Vapaus, March 15, 1962

              S i v u 2 Torstaina; maalisk. 15 p. ^ Thursday.-Iflar.' 15. 1962
V A P A 11 ^ Telephonei:>iw.;:d[^l0eGiS.'.4^: f A r A V d .
lUHKBtri ~ 1^«beädait Lftbor
O^iecan of Finnish '^Canadiatu. fi^*
tsblUhed Nov. 6. 191?. Auihod^ed
as "seöond daas mall by r the JPost
Cttikv Department.- Ottawa. Pub-i
S b j ^ , thric<i weeUy: ,1 Tuesdays,
Chuxsdays and. fiaturdayk by Vjbptliu
Publlsblng CoiQpa&y L t d ^ a l lQO;>Itti
E l m S t : W:. Sudbnry^vOnt^ Canada;
ediionai vniee^Qa. i-t^po.; Mftgagct
&;. äukäl. .S^ltör W/miuQd.lil^U&«
addtessj-Box.ro, Öijci&urjrj.Dätair|o..
AdTOrti>lng/iAtes;;i)pbtt: i ^ ^
Trdhä&tlon free. af',olian:e;'
TItAU3BtitW4ATr
qanadäiua: " • i tk\ 8.ÖÖ 6 kk. 4JIS
S^hdysvalloistä: 1 vk. ».M d « k . 4.80
Suomessa:;; i VkV».^ 8 kk.
Katseet kohdistuvat (^neye#n
•Koko maailman katseet kohdistuvat nyt Geneyeeh siinä iöivossa,
että ^odanlietsojain kaikista ponnisteluista huolimatta} sleUä ^i(ä^^
siin. vihdoinkin käytännöllisiin \ alkutoimenpiteisiin :i aseistariisunnan
hyväksi, mitä ihmiskunta miltei kokonaisuudessaan haliiaa;.:
qenevessa eilen: (14 pnä) kokoontunut 18'maansa
konferenssi, jota Ranskan presidentti, h0vosella: tatsästava^ kenraali
Charles de Gaulle suvaitsee kunnioittaa boikotilla, on sellaisenaan
maailmanlaajuisten rauhanvoimien saavutus j a voitto. Kaikkien mäi-dea
kansat ovat vaatineet valtiomiehiltään tekoja, • aseistariisunnan
aloittamiseksi ja pahenevan sodanvaaran poistamiseksi. Tämä ponnis*
telu johti Geneven konferenssin k o i l l e kutsumiseen ja nyt o l i s i kaik'
kien rauhanpuolustajain jatkettava herkeämättä painostusta sen hy­väksi,
että tästä aseistariisuntakc^erenssisU saadaan vihdoinkin
myönteisiä tuloksia. .
Geneven konferenssin aattona ilmaantui jälleen eräitä jo tutuksi
käyneitä merkke/ä siitä, että vissit piirit eritoten Yhdysvaltain halli­tus,
yrittävät kaikin keinoin jarruttaa aseistariisuntaa, kunhan tätä
jarrutusta voidaan vain tehdä niin,. etteiVät tavalliset ihmise^t huomaa
sitä ainakaan l i e t i . Kuten muistetaan, Yhdysvaltain Jiallitus antoi juu­r
i Geneven konferenssin aattona julistuksen; että se aikoo aloittaa
uudelleen ydinasekokeet ilmakehässä. Se o l i samanlainen "tervehdys"
aseistariisuntakonferenssille kuin olisi se, jos- naapurin-.emäntä löisi
märällä lattialuutulla vasten kasvoja ovesta sisään mennessänne. K u n
palautamme mieleemme miten Pariisissa pidettäväksi' aiotun- kor-keinmian
portaan neuvottelun edellä lähetettiin provokatiotarkoituk
sessa U-2 vakoilukojie Neuvostoliiton ylilennolle, j a sen, miteilvse
torpedoi, kuten oli ilmeisesti tarkoitettukin, Pariisin kokouksen jo
ennen sen alkamista, niin silloin nähdään kaikessa' alastomuudessaan
se. mitä tarkoittaa Yhdysvaltain hallituksen nyt antanaa tiedoitus,
että U S A aloittaa uudelleen ydinasekokeensa ilmakehässä. Eikä tässä
ole kaikki. Saigonista tulleet uutistiedot kertovat, ja Washington on
ne asiallisesti myöntänyt tosiperäisiksi tiedoiksi; että yhdysvaltalai­set,
"neuvonantajat opettavat" sikäläisiä taantumusvoimia siten, että
he osallistuvat etelävietnamilaisten sissien pommitukseen? Berliinistä
tulleet uutistiedot kertovat yhdysvaltalaisten mielenosoituksellisista
toimenpiteistä jne. i
Toisaalta tiedetään, että, vaikka esimerkiksi Britannian päämi­nisteri
Macmillan olisi ilmeisesti valmis kohtaaniaan Neuvostoliiton
pääministeri Hrushtshevin aseistariisuhtaneuvottelujen edistämistar-koifuksessä.
