma siitä seikasta, että hei^^rittäyät särkeä päl|cinäi:i
lujimmasta paikasta:' Neiivöstoiiittq on jo t ö d ^^
voittoisasta vallankumouksesta, järjestyneoia " voiinak'
kaaksi valtioksi. Ja ryhtyinihen taisteluun idän yal
lankomousjtfi vastaan, rinhah Neuvostoliittoa vastaan
käytävän taistelun kanssa, merkitsee taistelun'alkamista
vaikeammasta päästä. Tämä sUuhnitelma lupaa Englan
nille varman tappion, ^illä se ei onnistu Neuvöstplilton
hävittämisessä. Ja jokainen sota Neuvostoliittoa vastaan,
antaa hengähdysaikaa idän kansojen vallankumouksille,
samoinkuin tilaisuuden järjestämistyöhön: p '
Brittiläisen politiikan ristinpuu ~ vallankumous
Siitä/huolimatta hlihin^uuntaan tapaukset kehittyvä^
ei ole vähintäkään epäilystä siitä, etteikö taistelu Neu
vostoHlttoa ja •kapinallisia idän kansoja vastaan muo
dostaisi Englannin ulkomaapolitiikan keskei^ntä kysy­mystä;
kysymystä, mikä määrää brittiläisen valtdkun
nan iilkomaapolitiikän kaikessa laajuudessaan» Sentäh
den Englannin jokainen toimenpide missä osassa nuta
ilmaa, tahahsa, ei voi meikitä mitään muuta kuin osit­taista
^liikekannalle; asettumista päävihollista, vallanku
mousta vastfian,f.mikä j^htyy dynamiitilla räjäyttämään
pirstaksi jo horjuvia brittiläisen maailmanherruuden
peruskiviä. .r ;j -/l ^
KarlRadeL
. Eoitimiuiistiset sankarit
. Kommunistien miehuus vaikuttaa välistä raakalais­maisiin
porvareihin jopa niin voimakkaasti, etteivät
saata salata ihai|uaan. Niinpä kirjot\aa unkarilainen
lehti Ujsag Rakosista:
•t. Meidän on avoimesti myönnettävä, ettS me luutu­neet
porvarilliset ihmiset häpeämme jonkunverran aja­tellessamme
Rakosia ja hänen tovereitaan;:- Sillä nämä
ihmiset, jotka seisovat kuoleman varjossa ja tuntevat^
tietävät, _etleivät he voi odottaa mitään sääliä, eivät ai--
noallakaan sanalla vähennä'rikostaan, eivät kiellä sitä,'
eivätkä, peruuta mitään, eivätkä myös siten tee raskasta'
rikosta:.meille käv tämän kautta mahdottomaksi hai-
'veksia heitä. Me häpeämme, että kommunismilla on
.fanatiifckonsa,. joille:ihanne merkitsee enemmän kuin
vähäarvoinen elämä. Porvarillinen ajatus sitä vastoin
ei voi osottäa mitään fanatiikkoja.. Mitä porvarillisen
ajatuksen edustajat rikkovat ihanteensa puolesta, sen
kieltävät he heti jouduttuaan vastaamaan asiastaan.»
x.:-s Ulkomainen työv^enlditi, joka lainaa^delläolevan,-
huomauttaa, että "tämän IJuonted^uuden'toiselta jäi
luonteettomuuden toiselta ^puolen, saattaa ^erinomaiseen
Hyyin esittää. ; - ^- - •;
Proletariaatti <fa "historiallisesti kc^oaVa luokkäj
nullä on tulevaisutisihänteenkt^' jonka puolesta' kannat-
YHDYSVALLAT VARASTAMASSA
CANADAN VETTÄ
Tässä maassa on puhuttu paljon
siitä, mitep Chicagon' kaupunki va­rastaa
vettä Michiganin "järvestä.
