Vapaus, March 3, 1960

              md mmm Ml
IS
te
p
te
Sivu 2 Torstaina,,maalisk. 3 p. — Thursday, March 3, 1960
lv
li''
lvi
m i i ;
^ l Ä i i i i i Ä
(UBteBTT) ^—"^dependent Labor
Org8ua>of.>FinnJsh.\Canadian3. Es-tabllshed'.'
Nov:. 6; 1917v- Authorized
as-sSfecond class.mail by the Post,
Office Department, 'Ottawa. Pub^
llaheäd thrlce > vpeekly:- Tuesdays,
iThursdaysJand. Saturdays by Vapaus:
Publishing Company Ltd., at 100-102
EHm St. ,W..\Sudbury. Ont., Canada.
Telephones: Bus. Office OS. 4-4264;
Editoria! O^Ice OS. 4-4265. Manager
E.'Suksi. Editör W.''Eklund. ^äUing
address: Box 69. Sudbury,- Ontario. ,
Advertlsing rates upon-applicatlon.;
Tränslatlori free of charge.,
T I L A U S H I N N A T :
Cana<lassa: ' 1 vk. 8.00 6 ME. 4.25
3 kk. 2.50
yhdysvalloissa: 1 vk. 9.00 6 1^. 4.80
Suomessa: ' • 1 vk. 9.50 6 kk. 5.25
mm,
li/iaaliskuun kahdeksantena 1960
Nyt tulee kuluneeksi 50'vuotta siitä jolloin päätettiin,
ryhtyä järjestämään ja viettämään kansainvälistä naisten­päivää".
Tämän merkkipäivän kunniaksi, kuten niin monesti
dnrienkin,!'kansa'invälisen\naistenpäiväTi'vieton yhteydessä,
lehtemme ' tämänpäiväinen • numero on - omistettu naisliik­keen
ja erikoisesti työläisnaisliikkeen asiain käsittelyyn,'Val­taosa
tätä tärkeätä merkkipäivää käsittelevästä ainehistos-tamme
on lehtemme ntiislukijain omaa käsialaa, heidän o-_
mia muistelmiaan ja vaikutelmiaan kertovia artikkeleita ja
kuvauksia. Kiitos heille työstään ja kansainvälisen naisten­päivän
kunniakkaiden perinteiden vaalimises!a. Me valitam­me
vain sitä, että pienenä ja varattomana työväenlehtenä
.Vapaus ei ole voinut hankkia asiaa koskevia nykyhetken
kuvitufita tähän erikoisnumeroon eikä xnuutenkaan auttaa
niin paljoa naiskirjeenvaihtajia kum olisi';halua.
Kuten sanottu, nyt tulee kuluneeksi 50 vuotta siitä (1910)
jolloin . sosialistiset naiset kokoontuivat Kääpenhaminaan
neuvottelemaan lasten ja äitien tärkeästä ja kauaskantoises­ta
sosiaalis(?sta ohjelmasta Juuri näiden kotoisten, kaikkien
äitien sydäntä lähelik olevien vaatimu?ten julkituomiseksi
tehtiin tunnetun, tulisieluisen ja peräänantamattoman Clara
Zetkinin esityksestä päätös kansainvälisen naistenp_äivän
viettän!isestä maaliskuussa. Tuhannet ja miljoonat naiset
ovat kuluneitten vuosien aikana osoittaneet' mieltään näi­den
vaatn-ru:.ten nu(He=!n \aaT'.cn ?amalla naisille tasa-ar-voista
oikeutta niin kolona. :->uin yhteiskLintaclJmh.^säkin se­kä
kansainvälisen rauhan säilyttämistä j-ä parempaa toimeen­tuloa
kaikiUe vähempiosaisille.
Tänä merkkipäivänä on syytä pysähtyä hetkeksi ja kat­soa
taaksepäin kuivettua laivalta E' pidä vähääkään paik-
,kaansa tol^. laan kua!io\a va| ti:^. ctl^ vahun cn toimeksi
saatu. Sen sijaan on syytä korostaa sitä tosiasiaa, että histo­ria
tuntee vain aniharvoja tapauks a, missä on näin lyhyessä
ajassa saavutettu niin paljoni
Viisikyn^-inenta vuoitT < ucn naimilla ci ollut äänioikeut­ta,
puhumallakaan "yi niuista yhtoiskunnalli.sista. eduista.
Päinvastoin on syytä palauttaa mieleemme, että siihen ai­kaan
epä'Iti'n suuresu na'5lukkeen tarpeellisuuttakin ja pi­dettiin
miltei, pakattavana a.iatV^^ts, että,naiset saisivat täjr-sin
ta^a-arvci^en j^scrr.an .iriesten'rinnatlal ' '
Mutta na.sc: ^]Cu;ko^ja;^ inUjdcn edistyksellisten voimien
tukemana paättVo'':!?; t'r.l.s'>]aLan. liiUyen' vallaVaaii maail­manlaajuiseen
sol;;Cfif!;r;suL;sji;Kk^esi^en.,yhj:eisten etujensa
puolesta. 50 vuotta oh inaaiirnanhistoriassa' perin lyhyt aika.
Mutta silta hnollmatia nal-je: ovat saavuttaneet jo miltei
kautta maailman yleisen äänioikeuden. E[e ovat — kiitos
peräänantamattomalle täisteiullö -— -saavuttaneet yhteiskun­nallisesti
ainakin muodollisen tasa-arvbn'kapitalistisissakin
^ maissa, missä valitettavasti,kyllä naisille;ei-vieläkään mak­seta
yleisesti samaa palkkaa samasta työstä-miesteri rinnalla
- eikä ;anneta; naisille samanlaisia mahdollisuuksia :1^
tuomareina ja muina ns. vapaiden ammattien harjoittajina.