Yhdysvaltain presidentti Kennedy suhtautuu siihen tor­juvasti
siinä nimenomaisessa mielessä, että Neuvostoliiton on hyväk­syttävä
Washingtonin. ultimaatumiluontoisia esityksiä ja vaatimuksia
Genevessä. Z:,'-^ •
Vallan toisin on suhtautunut asiaan maailman toiiien suurmaa,
Neuvostoliitto, joka on jo esittänyt useita julkisia ehdotuksia yleisen
ja täydellisen aseistariisDntasopimuksen hyväksi. Kuten muistetaan,
länsivallat ehdottivaat, että 18 vallan (oikeammin 17) aseistariisun-takonferenssin
edellä pidettäisiin'neljän johtavan maan ulkominis­terien
konferenssi:
"Neuvostoliitto puolestaan esitti, että kun aseistariisumiskysymys
on niin monimutkainen j a kauaskantoinen asia, niin aseistariisunta-konferj^
nssiin pitäisi lähettää koko valtiovaltaa edustavat valtuuskun­nat
valtioiden päämiesten johdolla.
Mutta vaikka tämä Neuvostoliiton ehdotus, joka sai suurta kan­natusta
eri puolilta maailmaa, torjuttiin länsivaltojen ja erikoisesti
juuri Yhdysvaltain toimesta, niin Neuvostoliitto suostui kuitenkin
Ippulta siihen, että Geneven neuvottelujen edellä pidetään lännen
esitysten mukaisesti neljän vallan epävirallinen ulkoministerjkonfe-renssi:
(mistä Ranska jäi pois).
. Tämä sellaisenaan on NeDvostoIiiton aineellisen ja moraaiisen
voiman osoitus aseistariisuntakonferenssin tiimoilta ja hyväksytään
sellaisenaan kautta maailman, huolimatta lainkaan siitä mitä siitä
propagandamielessä ehkä sanotaan.
SYNTYMÄ-
^ PÄIVIÄ
' F e l i x Kulmala» South Porcupine,
Ont., täytti tiistaina, maaliskuun 13
pnä, 60 vuotta.
August. Kannisto, Sudbury,' Ont.,
lgyt;täB maanantaina, maaliskuun 19
päivänä 84 vuotta.
L- H e i k k i Koljonen. Vancouver, B.
G., ,fayttää maanantaina, maalisk.
l p .^liä 80 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
YLEISÖN
iCIRJE
kokonaan 2-3 V , aittana
L U K I J A N MIELIPIDE TAI
L U K I J A N KYNÄSTÄ
yleisön kirjeistä, öli; asiamukai-nen'
selostus alakerta pakinassa.
jOlisi hyvin toivottavaa, että sellais­ta
periaatetta seurattaisiin käytän­nöissäkin,
sillä kuuluuhan se jo
"bisnestapoihinkin", jotta ostajal­ta
kysytään minkälaista tavafaa he
haluavat ostaa, eikä yritetä väkis-ten
myydä kenkää sille, joka ha­luaa
hatun ostaa.
E i mikään johtaja, ei johtokunta­kaan
voi olla niin yliviisas, että
voisi aina kaikissa asioissa tehdä
parhaan päätöksen, lyrsymättä kan-nattajainsa
mielipidettä. ,
Monissa tapauksissa on nuo kau­n
i i t kansanvaltaiset sanat vain kir­joituksina,
mutta käytännössä stop
tykkänään. Toivotaan ettei Vapau­den
suhteen niin olisi. Ihmiset an­tavat
kannatuksensa mieluummin
sinne, missä heidätkin. huomioi­daan,
ja pyritään pienemmätkin
toiveet täyttämään.
Yleisön osaston nimitys olisi pa­rempi
olla Lukijan mielipide tai
Lukijan kynästä, kun ne kirjeet ei
ole yleisön vaan yksilön. Toivotta­vaa
myös olisi, että kirjoittajan oi­kea
nimi olisi alla. Se estäisi epä­luulot
sivullisiin ja toteaisi kirjoit­tajan
rehelliset tarkoitukset, ettei
ole mikään edesvastuuton salaam-puja.
Nimimerkin käyttö antaa ai­hetta,
luuloon, että kirjoituksen
laatija ei halua olla yleisön edessä
vastuussa kirjoituksistaan.
— J . Saikkonen.
Vapaus hyväksyy "nimimerkin"
käytön, kuten kaikki lehdet siinä
tapauksessa,, että toimitus on saa­nut
lähettäjän täydellisen nimen ja
osoitteen vakuudeksi siitä, että hä­nellä
on todella rehti tarkoitus.
' — Toim.
Moskova. ~ (KU) Neuvos-toliiton
maatalous muuttuu nyky­aikaisemmaksi
Ja kykehevämmäk-si
j a samalla se käyttää yhä pa­remmin
hyväkseen niitä ehtymät­tömiä
reservejä, jiotka -ovat sen
ulottuvilla. Viime perjantaina
Moskovassa päättyneen Neuvosto­liiton
kommunistisen' puolueen
keskuskomitean laajennettu täys­istunto
teki asiassa suuntaa anta­van
päätöksen, joka edellyttää
perusteellista parannus^ta 2—3
vuoden: aikana. E r i asteisten tuo­tannollisten
maataloushallintojen
perustaminen, viljelysmenetel-
.varapääministerin kautta piirlhaU
U n t o i h i n . talousaluehallintojen
kautta merkitsee organisaatio»
opjeratiivisuutta, ts. keskuksella on
liina talouksien tila; "sormituntu­massa".
Järjestelmä esimerkiksi
vuodentulon tarkastelussa on i l ­meisen
edullinen j a antaa mahdol­lisuudet
välttää äkkiyllätykset. .