Sanottu kaupunki tarvitsee sitä ja
l>äästää ^en sitten likaviemäreistään
— ei takasin siihen järveen, mistä
se on otettu — vaan Yhdysvaltain
Buuriinpaah jokeeia, Mississippiin,
johtaviin vesiin. Kaupungin nyky­ään
käyttämä vesimäärä on aiheut­tanut
sen, että YMysvaltain. j a Ca­nadan,
rajaygsistössä on veden pinta-ala
huomattavasti laskenut. \
Alutta nyt'ovat asiat kehittyneet
seilaisiksi, että Yhdysvallat tarvit-sisiväl
y^tä suurien järvien vettä
vielä enemmän. Sillä visseissä osis­sa
Mississippi- ja Ulinois-jokia tar­vittaisiin
enemmän vettä, jotta niis­sä
voitaisiin harjottaa laivaliikennet^
tä. Niissä joissa oi^ ollut aiemmin
paljonkin vettä, mutta se on niistä
vähinerin' vjähentynyt. - ''
Tiedemiehet ovat todenneet, että
sellaisella? paikoilla, missä on run­saasti
kasvullisuutta — pääasiassa
metsää -r— sataa paljon. runsaam­min,
kuin sellaisilla' seuduilla, misr
?^ ''f^f T'^^""^^;] loin ön ryhdyttävä neuyottelemaan
Lisaksi ovat tiedemiehet todenneet,] annettava, taas tyhjiä lupauksia.
että sadeveden määrä pienenee a -
käli kuin kasvavat metsät haka­taan
pois. Ja Yhdysvalloissakin on
Mississippi-laaksossa asutua.. aiheiit-tanut
metsien häviämisen, jöko^ puu­tavaraliikkeiden
toimesta -luurjocetun
metsänraiskauksen tai maanviljelyk­selle
j a asutukselle raivaamisen johp
dosta. Ja tämä on aiheuttanut, että
Mississippi- ja. IlUftois-joet eivät ole
enää, niin keiyollisia laivaliikenteel-le/
i. kun aiemmin, sillä vesi on«>niis-sä
yähentynyt, ku^ sitä ei enää sa-
.devetenä kerry,, näihin j okiin Jiiin
runsaasti. .''.v', .
NiUl^ Yhdysvaltain 26'vpltioUa,
joU»; koskevat Mississippi-laaksoon
on yksiä j a ..toisia yhteisiä 'asioita.
Sen vuoksi ne ovat perustaneet
"l^ississippi-Ja^kson liitor»." Laivalii-
Jcenne Missia^ipiösä on yksi sellaisia
yhteisiä aswita<.Niinpä pA tämä liit­to
vaatinut fiallitusla ja kongressia
ryhtymään sekaisiin lainsäädämiöl*
lisiin toimen^teisi että, .Michiga­nin:-
järvestä iä^öiiBiirtj^htiattär vet­tä
;^seenalaiBiin jokiin, laivaliiken­teen
elvyttj^miäeksi niissä. > ^
Canadalaiset; selittävät nyt, ycttä
se ei käy laatuun. Sillä Chicagon
j)ar'aikaa harjpttamasta ."varkaudes­t
a " on jo koit^nnt haittaa. Jos nyt
aiiurten järvien/vettä, laskettaisin
lisää Mississippiin, niin siitä. aiheu-tulsi/
monia vaikeita seurauksia. Jär-vienv
välille rakennetut:; kanavat tu-^
lisivai ^ytto^elvpttlÄaiksL Samoitf
kaikki salamalaitteet. Ja St. Law-rence-
virta voisi sitten - tulla (laiva­liikenteelle
kelpaamattomaksi. Osa
Ontarion inaakunnan omistamista,
näistä vesistä: voimansa saavista
sivqimalaitoksista tulisivat tarkotuk-seensa,
joko .enemmän^.tai vähem­män
kelpaamattomiksi.
BRlTTILXlSEN DIPLOMATIAN
VOITTO
Ranskalaiset, jotka ovat häärineet
kauheissa veritöissä Syyriassa, ovat
ilmottaneet ottavansa käytäntöön
brittiläisten diplomatian menettely­tavat
maan alkuasukkaita sortaes­saan.
