Vapaus, July 16, 1963

              S i v u '2 Tiistaina, heihäk. 16 p. — Tuesday, July 16, 1963
1 ^ VAPAUS
r'.' (LIBERTY) '
r «Sitor: W. EUund
INDEPENDENT LABOFt ORGÄN
OF FiNNliSH CÄN/iDIANS }
•VV ;ötobli^ied?
Managrff a anlöl,
^' vTeiephoöe: Office 674-4264 — fi^tdrlal 674-4265, \^ - ^ ^ (
? i l b Ä l tee wo?kTVtTTttefi<li6^ fÄw and Saturdara VÄpatUl
f^iblläbbiff'Cö. Ltd.. 100^102 eim{:SL West; Sqdbury. OntäUrib. CaikadB.
. ^ " ^ ' ^ V / MaUln^Äddifes: Bd^e.ÖÖ = , ; '
^ : ; Advftrtteält rates upon: applicatl^. tianslatlons frec of eliazge.
i^B^riaed M eecond o^iass o u ^ the Post Office I>epanmei^t.Ottaw»,
and fojf payment of postage in cash. V
mAOSIliNNAT
CanadB3sa: 1 vk. %BM, 6. kk.,«4-75 USA:asa ,
' S^kk.' 2.7S Siiomessa:
1 vk. iifm 6 kk. Ȥ.2
1 vk. $10.50 6 kk. 5.1
. - C A N A D I A N L A N G U ^ ^ C E - P R E S S
äö^onmTpako - Pearson "nikkeli"
' ~~ Valtlottvarainministefi Walter Gordonin maanantai-iltaista lau-
'•''^Uta Oh sanottua aivaii oikein pakoa lähenteleväksi perääntymiseksi
luillliMsen alktiiiterSisestä asenteöstsr btidjettikysymyks^n tiimoilta.
• ' •• kaijSKi fiyvää tärkoifiavaf canädalaiset terveKUvät sitä. tttä bud-
^L^"i;'jeti8Sa m
. , f^ä Kilhdiiitavatia toidieiipit&ena voidaan pitää sitäkin, kun mr. Gor-
- " ^ i r sa'Aol, ähä bttdjötissa^ ilmditetfua rakeilnnsaineiaen ja koneiden
^myyniiYferoä el panrfä„tSytSfit6oii yhdellä kerraUa, vaatf ^ähiteneri
' lukien astuu voimaan 4 prosentin
iL" fJi^^fttivetOi tulevan maaliskuun 31^ prosentin myyntivero ja jou-
InkuiUi 31 päivänä 11 prbsehtin ioayyntivero.
' ; Valitiöttavaa dh vain se, ettei tätä rakennustarpeiden ja koneiden
<ftjr^tivei*ktftt6itelthaö \rtMittt*tta kokonaan. Tässä yhteydessä
>'.> palaa mieleen valtionvarainministeri Gordonin budjettipuheen irhtey-
^ deksä esi väite, että rakennustar-r.'
r: peideä ^a koneidenimyynU^
i M i i JblMtfava lisäverö'V Tosi^
;-c':.keäa valtaosalta köyhän känsän maksettavaksi. ^ kaikkein epäoiketi-
••'M-Muinta veroa. On siis syytä toivoa että oppositiömiehet ja erikoisesti
> ' U U d e n demokraattisen puolueen edustajat tulisivat yhteisvoimin vaa­timaan
koko myyntiveronromuuttamista rakennustarpeiden ja konei^
den kohdalta.
^ on, se näkyy mm. seuraavasta:
^""^1^^ koulujen ja yliopistcijen rakentäimisessa käytettävät raken-
:; j|i)^aineet vapautettiin tältä verolta, Gordonin rakennusaineiden myyn-
: I " f l i ^ r O ' jää valtaosalta kotienomistajien ja vuokralaisten lisärasituk-
I seksi: Täingverökuorman lisärasitus.tulee siis valtaosalta sille kan-
• >> «satitealle; joka on kdlkkeiii hdondinimin vanis^ kantajaksi.