Mutta sosialistisessa maailmanosassanaise"t; ovat jo saavut-c
-taneet taloudellisestikin tasa-arvoisen aseman miesten rin­nalla
— ja sosialismin olosuhteissa elää jo kolmannes koko
maailman naisista!- Kehitys kulkee myrskyisästi eteenpäin
kautta maailman ja niin voidaan yhä toistuvien tapahtumain
perusteella todeta, että naiset saavuttavat uusia voittoja ja
lisää parannuksia olosuhteisiinsa miltei jatkuvasti. Työläis­naisten
toimintaan osallistuneilla naisilla on siis täysi syy
juhlamieleen ja juhlatunnelmaan tänä merkkipäivänä.
Mitään syytä ei ole kuitenkaan vielä laakereilla lepää­miseen
täällä, Canadassakaan. Meillä on tosin kansallinen
laki, jonka jnukaan naisilla on oikeus esim. samanlaiseen
palkkaan samanlaisesta työstä. Mutta kun työasiat yleensä
ovat maamme perustuslain mukaan ns. "maakunnallisia asir
/roita", niin tämä tarkoittaa, että: edellämainitun vkansallisen:
lain säädöksistä nauttivat pääasiassa ainoastaan h
palveluksessa olevat naiset — siis pieni murto-osa Canadan
^naisista. Yleisenä valitettavana käytäntönä on vieläkin kai-
• kissa maakunnissa se. että naisille maksetaan pienempää
palkkaa kuin miehille, vaikka he suorittavat samanlaisen
työn kuin miehetkin. Tämä sellaisenaan on suurta vääryyttä
naisia kohtaan. Toisaalta se vaarantaa äärettömän paljon
miestenkin'"a.nsiomahdollisuuksia, sillä enimmäisvoittoja ta­voittelevat
suuryhtiöt ovat taipuvaisia käyttämään mahdol­lisimman
paljon naiit;)övwi^"iad. Mainittakoon tässä yhtey­dessä
se, että vaikka nyt on Canadassa vähän enemmän työs­sä
olevia työläisiä kuin' viimeisimmän lamakauden aikana
vuosi tai pari sitten, niin työssäolevista on nyt prosentuaali-
.sesjLi enemmän naisia,kuin pari vuotta sitten. Tämä sellai­senaan
osoittaa kefiah uudelleen, että jos'yhteiskunnan mi­kä
tahansa ryhmä tai osa joutuu,sorrettuun ja alaspainet-tuun
asem.aan, niin_5illo-n tulevat uhatuiksi rnuidenkin ryh­mien
oikeudet.- Porstaaksemme naisia vastaan kohdistetun
vääryyden, _rneidän_-t-äytyy tukea naisten vaatimusta, ett-a;
" ' riiää xnyuntää ial:ivöiniai.se.sti |ama palkka samasta"
- työi'.a inio3ten__rinnalla!—Mikäli riiiesten .-joukossa on vielä •
ssllais a "jääräpäitä"; että he eivät voi sulattaa "sama palkka
samasta työstä" ajatusta' heille on osoite,ttava, että miesten
omatkin edut vaativat loppukädessä naisten sorron ja yli­määräisen
riiston lopettamir^ta.
' Käytänuöll'scsti on .^yytä palauttaa mieleemme, että
CanadaSsa on tällä kertaa noin 1,500,000 työssä käypää nais­ta,
heisiä 600,000 äitiä ja heiHä yksi miljoona lasta. Kun Ca­nadan
työss'äkäypien luku kokonai^uu'dessaan on vain vähän
yli 5,000,000, niin tämä tarkoittaa, että lähes joka kolmas
canadalainen työläinen dn nyt naitlen. Ja naistyöläisten lu-kumäärä
lisääntyy prosentuaahsesti jatkuvasti miestyöläi-.
"siin verraten, kuten tilastotiedot osoittavat. i
Tästä huolimatta meille kerrottiin esimerkiksi helmi-
, kuim 27;nnen päivun 'CanadianJPressin, uutistiedossa, että '
NewjBrunswickin maakunnan"Islinlaatijakunta äänesti edel-^'
lisehä -päivänä, kumoon .'ehdotuksen laiksi, (Equal Pay- Act)
- 7 kansainvälisen
a
^ Näiden rivien kirjoittajalla on ol­lut
onni nähdä kerran Clara Zetkin
ja kuulla liäntä. Se oli vuonna -1929
tai 1930 eräässä pienessä kokouk­sessa,
johon .Clara-Zetkin^saapuiipu.;
humaan valmistautumisesta kansain-:
väliseen naistenpäivään;-Hän;oli- Bil.^
;lohi : y l i .70-vuotias.'valkotukkainen
vanhus. Vaikea sairaus oli h ä n t ä Jo*^
monia vuosia koetellut,' h ä n tarvitsi
-tukea ililkkues3aan,^ Tuossa vtilalsuu-i
dessaeras.: toveri, puhui lyhyesti nais­tenpäivän
tunnuksista; ja sitten kat­seet
kääntyivätkin Claraan, Han ei
.oUutoikein mieltynyt esitykseen, s i i '
tä puuttuiJantaumus ja henki, joita
Ilmari työ naisten kokoamiseksi tais­teluun-
ihmisarvoisen elämän ;ja va­pauden
puolesta ei,ole ajateltavissa,
h ä n sanoi. Kun han sitten ryhtyi
puhumaan, ei kukaan voinut ereh­tyä;
etteikö han puhunut .asiasta, jo­ka
, oli, hänelle rakas. Hänen sanansa
olivat -kiihkeät ja kaunut.niitahehr
kutti huoli ja hellyys^ vVaikka ääni
sarahteli väsymyksestä ja yskän­puuskat
katkaisivatj» tuon tuostakin
esityksen, puhe osoitti, etta sana hä­nellä
oli vieläkin vallassaan; Se an­toi
.aavistuksen etevän kansanpuhu-jan
roimasta:, ja temperamentista,
ihmisestä; joka osasi., puhua. suoraan
kuulijakuntansa sydämiin.
