1968-11-05-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Tiiätai, imarrasfe. 5 p. — Tuesaday, Niov.,5,1968
V A P A U S I N O E P E N D B N T L A B O R O R G AN
O F F I N N I S H C A N A O I A NS
L I B E R T Y )
EDITON^ VV. EKLUND
BstabUshed l^ov. 6,1,1917
TU-CPHONBi O P P I C K A U O BOITORIIAL 6 1 ^ 4 * 4 8 44
FubUsned thrice weekly: Tuesdays, Thursday6 J^brdaysby Vapaiu
Publlsbiog Co. Lmated. 100^102
MaUiQg addVess: Bo^ 63 . , ,
Adicrtisiug rat^s upon appUcatlQS. t)rtui&la(l<)|i fne (tf ohatfB
\uthorbsed as second (dassmaU by the Post Office Department. Ottaw&.
and for paynient of postagce. in cash. A,
•••• C A N A D I A N M Ä N G U Ä O E - P R E S S C L U B '
riJLAUäiUMNAT;
7K •10.(10. 6tcfc.$SJ5
3 kk. S.00 Suomeen. i v k im 6 kk. 6.35.
Katseet Mynchemin
M«xioon olympialaisistai tuM Canadalle «nlsiniTnäiäen
kym^eneni päivän aikana pelMcää ' Jobiinpostia — tietoja
sikä, että pai'hiaat iMiheilijara^ pois jo alkukil-padluiss
»,^ tai ainakin vädieridsä jatkopn pääsemättä. lx>pulta
tilanq^ parani kuitenJkiin suoranaista ilioa aiJheoilttaen: Cainadian
beKroäftiiehet t » i i ^ jöukkueVoiton kujlan esteraitsastulksesti^ ja
tdmasit 4 mitalila joista kolme (hopeaista. Kaiken ikaifckiiaaiii
Caikda sai njrt yfhden metlmn ehemmaän edellisiatä olym-
•pialaisista Ibkilosta. Tämä^ sellaisenaan om aika hyvä tulos kun
hutoomäoidaan se, että näissä olympialaisissa piti voittajien olla
JIJIÖO maailman- tad) dympiaienaiältyskuninossa tai ainakin sitä
ISlheiUä sekä se?, että canadalailsilla oli — kuten adna ja kaikilla
S\juremmiss?i kilpailuissa -— vähän hutonoa onneakin.
Kaiken käiiMdaan voimme siis olla iloisia siitä, että " v e sipulaksi"
ei Ifcumaninkaan tuloköemme jäänyt ja eraienkanlkkea
siitti, että edustusurheiUjamme osoittautuivat yle-ansä hyvi
m(heiliioi!ksi| jioiHa on nididtaillisuvs paanempiinldn sijoituiksi^
JQ5 be vain saavat urheilutoiminnalleen parempia edellytyksiä
ja mahdoUisuniksLau
Selvää on ikulitenkin, että canadalaisina me enune voi olla
läheskääin tyytyväisiä olympiakisojen 19. sijaan eipävirallisen
pigte^lvan perusteella ja viiteen mitaliiai. Meidän mieleean-me
tulee pakosta kysymys, että missä on vilka ja mitä pitäisi
teihdä?
Johtoitähtenä Hak
UUSNÄfSISIVii
••St
! «A* i s i i i l i ii
APN-toimiston taarikikajaijä R. K o -
/on' kertoo havaiiMioistaa» äskeiseA
jänsi-Sallcsaan suoaittamuöisa--Vlei
..ailunto aiäcaija ^äuräavaisti: ,
Matlfeistin SUittgantfe<9 Mjjmdief
l i i n pikadiiinan ;atlitw8sa vapiuo^as-oä^.
Va^äätfini iisltuiva i W s tu-ceva
iiUei? 'lcoii]aisi jalat istuimtdlö
levltettySän siMfe e i e ln jnalnoSlefiti-len.
Siitetä hän napitti auki vihreärk
j«i(j^l8ii^ii\rtps^, 'i>Wi iaaomaJehf
.Iqn 3a syv<2ntyi siihen.
^ £;näii»wälse9sä luQkasBii matikvs-
:aä'tavallisesti amikasta väkeäj jo-
Ica ^»iibää vaikenflmiPta hjyväntoJitois*.
a keskustelua pairempaiia. jHiljai*-
:>Uiudien rriikkoa.vain tasainen paistettujen
nalkkien mutustelu j a olut-tölkkien
paukahtelu. • - . ,'
Minä valmistauduin ylcsitioilklcoir
seen j a ikäivään matkaan^Äifcki^ sa-homalehti
edessäni kuitenfldh värähti
ja paksukainen tökkäsi, sormellaan
eräJlä uutisita ja mörähti lem-pBä$
ti:' "Liikuttavaa ija jaloa. Motli-seista
voidaan kiistellä, mutta itse
ele . . . " Hän työnsi lehden käteeni
j a vetäytj»» sitten kirjavan Bunte
Illustrieirten (aikakausrjullcaisun)
taakse uppoutuen rikostarinoihin ja
fitoii- ja shoAvmaailman tähtien lemr
menseikkailuihin, Avasin minulle
työnnetyn lehden Deutsche NattOr
pai und Soldaten Zeittungin.
"8. helmikuuta k l o 10 a^jmulla
Mittenwaldin alpprjääkän-irykmentin
221. -komppania jäorjestäytyi rivistöksi
torille j a kunnioitti minuutin
hiljaisuudella »herra Hoflmannin
muistoa . . . "
Hoffmamneja on Saksan liittotasa-
\-allassa paljon, mutta lehden luon^
ne ija monilukuiset mainiimat^Bun-desvvehristä:
toivat heti mieleen oikean
Hoffmannin. Frankfurt am
Mainissa oli antifasistien Hitlerin
valtaannousun 35-vuotifipälvän joh-dosta
jäiTJestämään kokoukseen tun.
keutunut muutamia ryhmiä uusnatseja.
Heidät saatiin nopeasti ajetuksi
salista, mutta Hoffinann, vanha
hitleriläinen j a N P D (uusnatsipuo^
lueen) jäsen, jouduttiin kantamaan
ulos. Hän vaipui l i i an kiihkeään vi-haraieliseen
ekstaasiin j a kuoli sy-dänhalvaukseen,
-
T o r i l la seisoi vain 221. komppanio
Sen takana olivat kuitenkin näkymättöminä
ojennuksessa Bundei^
vvehrin pataljoonat tekemässä kunniaa
vanhalle hengelle, uudelle nat-slsmiUei
Hampurissa ilmestyvä Deut
sches Panorama totesi, että "60
SYNTYMÄv
PÄIVIÄ
E r k k i H i l l , Toronto, Ont., täyttäJ
tiistaina, marraskuun 5 päivänä Si
vuotta.
Frank Kuusisto, Whit€fish, Onl
täyttää keskiviikkona, marraskuuj;
6 päivänä 78 vuotta.
V i l h o Nyberg, Vancouver, B.G.
täyttää lauantaina, marraskuun 9 pä
vänä 70 vuotta.
Mary Perälä, Toronto, Ontario
täytti maanantaina, marraskuun 4
päivänä 79 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta
vien onnentoivotuksiin.
Kuten olympiakisat osoittivat, Canadan nrfieilijoissai ja
uriieiilievassa nuorisossamme yleensä ei ole mitään vikaa; Vaikka
onkin totta, että seUainen "keski-suuiri" maa kuin Canada,
ei voi piatekilvassa'otella tasaväikisesti kahden saiuren, Yhdysvaltain
ja Neuvostloiliiton rinniailla kuilla^
tämä ei kuitenkaan anina käsilttääksemmeläihestulkoonkacm
koko kuvaa tilanteesta.