• . Meille sanotaan nyt, että tämä' asteettain kohoava rakennusainei-
! den myyntiverb voi kiihoittaa hetkellisesti rakennustoimintaa ja än-
! taa siten jonkin verran lisää töitä rakennustyöläisille. Mahdollisesti
; nfinkin.^ suuret rakennusyhtiöt ostavat
r/^-^strategisiin varastoihin" rakennustarpeita kohoavien verojen välttä-
' ^"»y^mi j(&Siikth-äiSä&Y, S&iA vöi antaa hetkellistä kiihoitusta raken-nnsaiheicf^
n vaimistamisalalla.
r'~ Muita (ailäiset "ieinöt" ovat huonompia kuin huamatisaineniis-
' keet, jofkä mySs aiktaval hetkellistä hyvinvoinnin ja toimeliaisuuden
; ' tiinnetta esimerkiksi ^huumausaineiden orjille, mutta lisäävät masen-
• 'rmiitUafl^jatöimettblJmutta entte^ suuremmassa määrässä heti kun
! ruiskeen viaikutn^ o^ nieähyt olil. Tosiasia e ^ n , että rakeniiusainei-i
dän itijryhti^erb tiilee köiiöttamäah rakenniiskastanttuksia ja siis vai-i
keuttamaan rakennustoimintaa yleensä, sekä niinmuodoin lisäämään
i vuJtyottömyyttä rakennusalalla, missä vaUitsee muutenkin suuri työttö-lÄyys.
' keniiasiarpeiden myyntivero on asteettainkin voimaan otettuna ker-lassaah
tuomittava, vero.
IS)|NNAN XÄNI KlIULm?
... Maaiiäntalsenlaiisuntonsa yhteydessä mr. Gordon antoi hallituk-
. ifcjhsa nin&is^ä l i s ^ verohuojennuksia amerikkalaisille suurt)ääoJuan
' edustajille.
•1: Kuten muistettanee, valtionvarainministeri Gordon esitti budjet- •
a:t;~:<ä^ yhteydessä 30 prosenttista myyntiveroa yli $50,000 hintaiselle
^ : osakemyynnille silloin, jos nämä osakkeet siirtyvät kaupan johdosta
ulkoiäaalaisten; ts. amerikkalaisten rahamiesten käsiin. Tämän eh-
1 d6tilkseh tiimenomaisena tarkdituksena oli panna esteitä yhdysvalta-a
l a i s e n pääoman kontrplUp lisääntymiselle Canadan teoUisuuslaitoksis-
£ sa. Mutta heti kun New York Times ja sen hengenheimolaiset nosti-
5 vat proteStinilyrskynvt tätä veroa vastaan, mr. Gdrdoh antautui lam-r
: paan lailla teurastettavaksi ja peruutti tämän ehdottomasti oikeaan
> suuätaan kdbdistetän verdnsa.
3 "^^" Kaikesta huolimatta näyttää, että sekään ei tyydyttänyt Yhdys-
2! 'vintaldisifliuurpääoman Miehiä kos Gordon perääntyi toistami
^ 'seen vielä m a a n a n t a i n a k i n •
2 Budjetissa oli.aivanyoikein esitetty ns. witholding-veron alentami-
^tdf Viidestätoista prosentista kymmeneen prosenttiin sellaisten yb-
2 ääideii köitdaltd; joiden dsakkeet ovat 25-prosentttsesti canadälais-
Z tehhäUtlsSa ja joiden jöhtokilhnissa on vähintään 25 prosenttia canä-
^ dalaisia. Toisaalta ehdotettiin, että tämä witholding-vero korotetaan
2 ^prosenttiin sellaisten yhtiöideh kohdalta, joiden osakkeista ei ole
Z Vähintään 25 prosenttia canadalaisteh käsissä.
Vississä i i i i f e l ^ tämä ehdotus pyrki Catiaaäft kansallisten etujen
^ k a i s c s i l toötithaisen teollisuutemme kehlttätiiiseen ja edistämiseen.
Mutta kuh stitäkin-ktiului hidrinaä sekä t-ajan takaa että rajantakais­en
rahamiesten kontrollissa olevilta ' canadalaisyhtiöiltä", niin vai-
-tionvarainministeri peräänfyi tässäkin ulkomaalaisten "isäntien" hy-y9ksi.
