Vapaus, May 12, 1955

              Sivu 2 Torstaina, toukokuun 12 p—^ Thursday. May 12. 1955 :
VAPAUS
iMMBKSTt) Ibdepeodest
Oxgan ot Hnajgb Cftnedlann. Es-tabUabed
Nor. «. 1917. Autborlzed
M feoood d a » nuU tv tlie Poet
OCOee O^partnent; OMavft. Pub«
VJtatd ttariee veeUy: Toeidaya
Ibondays and Satuidani Iqr Vapaiu
PnMiihIng Company Lt<i, at 100-102
fim St. Sadbiuy, Ost., Canada.
Ttelepibonea: Stts. Qlfiee OS. «•42M
EäitoTiai OStice OS. «-Cies. Manager
S. Sokat Edl(orW.EkIimd.StfaUis«
«ddrqg; go« CT« SudlncT, Ontario.
Advemaing xates upon appUcatlon.
TranalatJon frec of cbarge.
TDJilJBHJNltAT:
1 fk. 7 i » e kk.
8 kk. 355
TbdjmnolMa: 1 vk. 8JOO 6 kk. 4.30 1 «k. A M 0 kk. 4.75
Ontariossa on nyt aika
erota Frostin koplasta
Mihin tarkoituksiin
liittovaitfon tulot
käytetään 1955—56
SI1
.Suomen SosJaUdemoicraattisessa
.puoJueesäs vallitsevasta tilanteesta
i k i r j o i t t a a . K a n s a n Tahto (kaijsa.i-
; dem. O u l u ; seuraavaa;
" I ^ i n d b l om samoin k u i n S A K ; n p u -
,ir'"f.TnJ^^^ OUsi saatava aöcaan koko maakunnan kansan •
cLut sAKnso^ei-^^^^^^ enemmistön yhtenäisyys Frostin kukistami^ksi , P » O J « ^ ^ « keholtamme i a n s a a v a -
, c L u t bAÄ.n sosaem ^oniaj.cn poii j ' "utsemaan v o m i a k k a a n L P P n j v h m an
^til«kaa. M i n i s t e r i . Ittni^^s TontiUt.—- ISmän maaJsunnan myysavustuiri^n anjamJsfcysymyksen'^ j a j i j j a a t i j a i t u i i l a a n , jossa irie'däa j ä -
' . a i t u P o r l s r a , e t t i kö3t9wnal£seu j o h - .finajiiii h a l l i t u s . J o t a t e i s e n n r i e l i p i - .yytti .-nr. S m i t h . " « * y t ' o h iUnoitettu t genemme J . B . Salsberg on ollut t o -
r l a m a U a ^ p o x 7 j r r t t l l s e l t a f i ? p p p o s i t l o^ d e t u t k i m u k s e n m u k a a n feannaUaa a i - v i r a l l i s e s t i , että eE*ilÄutkiJtt*da' sai.» i d e l l i s e n a k a n s a n äänenä "
r puutt-jte aslallJiiea poh|ia'j^arvö«teta^ xioa^taan 28 p r o s e n t t i a valitsyoista, tetaan päältä sov^^^ työttömjTs-•
j s a a n . Ministeri -penna/TTenro sanoi i v o i d a a n k u k i s t a a kesäk. 9.pnS/-pldei- avun myö.itämisen suhteen. Minä : HCUTO|5AUPPAAMIST.^
iKouvoIOKU.?€£t^ 'opposition väitteet jtävlssämaaScuntovaalelssa,sa|xol'Ja|n- s k y s y n m r . F r o ^ t i U a ; / M i t ä työttömäin * M r . S a l s b e r j . j u l i s t i k u u l i j a k u n n a l - ; larKoituksuu25senttiä; maatalouteen
I ovat k a i k k e a perää vaUIa'; P u o l u s t u s - j l a a t i j a k u p n a n jäsen J , ; B ; « S a l s b e r g pitäisi tehdä tulevaan lökaicuuhun ! l e e . e l a F r o s t i n t o r j h a l l i t u s o n a n - 2 senttiä: terveys- ym. h u o l t o o n 2
••VJI
ge W a
xLfänsi-Saksan '^itsenäistyminen''
V-;>^Iaananiaina Pariisfsta tulleissa uutjstiedoissa kerrottiin, c-tiä
•'k^menen vuoden kuluttua ehdoilta antautumisen jälkeen" Län.si-
Saksa sai nyt kansallisen itsenai,y>ten.ä> vapauden s ovat kaikkea perää vaUla'. Puolustus-j laatijakupnan jäsen J . B.-Salsberg p i t a ^ tehdä tul^-aa
puolustajaksi amerikkalaisten kenraahen komentamaan Pobjo»s-.'\t- rnin^-^tep Skog selitti ole-/an aivan puhuessaan täällä Massey-haallllapl- menn&sai?, '
lantin liittoon. : •. ^j luonnoHlsta, että 'oikeistoporvarlsto idetyasä vappujuhlassa.^ M^^ "Minä o^nhen5cilökohtal6esti saat-
.Mutta itsenäist>Tnisestä huolimatta Länsi-Saksaan jää erlelleen ! on nouisut takajaloilleen*, koska h a i - ; on ollut vuodesta 1043 lähtien a , J ^ - tanut mr. Frostin huomioon monien
y l i 600,000 ulkomaalaista FOtilasta. joista toinen puoli amerikkalaisia ' iiiucäapimua on muka merkinnyt tu- ;drewn vamtAiJapiirin edastajaiia l a i n - avun tarpeessa olevien perheiden koh-j
a kaikki amerikkalaisten ylipäällikön komennuksessa! Ulkomaalai- ''^"^^^^'"J^ Tl^Z^"^^"^ ^'"^•S^^^TH':» t o i . t . m . . - . t n . Ln ^"^"'"^""^ ^T' , - . , . • . . . ., ,, . . mille Kansanluokille', :. "Se on torien toistamaa satua k p n na,. Naursa vaaleissa: asetetaan
sista joukojsta on nom 100,000 miestä vieraitten maiden ilmavoimun sosdcmien pääjuhlassa Helsingissa; väitetään, että Frostm halhtus oljsi ministeri Frost suoraan ja selväsU
kuuluvia sotilaita, j Väinö Tanner kuitenkin 'loi mata-s voittamaton^ sanoi lainlaatijakimijan ; avustamiskysymyksen eteen. Me
Toisin sanoen, Länsi-Saksan miehitysjoukot jäävät edelleen j Iäksi' kaikki niimä puheet puolusta-,| johtava vasta?tuspuoluelainen , "Nyt vaadimme, että hän myöntää avustus-j ^ " ^ ' ^ ^ « " ^ « i ^ o ^ " ^^
määräämättömäksi ajaksi Lansi-Saksaan. sillä erotuksella vain, etta 1 "^^"»^ oikeistoporvareiden väitteitä on aika päästä eroon Frostiix hallitujc- ta ennen vaalipäivää " , %Iva todistus suta. etta kansan luot-
Ottava. — Sa.nom2lehtanii€Sten t e -
j kenjien laskelmien m u k a a n käytetään
r l i i t t o v a l t i o n kuluvan tilivuoden tulot
; s e u r a a v i i n t a r k o i t u k s i i n;
S o t a t a r k o i t u k s i i n 41 senttiä j o k a i - ; n u e s ?"