Käytännön maataloudelle on
suurimerkityksellinen myös vilje­lysmenetelmien
lopullinen " n y k y a l
kaistaminen, johon «tässäkin täysis-'
tunnossa heinävuoroiseen viljelys-järjestelmään
kohdistettu ankara
arvostelu tähtäsi. Maissin, sokeri
micn lopullinen nykyaikaistaml- juurikkaan ja papukasvien lisäämi-
Vaikka esim. Walter Lippmann, Yhdysvaltain yksi tunnetuin sa­nomalehtimies,
ilmaisi Geneven konferenssin aattona Yhdysvaltain
hallituspiirien pessimistisyyskannan selittämällä, ettei Geneven kon­ferenssista
ole suuriakaan toiveita, niin ihmiskunnan enem­mistö,
joka haluaa rauhaa, toivoo kuitenkin, että. asia ei olisi
niin. :, Tässä yhteydessä muistetaan Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton
yhteinen periaaltecUirien julkilausuma, missä ne vakuuttavat kum­matkin
kannattavansa' yleistä j a täydellistä aseistariisuntaa. Tätä
mieltä pn myös ihmikunnan suuri-enemmistö, joka odottaa j a vaatii
nyt sitä, että tätä kaunista periaatetta cn.vihdoin viimeinkin ruvet­tava
toteuttamaan.
Meidän maamme liittohallitus on virallisesti selittänyt, että Ca­nada
tulee tekemään kaiken voitavansa aseistariisumissopimuksen
hyväksi Geneven aseistariisuntakonferenssissa. lyieidänlehtenuiie Va­paus
yhtyy muiden canadalaisten rauJianpuolustajain kanssa tähän
lausuntoon siinä toivossa, että ulkoministeri Howard Gfeen tulisi to­della
kaikin mahdollisin voimin edistämään aseistariisuntasopimuk-—
seen pääsyä ja kannattamaan kaikkia rtiitätc-imenpiteitä,lötka aut­tavat
käytännölliseen sopimufeeen pääsyä yleisestä ja täydellisestä
aseistariisunnasta.
Kysymys ei ole ymmärtääksemme lainkaan siitä kuka täi-mikä
maa Geneven konferenssissa pystyy esittämään parhaita ja käytän-nöHisimpiä
ehdotuksia yleisen ja täydellisen aseistariisunnan hyväksi.
Olkoon parhaan ehdotuksen tekijä vaikka itse sarvipäinen paholai­nen,
sitä on varauksetta kannatettava ja tu«ttava,
Tosiasia nimittäin on, että aseistariisuntakonferenssissa ei voi
olla lainkaan "häviölle" joutuvia silloin jos päästään käytännöllisiin
sopimuksiin tästä asiasta. Kaikki käytännölliset toimenpiteet yleisen
ja täydellisen aseistariisunnan hyväksi koituvat kaikkien maiden ja
kaikkien kansojen yhteiseksi hyväksi j a voitoksi. Mutta jos e l täl­laiseen
sopimukseen päästä, se tarkoittaa varustelukilpäilun jatku­mista
ja kiihtymistä sekä sodanvaaran edelleen pahenemista — siis
tappiota ja häviötä kaikille maille ja kaikille kansoille.
Kun katselemme asiaa tältä, pohjalta, on meidän canadalaisten
vaadittava niin oman maamme edustajilta kuin kaikkien muidenkin
maiden valtuutetuilta rehtiä, väsymätöntä ja päättävää ponnistelua
yleisen ja täydellisen aseistariisuntasopimuksen hyväksi.
TILATKAA VAPAUS!
Yksikin uusi koe­sarja
pakottaa
NLn vastaamaan
Moskova. — Jos U S A j a sen
liittolaiset lisävät vielä yhden
koesarjan jo suoritettujen ydin-,
kokeiden lisäksi, niin Neuvosto­liitto
on pakoitettu suorittamaan
turvallisulitensa j a rauhan säilyt­tämisen
vaatimien uusien ydin-asekenttien
kokeiluja, kirjoittaa
Neuvostoliiton puolustusministe­riön
pää-kl^nenkannattaja Kras-naja
Zvezda perjantaina \iltaten
USAn presidentti Kennedyn i l ­moitukseen
aiotusta ydinaseko-kcilusta
Joulusaarilla Tyynellä
valtamerellä.
Lehti, joka sanoo USA:n joutu­van
korjaamaan myrskyjä jos se
jatkaa tuulen kylvämistään, huo­mauttaa
USA:n suorittaneen kaik­kiaan
vuodesta 1945 y l i 150 ydin-räjäytystä
joukossa Hiroshiman ja
Nagasakin' kaupunkien pommitta-,
mincn, vaikka siihen ei ollut mi­tään
sotilaallista tarvetta; Sen l i ­säksi
Iso-Britannia on suorittanut
20 ydinkoetta ja Ranska kokeitaan
Saharassa. Yksin USAn suoritta­mien
kokeiden määrä- on paljon
suurempi kuin Neuvostoliiton; USA
käyttää hillittömästi varoja ydin-nen,
maataloustekniikan - nopea
lisääminen sekä kykenemättö­mien
maatalousjohtajain rohkea
poistaminen johtotehtävistä ovat
toimenpiteitä, jotka toteutetaan
lähimmässä tulevaisuudessa sa­maan
aikaan kun kolhoosien ja
valtiontilojen tuotanto siirretään
tuotantotavoitteiden pohjalle..