Tosiasia on, että valtiovallan toimedta ei ole Canadassa
könnitetty • lälhesfeäfän riittävästi huomiota amatööriurheiilun
kehittämiseen ja edistämiseen. Ei ole vararttu urheilua har-rasltaville
nuorille riittävästi oirhediu-, uinti-, voimistelu-, njnrk-kediy-,
paini- ji» iniuila pafldcoija. Iii o l e edes vapauduttu siitä
miirini!kuris«ista ja Sbdkoaiiaan paikkansapitämättömästä käsitj-s-kanniaatai
että '^tosiuiiheiilua". on miiJka vain ammattiiiirheilu
(miijäjä kuijimpona täydelliätyttämi^^
laista vapaapaini-peUeilyä). E i oile myönnetty läihedcään riittävästi
varoja aonatööriurheilun edistämiseksi ja urheUukil-padluijen
järjestämiseksi.
Swire!na pikkumaisuiutena ---- asian ymmäiritämisesstä ei
ISsSä yhteydessä kannata pulhua mitääm — ooi pidettävä Mexicon
olympialaisten loppuvaiheessa ennen kansallisia iltauutisia
aimettuatelevisioikuvausta, jonka teemana oli, että prenikoita
ei ole tullut, muitta eipä sillä taida oUa väliäkään. Samassa
ohjelmanimierosssa täitim siioi^aan kar palvelu
vuoden 1976 olympialadstan saamtimalhdollisuiudelle väittämäl-
H, että Canada ei perusta juuri tuon taivaallista varsinaisista
olympialaisista ja olympiailaiäkilpaSliusta, sillä ikysymys on
mulka vain inäytdksen jäijestänusen saantimahdollisuud^fta Ja
siihen liittyvätt "businesseikat".
Jos mitään, niin se ei lainafeaan auttanut almatööriurfieilun
asiaa Ganadassa. Polla on (buitenlkin todettava, että se ei edus-tammt
sitteinkään canadalaisiten yleistä mielipidettä asiasta. Parhaana
todistulks^ia tästä on se suiuri innosrtus ja ilo, mitä ca-nadalaiset
tunsivat ja ilmaisivat Elaine Taamerin aloitettua
uinia>-alfta;a!ssa mitalin hatnfldnnan mikä päättyi Menoon este-ratsaätusvoittoon
sunnuntaina jolloin canadalaisten tunteet •>
ailahtelivat korkealla.
* * »
MoDiet uih^feilukiirjeenvaihtajat, urheiUjatijia u r ^^
jat ovat vakavissaan keskustelleet siitä, mitä pitäisi Cana-dassa
teihdä amaitööriurheilun edistämiseksi parömpien tuloksien
saavuttarniseksi kansainvälisissä (Idlpailuissa.'
; Yhtenä huiomaittavampana ehdotulksena on esitetty stipendien
myöhtäniinen lahjoädkaille iM^eilijoiUe; ^ T sellaisenaan
oUsi tie^tenkin hyvä, sillä stipendien avulla saisivat lah-jakibaat
urheilijanalirt tilaisuuden päästä piomaille. Tosiasia on,
että se tulisi ajan mittaan lisäämään ainakin jfossaMn määriä
edustaja- eli tähtiurheilijain määrää Canadassa.
Mutta pairfiaassakin tapauHcsessa se jättäisi amatööriur-heihm
liian suppealle pdhjaUe. Parfiaita tuHoiksia saaltaisiin
mieddän käsittääksetmme vain siUoin, jos voidaaax vetää mah-doUisimman
laajalt niujret jtooilloot, tytöt ja pojat, kehittävään
urheUutoiminttaan. Vasta siliten tulisi nialhdblliseksi "löytää"
mahdoiUisimmain paljon uusia uiheiliUalkylkyjä. Vaiin siten menetellen
saataisiin syvyyttä ja painoar edustus-jeji huippu-uiftieilijainkin
riiveihin.
Tämä vaatii eninienikadlkkea hailli'tuksen ohjelman muutta-mi^
tta •gtmatööriuirhiedluun nähden. ToNJta on, eittä Canadan- val-tdiavaHaa
toim^säta on yiiinieaiildQina kiinnitetty enemmän huo-miiiQit*
aiiftiitööriuirheiluun !kuin esimeridksi 25 vuotta sitten.
IVxtta 001 sekin, eittä urheilutoämdnnainedistäm^^ on tetitava, koulutettava ja kehi-myönnetty
viimeaikoina enemmän vairoj-akin kuin aikaisem- telrtävä vulosikausien kuluessa
mtiln.'
Mutta paljon einemmän tulisi tehdä. Johtuen ehkä siitä,
kun valtion l^aflöUdlelHnentuMtäsää^ s missä
IdlpftUvuniatkät ovat pitkiä ja i k ^ on ollut advan lidem pieni,
hiaillittiksen tukirahofjia ei ple riiHtänyt ni'melkaiikääin muille nada mienestyim nykyistä, painiin
edUBbusurheiliJaille — eikä läheskään riittävästi heille- remmin tulevissa dympiaki-kaän.
Käytännöaiiseniä esimeHddnä tästä on Bill Heikkilän soissa Mynchenissa. Mutta jos
tapaus. Hän on piklkupojasita aJJcaen saanut uirheiluikasvatuk- tärnä unelma aiiotaan ^ vteuttaa,
selnsa Tororttom Yrityksen jäseneinlä, kglten ovBit saaneet monet sen hyväHosi on ryhdyttävä toi-
»MJiuto ToKmton a u o ^ ja pdjiat Mutta v - j a u - mima^ nyt, tSmään^ eikä huo.
aeuwi .Yritys» ei ole meidäm itietääkisetaone saalnut s©nttiä'kään mennä tai ensi vuonna'." Ja väl-valtlon
uirheiliiavustuata Tosiaaassa Yr%s ^^o^ joutunut ja
jifjuituu edelleenikjln pitämään Itse kunnossa uihedaukenttänsä
ja m^tomÄan siUtä Jäsikeri fculdouralksi (kalMa veiV)a!kin
Tässä tm yte» räikein esimerkki siditä, mitä on menossa ja
mitä ei saisi olla, jos mielitäär
Uirheilutoimintaa edistää. Vaikka
tämä on vain yfksi läikeir
esimerkki, niin tosiasia on, etltc
samanlaisia esimerkkejä voitaisiin
luetella paljon. Sudburyn
Alerts-seura on vuosien aikana
kehittänyt ja kasvattanut useita
Canadan mestareiksi ja olym
piaedustaj iksi asti ulottuneita
urheilijoita — ja maksanuit siinä
sivussa tuhansia dollareita
veroa uirheilukentistä, mitkä se
on joutunut omin pikkuvaroin
ja voimin ylläpitämään. Sellaisissa
uriieilumaissa Ikuin esim.
Pohjoismaissa on vaikeaa ke-nenltaään!
uskoa tältä todeksi,
asian "ymärtämisestä" puhumattakaan.
Kuiten sanottu, tällaisia esi-meridceljä
on Canadassa pailj on
jia juuiri ne kostavat itsensä Silvioin
kun tulee maaiknamnesta-mius-
>tai olympialkilpailuja. To
siasia nimittäin on, että huip-pu-
4i!riieilijoita ei saada tavara
tallosta tilalamaMä. Ne on kasva-
— ja se kadkkli vaatii työtä, toimintaa,
ulirimieltä ja myös varoja.