! sesta d o l l a n s t a : valtiovelan korkojen . . " M i n
maksamiseen 11 senttiä: perhelisien mies."
-maksamiseen 9 . s e o t t i a : m a a k u n n i l l e " S an
tulovero-oilceuksien korvauksena ym. - sen?'
t a r k o i t u k s i i n 8 senttiä; entisten s o t i - ' . " N a u
l a i d e n eläkkeiden j-ms.. maksamiseen : Delawz
5 senttiä: yleisiin t o i hm 4 senttiä: hansa
postilaitokselle 3 senttiä, liikenteen rimies.'
s a i n n u t itajlleen tappion kesäi. 9 ^senttiä; työasiain ministeriölle. 1.5 . Työn
päivän vaaleissa kosfea se o n " a n t a u - : • senttiä: k u n i n k a a l l i s e l l e r a t s u p o l i i s i l l e vnmeis
tunut meidän luonnonrikkauksiemme i ja oikeuslaitoksille s e n t t i : C B C : n e 1 M i k s i J
huutokauppaamiseen Oikein t u k x u - : sentti j a loput moniin e n t a r k o i t u k - Tvon
k a u p a l l a eniten t a i j c o v i l l e yhciysval- : s u n . . dollisee
talaisille, •-.^•y i -—•• • . . . ." - -. • .." - — ' —
" M r . F r o s t i n hätäinen v a a l i e n p i t a - !
m i s e n j u l i s t a m i n e n e i ole t o r i e n v o i - j
n i i d e n n i m i m u u t t u u . O n nimittäin m u i s t e t t a v a , että n a m i a m e r i k - , ^^^^^ornl^i^ A n t i k a i s e n j u l i s t a m a n ' s e . t a j a ehkäi^^^a tyottömjTrden j a t a -
, , ,. , , , , .,. , iyleislakkouhkan tuloksena solmitus- loudeUisen k i i l o i n laajentijminen,'' ;
k a l a i s t e n k e n r a a l i e n komennuksen alaisena olleet m i e h i t y s j o u k o t j a a - - ^^a„..uiscplmuksesta Tanner sanoi, < P u h u j a viittasi s i i h e n tosiasiaan, e t - ' M r . S m i t h s a n o i IJ>P-n tarkoitukse-vät
e d e l l e e n k i n a m e r i k k a l a i . s e n päällystön a l a i s i k s i " l i i t t o l a i s j o u k o i k - | että .se ' e i ollut onnellinen, päinvas-; tä (vlime'K.si pidetyissä maakuntavaa- na o l e v a n "uuden f a r m a r i e n j a t y ö ­s
i " , j o i l l a on a i v a n sama tehtävä k u i n a i k a i s e m m i n k i n — h u o l e h t i a j t c ! n se o n ollut suorastaan h a r h a - l lei£.sa konservatiivien ehdokkaat s a i - väen h a l l i t u k s e n perustamisen" O n t a - i vemmaksi y h a suuremmille joukoille
siitä, että uudelleen aseistettava .Saksa v o i d a a n pitää aisoi.ssa, m i t ä ' ! l^ku'. Tanner toisti k a i k k i ; o i k e i s t o - i 1:31 ainoastaan .48 prosenttia a n n e - , n o o n . . H a n Iisasi, etta paaminia':eri '
o v a t e s i m e r k i k s i R a n s k a n p o r v a r i t o m a n t u r v a l l i s u u t e n s a v u o k s i v a a - oPPO='»tion väitteet inflaa tio vaarasta ' t u i s t a ääniltä. U b ^ a a l i t 31 p r o . e n t tm prost jouduttaa uutta t a l o u d e l l i s t a'
. j • I j a todisteli kokoomuslaisten tyyliin,.! j a m u u t puolueet loput 21 prosenttia. I lOTi^^^
j että k a i k k i o n mennyt päin h o n k i a : i V a l i t u k s i tulleista konservatiiveista; yhdessä O t t a w a n Uberaalihallituksen
1 " K o k o rakennelma saattaa sortuaV t v a l i t t i i n 32 vähemmistön äänillä. Vä- vastuussa jöukkptyöttömyy-
Julisti Tanner. P.lkkaamalla nuo- { häinen muutos häiden v a l i t s i j a p i i r i e i i i destä: Näniä vanhat puolueet k i e l -
rempien puolueto'/ereidensa .väitteitä I äänestystuloksissa s a a t t a a riittää h e i " 'täytyvät cmaksiunasta uutta phjel-tamus
konj»3rvatir\'eihm o n vähenty­mässä.
T i l i n t e o n a i k a o n n y t k a s i l l a.