On ilmeistä, että maataloudelliset
tuotantotavoitteet ehditään asettaa
tiloille vielä ennen tämän vuoden
kylvökautta. Poikkeuksena lienevät
alueet, joissa kevättöiden valmiste­lut
ovat jo aikaisemman kevään tu­lon
vuoksi käynnissä. Näin saadaan
toteutetuksi 7-vuotissuunnitelmah
tämän vuoden tavoitetta hieman
korkeampi uusi tavoke viljatuotan­nossa
— 10 miljardia p u u t a a —,
jouKa pääministeri Hrushtshevin
esityksessä viime maanantaina ase­tettiin
ohjeeksi. Vuonna 1961 viljan
tuotanto oli 8,4 miljadia puutaa ja
jäi yksi miljardia puutaa alhaisem­maksi
Tvuotissuunnitelman vuo.si-tavcitetta.
Suurin nousu asetetaan liha- ja
maitotaloustuotteille, joiden koh­d
a l l a maata&ous uhkaa pahiten
haitata nopeata kehitystä muilla
aloilla. Lihan tuotantotavoite täl­le
vuodelle on nostettu 12,9 mil­joonaan
tonniin, , teuraspainon
viime vuoden saavutuksen oltua
8,8 milj. tonnia. Maitotuotannon
tavoite on 85 m i l j . tonnia viime
vuoden 2,6 m i l j . tonnin asemesta.
Perjantaina päättyneessä puo­lueen
keskuskomitean laajennetun
täysistunnon ainoana asiana oli vii­den
kokouspäivän ajan teema
'Kommunismin rakennustyön ny­kyvaihe
ja puolueen tehtävät maa­talouden
johdon parantamiseksi".
51 edustajaa käytti puheenvuoron)
lirushtshevin asiasta esittämän laa­jan
selostuksen jälkeen j a perjan­tain
täysistunto hyväksyi vastaavan
i>äätö3lauselman sekä vetoomuksen
inaataloustyöntekijöille^ joiden
teksti ilmeisesti julkaistaan lauan­taina.
Ne ovat epäilemättä asiakir-lojj;;
intkn todistavat Neuvostoliiton
maatalouden nousevan uuteen ku­koistuskauteen.
Tähän asti jälkecn-iääneimpänä
osana ollut maatalous
nousee muiden alojen rinnalle ja
takaa, että hyvinvointiohjelma, jo­ta
20-vuotisohjelma merkitsee, lo-
Icutetaan kaikilta osiltaan.
Ilallinon uudistus, jota eri as­teiden
tuotanollisten hallintoelin­ten
perustaminen merkitsee, täh­tää
käytännön maataloustuotan­non
johdon uudistamiseen.
Tärkeä merkitys tulee tällöin kol­hoosia
ja valtiontiloja yhdistäville
piirien välisille hallintoelimille;
Toisaalta keskushallinnon yhteys
nen rehukasveiksi jQhtaa~~suoraan
maidon ja lihan tuotanon määrän
kasvuun. ^ ;
Eniten aikaa
maataloudellisen
vievä- tehtävä
kukoistuksen i eille.
; edesaifttamistitosa on maatalous-konekannan
viisäämiuen kaksin­kertaiseksi
nykyisestään. TaVolt.
teenä on kuitenkin '2—3 vuoden
aikana saavuttaa korkein mah­dollinen
taso, vaikka tehtävän
lopullinen ratkaisu vaatiildn
enemmän aikaa.
Tärkeä merkitys tuotanon kohoa­miselle
on myös lisätuloilla, j o i l la
pyritään lisäämään työntekijöiden
kiinostusta parempiin työsaavutuk-siin.
Samaan aikaan nuorison siir­tyminen
kaupungeisfa maaseuduil­le
tulee saamaan joukkoluonteen
samaan tapaan kuin joitakin vuo­sia
sitten, jolloin aromaiden uudis­raivaus
sai aikaan satojen tuhan­sien
nuorten vapaaehtoisen siirto­laisuuden
kaupungeista uudisalu-
Valkoiset vaalit"
-liassamaassa
Arthur. ^ ,yj|lkl^kin ur-''jS,Fort'yj/älät^äa/ja hugmatfu-..t
Salisbury. Keski-Af r i k an pää
ministerin S i r Roy Welenskyn te­kemän
päätöksen vaalien järjestä
:nisestä odotetaan saavan osakseen
•irittäin epäsuotuisan vastaanoton
Pohjois-Rhodesiassa ja Njassamaas-su
ja 'johtavan mahdollisesti väki
valtaisuuksiin.
Afrikaklaisten kansallismielisten
johtajat — Kaunda Pohjois-Rho­desiassa
ja Panda Njassampassa
— ovat liittovaltion vannoutuneita
vastustajia, jossa he sanovat val­koisten
toimivan toisten valkoisten
hyväksi. .
Welensky on: selittänyt antaneen­sa
määräyksen vaalien toimittami­sesta
siksi, että näin voitaisiin es­tää
liittovaltion hajoaminen.
S i r Roy tähdensi Rhodesian par­lamentissa
aikovansa yrittää saada
valtuudet Njassamaan pysyttämi­seksi
liittovaltion yhteydessä. Njas-samaalla
on käytännöllisesti kat-aoen
. afrikkalaisten muodostama
hallitus, mutta teknillisistä syistä
sitä hallitaan siirtomaa-alueena.
Virallisista piireistä kerrotaan,
rittä vaalit järjestetään mahdolli­simman
pian, todennäköisesti kah-aen
kuukauden sisällä. -'
Jos pääministeri Welensky voit­taa
vaaleissa, arvellaan hänen hy^
vinkin saattavan julistaa Keski-Af-rikan
liittovaltion riippumattomak­si.
