Vapaus, January 9, 1974

              55 MAILIN NOPEUS ON
KORKEIN USA:n TEILU
Vararikkotilassa olevat USAii rautatiiit
"pelastetaan" valtion varoilla — yksityisille
Laguna Beach, Kalit. Presi­dentti
Richard Nixon vahvisti vii­me
keskiviikkona allekirjoituksel­laan
lain,, mikä säätää energiakrii­s
i n ajaksi voimaan 55 m a i l i a tun-tinopeudefTäufoiUe
kautta Yhdys­valtain.
OPrcsidentti olisi alunperin
halunnut kattorajaksi 50 mailin
tuntinopeutta.
Presidenttt" Ni.xon allekirjoitti
myps lain, jonka perusteella myön­netään
$2 miljardia vararikkotilas­sa
maan, koillisosassa olevien rau­tatieyhtiöiden
pelastamiseksi, :
Teknillisesti puhuen presidentin
nyt vahvistama laki ei määräa~"3a>-
'tojen korkeinta tuntinopeutta 5^
mailin rajaan, mutta hyväksytyn
lain perusteella lopetetaan kaikki
hittovaltion maantietukiaisten an­taminen
osavaltioille; jotka eivät
60 päivän kuluessa vähennä alueil­laan
autojen tuntmopeutta ainakin
53 mailiin.
Tämän lam voimassaoloaika
päättyy kesäkuun 30 päivänä 1975,
tai sitä pikemmin, jos presidentti
antaa vahvistuksen käsitykselle, et­tä
energiapula on ohitettu.
Energian säästämisen merkeissä
prjsidentti Nixon suositteli henki­löautoille
alunperm 50 mailin kat-torajaa
tunnissa^ ja kuorma-autoil-ie
55 mailin kattorajaa. Kongressi
ei • ehdotusta hyväksynyt, sellaise­naan
vaan laaiti lam yleisestä 55
mailin tuntinopeudesta kaikille ajo-keille.
•
- K o n k u r s s i t i l a s s a olevien rauta­teiden
pelastamisoperaatioon sisäl­tyy
ajatus että my on n 2tyllä $2
miljardin summalla pelastetaan
Itä- j a Keskilännen rautatiet. V a -
Ontario ei
siirtynyt valon-säästöaikaan
Toronto, -r- Maakuntahallitus
päätti viime torstaina, etta Onta­rio
ei siirrykään valonsdästöaikaan,
kuten aikaisemmin povailtiin. •
Ontarion raha-asia:n ministeri
vJohn,White sanoi hallituksen ko-kouiksen
jälkeen,- etta kaikkein suu­rin
syy, miksi valonsäastoaikaan ei
aiirrytty talvisaika^an, oh se, etta
.maaseoitulasten täytyisi valoiisaäs-töajan
puitteissa lähteä pimeän
vallitessa kouluun.
Hän myös sanoi, ettei liikemaa­ilmakaan
ole j a n n kiintynyt asias-
Vaikka presidentti Richard N ir
xon valtti, että valonsäastoaikaan
siirtymisellä säästetään Yhdysval­loissa
energiamäärä, mika vastaa
150,000 tynnyria * öljyä päivässä,
niin Ontarion hallitus arvioi, ettei
siltä menetelmästä olisi Canadagsa
suurtakaan hjrötya energian sääs.
tämiseksi.
rarikkotilassa olevilla rautatieyh­tiöillä
on yhteenlaskien 26,000 mai­l
i a rautatietä mufcba siitä tulee kar-sittavaksi
pois 7—11,000 mailia::
Uudelleen muovailtavaksi tulevat
yhtiöt ovat: Penn Central; Central
of New Jersey, Lehigh Valley,
Reading, EricHLackavvanna,- Bos­ton
ja Main ja A n n Arbor. Näis­tä
rautateistä muodostetaan uusi
virtaviivaistettu rautatiesysteemi.
Työläisteh suojelemiseksi laki sää­tää
määritelmän, jonka perusteella
he tulevat saamaan pankkimaksu-osoituksia
kunnes täyttävät ;65
vuotta.