Se mitä k a k s i t o i s t a v u o t t a konservatu.
v i e n v a l t a a merkitsee tulee yha s a l ­lineet.
i t i Tosiasia luonnollisesti on, että mikään maa e i vof olla vapaa,
J o s s i i a kontrolloidaan jonkun vieraan maan sotavoimien avulla, kuten
'on nyt asianlaita Länsi-.Saksassa, Vallan vastakkaisena esimerkkina
voidaan osoittaa esimerkiksi Itävaltaa, missä nyt keskustellaan rau­hansopimuksesta,
mikä takaa 'Itävallan itsenäisyyden. Varmaa on, etta
Itävallan rauhansopimus määrittelee Itävallan itsenäisyyden palaut­tamisen
nimenomaan, siten, että Itävallasta on määräpäivään ^men­nessä
poistettava kaikki ulkomaalaiset .sotavoimat, että Itävalta v o i
Tanner paljasti, että sosdem puo-1 d a n kukistamiseensa,
lueen 'johtoportaissa el käydä yamj LFP:n EHDOKASTA
henkilökohtaista taistelua siitä, kuka
on 'Itte kukico'. Todellisuudessa esun-tyy
erimielisyyksiä shta, kumpaan
L P P : n maakuntajahtaja Stewart
S m i t h sanoi, että . v a a l e i h i n ' n i m i t e ­tään
vähintään 40 L P P : n ehdokas­por^
arUlise^n rynmlttymäan puolue- ta, enemmän k u i n kof»'iaan ennen.
ilman minkäänlaista ulkopuolista painostusta paättaa omista asioi.s- /j Johdon on nojattava politiikassaan, Toonton alueella nimitetään ehdok-laan.
Jos ei tällai.sta kohtaa Itävallan rauhansopimuk:seen liitetä,
silloin jaa Itävallankin '*itsenäi.syys" muiden maiden kontrollista
riippuvaksi; kuten on nyt asia Lansi-Saksan suhteen. Me kuitenkin
maa uuden taloudsllifi3n k r i i s i n e h ­käisemistä
varten. Meidän puolu-i
eemme k a n t a o n . etta k a n s a kykenee
; ehkäisemään uuden taloudellisen k r i i -
; s i n s a m a l l a t a p a a k u i n se o n ehkäiset
: sodan syttymisen."
KAUHA J A TYÖLLISYY.S
Mr. Salsbergr syytti konservatii­veja
silta, etta be' saavat rasiallis­ta
apua maantieurakolden lahjns-varolsta,
Hydron kaupoista, viina­tehtailta
ja puumassa-ja papen-parooneilta.
Joissakin valitsija-piireissä
saadaan uhkapelareilta-kin
rahaa heidän vaaliraha stoon-sa",
sanoi mr. Salsberg.
Puoskareita, iti
juonittelua lopi
! Kj'mmenen vuotta sitten v a v a h t e l i ; net v u
; n a t s i v a l t a k u n t a viimeisissä kuohn- • h e i t t av
i.kouristuksissaani H u h t i k , 25 p n a k o h - ' n a n lo
;ta.sivat neuvostolaiset j a a m e r i k k a l a i r ! tuntuv.
set joukot toia;nsa EJbella Torgaus- : l u p e l i ir
! sa. Samana p a i v a n a s u l k e u t u i B e r h i - ) Koin:
; n m saartorengas, j a neuvostojoukot i paivma
aloittrvat marsalkkojen Shukovm ja l v i a h a i
K o n j e v i n j o h d o l l a loppurynnistyksen- i m l e r ,
I sa kaupunlcun, Huhtik. 30 p n a H i t - j a n a t
j l e r t e k i i t s e m u r h a n j a toukok. 2 p n a Bormai
1 B e r l i i n i k u i i s t u i — 300,030 s a k s a l a i - | l a h i mp
I sen s o t i l a a n kaaduttua taisteluissa j a edsUeei
" I h m i s k u n n a n edessä olevan k a i k - i ^QQQQ s o t i l a a n joutuessa sotavankeu-askomme
ja toivomme että Itävallan rauhansopimii| .saadaan nyt
vihdoin viimeikin laadituksi — ja sen yhtenä kulmakivenä täytyy
o l la yksimielinen sopimus siitä, ettu Itävallasta viedään pois kaikki
ulkomaalaiset sotajoukot.
Tunnustaen takakaden menetelmillä raita varten •it.spnai.slynee-seen"
Länsi-Sakiaan jätetään yli puoli miljVionaa miestä ka.sittava
miehitysarmeija, kansleri .-Xdenauer teki peitellyn uhkauksen I l a -
Saksaa vastaan ja vakuutti yhdysvaltalaisille isännille, etta ' t a l la
kertaa" Saksan imperialismi "ei peta'', kuten tapahtui Hitlerin päi­vinä.
Kuten muistetaan Hitlerin .Saksa aseistettiin myös länsivalto­j
en toimesta "etuvartioksi-kommuni.smivaaraa vastaan". . M u l t a k u - .
Ien rayds tiedetään, Sak.san imperialisteilla o l i silloin kuten epäile­mättä
nytkin — T rayosoma lehmä ojas.«!a, eikä heillä niinmuodoin ollut
pienintäkään halua poimia^ toisten kastanjoita tulesta. Niinpä sitten
osoittautui,•että N*uvt3stol|ittoon hyökkäämisen a.semesta H i l l e r in
Saksa hyökkäsi viisitoista vuotta sitten en.siksi silloi.sia ' l i i t t o l a i s i a a n'
j a aseistajiaan, Britanniaa j a Ranskaa sekä niiden liittolaisia vastaan, lahottamisen puolesta"
Tätä H i t l e r i n "petosta" muistellen ^ja samalla kertaa Länsi-Sak­saan
jääneitä ''Hittolai.ssotajoukkoja" ajatellen, Lansi-Saksan kansleri
.Adenauer korosti u.seita kertoja ulkomaisten lehtien edustajille anta-niassaan
haastattelussa, että länsivallat voivat talla kertaa luottaa
^ ^ k s a n imperialismiin, i Kansferi .Adenauer korosti erikoi-sesti, etta on
•j^alheellista selittää j o t ta Saksan imperialismi katselee yhdellä-siimalla
itää j a loisella silmällä länttä.
