Vapaus, November 3, 1962

              Sivu 2
Lauantaina, marrask. 3 p. — Saturday, Nov. 3, 1962 y||tj()j(|£n
VAPAUS INQEPENDENT LABOR ORGAN voitot ennälyksetisjä
OF FINNISH CANADIANS
(LIBERTY) ' Est&blished Nov. 6, 1917
Edltor: W. Eklund Manager: E, Suksi
Telepriones: Office OS 4-4264 Edltorlal OS 4-4265 A
Published thrlce weekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Co. Ltd., 100-102 Elm St, Wejit, Sudbmy, Ontario, Clana<|a.
Mailinjg; address: 5ox §9
Advertising rates upön.appUcation; translatlons free of charge.
Authorized as second cass mall by the Post Office Department, Ottawa,
and for payment of postage in cash.
TILAUSHINNAT '
Canadassa: 1 vk. $8.00 6 kk. $4.25 USA:ssa:
3 kk. 2.50 Suomessa:
1 vk. $9.00 6 kk. $4.80
l.vk. 9^50 6 kk. 6.25
...n,h,..o\.h/CANÄDIANUNGUÄGE PRESS
Uusia tilauksia Vapaufdelle
Karibian meren alueen kriisipäivät, jolloin ihmiskiinnan
tuhoutuminen oli kirjaimellisesti hiuskarvan varassa, osoit­tivat
kerran uudelleen kuinka tärkeätä ja tarpeellista ja hyö­dyllistä
osa työväen sanomalehdistö nykyaikana vie. Se il­meni
myös siitä, että kriisin kuumimmillan ollessa oli Vapau­den
irtonumeroilla tavallista enemmän kysyntää. Tämä sel­laisenaan
korostaa marraskuun 1 pnä alkaneen "lehtikuu-kautemme"
tärkeyttä, sillä nyt on tarkoitus hankkia Vapau­delle
vähintään 110 uutta tilausta ja luonnollisesti uusia kaik­ki
katkeamassa olevat tilaukset.
Kokemus oh osoittanut, että Vapaudelle voidaan saada
hyvinkin runsaasti uusia tilauksia, mutta helppoa se ei kui­tenkaan
ole. Tosiasia nimittäin on, että vaikka työväenlehdet,
kuten Vapauskin, ovat tulleet entistä tarpeellisemmiksi ja
vaikka jonkun työväenlehden pitäisi nykyään mennä jokai­seen
työläis-, farmari- ja keskiluokkalaiskotiin, niin monet
rehelliset ja hyvää tarkoittavat työtätekevät ovat kuitenkin
saaneet vältalehdistä ja niitä seuraavista piireistä kokonaan
väärän ja nurjamielisen kuvan työväenlehdistä. Tästä joh­tuu,
että monet heistä suhtautuvat erittäin epäillen ja epä-luuloisestikin
työväenlehtiin.
Tämän vuoksi työväenlehtien levittäminen on nykyolois­sa
paljon kärsivällisyyttä ja aikaa vaativaa työtä. Tästä myös
johtuu, että työväenlehtien, kuten Vapaudenkin, levittämistä
ei voida jättää asiamiesten ja -naisten yksityisasiaksi. On
ehdottomasti totta, että mitä suuremmat lukijajoukot toimi­vat
Vapauden levittämisen hyväksi, sitä parempia tuloksia
saadaan. Kokemus on osoittanut, että asia on näin. Yksistään
pitkien matkojen takia on asiamiesten ja -naisten mahdoton­ta
työnsä ja järjestötoimintansa lomassa käydä tapaamassa
paikkakuntansa kaikkia kansalaisiamme. Siinä tarvitaan
monta, auttavaa käsi- ja jalkaparia. Toiseksi tiedetään, että
lehden vakituiset lukijat voivat useinkin saada naa­pureiltaan
ja työtovereiltaan helpommin tilauksen, kuin asia­miehet
ja -naiset, jotka eivät heitä henkilökohtaisesti tunne.
Kaiken tämän perusteella pyydämme kaikkia lehtemme
lukijoita omalla tavallaan myötävaikuttamaa nyt alkaneen
levityskampanjan hyväksi. Hyvä, puoltava sana Vapauden
puolesta naapurille tai työtoverille voi olla kaikki se, mitä
asiamies tai -nainen tarvitsee uuden tilauksen saadakseen.
Sitäpaitsi lukijat voivat ryhtyä väliaikaisesti asiamiehiksi ja
-naisiksi; ottaa tuttavaltaan uusia tilauksia ja lähettää ne joko
suoraan Vapauden liikkeeseen tai antaa paikallisille asia-miehilie.
• ; •.•
Mahdollisten väärinkäsitysten välttämiseksi haluamme,
korostaa, että levityskampanjan alkaminen ei suinkaan tar­koita
haastekampanjan päättymistä. Lehtemme estottoman
ilmestymisen ehtona on, että haastekampanjan avulla saa­daan
kerätyksi vähintään $8,000. Haastevyöry jatkuu siis
rinnatusten nyt alkaneen levityskampanjan kanssa eivätkä
ne toisiaan vaikeuta ainakaan suuremmin.
