Vapaus, December 30, 1967

              Sivu2 Lauantaii jouluk. 30 p; •— Saturday, Dee. 30, 1967
VAPAUS INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
(LIBERTY)
E C I T O R : W . E K L U ND
Establlshed Nov. 6, 1917.
. MANAGER: E. Suksi
. r - : TELEPHONE: O F F I C E A N D EDITORIAL 674W4264
Pfabllsti^ tlu-Ice^iyeekiy: Taesdays, Thursdays and Saturdays by Vapatis
PtibUsMog Co. umitedk 100-102 Elm St.:West. Sudbury, Ontario, Canada.
Mailing address: Box 69
Adl<5rtlslng rates upon appllcattpö; translatlon free ot"Charge._
Authorized as second clasa mail by the Post Office Department. Ottawa,
and for payment bf postage in cash.
CANADIAN LANGUAGE-PRESS
. TILAUSHINNAT:
feanadassa: 1 vk: »10.00, 6kk.$5.25 USA:n: 1 vk.$11.00.6kk,$5.75
3fck. 3.00 Suomeen: Ivk. 11.50, 6kk. 6.25
NATOn "UUSI STRATEGIA
a
JWITÄ SE AUTTAA?
Uudelle vuodelle lähtiessä
Näih vukjdfen vaihteessa CMI tapana silmäillä kulunutta
vuotta. Tämä vuosi on 6llul1)kin erikoisen tapahtuimariikas niin
meille canadalaisille'kuin Suomessakin syntyneille. Canadassa
on koko vuoden ajan juhlittu sadatta syintymäpäivää ja Suo­messa
viisikynunenvuotista. Myös leihtenmie Vapaus on si-
'vuaittanutviisikymjneaiivuotisen virstanpylvään ija Suomen
itäinen nas^uri, Neuvostoliitto on juhlinut kultavuottaan.
KaiiMlla näillä juihlilla on suuri menkitys myös suolma'laisr
ten elämässä, mutta läheisin ehkä on oUuit Canadan juhlavuo-den^
ietto, jota täällä on juhlittu koko vuoden ajan. Siirtolai-
, sina tähäin maaftiam tulleet suomalaiset_ sekä heidän jälkeläi­sensä
oväit kiitettävällä tavalla osallistuneet näihin juhlalli-suuiksiin,
jopa järjestäen erillisiä Centenniail-juihlia. Etenkin
kaksi tällaista juhlaa oli niin arvokasta, että ei tiedä kumman
niistä asettaisi etualalle.
Ensimmäisenä vietettiin Sudburyn kaikkien suomalaisten
feesfcen erikoista Centenniai-juhlaviikkoa', joka alkoi kesäkuun
18 pnä. Siinä oli ilahduttavinta se, että kaikki Sudburyn ja
ympäristön suomalaiset seurat, yöidistykset ja järjestät osallis­tuivat
näihin, juhlallisuuksiin. Näille juhlille saatiin arvoaan
vaistaavat esiintymistilat yliopiston juhlasailista ja ^urheilulkenr-tältä
sekä eri seurojen haaleilta. Oli mieltä ilahduttavaa, että
näissä juhlissa eikä niiden jälkeenkään ei kuulunut minkään­laisia
soraääniäj vaan kaikki meni erinomaisen hyvin. Ja esi-merkiiksi
juhlanäytelmänä ollut Teuvo PeMkalan "Tukkijoel­la"
sai kahdessa esityskerrassa kahdella eri suomalaisella haa-lilla
aivan täydet katsomot. Niin suosiollisesti tämä näytelmä
on otettu vastaan, että sen kolmatta esityskertaa suunnite^llaän
tulevan vuoden alussa. Kaikki tähän näytelmäänkin osallistu­neet
sanovat nauttineensa siitä hyvästä joukkohengestä ja yh­teistyön
tekemisen ilosta, joka on jo selvä osoitus, että tällaista
joukkotyötä l?aivataan eri suomalaispiireissä. Olisi vaan toi­vottavaa,
että näin hyvän ailun saanut toimintta jatkuisi muil­lakin
aloilla ja useammillakin paikkakunndlla. Meillä suomai-laisilla
on paljon annettavaa monenlaisen taiteen alalla eikä
meidän tanatse hävetä Suomesta tuomaamme esi-isiemme
kulttuuria. Sitä arvostetaan muuallaikin maailmassa; ja siitä on
varaa jakaa muillekin. Emme malta olla tässä huomauttamat­ta,
että tätä yhteistyötä jatketaan ainakin lähiltulevaisuudes-sa,
sillä Sudburyn ja ympäristön suomalaisten yhteisin voi­min
vietetään täällä Kalevalajuihlaa.
Toinen kiitokset ansaitseva suomalaisten järjestämä Cen-tennial-
juhla oli viime kesänä Torontossa vietetty 'suurjuihla.
Vieläkin siitä- kantautuu kiitoksia paikalla olleiden kertoma­nia.