Sellainen on muistikuvani Clara
Zetkinistai Saksan kansan suuresta
t>'ttärestä, jonka elämä oli harvinai­sen
rikas suurista: tapahtumista'- ja
Mitä muut sanovat
KAIKILLE "JOTAKIN"
Te voitte löytää joitakin.virheitii
tästä .lehtemme -numerosta;'rNe on
i tehty taikoituksellisesti. Me yri­tämme
julkaista kaikille jotakin—-^
hoillekih,: jotka hakevat vam. vir­heitä.:
-;-'Lumber Worker.s-lehti,. E.
C, Vancouver.
Kysymyksiä ja
vasiauksia
Kysymys: Olen 65 vuotta' vanha
ja saan . vanhutdenddkeavustusta.
Paljonko saa ansaita vuodessa' niin
ettei tätä eläkettä menetä :ja saako
sen: ansiomaärän hankkia kuukau­dessa
tai kahdessa? — W. M.
Vastaus: — Avustus-vanhuuden-
'£läkettä (65-T-70 ikävuoden: välillä;)
annetaan -varattomuuden ja työky­vyttömyyden
perusteella. -Tällaista
eläkettä nauttiva jyksinäinen. mies
ei saa ansaita enempää kuin $720
vuodessa siihen vanhuudeneläke
mukaanluottuna (vanhuudeneläke
on siis laskettava myös ansioksi),
eikä avioliitossa . o l e v a henkilö
$1,200 enempää (vanhuudeneläke
mukaaniukien); Kysymys on vain
vuosiansioista eikä siis siitä, kuin­ka
pienen tai pitkän ajan > ansiotu­loja
on. Tällaisissa .tapauksissa kä-sitellään
avustuseläkettä nauttivien
henkilöiden i kysymys yksityisasiana
ja riippuen olosuhtei-sta, muiden an­siotulojen
takia voidaan ..vähentää
vakuutuksen määrä tai lopettaa se
kokonaan (jos ansiot ylittävät sal^
litun määrän.)
Muita esimerkkejä naisliik­keen
ja erikoisesti, työlaisnais-'
liikkeen tarpeellisuudesta - voi^
laisiin esittää kotoisista olo-
;uhteistamme. Rajoitetun lilan
vuoksi tyydymme kuitenkin
korostamaan vain sitä, että nai-
.iot voivat historian nykyvai­heessa
antaa ratkaisevan pa­noksen
kansainvälisen rauhan
vakiinnuttamisen ja yleisen a-seistariisumisen
hyväksi. Ku­moamaton
tosiasia on, että joi-takin;
duomittavia. poikkeuksia:
lukuunottamatta naiset yleensä
tuomitsevat .sodat ja yleensä
ihmiselämän tuhoamiseen täh-
'ddvät toimenpiteet. Toisaalta
iiLstorian-kehitys on jo_saavut-tanut'
sen_ asteen missä" kuul­laan
sekä naisten että muide'n
j'auhanpuolustajar;n tahtoa ja
toivomuksia. Vetämällä-aktii­viseen
• toimintaan' miljoonia
rauhantahtoisia naisia "heidän
sosiaaliseen tai taloudelliseen
asemaansa katsomatta, naislii­ke
voi antaa ehkä ratkaisevan
panoksen rauhan säilymisen ja
yleisen aseistariisumisen 'hy­väksi,
mitkä ovat perusehtoja
ihmiskunnan hyviiivoihniiujyr-källe
kohottamiselle. Ja juuri
parempaa, täyteläisempää- ja
kulttuurisesti rikkaampaa elä­mää
me kaikin'haluamme. '
Tässä hengessä osallistumme
tänä, .vuonna:, .fkansainvälisen-
, jolla oh onni Jukea ystavikseen kan­sainvälisen
työväenliikkeen kaikki
todella merkittävät johtajat. Hän oli
;poliittisen:^.toimintans8t-alkuvaiheissa-saanut
puristaa.? tieteellisen-sosialis­min
suuren, perustajan; Engelsin'kät-tä,
h ä n "oli M a r x b ja. Engelsin' työn
jatkajien-vLeninin - henkilökohtainen
"ystävä. '., ' . \ ' \
Clara Zetkin oli syntynyt heinä­kuun
5: p n ä 1857,saksilaisen maalais-koulunopettiajan;.
Eisnerln.; tyttären^
ja ' valmistunut, opettajaksi v. 1878,
:jolloinfsns; sosialistilaitvastuivat Sak;
sassa voimaan ja. työväenliike: joutui
ankaranv.vainon kohteeksi.- Semlnaa-riaikojenokoskertus
johtivhänet inoina;
vaikeina taantumusvuosina työväen­liikkeenä
riveihin jä se side kesti ;hä-nen
kuolemaansa: saakka.: Samoihin
aikoihin hahen kohtalonsa yhdistyi
Saksassa eläneen venäläisen: vallan-kumousmiehen
Ossip iZetkinin :köh-
: taloon. Zetkin: avarsi vaimonsa tle-
^jjavVenajan työväenliikkeen välheisS
xta ja sen merkityksestä koko maa­ilman
työväenliikkeelle.
Kun Ossip Zetkin karkoitettiin
/sosialistilakien: voimaantultua; Sak­sasta,
seurasi Clara hanta ParLsiin,
:jossa: omakohtaisesti koki .työläisnai­sen
kovan osan,-:tyoliisperheen puut-^
teen ja hadanjoutuessaanyksin huo­lehtimaan
kahden: lapsensa j a sai­raan
miehensä ^toimeentulosta^. T o i -
meentulohuoletelvat kuitenkaan Cla
raa murtaneet, ja. pian hanhakl kos­ketusta
Ranskan tyovaen:iikkee"een.'