Me fcaiikin toivommie, että Oa
tnrä^tAlttia BundeSfvy^rin lUjpseereis-ta
.40!)| ,}ili>)tmwtui&ut;:kai«^
kraattisesba ipuolueesta.''! Täysin o i -
krade^imukainen on myös Der Spie•^
geUeihden lisäys sen kirjoittaessa;
"iKatKle*» viiTpe vuoden aikana, yhä.
useamonat upseerit ja aliupseerit
ov^konmtäneet itähän: /Kääpnöa,
oikeaan;: päin^' Uusnatsiliikikeen j a
Länsi-Saksan armeijan välisistä kiiri
teistä yhteyksistä on n i i n paljon fco-disteita,
että e i o l e tarpeen ikaivella
papereia."
Lukiessaan uutista .NPD:n viimeisimmästä
tunkeutumisesta joidenkin
uusien maapälivien edustajistoon
•tuJeo/föHeen mieleen Bunde?weih,riri
kohtalokas liukuminen oikeaile.
Uusnatsit saayait yaruskuntakaupuu-geissä
2—3 kertaa enentmän' ääniä
kuin~keskimäärin kdko maassa. Neu-mynsterissä
muuan . yliluutnantti
Kreikenböhm johti koko komppanian
täysluiku isinä NPD: n vaalikokoukseen
ja sitten vaaliuuimille. Ruot^
siin. pakeni joitaikin aikoja sitten
kolme Jänisisakisalaista konpraalia.
Televisiohaastatteluissa, joka minulla
qif. tilaisuus nähdä, nämä korp-
"raalit totesivat: Meidän päällystömme
sanoi meille: 'Pojat! Seuraavalla
keiTalla me äänestämroe kansal-lisdemokraatteja!
; . ." Täysin asianmukainen
on myös mannheimi-laisten
sisiologien levottomina tekemä
johtopäätö.'» siitä, että ensi
vuonna uusnatsien puolesta äänestää
j o k a neljäs Bundeswehrin mies.
Bundeswehrissä tulee selvemmin
kuin koskaan aikaisemmin esiin johtavien
piii*ien politiikan ja uusnal-jien
avointen revanshistien pyrkimysten
yhtä/Iäisyys. Vira-Uinen Bonn
on jo luonut armeijan, jollaisen
uusnatsit haluavat.v Muutamassa
vuodessa Buwieswehr on kulkenut
häveliäästä Hitlerin rikoksista vaikenemisesta
avoimiin natsiretklen
ylisityksiin j a antikomimunismin j u listamiseen.
"Kommunismi hyökkää meidän
olemassaolomme perusteita vastaan
ta haluaa tuhota kaiken, mikä kaunistaa
meidän elämäämme . . . u h kaa
paitsi meidän järjestelmäämme
myös jokaista meistä", sanotaan
eräässä sotilaille tarkoitetussa kirjasessa.
Siksi Drang nach Östen on idän-retiki.
"Meidän maatamme . ei ole
vain Sa-ksan liittotasavalta, vaan
nyös Itä-Saksan ja Puolan hallussa
olevat maat ja Königsbergin ympä-illä
olevat alueet.-'
Kolme vuolta sitten- matkustin
Prahasta slac^ien alueen läntisim-
>ääfn kolkkaan, Tshekkoslovakiassa
vijaitsevaan Ashin kaupunkiin/ V i i^
neisellä 50 kilometrin pituisell.T
>suudella suoritetitiin korjaustöitä
ia lukemattomat viitat ohjasivat
avan takaa sivuteille. Eräillä ky-äteiJläi
jota syksyisen komeat vaaih-terat
miinustivat;' vastaani - syöläyi
I K n s i f i ^ l a i s ^ l l a iiwn«roki!]v«l|g
varustettu, Mercedes-auto; Sen ikkunasta
pisti ulos ityytymStön pää
ja kysyi: "Bitte, nach Eger?" (Mi-fc^
n päästä Egeriin.) Vasta jonkin
ajan kuluttua minä tajusin, «ttä ky«
o l i (shekfldläinen Ohebir.
kaupunki; jota Länsi&aksassa pidck
tään saksalaisena j a jota yhä vielä
nimitetään Egeriksi samaUa tavoin
k u i n ' Bundesweh;r lähtee Egerlan-din
marssille.
Potnerania; Silesia, Brandenburg
— luin nämä nimet Länsi-Saksa»
aiiTmeijan kasarmeista. Miltei jokaisessa
'Btindie«!we|u'in joukJco-omutto-jen
vaakunassa taimerkissä on nii.
den aläieiden synroolit, jotjca Hitte
r i n valtaikuinta menetti fasismin'kokiessa
häviönsä. Bundesiwehrin kasarmien
seinille bn liimattu valo^
kuvia kaupungeista, joiden "palau+
tamisesta" Reinillä uneksitaan.
Y l i 40 prosenttia Bundeswehrin
kenraaleista j a puolet^.upseereista
on lähtöisin nykyisin Saksan demokraattiseen
tasavaltaan j a eräisiin
muihin sosialistisiin maihin kuuluvilta
alueitta. Näin tuntuva kerrostuma
vannoutuneita revanshistejn
vaikuttaa (hatkiaisevasti ilmapiirin
muodostumiseen koko Bundesweh-rissä.
E i ole-mikään ihme, että NPI
tuntee olevansa samalla tavalla kotonaan
kasarmeissa k u i n fasistijoh-tajat
Myinchenin oluttuvissa.
Länsi-Saksan armeisjan upseereil-la
on tärkeitä paikkoja ÄPDrssä.
Heillä on suuret mahdollisuudet
propagandatyöhön alaistensa- keskuudessa,
eikä siis ole. töit«»kään
ihmeellistä, että jokin Vkömjipanip
kunnioittaa uusnatsin muistoa. Länsi-
Saksan sotilaspiirien,7jä ^'lujttsnatr
sien välinen l i i t to on jo Vankkaa todellisuutta.
CH<^#W„.^:S«owen sutupj|(iiö«nan
piirissä maii^^SutijMpoastaan tÄfAMt
matta]qrmD]j^tB:peÄie$tä„ jbai ns.- p ^ .
leyhtymäi. MHiden yhtiöiden omista-i^
apiirien^ nimissä voi .<Hla huomatta-!
Vissa eroavaisuldcsia, mutta siltikin
!je, ovat tavalla tai toisella samaan
perhekuntaan kuuluvia.
YHDEKSXN MAHTAVINTA
Teollisuusyhtiöiden vuoden 1966 lajeista
kerättyjen tietojem mukaan yh-j
^ ä n mahtavimman perheen yhtiöi
ieti vuosivaihto oli noin ndjännes Suonen
teolli^uden kdconaisvaHidosta
•anottuna vuonna. Laskelmia on suori-ettu
pikemmiiAin varovasti kuin liian
nohkeasti^ ÖKO:n f^yimtiiiii osalta tuot-
- Pa-tiovallalle
lanikeaa siitä huolimatta
vasltuu niin moraaliselta
kuitti taloudelliseltakin kanr
naita katsoen.
Tordania ci neuvoifctele
Amman — Jordanian kuningas Hus-sin
ilmoitti viime torstai i l t a n a j y r -
ästi, ettei Israelin, kanssa ole käyty
euvotteluja eikä käydä niin kauan.
uin Israelin hallitus kieltäytyy pane-nasta
YK: n turvallisuusneuvoston
•äätöslauselmaa täytäntöön .
Tiedot mahdollisista neuvotteluista
wat Israelin propagandajärjestöjen
ikkeelle laskemia, lau.sui Hussein.
Y l i kuukauden maasta poissa ollut-
9 kuningasta haastatteli- televisiossa
'ordanian tiedotusmiTristeri Salah
• bou Zeid.