Olisi vaan toivottavaa, että kaikki suomalaiset ryhtyisi­vät
viettämään suurjuhliakin yhteisesti, silloin heillä olisi uu­delle
kotimaalleen sellaista annettavaa näyttämön, musiikin
ja urheilun alalla, että sitä ei tarvitsisi hävetä heidän täälläj
syntyneiden jälkeläistenkään., On ilahduttavaa, että niin mo­net
täällä syntyneet suomalaisten siirtolaisten lapset osallis­tuvat
vanhempiensa k^anssa suomenkielen ja -^kulttuurin vaa­lintaan
jopa kolmannessa ja neljännessä polvessa'kin. He ovat
nykyaikaisen rihkaman seasta osanneet valita esi-isiltä peri­tyt
parhaat ominaisuudet, joita toiskielisetkin kunnioittavat.
Palataksemme näihin Canadan juhlallisuuksiin, ei sovi
unohtaa Liittovaltion junaa (Confederation Train), joka kulki
paikasta toiseen pysähdellen aina jonkun päivän määrätyissä
paikoissa. Se oli kuin liikkuva museo, jossa lyhyesti näytet­tiin
kuvin ja muistoesinein Canadan historiaa. Tämän junan
suunnittelutyö vaati kolme vuotta ja itse junan valmistalmi-nen
kesti vuoden. Junassa oli kaikkiaan 15 yksikköä, kuusi
näytösvaunua. seitsemän palveluvaunua ja kaksi dieselvetu­ria.
Junassa oli vakituisesti kaksikynmrientä toimenhaltijaa.
Juna alkoi matkansa helmikuussa Victoriaata. Sen matka kes­ti
kaikkiaan 331 päivää ja päättyi MontreaHissa joulukuussa.
Canada on juhlinut sadatta itsenäisyyttään koko maail­maa
kiinnostavalla tavalla järjestämällä Expo-67 maailman­näyttelyn,
jossa kävi yleisöä yli 50 miljoonaa. Se oli niin. val­tavan
suuri yritys, että sellaista näyttelyä ei ole koskaan en- televisiossa näytetty kuinka
nen ollut, mutta se täytti kaikki rdhkeimmatkin toiveet; A i - kovakouraisesti poliisit kohte^
noa mitä siitä on kuulunut valituksia, oli suuri väenpaljous, levat rauhan puolesta mieltään
jpka aiheutti jonoja joihinlkin paviljonkeihin ja monellekin osoittavia, vaikkapa he tekisi-liian
lyhyt aika, joka oli käytettävänä näyttelyyn tutustutta- vät sen vaan istumalla Trauhal-essa.
Tästä Exposta on niin paljon puhuttu ja kirjoitettu, jot- lisesti jossakin määrätyssä pai­ta
se tuskin enempää kiaipaa, vaikka onkin sanottava/ että se . ivassa. Raakamaisesti heitä raah
oli todella suiui muistomerkki tänä Canadan sadiantenasyn- hataah poliisiaufeoihinr vanki-tymävuonna.
Onkin herätetty ajatus, että tämä näyttely jäisi laari tuomittaviksi t a i heitä pa-'
vakinaiseksi. Mutta samalla sen on katsottu vievän yleisöä tiikoLdaan lainkuuliaisiksi kan-
Toronton Kansallisesta, jakaikesäiseslänäytteiystä, joten Tus- salaisiksi. .Kumminkih
-kin-lopullista päätöstä sen suhteen on vielä tehty. '
Suomen itsenäisyyden^. SO-vuotisjuhlalilisUuksista on ker­rottu
laajalti Vaipaudenkin palstoilla. Mutta aihetta on sii-henldn
vielä palata ainakin siltä puolelta katsoen, että Suo­men
nykyinen hallituspolitiik(Ha viittaa öhdottomaän rauhan- -väkivaltaa. Jokainen oikein a -
tähtöön ja hyvien naapuruussuhteiden ylläpitämiseen. Tämä jatteleva ihminen — joka ei
on ilahduttavaa todeta Siirtosuomalaistenkin, jotka tietävät ole saanut sotaista kasvatusta
synnyinmaansa kokeneen kovia kohtaloita suurten maiden — tietää, että sodalla ei ole
.jpelinappuiana öllessaaai monissa sodissa. Ori havaittu, eittä koskaan saatu alikaan mitään
AYiöia.oh ainoa tie, joka johtaa onneen ja, hyvinvointiin hin^^^^^^^^ hyvää; Sodassa ei kukaan yöi-ihmiste^
jytuiri kansakuntienkin kesken. Olisi vaan toivottavaa, ta, vaan paremmalle pu'olelle-että
täml^uuntaus voisi siellä edelletenikin jatkua ja sd^^^
vistusta j l kannatusta kaikkien kansalaispiirien keskuudessa.
' Sotaini» on ollut tämäkin vuosi. Sota Vietnamissa jatkuu
kaikista ratffNantoiveista hu^^ Siitä tiaet hyötyy Ame­rikan
mahtava yarusteollisuus. Suurten voittojen rinnalila ei
miljoonien ihmisten heniki ja terveys sdkä sudrten omaisuuk­sien
inenetykset paina mitään. USA:n poliitikkojen ja sotilas-jphtajieh
ylpeys ei salli suostumista pienen kansan ehtoihin
rafuhan saamiseksi. Tosiasia kumminkin on, ettei amerikka­laisilla
ole mitään oikeutta pllä Vietnamissa ja s!en ovat rau-hantsJitöiset
ihmiset kyllin selvästi ilmaisseet mielenosoituk-sillaidn'jä
muulla toiminnallaan. Mutta liiankin selvästi on
Vuodesta 1961 tähän asti Pohjois
Atlantin liitto toimi ilman keskinäi­sesti
sovittua strategiaa, Tuolloin
USA siirtyi "joustavan rö^goitihin"
stfiategjaani mutta USA: n liititolai-set
eivät kiiröfttineet strategisten;
näkökantojeitsa tnuuttam^a. f osin
Ranska ' o l i kantona kaskessa^ niin
että nyt k u n Ranska- irtisanoutui.