' maalalslUton y a i kokoomuksen j o h - , j . ^ ^ ^ .jg . v a l i t s i j a p i i r i i n ; mm. J . B . j
tamaan: Sensijaan yksikään sosde- .galsberg. j o k a o n o l l u t S t . A n d r e w n I
mien vappupuhuja ei e s i t t a n j t s e i - v a l i t s i j a p i l r i n edustajana 12 v u o t t a .,
j h i . s t a ajatusta että sosialldemokra- i Stewart S m i t h yrittää v a l l a t a i
, t ia e. saisi kulkea porvariston t a l u - 1 B e l l w o o d s i n v a h t s i j a p i i r i n uudelleen ,
! tusnuorassa, v a a n että s en pitäisi i L p p ; n n ime e r i ; • •'
pyrkiä .ynteistyöhön työväenliikkeen t liberaalipuolue ovat myös- i
k a n s a n d e mokraattlsen suunnan\^^^ aloittaneet vaalitaistelunsa j a '
j kanssa. . - ., i asettavat ehdokkaitaan miltei k a i k -
j Tama .sosdem j o h t a j i en ' u n o h t a m a '; j^j^ gg v a l i t s i j a p i i r i t o , j o i t a on •
I ai].a on k u i t e n k i n työtätekevien k a n - | näissä vaaleissa kahdeksan enemmän:
I n a i t a tai-icein. Kansandemokraattiset ] j^ujn edellLsis.'n, marraskuussa 1951 ,
, vappupuhujat ilmoittivat selvästi i pi^^tyis-sä vaaleissa
; kommunistisen puolueen ja kokO) "julistaessaan v a a l i t pidettäväksi e i .
! kansandemokraattisen liikkeen p y r - j pääministeri vFrost pelastunut siitä i sijoille P r o s t i r i vastaisen enemmistön
r k i v a n työväenluokan yhtenäisyyteen, i vaatLmuksesta. että hädässä: o l e v i e n : yhtenäisyyden muodcstamista. Hän
Tie siihen o n myös sosdem puolueelle työttömien" perheille olifi: annettava ' v i i t t a s i s i i h e n , että n y k y i n e n h a l l i t us
. L P P : n johtaja sanoi, että hä­nen
puolneelleen "nämä vaalit
muodostavat isänmaallisen risti­retken
Frostin hallituksen petos-politiilckaa
vastaan ja yha lisään­tyvää
Yhdysvaltain herruutta
vastaan tassa maakunnassa, mika
merkitsee työmahdollisuuksien
viemistä Yhdysvaltoihin ja työt­tömyyden
tuomista sieltä t ^ n e .
Ei yhdenkään Ontarion työläisen
tarvitsisi olla .työttömänä."
k e i n tärkeimmän k}'symylm;n, r a u h an
suhteen, kieltäytyi F r o s t i n .hallitus
nostamaan sormeaankaan kuluneen
istunto'jcauden a i k a n a " , sanoi puhuja.
Paamuusteri v a i t t i , etta s i l l a ei ole
m i t a a n tekemista m a a k u m i a n kanssa.
"parfyi
nimitet
tyonta\
teen. Toukok. 7 p n a m a a i l m a n h i s t o ­r
i a n v e r i s i n sota, j c k a välillisesti t a i
välittömästi aiheutti kuoleman y h 50 | t a n y t S
m i l j . ihraiselle, päättyi H i t l e i i n a r - ; a s i o i h i r
meijoiden antautumiseen ehdoitta. oli t uh
H i t l e r i n S a k s a n karmaisevan l o p p u - i v a a i t a .
"Yksistään sen tähden, ellei m i s t a a n draaman k « , ; e l l a p y y i v a t kolmannen
muusta f.y-jsta. o L s i tämä h a l l i t u s k u - l , a i t 3 ; , y n n a n natsijohtajat samoina
i i s t e t t a v a tulevissa vaaleissa." ! patologisma rikollisma, itsensapetta-
KEHOITTI Y H T E N ÄISYYTELN
M r . -Proat suositteli O n t a r i o n ivalUt-avoln.
Sosialidemokraattienkaan ei avustusta", s a n o i m r , S m i t h . S a a t u a a n | ei ole s a a n u t äänten enemmistöä v i i -
tarvitsisl tyytyä toimimaan v a i n Joko i t i e t a a vaalipäivän, o l i m r . S m i t h l a - j melsissä neljässä maakuntavaaleina,
p c r v a r i l l i s e n keskustan t a i p o r v a r i n i - jhettänyt päämmisterille kirjeen.. J o s s a ; Hän •arvosteli C C P m j o h t o a ja . s a -
s e n : oikeiston apuvoi.mana, vaan he j h a n pyysi halUtasta myöntämään noi s en o l e v a n yhtenäisyyden esteenä
voisivat antaa oman panoksensa t a i s - j avustusta hädässä oleville tyottomi§^. .ko5kä se pelkää'tyhtyä taisteluun t a -
telussa Suomen demokraattisen ke-^perheille. - ' loudelllstä kriisiä j a Y h d y s v a l t a in
G p B B l
V a l ta
v i s s a ti
suosioni'
asti heidän mielensä o h t a j m n a k a t - petokse
tä. Mutta k u n konferenssi lopulta | ^ ^ ^ ^ ^ j ^ ^ tuhoamisvimmaa, H i t - B o n n ai
p i d e t t i i n r y h t y i " h a n p o l i t i k o u n a a n . tuomitsi saksalaiset "arvottomiksi i o t t e i t aa
kyyniUisemmalla t a v a l l a k u m m i k a a n pettureiksi j a r a u k o . k : , " . joiden ole- ' tamatt<
halUtus on k o s ' i a a n tehnyt t j o t t o - ' ^^^^^,5^11^ j . ^ ^ tapp^^^jgijj^^gg^j^ I ^^^^^^
myyten j a terveyn/akuutuksecn n a h - I ^^^,,^^^,^3. v a m " k a i k k e i n a l k e e l l i - i bela, den. Hänen äskeinen budjettmsa o n < ^ ^ ^ ^ ^ muodot". Täydellisenä h y s - ' t e n j o i
teerifckona hän l e i m a s i syypäiltsi p e r i - | väksyjä
M o m e n kuukausien a j a n k i e l t a j t y i ^ ^^^^ valehtehjoina k u m h e olivat
mr, Fost painostamasta h i t t o v a l t i o n ^^^^^ y.^,^^ elämänsä ajan. Loppuun
j a maakuntien konferenssin pitamis-kyyiullistä
petosta mikäli o n kysy­myksessa
175.000 uuden työpaikan
h a n k k i m m e n koska ne eivat kyenneet
luomaan edes 17,000 työpaikkaa.
hltyksen j a työkansan elintason k o - " P a a m l n l s t e r i Frost l a h t i Ottawan
k o n f e r e n s s im j a y r i t t i kiertää tyotto-
Bonnin hallituksen
harmaat voimamiehet
M u t t a Saksa aiheuttaa epäilemättä N . X T O : n kuuluville piencm-ittille
liittolaismaille monta päänvaivaa. Ottakaamme esimerkiksi
'liänsi-Sak!5an liittymisen: kunniaksi järjestetyt juhlatilaisuus. M e r k -
sfcinä siitä, etta .Saksan uudelleen .aseistettavaa militari.smia ci pidetä
-Bcllantiin, Tanskaan. Norjaan ja muihin jäsenmaihin verrattavana
pijckumaana, vaan voimatekijänä, jonka sanaa on kuultava, on ehka
SfcJ että ' X . V r O : n virallisena kielenä on englanti ja ranska — mutta
kansleri .Vdenauer puhui kuitenkin saksaksi.