Tiedossamme ei ole vielä, minkä verran on perjantaihin
mennessä uusia tilauksia Vapaudelle saatu. Sen kuitenkin
tiedämme, että Vapauden perustajat ja rakentajat — Vapau­den
kaikki lukijat: ja kannattajat—ovat sitä iloisempia, mitä
enemmän näitä "syntymäpäivälahjoja" saadaan nyt 45-vuo-tispäiväänsä
viettävälle Vapaudelle.
New York. — Näyttää siltä, että
yhdysvaltalaisten yhtiijjiden tulot
saavuttavat tänä vuonna uuden en-nätystasqn.
V '
Ensimmäiset 518 yhtiötä;, joUca i l ­moittivat
tuloistaan vuoden kol­mannelta
neljännekseltä, linjoitta­vat
saaneensa puhdasta voittoa ve
roja varten" tehtyjen vähennyksien
jälkeen $2.642,589,000, eli 9 pro­senttia
enemmän kuin viime vuo­den
vastaavalta ajalta. ;
Jos voittojen kerääminen on ta­pahtunut
samassa suhteessa kaik­kien
yhtiöiden Tcohdalta, niin silloin
hallituksen^ laskujen mukaan nii
den voitot vuodela tulevat olemaan
$25.5—$26 miljardia.
V. 1959 yhdysvaltalaiset firmat
saivat siihen asti ennätysmäisen
$24.5 miljardia voittoa.
Kunniamitali
vakoilusta
Greenville. — Yhdysvaltain i l ­mavoimien-
lentäjä, joka katosi len­täessään
Kuuban yläpuolella, on
saanut kunnostautumismitalin (!)
ilmoitettiin maanantaina.
35 vuotias lentäjä majuri Rudolf
Anderson katosi viikko sitten lau­antaina
ollessaan tiedustelulennol-la.
Hänen isänsä ilmoitti mitalin
myöntämisestä ja mainitsi samalla
että majuri Anderson oli koulutettu
U-2-lentäjäksi.
• av a
mr. lefenb
sm-
Uutistoimisto "Novosti" on kään­tynyt
i,u|inetun • capadalaisen sa- /
Bomalehtimiehen John Weirln
puoleen pyytäen häntä kommen-
Y toimaan Mr. Diefenbakcrin vaa­lien
aikaista lausuntoa, että viime­mainittu
aiko esittää Yhdistynei­den
Kansakuntien Yleiskokouksen
käsiteltäväksi päätöslauselmaehdo­tuksen
. "neuvostokoloniallsmista".
(Siitä suunnitelmasta tosin luovut­tiin,
mutta vain siksi kun se ei saa-,
nut^ muilta hallituksilta kanna-
Minua hämmästyttää, että päämi-nisterimme
John Dlefenbaker lupasT
vaalipuheessaan esittää Y K : n Yleis­kokouksen
käsiteltäväksi ehdotuksen
Neuvostoliiton "pakdtTamlseksi'! an­tamaan
joillekin . Neuvostoliittoon
kuuluville tasavalloille Ja Jopa niille­kin
maille, jotka eivät lainkaan kuu­lu
Neuvostoliiton yhteyteen, mahdol­lisuudet
"itsemääräämisperiaatteen"
toteuttamiseen.
Mr. Diefenbaker ei nähtävästi pi­dä
suuressakaan arvossa canadalals-ten
henkisiä kykyjä kun )iän puhuu
Neuvostoliiton kansallisten tasaval­tojen
itsemääräämisoikeudesta, toi­sin
sanoen kansojen, joilla on jo it­semääräämisoikeus
(vastakkaisessa
tapauksessa ne eivät olisi tasavalto­ja).
I Mr. D ief enba ker luonnollisesti ha -
luak liittotasavaltojen eroavan Neu­vostoliitosta.
Mutta itsemääräämis­oikeus
merkitsee sitä; että noiden ta-:
.sa valtojen kansat päättävät itse
kuuluvatko valko eivät Johonkin lilt- ;
toon samanvertaisilla perusteilla j
muiden kanssa. ]
Mr. Diefenbaker tietää epäilemal- i
tä. että jokaiselle Neuvostoliiton liit- j
totasavallalle on varmistettu eroa-1
ranskalaisten lukumäärä on melkein
yhtä suuri kuin kolmen Baltian neu­vostotasavallan
väestön yhteensä,
mr; Diefenbaker!
Eikö ole totta, että vaikkakin muo­dollisesti
luvattiin intiaaneille ääni­oikeus,
ovat" intiaanit ja eskimot
täsiä huolimatta vailla alkeellisiakin
oikeuksia? He lähettävät Jo valtuus­kuntia
vaMtukslneen YK:ihon, mr.
Diefenbaker. . ;r
Eikö ole totta, mr. Diefenbaker,
että hallituksenne entinen kansalai­suuskysymyksiä
hoitava ministeri
mrs. Ellen Fairclough vasta hiljat­tain
kieltäytyi vastaanottamasta Ca­nadan
Kansallisten ryhmittymien
neuvoston delegatiota, joka saapui
-Ottawaan. etsien ulospääsyä siitä
skandaalimaisesta tilanteesta. Johon
Canada on Joutunut? Tuollainen ti­lanne
on muodostunut senvuoksi, et­tä
Teidän hallituksenne on kieltäy­tynyt
antamasta Canadan kansalai­suutta
tuhansille ja taas tuhansille
työläisille sekä farmareille, joiden
ainoa rikos on siinä, että he ovat
syntyneet muissa: maissa, vaikkakin
monet heistä on tuotu Canadaan
rlntalapsina Jo vuonna 1909. Viralli­sesti
heitä pidetään omassa koti-maassan
"ulkomaalaisina" senvuok­si.