Yllämainittuja veroremontteja lievennettiin ja vesitettiin siinä
määrin,: ettei niistä ole jäleUiä juuri muuta kuin maininta kuukausi
sitten esitetyssli budjetiSsd. rdadadaläi^ibi" löhtokuHt jSseiiiksI
esim. luokitellaan nyt myös täällä ''asuvat*' amerikkalaiset! ^
laytä vaatimuiaet,
sanoo liikemies
PAn i i o r m ^ i t e ,
tort I^AJI-^ B1 : P . MiUs..rf d
H. Riggibk Läkehead Ltd:y&tiÖn
presidentti varoitti kaupungin por^
mestaria, saoi Läskiiiia, että nan
tulee erottamaan työstään 40 arthu-rilaista
työmiestä .heinäk. 4 5 pnff ja
ottamaan fieidah tflallikiifi tyoiäicÄlä
Fort Wimamista, jos kaupunki l i
aseta paikoilleen lisää' sähkövoimaa
hänäh tehtaansa käytt^n ja jos
kaflf^Unki ei aäna hänelle selitys^
thiksi kanpunki ei inyyn^t hänelle;
erästä tonttia, jota hän haluaa.
itaupungin virkailijat sanoivat' et­tä
Mills haluaisi laajentaa hääen
terästaVaratebdastaan ja sen^vUoksi
äaltiaisi Ostaa tehtaansa tvieriessä o-fei^
an toiitin. ÄUtta kaupunki kkt-söb,
että aine ei die ä^dpiVa s^äi^ei-le
liiiikeeUe. Kaupungin insinöörit
kävivät useita keftoja MUlsIn teh­taalla
tutiumassa initä Mn^n Sati^Ö-voimatarvettaan
jos liike laajennet­taisiin,
inutfa lilills ei kdskaäii an­tanut
heille tarkempia tietoja suun­nitelmastaan.
Mills ' vain vastasi
heidän pyyntöihinsä etta ^anen di
tarvitse antaa insin^oritle sellaisia
tietoja.
Kysyttäessä jos hän luulee että
ammattiliitot voivat tehdä jotakin,
jos hän erottaa ne arthurilaiset työ­miehet,
hän vastasi: ' E n välitä mitä
ne ammattiliitot ajattelevat. Eivät
ne ja eikä kukaan muukaan voi tul­la
sanomaan minulle kuinka minun
pitäisi hoitaa liikettäni. Työlauta­kunta
ei maksa minun työläisteni
palkkoja. Minä hoidan omat asia­ni."
Hän sanoi myös että ne arthuri­laiset
voivat väistää työstä erotta­misen
muuttaen Fort Williamiin.
Port Arthurin pormestari, Saul
Laskin, sanoi että hänen on vaikea
uskoa että Mills on tosissaan, mut­ta
hän lähettää kuitenkin kopioita
Millsin kirjeestä maakunnan halli-tusvirkailijoille.
Hrashtsheviii esitys rajoitetusta
kiellesta
NLn takettik0keilut
Tyynellämerellä
Moskova.— Kuluvan vuoden ke­sä—^
heinäkuussa on Neuvostbliitto
suorittanut Tyynen meren keski­osissa
kosmisiin tarkoituksiin ai6t
tujen erilaisten parannettujen kan­torakettien
onnistuneita laukaisuja.v
Rakettien lento ja niiden kaik­kien
laitteiden toiminta' tapahtui
täsiiiälieen läädituft objelmäii ttti-kaisesti.
-
Tämän johdosta TASS on valtuu­tettu
ilmoittamaan, että heinäkuun
11. päivästä 1963 alkaen: myös toi­nen
alue, jota rajoittavat TASSin
toukokuun 12. päivänä 1963 anta--
massa tiedonann6ssa ilmoittamat
koordinaatit, on vapaa merenkulu!
le ja lentokoneiden lennoille. Toi'
nen kokeilualue vapautettiin lento­ja
purjehduskiellosta jo toukokuun
28. päivänä.
OK .
u
ja
MeUtelUörtiiollis^H sanotaan, että liberaalipuolueen hallituksella
W ole muuta' mahdollisuutta kuin lisätä kansan verokuormaa, sillä
yälUovällan menot on maksettava: Toisaalta valitetaan, että liitto-
;^ltion taltfustappio Diefenbakerln Hallituskauden viiiheisenä vuonna
Mi noltt i^00,00Ö,00Ö ^ ja että iBlläiStii VelkaautUttlista eihriie yöi
J^läakuhtaha pitkää aikaa kestää. Valti6n budjetti on sii^ "saatava
''''^Itäihdbn*' jä Siina i>n kuuleina tehtävä epämieluisia raUcaisuja.