Lain mukaan perustetaan uusi
^hallituksen corporatio, U;S. Rail-way
Asi ociation, mikä suunnittelee
uuden rautatieverkoston. Lisälksi
perustetaan yksitymen rautatieyh­tiö
Consolidated Rail Corp. pLta'
mään uuden systeemin käynnissä
Vararikkotilaan joutuneiden rau­tatieyhtiöiden
luotonantajat saavat
uuden rautatieyhtiön osakkeita.
"-^"Keskiviikko; tammiik. 9 p. W€d., Jan. 9, 1973 Sivu
Auloja myydään ennätysmäisesli
Canadassa; GM pakkolomauttaa 1,150
I . Caimdas-a liikennöivät autoyhtiöt
i.tiedcKtivai myyneensä v; .1973 enns-
-i-tysmaises^i-autoja -ja- kuorma-autoja;
i General Motors of- Canada L t d ,
jtiedoitttOs|jawasta; etta sen 445.925
! auton ja kuorma-auton myynti v.
; 1073 rikkoi vuoden 1965 ennätyksen
-354,849—myy"n!renmaarän lisaa)n'ty.
i tissa 25.7 prosentilla. ,
"Ford tiedoittaä sen autojen ]:i [
Bobcat autot ovat pienempiä ;ikuij)i;«-;
•Maverickitr nim sen vuoksi ^taf^-"
taan vähemmän työvoimaa. — -* "
Talbotvillen tehdas on valmistanut 1
35^ Ma\'erick- ja 24 Pmto-Bobcat
yksikköä tunnissa.
Suonien uutisia
Oliko tämä ','liiaksi nojannut" torni? Eipii niinkään. Thmii 111 vuolta vanha kirkon kellotapuli Dodgc-viHesta,
Wisc. kuljetettiin äskettäin uuteen paikkaan sen uuden omistajan toimesta joku aikoo nos­taa
kirkon tornin uudelleen pystyasentoon.
kucima-autojen myjnnin olleen viu ~ (Helsinki — Suomi-Seura)^
mc vuonna 308.849 tarkoittaen s e i '
13 g-pro^enttlsta nousua vuoteen 1972. xujj (,„.mcli Merijarvcn .
\eiTafen jolloin myytiin 270,988 a- kirkkoa joulupäivänä
jokk~.a — — I
i , j ,. 1 Kattokruunun kynttilästä lattialle:;
ehrysler of Canada Ltd sanoo
lahetlaneensa vume vuonna vahtia-j
i l l e 222,594 autoa j a kuorma-autoa
vastaavan luvun oltua v..1972 192.
' 687 a okki.i
ENERGIAKRIISI HORJUTTAA KOKO
MAAILMAN KAUPPAA, SANOh TURNER
1 America Motors (Canada) Ltd
I !^noo etta S2n pikkuautojen inyynt;
nousi V. 1973 40.5 prosenttia suu-
' pudonnutta kipmaa pidetään toden-
I näköisena syynä Menjarven kirkon
! sisustuksen joulupäivänä tuhonnee- /
^een tulipaloon. Tuntuvimmat vauri-r''
ot karsi . k i r k o n laf.ia. Myös sisa- r :
maalaus turmeltui tyystin kuumuu-,. •
dc=sa ^ * il
Panama kanavan
nousee
'Havanna. — Panamasta saapu
neiden tietojen mukaan ori amerik­kalainen
Panaman kanava.yh'io
päättänyt korottaa laivojen lapikul-kutulha
talla: vesireitillä 20 prosen­t
i l l a . Yhdysvaltain presidentin: on
vahvistettava tama + paatos, jonka
jälkeen se tulee kuuden kuukauden
kuluttua voimaan.
Yhdysvallat, j c k a pakotti Panaman
tekemään kanavasopimukscn vuonna
1903, valtasi silla osan kansalhsta
aluetta, rakensi kanavan ja on jo y l i
70 vuoden ajan riistänyt kanavaa
hyväksi käyttäen suunnattomia voit-
'c.a.:20 prosentin tullin korotus mer-xitsee
näiden voittojen suuria kas­vua.