että Teitä. Teidän ministereitän-ne
ja poliittista poliisianne ei miel­lytä
heidän .edistykselliset poliitti.set
näkemyksDn.sä, ei miellytä se, että
jotkut heistä ovat osallistuneet lak­koihin,
työttömien mieleno.soituksiin
Eikö ole totta, että Canadan ku-ninkaallineh
poliisi^ yritti kaksi ker­taa
pakottaa miss Aino Pirskaseh
ryhtymään salaiseksi asiamieheksi
laillisessa Canadan suomalaisten
kulttuurijärjestössä?' Jä; Jtun hän
kieltäytyi, niin hänelle ei annettu
suositusta, jonka avulla; hän olisi
saanut Canadan kanSa)aiäoike!udet.
Ja eikö samalla tavoin toimittu Ju­goslavialaisen
pakolaisen .Vlädljlav
Gacicin suhteen kun hän kieltäytyi
yhteistyöstä fasistisen serbialaisen
kansaillisllltoh kanssa, Jossa '• muuten
on piilopaikan löytänyt paatuneeksi
sotarikolliseksi sanottu Radar Gru-zicic?
' Z ' ^ '
Entä kuinka on neekerleridiskri-mination
laita, neekerien, joilta on
kielletty Canadaan saäpumineri (lu­kuunottamatta
Jamaikan saarelta Ja
muista .Brittiläisten kansanyhteisön
veljesmaista saapuvia . neekerlttärlä,
jotka [ suostuvat rupeamaan palveli­joiksi),
vaikkakin arvellaan, että
maasta toiseen matkustusoikeus on
annettu äutomättisestl? Niin se on­kin
. . . jos iho; ph sopivan värinen.
Entä mitä Te. sanotte siitä, että
hiljattain erotettiin Pohjois-Cana-da.
ssa eräs tiedemies yksinomaan
senvuoksi.. että hän oh mennyt kih-'
loihin esklmoneitosen kanssa?
Te olette vastuussa Canadan kan­san
kansallisten oikeuksien Ja ih-mi.
soikeuk.sien sblvauksesta. mr. Öie-fenbaker!
Eikä Teitä päästä vastuus-
I Ja rauhanpuolustajien kokouksiin tai i ta ITeidän hysteerinen huutonne
ovat tilanneet työväenlehtiä.
, Eikö ole totta, että Alex Laak, ees­tiläinen
natsi, joka oli pääUikkönä
natsien Jägalan kuolemanleirinä, i haan
mi.ssä sotavuosina tuhottiin tuhan-; järjestys. •
sia miehiä, naisia Ja lap.sia, sai i l - i Mitä taas tulee Canadan vähem­män
minkäänlaisia viivytyksiä Cana-! mistökansallisuuksiin. Joiden oikeuk-l
pmiSTÄ
TOIMITTANUT EEVA
Hunaja on terveellistä
Mehiläisten maailma ja sen tuot­teet
ovat viime aikoina monin ta­voin
tulleet meitä lähemmäksi.
Milloin olemme lehtiuutisista saa­neet
lukea takavuosina "löydetyn"
mehiläiseritteen^ gelee royalen, ns.
"kuningatarhyytelön", ihmeitäte-kevästä
vaikutuksesta: sen uskotaan
estävän vanhenemista ja paranta­van
tauteja. (Erilaisten kosmeettis­ten
aineitten mainostetaan jo si­sältävän
sitä.) Milloin taas ostetta­vaksemme
tarjotaan jälleen uuden­laisia
leivoksia, joita valmistettaes­sa
kertovat erilaisista lääkkeistä
joiden kokoomuksessa hunajalla on
keskeinen osansa. Mutta hunaja
sellaisenaan lienee useimmassa ko-
Hunajaa sopii nauttia päivän
mittaan kaikkien aterioiden yhtey-,
dessä ja esim. perunoita paistaessa
jos hiukan hunajaa pannaan rasvan
mukana pannuun, niin ne saavat
erikoisen kauniin ruskeuden jat
maistuvat hyvältä. Hunaja on erin^
omaista kaikkien leipien päälle si-;
veltynä. , j
Illalla on hyvä nauttia lusikalli*^
nen hunajaa kuumaan veteen taT"
maitoon sekoitettuna. Sen kerro­taan
olevan syvän unen ja rauballil'
sen levon antajan. Toiset taas sa:.
novat: ettei hunaja anna kuumaaii,r
liemeen sekoitettuna kaikkea sitä,;,
hyvyyttä ja terveellisyyttä, mitä se '
antaa leivän päälle levitettynä taju...
dissa vielä harvinainen vieras, ei i suoraan lusikalla astiasta syömälläi
nim sanoaksemme ole
lähemmin'',-: • ~
SUOMEN
UUTISIA
Helsinki. ^ Suomi-Seura.
Tohtori Rafael Engelbergin
naustilaisuus.