Ja kun k a i k k i muiden ja.scnmaiden ulkoministerit olivat, lausu-
L a n s i - S a k s a n kaiken valtiollisen; tavankeuteen. ; S i i t a lähtien hänen
elainan taustalla häämöttää kaksi j tähtensä o n keskeytymättä noussut,
hahmoa, joiden osuus L a n s i - S a k s a n ! J o toisen maailmansodan aikana
politiikassa Ja v a r s i n k i n aselstami-
! J t 3 s s a o n r a t k a i s e v a ; entinen H i t l e r in
G e h l e n l n organisatio o l i H i t l e r i n s o ­t
i l a a l l i s i s t a vakoilujärjestöistä tehok-neet
Länsi-Saksan tervetulleeksi N*.\T0:n jäsenyyteen, sitten nou-
.slvat puhujalavalle Britannian ulkoministeri M a c M i l l a n j a V h d y s -
Itain valtiosihteeri Dulles, jotka kumpikin antoivat ynimartaa. n i i -
Icali voidaan luottaa -\ev*f Y o r k Time.sin kirjeenvaihtajan .M. S. Hand-
3Äin uutistietoon toukokuun 9 päivältä, etta kahsleri Adenauer on
4lÄdanerikoissuosikkin.sa Siina.liitossa.
Enteellisenä seikkana voidaan muuten pitaa, etta vanha natsilai-i
w n mieliala o l i h y v in edustettuna siina tilaisuudessa — juhlaksi sita
e h k a i k e t i sovi sanoa — mis.saLansi-Saksa hyväksyttiin virallisesti
5^ÄT0: n jäseneksi,
.^^l" Kun Länsi-Saksan lippu ~ jo.ssa ei tosin ollut hakaristiä —
hiostettiin salkoon osoitukseksi siita, etta Saksan imperialismi on hy-
•väksylty X A T O r n jäsenyyteen, n i n torvisoittokunta .soitti 'Deutsch-landied"'
nimellä nyt tunnetun Saksan kan?allishymnin. joka ennen
tunnettiin kaunistelematta "Deutschland Uber Alles"'-nimella,
l . - Ja kun amerikkalaiset ja muut korkeat upseerit tekivät kunniaa
"Saksa y l i kaiken'" sbtalaululle — nain kertoo New York Timesin
eräs töinen kirjeenvaihtaja. Thomas F, Brady-nimeltaan — niin
'"Kolmannen valtakunnan ' vanha kenraali, marsalkka Krwin Rom-tnelin
entinen esikuntauj:>seeri."profe.ssori" Hans SjnMdel >— joka
sivumennen sanoen on n vt kansleri Adenauerinsotilasasiaiir neuvon^
I v a k o i l u k e n r a a l i R e i n h a r d Gehlen j a 1 k a i n . Nyt G e h l e n j o h t a a itsevalti-i
entinen H i m m l e n n virkamies. N i i r n - i aan^i B o n n i n s o t i l a a l l i s t a vakoilua ja
! b c r gm rotulakien kommentoija Hans j sabotaashia seka k o t i - etta ulko-
I G l o b k e , j o t a myöskin sanotaan A d e n - I m a i l l a,
j auei-m "harmaaksi eminenssiksi", | o e h l e n i n oheUa o n B o n n i n i i i t t o t a -
L a h e l l a .'Munchenia sijaitsevassa 1 savaJlan sisäisen v a k o i l u n h u o i n a t t a -
: suuressa päämajassa kenr. Genlen l a i n organisaattori A d e n a u e n n h e n k l -
1 j o h t a a suurta vakoilujarjestoaan, ns, j I t k o h t a i n e n neuvonantaja " s a l a n e u -
; Gehlenorganlsatiota, johon kuuluu 1 vo:t" j a " h a r m a a eminenssi" Hans
j 2 , 0 0 0— 3,0CO entista kokenutta G e s - 1 Globke, Jonka menneisvj's sekm on
I tapo- j a S S - m l e s t a seka H i t l e r i n y l e l - : v a r s i n k i r j a v a Ja hamara,
seslkunnan v a k o l l u a s i a n t u n t i j a a . i Adenauerln llittokanslerlnvlraatos-
H e n k i l o l l i s y y d e l t a a n Gehlen on h a - j ns. S c h a u m b u r g l n palatsissa, H a ns
! maraperamen, hanta ei J u u r i t u n n e U ! Q i o b k e o n h a l l i t s e v a hahmo, j o k a r a t -
; j a hänestä o n tiettävästi otettu vain i k a i s e v a s t i v a i k u t t a a l i i t t o h a U i t u k s en
y K s i a i n o a k u v a . j poUtUk-kaan, Hans Globken sormet
V s t a 1942 G e h l e n Johti H i t l e rm v a - ovat pelissä-jokalsesna sisä- Ja u l k o -
j k o l l u p a l v e l u a itänntainalla.Myohem- p o l i t i i k k a a koskevassa h i t t o h a l l i t u k s en
i m i n hänen tiedetaan toimineen Y h - 1 päätöksessä, k o s k i p a se B o n n i n aseis-
! d y s v a l t a l n armeijan tieduatelupalve- 1 t a m i s t a t a i suhtautumista Ranskaan,
l u n j a Y h d y s v a l t a i n tiedustelupalve-I la'Äkolhm. lehdistöön ym. •
lun keskuselimen ( A l l e n D u l l c sm j a r - [ Hans Globke Johtaa Adenauenn
jeston) asiamiehenä Euroopassa. O l e -
I tetaan, että^han j o h t a a nykyään B o n -
I n i n turvallisuuspalvelua, j o n k a j o h -
i dosta t n O t t o Jol\n B o n n i n v a k o i l u -
menetelmiin 'ja
inlioutuneena viime vuonna erosi.