^
Kyliähän ne brittiläisen imperia­lismin
^kätyritkin, ovat noin vaan
suoralta Jcädeltä lahdanneet siirtor
maakansoja, mutta heidän menette­lytapansa
ovat olleet enimmäkseen
sellaisia, jotka mubtuttavat' "petku­tusta."
' ffienommalla nimellä sitä
kutsulbaah diplomatiaksi. 'Kun rans­kalaiset
eivät päässeet mihinkään
tuloksiin ellei sellaiseksi laske
yhä lisääntyvää tyytymättömyyttä
Syjrriassa—-hiin täytyi heidän ryh-tä
ajattelemaan parempia keinoja,
-kuin suoraa lahtaamista, ifiinpä on
esitetty brittiläisten nlenettelytapojen
käytäntöön ottamista. Niihin kuu­luu,
että käskynhaltija kuuntelee
-vaikka päiväkauden alkuasukkaiden
johtajia, kun he ovat tekemässä va­lituksia,
j a että hän niiden johdosta
antaa tyhjiä lupauksia. Jos Vaikeat
erimielisyydet ovat tulossa, niin sil-
' Saapa nähdä onko Jäästä uudesta
menettelytavasta mitään- hyötyä?
Englanninkieliset sanomdehdet mai­nitsevat
tämän brittiläisen diploma­tian
uudeksi voitoksi.
RANSKAN SANOMALEHTIMIES­TEN
PYHIMYS
Sellainenkin pitää olla. Ja vielä­pä
ranskalaisilla sanomalehtiniiehillä,
jotka tiedetään jo ^^anh6ista ajoista
saiakka ostettaviksi.' Viimeisin ja
suurenmoisin paljastus tällä alalla
oli. kun nuo ilkeäihieliset bölsheyikit
paljastivat, miten tasavaltaisen Rans<
kan sanomalehdet olivat ostetut ke­humaan
despoottisen' Venäjän • vuor
den 1ÖÖ6 lainaa. : i _
Nyt tulee tieto, että nuo. rahalla
ostettavat julkisen sanan palveiyat,
ovat Valinneet .Voltairen suojeluspy-himyksekseen.
Miehen, joka^aiköi-naan
kärsi niin paljon totuuden j u ­listamisesta:
! Sellaiseen 'valintaa^ ei
heillä ole oikeutta. \
-ry.-/ ':r-'
Mutta kukaai^i. ei panisi vastaan,
jos olisivat sellaiseksi valinneet vaik­kapa
Rasputinin. r Sillä hän; oli^ mai­nio
kuvaus Ranskan ja koko maail­man
poWarilKsen sanomalelfcdistöh
moraalista. '
* . ' • .•• • , • • . <•
UUSIA LUONNONRIKKAUKSIA
POHJOIS-ONTARIOSSA
• V/Äskettöin ^kerrottiin san
sä suurista kaolinivaltauksifeta Älat-tagaini-
jöen itäisellä rannalla, noin
60 mailit) etäisyydessä suoraan poh­joiseen
Moonheamlsta, Transconti-nental-
rautatien varrella, tai '32 mai­lin
etäisyydessä T; and N . , O.-rauta-
-tien, Cochranesta pohjoiseen lasket­tujen
raiteiden päästä. Si^Hä oii jo
monia vuosia tiedetty olevan kaoli-nia,'
hifltäV kippiä, ruskohiiltä ja
vuoriöljyä. -Kaolinia (China clay)
löytyy noin 400 eekkerin-laajuinen
ala. Tavaran sanovat englantilaiset
asiantuntijat maailman parhaaksi. .
kcea ryhjäyttiia jiBeen kauppsssh-teiBJin.