NATO: n sotilaallisesta järjestöltä,
USA saavutti haaveilun- päämääränsä:
se sai hytväksytyksi päätöksen N A ­TO:
n siiftyniisestä "joustava^ reaf
göinmin" strategiaan.
USA o l i V . 1961 saakka sitä mieltäj
että tuleva sota'tulee iknanimuuta ole
maan ydinsota .ja valmistautui siir
hen. Tämä o l i sitä, aikaa, jolloin amet
rikkalaiset elättelivät illuusioita ydin-ylivoimastaan.
— Jl_
USA: n eurooppaaliset liittolaiset
käyttivät varsih__omalaatuisesti ja
omaa voittoa .tavoitellen- näitä, illuusi-o.'
ta. Ne eivät uskoneet paljonkaail
amerikkalaisten väitteisiin siitä, että
on välttämätöntä lujittaa puolustus­järjestelmää
nsuvostovaaran edessä,
mutta eivät voineet sanoa tätä avoi­mesti.
Ne viittasivat strategiaan;
mihin tarvitsemme suuria armeiioitai
j c5 kerran voitto sodassa ratkaistaan
kahden ydinasejätliläisen välissä y h ­teenotossa?
Ne sabotoivat NATO:n
päätöksiä normaalityyppisten suurten
armeijoiden luomista. Vain Saksan
liittotasavallan Bundesvrehr kasvoi ja
lujittui.
Vuonna 1961 U S A aloitti valmis­tautumisen
myös keskisuuriin j a pie­n
i in sotiin eikä ainoastaan ydinsotaan.
Pentagon piti uutta strategiaa- ame­rikkalaisen
sotaa;attelun huippuna,
koska se edellytti sotien käymistä hii­den
leviämättä USA: n alueelle. Tä­mä
valtameren takana "rajoitetuksi
s o d a k s i " ajateltu selkkaus näytti eu­rooppalaisista
kuitenkin sellaiselta
sodalta, jonka jälkeen heistä ei jää­nyt
jäljelle juuri mitään. 24 pnä
lokakuuta kansainvälinen asiantur.ti-jarybmä
esitti Y K : n pääsihteerille U
Thantille selostuksen, jossa esitettiin,
että Euroopassa mahdollisesti tapah­tuvan
taktisen ydinselkkauksen mu­kana
> tuoma tuho "tuskin eroaisi
strategisen ydinsodan .seurauksista".
Ajatus siitä, että, tilanne ei mahdolli­sesti
johdakaan totaaliseen kata.^itro-fiin
ja että USA pysyy vahingo^ttu-mattrmana
ei näytä eurocppalaises-ta
yhtä lohdulliselta k u i n amerikkalai­sista.
Brysselissä hj^äksytty "NATO: n
uusi .strategia" muuttaa tilanteen ja
uhkaa Euroopan tulevaisuutta vaka­v
i l l a seurauksilla. Käytännössä se pa­kottaa
NATO: n jäsenmaat lisäämään
asevoimiaan.
Saksan liittotasavallan puolustusmi­nisteri
Schröder ilmaisi uuden strate­gian
sisällön seuraavalla lavalla: —
Vihollisen tulee ottaa hu6mio<?n hyök­käykseen
liittyvä riski j a ;P9lottelun
'vakuutl^avuuden lisäämiseksi tämän
r i s k in tulee o l l a . sellainen, että sitä
ei v o i s i ; laskea täsmällisesti. Länsi-sak
§alaiset jroli^tikot eivät voi o l la
käsittämättä, ja. toisinaan jr/pa tunnusr
tavat sen, että he eivät kykene voi­makeinoin
leikkaamaan ui^delleen
Euroopan karttaa. He elättelevät k u i -
tfenklh sellaisia, toiveita, että, pystyvät
saavuttamaan päämääränsä, 'toisin
sanoen, luovat tilanteönr, jossa Varso­van
liiton maat joutuvat valitsemaan:
jbko täyttää Länsi-Saksan vaatimiikr
set taikka uskaltautua selkkauksen
r i s k i i n i Laskelmat perustuvat mie­lettömään
politiikkaan, täydelliseen
jjäptilää menettämiseen siinä toivossa,
että toineini osapuoli säilyttää suhteel-lisuustajunsa
j a mieluummin myön­tyy
vaatimuksiin kuin ryhtj7 soti­m
a a n . , . ,
Tällaisia ovat NATO:n "uuden
strategian" vaaralliset se.urauk.set.
tämä strategia johtaaNATO: n jäsen­maiden
sotamenden kasvuun j a koko
sotaliiton ponnistelujen keskittämi-ceen
Saksan liittotasavallan erillisten
päämäärien hyväksi.