n e r r u u t t a ivastaan tasju maakun­n
a s s a , . ' - '
" M i varoitamme työväkeä j a k a n ­saa
uuden taloudellisen k r i i s i n k e h i t -
I tyraisen johdosta. N a m a ' v a a l i t a n t a ­vat
työväelle Ja k a n s a l l e mainion
tllalsdUden antaa iskun k n i s i a vas-^
taan Tj-ottömyyden ehkäisemistä
varten o n meidän padstava eroon
F r o s t i n h a l l i t u k i e s t a . O n t a r i o n k a n ­san
uuden isänmaallisen ohjelman
bergin j u u t a l a l s l a k e i hm eli ns. r o t u -
l a k e i h i n . H a n o l i H i m l e n n ylhäältä
j o h t a m a n sisaministe'non v a r s i n v a i ­k
u t u s v a l t a i n e n virkamies j a s i t en m u ­kana
kaikissa niissa hirmuteoissa,
14 tuottajamaan
autoja esitteillä
Suom. näyttelyssä
katoon koko Saksan kanrun — vam ^ tömkstä
han Itse o h täysin syytön j a a i n a t o i - • s l o s s a i
•minut o i k e i n . ; . * ' :V vielä
PUOSKAREITA ITSENSÄPETTÄ- i ^ y ' y " G
JIA, VASTUtSTAPAKOILIJOLTA I f-i^^^-
' • -: • • han san
K u n nyttemmin päiväkirjojen, k i r j e i - ; jj.
den, muistelmien j a kuuUustelupoyta- s natsi_s;
k i r j o j e n avulla t a r k a s t e l l a a n . . n a t s i - j ^ ^ . ^ j.j
j o h t a j i e n käyttäytymistä katastroo- i jj^j^^^
f i n kynnyksellä, e i v o i d a olla jh.mette- 1 h u i p u n
lematta heidän ympäristönsä mieli- ma. jck
Helsinki, - Kansainvälinen auto-.; sairaalailmapiiriä. heidän kykyään I ^okc
näyttely a v a t t i i n p e r j a n t a i n a , touko- • itsepetoxseen .Ja tcdellifuuspalioon j
k u u n 6 pnä B - m e s s u h a l l i s s a :kello 12 S e i d a n rajat>onta asemansa y l i j i r v i p i n -
alkaneessa tilaisuudessa : e d u s t a v a n i ^^av j a uskoaan omiin •mahdollisauk-j.-jäUy^
kutsuvierasjoukon läsnäollessa:- A u t o - «insa. •Hetaan/ t a i p u m u k s e n a t o d e l - j h j ^ ,
n ä r a e l y n Johdosta on M a n n e r h e i m i n i lisuuspakoon pohjautui useimmiten ; ^^^^
tielle -Lapsipalatslsta a i n a M e s s u h a l - i puhtaaseen mielettömyyteen - nämä j
l l i r i saakka iärjestetty liputus, sa- l^yl^^veriset.ammattlriköniset olivat p^^^^^^
m o m näyttelvalueella Messuhalliri• "^^^ W • U i k a u s ^ ^ ^ ^ P^^^^^^^f^» [sUan tu
edessä ja Messukentällä liehuvat 14 ! ^ poppamiehiä. O n k a i n muistettava ^
osanottajamaan Iput. Lähes 2.500! esunerkiksi s i t a uskomatonta v a l i k o h - j ^^^.^
joita H i m m l e r i n a l a i m t elimet s u o r i t - | henkeen nousevan yleisön . joukossa! ^^^^^^ n u h t i k . alussa 194o — k a i k e n . , j ^ ^ ^ .
t i v a t S a k i i a n kansaa j a l u k u i s i a m u i t a liiähtiin m m , pääministeri Kekkonen. ••'°-°™^h'^^~^^ h ^ ' ^ * " ^ ^ P ^ ' - " ^ ^ ^ ~ ' t e l m i a a i
kansoja vastaan i m i n i s t e r i t Aarre Simonen. M a r t t i JoUom H i t l e r , Göbbels j a H r n i l e r h a i - ^^^^^^^^
On luonnollista, etta G l o b ' « n , t a - ' M i e t t u n e n j a Hannes T i a m e n k a n - tut.kis<ehvat erasta H i m m l e n n ^^^^^
man H i t l e i m uskollisen k a n n a t t a j a n , \ sanedustajia. d i p l o m a a t t i k u n n a n ^assa^aapisra säilytettyä horoskoop- '
n.mitys A d e n a u e n n 'harmaaksi e m i - \ edustajia, talouselämän j a sivistys- f P ' ^ ' ^"'"''^ mukaan tähdet lupasivat ^^^^
sisärenkaan Iisaksi valtavaa " a k o i l u -
Ja mielipideurkin ta virastoa, jonka
lonkerot ulottuvat Länsi-Sak.ian j o -
I kaiseen virastoon, kylään j a kotiin,
militarisoitumiseen ! K a i k k i lait kulkevat hänen pöytänsä
k a u t t a . Han . v a l m i s t a a hallitu-ksen
K e n r . Gehlenin vakoilutoiminta on ! kai.kkien kokousten esityslistat. K a i k -
tahdatty ensi sija;r>a Neuvostoliittoa I k i yhtymät -Ja. suurteolllsuusmiehet.
j a kansandemokratioita toisessa s i j a s - ! j o t k a tavoittelevat hallitukselta e r l -
sa Ranskaa J a Elnglantia v a s t a a n , j o i - 1 koir«?tuJa. kääntyvät ensin Globken
h i n v i i m e k s i m a i n i t t u l h i n m a i h i n h a n > puoleen, koska .Adenauenn tiedetaan
a i n a puden surto-maita myöten on 1 t a i k a u s k o i s e l l a pelolla noudattavan
antajana, oli nuos paikalla, tosin viel.i siviilipuvussa, eräitten toisten ' ^--^^f»"' ^f^jan vakoilu.erkon , kaikkia hänen nhjeitaan,
Hitleriä aatteellisesti ja sotilaallisesti palvelleiden saksalaisten 'entis­ten"
upseerien kanssa.