Vuonna 1S20 nosB Cana­dan
vienti Saksaan 8,215,337 dolla-
.Jos täma. kapitalistinen yhteiskun-.
ta ei olisi nykyisessä anarkistisessa
sekasorrossa, niin ei olisi syytä vas­tustaa
yhdysvaltalaisten suunnitel­mia,
sillä Canadalla on jo • tiedos-;
saan saada lisää suuriin järviin. Sil­lä
jo ennen kuoltuaan painosti On­tarion
maakunnan vesivoimakomis-fifionin
puheenjohtaja Sir Adam
Beck, «ttä maakunnan pitäisi ryh­tyä
varastamaan** Huhdonlahteen
johtavia vesiä j a kääntää niiden
juoksu etelään, jossa niistä' voitai­siin
kehittää sähkövoimaa. ^
Beck selitti,' että Hudson-lahteen
virtaavan Albany-joen Uttvavedet
voimisiin johdattaa maanselän (ve­denjakajan)
poikki rakennettavan
kanavan avulla juoksemaan edelleen oUisuudessaja erittäinkin ^^ogliinin
etelään, Nipigon-järveeu. Tästä jär- valmistuksessa. S ^ o l n . käytetään
vestä- suuriin järviin laskiessaan, sitä paperi- j a kutomateollisuudessa.
voitaisiin näin lisääntyneen veden- Se on savien luokkaan, kuuluvaa a i -
paljouden kautta: synns^ttää paljon netta. Nykyisin .tuotetaan sitä Ca4
enemmän vesivoimaa,-kuin mitä n y t ; nadaan
saadaan. Ja on .todennäköistä, et- loista,
tä kuluu monia sukupolvia, ennen- gjuä tavalla joutuu'yhä uusia
kun asutus ylettyi^ Albahy-ioen luonnonrikkauksia yksityisiin käsiin.
varsiUe joten suunnitelman toivut-' Neuvostolutossa joutuvat luonnon-tamisesta
ei t ^ erää kukaan kar- ^kkaudet yhteiskunnan omik^ Ja
s ^ Asiantuntijat ov«^ sehttaneet, ^^^^ ^.
että Beckin'chdotua voidaan t o t e u t r ' ^ v
Nyt on pari brittiläistä rahamies­tä
Ostanut osuuden valtauksiin, nii­den
alkuperäiseltä omistaj^alta^^C^^-M.
McSarthylta, Elk Lakelta. Tarko-tuksena
on perustaa yhtiö seitsemän
j a • puolen miljoonan dollarin pää­omalla.
Ja . kun rahamiehefr ovat
hommassa mukana, ^ on maakunnan
lÄäministeri lupailhiir^ rakennuttaa
rautatien ^aik^Jb, 4*^11^. ° " pantu
nimeksi JKaolin City. ' .
Kaolinia käytetään keramisessa te­riin
ja-tuojitivEieltä 1,547,685 dol­lariin.
Sen jalkfeen on kauppa Sak­saa
kanssa li^sääntynrt huomatta­vasti,
nousten viime virkavuotena:
Vienti 24,234,685 j a tuonti 6,772,-
590 dolläiihi Viemrfn määrä^ ei
ole ainoastaan lisa&itynyt, mutta
BP on myös aiheuttanut ennen- sotaa
vallinneen epäedtjpsen viennin ja
tuonnin " erotiikan ~ muuttumisen
edulliseksi, J3anadalle suotuisaksi
balanssiksL ^ r f -
Canadan vienti. käsitti inaanvil-jeiystuotteita
18,000,000 jä karjan-tuotteita
2,500,000 dollarin arvosta.
Jalot metallit j a n^iiCTaaUt käsitti-yät
myös huomattavan erän. ~ Saksa
taasen lähetti muiden tavaroiden
ohessa kutoma- j a kemiallisen ^teol­lisuuden
tuotteita.
KOMMUNISTISET SU|»IHUNTAI-KOULUT
• / ' ' • • ' * • -^'y ovat antaneet suurta huolta: monille
porvarillisen yhteiskunnair lakeijoil­le.
