Vapaus, December 30, 1967

              1
Presidentti puhui Kekkosen-Paasildven linjasta
Helsinki — HenkUokohtaisesti en pidii enää maantieteellistä ase­maamme
ikään koin pakosta aiheutuvana Suomen ja Neuvostoliiton vä­lisen
ylitdstyön lähtökohtana, vaan näen luottamuksellisen yhteistyön
edistävän kansallisia etujamme, sanoi presidentti Kekkonen puheesi
saan Turussa LibM-aalisen kansanpuolueen Jäijcstfimässi tilaisuudessa.
Presidentti Kekkonen totesi edelleen puheessaan, että äärioikeis­ton
keskuudessa on ollut vallalla jyrkkää avostdua ulkopolitiikkaamme
vastaan, joka on vUme aikoina merkittävästi väkevöitynyt Presidentti
Kekkonen sanoi, että onneksi kuitenkin äärioikeiston antamaan väärään
propagandaan enää uskota.
Puheessaan presidentti Kekkonen totesi edelleen mm. seuraavaa:
Tulen tällä kertaa puhumaan ai­heesta,
jonka sisäittämää nimitystä
en ole k o ^ a n arkaiseimnin käyttä­nyt.
Oletan, että en tule tämän
jälkeen liioin tästä asiasta puhu­maan.
Tämä aihe on Paasikiven—
Kekkosen iinja^
; En ole ehtinyt suorittaa arkisto-tutkimuiksla,
mutta muistiini luot­taen
sanoihin, että ensimmäisen
kerran käytettiin tätä nimitysyh-distelmää
huomen virallisen ulkopo­litiikan
Mtpia^una vuoden 1953 vai­heilla.
Jollen erehdy, ensimmäise­nä
sen ottivat käyttöön neuvosto­liittolaiset
sanomalehdet Nimitys-mahtoi
yleistyä Poilckadan palaut-
Janiisen yhte(ydessä. Vuoden 1956
alussa presidentti Paasikivi otti
asian puheeksi pääministerinsä
kanssa, joHe hän samri: 'icuten
olet havainnut, minuHa ei ole oUut
huomauttamista nimitystä Paasiki­ven—
Kebkosen-'linjaa vastaan". Sen
olin huomannut
Luulisin, että silloin kun nimitys
PaasMven-^Keikkosen linja en­simmäisiä
kertoja oli julkisuudessa,
syynä kai lähinnä oli se äeikka. että
olin oilut Paasikiven läheinen —
ehkä läheisin— työtoveri monien
vuosien aikana Olin ulkopolitiikkaa
koskevissa kysymyksissä Paasikiven
kannaUa, yaädca olin itsenäisesti
taistellut äseUeni vakaumuksen sil­tä,
miten Suomen ja Neuvostoliiton
väliset suhteet sodan päätyttyä olisi
, järjestettävä. Sodan aikana vuoden
1943 lopuilla Tukholmassii pitämäs-
Eäni esitelmfesä olin ottanut lähtö­kohdakseni
Päasikiven^voin, että
me joudumme aina elämään isuur-valta
Neuvostoliiton naapuruudessa
ja meidän on kyettävä hoitamaan
suhteemme siihen. Liittyminen
Neuvostoliiton yoimien vastaiseen
rintamäatn ei^ole kännisten etu­jemme
mukaista. Suomen etu ei
voinut oHa, että se on jonkin suurr
vaLlan äärimmäinen Neuvostoliiton
rajalla oleva liittolainen, eteentyön-netty
titkäcohta,' joka aina ensim­mäiseksi
joutuisi sodan jalkoihin:
"Näin oHen Suomen kansaUiset
edut eivät salli sitoutumista Venä­jän
vastaisen politiikan linjalle".
Toinen vaihtoehto on — lauhin
— ^puolueettomuuspolitiikka. Kan­sallisen
politiikkamme tavoitteena
rauhan tultua ja siihen valmistau­duttaessa
On puolueettomuuspoli­tiikka.