' ' Mikäli on siis puhe Saksan imperialismin edustuksesta, niin ainoa.
puuttin'a rengas Hitlerin: aikaisesta kuvasta oli " h a k a r i s t i ' '.
Y h d y s v a l t a i n tiedustelupalvelun j a j Globke on alituisesti Adenauenn
B o n n i n haUituksen toimesta hän mm. T u l o t t u v i l l a , hän valvoo j a ohjaa, ja
i järjesti kesäkuussa 1953 suurta, h u o - j hän o n tehnyt itsensä l i i t t o k a n s l e n l le
I m i o t a herättäneet mellakat Länsi- j a j yhtä välttämättömäksi kuin B o r -
nenssiksi"' nostatti LansiTSaksaasa ja
muissakin Euroopan maissa ankaran
suuttumuksen myrskyn. Suuttumus
ei kuitenkaan vaikuttanut n i m i t y k ­seen,
silla Globke on •Waf<^ingtonin
mies liittohallituksessa; H i t l e r - S a k s an
pennteiden uskolhnsn j a t k a j a.
Tällaiset ovat B o n n i n p o l i t i i k a n s a ­m
a l l a se.ca näkymättömimmät etta
vaikutasvaltaisimmat toteuttajat ja 1
elaman tunnettuja henkilöitä seka 2^'"*"= lafcaisevaa voittoa huhtik, j ^ ^ ^ ^
Korkemta upseeristoa |°P"^^ voittoisaa rauhaa elo-
. K a n s a i n v a h s e n 'Autonäyttelyn i ' ^ " ^ ^
s m JO s>
tmen oi
r i n " u s l
Borman
mann, 1
naybtelytoimikunnan puheenjohtaja.: VALTATAISTELUA PERIKADO.V
varatuomari A k e R o s c h i e r - H o l m b e r g KY.NNYKSELLÄ
l a u sm kutsuvieraat tervetulleiksi. Panatis.-nin j a taikauskon lisäksi
.Näyttelyn avauksen suoritti k a u p - i n a t s i k o i y f e o i t a luonnehtivat myö£« p a - sangstei
p a - j a teollisuusministeri Aarre S i - f köllu vastuusta — itsemurhat! — j a iVOimaka
monen.; Näyttely a v a t t i i n k l o . 2 . i p , • r a i v o i s a taistelu vallasta, joka esi- • P a a s t i in
Näyttelyssä on esitteillä 354 autoa, merkiksi H i m m l e r i n osalta j a t k u i v i e - . seen o l i
hlkieellEpamjat — l i h a a j a v e r t a n a t - ; Jotka edustavat 14 a i i t o j eh tiiottaja- lä kellon lyötyä kaksitoista, so e h - b^lsm n.
sien kolmannesta valtakimnasta. maata. d o a t a antautumisen jälkeenkin. M o - j
PÄIVÄN PÄKINÄ kuten n i i t a ilmeisesti saavat kaikki Ja k u i
vanhojen puolueiden ehdokkaat.
Se o l i v a k a v a varoitus, ei v am .mr.
" v a l i s tu
luuleekc
; Demp.seylle. vaan k a i k i l l e toryehdok- j v o i "pue
: kaille, etta heidän täytyy o l l a varo- ' l o i h e l a i
I v a i s i a " l a h j o i t u s t e n s a " vastaanotossa. 1 " c h ia
etteivät joudu k i i n n i — s i l l a maantie- j ^ a a n p i
' skandaaleissa uiva F r o s t i n t o r y h a l l i - ! ^-^^^
tus on lähtenyt vaalitaia'.eluun "hyvän me. P i
Kaikesta huolimatta oli New York Timesin kirjeenvaihtajan,
kuten monen muunkin, todettavase tosiasia, etta Romnielin entinen
esikuntaupseeri Speidel on vielä "siviilissä", ja etta Saksan militaris­min
henkiinherättämisen tiellä on vicla melkoinen muuri — Sak.san
kansan vastarinta. Aaikka Panisin ja Lontoon sopimukset onk|n
r a t i f i o i t u , niin Saksan uuden armeijan muodostamisen tiellä on se
tosiasia, etta Lansi-Saksan nykyinen perustuslaki kieltää sen, Tama
tarkoittaa, etta Lansi-Saksan perustuslakiin on tehtävä .sellainen muu­tos,
että voidaan uusi sotahirvio muodo.':taa. M u l t a kun saksalaiset
muistavat minkälaista köyhyyttä, kurjuutta j a tuhoa on sotavarustelu
aikaisemmin Saksan kansalle ja valtiolle aiheuttanut, niin se ei ole
lainkaan kiinnostunut uusiin sotaseikkailuihin. Tosiasiassa Saksan
molemmat työväenpuolueet seka koko ammattiyhdistysliike kayvat
päättävää kampanjaa tämän uuden sotaseikkailun ehkäisemi.seksi,
iseka maansa yhdrslämiseksi ja jännitystilanteen hliojcntamiseksi
I t a - B e r l u n l n r a j a l l a . Juuri se seik- j m a n n teki itsensä a i k o i n a a n ^ t t l e r i l l e .
ka. etta h a n tyaskentelee m i n a v o i - j J u u r i Globke. j o k a G e h l e m n tavoin on
mestl amerikkalaisten laskuun, on ! y k s i ameriKkalaisten parhaimpia j a i vaipui k u o l l e e n a maahan:
saanut R a n s k a n j a E n g l a n n i n h a l l i - j l u o t e t u i m p i a asiamiehiä L a n s i - S a k - S e l l a i n e n " k u r i " j a "urheus
•tukset vastustamaan tanian h i l l e r i - i sassa. o n k a i k e n Neuvostoliiton j a I t a -
laisen n a t s i n n u n i t t a m i s t a B o n n i n v a - ! S a k s a n kanssa tapahtuvan^ yhteis-koilulaitoksen
johtoon, mutta niiden työn j a Saksan yhdistämisen va.stus-vastalauseilla
ei tieten.kaan ole t a h a n . tamisen sekä B o n n i n militarisoimisen
aa'i ollut mitaan vaikutusta. i primus motor.