Tällä mantereella on kulkenut
monia englantilaisia naisia puhu­massa
kommunististen sunnuntai^'
koulujen kapitalistiselle yhteiskun­nalle
aiheuttamasta vaarasta. Näi­den
innostamana on jeräs. coboiurgi-lainen
kirjbttanut torontolaiseen
katulehteen Stariin kirjeen, joka on
sisällöltään yhtä häikäilemätön, kuin
aikanaan saksalaisia vastaan tähdä­tyt
\ s^nomalehtikirjotukset. Suo­mennamme
tähäb joitakin kohtia
siitä. • •'
. • • - '
"Miksikä sallitaan punaisen pro­pagandan
saavan jalansijaia Toron­tossa,
Ontariossa ja Canadassa?
Me rankaisemme väärentäjiä, var­kaita
ja murhaajia,^ itautta nämä
kommunistit, jotka väärennetyillä
opeilla johtavat ihmiset turmioon,
va^astavaC^ Jumalan j a lain ihmisil­tä
j a murhaavat pienimmänkin^ isän­maallisuuden
idun kahsalaisissam-nie,
saavat kulkea vapaalla jalalla.
He täyttävät nousevan polven, .tei­dän
tyttärenne j'a poikanne, koiti';
munismin valheellisilla opeilla; Kom­munismi
ei t menestynyt Venäjä|lä.
Öiinä on riittävä todistus sen kel­vottomuudesta.
Miksikä siis sal­limme
i kylyettävän ,^en hävittävää
tulta täällä? S^j^lvaa kuin syöpä
uskonnon, lain j a kunnon kansa­laisuuden-
elinjuuriä. Se tuottaa
tuhoa ja hävitystä ja horjuttiaa
yleistä mielipidettä^, Nämä ovelat
piristyksen vainoojat,. hyökkäävät
lapsiemme ajatusten kinippuun;
JLasteiLjmielet ovat taipuvaisia jä ne
pitää nuorena muokata kaikkeen
hjrvään, ihntta siitä huolimatta sal­litaan:
•.-kiihkoilijäin kylvää kommu­nismia
lieidäh viattomiin sydämiin-aä.
:
"'"Me räyhäämme 'veden varasta­misesta'
ja tullitaksbista, mutta
emme hyökkää tärkeimmässä kysy­myksessä
j a :. raasta juurineen pois
kpmmuhismin "jtuja, v-ennehkun se
saa mpistä^f^uplinotteeh. Mikei /em­me
heitä näitä punaisia, , lain ja
järjestyksen elinjuurien horjutta­j
i a , kiihotushommine^h ja yalhe-verkkoineen^
rajojemme ulkopuolel­le,
kuten / teemme sietämättömille
ulkomaalaisille? Ellemme^ ajoissa
sammuta kommunismin yhä lisään­tyvää
vaaraa, "niin se leiskahtaa i l ­miliekiksi,
mikä sukupolven kulues­sa
muuttaa Canadan toiseksi Ve-ttäjäksL
, . ' .
"Mitä liehutamme linnotuksissam-me?
Union Jack'iä'vaiko punaista
lippua?»
' Jos kaikki tämän lehden lukijat
j a työläiset yleensä,' olisivat niin-luokkatietoisia
kuin tuo kirjotta ja,
n|m he"^ vastaisivat. kirjottajan si-sqnpurkauksepn
: panemalla kaikki
lapsensa kommunistisiin sunnuntai-kouluihin.
adustsvimaMa; mimsmn Aroltai.
Ho päästänyt ilmoiHe hafltean r ,
litasvirren sUtä, mitenkä Sacai
suotta on saanut etsiä liittolaijta
aina Jäamerestä lähtien Dardanel
Uen eteläpuoIeUe asti, sitteniään'
onnistumatta.
Pitkälläpä ovat SuoBsen her^t
jo käyneet maatansa kaupalla, km.
on jo yritetty - liittba^ -iaukaisea
Turkinkin Icanssa. Mutta epäonnis.
tuttu on siinäkin. Onkohan jo kau-kaikeen
Turkkiinkin saatu tieto vali
Icoisen lahtarivallan todellisesta olei
muksesta j a rettelöimishahista, räin.
että ei'heilläkään ole halua liitton-tua
sellaisen kalistelijai^ kanssa.