Suomi-Seuran entisen monivufv . .. jötkut ttiäät otka kuu-''"^^ niiiiiiaöiimjsui vuvyiynöiu. v^auii- iiu&iujiaiiaaiuöuunMHi, joiucu untcun.-
tisen toiminnanjohtajan, fil. t r i . ! , , ; dan kan.s.^laisuudqn samanaikaisesti j sia poljetaan niin raa'asti jalkoihin
• - ' 1"'^^' ^'^"^J^" imperiumiin (Puola , ^^^^^ ^.^ ^.^^^^^ ja-monet muut. jot-; niin heidän tulee ehkä todella kään-
Mehiläishoitajalle on hunaja jo­kapäiväistä
leipää ja hän arvostaa
ja osaa käyttää sitä aivan uudella i
tavalla. Päivä alkaa yli yön jääkaa­pissa
seisoneelle hunajavedelle, jos­sa
on tirskaus sitruunaa; taikka
toisinpäin: appelsiinin tai sitruu­nan
mehulla, jossa on lusikallinen
hunajaa. Pääosa hunajasta, noin 80
-prosenttia, on hedelmä ja rypäle­sokeria,
jolla on se ominaisuus, että t
.se miltei välittömästi imeytyy ve­reen.
Vaikutus on piristävää, i koko
'tutustuttu j Mutta jos hunaja on niin hyvää
kuin miksi sitä sanotaan, niin ei-^.
hän sen ravintoero ainakaan ko«^^
vin paljon luulisi lämpimässä lie.v,
messä haihtuvan. Eiköhän ole SJT-tä
meidän kunkin alkaa hoitaa ter-;!
veytiämme ja kauneuttamme hu-^
najan avulla. Seuraavan kerran kun'-'
mieli tekee makeata niin lusikalla;,
vaan hunajakupista suoiraan tätS
terveellistä lääke- ja ravintoainet­ta
nauttimaan.
Pienikaivlaisia kukkamaljakoiti.>
"Ottakaa varas kiinni!" eikä Neu- on helppo puhdistaa seuraavasti;,,
vo.stoliiton parjaaminen. Ennenkuin elimistö vireytyy. Aamuteen kanssa Lusi^aiirnen'iiisrälälämm^^^^^^^^
p i s t ä ä nenänsä vieraaseen kaalitar-, kuuluu asiaan hunajaa paahdetulla jg^on on sekoitettu juoksevas..»;"
u — täytyy kotona saada aikaan! leivällä ja jos on hunajan ystävä
niin käyltää sitä myöskin teensä
makeuttamiseen, äkkinäinen hiu-
Räfael Engelbergin siunaustilai-1 luivat venäjän imperi
t.i.l. ai.s uus Hel,s m. gm ,k annu..s sa Van-1i ia Suomii, päättivät vuoden 1917
hassa kirkossa lokakuun 26 päivänä
muodossa } oleyäa astian pesussia,
käytettävää puhdistusainetta .ravi.s-
., . . . teilaan maljakossa ja lopuksi huuh-..
• kan oudoksuu pienta sameutta. 1 heilaan puhtaalla vedellä.
.; Mutta teehan on tarkoitettu juota-!
vaksi eikä katseltavaksi. Ja jos
Intian ja Kiinan rajaselkkauksesta
Kiinan ja Intian rajallav''t'ä'pahtuva kehitys aseellisten
voimien yhteenoton muodossa on antanut vakavaa huolestu­misen
syytä kaikille rauhan ystäville ja kannattajille.
Kuten tiedetään, tämän rajaselkkauksen perustana ja
syynä on vuosisatamme alussa imperialististen piirien tahal­lisesti
muodostamat rajariidat. Mutta tämän kolonialistisen
perinnön ei pitäisi: vetää näitä suurmaita sotaan. Kiistakysy-hiykset
olisi kaikin mahdollisin keinoin ratkaistava rauhan­omaisesti,
neuvottelupöydän ääressä, kuten Kiinan Kansan­tasavalta
on mielestämme aivan oikein ehdottanut.
Tosiasia nimittäin on, että tästä rajakahakasta voi kehit­tyä'
suurempikin palo, ellei sitä aikanaan sammuteta. Ja vaik- ;
ka se ei pääsisikään pois kontrollista, eli kehittymään raja­selkkauksesta
totaaliseksi sodaksi näiden aasialaisten suur­valtojen
välillä, niin tällaisenaankin siitä hyötyvät ainoas­taan
imperialistiset piirit, jotka eivät mitään perusta sen
paremmin Kiinan kuin Intiankaan kansallisista eduista.
Nyt on jo nähtävissä, että imperialistiset piirit tyrkyttä­vät
sekä Yhdysvalloista että Britanniasta aseita ja muuta
"apua" Intialle, jota ne vielä muutama kuukausi sitten pilk­kasivat
ja ärsyttelivät erikoisesti Goan tapauksen ja puo-lueettomuusohjelmansa
takia. Imperialistiset piirit nauravat-partaansa
tämän rajakiistan takia ja tekevät kaikkensa sota­voimien
laajentamiseksi ja syventämiseksi Intian ja Kiinan
. välillä.. •.,
Sivumennen sanoen on, mielihyvin todettava, että suuri
sosialistinen- maa, Neuvostoliitto suhtautuu Intian ja Kiinan
väliseen rajaselkkaukseen rauhoittavalla tavalla. Samalla
kun Lontoosta ja Washingtonista lietsotaan sodan liekkejä
suuremmaksi lupailemalla Intialle suurempaa sotilaallista
apue jne. Moskovasta julkaistuissa lausunnoissa kehoitetaan
kumpakin osapuolta pidättymään väkivallan käytöstä ja ryh­tymään
neuvotteluihin. "Niiden välinen rajakiista on täysin
selvitettävissä molempien valtojen edun mukaisesti", sano­taan
viikon alussa Moskovassa, julkaistussa virallisessa lau­sunnossa
ja osoitetaan, että "tärkeä askel tähän suuntaan-qn
Kiinan kansantasavallan hallituksen lausunto, jossa ehdo­tetaan
kiistan selvittämistä rauhanomaista tietä neuvottelujen
avulla."