. • • • . ' •
Panaman kansa, joka ei koskaan
ele hyväksynyt tata ''kolonialismin
pesäkettä', niin kuin kanavavyohy-ketta
on . nimittänyt Panaman : lialli-luksen
paamies, kenraali Omar Tor-njcs.
vaatii nykyisin päättäväisesti
knnavan palauttamista täydellisesti
kansallisen valvonnan alaiseksi.
Luvaten arabeille Y K : n päätöksen tukei Kissinger sanoo
Nixonin suunnittelevan yhteistyötä öljy isioissa
Kohoutekin
komeetta ei ole
ilotulitus
Helsinki ^ kohoutekin kömeet-tav;
joka parhaillaan kieirtäa aura
koa, ei o!e riiin näyttävä kuin mo­nilla
tahoilla ön'odotettu, sanoi
komeetan löytäjä tähekkoslovakia-lainep
tähtitieteiiijä Lubös Kohou-tidk
Viikko sitten torstaina Wäsh-ingtoriissä.^\,-"
•:;>^v\^^
Pyrstötähti ön aiemmin saanut
jo .nimen "yiibsLsadän konrieetta";
mutta Kohoutek itse sanoi vastus-j
l i • - Itävänsä tällaista nimitystä. Kohou-
MIKGI Yirrdfd \^^^ ^^^^ maahan pyrstötähti
i täyttää vain yhta kirkkaalta kuin [
yeiius; Tieteellisen ' tutkimuksen i
.kannaltia: pyrstötä
; Helsinki — Neuvostoliitosta Suo-' erittäin kiinnostava, ja sen avulla
meen tulevan maakaasuputken Sub- [Voitaneen saada lisätietoja aunnko-äienpuoleisen
osan täyttäminen kaa-1 kunnan alkuperästä.
?ulla alkoi lauantaina, jouluk. 29] Yhdysvaltain ilmailu- ja ava-bnä.
Valmiiksi rakenneltu maakaasu-' ruushallituksen pyrstotahtiasian-
Neuvostoliiton kaasu
ti virrata
29 pnä Suomeen
Otfavva. — Monen maan ed?ssä
on nopeasti nousevan öljyn hin­nan
vuciksi "laajakantoisia haitta­tekijöitä"
sanoi finanssiministeri
John Turner viime torstaina ala­huoneen
istunnossa.
"Minun mielessäni qi ole epäilyä­kään
silta, etta edessämme on maa-
'imanlaajuise-sti kauppa- j a mak-sumcnctelmien
kuohunta .tai uu­delleen
orientoituminen suurem-mas.
sa määrässä mi ta olemme ko­keneet
'toisen maailmansodan j aU
keen", jatkoi mr Turner.
Hehittamäton j a nopea oijyn
hinnan nouEU VOI aiheuttaa talou­dellisen
epävakaisuuden ja. muita
tärkeitä seuraamuksia kauppaa
käyville maille, sanoi toryjchtaja
Robert Stanfie!d puolestaan;
Mr Turner selitti, etta oljyn hin­ta
voi o l la tana vuonna $7.00; tyn^
nyrilta korkeampi.kum kaksi.vuot­ta
Sitten, mika aiheuttaa oljya os­taville
maille $80 miljardin laskun.
"Tämä on huima (staggering)
summa", sanoi mr Turner;
Sivumennen sanoen ^ Yhdysval­tain
budjctL-ita menee yli $80 m i l ­jardia
asevoimille — vallitsevasta
"oljypulasta" huolimatta Yhdys­valloista
lähetetään korkean luo­kan
polttoainetta Etela-Vietnamiin
etta Saigonin hallinto voi estotto­masti
jatkaa vapautusarmeijan
alueitten ilmapommitusta — mihin
tarvitaan suuria maana bensiiniä
ja muita öljytuotteita
Mr Turner arvioi etta Länsi-Eur
roopaivmaiden oljylasku voi koko­naisuudessaan
ylittaa tana vuonna
$40 miljardin rajan,; ja.etta Japa­nin
j a Yhdysvaltain oljytuonnista
tulee kummallekin maalle $14 mil­jardin
lasku.