NOSKELAISTEN HÄVYTTO. '
Jo monta vuotta on oDat todet-,
tavissa sOi. • että Suomen valkoiset ^
Ä)sialidemokraatit avustavat ohra­noita'näiden
: liettävässä toiminiiaB.
sa työväkeä vastaan. , J a sitä ma-katar
kun vuodet vierivät,, tulevat ne
yhä häyyttöminamiksi tässä hämiys-telyssään.
,
Nytkin,, viimeisen "marrasknun
leikkauksen' jälkeen, on noskelai-neh-
sanomalehdistö rientänyt merk­kaamaan
hyväksymisensä. Erikoi-sesti
on onanoiden päätä sjlitellyt
" S . Sosialidemokraatin"- pakinoitsi­j
a kuuluisan "ohranan Sasiin" oppi-poika
>'Davido". Hävyttömässä
parjauskirjotuksessaan kirjottaa tä-mä
"toveri", että ohranan tounit-tamat
vangitsemiset ovat kertakaik­kiaan
hyväksyttäviä j a oikeutettuja
j a että ohrana on ollut aivan oike-assa,
tarttuessaan muka valtiopetos­ta
härjottavaa kommunistinuorisoa
niskavilloista''. "Naista, kissaa ja
kommunistia tulee aina kurittaa,"
t o t e ^ tämä työväenasianajäja, sekä
selittää, että yhteiskunnalle ei ole
vähintäkään vahinkoa siitä, jos
kommunisteja vangitaankin, sillä
ne ovat aivan tarpeettomia eläjiä.
Tämä OJjf sitä sosialidemokraattis­ta
työväehasian" ajamista ja kan-sanvaltaisuutte,,
hekm siis yhtyvät
jo Riihen Helsingm poliisimestarin
meininkiin, että ' perustus- sen pa­remmin'.'
kuin muutkaan "vapaan
Siioihen"' lait eivät ole työläisiä var-t
«n. ' • •
E i näytä Suomen noskelaiaherro-j
a lainkaan ehään huolettavan se,
että 'työläiset tällaisten hävyttö­myyksien
talkia jättävät joukottain •
heidän puolueensa. Pääasia näyt­tää
^^nöskille plevan,- miten he vaan
paräiten voivat-auttaa ja mielistellä
porvaristoa. Miksei ' niinlcin, val-lassaolevan
lahtariston suosiossahan
sitä onkin hyvä olla.
•USJU i b ^ K O T U ^^
Jpku aika sitten karkotettiin Va­lamon
luostarista joukko munkke­j
a sen takia, iittä eivät alistuneet
kaikkiin Suomen valtiovallan mää­räyksiin.
: »
Nyttemmin on taas pantu vireil­le
uusi syyi4juttu 137 mainitun
luostarin munkkia vastaan,, jois^
17' aiotiaan karkottaa Neuvostoval­taan
kiireellisessä , järjestyksessä,
sillä mainitut 17 munkkia ovat kir-koUishallinnon
mukaan rauhan ja
hyvän järjestyksen uhkana Vala­mossa.
' ' •
^Muiden 120 munkin juttu, jotka
eivät ole Neuvostovallan kansalai­sia,
tullaan Mittelemään kirkolli­sessa
oikeudessa.
Onpa valkoisella Suomella htro-lia.
P. K.
Englannista ja ^Yhdysval-
¥alkoineii Suomi ei saa
liittolaisia
Valkoisen i^uomen sotahomalaa
sairastava fasciatikopla on tulisessa
kiireessä ja^ touhussa, nuufaatessaan
Suomesta oikeata sotUasvaltipta. J a
mqodostaessaan' sotaliittoja Neuvos­tovaltaa
vastaan.