Huomioonottaen sen tosiasian, että viimeksi puhjenneet
muodostui vaikuittavaksi ja kau.
niiksi surujuhlaksi. Suuri kirkko
oli täyttynyt vanhan ja kunnioite­tun
ystävän omaisista ja tuttavista,
jotka halusivat saattaa häntä hänen
viimeiselle matkalleen.
Leipä\iljasadosta kelpaa leipään:
vain 37 prosenttia
Vain noin 37 prosenttia pelloil­ta
tänä syksynä korjatusta leipä­viljasadosta
on leipäviljaksi kel­paavaa.
Perjantaina, 26/10. julki­suuteen
saatetussa maataloushalli-tuksen
kuluvan vuoden sadosta laa-
•tima.ssa ennakkolaskelmassa arvioi­daan
leipäviljasadon kokonaismää­räksi
noin 540 milj. kg. Sadon on
laskettu olevan 70 milj. kg. viime
vuotista pienemmän. Rehuviljasa­don
määräksi on laskettu 960 milj. |
kg. eli 400 milj. kg vähemmän kuin '
vuosi sitten. Kauppakelpoista rehu- i
viljasadosta on vajaa 47 prosenttia.!
fHS). j
Pedot raatelivat 204 kotieläintä '
Pohjois-Karjalassa
Sudet ovat raadelleet tänä vuon-J
na Pohjois-Karjala.ssa 204 koti- ]
eläintä. Viime vuonna sai 518 koti- i
eläintä surmansa petojen hampais- I
sa, joten petojen sitkeä takaa-ajo, J
vartiointi ja ansapyynnin aloitta- ;
minen ovat pelastaneet joukottain j
kotieläimiä tänä vuonna petojen l
raateluvimmalta. (HS)
vallankumouksen jälkeen erota Ja
niille annettiin heti .se oikeus. Toi­silla
alueilla taas (Ukrainassa. Ta-ka-
Kaukaa.siassa» voittivat kansa-j
laissodassa ne voimat, jotka päätti- j
vät liittyä Venäjään ja muodostaa,
yhdessä muiden itsenäisten kansojen j
kans.sa ScsialLstisten Neuvostotasa-1
valtojen Liiton. Oli sellaisiakin mai­ta
(Liettua. Latvia. Eesti), joissa ul­kolainen
miehitys hukutti vereen
neuvostovallan, mikä vallankumouk­sen
aikana oli .saatettu voimaan. Ja
vasta ennen toista maailmansotaa
nuo maat liittyivät taas vapaiden |
neuvostokansojen perheeseen. |
Mitä tulee "kolonialismiin", niin j
ne tuhannet canadalaiset. jotka tu-1
risteinä tai muuten vierailevat vuo-j
. .sittain Neuvostoliitos.sa. voivat mr, |
Diefenbakeri'le kertoa . tosiasioi.sla,
joita itse elämä havainnollisesti;
o.soittäa: neuvostopolitiikan perusta- •
na on takapajuisten alueiden talou-j
den ja kulttuurin kohottaminen mir;
tä körkisimmalle tasolle, ja jokai.sen :
kansakunnan sekä kan.san täydelli­sen
ta.sa-arvoisuuden tiikaamincn.
Nuo entiset takapajuiset kan.salliset
ta.savallat. Joista mr. Diefenbaker
niin ahkera.sti huolehtii ja Jotka,
raatoivat venäläisten sekä ulkolais­ten
kapitalistien hyväksi, kuuluvat
nykyisin teolli.scssa ja .sivistykselll-
:ses.sä suhteessa Euroopan edlstyksel-li.
simpien kansakuntien, joukkoon:
I niiden kan.sallinen kulttuuri taas. jo-
1 ka aikoinaan poljettiin jalkoihin.
ka Canadan armeijan rlveis.-^ä tai.s-; tyä Yhdistyneiden Kansakuntien ei ole tarpeeksi virkistynyt päivän
lelivat noita samaisia fasisteja vas-j puoleen. — J o h n Weir. Eestissä; ponnistuksiin, siemaisee suoraan
taan", eivät voi päästä Canadan täysi-1 ilmestyvä.s,sä
arvoisiksi kansalaisik.si. [lehdessä.
Kuminen pesiipöydön matto. j-i:;;
astioiden kuivausalusta saadaan .
Kodumaa- (Kotimaa) 'tölkistä lusikallisen hunajaa sellai- 1^"'" uudeksi seuraavalla tavalla: *
.senaan.
Huolestuttava käänne
Kauko-Idässä
Pesualtaan viemäriaukko suljetaan
tiiviisti ja altaaseen lasketaan kak.
I si kuorttia lämmintä vettä kloori-
: valKaisuainetta CChlorine bleach).
I puoli kupillista. Tässä aineessa an-j
netaan .kumiesineet liota noin 15
' min. virutetaan hyvin ja kuivataan.