Di.Tiitri Gudkov.
EIEU-VIETNAMIN KANSALLISEtI
VÄPAUnNTÄKAN PUOLBSTA
Izvestija julkabi
Philbyn haastattelun
L u c U u a n i pakinan A l f r e d Krujv
p i s t a ,joka o l i ' l a i n a t t u Kansan U u ­t
i s i s t a siinä syytetään K r u p p i a so­t
a r i k o l l i s e n a koska hän v a l m i s ti
.sota-aseita H i t l e r i n armeijalle.
Itse puolestani pidän sotaa ja
sota-aseita r i k o l l i s i n a j o i l l a ihmisiä
munhataan. Mutta voimmeiko syyt­tää
K r u p p i a yhtään enempää k u in
a m e r i k k a l a i s i a . t e h t a i l i j o i t a jotka
rakentavat noita sota-aseita j o i l la
murhataan tuota V i e t n a m i n kansaa
j o k a ei o l e mitääm pahaa tehnyt
A m e r i k a n ^kansalle. J a että me cana-d
a l a i s i n a olemme suuresti ottaneet
osaa tuohon r i k o l l i s e e n julistamat-tomaan
sotaan jota A m e r i k k a käy
t u h a n s i e n m a i l i e n päässä.
T u o h o n asiaan h y v i n sopisi t u o
raamatun lause, että "mitä se aut­t
a a toisen huoneen lämmittäminen
s i l l o i n k u n o m a huone o n kylmä".
•• l.S.v
sessa ihmisessä asuu niin suu­ri
vapauden kaipuu, että se
jdhtaa hänet yksilönä 'ja jouk­kona-
vastustamaäh kaikkea
kin jäänyt säa nuolla haavo­jaan:
Jokaisena uutena vuotena
ihmiset ja kansat toivoivat jo­takin
erikoista ta^pättntiiyaksi.
Jo monta viiötta on koko maä^
ilman rauihaa rakastavat ihrhi-set
hartaasti toivoneet rauhaa,
jokia estäisi ihtniökuntaa koko­naan
raaistutnasta.
Toteutukoon tämä toive tu­levana
vuonna; L.
•Moskova. — Izvestija julkaisee
l a a j an k i r j o i t u k s e n kuuluisasta e n g -
lantilaiscsila asentista K i m P h i l b y s -
ta, joka; j o ennen E n g l a n n i n .salai­seen
p a l v e l u u n manoaan oli Neuvos­t
o l i i t on agentti. K i m P h i l b y kutsut­t
i i n Englanni.'t}j . N e u v o s t o l i i t t o on
kun hänen toimintansa alkoi käydä
v a a r a l l i s e k s i . P h i l b y asuu n y k y i s in
Moskovassa j a on j u u r i saanut val­m
i i k s i toimin'aansa ko:-:kevan k i r j a n.
Hänen suunnitelmissaan on edel­l
e e n k i n j a l k a a kirjoititamista.
Izvestijan toimittajien Philbylta
saama haastattelu on ensimmäinen
minkä k u u l u i s a agentti on antanut
N e u v o s t o l i i t t o o n tultuaan. K i r j o i t u k ­sessa
kerrotaan hänen elämän vai­heensa
I r l i a s s a toimineen siirtomaa^
v i i k a m i c h e n pojasta Cambridgen
y l i c p i : ' . on kiuitta N e u v o s t o l i i t o n sa­laisen
palvelun asiamieheksi j : i sit­ten
E n e l a n n i n salaiseen piilvehmn
nplikommunJFtsen osa>-ton päälli­köksi
j a yhteistyöhön V I A n kanssa.
P h i l b y kertoo haastattelussa m m .
vuonna 1951 E I A n päämajassa pide­tystä
kokouksesta, jossa A l l e n D u l -
l e s in j o h d o l l a .suunniteltiin va.staval-l
a n k u m o u k s e l l i s e n kapinan järjestä­mistä
eräässä B a l k a n i n sosialistises­sa
maassa".
P h i l b y a l o i t t i palveluksensa Neu­v
o s t o l i i t on salaiselle palvelulle jo
.vliopis'ovuosinaan 1930-Iuvun alku­p
u o l e l l a . Opintonsa päätettyään hän
toimi mm. T i m e s i n .sotakirjeenvaih-tcijana
Espanjassa. P i i i l b y p y r k i l o ii
sen maailmansodan aikana neuvo.s-l
o l i i t t o l a i s t e n kchrluk.se.5ta Enjjlnn-n
i n salaiseen palveluun j a kohosi
siellä ennen pitkää kolmanneksi tär-ke'mDä'än
asemaan.
P h i l b y täyttää ensi tammikuussa
.56 vuoMa. Izvestijan julkai.seman
kuvan mukaan hän on h y v i n v o i v an
näköinen j a hymyilee'kuvas.sa. Hän
kertoo mm. tunteneensa hyvin J a ­mes
B o n d i n k i r j o i t t a j a n l a n F l e m i n ­g
i n . - •. •• ••
Toronto. — T r i James Endicott.