Canadan öljykaupassa on tuonti
ja vienti osapuilleen tasapainossa
selitti mr Turner.
l5o rKlciiberg
presidentin adjutantiksi
Turun laivastoaseman päällikkö, j
komentaja Bo Klenberg on nimitetty ?
l e m m a k s i : k i l in edellisenä vuonna,
' j a -«ttä suuntana on yhä pikkuauto-
I jc-n myyiilien: lisääntyminen.
j \'olvö ; C inikä kokoaa
:.90 proscn!:i:ivriifotsalai?i
'luotavista ;aiilpistav.IIaW
|:nyyr;:ieh,v; 1973;p^
rtaavan^ luvun oituäJP.OG^ j yjenrieiääh\. samalla kommodoHksii;
19"-- ;: :.:V'- i'-''-:. • Vuonna 1924 syntynyt Klenberg t u -
•Gencrar Motors •liedo!ttrvukon;lo-ijee^kenraahm^^
p y r k i i pei-usteelliseen lahi-idän on-: tavarateollisuuden voitot ovat t u n - PuH'V Oshavasta, etta se pakkoionia-: lalle, jcka jällaa ad)u!antin tehtä-geiman
ratkaisuun. Sen I i s a k s i , , t u v a s t i korkeammat kum, t a l o u s - uttaa 1,150 työlaista Ontariossa,; v a i ; j a siirtyy komentajaksi Lou-hänvaitti,
Y h d y s v a l l a t on paaasi-.! elämän muiden alojen; voitot. H a n " o i n .500—000 Osnauassa :reuia-:\an., nais-Suomen sotilaslääniin.
esitti • että häiden y l i v o i t t o j en ve-; kolmen viikon aikana. Nom 400 [
rottamineri voisi a u t t a a ruokatava- G.M.n työläistä pakkolomaufetaan ;
rain hintojen v a k a u t t a m i s t a . ;St. Catharincsissa j a 100—150 Wind-1
Mr Broadbent sanoi j u l k a stujen ' i^orisöa. • V : • i
Tassa yhteydessä lian kuitenkin "tania (alahuoneen istuiitosali-V.)
vaittii että arabien oljyn aseena ei ole paikka sellaisen ilmoituksen
käyttäminen on "lisääntyvässä antamiseen."
maarassa ci-asiallista" kun huomi-; Viitaten julkaistuihin 'tilastotie^
oidaan, että Yhdysvallat kannat- toihin mr Broadbent osoitti, etta
t a a Y K : n ipäatöslauselmaa .mika korkeasti monopolisoituneen ruoka.
a'.lisin arabimaiden j a I s r a e l i n rau­hanneuvottelujen
^edistäjä.
Vrkklpiiipa Ilmari
5>alomics kuollut
RUOKA TA VARAMONOPOHEN
YLIVOITTOJA El
VEROTETA
i Entinen arkkipiispa Ilmari Johan-.
r a p o r t t i e n - o s o i t t a v a n myös, e t l a i Ford Motor cf Canada pakkoloma-j.ivesSalomifs .kuoli tjpaninpaivana
Oftavva. F.aianssiministeri
John Turner sanoi torstaina ala-j^
utki luovutettiin perjantaina tilaa- [ tuntija t r i Steve Maran sanoi, ettei
^alle Neste Oy:lle
'».Kaasuputki otetaan hctr käyttöön
ja sen jälkeen jat kuvaan kaasun
jakeluun, tcdetljin Neste Oyrsta.
1 Perjantaina allekirjoitettiin Hel­singissa
V/O Tsvetmetprom-Expor-tin'
ja Npte Oy:n -välinen pöytakirjai
JDlla maakaasuputki luovutettiTn t i -
komeetasta ; tule niin näyttävää
kuin oli odotettu, koska siinä on
vähemmän pölyä kum alunperin
otaksuttiin. Pyrstötähti on teke­mässä'
ensimmäistä kierrostaan
auringon ympäri, eikä sen hiukka­s
i l la ole ^mahdollisuutta kuumeh-tua
samalla» Itävöin kuin esimerfkik-
_ ;varsin
usein ~
Halleyn. 'pyrstötäihti nahtifn
edelUsen_kerran vuonna-lOlO, kun
taas - Kohoutekin_komeetta tulee
näkyviin ssuraavanr^kefran 75,000
vuoden kuluttua.