^*;-;J1Ull penisMla mh^^r^^^^ aikbi riiätkäistä yhdellä kehona l i pro-
»jgntin myynliverpn rakennustariteiUe ja siten pienentää hieman tätä
suurti vdlUölaivamme tappiota. Ja kun hänen dli nyt peräfifanyttayä
• . illtil yUislil^^^^m
• iälle tilivuodelle lisääntyi $113 thiUöoftalla, eli
fiiiltei Samaan mSärääh, hiissä se oli Diefenbakerin hallitukseh äi
kaiia^ valitetaan meille.
; Mutta kukaan ei puhu halaistua sanaa siltS. että varust^iukUpsd-
^fkAinkbkdbAh^fcMtamättomafad ja J * [^Mkimh - käytetään enenihiiin käih kaks! kertaa ihiijooUui
\>^^'f2)lg^^ toisin sanoen, m Värusteliitaritoituks^e^n haaskattavia hi^
M
Jk
Piti pussata
prinsessaa '
: Lontoo. — Tuntematon mies —
jonka sanottiin näyttäneen hiljaisel­ta,
pieneltä jsijiliöinidtäherättämät-tömältä—
koetti suudella prinsessa
Margaretia tämäh saapUessa äsket­täin
erääseen lontoolaiseen teatte­riin.
Teatterin edustaja sanoi, että niies
toimitettiin ulos teatterista, koska
hänellä ei ollut lippua. Tällöin hän
riistäytyi irti prinsessan saapuessa
ovelle.
Hän ryntäsi eteenpäin koettaen
suudella prinsessaa, mutta paikalla
Olleet virkailijat toimittivat hänet
pois, edustaja lisäsi.
Prnisessa näytti hetken säikähty-neetltä,
mutta jatkoi sitten tyynesti
keskusteluaan Vieraiden kanssa.
noja vähennettäisiin puolella — sil­lä
yhdellä ainoalla vedolla saataisiin
liittoVältidn budjetti tasapainoon jä
Siitä huolimatta jäisi kenraalien ja
amiraalien käjrttöön aivan tarpeet­toman
suuri rahamäärä, eli noin
$800 miljoonaa!
Tämä palauttaakin mieifeemäife
pääministeri Lester PeärSbnin vaäli-kampanjan
aikana esittämän lau­sunnon:
"Minun mieleltäni meidän^
ei pitäisi thiluttaänlkkfeliSkSän vaa­lien
jälkeen, ellei se auta. ekono­mian
laajentamista."
Varustelutarkoitukseen haaskat-tavat
suunnattoman suuret rahamää­rät
^fvBt ihitehkSän auta 'ekonomi­amme
laäjenötiiista"; Miittd siitä
huolimatta siihen tarkoitukseen va­rataan
satumaisia summia kansa­kunnan
varoja, kaikkiaan $1,600
miljoonaa»
Vaddittakönn siis a^käilettatta jä
kahsäkuniian todellisten etujeh ihd-kaisesti
seka rakennusaineiden
myyntiveron kokonaan romuutta-mistä
«tta Sellaista verOtusilolitllk-kaa,
tnika todella pyrk» ehkäisi
.fhään' äinetkkalai^en sunttailöniah
voittoktiliih maassaimne!