Kun II Internationalen perustamis­kokous
.pidettiin- .siellä; v. .1889,. eiara
zetkin - osallistui sen .valmisteluihini
ja oli kokouksessa mukana Berhinln
.sosialistjsteni.naistcn valtuuttamana-
Eika;;han .ollut-vain kuuntehja;.vaan
esiintyikin Han vaati naisen taytta
tasa-arvoa nim tuotantoelämässä
kum. • yhteiskunnassakin ::Ja-kehi;ti
proletaarisen nalslilkkefen • täisteluoh
jelman; Jonka -perustana, oli työväen­luokan
miesten ja naisten taustelu-lutto
. Senv jälkeen .Clara-rZetkinin nimi
alkaa saada. kan.iamvalisessa. tyoväv
enlnkkecisa yha suurempaa ; kanta­vuutta..
Han- oU' mukana kaikissa- II
Internatlonalen kongresseissa imi)cf
nalistiseen'. maailmansotaan' saakka,
Kun.han- vuonna • 1890:'sosinlistilnkleh
rauettua ja miehensä^kuoltuaipala.si:
Saksrtani;,hanesta..tuli Saksan: .sosia-"
lidemokraattisen naislilkkeenv trtrmj:,*:
'las Johtaja. Claran sisua, terävää
alya,; puhujalahjakkuutta Jä mainlo-
:a kynää silloin tarvittiinkin niiden
vjattiläismäLsten:; ennakkoluulojen j'a'
muiden esteiden murtamiseksi, jotka
januttivat naLsten tuloa yhtei.skun-nalliseen.
taisteluun.: Iiain^äädäntö>l
kieltänyt nalslltia:i-yaln.jäänioJkeuäenj
.se kielsi heiltä myös. olemasta-jäSe-nia
poliittLsissa järjestöissä, 'Vielaoä
kayma-stapoliittlslssav. kokouksissa. ;,'
Clara ka vi työhön; Käsiksi taistelu­tahtoisena
ja voltonuskoisena; V; 1892:
han tuli.Saksan sosialististen naisten;
äänenkannattajan
(Tasavertaisuus) -lehden toimittajak­si
ja oli sima tehtavas.sa, 25 vuotta;
vuoteen .1917, jolloin . Saksan sosiali­demokraattisen
puolueen; Johto hänet
siitä erotti hänen kieltaydyttyaan
tukemasta puolueen sotapolitiikkaa•
Taman: lehden .välityksellä Clara Zet­k
i n ..vaikutti sosialistisen naisliikkeen
kehitykseen en maissa, Hilja Pärssi­nen
kertoo,..etta Suomen Työläisnais-liitto
tilasi JO V. 1902 Die Gleichheit-lehden
ja käytti sen kokemusta hy­väkseen..
K u n me nyt .ihailemme sitä
harvinaista periaatteellista selvyyttä;
jota ; Suomen sosialidemokraattinen
naisliike osoitti tai.stelusia yleisen,
äänioikeuden - puolesta yli viisi vuo­sikymmentä
sitten, on Clara Zetkin
suhen varmasti merkittävällä tavalla
vaikuttanut.
Naisten aanloikeuskysymys oli pro­letaarisen
naisliikkeen suuri talstelu-ky.
symys vuosisadan nlu.ssa Claia
Zetkin nakl sen työväenliikkeen yh­tenä
paakysymyk.scna. Hancn mie­lestään
naLsten äänioikeus oli saavu­tettava
ennen muuta työväenliik­keen^
voimalla, rakentamalla: porva­rillisen
naisliikkeen, varaan. Joka pyr­ki
rajoittamaan tämän oikeuden
vain oman luokkaasa jäseniä koske-vak.
sl. Clara Zetkin piti slita alus-tuk.
scn V. 1907 Stuttgartussa II 'In-
_ternatlonalen kongressissa sekä sen
yhteyde.ssa pldety.sä sosiallslLstcn
naisten enslmmal.sessä-, kansainväli­sessä
neuvottelussa. Silloin valittiin
myös naisteji kansninvalinen sihtee­ristö,
jonka johtoon Clara Zetkin tu­l
i - j a jonka yhdyssiteeksi hyväksyt-
,/tiin viralllsestikhi Die Glelchhelt-l|
htl. , ' - \ ,
V. 1910 .sosialistiset naiset kokoon­tuivat
jälleen eri puolilta maailmaa
h ä n e n j o h d o l l a a n : Kööpenhaminaan
neuvottelemaan lasten ja äitien huol­lon
suurisuuntaisesta sosiaalisesta
ohjelmasta. Näiden vaatimusten jul­kituomiseksi
::Ja;puolustamiseksi-'teh-^
tiin Claran esityksestä päätös kan­sainvälisen
'ha'istenpäivän viettämi­sestä
maaliskuun ensi viikolla, .Tänä
vuonna vietänime sitä siis jo kuudet--
takymmenettä kertaa, - *
Emme voi puhua Clara Zetkinistä
puhumatta hänen väsymättömästä,'
antaumuksellisesta taistelustaan suur
valtaosaa .vastaan, rauhan' puolesta.:
Maailmansodan ~ puhjettua v, 1914 •
hän-,asettl .vapautensa, Jopa hcnken-l
säkin vaakalaudallekutsue-ssaari'häl-;
iMäm
sia taisteluun Imperialistista sotaa
vastaan. Hän oli järjestämässä Sak-sanTKnaisten::
sodanvas ta Islan
6sbltuksla VV. 'l915, 1916. Hän oli a-loltteentekljänä-
naisten • kansainväli-;
sen;, 'kokoukseni kutsumisessa :koolle
Sveitsiin'Berniin v*:-1915,-keskellä.; SO-,
dan:nmelsketta, julistamaan sosialis-:
tisten naisten tuomiota sodalle. ' "
Clara Zetkinin kunniaksi on luet­tava,
Vttä ihan yhtenä ensimmäisenä,
saksan;;-työväenliikkeen johtohenki-:
löistä, ymmärsi neuvostovallankumo-;
uksen historiallisen merkityksen 'ja
ilmaisi varauksettoman solidaarisuu­tensa
sitä kohtaan v:n 1918 alussa
Leninille-kirjoittamassaan kirjeessä;
Lämpimässä vastauksessaan ; Lenin
laasuli' että bolshevikit ovat - ylpeitä
saadessaanvtukea Zetkinin. kaltaisilta
proletariaatin ^taistelijoilta; "Iloa::.ja
tyydytystä tuntien Clara; Zetkin . n ä ­ki-
uuden' valtion toteuttavan myös­kin
hänen; elämäntyönsä paamaäran,
naisten tasa-arvoisuudRn. V. .1920
hän matkusti. Neuvostoliittoon ja ot­ti
u.selk.si vuosiksi vastaan ; kansain­välisen
Iflommunlstisen.na
ohtotehtävän; , Han oh ; Leninin > j a
tämän puolison läheinen ystävä jaon.