• •
U E L E N S K Y PYYSI ERON
Keski Afrikan liittovaltion pää­ministeri
Sir Roy Welensky kävi
lorstai-iltana englantilaisen kenraa­likuvernöörin,
lordi Dalhousien
luona jäättääkseen hallituksensa
eronpyynnön, ilmoitetaan Salisbu-rysta.-.-;
Liittoparlamentti julistettiin per­jantaina
. virallisesti hajoitetuksi,
mutta uusien vaalien päivämäärää
ei vielä ole määrätty.
A F B J K K A L A I S E T BOIKOTOIVAT
V A A L E J A « .
Pohjois-Rhodesian afrikkalaiset
kansallismieliset boikotoivat tule­via
Pohjois-Rhodesian liittoparla-mentin
vaaleja, ilmoitti kansallisen
iiippumattomuuspuolueen johtaja
'<enneth Kaunda puhuessaan Lusa-kassa
torstaina.
Kaunda sanoi edelleen ,ettei puo
lue pidä vaalien tulosta itsestään
sitovana.
-—Voimme hyväksyä ainoastaan
sellaiset vaalit, joihin liittovaltion
koko väestöllä on oikeus osallistua
eikä yksinomaan valkoisella- vähem
mistöllä, Kaunda tähdensi.
aseisiin. Syyskuun 6 päivänä 1961
atomienergiakomissio sai 2,350
milj dollaria, joista 630 m i l j . uu­sien
ydinkokeiden suorittamiseen,
lehti huomautti.
Armeijan pää-äänenkannattaja,
joka amerikkalaislähteiden tietoi­hin
viitaten huomauttaa USA:n
suunnitelmiin kuuluvan myös ko­keita
vetykärjillä varustetuilla bal­listisilla
ohjuksilla, sanoo uusien
ydinkoesarjojen olevan tarkoitetun
avaamaan tietä vieläkin voimak­kaammalle
ja vaarallisemmalle kil­pavarustelulle
sekä voimistamaan
kansainvälistä jännitystä.
ENSIMMÄISENÄ PI^Ä
7 UUTTA TIUUSTA
Ensimmäisenä levilysryntäyspälvänä. siis iänä aamuna^ saa­tiin
Vapaudelle 7 uulta tilausta Ja Tarmola nousi ensimmäisenä
osuutensa täyttäneiden paikkakuntien listalle. Kiitos uusien ti­lausten
hankkijat — ja tervetuloa Vapauden lukijakuntaan,
uudet tilaajat.
Erikoisen ripeän alun näyttää levitysryntäys saaneen nyt
Port Arthurista, mistä tuli jo 4 uutta tilausta, hankintaosuuden
olle^a vain 6.
Uusia tilauksia saapui nyt seuraavasti:
' A. T. Hill 1, Helen Espeland 1, J . Lehto 1 ja S. Kraft 1,
^[hteensä Port Arthurista 4 uutta tilausta.
Antti Pitkänen. Tarmola. 1 uusi tilaus ja osuus täyttyi;
Hilda Huhtanen, Sudbury, 1 uusi tilaus — viisi vielä kuu­desta
puuttuu l
Mary Nevala. Nipigon. Ont. 1 uusi tilaus.
Hyviä ryntäystuloksia ja kireitä kilpailuja odotellaan näi- j,
den ensimmäisen päivän tulosten perustecAla.
H^gi^Ulnen toimjintfi,^ pn^ii: P"^^
kiAdälta jollakin' tayäila' pientä,
olemme kuitenkin sidottuja koko
voimakkaasti paikkakuntamme ur­heilulliseen
toimintaan joka on
nousuvaiheessa, ja tulokset tulevat
ehkä näkyviin vasta niyöhemmin.
Kuitenkin - jatkuva voimisteluhar­joituksien
tulos on. jo ollut useasti
näkyvissä, Huomattavimmin se nä­kyy
seuramme nuorissa kasvateis­sa.
Vaikkakin nuorempi K^rt Kaa-irela
.on joutunut tänä talvena kpu-lutöitt&
nsä' lisäksi kärsimään, k y l -
mejyssairautta on hän kunnostau­tunut
hiihdos^ia j a pääsäyt palkin­noille
kovissakin kilpailuissa j a v i i ­meksi
- S C A U L : n mestaruuskilpal-^
iuissa Wanupissa- hyvällä ajalla
voitti nuorten alle 18-vuotiaideh
mestaruuden. Tämä. olikin KarFn
viimeinen - vuosi .v^ässä sarjassa.
Myöskin K a r h i n sisko A i l i on saa­vuttanut
korkean tason voiiAisteli-jana
j a o l i nun^ kutsuttu Fort Wil-liamin
Salt K i r k korkeakoulun vuo­tuiseen
voimistelujuhlaan, esittele­mään
puomi ja permantovoimiste-lua
seuramme uuden tulokkaan
Kathy Paquetten kanssa. Konsertti
esitettiin kolme eri kertaa kahtena
päivänä, kaksi esitystä Tnainitun
koulun oppilaille j a kolmas kerta
salintäyteiselle yleisölle. Myöskin
seuramme nuori urheilijatyttö July
terguson joka kaksissa suurjuhlis­samme
voitti pituushypyn ja kun­nostautui
juoksuissa j a o l i edusta­massa
seuraamme ' tänä vuonna
tammikuussa Winnipegissä pide­tyissä
sisäkilpailuissa, tullen toir
seksi nuorten 60 m juoksussa.
Näistä kilpailuista tultuaan July
oli hyvin innostunut ja kertoi kuin­ka
areiialle oli kertynyt kahdeksan
ja puoli tuhatta henkeä. Siellä hän
tapasi persoonallisesti Canadan
kuuluisan juoksijan Bruce Kidd i n,
ja. kertoi kuinka ystävällinen nuo­rukainen
tämä nuori kuuluisuus
on.