. ieiriliä. Olgskelumml'aikana
^iaisän deäiölkrai^^sen tÄsavilllan
hiaaperäUS diemiiad ehtineet nähdä
paljon,;keskustella ^maanne työläis­ten,
talonpoikien ja sivistyneistön
edustajien kanssa. Nämä ovat ol­leet
nsreienkiintblsiäi la lämpimiä
täpaamlisia, jotka" säilyvät kauan
muistissamme todisteena kansojem­me
ystävyyden »jatkuvasta lujittu­misesta^
Sanoi Keuvostotiiton minis­terineuvoston
puheenjohtaja Nikita
Hrushtshev.1 puhuessaan äskettäin
Berliinissi^. , H
— Olemme, vilpitttömästi iloisia
siitäz-^ttä' tasavaltanne i^lat sujuvat
hyvin. Olette ryhtyneet menestyk­sellisesti
toteuttamaan sosialismin
laajenneltua rakennusohjelmaa. -
Vertaillessaan Saksan molempien
osien kehitystä Hrushtshev luonneh­ti
Länsi-Saksan "talousihmettä" vä
liqikaiseksi nousuksi^ joka on suo­tuisaa
tat^äsktfAjnnkttitiHÄ aiheut
tama ja jcffa 6ä käispHi^i se t6'si:
asia, e^a Lä^äsf-Sdl^äua ofl valihis
raaka-aitieifähk ^eMtfr^a, ras-kasteöliisln^
i Miiiiä Msm ei viel^
e h t i i ^ kmHtl ktridaak&i^ä iänsi-
Saksä'ä "tatötrsffifihelstr' ktfn p6r-v
a r i l ^ t ptö^^ttHäisfit iä heidän
isäntänsä höMöstuivat LSiJSl-^ai-san
talötideft laä^atiäfuliaä föh-dosta*.
Itä-äaksa» M t e t k ^ v i ^ n 6^1 i(a1c-ko
aMiää idloUäm jäiieefirdk^n-tamih^
h vdlk^tinmilsa 6lostihteissa
kuin .Um^ä^tiii, jatkoi Hrush^
tshev*. dli idpäeiim raaka-äine- ja'
tarve»(inä1äh't6H liiotava äi^täliui-'
gian perusta ja mohet mudt t^'6lli-suudfeft
. alät. rakennettava' iiudfel
leen sadtti jä tuhannet,tuliöutiin^et
tuotäntoiaitökset. Kaikki nämä 6li
vat ^rittäjh valkeiid tehtäviä. M(it-ta
mbiiihäiiä tästä Saksatf d^mö^
kraa^tineä tasavalta 6ii tänään Eu­roopan
ja nidllMan shdrihii^ia teol-lisuu^
altlöita: teölH^dstuötatihoft
voimiin imäm "s^ 6h t^llis^sti
kehittyhelden lUäfd^h kymden^n
ensiihmiskii j6(tkÖssa.
jokaläeh dbjeiiflivltiän ihmiheri
on sitä JJileltä, m jbs t^hhiltaan
talousihmeestä,' s^ 6fl tai»'ahtuntit
nimehoihäan täällä; Säfesah demo"
kraattis^ssä tasavaildssä; kördsti
Hrushtshev.
SUHTEET SAKSAAN
Puhuessaan Neuvostoliiton ja
Saksan välisten suhteiden historias­ta
Hnishtshev sanoi, että 'ensimmäir
sen maailmansodan jälkeisenä ai­kana
Saksan valUOihiehillB dli voi­maa
ja miehekkyyttä tunnustaa, et­tä.
ystävälliset suhteet Saksan ja
Neuvostoliiton kesken ovat hyödyk
si molemmille maille/ molemmille
kansoille. — He pystyivät voitta­maan
Vlrsäillesiii rauhansopimuk­sen
asettamat esteet, ja maittemme
kesken järjestyivät hyvät suhteet.
Tämä oli viisas valtioteko. Se antoi
ihahdollisuyden rakentaii ja kehit­tää
Saksan taloutta.
ftfämä taloudelliset suhteet olivat
hyödyksi myös Neuvostoliitolle. Jos
ne olisivat icehittyneet edelleen, sii­tä
olisi ollut suurta hyötyä molem­mille
inaille. Mutta ne rikkoutuivat
Hitidrin tultua valtaan. Hyvien naa
puruus- ja yhteistoimintasuhteiden
asemesta syttyi sota.
sodan jälkeen Saksan länsiosassa
luotiin kansainvälisen imp.eridlis-min
aggressiivisten piirien tuella
militaristinen, revanshistinen vai
tio. Saksan liittotasavalta. Tuhla-taaUpa
lännessä miten paljon ta­hansa
sanoja imperialististen suur­valtojen
nykypolitiikan perustele­miseksi,
ei sittenkään voida kiertää
tosiasiaa; että jännityksen pesäk­keen
säilytäminen Keski-Euroopas-sa
lietsdo kylmää Sotaa; kiristää
kansojen Välisiä ja enhen kaikkea
Länsi-Saksan ja sosialististen mai­den
keskinäisiä suhteita. " • /
Mitä Neuvostoliito eh<Jottaa toi
sen maailmansodan jäännösten mah­dollisimman
nopeaksi poistamisek­si?