Ljallecn eli Neste Oyrlle. Maakag^^^i hiukkasilla H a l l e y i f ' k o m e e t a s sa
Supulkcn viralliset vihk.äjset^vat Joka/i^rtää ^urmkoa — -
- i. tammikuuta. ' . v ir
•Tänä /vuonna NL:sta toimitetajm
Si^meen sopimuksep m u k a a n 50U
1 (liljoonaa kuutiometriä kaasua. Koko
€Tä on jo myyty. Pääosan tänäryuMi-
^ tuovasta kaasuerästS_ Käytettä­vät
Enso-Gutzeitin Kaukopään ja
•tainionkosken tuotantolaitokset.
I Maakaasu on myyty . etupäässä
'^urelle. prosessiteollisuudelle. 'Sitä
ainakaan nykyisten suunniteUnien
Imukaan ole mahdollista myyda yk-sityistalouksiin;
< Suomeen tuotava
I aäsu maksetaan Rautaruukin tuot-
_ t i m i l l a suurputkiUa.
Maakaasuverkka on -alkuvaiheessa
m kilometrin pituinen. Sen^ läh­töpiste
on Leningradissa ja raja y l i -
tftäSn Räikkölässä. '
Bensiinivaras
menetti autonsa
Bury, Englanti — Erään .24-
. vuotiaan miehen auto .takavarikoi­t
i in viime torstaina jouduttuaan
kiinni siitä, että hän oh juoksut­tanut
(inuiputkella) jostakin toi­sesta
i autosta bensiiniä omaan .au­toonsa.
* '
Sen lisäksi. poliisituomari lan­getti
myös $140 sakon Dav;d Kers-haw-
nimiselle bensavarkaalle.
- San Clement, Kalii. _ Sanoen,
että arabimaiden öljyboikotti on
"lisääntyvässä määrässä eiasiallis-t
a " (mappropriate), Yhdysvaltairi
ulkoministeri Henry 'Kissmger tie-döitti
viime torstaina, etta presi­dentti
Richard Nixon ryhtyy hen­kilökohtaisesti
ponnistelemaan yh­teistoiminnan
saavuttamiseksi ö\r
jyä. ostavien ja öljya tuottavien
maiden välillä.
Selittämättä asiaa sen yksityis­kohtaisemmin
-mr Kissmger sanoi
haastattelutilaisuudessa, että sopi­mus
hinnoista j a ;öljystä saattaisi;
olla eduksi kaikille, silla ei_ sen pa­remmin
öljyä tuottavat maat k um
kuluttajamaatkaan halua maail­manlaajuista
pulakautta. _^
-HaastattelutilaisuudeTt" lopulla
mr Kissmger sanoi, etta prestdgpfe-ti
Nixon ryhtyy .tällä Alkolla täs^
sä mielessä toimenpiteisiin, i joiden
jaadusta tiedoitetaaji. myöhemmm.
Vastauksena hänelle esitettyyn
kysymykseen mr Kissinger arvioi
että presidentti Nixonin suunniitel-,
man yhteyteen tulee noin 20 maa­ta.
Yhtenä peruskysymyksenä on
sei että nopeasti noussut. öljyn hin­ta
saataisiin tasapainoon maail­manlaajuisen
(talouden kanssa.
Tiedusteluun, milloin hän otak­suu
arabimaiden öljyboikotin: lop­puvan
Yhdysvaltoja vastaan, m r
Kissinger sanoi "että me emme voi
sitoa tätä seikkaa mihinkään aika­tauluun."
j o i d e n k i n ruokatavaralajien hin- i uttaa lammikuun 14 pnä ipo työ-noista
menee 40 p r o s e n t t i a mainos-iiläistä Talbolvilleh, aulojen kokpamis-
Lukssen ~ja. t a s s a yhteydessä han | tehtäaUa.; ~ ; •
k y s y i , etta aikooko h a l l i t u s tehdä Yhtio sanoo tuottavansa enemmän
huoneen istunnossa etta l i i t t o h a l l i ^ ; m u u t o k s i a t u l o v e r o l a k i i n , jonka Pmto j a Bcbcat pikkuautoja j a v a -
t u k s e l l a ei ole mitään suunnitelmia perusteella' -tällaiset ilmoitukset henlavansa Maverickien tuotantoa,
mokatavarayhtiöiden : liikevoitto-'; ( r u o k a t a v a r a s t a k i n ) vb:daan käyt- Ko. tehdas n h l y i valmistamaan Ma-j
en verottamiseksi. taa verovapautuksen hyväksi.