Tiettävästi Gehlen van-attun "Yh- : Hans Globke toimi H i t l e r i n aikana
dämeen asti, minkä Johdödifc-"sanfii-'
mitä
moisella esimerlcillä k u v a t t i i n , herätti
epäilyn ituja pienessä nupissamme,
minne kotona oli a i v a n oikein i s t u ­t
e t tu toisenlaisia i h a n t e i t a i n h i m i l l i ­sestä
hy.-yydyestä.
I M u t t a n a y t t a a s i l t a , etta tuo s p a r -
d y s v a l t am ^vakoilun palvelukseen 1945. ; natsipuolueen tehtävissä. Hän l a a t i j t a i a l n e n elämänviisaus on löytänyt
j o l l o i n h a n j o u t u i amerikkalaiseen so- s i l l o i n kuulut kommentaarinru N i i n i - i a r m o n h e r r o j e n toryjen puoluepolUii-
~ ~ ' , •• ' •: . " ~ ' : - " l ~ I kariia. .
n e u v o t t e l u j e n avulla, • Lapsetkin tietavat, etta vanhojen
J a k u n i i e r u s t u s l a i n m u u t o s v a a t i i valtiopäivillä kahden k o l m a n - ! p u o l u e i d e n edustajat saavat v a a l i r a -
Spartalaisuus ja vouhottelu politiikassa
E n n e n vanhaan, vihreässä nuoruu- • k i r j a t ovat tassa suhteesra puhtaana
dessamme luimme pienen p o j a n n a i - ! . Y l e i s e s t i omaksuttu käsitys on. e t u : h a l l i t u k s e n " lupausten n o j a l l a j a t a r - • siiiä e i
haisen k a i k e l l a i n t o i u m o l l a ^ a r t a l a i - vanhojen puolueiden edustajat saavat ; vitsee S p a r t a l a i s t a k u r i a . , ^^1^^ ^y,
rahansa — r u t k a s t i sellaista — n i - ; . * * • : senne 1
menomaan suurilta yhtiöiltä ja f l r - i Yhdysvaltalaiset sum-en raJian s a - j chellä ä
Puol'.
t e t t i i n m a l l i c s i m e i t k m a s o t i l a s t a . 'jo- I j u l k i s e a t i , i narkestyneiksi j a sanovat, e t t ä " s e ei i H o w l e y
T o i s i n sanoen, v a i k k a p o r v a r i e n e h - 1 ole t o t t a " k u n j o i s s a k i n t i l a i s u u k i t s - > teitä kc
dokkaat saavat vaalirahansa oikein Isa p u h u t a a n amerikkalaisista s o d a n - j miselcsi.
s u i u : i l t a p o r \ - a r e i l t a , j o t k a eivat tyota | hetsojista. i
sesta sotilaskurista j a -urheudesta,
mutta pidimme k u i t e n k i n ' epäilyksen
alaisena ko.co h o m m a a k u n m e i l l e e s i - i m o i l t a . mi^tfa nlLsta ei oie l u p a puhua f nomalehdet tekeytyvät tavallisesti 1
ka oli varastanut ketun, muttei t u n ­nustanut
s i t a . v a i k k a t a km a l l a ollut
Repolainen k a l v o i hänen k ^ k i a a n sy"- , sopwan{
tee eivätkä kehraa, m i n he esuntj-vat ; Mutta tama ei k u i t e n k a a n estä e s i - . s a n sain
k u i t e n k i n viattomina k u i n pulmuset 1 m e r k i k s i New Y o r k Timesiä j u l k a i -
j a sanovat Itseään Jopa kansan edus- IscTiasta Y h d y s v a l t a i n s u u r i m m a n y l i -
t a j i k s l , i opiston. New Y o r k i n y l i o p i s t on v a r a -
M u t t a s i t t e n k u n .joku n a i s t a v e i j a - • k a n s l e n n , kenraali F r a n k nowleyn
reistä joutuu k a p a l a l a u t a a n — tekee ' lausuntoja, m i i i - a tämä arvon " v a l i s -
jonkxm varomattoman siirron, j o n k a 1 tustyön tekijä" esuntyy "ehkäisyso-
M u t t a
l e l t a ja
h e t s o j ik
n a a n !
Muute
da olla
neksen enemmistön äänistä, niin naista seikoista jo nakvv, ettei >ak- ^^""^T» "^""f^l f^^Z
. . , .. , , , ... , asioita he ensi tilassa hoitavat. Ei ole
san mililari.-min henkunherattammen ole sitten v i e l a " k i r k o s s a paa- ? yhtääh'niin naivia pollittisesUvalveu-tetty
asia" — mikä sellai.senaan antaa toivoa siitä, että lama onnet- I tunutta kansalaista, joka uskoisi, et-lonuius
voidaan vielä vahtaa. tä vanhojen puolueiden ehdokkaiden
perusteella paljaaiuu. etta h a n o n i d a i i " v a a t i j a n a . Siis N ew Y o r k T i m e - \
saanut e r a i t a tuhatlappusia firmojen : s i n mmeen: i ,,-.^gjjjj^ ,
paamiehiltä, n i i n s i l l o i n hänet heite- j " K e n r a a U Howley, Länsi-Berliinin ; ^.^ '
t a a n sikojen ruoaksi, k u t e n sanotaan ; e n t i n en komentaja Ja New Y o r k i n vH-' e j ^^ san
tapahtuneen v i i k o n vaihteessa R e n - , opiston varakansleri, suosittelee ^ ^u^ua^s
frew Southln torj-edustajalle, . m r , ! kalsysotaa kommuniaoila vastaan. -va
James Demjiseylle. ' Hänen jnlelipitensä on, ettei voi o l l a | ^^^^
K u t e n asioita seuraavat l u k i j a t t i e - ' mitään s o v i t t e l u a k o m m u n i s t i h a l l i t u s - ! teellä 01
tavat m a i n i t t u m r . Dempsey h e i t e t t i i n j t en kanssa, s i l l a n i i d e n t a r i c o i t u k s e n a | y . . j ^ ^
torj-puolueen ehdokaslistalta ' pois j o n meidän tuhoamisemme.'Mitä k a u - ! ^jpj^jp
mn vuoksi k u n o l i paljastunut, etta j e m m a n m e odotamme sitä k a u h e a m - :
hän o l i s a a n u t eradn f i r m a n rahoja maksi tulee sota', sanoo hän." 1