E i mitään sellaista, mikä toisi
muutoksia niihin olosuhteisiin ja
siihen tilanteeseen Euroopassa» jot­ka
ovat muodostuneet Hitler-Sak-san
murskaamisen tuloksena. Neu­vostoliito
haluaa vain juridisesti
vahvistaa muodostuneen tilan ja
tällä tavoin tehdä revanshisteilie
vaikeaksi uuden sodan irtipäästämi­sen
valmistelun_^
•i L ^ m a j ^ a yhä jatketaan hälyä
ns. Berliinin muurin ympärillä.
Mutta se, mit^: lännessä^ sanotaaii
':muuri^i'^ bn Saksan demokraatti­sen
tasavallan laillinen raja. Se te
kee Saksan. demokraattisen tasa­vallan
työtätekeville mahdolliseksi
katkaista omaa maataan ja vmuita
sosialistisia valtioita vastaan koh­distetun
provokaatiotoimihnan. tä­mä
merkitsee, että Berliinin muuri
palvelee valtioiden välisten suhtei­den
normalisoinnin ja rauhan asiaa
Ön vihdoitikin katsottava asioita
selväjärkisesti. Öri käsitettävä, ettäi
Dt)li ole myytti; vaaii realistineh
valtio, jolla bn oma hallituksensa
ja omat rajansa. Jokaisella suve­reenilla
yaltiblla ori bikeUs rajojen­sa
suojelemiseen ja valvomiseen.
' — Mte ymmlilfrämme niiden sak­salaisten
toiveet; jotka, haluavat
niihdk syhnyitiroaansa yhdistyneenä,
omistaa yhtenäisen, rauhantahtoi­sen
ja dembkraattiBen Saksalaisen
va^tiöh.^ Tläiä* on luöänoiiinen ja sa yliopistossa Wasfi{ngtoMssa. Sitll
laillinen .tölvbmus, itiiihafr ja yh- — ' .•i.^L^.^
t#istoiniinnan |>olitiikkä lähentää tä­tä
tulevaisuutta, sodan ja revanshin
p6h'tiiERä löitöhläa ^en.
ifaxas tie kahden saksalaisen
väiäcöt jfhdistämlsia k^^lev^n on-l^
ioiän ratkaisenUseen ' ön kapi-fälämln
polstamlneh:^' Liinsi-Sak-
M s ^ jirryhtenäi^h I Sakean vai-iibn
niuödostamiijett sosliUiStisella/^
^ l i i a l l a , sanoi Brfisfitsl^k. Tät
lainen <ie ötlsi eil^l^ksbltisln Jä>
vastaisi aikamme henkeä. Saksan
kansan ef n ja','koko 'mabilman työ-'
tiitekevien etuja. Mutta hioiinolli-sestl_
se, milloin ja^jniteniämä
tapahtuu, on tulevaisuuden asia,
itse .Saksan kansan ja vain Sak­san
kansan asia.
Ei voi olla näkemättä, että impe­rialistiset
. voimat yrittävät päästä
^afsa'sta'maah o/riieh etujenpa hy­väksi
näillä saksalaisten luöhnolli-siÖa
tblVeHla pyrkiessään Saksan
deihokraattiseu tasavallan likvidoi-iiiise6q;
sariöi flfriishtshev ja koros­ti:
— fSllainfeh Saksan ongelman
iatkaisefnisen tie ön meidän aika-hafrime
ihabdolton. S^ ön kahsalais-södäh
tiö, se Oh maailmansodan tie.
i ( 6 M E M N vmkiti] J A
' ' t t l S i t EN KÖSlÄf A "
— Aivan äskettäih kansleri Ade
hiHkt, hähfen äänitörvehsa ^itseään
sosialistiksi nimittävä Bfäädt ja
muut Länsi-Saksan j ^ ii.-^eriiinin
taähttrfääkselliset kutsuivat tJSA:n
presidentin käymään .Länsil-feerlii-nissä.