V a s t a t e n E J B r o a d h s n t i n ( N D Mr T u r n e r hylkäsi tämänkin eh-
P ) , k y s y m y k s e e n m r T u r n e r s a n o i . J i d o t u k s e h väittäen e-ttämainostukr
että S i i n a k i n tapauksessa, j o s h a l l i - ; sen a v u l l a voidaan pitää ruokata-tus
suunnittelisi s e l l a i s t a veroa,' värakustähnuksia a l h a a l l a;
i l e l s i n g i i s a . . l i a n olr syntynyt Mikr
kelissä vuonna 1893.
Suomen kaupunkien
vcnck-auloja' 1969 la Pinto-antoja
1970 Pmton .kak5o:sv'cUca Bobcat-au-toja
luvetliin siellä valmistamaan
viime marraskuussa. Yh:ion puhe­miehet
selittivät, etta-kun Pmto ja
ISLANTI JA NATO:n STRATEGIA
sen voimistues.sa Venaja voi tuntea
voittamatonta kiusausta miehittää
Islannin.
Islannin el- t u l e ' n a i n ollen kapi­noida
miehittäjiä vastaan, jotka, ovat
todellisuudessa olemassa, vaan. sen
tulee pelata ennen kaikkea joitakin
s*Vvlnalaisia miehittäjiä', joiden ole-
Jo melkein puolen, suoden ajan ^antauiunut- eika luopunut vaaUmuk-on
kansainvälisellä pcluttisella näyt-. ssstaan. Puolen vuoden määräajan
ämoHa esitetty nykyaikaista muun- päättyminen kuitenkin JahjSnee.Tal-losta
vanhasta raamatun aiheesta i l om .N'ATO:n Goljat, j o k a ^ i ole puo-
Davidm j a Goljatin taistelusta. \ h - - i e n ; vuoden aikana py^stynyt voitta-della
nuolella o n Islannin pieni saari-r.maan .vapautta rakastavaa Islantia;
asavalta j a toiseila-Pohjois-iXtlantin • turvutui tassa muutenkm rumassa
hiton taistelun "ydin on_S2jjelta X-V ? kamppailussa jo aivan kiellettyjen
TO kay k a i k in voimin Islannin k i m p - i temppuun; j o t a NATO muuten on j massaoloa se ei ajattelekaan. Aset-puun
•-'pakottaakseen sen pemutta-0^o_usejn soveltanut; ja. joka on jopa;.taessaan asiat päälaelleen NATOin
maan Vaatimuksensa Keflavikissa ole' sen mieliote. päämajan alyoaat eivat kaihda a i ­van
amenkkalaisefi sotilastukikohdan } 28. joulukuuta englantilainen lehti
Daily - Telegraph ilmoitti; V etta • N AT
Oin'päämajassa on. laadittu erityi-nen
raportti Islannin strategisesta
merkityksestä, tä.stä raportista a i ­heutuva
jchlöpääiös' on tcdclla häm-1
masfyttava: Jos amerikkalaiset jou-tuvat
poistumaan Islannista, mm on ' • yksi'yiskchtaisesti selostetaan
lanmn laajat vars^okcnokset eivät «aysm luultavaa, etta selkkauksen, N-^TO n l a p o r f i a ei puhuta mitaan
ole lopettaneet kamppailua tämän 'sattuessa tai kansainvälisen, jannityk-jtasta pienestä yksityiskchdasta.',
tukikohdan hävittämiseksi.: Maassa
idrjcstelaän suuna protcstimarsseja
ja mielencsoituksKi tunnuksin " N A i
havi tamiseata
Liioittelematta voidaan sanoa, etta
s i l ta lahtien kun vuonna 1951' sol­mittiin
Yhdysvaltain j a Islannin puo­lustussopimus;
jonka mukaan Yhdys­valtain
i h n a v o i m a l — ; melkein 3500
miestä— s L o i t t u i v a L K e f l a v i k i i n , Is
keellista valhettakaan. '
Koko. tässä jutussa on; tuntema-to.