Seuramme Iskun voimisteluhar­joituksiin
osallistuu etupäässä lap­sia
j a siellä onkin useita nuoria
tulokkaita ja hyvin lupaavia voi­mistelun
alkuja A i r a Pukkala, Lin­da
Ostrom ja Holy Ferguson ja
myöskin useita toisia tyttöjä.
Useat seuramme, nuoret voimis­telijat
olivat seuraajina Icaksipäi-väisillä
voimistelun opetustunneil­la
Fort Williamin korkeakoululla,
jossa opettajina oli Torontosta nel-jähenkineen
opetuskunta tri Mayn-en
johdolla ja jossa o l i mukana Ca­nadan
mestarivoimistelija William
Weiler sekä kaksi alansa kykene­vää
opettajaa. Nämä' opettajat jät­ti
vätkin tänne Järvienpäähäh kan­sainvälisen
taitovoimistelu suun­tauksen.
Viime vuonna Saskatoonissa pi­detyn
AAU:n Canadan voimistelu-mestaruuskilpailujen
yhteydessä
pidetyssä voimistelu-jaoston vuosi­kokouksessa
suunniteltiin tänne
Järvienpäähän Keski Canadan v p i ;
mistelumestaruuskilpailuita. Kun
kokoonnuttiin täällä asiasta kes­kustelemaan,
emme kuitenkaan
tässä, vaiheessa tohtinfeet ottaa
edesvastuutapa näin ollen luovu­timme
niB Toronton järjestettävik­si,
ja ne pidetään Torontossa tou­kokuun
5 päivänä. Koska huoma­simme
heikkoutemme täällä pää­timme
tehdä jotain tämän asian
korjaamiseksi, j a niinpä Port Ar­thur
Board of Edifcation avustama­na
kutsuttiin korkeakoulujen voi­mistelun
opettajat Port Arthurista
|en ^ voinaistel^äfeurpjen . ohjaajat
neuvotteliiuh.'Wäls8ä keskustelun­sa
.on, päästy n i in pitkälle, että tftu-kokaun
^ 1 . j a 12 päivinä jtullaan
järjestämään .Port Arthurissa tai•
Portv lyilllamissa Järvienpään ( e l i "
Thundör BayJ piirin) avoimet voi-'..:
mistelumestaruuskilpailut aina '
vuotisisten ja nuorten sarjojen .ty^v
töille; ja pojille sekä aikuisille mie-
)iille ja naisille.
Näiiisä kilpailuissa palkitaan p a r i v ''
haat' voimistelijat. ^KUpailut sudrt^:!
tetaan' tavallisilla : voimistelutelf- • *
neillä-kuten tangossa,^ nojapuia^ar'.^
arktlllä, hevosella, permannolla " j a " - '
matalla. ' sekä lisäksi on ' n ä y t e '»
trampoliinilla eli vieteri ritatbllä:'^V'';
Vielä, täytynee, palata hiihtokyr,
symykseen. Isku ei ole järjestänyt' - ;
hiihtoja tänä talvena koska hnHf,^\^~:
k ^ e n ^ r i op ollut niin tiivis ettei;^"
siihen ole lisää o i k e a h a n 'mahttt:';!:'
nut. Sisar-seura Elo, North Branijh-issa
pn' sen sijaan järjestänyt • j a " ! ';
Keillä onkin hyvä hiihtorata ^tä '] ^
varten. , !'
, Isku taas puolestaan kesällä jär-^,„
jöstää urheilukilpailulta. ..hu.a
Alfred Widgren joka onkin ^optiij'-v
Branchissa kasvanut, on aina aaf^-,,.,.
nut apuaan palkintolautakunnissa
ja ollut järjestävänä sieluna fÄi,,,,,
urheilukilpailuissa ja juhlissa ja^;^-
nyt tänä talvena Alfred on e r i k o C " ,
sesti osallistunut toiskielisten k^^^;;., /
sa Järvienpään murtomaahiihtojen .T
sekä mäkikilpailujen järjestely^,
ja joutunut suorittamaan vaativia- .
kin tehtäviä. Huomatuimmat tääi- .r.i
lä pidetyt kilpailut olivat Canac^fip,-,^
nuorten hiihto ja mäenlaskukilpai->^l
Iit. Hän on joutunut istuma^,
monissa kokouksissa j a vielä itse-kin
ottanut osaa hiihtoon.. !
Nyt sitten Iskun voimisteluhar­joitukset
suuntautuvat -Suurjuhlia
silmällä pitäen j a toivoisimme, että
kaikki voimistelijat alkaisivat l^a^-
joitellä elokuin 4 ja 5 päivinä tfti^it
dettäviä Liitto- Laulu- ja Soittojuh­lia
silmälläpitäen^ jotka järjeste­tään
täällä Port Arthurissa. Voi­misteluharjoitukset
ovat tiistai^il;
taisin CSJ:n haalilla j a torstai-ilta-sin
Hilerest High koululla (lapset
kello 7 illalla ja vartuneemmat
kello 8 i l l a l l a ) . — p. V.
SITÄ!
JA-mmmmmm.
TÄTÄ
M O L E M M I L L A OMANSA
Pitäjään oli tullut uusi pastcjri.
Muutaman päivän kuluttua ilmaan­tui
papin vastatinotolle Kalle Kank­kunen,
joka ilmoitti, että hänen
vaimonsa oli saanut yhdeksännen
lapsen.