Israelin hallitus myönsi torstaina u l -
•oministeri Abba Ebanille tämän pyy-ämät
valtuudet pyrkiä ajatustenvaih-
:oon arabimaiden kanssa t r i Gunnar
'arringiirt välityksellä.
Ebanin odotetaan ennen tämän v i i -
:on pä~ättymis(ä lentävän New Yorkii.n
ittamaan yhteyttä J a r r i n g i i n , joka on
/ K : n pääsihteerin U Thantin lähi-idän
erikoislähettiläs.
Kuitniamerkke^ ja
ylennys
Beregovoille
Moskova. ^ Moskova ottiiviime
perjantaina juhlallisesti j a samalla
leveästi hymyillen vastaan uusimman
avaruussankarinsa .Georgi Be-rcgovoin,
joka kesUviilUcona'.päätti
onnellisesti neljän vuorokauden ava
ruusmatkansa.
Maan korkeimmat johtajat. Kosy-gin,
Brezhnev, Podgornyi' ja muut
poliittisen toimikunnan jäsenet, ava-ruuslentäijän
äiti Maria j a vaimo
Lydia sekä avavuuslentäjätoverit
vasitaanottivat avaruusmiehen Vnu-kovon
lentokentällä heti hapen käveltyään
punaista mattoa pitkin IL-
18 erikoiskoneelta vastaanottorakennuksen
eteen.
Tuhatpäinen yleisö hurrasi sankarilleen,
joka ehti parinkymmenen
minuutin aikana puristaa satoja käsiä
ja saada varmaankin sajnan verran
halauksia j a suudelmia poskelle
maan tavan mukaan sekä naisilta että
miehiltä.
Saapumisseremonioiden jälkeen
juhlallisuudet jatkuivat juhlakokouksella
Kremlin kongressisalissa
ja sen jälkeen hallituksen jäj-jestä-mällä
suurella vastaanotoUaj jossa
varsinkin pääpöydässä vallitsi mitä
hyvätuulisin mieliala, v
Georgi Beregovoille luovutettiin
Kremlissä Neuvostoliiton korkein
kunniamerkki Leninjmertoki. Hän
sai toistamiseen Neuvostoliiton sankarin
arvonimen ja sitä osoittavan
tähden, sekä avaruuslentäjän merkin.
Samalla ilmoitettiin, että everstinä
avaruuslentonsa suorittanut
Georgi Beregovoi on ylennetty kenraalimajuriksi.
aa suuria'vaikeuksia erottaa- varsimainen
tedlinen liikevc^äito kaupallisesta
sekä puhdistaa siitä ryhmän sisäinen
liikevaihto. Sen vuoksi ryhmä
« sisälly laskelmaan.
Karkeastlarvioden näiden yhdeksän
suurimman "periieen" ja OKOrn
osuus Suomen tedlisuuden vuosivaihdosta
tekee noin 30 %, mikä on lähellä
Ruotsissa äskettäin valtionkomitean
toimesta suoritetun vastaavan
irvion tuloksia.
Mainitut yhdeksän perfiettä ovat
suuruusjärjestyksessä seuraavat:
1. Julin — EäiHnrooth — Mannerheim
2. Tamperelainen ryhmä .
3. Virkkunen — Honkajuuri
loheimo ;
4. A. .Biström
5. Wahlforss -.Wrede
6. Walden
7. Donner — Wasastjema
8. Seriachius
9. Asko
Taulukossa mainittujen periieiden
faaUitsemat yhtiöt omistavat noin 1,2
miljoonaa hehtaaria metsää. Lisäksi
joidenkin perheiden välittömässä
omistuksessa on maa- ja metsätiloja,
usein tuhat-hehtaarisiakin.
TALOUDELUSEN VALLAN
PERIYTYMINEN
Kuvaavana eshnerkkinä taloudellisen
vallanperimysjärjestelmän olemassaolosta
Suomessa on,: että kah-ddcsan
nykyisin 'elävän vuorineuvoksen
isä taikka appi on niin ikään ollut
vuorineuvos. Luettelo on seuraava:
1. Vuorineuvos Sven Fazer, appi vuorineuvos
Henry Hackman.
2. Vuorineuvos I. F. Hornborg, appi
vuorineuvos Gösta Serlachius. .
3. Vuorineuvos Wald Jensen, isä vuorineuvos
Harald Jensen f a appi vuorineuvos
Hjahnar von Wendt.
4. Vuorineuvos Jacob von Julin, isä
vuorineuvos Jacob von Julin;
5. Vuorineuvos Lauri Kivekäs, appi
vuorineuvos Emil Aaltonen.
6. Vuorineuvos Erik Sarlin, isä vuorineuvos
Emil Sariin.
Uliisi raikeimiisaine
Leningradin arictihen ja antarktinen
tutkimuslaitos on kehittänyt uuden
rakennusaineen, ledoplastin. Sen käyttö
on / laskettu tulevan hyvin edulliseksi
ja monikäyttöiseksi.
Ledoplast on jääkimpale, johon on
lisätty puuainesta. Se kestää yli 50
kilon painon yhtä neliösenttiä kohden.
Ainetta voidaan käyttää alueilla,
joilla ei ole rakennusaineita ja jonne
on vaikeat kulkuyhteydet. Laitoksen
työntekijät (Hettavat, että ainetta voitaisiin
aivan hyvin käyttää sementir.
asemesta padon rakennuksessa Nizh-ne-
Lenskin sähkövoimalaan Siperiassa,
Patoon tarvittaisiin niin suuri määrä
sementtiä» että sitä kuljettava jtma
ulottuisi 5 kertaa maapaUon ympäri.
Mutta ledoplastin raakaaineet, vesi ja
pakkanen ovat jo paikalla. Koko rakennelma
on vain suojattava auringolta.
7. Vaorineuvos E r i ^ ^'Se^Äus,
viiorineuvois Gösta < Sei^chius.
8. Vuorin^vDs Björn flfest^und, isä/
vuorineuvos Torsten'Wwterlund.
Mainittakoon lisäksi, että vuoritieu-;
vns Paavo flbnkafuuren isä oK KOPr^iu
pääjohtaja Mauri Honkajuuri
KOP:n nykyisen pääjohtajan Maifi,,'
Viikkusen ^ f p i . V u o f m e m o ^ ^ S ^^
na lienee nykyisin K a i d ^ Oy: n toiv
mittisjohtaja Casimir'Ehrnrooth^ Hat-r
nen isänsä taas on P Y P : n 'nykyiusö-pääjohtaja
Göran Ehrnrooth,
taas on kansanedustaja Georg E h m - ;
Foothin setä. \ ' in^
"^JUMALTEN NEUVOSTO"
jFinanssipääoma on luotat ke^iiif-'
teensä kartelleja ja niuita mör^xrfi- ;
liittoja sekä voimakkaita etujärjestö'
jä, kuten "talouspoliittiset Suomen Teollisuusliitto
ja Suctoen Puunjalostusteollisuuden
keskusliitto. Vihnetest
mainittujen katto<n^nisaationa ÖAV
Suomen teollisuusvaltuuskiBita^ jota
joskus on luonnehdittu Suomen talou^
elämän "jumalten neuvosMcsi". Sen
oääsihteerinä toimii nylqrisin kansaif-edustaja
Pekka R. Haaria. i
Viime vuosina ja kuukausina on fi-.
nanssipääoman huippukerroksen' ote
tiukentunut. Eivät vain työväen, työt^^
tekevän viljelijäväestön j a kesldker-rostten
vaikeudet ole kasvaneet, vaan
sen; suorar^iseen valvontaan on jout^
tunut joukko heikompien'kapitalistien*
kin laitoksia. Vi6läpä jotkut "20 perheestä"
(Eklöf, Haarla, Gröiärfom)
ovat saaneet vetäytyä sivummallf.