tallettanut .muistclmis.saan:-jälkipol­ville
Leninin lausuntoja vkulttuuns-ta,
moraahsta^•uuden .sosialistisen n^^^
misen; muovautumisesta . tyossa ja
taistelussa.
. C l a r a ; Zetkin Jatkoi samalla työ--
vtään sSaksan ; vallankumouk-sellisessa
työväenliikkeessä;; Han.. oh .. Saksarf
kommunistisen puolueen perustaja :jn|;
puolue - lähetti hänet;.kaikissa- vau-;'
leissa valtiopäiville ama Huterin val­taantuloon-;
asti.; Claran uljaimpiin
;:tekoihin kuuluu•hanen.esiintymisen-;:
sa elokuun 30 päivana v. 1932 S'\k-san
valtiopäivien , ikhpre.sulenitinn
Hitlerin-' kannattajien oh .onnistunut
petoksen ja terrorin tieta .saada suuri
maära edustajiaan valliopaiville,.-.fa-;
slstlen röyhkeys, oh huipussaan Ja he
uhkailivat: karkeasti Claraa koettaen;
estaa - hänet: täyttämästä - tehtävään­sä.
Kahden kansanedustajan avu.sta-mana
silloin ;.JO puoliksi .sokea ;plara
jaksoi -kuitenkin nousta puhemiehen
paikalle ja avata valtiopäivät,, pitäen
leimuavan -syytospuheen fasismin
raakalaisuuita vastaan. .
• Hänen, snnan-sa civat .silloin .pysty­neet,
herättämään Saksan; :tydla isiä;'
talonpoikia -Ja sivistyneistöä; neseivat
vielä f avanneet Saksan naisien silr
mia näkemään,, että /asismi ja sota.
•kuuluvat:; erottamattomasti yhteen.
Se .olikin Clara. iZetkininvumcisen
elinvuoden; suuri ;-.Jmurhenaytelmä;
-Vieläphivaa ennen kuolemaansa,, JQ-.
ka tapahtui v. 1933 kesäkuun 20 pnä
Moskovas-sa; han ryhtyi .sanelemaan;
;artll^ella,.;jo.ssa kiihkein '.sanoin:;kcT,
holtti luomaan yhteisrintamaa, sotaa
-ja fB.sismla vastaan
Clara Zetkin haudattiin suuiin
kunnianosoituksin Neuvostoliiton • paa
kaupungissa. . H a n c n -tuhkansa ' on
kätketty Kremlin muuriin,,,jossa on'
k a n s a i n v ä l i s e n t y ö v ä e n l i i k k e e n . ja
;Neuvcstokan.san manalle- menneiden,
suurten-,:polkien. ja-tyttärien ; uurnia;;
Lähellä 'Clara Zetkinm muistotaulua,
on\eraan .toisen-naisen, neuvostolen-;
ta Jan, Neuvostol i i ton sankan n M a -
rja Raskovan kilpi; Tama nuori nai­nen
ja -aiti, vapaan .sosialistisen
maan :tytär. joka -menetti henkensä
sosisalistlsta i.sanmaataan ja kan­saansa
puolustaessaan; on mitakaur
neimmalla tavalla symbolisoinut sitä
suurta paamaaraä, johon Clara Zet­kin
koko elämäntyö oh ^tähdännyt:;
vapaata, tasa-arv<^ista ihmistä ja
per-
— CLARA ZETKIN
• • '
kansalaista .neuvostokansojen
heesrä.
: .Clara. Zetkin on kerran^^puhue-ssaan
murhattujen ,ystuvien.sä: ja . taistelu-toveroUtensa.^
Rosa .Luxemburgin .ja
KarliLiebkn^htin haudalla; vastan­nut
'Itse kysymykseen, /hävittäakö
kuolema ihmisen:
. "Historiallinen taru kertoo, että
xKatalonisilla^^; k
kansojen taistelussa va.stustajatis-
: kivat yhteen: niin katkerasti, että;
heidän sielunsa jatkoivat vielä
kuoleman jälkeenkin taistelua il-:
massa.
;. Unohtumattomat kaatuneet tais-.
telijatoverit eivät jatka taisteluaan
ilmassa, vaan keskuudessamme,
kan.ssammc. He eivät: voi kuoll.a:
ko.slvaan ei kuole se, \mitä he ovat
antaneet meille;, Se on muuttunut
lukemattomien' proletaari joukkojen
IllMk i ja vereksi, muuttunut heis­sä
tietoisuudeksi,, tahdoksi, 'teoksi.