— Onneksi olkoon ^vain sanoi
pastori, mutta eiköhän yhdeksän
lasta ole sentään paljon tähän maa­ilman
aikaan.'
— Voi olla, sanoi JCankkunen,
mutta ei se ole vielä mitään verrat­tuna
veljeeni, jolla on 11. - •
— Hyvänen aika Yksitoista? Sa­man
vaimon kanssako?
— Ei, kyllä meillä molemmiUa,on
omamme, ;
O N N E N LÄHDE
. ~ Sitten ;prinssi kysyi kauniilta
prinsessalta, josko tämä haluaisi
mennä naimisiin hänen kanssaan,
mutta prinsessa ei halunnut ja n i in
prihssi eli onnellisena elämänsä
lopptiun asti.
PÄ/VÄN PAKINA
mmm ENEMMISTÖ SÄILYI
VAIKKA OIKEISTO ETENIKIN
N ev^Delhi. — Intian pääministe­ri
NehVun hallitseva kongre'Ssipuo-lue
on menettänyt ainakin 400 paik­kaa
Intian 15 k a l t i on lakiasäätävissä
kokouksissa epävirallisten^. mutta
melkein täydellisten äänestystulos­ten
perusteella, jotka olivat käytet­tävissä
perjantaina. ;
Kongressipuoll^^ menetti ehdotto­man
enemmistönsä kahdessa valti­ossa
näistä viidestätoista, j a paikko­j
a melkein kaikissa muissa valtiois­sa.
Kansallinen sosialispuolue me­netti
lisäksi 41 paikkaa äänestystu­losten
perusteella.
|<ommunlstipuolue näyttää voit­taneen
46 paikkaa^ äärimmäisoikeis-tolainen
Jan Sanghpuolue 71 ja
konservatiivinen Swatantra-puolue
165. Oikeistopuolueiden huomatta­van
vaalivoiton johdosta Swatantra-pi:
iolue on nyt toiseksi suurin Inti­assa
— vaikkakaan se ei vielä ole
päässyt lähellekään kongressipuolu­etta.
Joka tapauksessa kongressipuolue
selvisi vaaleissa, enemmistöllä 10
valtiossa. Tuloksien mukaan kong­ressipuolueella
pitäisi olla vahva
enemmistö Kashmir-Jammu-valtios-sa.
Lisäksi kongressipuolueen pitäi­si
voida muodostaa kokoomushalli­tus
riippumattomien kanssa kahdes­sa
mivussa valtiossa.
Sekä pääJhinisteri Nehruii että
hänen läheisen ystävänsä puolustus­ministeri
Krishna Menonin on jo ai-
'iaisemmin ilmoitettu tulleen uudel­leen
.valituksi kansallisparlament-
IJin Intian . kolmansissa yleisissä
vaaleissa, jctka päättyivät sunnun­taina.
•
Ennen vaaleja kongressipuolueel­la
oli valvonnassaan lakiasäätävät
elimet kaikissa^ Intian 15 valtiossa.
Keralassa kuitenkin se jakoi halli­tusvastuun
yhdessä kansan sosialis­tisen
puolueen kans.sa.
RIsliveloa Kangasalan malliin
Kangasalalla on kuulema sanan­partena,
että on ristivetoa kuin
hampparin housuissa".
Samanlaisia ilmiöitä on myös yhä
lisääntyvässä määrässä eri kirkoissa.
Sanottakoon heti alkuun, että
mnallikona me emme halua kajota
kenenkään uskon asioihin. Olkoon
ehdottomasti kunkin yksityisasia mi­hin
hän uskoo, tai onko hän koko­naan
uskomatta. Mihinkään yliluon­nollisiin
uskomattomana henkilönä
me kunnioitamme kaikkien uskovais­ten
oikeutta palvella jumalaansa
niinkuin he itse parhaaksi näkevät
ja vaadimme luonnollisesti papeilta­kin
kunnioitusta niille meistä, joi­den
omatunto kieltää uskomisen mi­hinkään
yliluonnollisiin.
Kuten ylläolevasta näkyy, meitä ei
kiinnosta lainkan uskonasiat, vaan
eri kirkkojen Ja niiden pappien suh-tautumhien
näihin maallisiin. J a s i i ­nä
suhiteessa on todella kirkkojenkin
piirL-isä kasvavaa ristivetoa, sillä his­torian
nopea kehitys, tieteen, teknii­kan
Ja taiteen Jättiläismäinen edis­tys
sekä suuret yhteiskunnalliset uu­distukset
ja reformlllikkeet vaikutta­vat
'myös kirkkojen polilttisluontoi-siln
Ja muihin "maallisiin" kannän-määrlttelyihin.
Jokhi aika sitten kiinnitimme leh­dessämme
huomiota esim. siihen tyr­mistyttävään
seikkaan kun tunnettu
cnnndalalnen pappi. Rev. J , R.
Mutchmor esitti julkisesti uuden "us­kontunnustuksensa"
atomipommiin
Ja sen autuaaksi tekevään vohnaan
uskomisesta. Yhdessä muiden rau­hanpuolustajain
kanssa me tuomit-slmme
luonnollisesti Jyrkästi—- em­me
Rev. Mutchmoren uskonasioita,
vaan hänen propagandaaiisa atomir
pommikuoleman hyväksi.