Rinnan tämän ilmiön kanssa ovat fi: .
nanssipääoma ja" valtiokoneisto kyt- •
keytyneet yhä lähenmiin toisiinsa'
(valtiomonopolismi). '
Suomen kommunistinen puolue on
talouspoliittisessa ofajelma^aaii esittänyt
sellaisia ofajitoalUsia suosi^
tuksia, joiden toteuttaminen meriut'
sisi kansalaisteo elintasoa kdMKta-mista
ja monopolien vallan raj<Httar
tamista. Puolue katsoo, etta jo ^
nen sosialismin saavuttamista on
mahdollista ohjata yhteiskunnan ja
kansantalLouden kehitystä demt^craat*
tiseen suuntaan.
TCARJALAINEN:
Toivomme
johtavan sodan
päättymiseen
Helsinki. — Tervehdimme Suomessa
tietysti m l l i h y v in Yhdysvaltain
presidentin ilmoitusta Pohjois-
Viotnamin pommitusten iopettami- i
sesta. Tämä toimenpide vastaa,
maailmassa yleisesti vallitsevaa ka-sUystä
tavasta, jolla Vietnamin
5;elkkauksen lopettamiseen on p y -
liitävä. Prätös pmmitusten lopettamisesta
on Yhdistyneiden Kansakuntien
jäsenvaltioiden, suuren
enemmistön ja pääsihteeri U T h » i -
tin esittämien suuntaviiyojen mukainen.
Suomen hallitus on loistavasti
yhtynyt näihin vetoomuksiin.
Viimeksi minulla oli tilaisuus tuoda
kantamme esille vajaa kuukausi^sit-t
en Y K : n yleiskokouksessa pitämäs-säni
puheessa-
Toivomme, että Pohjois-Vietnamin
pommittamisen lopettaminen osoit-:
lautuu ratkaisevaksi askeleeksi kohCi
rauhaa, on lopullmen j a että kiistan
osapuolet vähentävät kaikkia
sotatoimiaan. *
Toivomme sen johtavan Pariisissa
ylläpidetyn neuvottelukosketuksen
muuttamiseen todeUisiksi rauhanneuvotteluiksi,
jotka johtaisivat tämän
onnettoman ja turmiollisen sodan
päättymiseen. Toivottavasti osapuolet,
tuntien vastuunsa rauiha^ta
ja Vietnamin kansan kohtalosta, onnistuvat
nyt syntyneessä Uudessa ti-^
lanteessa löytämään sovintoon johtavan
tien.
PÄIVÄN PAKINA
^NTÄS N Y T V A P A A S A NA
Joskus elämän varrella on hyvä
katsoa taaksepäin — ja vetää siitä
johtopäätöksiä.
Me uskomme, eitä Vapaa Sanan
toimittajille tekisi nyt hyvää kääntää
"historian lehtiä" taaksepäin
vaikkapa heinäkuuhun asti v. 1966.
Kysymys ei ole vanhojen kaivamisesta
sellaisenaan, vaan asiallisesta
oppitunnista nykyhetkeen ja
tulevaisimteen katsoen.
Kuten tiedetään- Vapaa Sana on
ollut yksi niistä harvoista suomenkielisistä
lehdistä, mitlvä ovat henkeen
ja vereen asti kiivailleet Y h dysvaltain
-likaisen sodan puolesta
pientä Vietnamin kansaa vastaan.
Tämä valitettava tosiasia on vähemmän
mairitteleva seikka Canadan
kaikille suomalaisille j a en-
• nenkaikkea mainitulle lehdelle itselleen.
Ja kun Yhdysvallat eskaloi kesäkuussa
1966 Pohjois-Vietnamin
pommituksen myös ns. suuna kaupunkeja
(Hanoi ja Haiphong) k j i -
sittäväksi, niin Vapaa Sana rie^
imastui siitä niin kovin, että se
j u l i sU ainalcin "terveellä järjellä"
olevien hyväksyvän sen j a povaili
jopa. sitäkin suuiHjmroan (kaiketi
atomisodan) eli "toslsodan uutis
i a " !
Mainittakoon, että koko sivistynyt
maailma tuomitsi Yhdysvaltain
silloin suorittaman eskalaation
Pohjois-Vietnamin suurkaupunkien
alistamiseksi pommituskohteik-si.
Canadasta ei todellakaan löytynyt
s i l l o in muuta kuin tikulla hak
i e n sellaista lehteä, laitosta tai
järjestöä, joka olisi Yhdysvaltain
silloisen sotatoimien laajentamisen
hyväksynyt.
Pääministeri Lester B. Pearson
esitti silloin Canadan virallisen v a littelun
sodan uudesta eslvalatiosta.
Canadan 1<oko työnväenliike, N D P -
:sta kommunistipuolueeseen asti
tuomitsi sen.
USA:n sotapoliitiikkaa orjamai-sesti
siihen asti ja sen jokseenkin
tukenut Britannian pääministeri
Wilson sanoi pitävänsä "velvollisuutenaan
sanoutua inti sellaisesta
toimenpiteestä".
Intian ulkoministeri Svirarab
Singh tuomitsi sanoja säästämättä.
USA:n pommitushyökkäysten laajentamisen.
Mutta toisin menetteli Vapaa Sana.
Heinäkuun alkupuolQlla, 1966
julkaisemassaan toimituskirjoituk-sessa
mainittu lehti ylitti k i i v a i l un
Yhdysvaltain hyöl?käyssodan puolesta
jopa soilaisot sotahaukat kuin
kenraali Kyn ja muut häneen verrattavat.
N i i n sokea oli Vapaa Sanan usko
Yhdysvaltain sotavoimaan j a mahtiin,
että se j u l i s t i mainitussa t o i -
mituskirjoituksessaan nrni. seuraavaa:'
— Kun Yhdysvaltain hallitus on
moneen otteeseen ilmoittanut julkisesti
olevansa erittäin halukas
minkälalsun neuvotteluihin hyvänsä
(perustelua on tämäkin — K ) ,
Vietnamin sodan lopettamiseksi ja
koska nämä rauhanneuvottelutar-jouksetoivat
Hanoin ja yleensä sen
takana olevien konraiunistipiirieni
Moskovan j a Pekingin taholta kert
a toisensa jälkeen ilman muuta
torjuttu, kukaan täydellä järjellä
varustettu Uiminen ei ihmettele,
paikka USAn kärsivällisyys alkaa
loppua ja sodankäyntiä aletaan k i ristämään
. ."
ja edelleen:
— Tämä ärtymys on sttflkln ym-märettävämpää
kun monot US An
'ystävätkin' ovat alkaneet sitfi pis.
telemaan Vietnamin politiikan
vuoksi.
Myöskään ei ole mitään ihmeUe-leniista
siinäkään, vaikka Yhdysvallat
tulisi lähiaftoinav antamaan
vieläkin kovempia iskuja Pohjois-
VietnamiUe . . . Eikä kfinenkään
muuten tarvitse ajatella, etteikö
YtidysvalloJlla tule olemaan keinoja
ja voimavaroja, jolla sola
Vietnamissa voidaan kiristää täyteen
tehoonsa, slilä nykyiset taistelut
siellä ovat olleet vain 'tavanomaisia'
. . .
Ja kun konmnmistit lyövät viimeisen
naulan rauhanneuvottelujen
ruumisarkkuun niin;Vietnamis-ta
voidaan odottaa tosisodan uutisia
. . .»
Tummennukset ovat allekirjoittaneen.