Samaa asiaa käsittelin sodan
aikana kirjoittamassani ja kohta vä­lirauhan
tultua ilmestyneessä teok­sessani
"Tässä sitä oUaan", jossa
erityisesti korostin, että puolueet-torotmspolitiilQkamme
on mahdol­lista
vain Neuvostoliiton Suomea
kohtaan osoittaman luottamuksen
turvin.
Suomen ja Neuvostoliiotn suhteet
ovat Paasikiven aikana ja Paasiki­ven
ajoista jatkuvasti vahvistuneet
Oo turhaa käydä luettelemaan nii­tä
käytännöUisen elämän aloja,
joilla vuorovaikutus on lisääntynjrt
ja lisääntyy. Mutta poliittisessa suh­teessa
on ollut merkittävintä se.
että Suomen uikopt^tiikkaa on vuo^
desta 1956 Isättien voitu määrätie­toisesti
keJiittää yleisesti tunnuste­tuksi
puolueettomuuspolitiikaksi.
MiksiTUim vuodesta 1956 lähtien?
Tämä johtuu siitä, että vaikka 1948
•yya^pimuksessa Suomelle tunnus­tettu
oikeus py^ä suurvaltojen vä­listen
riitojen ulkopuolella, vasta
1956 Neuvostoliiton valtio- ja puo-luerjobto
virallisesti vahvisti 'katso­vansa
Suomen: kuuluvan puolueetto­mien
valtmiden joukkoon. On i l ­meistä,
että Sumnen ulkopolitiikas­ta
saatu käsitys oli vakuuttanut
Neuvostoiiiton siitä, el!tä Suomi vil­pittömästi
haluaa ja myös kykenee
ylläpitämään puolueettomuuttaan.
Toisin sanoen Neuvostoliitto katsoi
voivansa luottaa puolueettomuus­politiikkaamme.
Tämä avasi meille
•mahdollisuudet kohdistaa toimin­tamme
fänsivaKoihin käsin; voidak-seme
myös miltä; saada vl^äksy-misen
puolueettomuuspolitiikallem-me.
Keväällä 1961 suoritetun valtio­vierailun
aikana hyväksyminen saa­tiin
Englannilta, syksyllä 1961 Yh­dysvalloilta
ja ^yksylp 1962 Rans­kalta.
Maan puolueettomuuspolitiik­ka
oli täten tullut tunnetuksi niin
hyvin idässä fciiin lännessäkin. Täs­tä
csemastamme on oliut johdon­mukaisena
seuraufksena, että esim
YK:Ssa • olemme puolueettomuus-asenteeonme
vuoksi voineet toimia
tehtävissä, joissa vain liittoutiunien
ulkopuolella On katsottu olevan me­nestymisen
mahdollisuudet
Tämän vaalitaistelun aikana olen
havainnut eräiden äärioikeiston pu­hujien
vaatineen Paasikiven—Kek­kosen
linjan hautaamista, koska
"ulkopolitiikkamme takana seisoo
koko kansa, se ei riipu yhdestä mie­hestä
ja mielipidesuunnasta". Olisi
puhuttava suomalaisesta puolueettp-
1«
sessa
YK, New York. — YKn turvalU-suusneuvosto
idätti pidentää Kyp­roksessa
olevien YKri joukkojen
toimiaikaa kolmella kuukaudella.
Neuvoston puheenjohtaja nigeria^
lainen S. O. Adebo ilmoitti neuvos­ton
päässeen yksimielisyyteen paä-töslauselinaislta;
jossa myös kehotetr
tiin Kyproksen' kiistan osapuolia
käyttämään hyväkseön YKn pääsih­teerin
U Thamtin palveluksia ongel­man
ratfcaiseniiseksi lopullisesti.
Päätöslauselmassa kehotettiin kaik­kia
osapuolia rauhallisuuteen, pklät-tymään
kaikesta tilanneita kärjistä­västä
tormtnnasta.