Saksan prolet.iriaatti ja koko
maailma: synnyttää tuhansia uusia
taistelijoita, jotka vmuistuttavat
; surmattuja johtajiamme aatteensa
voimassa ja.puhtaudessai luonteen
: lujuudessa ja veivolliiuudentunnosr
:.sji,/rohkeudessa j.T.uhrautuvaisuus^
dcssa. Siksi me emme valita, vme
ilaistclemmelv^-L^l^orvet: kajahtavat
jaileen; uusi taistelu on edessä.-*
N'Jo korl-eat inhiinilliset ominai­suudet,.
joita.--Zetkin'.y.staVissaan/:ylis-'
11, ol2!:noiiuivat myöskin hauessa
HKn' on ei as .sosialUtisen liikkeen
suuria hahinöja;;;joll!i on-ikuisiksr^a-
'Jolksl.palkka lyovaen .luokkataistelu-liikkeen
historiassa.
0
01
Of'
pl
o-.
o
o:-
KODIN PIIRISTÄ
TOIMITTANUT EEVA
Näisteti' päivänä 'in' 'f I
"'r.'j,<<(f
T. Opettaja .kysyi ko}j\v^j^i;I^}i)liä
mitä hänen.äitinsä tekpe.'Eijfriutä^iii
vastasi; poika; äiti. onivaan koto;ia.
Opettaja jatkoi kys^lyään kuka nou­see
aamuisin ensimmäisenä ylösi Jcu
ka.Jaittaa ruokaa; paikkaa-ijsj- parsii:
siivpaa,;pesee;ja kiillottaa?, Kexif^n
luo lapset juoksevat tui-vaan ja ku-
;ka,;perheessä saa ottaa vastaan tois-;
ten; perheenjäsenten :pahantuulcn-.
purkaukset ja kenelle ensiksi kerror
taan hauskat asiat? Kaikkiin näi­hin
kysymyksiin poika, vastasi- äiti.
Niin; äiti nousee aamulla ensimmäir
Seksi ja: menee viimeiseksi illalla
nukkumaan ja ;koko päivän hän on:
ahkerana työtä ; t e k e i n ä s s ä : mutta
kukaan: ei kysy; onko :äiti väsynyt
Mutta-:jos; tämä talouskone joutu-i
epäkuntoon niin sitä ei voi korvata
. ^ t n i l U i ä n ja silloin äidjn arvo tunn.j-f
" l ^ a a " Mikä on se ihmeellinen, käyt­tövoima
jo'ka;äidilIä\ on?- Se :;on; rak­kaus;
hänen ei tarvitse saada edes
viistcu-akkautta: n i i n : s i l t i hän palvo,
leev.perhettään ^antaumuksella.
Tämä on vain yksi puoli naisen
elämästä, kykyään jolloin ov >t
ovat naiselle avoinna yhtä' hyvin
kuin miehelle-- näkee naisia kaik
kialla tieteen ja taiteen- piirissä, po­litiikassa
ja :; tehtaissa työäkeRteie-;
loin, hänen pitäisi levätä jaksaak­seen
suorittaa päivätyönsä Olisi '
tarkoin ' harkittava kussakin per- ,
heessä, etenkin jossa, on pieniä^lap­sia
onko äidin ansiotyö välttämä­töntä.
Kun ,ottaa huomioon lisään­tyvän
veroituks:n kahden ansiosta,
mahdollisen lapsenkaitsijan palkan
ja itscnsä-äidin~terveyden, niin eikö
useissa tapauksissa voitaisiin hiu­kan
tinkiä perheen elintasosta ja pi­tää
äiti kotona.
Paljon on maailman meno muut-,
tunut ja yhtä paljon naisen asema
yhteiskunnassa. Ennen naisen "päd.
elinkeino". oli:päästä naimisiin tai:
muuten hän jäi palvelijan asemaan
ionkun sukulaisen luo, jos-ei ollut
n i i n varakas että sai järjestää elä­mänsä
oman mielensä mukaan.
Nykyään on naisella itsellään val­ta
valita yksineläjän tai avioliiton
välillä ja usea valitseekin edellämai­nitun
voidakseen täysin antautua
;oIlekin ammatille tai taiteelle. Ny­kyään
nainen nähdään kaikkialla
miehen rinnalla taistelemassa pa­remman
tulevaisuuden puolesta.
Paljon on tällä yhteistyöllä jo saa­vutettu,
mutta paljon on vielä teh­tävä
ja tärkein niistä on rauhan­työ.
Ilman rauhaa ei ole luottamus-mässä
mieh"n rinnalla, usein s i h i M a tulevaisuuteen, siispä kaikki voi-miestä.
huonommin palkattuna; Mut­ta
on tuhansia naisia jotka tekevät
mattarvitaan yhteiseen ^ponnistuk­seen
pysyvän rauhan puolesta.; Näis-';
kaksi: päivätyötä,, toisen ansioäitinä sä merkeissä toivotamme tälläkin
jn toKsen kotona niinä tunteina, jo!- palstalla parhainta Naistenpäivää.
Jyömme ei ole ollut turhaa
Huomaa nainen voiman suuren,
joiika luontoäiti suUe antoi
;: Toronto.—;Naistenpäivätcrvehdys
täna. 50-vuotisjuhIavuotena . kaikl';le
naisystäville;.ja kanssasisarille,, jot
ka toimivat .pysyväisen rauhan ;sna-vutlamiseksi.
' ' ' '•
Voimme tyydytyksellä l.pjtää
päämme pystyssä .ja olIa;'kiitollisi;i
Iiiken Lehtinen., .siitJ, että työmme ei ole mennyt
1
Tervehdys CSJn naisille
The Con^jies?, of Canadian \Vömeii-j kyisiä suunnitelmiamme ja asetam-on•
-roronton.päämaja.sta on. lahetet-,
iv leht inme naislenpäivänumeros-
-SM.jiiIkuistavaksi oheellinen -tci-veh-dys;
GanaUan::Suoinahiiscn Järjestön
naisille-
* Knnsainvali.scn naistcnpäivater-vohdys
Congrcss of Canadian Wo-menilta
Lammin tervehdys Canadan Suo-inalaisoii.