Kun muistetaan, että Yhdysvaltain
suorittama raaka j a «uurimit-tainen
Pohjois-Vietnamin pommitus
päättyi sotilaallisesti, moraalisesti
j a poliittisesti (täydelliseen
tappioon, ja että Yhdysvallat joutui
nyt tämän epäonnistumisen
vuoksi lopettamaan pommituksen
niillä ehdoilla, mitä siHä^on pit-kän
aikaa Hanoista vaadittu, niin
Vapaa Sanan ajattelevat lukijat
voivat ehkä odottaa lehdeltään jotakin
selostusta edellämainitunlai-sista
sotakiihkoUuista.
Toisen maailmansodan aikana,
j o l l o in natsirutto tuntui etenevän
vastustamattomalla voimalla \ E u roopassa,
lehti julisti, että {jos
Kremlinin valot eivät sannnv, niin
silloin me (Vapaa Sana) rupeam- '
me uskomaan Vapauden muitakin
juttuja".
Vapaa Sanalta on tämä kaunis
lupaus vielä täyttämättä. Mutta eh;
kä se ryhtyy nyt t^itVI^^Mnaan kantaansa
ainakin sotapolittikkansa
tiimoilta kun itse presidentti Johnson
joutui ottamaan lusikan kauniimpaan
käteensä?
~ Känsäkoura.
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, November 5, 1968 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1968-11-05 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus681105 |
Description
| Title | 1968-11-05-02 |
| OCR text |
Sivu 2 Tiiätai, imarrasfe. 5 p. — Tuesaday, Niov.,5,1968
V A P A U S I N O E P E N D B N T L A B O R O R G AN
O F F I N N I S H C A N A O I A NS
L I B E R T Y )
EDITON^ VV. EKLUND
BstabUshed l^ov. 6,1,1917
TU-CPHONBi O P P I C K A U O BOITORIIAL 6 1 ^ 4 * 4 8 44
FubUsned thrice weekly: Tuesdays, Thursday6 J^brdaysby Vapaiu
Publlsbiog Co. Lmated. 100^102
MaUiQg addVess: Bo^ 63 . , ,
Adicrtisiug rat^s upon appUcatlQS. t)rtui&la(l<)|i fne (tf ohatfB
\uthorbsed as second (dassmaU by the Post Office Department. Ottaw&.
and for paynient of postagce. in cash. A,
•••• C A N A D I A N M Ä N G U Ä O E - P R E S S C L U B '
riJLAUäiUMNAT;
7K •10.(10. 6tcfc.$SJ5
3 kk. S.00 Suomeen. i v k im 6 kk. 6.35.
Katseet Mynchemin
M«xioon olympialaisistai tuM Canadalle «nlsiniTnäiäen
kym^eneni päivän aikana pelMcää ' Jobiinpostia — tietoja
sikä, että pai'hiaat iMiheilijara^ pois jo alkukil-padluiss
»,^ tai ainakin vädieridsä jatkopn pääsemättä. lx>pulta
tilanq^ parani kuitenJkiin suoranaista ilioa aiJheoilttaen: Cainadian
beKroäftiiehet t » i i ^ jöukkueVoiton kujlan esteraitsastulksesti^ ja
tdmasit 4 mitalila joista kolme (hopeaista. Kaiken ikaifckiiaaiii
Caikda sai njrt yfhden metlmn ehemmaän edellisiatä olym-
•pialaisista Ibkilosta. Tämä^ sellaisenaan om aika hyvä tulos kun
hutoomäoidaan se, että näissä olympialaisissa piti voittajien olla
JIJIÖO maailman- tad) dympiaienaiältyskuninossa tai ainakin sitä
ISlheiUä sekä se?, että canadalailsilla oli — kuten adna ja kaikilla
S\juremmiss?i kilpailuissa -— vähän hutonoa onneakin.
Kaiken käiiMdaan voimme siis olla iloisia siitä, että " v e sipulaksi"
ei Ifcumaninkaan tuloköemme jäänyt ja eraienkanlkkea
siitti, että edustusurheiUjamme osoittautuivat yle-ansä hyvi
m(heiliioi!ksi| jioiHa on nididtaillisuvs paanempiinldn sijoituiksi^
JQ5 be vain saavat urheilutoiminnalleen parempia edellytyksiä
ja mahdoUisuniksLau
Selvää on ikulitenkin, että canadalaisina me enune voi olla
läheskääin tyytyväisiä olympiakisojen 19. sijaan eipävirallisen
pigte^lvan perusteella ja viiteen mitaliiai. Meidän mieleean-me
tulee pakosta kysymys, että missä on vilka ja mitä pitäisi
teihdä?
Johtoitähtenä Hak
UUSNÄfSISIVii
••St
! «A* i s i i i l i ii
APN-toimiston taarikikajaijä R. K o -
/on' kertoo havaiiMioistaa» äskeiseA
jänsi-Sallcsaan suoaittamuöisa--Vlei
..ailunto aiäcaija ^äuräavaisti: ,
Matlfeistin SUittgantfe<9 Mjjmdief
l i i n pikadiiinan ;atlitw8sa vapiuo^as-oä^.
Va^äätfini iisltuiva i W s tu-ceva
iiUei? 'lcoii]aisi jalat istuimtdlö
levltettySän siMfe e i e ln jnalnoSlefiti-len.
Siitetä hän napitti auki vihreärk
j«i(j^l8ii^ii\rtps^, 'i>Wi iaaomaJehf
.Iqn 3a syv<2ntyi siihen.
^ £;näii»wälse9sä luQkasBii matikvs-
:aä'tavallisesti amikasta väkeäj jo-
Ica ^»iibää vaikenflmiPta hjyväntoJitois*.
a keskustelua pairempaiia. jHiljai*-
:>Uiudien rriikkoa.vain tasainen paistettujen
nalkkien mutustelu j a olut-tölkkien
paukahtelu. • - . ,'
Minä valmistauduin ylcsitioilklcoir
seen j a ikäivään matkaan^Äifcki^ sa-homalehti
edessäni kuitenfldh värähti
ja paksukainen tökkäsi, sormellaan
eräJlä uutisita ja mörähti lem-pBä$
ti:' "Liikuttavaa ija jaloa. Motli-seista
voidaan kiistellä, mutta itse
ele . . . " Hän työnsi lehden käteeni
j a vetäytj»» sitten kirjavan Bunte
Illustrieirten (aikakausrjullcaisun)
taakse uppoutuen rikostarinoihin ja
fitoii- ja shoAvmaailman tähtien lemr
menseikkailuihin, Avasin minulle
työnnetyn lehden Deutsche NattOr
pai und Soldaten Zeittungin.
"8. helmikuuta k l o 10 a^jmulla
Mittenwaldin alpprjääkän-irykmentin
221. -komppania jäorjestäytyi rivistöksi
torille j a kunnioitti minuutin
hiljaisuudella »herra Hoflmannin
muistoa . . . "
Hoffmamneja on Saksan liittotasa-
\-allassa paljon, mutta lehden luon^
ne ija monilukuiset mainiimat^Bun-desvvehristä:
toivat heti mieleen oikean
Hoffmannin. Frankfurt am
Mainissa oli antifasistien Hitlerin
valtaannousun 35-vuotifipälvän joh-dosta
jäiTJestämään kokoukseen tun.
keutunut muutamia ryhmiä uusnatseja.