Canadan Rauhankongreasin puhe­mies,
j o k a j o k u aika s i t t e n Nfevv
Delhissä, Intiassa, tapasi Etelä-
V i e t n a m i n Kansallisen VapautOs-rintamvan
edustajat, on ikehoittanut
huomioimaan tämä r i n t a m a todel­lisena
h a l l i t u k s e n a j a s e n sisällyt­täminen
n e u v o t t e l u i h i n sodan' lopet-
.tamiseiksl j a U S A : i n j a < k a i k k i e n
u l k o m a i d e n jouriCKOjen poistamisek­s
i , t:
T t i , E n d i c o t t kutsui Canadan h a i '
l i t u s t a yhtenä ValVontakomissionin
( C o n t r o l Commission) jäsenenä, k u t
sumaan K a n s a l l i s e n Vapautusrinta­man
edustajat Canadaan, selvittä­mään
heidän ohjelmansa canadala.»-
s i l l e . "
Lausunto ikokonaisuudessaan kuu­l
u u seuraavasti:
"Tämän vuoden joulukuussa o n
.seiteeimän vuotta siitä k u n Etelä-
V i e t n j u n i n K a n s a l l i n e n Vapautus­rintama
perustettiin. Tämä Kansan
edustajain Kongressin inenestyk-s
e l l i n e n järjestö, e l o k u u l l a v. 1967,
j a p o l i i t t i s e n ohjelman julktsaattö-j
a , j o l l a On Etelä-Vietnamin kan­san
enemmistön kannatus, tekee
selväksi senv että V i e t n a m i n soda.s-
Ui voidaan neuvotella ainoastaan
ottama.ia huomioon K a n s a l l i n e n V a -
pautusrinitama neuvotteievana jäse
nenä kaikissa mahdollisissat sopi
muksis£Ui.
Caina<*än h a l l i t u s . K a nsainväliser
ValivortfäkxMfiissiönin jäseneftä; p i ­l
a i s i ' kutsua- KaAi^aHisen- Vapautus-
•intaman edustajat Canadaan, teke
mään tunnetuksi elokuussa hyvälk-vytity
o(hJelimansa.TäUä tavoin a m e
rifckalaiset voisivat tasapuolisemmiir
•»OTinäitää Vietnaimin t o d e l l i s t a po-iitiitokac.
V u o s i a kestäneen sodan, jälkeen,
h u i l i m a t t a U S A : n s u u r e n armeijar:
läsnäolosta, ainoastaan 7 v$ pnosent
tia Etelä-Vietnamin kylistä voidaan
sanoa "ystäivällisiksi". (Washjng.
tönin hallintoraiportti I. F . Stone's
Weekly jouTuik. 4., 1967). U S A n Sai-
3onin suurlähettiläs B u n k e r hiljat­t
a in myönsii että N L F on " a i n oa
p o l i i t t i s e s t i , y k s i m i e l i n e n v o i m a Ete-lä-
Vietnamiasa", : '
M c N a m a r a n poistaminen j a ny­kyinen
piopa^anda Kambodshaa ja
Laosia vastaan ovat todistuksena
kriisistä. N y t on a i k a tehdä t u n -
jieituksi järkiperäisen sopimulksen
maihdolllisuudieli, U S A : n BQ u l k o ­maisten
j o u k k o j e n poisvetämiseksi
j a pea-uataa pohja itsenäiselle,
demokraattiselle ja puolueettomal­le
Etelä-Vietnamille.
Muussa tapauksessa voi t i l a n ne
johtaa y l e i s e e n sotaan Aasiassa.
Oikeudenkäyntejä
;a teloituksia
ICiinässä , \
Moskova. - - Kaakkois-KiiAassat Hu.-
ioamh ••• maakunnan: pääkaupungissa^;
Tsfaansgshassa on jälleen järjestetty;;
oikeoden&äyntd kulttuurivallaidiunxr
'uks'en vastustajia' vastaiäin!. ^jjunfii* J i h
-Fäo.-lehti kertoo, että. syy^eeseen. d i ,
'asetettu 16 " r i k o l l i s t a " , } ^ i ^ iieljä
teloitettiin .heti (»keudenkäynnin 'jäl­keen.
Punavartijoiden keskeiset.,kil-paihit
ovat muodostuneet viime''aikoi-na
tuin ikään vaarallisen veiisiksi,
ja Pekingiw seinälehdistä voidaan
päätellä, että pekingin mitatieopistos
?a, King Huan yliopistossa sekä
useissa imuissa oppilaitoksissa on sat­tunut
verisiä yhteenottoja punaarmei-jaryhmien
välillä.
Kiinan lehdistö käy edelleen voi­makasta
kampanjaa egoismia vas­taan;
Kuitenkin " e g o i s m i a " esiintyy
jatkuvasti Kijmassa, ija lehdistö jou-
"uu. tunnustamaan, että iiseat työ^
äiset ovat palkan tai muiden "omahy-
'äisten" materiaalisten syiden vuoksi
ärjEstäneet laajoja mielenosoituksia
a joukkoirtisanoutimiisia.
Kantonin tämänvuotiset messut ovat
nyt oäättyneet. Messuille osallistui
räiden kapitalististen maiden — pää',
isiassa Länsi-Saksan a Japanin liike-niehiä
Japanin lehdistön arvion mu­kaan
e i ainakaan japanilaisten liike­miesten
matka ollut erikoisemman
tuloksekas eikä solmittujen kauppa-,
sopimusten määrä vastannut odotuk­sia.