Iarjestön iiiiaisille kansain^.
valisMi naistenpäiviin .50-vuotisjuh-lavuonna'
•'; Tan a; j uh 1 a vi: on n a m e hai ii a m me
osoittaa kunnioitusta niille naisille,
jotka ovat toimineet tieniaivaajina
taistelussa- naisten.; oikeuksien; puo­lesta:
inaassainmev jossa, taistelussa
tcidan j ä r j e s t ö n n e naiset:;'ovatnäy-t
e l l c l tiii koaä ossaa
Me huomioimme - viime vuosien
siiavutiikscinmc, tarkastelemme ny
me - tulevaisuuden tavoitteemnve; -
.M'> jälleen osoitamme solidari-suuttamme;
muiden,' Canadan naisten
kanssa maailman kaikille naisille,
jotka ovat yhdistjneenä Naisten
Kansainväliseen ,; Demokraattiseen
;LiittQon yhteisessä -taistelussa naisv
ten tasavertaisuuden /puolesta kai-;
k i i l a yht''iskunnallisilla aloilla ia
lastemme onnen sekä;rauhan, puo­lesta.
'
Me iloitsemme kanssanne, koska
kaikkien naisten sydämissä on syn-tynytuusi
toivo — toivo sodan estä
niisestä, ikuisiksi ajoiksi.Ki Yhdistä,
mällä;pyrkimyksemme j a vetämällä
yhä enemmän naisia :;toimintaan a-seistariisumisen
ja rauhan puolesta
voininie auttaa- -toteuttamaan nais-
(Jatkuu 4.11a sivulla)
hukkaaji, Kun seuraamme nykya­j
a n tapahtumiaantaa ne meille l i u t - -;
ta, voimaa ja innostusta; j a ikään-kuiij.,
velvoittaa jokaista tekemään ,
osansa 'tässä suuressa ja valtavassa:
rakennustyössä. y • •
Suomalaisessa Järjestössä olevat
naiset ;ovat koettaneet tehdä osan^:
'6aj; -Monien , vaikeuksien ,'ollessa '
v^stassahime olemme me ylläpitä-neet^
meidän kiilttuuritoimintaa, Vjo- V.
ka.,on.suuresta-merkityksestä. :-;Mei-..;\
dän nuorempi väki: saa olla kiitoUi-:
sia vanhemmalle väelle siitä että he: :
ovat ylläpitäneet; kulttuurikciskuk-. ;
3et;'joissa nuorilla.on,ollut tilaisuus
' o l m i a / '
Vielä tulee aika, jolloin meidän .
nuoret -antavat, suuremman arvon .;
meidän kulttuuriperinteillemme ja
inyöskin ..kulttuurikeskuksille kuin '
vanhempi väki aulaakaan.
Meillä on paljon nuoria äitejä,
jotka tulisi saada lähemmäksi jär-jestötoimintaan-
sillä heillä-on myö.S';
velvollisuudet, tässä yhteiskunnassa
ja myös lapsiaan kohtaan
Päätti nainen taisteluhun
lähteä hän voittoisaan.
Kärsimykset elon tieltä
ikuiseksi poistamaan.
Toimen naisten puolesta. — A. H .
PÄIVÄN PAKINA
Kunnia Elliot Laken naisille
Tänä kan.sainvälisona naistenpäi­vänä;
on nostettava hattua ja kumar­rettava
kauniisti Elliot Laken nap
sille joiden sisukas ja päättävä
esiintyminen on saanut koko kansa­kunnan
huomion puoleensa. "
'; Kuten tiedetään; suurilla toiveilla
j a kalliilla hinnalla rakennstusta.u-raanikaupunjiistamme,
Ellioi L;i-ko.
sta, näyttää tulevan ehkä_"maail-man
hienoin haamukaupunki". Sin
_ne sijoitetut miljoonat 'Ovat men­neet
kuin 'hohtimet kalvoon" —
ja Elliot-Laken asukkaiden edessä
on todella hirveä tilanne. Palaut­takaamme
mloleemme-^eräilä perus­seikkoja.
Tä.ssä noin 25^000 asukkaan kau­pungissa
ei-kaikcti ole yhtään pääl­lystämätöntä
katua eikä yhtään sel-lajsta
kajua missä ei olisi vesi- ja
likavicmä\ijoJitoja On oikcutetus
ti sanottu, että se on parhaiten
suunniteltu kaivoskylä koko-Onta­rion
maakunnassa. Sen kehittämi-
.seen on kayt^^tty'maakuntahallituk­sen
.toimesta noin $20,000,000 —•
$4.00 jokaisia ontariolaista miestä
ja naista, eli $16.00 .kuti|kin keskin^
kertaista nelihenkisiä perhettä koh-:-
ti. Sen lisäksi, on. siellä käytetty
muitakin i veronj^aksajain^ varoja;
liittovaltion, toimesta, ^ / ' ^ 1
Mutta kun koko uraanikaupunki:
rakenneltiin/ kylmän sodan hyste-;
riin --'""^'^*^""''~ nnvllHH Illt
histiivan omaan' inahdottoinuutcön-sa.
Muutama viikko sitten ilmoitel­tiin,
ellä-iiraanikaivoksista vähen-netaim
noin 4,000.työläistä. Se tar-koitlaa,
että kaivosmiesten lukii-inääiä
vähenee puolella. Toinen
puoli koko kaupungin väestöstä -2-
noin;12,500-T--15.000: ihmistä :menet-täii
siis -elinmahdollisuutensa täaii
vuonna ia kukaan ei tiedä mitä tu
leö tapahtumaan jalolleijääwWe sit::
ten kun loppuu uranimalmin lähe­tys
rajan yli kokonaan?