Heidät saatiin nopeasti ajetuksi
salista, mutta Hoffinann, vanha
hitleriläinen j a N P D (uusnatsipuo^
lueen) jäsen, jouduttiin kantamaan
ulos. Hän vaipui l i i an kiihkeään vi-haraieliseen
ekstaasiin j a kuoli sy-dänhalvaukseen,
-
T o r i l la seisoi vain 221. komppanio
Sen takana olivat kuitenkin näkymättöminä
ojennuksessa Bundei^
vvehrin pataljoonat tekemässä kunniaa
vanhalle hengelle, uudelle nat-slsmiUei
Hampurissa ilmestyvä Deut
sches Panorama totesi, että "60
SYNTYMÄv
PÄIVIÄ
E r k k i H i l l , Toronto, Ont., täyttäJ
tiistaina, marraskuun 5 päivänä Si
vuotta.
Frank Kuusisto, Whit€fish, Onl
täyttää keskiviikkona, marraskuuj;
6 päivänä 78 vuotta.
V i l h o Nyberg, Vancouver, B.G.
täyttää lauantaina, marraskuun 9 pä
vänä 70 vuotta.
Mary Perälä, Toronto, Ontario
täytti maanantaina, marraskuun 4
päivänä 79 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta
vien onnentoivotuksiin.
Kuten olympiakisat osoittivat, Canadan nrfieilijoissai ja
uriieiilievassa nuorisossamme yleensä ei ole mitään vikaa; Vaikka
onkin totta, että seUainen "keski-suuiri" maa kuin Canada,
ei voi piatekilvassa'otella tasaväikisesti kahden saiuren, Yhdysvaltain
ja Neuvostloiliiton rinniailla kuilla^
tämä ei kuitenkaan anina käsilttääksemmeläihestulkoonkacm
koko kuvaa tilanteesta.
Tosiasia on, että valtiovallan toimedta ei ole Canadassa
könnitetty • lälhesfeäfän riittävästi huomiota amatööriurheiilun
kehittämiseen ja edistämiseen. Ei ole vararttu urheilua har-rasltaville
nuorille riittävästi oirhediu-, uinti-, voimistelu-, njnrk-kediy-,
paini- ji» iniuila pafldcoija. Iii o l e edes vapauduttu siitä
miirini!kuris«ista ja Sbdkoaiiaan paikkansapitämättömästä käsitj-s-kanniaatai
että '^tosiuiiheiilua". on miiJka vain ammattiiiirheilu
(miijäjä kuijimpona täydelliätyttämi^^
laista vapaapaini-peUeilyä). E i oile myönnetty läihedcään riittävästi
varoja aonatööriurheilun edistämiseksi ja urheUukil-padluijen
järjestämiseksi.
Swire!na pikkumaisuiutena ---- asian ymmäiritämisesstä ei
ISsSä yhteydessä kannata pulhua mitääm — ooi pidettävä Mexicon
olympialaisten loppuvaiheessa ennen kansallisia iltauutisia
aimettuatelevisioikuvausta, jonka teemana oli, että prenikoita
ei ole tullut, muitta eipä sillä taida oUa väliäkään. Samassa
ohjelmanimierosssa täitim siioi^aan kar palvelu
vuoden 1976 olympialadstan saamtimalhdollisuiudelle väittämäl-
H, että Canada ei perusta juuri tuon taivaallista varsinaisista
olympialaisista ja olympiailaiäkilpaSliusta, sillä ikysymys on
mulka vain inäytdksen jäijestänusen saantimahdollisuud^fta Ja
siihen liittyvätt "businesseikat".
Jos mitään, niin se ei lainafeaan auttanut almatööriurfieilun
asiaa Ganadassa. Polla on (buitenlkin todettava, että se ei edus-tammt
sitteinkään canadalaisiten yleistä mielipidettä asiasta. Parhaana
todistulks^ia tästä on se suiuri innosrtus ja ilo, mitä ca-nadalaiset
tunsivat ja ilmaisivat Elaine Taamerin aloitettua
uinia>-alfta;a!ssa mitalin hatnfldnnan mikä päättyi Menoon este-ratsaätusvoittoon
sunnuntaina jolloin canadalaisten tunteet •>
ailahtelivat korkealla.
* * »
MoDiet uih^feilukiirjeenvaihtajat, urheiUjatijia u r ^^
jat ovat vakavissaan keskustelleet siitä, mitä pitäisi Cana-dassa
teihdä amaitööriurheilun edistämiseksi parömpien tuloksien
saavuttarniseksi kansainvälisissä (Idlpailuissa.'
; Yhtenä huiomaittavampana ehdotulksena on esitetty stipendien
myöhtäniinen lahjoädkaille iM^eilijoiUe; ^ T sellaisenaan
oUsi tie^tenkin hyvä, sillä stipendien avulla saisivat lah-jakibaat
urheilijanalirt tilaisuuden päästä piomaille. Tosiasia on,
että se tulisi ajan mittaan lisäämään ainakin jfossaMn määriä
edustaja- eli tähtiurheilijain määrää Canadassa.
Mutta pairfiaassakin tapauHcsessa se jättäisi amatööriur-heihm
liian suppealle pdhjaUe. Parfiaita tuHoiksia saaltaisiin
mieddän käsittääksetmme vain siUoin, jos voidaaax vetää mah-doUisimman
laajalt niujret jtooilloot, tytöt ja pojat, kehittävään
urheUutoiminttaan. Vasta siliten tulisi nialhdblliseksi "löytää"
mahdoiUisimmain paljon uusia uiheiliUalkylkyjä. Vaiin siten menetellen
saataisiin syvyyttä ja painoar edustus-jeji huippu-uiftieilijainkin
riiveihin.
Tämä vaatii eninienikadlkkea hailli'tuksen ohjelman muutta-mi^
tta •gtmatööriuirhiedluun nähden. ToNJta on, eittä Canadan- val-tdiavaHaa
toim^säta on yiiinieaiildQina kiinnitetty enemmän huo-miiiQit*
aiiftiitööriuirheiluun !kuin esimeridksi 25 vuotta sitten.
IVxtta 001 sekin, eittä urheilutoämdnnainedistäm^^ on tetitava, koulutettava ja kehi-myönnetty
viimeaikoina enemmän vairoj-akin kuin aikaisem- telrtävä vulosikausien kuluessa
mtiln.'
Mutta paljon einemmän tulisi tehdä. Johtuen ehkä siitä,
kun valtion l^aflöUdlelHnentuMtäsää^ s missä
IdlpftUvuniatkät ovat pitkiä ja i k ^ on ollut advan lidem pieni,
hiaillittiksen tukirahofjia ei ple riiHtänyt ni'melkaiikääin muille nada mienestyim nykyistä, painiin
edUBbusurheiliJaille — eikä läheskään riittävästi heille- remmin tulevissa dympiaki-kaän.
Käytännöaiiseniä esimeHddnä tästä on Bill Heikkilän soissa Mynchenissa. Mutta jos
tapaus. Hän on piklkupojasita aJJcaen saanut uirheiluikasvatuk- tärnä unelma aiiotaan ^ vteuttaa,
selnsa Tororttom Yrityksen jäseneinlä, kglten ovBit saaneet monet sen hyväHosi on ryhdyttävä toi-
»MJiuto ToKmton a u o ^ ja pdjiat Mutta v - j a u - mima^ nyt, tSmään^ eikä huo.
aeuwi .Yritys» ei ole meidäm itietääkisetaone saalnut s©nttiä'kään mennä tai ensi vuonna'." Ja väl-valtlon
uirheiliiavustuata Tosiaaassa Yr%s ^^o^ joutunut ja
jifjuituu edelleenikjln pitämään Itse kunnossa uihedaukenttänsä
ja m^tomÄan siUtä Jäsikeri fculdouralksi (kalMa veiV)a!kin
Tässä tm yte» räikein esimerkki siditä, mitä on menossa ja
mitä ei saisi olla, jos mielitäär
Uirheilutoimintaa edistää. Vaikka
tämä on vain yfksi läikeir
esimerkki, niin tosiasia on, etltc
samanlaisia esimerkkejä voitaisiin
luetella paljon. Sudburyn
Alerts-seura on vuosien aikana
kehittänyt ja kasvattanut useita
Canadan mestareiksi ja olym
piaedustaj iksi asti ulottuneita
urheilijoita — ja maksanuit siinä
sivussa tuhansia dollareita
veroa uirheilukentistä, mitkä se
on joutunut omin pikkuvaroin
ja voimin ylläpitämään. Sellaisissa
uriieilumaissa Ikuin esim.