•
SUOMALAISET JÄTTILÄIS-TAPPELUSSA
KYPROKSESSA
Jarrin^ saanut^ lupauksia
yhteistoimin n ^ ta
Y K , New York. ^ Y K : r i lähi-idän
rerikoislähettiläs Gunnar Jarring on
saanut Yhdistyneen arabitasavallan,
Israelin, Jordanian ja Libanonin halli­tuksilta
lupauksen . siitä, että nämä
ovat halukkaita liyöskentelemään y h ­teistoiminnassa
hänen kan.ssaan, i l -
m o i l l i pääsihteeri U l l i a n t turvalii-suu.
sneuvostolle.
Hcl.sinki. — Suomalaisen upseerin
ja kahden aliupseerin pahoinpitelystä
kiukustunecf suomalaiset YK: n Kyp­roksen
rauhanturvajoukoissa palve-val
aliupseerit 'a jääkärit aiheuttivat
tappelun kahdessa nikosialaisessa yö­kerhossa
ä.skettäin. Paikallisen väes­tön
kanssa käydyn tappelun aikana
rikkcivat .suomalaiset n_ii'ös .suuren
osan yökerhojen kalusrCkscsta. Vaka­via
loukkaantumisia ei ainakaan suo­malaisten
puolella sattunut. Kenraali
IVIartols on esittänyt Kyproksen hal­litukselle
. anteeksipyynnön tapahtu­neen
johdosta.
Tapausta tutkii YK: n .saarella toi­miva,
crlkoisryhm, j o k a hoitaa kaikki
p a k a l l i s i i n a.sukkaisiin. kohdistuneet
vakavanimanluontoisot rikkomukset.
Paikallisen väestön ja Y K : n eri kan­sallisuuksiin
kuuluvien ijoukko-osasto-jcn.
ke.skea on lieviä tappeluja käyty
aicniminkiin. •
— Suomen Y K - pataljoona.ssa nou­datetaan
soveltaen .sotaväen rikosla­kia.
Rikkomukset käsitellään Helsin­g
in sotaoikeudessa siten, että Hel­singin
sotaoikeuden tuomari j a syyt­täjä
matkustavat saarelle toimitta­si
tuomioistuinta täydennetään Y K r
pataljoonan omilla upseereilla j a a l i ­upseereilla,
kertoi majuri Reijo R a i ­tasaari
pääesikunnan ulkomaanosas­tolta.
Nyt tapahtunut tappelu käsitel­lään
ilmeisesti ensi tammikuussa, e l ­lei
sitä katsota niin tärkeäksi, eUä
tuomari .ja syyttäjä lähetetään saa­relle
hoitamaan erityisesti juuri tätä
tapausta.
Rikkomusten määrä on suomalais­ten
rauhanturvajoukkojen kohdalla
vähentynyt melkoisesti sitten alkuai­kojen,
kertoi ms^-uri Raitasaari.^ E n ­simmäisen
Kyproksen-pataljoonan
palveluaikana joutuivat komj^anian-päälliköt
tai pataljoonankomentafat
määräämään 120 rangaistusta erilai­sista
rikkomuksista, 2. pataljoonan
aikana väheni luku 70:een ja 3. pa-taljQ.')
nan 50:een. Vain a n i h a r v o a so­t
i l a i ta on kustakin pataljoonasta jou­duttu
lähettämään kotiin. Nyt Kyprok­sessa
toimiva pataljoona on järjes­tyksessä
k^deksas.
Suomen «Kyproksessa toimivan Y K n
rauhanturvapataljoonan komentaja
everstiluutnantti Veikko Rusanen lä­hetti
pääesikunnalle sähkeitse- selon­teon
siitä, mitä sillä hetkellä tapah-maan
cikeudeni.stunnon. minkä lisäk- tumasta tiedettiin.
Englannin ja Tshekkoslovakian
uusii viisivuotiskaiippasopimus
Lontoo-ssa on a l l e k i r j o i t e t tu Eng­l
a n n i n j a 'rshekkoslovak-ian kesken
uusi 5-vuotinen kauppa.sopimus ajan
jak.solle 1968-^72. Uusi kauppasopi­mus
edellyttää kaupan huomattavaa
kasvua asianomaisten maiden kes­ken,
v a i k k a toistaiseksi arviomääräi­siä
l u k u j a ei o l e a n n e t tu j u l k i s u u ­teen.
Yhteisessä kommunikeassa to­detaan
k u i t e n k i n , että T.sh&kkoslo-v
a k i a on kohoamassa Neuvostoliiton
jälkeen E n g l a n n i n erääksi tärkeim­mistä
kauppatuttavista Itä-Eui-oopan
s o s i a l i s t i s i s t a maista.
Tiihän mennessä E n g l a n t i on va­pauttanut
T-sliekkoslovakian tuon­nistaan
j o 80 pro.s. kiintiöi,«tä. K i i n -
tiöli.>lalla on k u i t e n k i n ollut vielä
criiitä tärkeitä Tshekkoslovakian
v i e n t i t u o t t e i t a , . joLsta o n e r i t y i s e s ti
mainittava henkilöautot. Tämä on
o l l u t eräs kauppaneuvottelujen vai­k
e i m p i a kysymyksiä. Toistaiseksi
asiasta e i o l e annettu mitään selon­tekoa.