Suuret kaivosyhtiöt olivat pelan­neet
"merkatuilla korteilla" alusta
p i t ä t n - Ne s a i v a t i j h y e s t ä tuotan­tokaudestaan
huolimatta takaisin si-joituksonsa
ja (^kaupanpäälliseksi
vielä suuria voitttfja. Ne ovat vio
lä sMnäjonnOlliscisa asemassa, että
voivat "odottaa" aikaa parempaa —
mikä voi tulla'kymmenen tai vii­dentoista
vuoden kuluttua.
Mutta toisin on työläisten ja pik-kuliikcmiesten
asia. Ile menettä­vät
kaikkensa. Kaikkein'pahin on
sittenkin työläisten iisema. Suuri
osa niistä työläisistä, jotka ovat ot­taneet
täydestä selostukset että ii-raanikauiipiunfista
tulee py.syva, ny
kyaikainen kaupunki, on hankkinut
itselleen.-ojnan kqdin. Vaikka hinta
oli korkea 'ja' kiinnityslainan maksu
v c n y i j p i t k ä k s i . JIc' ovat panneet
pikkusaästönsä 'jji^^inak-sanccl k'i»-
tai viiteen' vuoteen.
Mutta jouduttuaan n>t työttö­miksi
he civäl voi enää suorittaa
kiinteimistomaksujaan Toisaalta
he eivät voi myydä talojaan silla
kuka haluaa olla kiinteiniistön omis­tajana
maailman hienoimmassa
"hanmukaupunfji.ssa"'?
Työläiset voivat .Mis inonett.ia
kaikki ne rahansa inita he ovat kiin-teiinistöihmsä'
sijoittaneet lukuun­ottamatta
eräitä poikkeustapauksia:
missäon: kysymys y h t i ö i l t ä ostetuis:
la taloista. Sama pätee pikkuliik(^-
miesten kohdalta. Heidän mene­tyksensä
ovat siis suuret — sillä he
menettävät kaikkensa.
Mutta työläisten kohdalta on ,ti-lannc
vieläkin pahempi Oletta­kaamme
että 35-vuotias mies on
mennyt suurissa toiveissa viitisen
vuotta sitten Elliot Lakelle, lain­kaan
pioneerielämän kovuutta in
vaikeuksista pelkäämättä. MutUi
jouduttuaan nyt työttömäksi, hän
on sivuuttanut 40 ikävuotta — ja
mikään kaivosyhtiö ei ota palveluk­seensa
enää niin "vanhoja" työläi
siä. Tällaiset-työläiset menettävät
sekä säästönsä että työmahdoUisuu-tqnsakin
— ja silti on odotettava
vielä 30 vuotta; vanhuudend'äkKeeI^
le pääsyä,!
Tässä tilanteessa, ovat Elliot La­ken
naiset ryhtyneet elinoikeuK-siaan
puolustamaan. He ovat pitä­neet
suuria kokouksia. He lähetti­vät
150 henkeä käsittävän naisval-tuuskunnan
Ottttwaan liitlohallituk
sen puheille. He ovat pyytäneet ja
vaatineet, että-pääministprii-Diefen-
Iviker tulisi ^ E l l i o t Lakellfe ^ knt'^o-maan
»miltä sVtilannCjoikcln näyt­tää,
Elliot Laken naisqt .^jatkavat
m
il
Winnipegiinkin katsomaani eikö sitr
tenkin saataisi sinne suunnitejtua
atomivoiman tutkimuslaitosta E l l i ct
Lakelle
Tähän mennessä Elliot Laken
naiset ovat saaneet vain vältteleviä
ja kielteisiä vastauksia- Mutta sitä
suurempi syy on meillä muistaa
näitä Elliot Laken taistelevia naisia,
joid n edessä on todella suurenmoi­sia
vaikeuksia.
E l liioin voida hyväksyä oletta-unista,
että tämä yksityisyrittelijäi-;.
syyteen, perustuvavyhteiskuntaninio;.
ei voi muka tehdä mitään Elliot
Laken hyväksi' Liittohallitus voi
esimerkiksi jos se niin haluaa, ju­listaa-
moratoruiriiin Elliot Laken
kaikkien yksityisasuntojen kiintei-
^nistölainoille;,niin, ettei.-kenenkään-;
tarvitsö maksaa kiinnityslainojaan
työttömäksi jouduttuaan. Liittohal.
htus \oi jos se nmi haluaa, kehittaii
joitakin mu" a tuotantoaloja Elliot
Lakflla. Se voi ehkä myydä uraa­nia
maailman markkinoilla, jos niin
halutaan. Ja joka tapauksessa n i in
liitto- kuin maakuntahallituskin on
vastuussa näiden ihmisten kovasta
kohtalosta,-
Elliot Laken naisten toiminta oli­si^
ehkä tuloksellisempaa ja vaikut­tavampaa,
jos heillä olisi parempi
tuntemus työväen toiminnasta y-leensä
ja erikoisesti sellaisesta työ­läisnaisten
liikkeestä mitä kansain^
välinen naistenpäivä ' - symbolisoi.'
Mutta heidän taistelunsa on oikeu­tettu
ja heidän toiminnallisuutensa"
01 jata liiom mitaan toivomiseen va-
&^mMM0l^^ -•:
Nostakaamme'siis myötämielisös- ."^fc-V"
tislattuamme, Elliot Laken .nälsil-'
M
m
iiSSi
äkcnnelliinpkylman'äSoaan^^^!vn piKKUsaasionsa .ja^sjiua^.^nuiuui ivim- uui, vjnivi i-iauun naihvi,-rjtiiK«i\»a u jiutiuuuume, i:,uiui ijaKcn .naisu*, _ -M
laa palvelemaan" niin . s f nayttaa hl loimiilovolkaansa vuodesta ncljaan toimintaansa edelleen ja menevät le Kansakouia - - ^'a
S^i»i#l»fftsivSSi;|®