Itse siinä söikässa, että herra
Kennedy matkdsfi täiisi^Öerliinim
öi ole mitään pahaa. Tällaista
"käyntiä" voisi tefvehtiä, mikaii sen
aikeet olisivat hyvät Matta ne,
ötka kutsuivat tiresidefitin^ eivät
letenkään tehneet sitä hyvin vai-kuttimin:
He halusivat saada vah-
,vlstusta epäviisaille revanshistisille
pyrkiihyksilleen.'
— Juuri tämän. vUoksi president­tiä
seurasivat eroava kansleri ja
fhudt länslSaksalaiset toimihenkilöt,
joilla ei oikeastaan ole^ mitään te<
kernistä Länsi-Berliinin kanssa, sil­lä;
kuten me ja meidän liittolaisem
me olemme lUkUisia kertoja lausu­neet,
Länsi-Berliini ei ole Länsi-
Saksan osa. Lehdistön uutisista pää­tellen
USAn presidenti ei suostunut
heti matkustamaan Länsi-Berliiniin
eroavan kanslerin kanssa. Nähtä­västi
hän tajusii etteiotällainen seu­ra
voi olla -heittämättä < varjoa hä-'
nen matkansa ylle.
Se, että Kennedy tuli länsisaksa-laisten
revanshistien pyrkimyksiä
.vastaan, ei voi olla pahoittamatta
niiden mieliä, jotka haluaisivat näh­dä
vahvistuksen- presidentin äskei­selle
esiintymiselle amerikkalaises-leimasl
kah^inväliseA^ tihinieeff
terve arviointi. Siinä Janottiin, ett!
on tarpeellista tarkistaa ja paran­taa
someitäNSirvösteiiiftöön. ire^
ventää kansainvälistä tilannetta^ ja
poistaa kylmän sodan tila.^
f äin^h puheen lätändsestä kuldl
yain ktilihetdista {ȊfvSS fcuh Yhdyi-
Valtoje^ presidentti'iaapdi Länsh
Saksaan ja sitten Läniii-Bei>liihiliii jä
:älkbi .pitää sieflä jo ihan toisenlai­sia
puheita. Jos lukee sen, mitä hää
bh sanonut Lä^i-Saksassa ja eri"-
tyisesti Xänsi-Berliinissä ja vertaa
sitä amerikkalaisessa yliojpistossa
pidettyyn puheeeseen, voisi luulla,
että k^syiiiyksessä oli kaksi eri pre­sidenttiä.
Ön vaikea kuvitella, miten yksi ja
sama henkilö voi näin _ lyhyessä
ajassa ja olosuhteissa, jolloin kan­sainvälisessä
tilanteessa ei Ole ta­pahtunut
minkäänlaisia merkittä­vämpiä
muutoksia, pitää puheita,:
jotka sisältävät keskinäisesti toisen­sa,
kumoavia lausumia, sanoi Hru­shtshev
ja jatkoi, että syynä tähän
on erittäin vaarallinen ilmiö USAn
presidentti kilpailee Ranskan pre­sidentin
kanssa flirttailussa länsi-saksalaisen
vanhan lesken kanssa.
Molemmat koettavat .viekotella hä­nen
kylmän sydämensä, joka usein
kuiskailee sen omistajalle kaikkea
muuta kuin rakentavia ajatuksia.
JOs tämän lesken kanssa flirttail­laan
siihen tapaan kuin tekevät
kaksi kavaljeeria, joista kumpikin
vetää häntä kohti omaa sydäntään,
leski saattaa kuvitellakin, että hä­nestä
riippuu maailman ongelmien
ratkaistu. Todellisuudessa : hänestä
ei riipu paljoakaan, tällainen flirt­tailu
johtaa vain jännitykseen, maa­ilman
tilanteen erittäin vaaralliseen
jännitystilaan. \
Sellaisten kommunisminvastais­ten
puheiden pitämiseksi kuin nii­den,
jotka USAn presidentti piti
Länsi-Saksassä ja Länsi-Berliinissä,
hänen oli ilmeisesti perusteellisesti
tutkittava edesmenneen valtiosih
teeri DuUesin puheita joka saneli
tahtonsa Valkoisessa talossa. Onko
USAn presidentillä tarkoitus palata
tuohon vararikkoutuneeseen poli­tiikkaan,
jota DuUes julisti vallassa
ollessaan?