Vapauden levitysryntäys alkanut. , , ,
Tilatkaa Vapaus joululahjaksi. . ^^^^ "^^^y^'" kukoistusaikaansa
Muuten, eri aio pjtää mr. Dlefenr
. bakerille luentoa. Venäjä.stä. ja. sen
rajaselkkaukset saivat alkunsa hansojen itsemääräämisoikeudesta
Intian puolelta rajaa yllämai­nittu
Kiinan hallituksen lau­sunto
on todella tärkeä "hyvän
tahdon ilmaisu". Intian sietäisi
tarttua sille tarjottuun sovin­non
käteen, sillä sodan jatka­minen
pahentaa kansainvälis­tä
tilannetta, muodostaa uusia
vaaroja ja kohdistuu loppukär
dessä niin Kiinan kuin Intian­kin
kansallisetuja vastaan. .
Tärkeätä ei käsittääksemme
ole kiistellä siitä, kumpi puoli
on "oikeassa" ja kumpi "vää­rässä".
Tärkeintä olisi, että nä­mä
suurvallat kohtaisivat toi­sensa
neuvottelupöydän ääres­sä
ja jatkaisivat neuvotteluaan
vaikka tuomiopäivään saakka,
ellei sitä ennen löydy kumpaa­kin
osapuolta tyydyttävää rat­kaisua.
Meidän käsityksemme
on kuitenkin se, että niin vai­kea
ei tämä rajakiista ole, et­tei
sitä molemminpuolisella
hyvällä tahdolla saada ratkais­tuksi.
Me puolestamme toivomme,
että liittohallitus tekisi kaiken
voitavansa Intian ja Kiinan ra­jaselkkausten
lopettamiseksi
neuvotteluratkaisun avulla ja
ryhtyisi päättävästi vastusta­maan
niitä pimeyden voimia,
jotka yrittävät Kiinan ja In­tian
kansalliseduista piittaa­matta
lietsoa tätä selkkausta
suuremmaksi ja pahemmaksi.
vaikka serainen olisikin hänelle hy­vin
tarpeen. Haluai.sin muistuttaa
hänelle kaihta vanhaa totuutta: "Hy­väntekeväisyys
alkaa kotona", ja "Se,
Joka asuu lasltaIos.sa. älköön heitel-kö
kiviä."
En puhu näin suinkaan senvuoksi,
että haluan mu.stamaalata kotimaa­tani.
Canada on suuri maa, jonka
asukkaat luodessaan sivilisatiota
asumattomalle paikalle ovat suoritta­neet
niin paljon suurenmoisia teko­ja;
.se on mainehikkaan tulevaisuu­den
maa. Mutta kun mr.. Diefenba­ker
aikoo Y K :ssä syyttää multa mai­ta
kansojen itsemääräämisoikeuden
loukkaamisesta, niin on tuotava esiin
hänen oma likainen pyykkinsä. Jotta
jokainen voisi nähdä .sen.
Eikö ole totta, mr. Diefenbaker,
että Canadalla, jonka hallitusta Te
johdatte, ei ole * omaa lippua eikä
känsallisuushymnlä ja että sen val­tiollinen
perustuslaki liittyy ulkolai-seen
(brittiläiseen) lainsäädäntöön.
Miten olisi pienen itsemääräämisoi­keuden
myöntämisen kan.ssa Cana^
daPe, mr. Diefenbaker?
Eikö ole totta, että Canadas.sa on
alueita. Joihin sen kansalaiset eivät
voi mennä ilman USA :n viranomais­ten
lupaa? Että Canadan työläisten
täytyy muutamissa USA :lle kuulu­vissa
tehtaLs-sa vannoa uskollisuu­denvala
Yhdysvalloille? Kuinka on
tämän asian laita, mr. kansallisten
oikeuksien suojelija?
Eikö ole totta, että toLsella Cana­dan
kansallisuudella — ranskalaisil­la,
joiden määrä kohoa yli viiden
miljoonan. — on vain rajoitetut kie­lelliset
ja alueelliset oikeudet Que­becin
maakunnassa ja että .siltä
New Delhi;— Amerikkalaisia
jalkaväkijoukkojen aseita kulje­tetaan
lentoteitse Intiaan, ja en­simmäisten
aselastien toivotaan
saapuvan perille tämän viikon lo­pulla
ilmoitettiin amerikkalaisel-ta
tahoha alkuviikolla.
Aseet toimitetaan todennäköi.
sesti Intiaan Yhdysvaltain Thai-maa.
ssa olevista varastoista.
Presidentti Kennedy on lähettä­nyt
päämjnlsteri Nehrulle kir­jeen,
jossa hän ilmaisee "täyden
myötätuntonsa ja tukensa" In­tialle
Intian ja Kiinan väli.sen ra­jaselkkauksen
johdosta.
aikaisemmin valtaamistaan asemis-i
ta, kerrotaan maanantaina Tezpu-
, rista Kalkuttaan saapuneissa tie-i
doissa.
NL:n KANTA RAJAKIISETASSA
Moskova^ — Neuvostoliiton tieto­toimisto
APN on antanut lausunnon
neuvostoni'tolaisten kannasta Kii­nan
ja Intian rajakiistassa. . Lau­sunnossa
sanotaan mm:
Intian entiset vierasmaalaiset
valtiaat, jotka kansa on nyt karkoit-
' tanut, jättivät jälkeensä eripurai-
.; suuden siemenen, rajakysymyksen.