Päätös tehtiin vain neljä päivää
ennen kuiri Kyproksessa olevan 4,-r
pop YK-sotilaan toimiaika olisi päät­tynyt.
Suomi on saarelle lähettänyt
myös pataljoonan.
Päätöslauselmassa ei oHut ehdo­tuksia
YKn joukkojen yahvuudm
"suurerttamisesta tai joukkojen val­tuuksien
laajentamisesta. Näistä ky­symyksistä
odotetaan kuitenkin kes­kusteltavan
ennen pidennetyn. toi­miajan
päättymistä. Turkki on eh­dottanut
Kyproksen YK-joukkojen
vahvistamista. Kypros taas vastustaa
ehdotusta katsoen joukkojen vahvis­tamisen
loukkaavan maan riippumat
tomuutta. Kypros on pyytänyt YKn
turvallisuusneuvoston takeita ulkoi­sen
hyökkäyksen varalta.
muus- ja turvallisuuspoliittisesta
linjasta.
"Hthän haluan vastata, että olen
ensimmäinen kannattamaan tätä
ehdotusta, jos vain tarkoitamme sa­maa
puolueettomuus- ja turvalli­suuspoliittista
linjaa. HenkHönimet
eivät minua tällaisessa käytännöl-
Us-poliittisessa asiassa riuellytä^ en
ole koskaan sellaista viljellyt; Eikä
y (Jatkuu sivulla 4)
Brandt vanna £EC:n >
laiajenttamisesta
Bonn. — Läflsi-Sdcsan ulkominis­teri
WiHy Braiidt sanoi telemiohaas-tattehtssa
olevansa varnia, että Eu-rocqran
talousyhteisöä laajennetaan
ja että Ranska tietää sen.
— Olen e^Miottdman varma sHtfi,
että EEC laajenee lähivuosina ja sen
ja Eftan väliset erimielisyydet pois­tetaan,
sanoi Brandt.
Rabbi hialiiaa
uuden sydänieai
Johannedmrg. — 61<vuotias johan­nesburgilainen
rabbi haluaa olla Ete­lä-
Afrikan seuraava sydänsiirtopoti-las.
.V' •
— On täikeää Etrfä-Afrikalle ja
koko maailmalle,' että sydSnsilrrois-sa
edistytään mahdollisimman pitkäl­le,
koska se voi tulevaisuudessa pe­lastaa
tuhansia dfimiä, sanoi ri|b«
bp Mayör Eidelmah.
- lupasi Papadc^iilbs ja i l ^
myös; annahdiiksi^^^^
Ateena. Kreikan uuden valtio­säännön
kohtalo ratkeaa kiänsan-äänestyksessä,
joka pidetään jos
mahdollista huhtikuun. 21 pnä tai
viimeistään syyskuun 15, ilmoitti
pääministeri Giorgios Papadopoulös
lauantaina. Valtiosäännön luonnos
esitettiin lauantaina Kmkari halli­tukselle;
V
Pääministeri Hmoitti samalla yM-;
sestä armahduksesta, joka myönnoi
tään kaikille poliittisille yangieillj?.
riippumatta siitä, onko räix» tehty
ennen huhtikuun vallankaappaustia
tai sen jälkeen. Armahdettujen jou­kossa
on siten maan entisen päärni-nisteritt
poika Andreas Papandreou,
kreikkalainen säveltäjä Mikis Theo­dorakis
ja ns. Aspida-jutun syytetyt;
Ainoastaan ennen viime huhtikuun
21 päivää poliittisiin rikoksiin syyl-
ItEJtyrieet konimunistit ja tämän päi­vämäärän
jälkeen terroritoimintaan
syyllistyneet eivät kuulu armahduk­sen
piifiin.
Perustuslakia, laativan valiokun­nan
puheenjohtaja Haralambos Mit^
relias ojensi valmiin luonnoksen
päänunisterille pääministeriri virka­huoneessa
pidetyssä juhlatilaisuu­dessa.