ita vain .se. punastuivatko rapor­tin
tekijät sepif.aGssaan sita j a k u n
-e pain:ttiin ja ,ulkaisliin. Vahtet^
tavasli Daily Telegraphm uutisessa,
•: ' - v i
Helsinki — Kaksi vuotta ^kauppa­lana
olleesta Vantaasta tuU uutena,
vuotena Suomen viidenneksi suurin
kaupunki. Kaupungeiksi muuttuivat
myös R-jisio ja Nurmes. Alavuden
ia Virtain kunnat puolestaan • aloit­tivat
vuoden 1974 kauppaloina.
Pmta-alaUaan: suurin uusista kaur
pungeista on Nurmes nom 1,500
neliökilometrillaan. - ; :;
Myös Suomen pienimmän kunnan
Haapasaaren; 77 . asukasta aloittivat: •
uuden vuoden kaupunkilaisinai kunta -
liitet. i i n Kotkan, kaupunkiin. Tomsn- .
kin kunta lakkasi olemasta vuoden j
vaihtuessa, kun Pyhämaa yhdistet- ;
tun Uuteenkaupunkiin.-
Kaikkiaan toi uusi vuosi tullessaan j
lahcs = 140,000 uutta kaupunkilaista. •
Vantaan kaupungiksitulo : synnytti^
myös kahdeksan kaupungin . r y k e l - :
man. joka ulottuu Helsingista Riihi-mäellci.
Helsinki, Espco, Kauniainen, •,
Vantaa. Kerava, Järvenpää, Hyvin­kää,
j a Riihimäki. ^
Suomen;, pmta-alaltaan suurin •.•
kauppala on nyt V a r a t Neliökilo-metrcia
on 1,200 y n n a ; seudun l u -
kuis.il xcsi-^tot
TO pois Islannista". 'Vapauttalfaam- i
.Tie maamme vieraista.- miehittajis-;'
a".
Sen jälkeen kun vuonna 1971 Is-
•araiissa tuli johtoon hallitusliittoutu-
T13, johon osallistuu vasemmistovoi-
Tiia, vaatimus amerikkalaisten jouk­kojen
poistamisesta Keflavikisfa si-
"ällytettiin hallituksen ohjelmaan. 12.
'kesäkuuta tana- vuonna Islanti kaan-
NIXON JA WATERGATE-TUTKIJAT
ILMISODASSA
•; Washington — Presidentti Richard .syylliseksi lainrikkomuksiin.:Tuomari
^Nixon kieltäytyi viiind . parjanlaina I S n i c a n r^s kaistavaksi jaa myos^
•luovuttamasta senaatin "\Vatergate-komitealle
sen vaatimia useita sa-onko
Nixonin hallussa olevilla asia-k
i r j o i l la ja ääninauhoilla todistus-toja;
asiakirjoja j a ääninauhoja, jot-.; arvca VValeigate-komitean uusissa
ka liittyvät: Valkoisen talon osuuteen , tutkunuksissa. V alkoisen talon edus-y
i .y*r3 ises.l, }sya.ain j a o. jgjj jjjgijgyfyjj^j^igj^j, viittaamaliaIjossa han totesi presidentti Nbtcnin
'tesäkuuta NAT.Om puoleen ilmais-kongressin
ja ; presidentin väliseen,ijaaV.avaisesti kieltäneen: asianajaji-
" e n a i k o m u k s e f i s a tarkistaa Y h d y s - , ; . . . ,
; . , vallanjakoon, josta hänen omaksu- aan suostumasta nuhinkaan kompro-valiatn_
kanssa solmitun sopimuksen >
amerikkalaisten^joukkojen olesjselus-mansa
tulkinta oxi jo aiemmin he-! misseihm Watergatc-tutkijoiden kans-ta
saarella. Tällaista kaksinkertaista
tattanyt Yhdysvalloissa perustuslail-1 sa.