! Surullisenkuuluisan MacMahonin
linjan määritteli aikoinaan Eng-vtijtio.
multa se ei tuolloinkaan
koskaan tunnustanut yksipuolista
MacMahonin linjaa. Nykyisen län-
. jnun aggressiiviset voimat pyrkivät
Intian tappiot rajataisteluissa:
kiinalaisia vastaan ovat kaikkiaan j
2,000—2,.500 kaatunutta tai kadon- \
nutta kaikilla, vyöhykkeillä vii
meisteiv 10 paivan aikana, j moitti , ... . . . . .... ' ^ ,
, ,' I kaikin tavoin karistamaan vanhaa
kiistaa Kiinan kansantasavallan vä­lillä
laskelmoideh säavähsa' -siten
aikaan uuden jännityksen pesäk­keen.
Intian puolustusministeriön edus-1
taja maanantaina.
KiinalaLsel tappiot: ovat paljon
suuremmat, hän .selitti.
Kalkutta. — Intialaiset joukot;
saavuttivat ensimmäisen huomatta- i
van voittonsa koillisrajalla käydys­sä
taisteluissa sunnuntaina, jolloin
kiinalaiset pakenivat intialaisilta
Intian ja Kiinan rajalla tapah­tuva
kehitys herättää vakavaa
huolestumista neuvostoihmisten
keskuudessa. Rajakiista on kehite
tynyt asellisiin selkkauksiin asti.
Kaikille on selvää, ettei tämä
\astaa Kiinan ja Intian välillä
vallitsevien suhteiden henkeä,
Kiinan ja Intian perinteellisen
ystävyyden, henkeä.
Neuvostoliitossa ja muissa so­sialistimaissa
ei luonnollisesti-
: kaan voida suhtautua välinpitä-mäUömästi
tilanteeseen, joka vii­me
alkuina on syntynyt Kiinan
ja Intian rajalla. Tämän rajakiis.
tan siemenet ovat imperialistis-ten
kolonialististen kylvämät
' \iuosisatamme alussa.
Neuvostoliitto toivoo vilpittömäs- j
ti. että kolonnialistisen perinnön
aiheuttamat vaikeudet poistetaan
mahdollisimman pian: Tätä näkö­kohtaa
edustavat kaikki rauhaa ra­kastavat
voimat. Nykyisin Intian
Tasavalta ja Kiinan kansantasaval­ta
ovat riippumattomia, suvereeni­sia
valtioita. Niiden välinen raja­kiista
on täysin selvitettävissä mo­lempien
valtioiden etujen mukai­sesti.
Tärkeä askel tähän suuntaan
on Kiinan kansantasavallan halli­tuksen
lausunto, jossa ehdotetaan
kiistan selvittämistä rauhanomaista
tietä neuvottelujen avulla.
Kiinan kansantasavallan ehdo-
Russellin sähke
Lontb. , — Bertrand Russelin '
sihteeri kertoi' Russellin maanan­tai
illalla N. S. Hrushtsheville lä.
hettämän sähkeen kuuluvan seu.
raavasii:
Kunnioitettu herra Hrushtshev:
^.^fihtoisin ilmaista Teille hen.
kilökohtaisen mielipiteeni sen
johdosta,:. miten olette selvittä­neet
Kuuban kriisin. En ole tun-tenut
vielä sellaista valtiomiestä,
joka olisi toiminut niin jalomieli­sesti
ja sellaisella suuruudella
jota-Te olette osoittaneet Kuu­ban
kysymyksessä. Ja nuBä tah­don
Teidän tietävän, että jokai­nen
vilpitön ja rehellinen ihmi­nen
ahtaa Teidän miehekkyydel­lenne
sille, kuulluvan arvon.
Suurella kunnioituksella
Bertrand Russell.
Joulu-julkaisu ilmestyy piakkoin
Vapauden kirjapainosta.
luksissa otetaan huomioon sekä
Kiinan että Intian edut. Ne eivät
vahingoita kummankaan valtion
arvovaltaa ja merkitsevät hyvää
alkua rajakysymyksen rauhanomai.
selle selvittämiselle.
PÄIVÄN PAKINA
Saksitlua, multa ajankohtaista
Karibeanmeren kriisin lauettua Robert (Bobby) Kennedystä,'josta
ainakin toitaiseksi taisi laueta myös
jännittynyt mielentila melko mo­nelta.
Ja niin kävi meillekin.
Samalla menivät hemmetin kuu-seen
loputkin työhalut. Oli vain
olevinaan-niin mukava Junnelma ja
lorvitauti pääsj valloilleen.
Multa latoma- ja painokoneet vaa
tivat kuitenkin osansa, muista po­moista
ja heidän vaatimuksistaan
puhumattakaan. Ei siis auta. Pa­kinapalsta
on täytettävä ja kaiken
lisäksi vielä määräaikaan mennes­sä.
.•
Siinäpä se kurjuus onkin! Kun
saisi kirjoittaa silloin, kun on"kir-joituspäällä";
eli silloin kun on si­tä
inspiratiota.