Luonrips muodostuu ehdotuk­sista
ja mielipiteistä, joita jokainen
valiokunnan 20 jäsenestä on vapaas­ti
esittänyt, sanoi Mitrelias. "SeJÄ
valtiosäänni}n perusta että yksityis­kohdat
laadittiin tenreiliten demo­kraattisten
periaatteiden mukaises­ti."
Uusi valtiosfiäitfo suojaa maa>
ta sellarselta yksityisen vieden
väärinkäytöltä, joka tähtää hallituke
sen kaatamiseen, häd jatkoL
Valiokunta ei muuttanut vanhaa
perustuslakia niissä kxrtufissa, jotka
koskevat kunihkaan asemaa. Halli­tuksen
asema parlamenttiin nähden
on vahvistunut: samean kuin toi-me^
panovallan asema. Luonnos
edellyttää myös perustiislain sovel­tamista
valvovan tuomioistuimen
perustamista.
Tämän valtiosääiitiHuonnoksen vai
mistumihen oli yksi vallankiaappauk-sen
päätavoitteista, sanoi pääminis­teri
Papadopoulös vastauspuhees-saari.
Kreikan riykjrisen hallituksen
pyikimyksenä on aina ollut todelli­sen
demokraattisen halliririori luo­minen
ja tässä mielmä ori nyt py­ritty
luomaan valtiosääntö, joka
pli^ vapaamielinen ja demokraatti­nen.
Hallitus t6kee kaikkensa, jotta
kansanäänestys voitaisiih pitäi 21.
huhtikuuta. Jos tarijä ei —syystä
tai toisesta — käy päinsä, pietään
äänestys viimeistään 15. i^skuuta,
pääministeri jatkoi.
Itsenäinen
SUOMI
Canadan 100-vuotispäivän, Vapauden kuUQVi^den ja Suomen itsenäistymisen 5(hvuotispäivän kunniaksi
Onttorion suunnitelma:
MacNaughton sanoo Ontarion vastustavan
liittoliallituksen sairashuoltopalvehia
Tammikuun 1 päivänä ottaa Onta­rion
hallitus ensimmäisen askeleen
yhden vakuutussuunnitelman järjestä­miseksi,
joka tulisi korva^iaan sekä
lääkärin ettS sairaalahoidon yakuu-tdoet.
- «
Teirveysväkuutusrekistariläutakuntai
(Heahh Insurance Re^stration Bo-aid).
(HIRB) tulee olemaaA ensiiR-mäihen
astinlauta Ontarion sairaala-vdcuutdcseHe
(ÖHSC) ja OntJarion
maakimnallisdle läälcärinvakuutuksel-le
(OMSIP).
Ailueir t a ^ alusta tulee
HIRB huolehtfanaan rdusteröinnistä,
lasketuksesta, laskujen perimisestä
ja vastaamaan molemmille hiin OM­SIP:
lie kuin OHSC: liekin tuleviin ky-symjiisiin,
nykyisestä OHSG: n pää-m£|,'
asta 2195 Yonge — kadulta Toron­tosta.'
r^-
Hemäkuun 1 i^ivään imennessfi
T9$8; mikä on myöskin määräpäivä
valtiolliselle saira^Hioltapalvelun voi-maariastumiselle,
tulee (MSIP ja ÖH-SC
laskutukset ilmenemään samassa
laskussa.
Ontarion rahaministeri Charles
MacNaughton sfanoi, että Ontarion
maakuntahallitus tulee edelleen vas«'
tustamaan liitt(4iiallitukseri sahras-huoltopalvelua,
sillä perusteella, että
asuntokysymys on tärkeän^i ja nii­den
henkilöiden, jotka voivat tulisi
maksaa sairashuoltqpolveliiksieätaan.