menettelyä edellytetään maimlussa, ^ ^ ^ ^ " - ' ' " S i a n.
sopimuksessa vuodeUa-1951. ! Tuomarina Wateigate-jutussa J o i -
Tällöin Islanti maarasi Yhdysval-^^l^^a liittovaltion tuomaii John Si-
Toimittajaa epäillään
rosvouksesta "
lain kanssa k5'syinyksesta käytettä­vien
neuvotteluinmääräalaksi , 6
kuukautta.' Jos taman ajan kuluessa
ei päästä sopimukseen, niin amerik­kalaisien;
täytyy poistu^ tukikohdas"ta
ilman mitään pöytäkirjaa, varoitti
Islannin ulkoministeri Einar Au-gustsson.
; N A T O i n johtaja* tulivat toden te­olla
levottomiksi: Islantia alettiin päi-hostaa-
kaikin mahdollisin keinoin:
N A T O ylitti käyttaa^hyvakseen jqia
Islannin ja Enghinnin .valista 'turs-kasQiäa.
Islanti ci kuitenkaan, ole
nica saa:presidentti Nixortin kieltay-i
dyttya nauhojen ja asiakirjo.,en luo­vutuksesta
ratkaistaakseen kysymyk­sen,
onko pr^identilla maan perus­tuslain
mukaan oikeus niiden sa­lassapitoon.
Watergate-komit£an joh'aja se­naattori
Sam Ervin on päättävästi
vakuuttanut fettei presidentti Nixo­nilla
ole perustuslain" mukaan oike­utta
vsalata viralliselta kongressin
tutkimuselimeltä todistusaineistoa,
joka saattaa todfsiaa presidentm a-laiset
ja mahdollisesti hänet itsensä julkaisuissa.
Pariisi. 3—"~ Poliisit vangitsivat
viimq k^kivukkona päivälehden
L e Figaron 53-vuotiaan toimitta­jan
Andrea Beaujardin syyttäen,
että hän johti edellisellä viikolla
mainitun lehden toimist(»ta^eh-;
tyä $75,000 rosvousta.
V L e Figaron kertoman mukaan
toimittaja B e a u ^ i l i l l a , joka, on
spesialisoitunut fmanssiasiain ;' kä-^
sittelyyjii ?; on ollut monipuolinen
toimintasarka iRanskaa : monissa
kansallisesti leviävissä lehdissä ja
Inco korotti
hintoja 6%
Torcnto International: Nickel Co.
of Canada L t d tiedoHti viikon vaih­teessa;
etta se on korottanut elec-,
lro!y;ic-nikKehnvhmtaa 9 (USA).sen­tillä
paunalta, eilen uusi hinta $1;62
pauna
Nickel oxide sintcr 75in hintaa'
on noste'tu 9 seniiliä paunaV ollen
i:u5i hinta S1.49 j a nickel oxide sm-
»er 90in hintaa kymmenellä sentillä
ollen uusi hinta S1.53 pauna. - •
Inco _jclit|.aa, että nämä hinnan­korotukset
tarkoittavat nonj 6 ; pro-s
-senttistä hintojen nousua.;. ; •
Falconbi:idge j a Sherrit v Gordon
Mines tiedoiltavlt^-että ne tutkivat
Incon hinnankorotusten: merkitysia.'-
Incon puhemies sanoo näidenTunnaiP
korotusten perustuvan kustannusten
nousuun, palkkojen; tai^vikkeiden ja
palvelujen hinnankorotuteiin. Kuhi^
iieen vuoden 9 ensimniäisen kuu­kauden'
aikana I^co tiedoittaä saa­neensa
voitoksi $l.b2.2c miljoonaa
eh $2.03 osaketta kditi' vastaavaa
voiton loltua edellisenä vvuonna iS2.i
miljoonaa eli $1.10 psaj^etta^ kohti.
Nikkelin tuotanto nousi 'äl4 ^ i l j o o ;'
nasta^paunasta 353 miljoonaan pau- It-f
r.a.in.