Sen s i j a a n tshekkiläiset kone­t
e o l l i s u u d e n tuotteet j a t e k s t i i l i t k i l ­pailevat
j o menestyksellä E n g l a n ­n
i n m a r k k i n o i l l a . E n g l a n n i n sähkö­j
ä tietokoneteollisuuden tuotteet
ovat taas saaneet Tshekkx>slovakian
m a r k k i n o i l l a hyvän j a l a n s i j a a . U u si
S-vuotisHauppasopimus edellyttää j o ­kavuotisia
lisäneuvotteluja.
Manescu vaatii
sodan lopettamista
Vietnamissa
New York. — Y K n yleiskokouk­sen
puheenjohtaja C o r n e l i u Manes­cu
vaati viime v i i k o l l a V i e t n a m in
EOdan lopot'tamista.
V i e t n a m i n sota on s u u r i n este
kansainvälii-ten suhteiden paranta­miselle,
sanoi Mianescu yleiskokouk­sen
istuntokauden lopetitajäisissä p i ­tämässään
puheessa.
Manescu mainitsi, eUä sodan jat^
k a m i r e n j a P o h j o i s - V i e t n a m i n pom­mitusten
tehostaminen ovat tällä
hetkellä s u u r i n uhka rauhalle. Maa­i
l m a a n ei saada rauhaa ennen k u in
tämä sota on lopeteittu j a ennen
k u i n V i e t n a m i n kan.san oikeus päät­tää
vapaasti oma?ta kohtalostaan on
tunnusteittu, hän lisäsi.
Y K n yleiskokous pitää kolmen
kuukauden loman tarkoituksenaan
antaa Geneven aseidenriisuntakonfe­r
e n s s i l l e tilaisuus yrittää päästä y kr
s i m i e l i s y y t e c n y d i n s u l k u s o p i m u k -
sesta."
23-^jäsen:nen yleiskokous aloittaa
seuraavan istuntnsoa maaliskuussa.
Biuotsi johtaa
asuntotuotannossa
Euroopan maid&n asuntotuotanto
kohosi vuonna 1966 keskimäärin 7,9
asuntoon tuhatta asukasta kohti, i l ­menee
äskettäin ilmestyneestä asunto-,
i a rakenrustilaslon vuosiraportista,
innka on julkaissut Y K : n Euroopan
taloudellinen komissio (ECE.)
Ruotsi tuotti eniten asuntoja suh­teessa
väkilukuun: 12,4 tuhatta asu­kasta
kohti j a seuraavina olivat Län­si-
Saksa 10,1 Alankomaat 9,8, Neuvos­toliitto
9,7. Myös muut pohljoisnfeat
edustivat vähintäänkin keskitasoa:
Tanska 8,3, Suomi 7,9, Islanti 8,6 ja
Norja 7,7 tuhatta asukasta kohti.
Kiina räjäyHti 7:nnen
aitomipomniinsa.
Hong Kong. — Tänne saapuneiden
tietojen perusteella räjäyttivät kiina­laiset
jouluaattona seitsemännen ato­mipomminsa.
Tämä oli ehkä suurin
kiinalaisten atomipommi kolmannen
räjäytyksen jälkeen. Kiinalaiset rä­jäyttivät
suurimman pomminsa touko^.
kuun 9 päivänä 1966, .jolloin pommin
vaikutuk.sen sanottiin vastaavan 200,
000 tonnia trofyyliä.
Tämän viimeisen räjäytyksen ar­vellaan
olleen yhteydessä Mao Tse
Tungin 74-vuotissyntymäpäivään, _ jo­ka
lankesi viime tiistain päälle.
PÄIVÄN PAKINA
VANHAN PÄÄTTYESSÄ, UUDEN ALKAESSA
Tämä Centennial-juhlavuosi, j o ­ka
n y t o n pääittymässä, on o l l i i t
s u u r i juhlavuosi : k a i k i l l c cainada-l
a i s i l l e . Se on nostattanut cana-
.dfllaisuuden tervettä 'kahsalli.suus-hehkeä
fkaikkien canadalaLsten kes
kuudessa. Lukemattomat eri kan-salli.
suusryhmät, mukaanluettuna
miyös^anadanj^suomalaiset, ovat
antaneet jirvokkaan' panoksensa
maamme. sata v u o t i s j u h l a vuodon
v i e t o l l e . Kansalaistemme toinies-t
a on jän'jeste;lty lukemattomia
j u h l a t i l a i s u u k s i a maamme satavuo­t
i s j u h l i e n : merkeissä. .Erikoisen
suurena saaivutuiksena on m a i n i t ­t
a v a S u d b u r y n j a ympäristön suo­malaisten
seurojen, seurakuntien
j a . järjestöjen y h t e i s t o i m i n t a , joka
saavutti suurenmoiset mittasuh­teet
v i i m e kesäkuus-sa järjestetyn
" S u o m i - V i i k o n " vietossa riiaamme
100-vuoti>-juhlavuoden 'kunniaiksi.
Tämä yhteistoiminta voitti kaik­k
i e n kansalaistemme myötätunnon
j a ihailun.