Mutta on olemassa meikkejä siitä,
että Ontario tullaan p^oittamaan
mukaan liittohallituksen sairashudto-ohjelmaan
saadakseen takaisin osan
veroista, 'jotka muuten joutuisivat nii­den
maakuntien käyttöön, mitkä liit­tyvät
hallituksen ohjelmaan. Nova
Scotja ja Saskatchewan ovat luvan­neet
liittyä liittohallituksen suunnitel­maan.
Manitoba ja British,Colimibia
ovat myöskin valmiit lirtlymään liit­tohallituksen
suuraihelmaan, jos liit­tohallitus
hyväksyy näiden kahden
maakunnan nykyiset sairaf^ltcpal-veUit
"Ontarion pääministeri' John Ro-barts
sanoi, että rauhan aScana «m
valmistauduttava sotaa varten", ker­toi
Mr. MacNaughton kun häneltS
kysyttiin oliko HIRB askel kohti
liittohallituksen sairashuoltc^alvelua.
Ontarion rahaministeri sanoi, että
päätös HIRB: n perustamisesta teh­tiin
useita kuukausia sitten kun ha­vaittiin,
että kaikktakäsittävä sairas-huoltopalvelu
tulee välttämättömäkn
ja Ontarionkin on valmistuttava tä­hän.
Ontarion vaikeutena on se, että
maakimnan asukkaat mal^vat niin
paljon valtionveroa jiittohdlitufcseHe,
että maaicunta tulisi tukemaan liitto­hallituksen
sairashuoltoapurahdja
muille maakunnille. / : ; '
Mr. NacNaughton sanoi, että maa*
kunta toivoo säästävänsä rahaa HI^
RB:n yälitiyksellä ja antaa paren^paa
palveluÄ. •
Maakunnan terveyhministeriä d
ole tavattu hänen lausuntoaan var­ten.
'':'[• •'..•.•.•::'V' •.„•..
h
VIIME TIEOOT
Ottawa (CP) — Canada on päättäxxYt jatkaa osalli^u-mlstaan
rauhan joukkojen pitäniiHokri KY|wkw«» vtoli
kolme kuukaulta. Ulkoasiain ministeri Paul Martisk aanei
tiistaina, etlä päätös leliliin bieti sen Jälkeen kun YKm paa-siliteeri
U Thaht viime perjantaina pYYsi Canadaa pitämään
osuutensa Kyproksessa, joka on noin 800 miestä*
Nevir DelliL — Canadan maatalouden orikoisa^antun-tijain
ryhmä, joka hiljattain oli seitsemän viikkoa Tmllaapa,
ovat tulleet siihen päätökseen, että Canadan pitäisi pliää
olijakset kireänunällä avustaessaan Intiaa — enemmän kuin
$100 zrdljoonaa vuodessa — ollaksee:n valniutettu, että se
käytetään enemmän iravinnon kasvattamiseen Ja vähemmäiT
Intian; poliitikkojen byväk^i,/
Tokio (DJ) - - JapaniHaöU maiT^skuussa $94 miUoonan
valllinki loppumaksuissään (USA), jöhluen uUcomaankau-pan
vähenemisestä, iiedpitti raha-aslainministeriö^ tiistaina.
Ulkomaankaupan vähenemnen johtui ^i^iäässä Englannin
punnan de vai voitumisesta ja koneiden ulkomaankaupan
henemisestä.
Ateena. — Ateenasta tledoitettiin tiiatainat että maan­paossa
olevan kuningas Constantinen läiululevaisuudossa pa­laaminen
Kreikan kiminkuuteen näyttää epätödenmukalml-ta.
He sanoivat, että sovitteluyritykset kuninkaan )a aoli-lasjuntan
Välillä ovat umpikujassa.