Pohjoismaissa on vaikeaa ke-nenltaään!
uskoa tältä todeksi,
asian "ymärtämisestä" puhumattakaan.
Kuiten sanottu, tällaisia esi-meridceljä
on Canadassa pailj on
jia juuiri ne kostavat itsensä Silvioin
kun tulee maaiknamnesta-mius-
>tai olympialkilpailuja. To
siasia nimittäin on, että huip-pu-
4i!riieilijoita ei saada tavara
tallosta tilalamaMä. Ne on kasva-
— ja se kadkkli vaatii työtä, toimintaa,
ulirimieltä ja myös varoja.
Me fcaiikin toivommie, että Oa
tnrä^tAlttia BundeSfvy^rin lUjpseereis-ta
.40!)| ,}ili>)tmwtui&ut;:kai«^
kraattisesba ipuolueesta.''! Täysin o i -
krade^imukainen on myös Der Spie•^
geUeihden lisäys sen kirjoittaessa;
"iKatKle*» viiTpe vuoden aikana, yhä.
useamonat upseerit ja aliupseerit
ov^konmtäneet itähän: /Kääpnöa,
oikeaan;: päin^' Uusnatsiliikikeen j a
Länsi-Saksan armeijan välisistä kiiri
teistä yhteyksistä on n i i n paljon fco-disteita,
että e i o l e tarpeen ikaivella
papereia."
Lukiessaan uutista .NPD:n viimeisimmästä
tunkeutumisesta joidenkin
uusien maapälivien edustajistoon
•tuJeo/föHeen mieleen Bunde?weih,riri
kohtalokas liukuminen oikeaile.
Uusnatsit saayait yaruskuntakaupuu-geissä
2—3 kertaa enentmän' ääniä
kuin~keskimäärin kdko maassa. Neu-mynsterissä
muuan . yliluutnantti
Kreikenböhm johti koko komppanian
täysluiku isinä NPD: n vaalikokoukseen
ja sitten vaaliuuimille. Ruot^
siin. pakeni joitaikin aikoja sitten
kolme Jänisisakisalaista konpraalia.
Televisiohaastatteluissa, joka minulla
qif. tilaisuus nähdä, nämä korp-
"raalit totesivat: Meidän päällystömme
sanoi meille: 'Pojat! Seuraavalla
keiTalla me äänestämroe kansal-lisdemokraatteja!
; . ." Täysin asianmukainen
on myös mannheimi-laisten
sisiologien levottomina tekemä
johtopäätö.'» siitä, että ensi
vuonna uusnatsien puolesta äänestää
j o k a neljäs Bundeswehrin mies.
Bundeswehrissä tulee selvemmin
kuin koskaan aikaisemmin esiin johtavien
piii*ien politiikan ja uusnal-jien
avointen revanshistien pyrkimysten
yhtä/Iäisyys. Vira-Uinen Bonn
on jo luonut armeijan, jollaisen
uusnatsit haluavat.v Muutamassa
vuodessa Buwieswehr on kulkenut
häveliäästä Hitlerin rikoksista vaikenemisesta
avoimiin natsiretklen
ylisityksiin j a antikomimunismin j u listamiseen.
"Kommunismi hyökkää meidän
olemassaolomme perusteita vastaan
ta haluaa tuhota kaiken, mikä kaunistaa
meidän elämäämme . . . u h kaa
paitsi meidän järjestelmäämme
myös jokaista meistä", sanotaan
eräässä sotilaille tarkoitetussa kirjasessa.
Siksi Drang nach Östen on idän-retiki.
"Meidän maatamme . ei ole
vain Sa-ksan liittotasavalta, vaan
nyös Itä-Saksan ja Puolan hallussa
olevat maat ja Königsbergin ympä-illä
olevat alueet.-'
Kolme vuolta sitten- matkustin
Prahasta slac^ien alueen läntisim-
>ääfn kolkkaan, Tshekkoslovakiassa
vijaitsevaan Ashin kaupunkiin/ V i i^
neisellä 50 kilometrin pituisell.T
>suudella suoritetitiin korjaustöitä
ia lukemattomat viitat ohjasivat
avan takaa sivuteille. Eräillä ky-äteiJläi
jota syksyisen komeat vaaih-terat
miinustivat;' vastaani - syöläyi
I K n s i f i ^ l a i s ^ l l a iiwn«roki!]v«l|g
varustettu, Mercedes-auto; Sen ikkunasta
pisti ulos ityytymStön pää
ja kysyi: "Bitte, nach Eger?" (Mi-fc^
n päästä Egeriin.) Vasta jonkin
ajan kuluttua minä tajusin, «ttä ky«
o l i (shekfldläinen Ohebir.
kaupunki; jota Länsi&aksassa pidck
tään saksalaisena j a jota yhä vielä
nimitetään Egeriksi samaUa tavoin
k u i n ' Bundesweh;r lähtee Egerlan-din
marssille.
Potnerania; Silesia, Brandenburg
— luin nämä nimet Länsi-Saksa»
aiiTmeijan kasarmeista. Miltei jokaisessa
'Btindie«!we|u'in joukJco-omutto-jen
vaakunassa taimerkissä on nii.
den aläieiden synroolit, jotjca Hitte
r i n valtaikuinta menetti fasismin'kokiessa
häviönsä. Bundesiwehrin kasarmien
seinille bn liimattu valo^
kuvia kaupungeista, joiden "palau+
tamisesta" Reinillä uneksitaan.
Y l i 40 prosenttia Bundeswehrin
kenraaleista j a puolet^.upseereista
on lähtöisin nykyisin Saksan demokraattiseen
tasavaltaan j a eräisiin
muihin sosialistisiin maihin kuuluvilta
alueitta. Näin tuntuva kerrostuma
vannoutuneita revanshistejn
vaikuttaa (hatkiaisevasti ilmapiirin
muodostumiseen koko Bundesweh-rissä.
E i ole-mikään ihme, että NPI
tuntee olevansa samalla tavalla kotonaan
kasarmeissa k u i n fasistijoh-tajat
Myinchenin oluttuvissa.
Länsi-Saksan armeisjan upseereil-la
on tärkeitä paikkoja ÄPDrssä.
Heillä on suuret mahdollisuudet
propagandatyöhön alaistensa- keskuudessa,
eikä siis ole. töit«»kään
ihmeellistä, että jokin Vkömjipanip
kunnioittaa uusnatsin muistoa. Länsi-
Saksan sotilaspiirien,7jä ^'lujttsnatr
sien välinen l i i t to on jo Vankkaa todellisuutta.
CH<^#W„.^:S«owen sutupj|(iiö«nan
piirissä maii^^SutijMpoastaan tÄfAMt
matta]qrmD]j^tB:peÄie$tä„ jbai ns.- p ^ .
leyhtymäi. MHiden yhtiöiden omista-i^
apiirien^ nimissä voi . |
Tags
Comments
Post a Comment for 1968-11-05-02