Mutia kun kirjoituksen täytyy
syntyä vähää ennen kuin latomako­ne
siia edellisen niellyksi, eli pai­nokuntoon
"vaietuksi', silloin on
leikki pois. i
Onneksi meillä on käytettävissä
pitkät sakset ja suuri liimapullo.
Niideii ,'ivuira~on monesta pulmati-
Ia.sta selvitty.
Kennedyn veljeLset ovat viime-puuttuu
itsemääräämisoikeus kun on 'aikoina olleet etualalla uutlstiedois-kysessää
eroaminen? Mutta noiden sa. Yhteen aikaan puhuttiin paljon
on oikeusministerinä tullut puhe-,
kokoontumis- ja järjestymisvapau-den
mieliharmi. Sitten tuli näyttä­mölle
veljensä Teddy, joka arveli,
että ainakin . yksi. kongressimieskin
pitäisi olla Kennedy sukukunnasta.
Mutta "ite" presidentti, John
F., on tietenkin yliveto.
Niinpä voimmekin ajankohtaiset
na saksia alunperin norjalaisessa
".'Dagbladetis.sa" julkaistuja- Ken.
nedy=vitsejä.
Jos veljekset John F„ Teddy ja
Bobby olisivat kaikki uppoavassa
veneessä, niin kuka lähinnä pela.s-tuisi?
USA.
Eräs . kalastaja näki meress.l
hukkuvan miehen, kiskoi tämän
maihin, jolloin pelastettu läähätti.
"Olen USAn presidentti Kenne­dy.
K-kiitän teitä ja voitte nyt toi­voa
mitä tahansa — täytän toivo­muksenne.
"Minulla on ,vain yksi toivomus.
Älkää sanoko kenellekään, että mi­nä
pelastin teidät."
Roosevelt osoitti, että president­tinä
oleminen voi olla todellinen
kutsumus. Tiuman osoitti, että pre­sidenttinä
voi olla kuka tahansa.
Eisenhower osoitti, että USA itse
asiassa ei tarvitse presidenttiä
lainkaan. Kennedy on osoittanut,
miten vaarallista voi olla, kun U-SAlia
on presidentti.
* ' ' • . • » • • ' . , * •
Kaskuista voimme sitten siirtyä
saksinemme ja liimapulloinemme
todellisuuden pariin:.
Tk)ronto Daily Starin "Yleisön
kirjeitten" osastolla kirjoitti nimi^
merkki M.S. viime maanantaina:
"Sir: Turkissa oleva tukikohtia
sanotaan 'puolustusaseiksi' ja Kuu-
Jiassa olevat tukiasemat tunnetaan
'hyökkäysa.seina'. Jos kaksi miestä
seisoo pistoolit suunnattuna toisi­aan
vastaan, kummalla heistä on
hyökkäävä pistooli? Ainoa mahdol­linen
vastaus saattaa olla —hä­nellä
jokri ojensi aseenslT ensik­si..'
•
"Jos kaksi miestä seisoo pistoo­lit
gojossa vastatusten riittävän
kauan, toinen niistä pistooleista
laukeaa joko tarkoituksellisesti,
hermojännityk^en takia tai vahin­gossa.
Ainoa keino katastrofin
Välttämiseksi on se, että kummat­kin
antavat pois pistoolinsa."
Suomi-Seuran Helsingistä lähet­tämässä
uutiskirjeessä . kerrottiin
"Herran" laskuun: "hiippakuntien
pappienkokouksissa ei ainoassakaan
asetuttu suoraan puolustamaan
naispappeutta. Arkkihiippakunnas­sa
päätettiin . . . että niin myön­teistä
kuin kielteisestäkin kannas­ta
on toistaiseksi luovuttava. Lapu.
alla taas äänestettiin naispappeutta
vastaan . . . Kielteisiin tulokseen , v
tultiin Helsingin, Kuopion, Mikke- v
Iin. Oulun, Porvoon ja Tampereen •
hiippakuntien kokouksissa. Eräillä
tahoilla naisteologeille ehdotettiin .'
jotakin muuta kuin lakisääteistä
virkaa seurakuntatyön piirissä
(HS):"..
Vanhan, tavallisesti leppoisan hy-vätuulisen
Pietilän silmäkulmasta
pilkisti hieman ilkeämielinen ilme ':
kun hän veti liivinsä povitaskusta
esiin, jpstakin suomalaisesta työ. .V
väenlehdestä saksimansa kuvan yi- ^
lämainitusta pappien kokouksista
ja luki harvaan, mutta hartaasti,
painostaen: -
"Minä kyllä kannatan naisten
tasa-Vvoisuutta", sanoo puheen. -
vuoroa pitämässä oleva pappi. " E i
minulla-ole mitan sitä vastaan että
n^ kantavat tiiliä ja laastia raken- •/
nuksilla. Mutta ei niiden tarvitse /
tulla ja ottaa miesparalta kaikkein
keveimpiä hommia itselleen." ;
.Vedettyään • syvät henkisauhut
väärä Värtisestään, tavallisesti mal- .;
tiilinen Pietilä lausahti mielestään ;
jotakin asiaan kuuluvaa, mutta kun •
elpäilemme, ettei painovapauslaki
oikeuta sen julkaisemista, ja e t tä
jotkiit lukijat voisivat pitää $itä'
ainakin lapsille sopimattomana pu. \-
heena, niin me puolestamme l o p e -'
tamme jutustelun tähän. .
— Känsäkoura. \ ]