Cairo (AP) Egyptin hallitus sanoi tiistaina* että se
voi lähitulevaisuudessa vapauttaa 15 laivaa jotka ovat pidji-tettynä
Suezin kanavan eteläpuolella, mutta 107 mitiUh ve­siväylää
ei tulla puhdistamaan ja avaamaan enJnenkuin Israel
vie joukkonsa pods Sinain niemimaalta.
leu sanoo lauKausten enkä
pukuttelevah rajdri^^
KaMkidshaii^
ei tiilla teurastamaan hiljaisuudessa
Saigon, Etelä-Vietnam. — Etelä-yiäbiamin
presidentti Nguyten Van
Thieu sanoi tämän viikoin keskiviik­kona,
että jos USAn ja Etelä-Viet­namin
joukkoja «liilaan ampumaan
KambOdshan puolelta rajaa, niin
kuuma takaa-ajo tulee olemaan ''mi­litaristinen
välttämättömyys''. •
Van T h i e u toisti hälUtuisensa
kannan sen jälkeen kun Kambods-han
hallituksen päämies prinssi No­rodom
Sihanouk uhkasi pyytää
avuksi sosialististen maiden vapaa­ehtoisia
voimia jos ySAn joukot al­kavat
tunk^tua KambOdshan alu-
(eelle.-,..:,, •
USAn virkailijat ilmoitt^at Wash-ingtonista,
että painostus Johnsonin
hallitusta kohtaan on kasvamassa
aseelli^h toiminnan aloittamiseksi
jos dipiomattiset neuvottelut ieivät
johda tuloksiin. Virkailijat anoivat,
että USAn sotilailla on nyt vain lu­pa
vastata tiiUtukseen, jos heitä koh­ti
ammutaan KambOdshan puolelta.
KambOdshan taholta on syytetty; etr
tä hiin USAn lätin Etelä-Vietnamin­kin
joukkojen taholta on suoritettu
"päivittäisiä hyökkäyksiä".
Van Thieau sanoi uutishaastatter
lussaan, että "Eitelä-Vietnamin jouk­kojen
ifeilee ampua takaisin jos nii­den
päälle hyökätään vihollisen toi-iiiesta
Kambodshiasta;
Puheenaan kansalliselle kongresr
sille Plmom Penhissä prinssi Siha­nouk
sanoi, että hänellä on suunni­telma
mahdollisen hyöickäyksen tor­jumiseksi.
"Me tiilemme pyytämään Kiinalta
ja Neuvostoliitolta sekä muilta amti-imperialistisilta
voimilta uutta aseel­lista
apua;" Prinssi lisäsi myöskin,
"että j0s enime pysty estämään vi­hollisen
hyökkäyksiä tulemme pyy­tämään
vapaaehltoisia voimia määrä-,
tyiltä ystävällisiltä kansoilta, kuten
Kiinalta, Pohj<Jis-korealta ja Kuu-balta*'.;.
Prinssi Sihanouk sanoi myöskih',
että Kambodsha tulee kutsumaan
koolle YKn turvalUsuusneuvastoh
kokouksen, jotta hän voisi esiititää
sille kantansa. Prinssi lisäsi, Jettä
hänen kansansa ei tule sallimaan
sitä, jotta se "teurastetaan hiljai­suudessa
anterikkalaisten toimesta".
Hän sanoi lisäksi, että Yhdysvallat
uhkaavat suurilla hyökkäyksillä sen
tekosyyn penisteella, jotta heiUÄoii
oikeus KaniibodsTian jouiId(6jeh ta-kaa-
ajooh.
ROMNEY EPÄILEE USAn
VOITTOA VIETNAMISSA
Saigon. — Michiganin osavaltion
kuvernööri George Röniney lopetti
tiistaina kolmipäiväisen jouluvierai-lunsa
Vietnamiin ja ilmaisi eiiMyk-siä
USAn sotilaallisiten voittojen ta­vanmukaiseksi
tulleisiin tiedoituk-siin.'
:'; . '-^.^ ' •••
Hän sanoi; että NFY eli Kansalli­nen
vapautusrintama on saavuttanut
suuria voittoja erinäisissä taiste­luissa
eri rintamilla.