Abutta se vain huolestuttaa näitä
Sotemestaiftita, että : heidän puu'
Puolueen virallisia
tiedpnantoja
Kommunistipuolueen
puhujan ja järjestäjän
A. T. Hillin matka­ohjelma
Tammikuulla:
-Alta 23—24
26-28
liansa,^ei oikein, ote menestyneen. ;^2ll,|Ȋira^ k^i**-
Ensiriiäisenä, p n : poifcjritfeltntK
taa kohtuullisilla kustannuksilla, sii­tä
aiheutuviin etuihin n ^ d e n .
s Niin ettäk kuten huomaamme, ei
canadala&illa ole syytä olla huolis­saan,
näistä vesiasioista. ;.Tamän .kir'
CANADA^ KAUPPA SAKSAN
KANSSA ,
Canadan ulkomaankaupan kasvus­sa
eirole mitään niin silmiinpistävää
jottaja panisi aiäkMasti vaataan, j o s ' iuin.,Mirtokunnan. j a * Saksan väli--
todella olisi uimavesien * vähentymi- Jkaupan lisääntyminen; Vuonna
nen ksrsymykaessä. I^IO, jolloin .voitiin näiden kahden
Ka puolesta / kannattaiaiit^istella i a kuolla
n-
Jos tällä nlfttttereella olisi kom- »aan välinen kauppa katsoa nor-munistinen
yhteidctthte, niin tämS ..»aaUsiimnöksi, lähetti CanaflaSak^
asia oBsi i ^ i n häpompi jäijes- ^^an tavaroita 2,066,76S dollarin ar-tää,
^ i i t nykyisen kapitalistisen yn- < 90sta- jft tuotti. Saksasta. 7,935,230.
teiskuntajärjestelmänvaliit^sä. Saa-4^^1larin tovosta.'^ / •- • •
daanpa .nähdä,..jmten, tässä "asiassa ^-^^ta t Q ^ lopun tästä jkaupaniayn-.
(käy? > <-^=- • • i - f ' r . »istö»,..JJiatte.,.he^ rauhanteon jslA
maan -työväki, - niinkuin nyt ^ Siinä
sotalaivaatojutussakin, jota sitäkin
piti hiukan pienentää, "ajyöläisifr.^
tähän kyllä selviäisi pis^ihälläne
linnaanv, mutta; ei sitfikään pikein
arvaa tehdä, sillä kuka)>a ne 'sUIoin
tekisi työt j a kokoaisi .herroijlepäS^*
omia. ' ~ ^ ^
• Liittolaista, etsiessä; eijmyösk^u
oikem tahdota onnistua.' Tstävja
kyllä vakuuttavat k a i ^ i olevansa,^
kuten esmi. ruotsalaiset. /Mutta
solmia liitto, ..sitä. e i halua^ Buotsm
porvaritkaan. Eprkeintaan^seh'' hä^
luaisivat tc^dä jotkut t vapaussotaa^
kenraali^. JEUalmarssomut^^^^j^
heidän kaltajsensa.': ,ra -mulkiallakatt
pain er tulos. o l e . pilot paljos^t pa­r
e m p i . -V^: -
Faa^ehdissä:.'-^...- ^Hsi- .fieidah
Canmore,
Coleman: ^
^anyberries i * . . - . i . . . • -29
Niimmola^ 30—31
/Joulukuun 24 p»tä tammikuun
niaän Tyjmönmerehf rannikolla: Kan- •
nikkoalueen matkan järjestöminen
c|n jätetty Vancouverin alueen piiri-toimikunnallejjonkia
toivotaan ryh­tyvän
pikaisiin toimenpiteisnn njat-kan
järjestämiseksi alueensa osas-
"foihin* j ,/
psastojen toivotaan tekevän par-^
haansa puhe- j a kokoustilaisuuksien
bnnistumiseksi. Toveri. HiU tuke
seUttämään; tärkeitä uudelle€nj&-
jeÄämfakysymyksiä,! joiden oikein
ymnSrtamihen on' sUuregta merki­tyksestä
jo|miseUe puoluejäsenelle.
Samalla' kertaa on jokaisen osas­ton-
velvollisauä kykyjensä mukaan
avästaa toveri'Hillin maöcaä ameel-lisesU
iltamiöta ^ kolehtien avulla ,
: '..<•- ''f - ;
l.^ffestSjgtoIijainu^ puolestar
£ ' - . r . V : •;"^t-'>->'Älfc?mtttaaifiK.'
• Sr.-
IM