Kansailaistommc osalUslumincii
maamme s a t a v u o t i s j i i h l l n t n a n o l i
yhtä"'merkiltiivää, mitä on o l l t it
kentamisiessa j a 'kehittämisessä;
Vuo.sikymmenien ajan ovat kansa-lai.
semme tehneet ikovaa työtä kai­voksissa,
ffletsisisä, ralkennusalalla,
rautateillä ja raivanneet (koi^iea
p e l l o k s i . H e ovat ' k u n n i a k k a a l l a ta­v
a l l a suorittaneet tehtävänsä kai­k
i l l a elämän a l o i l l a itämän uuden
kotimaansa r a k e n t a m i s e k s i siiiiä
toivossa, ^ että tästä maasta tuee
vauraampi j a p a r e m p i paikka elää
h e i l l e i t s e l l e en j a k a i k i l l e canada^
l a i s i l l e . He eivät ole ainoastaan
k o v a l l a työllään j a uurastuksel­laan
edistäneet maamme kehitiye-tii„
vaan . o v a t myös a r v o k k a i l la
kulttuuriperinteillään rikastuttar
neet uuden ikotimaamnie 'kansallis­t
a k u l t t u u r i a.
. Siinä o n se työn j a t o i m i n n un
o s u u s , ' mitä ^kansalaisemme ovat
tehneet uuden kotimaansa hyväksi.
S i i s jiiihliessanie maamme sataviio-t
i s j u l i l a y u o t l a yhdessä toisten ca-n;
idalaisten kanssa, o l i se onnen-k
a i k k e a suoritetun lyön j a saa­vutusten
suurta juihllntaa.
K u n s a l a i s i l l o m m c tämä kulunut
vuosi o l i toisefi©fikintarkoltU!kses.sa
heidän Ovsuuten.sa läniän riuuui l a - A-sini'"' j u l i l a v u a - i i , klMi enlirio,u k o -
limaamme Suomi j u h l i i itsenäis­tymisen
SQjjulilavuottaan. Vaikka
me olemme omaiksuneet Canadan
uudeksi kotimaaksemme; on m e i l ­lä
yhdistävät siteet e n l t i s e e n s y n -
nyinmaahämmer^eillä on siellä
läheisiä omaisia, j a suikuilaisia j a
ennenikaiklkea se on k a n s a josta
olemme lähtöisin. '
Kansalaistemme keskuudessa
h u o m i o i t i i n Suomen itsenäisitymi-s
e n 50-<vuotisjuihhmiOBi hyvin a r ­v
o k k a a l l a t a v a l l a , e r i p u o l i l l a maa­ta
e r i s e u r o j e n , y h d i s t y s t e n j a jär-je?
itöjen toiniesta jäi-jestettiin
; Suomen . iiBenäisyysijuhliai.
Me onnittelemme Suomen kan­saa
j a s e n nykyistfii h a l l i t u s t a , että
sen omäÄcsuma rauhan j a ystä­vyyden
ohjelma jatJcuu j a l u j i t t u u .
Lehtemme t i l a a j i i l e j a C S J : n jä­s
e n i l l e tämä juhlaivuosi o l i kölman.
neissftkin tanikoltiilcsessa s u u r i j u h - ,
layuosi, sillä lehtemme Vapaus t u li
marra^ikuun 6 ipäivänä ilmesty­neeksi
50 v u o t t a , joten tämä vuo­s
i o n o l l u t lehtemme k u l t a v u o s i.
Me toiinioitamme niitä miehiä
ja naisia, j o t k a viiotta sitten pe-inLStivat
Itsenäisen työvilcnlehdiMi
Vapauden. Samalla me kiitämme
j a onnittelemme lehtemme t i l a a ­jia^
asiamiehiä j a - n a i s i a sekä k i r -
jeenvaihtaj i a jai ' k a i k k i a avttfetajiai'
j o t k a ."iO v u o d e n ajan ovat. levittä­neet
j a tukeneet lehteämme.
f L e h t e m m e j u h l a v u o s i o l i h y v in
a n t o i s i Haasteryntäyksessä ylitet­t
i i n kaiiklkien e n t i s t en vuosien saa­vutukset,
kiistahnetliiiri h y v i n o n ­nistuneet
juhilanumerot, k u t e n C a ­nadan
lOO-ivuotisjuhlariumei-o, leh­temme
SO^-vuiptisijuhlanumei^o ja
joulunumei"0t. K a i k i s t a näistä saa­v
u t u k s i s t a lausumme suurat k i i ­tokset
äsiamiöhiile j a -naisille, .
k i r j e e n v a i h t a j i l l e j a k a i k i l l e avus-
Nyt alkaessamme miden vuoden,
toivomme, että lehtomme Vapaus
voisi täyttää tilaajiemme toiveet
heidän äänenkannattajana. Vapaus
tulee edelleenikin, niin'kuin..tähän­k
i n asti, edistämään j a p u h u m a an
kanisalÄistemme yhteistyön, l'auhan
j a edlstykson puolesta^ v • ' i
Toivornme k a i k i l l e k a n s a l a i s i l ­leni
me ja iehtctmme tilaajille
MENESTYSTÄ J A T E R V E Y T TÄ
1908! — E.S. . .."V '