Rbmney sai odottan»^ viimeise­nä
vieraiiupäivänään tilaisuuden
seurata helikopterista kun USAn
suihkuhävittäjät pommittivat Viet
Congiri sissien oleskelupaikoiksi
epäiltyjä alueita.
SAIGON HALUAA PUHUA
HANOIN KANSSA?
Pariisi. — Etelä-Vietnamin iilko>
ministeri sanoi taSllä tämän viikon
alussa, että Saigon haluaa aloittaa
välittömät neuvottelut Hanoin kans­sa
Vietnamin sodan lopejttiamiseksi
ja että kirje, joka sisältää Etelä-
Vietnamin ehdotukset "on jo mah­dollisesti
lähetetty" Ho Tsflii Min-hille,
Pohjoi&.Vietiiamin presiden-tiUe.
Etelä - Vietnamin u Ikoministeri
Ti-an Van Do, joka oK täällä yhden
päivän kestäneellä vierailulla, sanoi
dttä kirjeen sisältö itullaan juHkaise^
maan sen jälkeen kun se^oh joutu­nut
Pohjois-Vietnamin presidentin
haltuun.
nälkMaikoissai
35-vuotias amerikkalainen nedteri-koomikko
Dick Gregory, joka tn «Hhit
kuukauden nälkälakossa Vietnaonih
sodan kärsimysten vuoksi, sanoi jat­kavansa
lakkoaan: uudenvtiodei^Mii-vään
saakka. Gregoiy kertoi lelbdfetö-vastaanotolla
New Yorkissa eläneensä
vain tislatulla vedellä. Hän oh knyös
luvannut olla leikkaamatta' hiuksiaan
ja ajamatta partaansa siksi kunnes
Vietnmtn sota On päättynyt.
7/
4
Toronto. — Noin 18 tai 20 lasta
kuolee Ontariossa vuosittain pieksemi­sen
uhreina ja mahdollisesti sama
määrä kuolee tapauksissa, joissa epäil
lään pieksemistä kuolennan syyksi sa­noi
tri. H, Cotnam Ontarion kuole­mansyiden
ylitarkastaja.
Vain muutamat jutut joutuvat öi-ceirfeen
vaikka kuolemansyyntutkija-valamiehrätöt
toteavatkin lapsen kuo-eman
johtuneen vanhempien lasten­sa
pieksemisestä.
"Tifanä probleema ei ole mikään liu-fei,
siHä se on aina seurannut Imeitä
ja mahdollisesti tulee seuraamaan
vieläkin. Suurin osa Iniistä vanhem­mista,
.'jotka pieksevät pieniä lapsi­aan,
ovat- vakavasti sielutieteellisen
hoidon tarpeessa."
MudlimatCa uudesta laista, joka as­tui
voimaan vuosi sitten, turvatak­seen
henkilöitä, jotka ahtavat tietoja
lasten pieksemisistä on .tänä vuonna
jlmesliynyt useimpia mukiloituja pie­niä
lapsia.
Vuosi 1966 oli ensimmäinen, vuosi,
jolloin alettiin pitämään luetteloa
pienten lasten ^pahoinpitelyistä, täl­löin
havaittiih 225 tapausta. Tänä
vuonna pn tapauksia iimeitoyt 341,
joista 37 tapauksessa on nostettu isyy-te.
•
Tri Cotnam salnoi, ett?, Jasten piek-seimistä
tapahtuu ktailHssa yhteis­kuntaluokissa,
mutta rikkaat ämiset
voivat salate he paremmin." s
Sairaaloiden lääkärit, jotka epäile­vät,
että lapsi on joutunut pieksfinnSh
kohteeksi, ilmoittavat havainnoistaan
lastensuojeluyhdfestykselle, jotka huo­lehtivat
. että tapaukset tulee eriris-toon
ja jos tapaus pn ennestään tut­tu
ottaa lastelnsuojeluyhidistys lapsen
hoivaansa.