Toisaalta me tervehdimme sitäkin
sydämeHisemmltt pian ylläesitetyn
tapahtuman jälkeen Lontoosta tul­lutta
uutistietoa missä kerrottiin
Kirkkojen Maailmanneuvoston esit­täneen
"valittelunsa" siitä kun Yhr
dysvallat päätti aloittaa -ydinaseko­keet
uudelleen Ilmakehässä. Se oli
todella ajankohitalnen j a mainio «'va­littelu".
Me olemme seuranneet Joskus
hieman huvitettuna, muistellen mum-movainajan
yksinkertaista uskontoa
— .sJtä kun kirkot "modernisoituvat"
siinä määrin, että Järjestävät tans­seja,
bingopelejä Ja Joissakin tapauk-sissa
kuulema -miestä väkevamman­kin
tarjoilutllaisuuksia. Miten papit
moderneja . sieluja paimentavat on
tietenkin kirkkojen sisäinen asla, e i ­kä
ainakaan meiUä-ole-mitään sel­laista
moderniakaan suuntausta vas-taan.
Mutta toisaalta saamme kuitenkin
vielä herran vuonna 1062, lukea Län­si-
Saksasta maaliskuun 12 pnä tul-
Iceaiii uutlstledosta. että Mynchenln
alueella ön evankelis-luterilaisissa
klrkolsi^a kielletty soittamasta Men-delssohnin
häämarssia siksi, että se
on "liian iloista musiikkia" kirkossa,
esitettäväksi. Me emme tiedä, miten
vaikuttaisi virSi ^'Mä että täältä er-kanei;
i" häätilaisuudessa veisattuna,
mutta kummalliselta tuntuu kuiten­kin
maallikosta ajatella, että saman
Mynchenln alueen kirkkojen muslik-kikieltoon
kuuluu • kuulenia vielä
Schubertin tunnettu — Ja maallikos­takin
kaunis — Ave Maria.
Ristivetoa on siis vähän siellä Ja
tääUä. Niin, aivan oikein, myös tääl­lä.
Tässä yhteydessä meidän sallitta­nee
paljastaa sellainen "pikkusalal-suus",
että lehtemme. on viimeaikoi­na
joutunut_tevallaan, j a Ilmeisesti
aiheettomasti puolustajiaan kermais­ten
suomenkielisten pappien menet­telytapoja
täällä Canadassa. Eräät
kansalaisemme ovat halunneet esit­tää
Julkisesti paheksumisensa siitä
kun vissit papit "myyvät" palveluk­siaan
osapuilleen samalla tavalla
kulh katolinen kkkko aikomaan myi
synnhipäästöjä selittäen, että kun
raha klrstuhun kilahtaa niin sielu
taivaaseen «vilalhitaa.". MeOle on esi­tetty
protestllausuntoja siltä kun pa­pit
perivät vissienlaisten taksojen
mukaan maksua -häistä Ja hautajai­s
i s t a — toisinaan näiden taksojen
noustessa kymmeniin dollareihin.
Me olemme kuitenkin kieltäytyneet
Julkaisemasta tällaisia protesteja sil­lä
perusteella, että se on kirkkojen
sisäinen asla, miten ne; toimhitansa
rahoittavat, ' "eikä . kuulu 'lainkaan
meille maallikoille. Olemme nhnlt-täin
luulleet —> n i i n ' Sinisihnälsen
viattomia me maallikot olemme .—
että nämä maksut ovat menneet Jo­ko
kokonaan tai ainakin osittain kir­koille.
Jotka papeilleen palkankin ;
maksavat, eikä pappien omaan pus­siin.
• • I
'/Nji, saimme- kuitenkin lukea Arne- <
rikan Yhdistyneeseen Luterilaiseen •
Idrkkokuntaan kuuluvien suomalais- >
t^n.seurakuntien keskusliiton äänen- '.
Icknnattajasta, Torontossa toimimia ]
tavasta Isien Usko-nimises^ k i n i ->
kaukausijulkaisusta, että tämä kau- '
pallisluontolnen vihkimhien, ruu- \
mimsiunaammen Ja muu ^ h n i n t a J
pappien kohdalta on aiheuttanut va-^ .
kavla omantunnonvalvoja ennen- '
kaikkea uskovaisille maanmlehlllem- '
me. Mainitun lehden tämän vuoden '
ensimmäisessä numerossa kirjoittaa _ '
U.^ V. Vainia- melko pitkästi tästä 1
asiasta esittäen hyvin voimaakkaastl >-
sellaisen ikäsltyksen, että' " on vastoin "!
luterilaista uskonnäkemystä myydä ;
Jumalan siunauksia, niinkuin se on
vastoin evankeliumin henkeäkin. J
Vaikka pappi olisi . huonommlnkhi •
palkattu olisi syytä kultenkta huo- ,
mioida mihin syyllistytään papilll- '
steta toimituksista maksua perittäes- \
sk '. . . Jos tällaista maksua väittä- |
mättä tahdotaan antaa, n im ototta*v «
koon se vastaan seurakunnille, mutlä^" h
ei pappi itse . . ." '•- .- '<
... ^ .. , .,^ ,
Toivomme ylläesitetyn lalnaukien'" '
Isien Usko-lehdestä tyydyttävän nUtft «
lukijoitamme»^ Jotka ovat ehkä o l ^ ^
närkttsilyneitä Vapauteen siksi, kun-lehiterinme
on vaitiolollaan tavallaan-
"pucljiistanut tässä asiassa pap]4en^i
Aienetelmlä, Jolste ei ihneisestlkaän"
i|iifään puolustamista, ole.
Tällaistakin ristivetoa on siis tääX-f
Ift kirkoissa. •—KfinRftkoiira.