— Tällainen politiikka ei tiedä
mitään hyvää US Alle. Me puoles­tamme
voimme sanoa: Herrat, hil-jemmin
käänteissä! ääniään ta­kaan
kuin .ovat hajonneet kaik­kien
neuvostovaltion morskaajnis-ta
havitelleiden taaiitumiiksellis-ten
poliitikkojen haaveet, samaan
lapaan kuin historia hautasi
Churchillin, llallesin ja muiden
heidän kaltaistensa kalkki suun­nitelmat,
yhtä malheettomasti tiil-
KOSKA JOKATAPÄU^iSESSASEN TEETtE. HMUZ
; TFRVFVngLLISI& Vli^ J E I T Ä J O K A P Ä I V Ä N VARALLE. .
suunnitelkao etukäteen
edullisin reitti. Se.sodstaa
. R i d ä f
voitte^
hulKemiseen^
IMikäiieHeyoiajaa
edenimäs,0stuRaapa
ulos autostanne.
reoktlokyhyanne.
Kun otatte kylv.
hierokaapa nisROanhe
ammeen lait-iQvostaan,
sekä oikeoita vasemmalio
ettaylösaIa«.SeLon.
porhoin lepo estoa pehit
. . . .
laan hautaamaan Länsi-Saksan
poliitikkojen : revanshisuannitel-mat
ja kalkkien heidän selkänsä
takana seisovien, .heitä tukevien,-:
niiden, jotka innoittavat heitä jiir-jettömibivtoimenpiteisUn
Nenvos-'
toUitto^/lSahaait' demokraattiapa
i«invSttälit<«ösliJUstisteit maiiien^^
\ W i i k ^ b t k&^yhteisÖi l^iSrt
Me: uskomme, että Länsi-Sak-
§än kansa «koittaa fttSeiUSUUaeuta
jua tilanteen arvioimisessa, kasit
tira>^,miteQ valtavan vaannr^i«vanshi
ilÖUtlikka sisältää jar kohtalon­sa
dlniin käsiinsä llf' tUl^ vkati
iiiäaä: politiikkaa. j b B . ^ t a i s l ken
Idlheluja. Saksan. i y S i i t e k ^ Un-sah
i^linedut kui^kääVat ^ sille, etlä
tfh välttämätönti tiarähtaa suhteltil
t9m§f^mft9^.'fäikftiiii sosidl^tl^
siin maihin, jotka haluavat rauhan
turvaamista. c;;;
Hrushtshev korosti, että Neuvos­toliiton
ja Saksan liittotasavallan
kesken ei ole minkäänlaisia voitta­mattomia
esteitä, jotka poistaisivat
yhteistoiminnan mahdollisuuden
niiden väliltä.
On vain yksi tie yhteiskdnnälli-
SUta järjestelmiltään erilaisten val­tioiden
keskinäisissä suhteissa —
rauhanoiäaisen taloudellisen kilpai­lun
tie. Jos kerran yhteiskunnallis-poliittisten
järjestelmien erilaisuu­det
eivät estä toisia kapitalistisia
maita kehittämästä yhteistoimintaa
Neuvostoliiton ja muiden sosialistis­ten
maiden kanssa, niin miksi Län­si-
Saksa ei voisi kulkea tätä tietä?
HiiiShtsh^v tähdensi, että länsi
saksalaisilla on poliittisia ja talou­dellisia
etuja, jotka käyvät yhteen
sosialististen maiden kansojen etu -
jen kanssa. Ensisijassa tämä köskcb
kysymystä raUhasta.
ÖLJYFUtKlJtJPAKKA
Myös taloudelisella alalla on päl
jon seiaista, joka saattaa muodostaa
luotettavan perustan Länsi-Saksan
ja Neuvostoliiton välisten siihteiden
kehitykselle. Historiallisesti ja näi­den
maiden talouden rakenteen an­siosta
ne voisivat olla hyviä kaup-patuttavia
laajoine potentiaalimah-dollisuuksineen.
— Kun kauppakumppani mielen­osoituksellisesti
kieltäytyy täyttä­mästä
aikaisemmin sovittuja tilauk­sia,
ei tätä tietenkään voida bitää
tunnollisuuden osoituksena kauppa-asioissa.
Tässä suhteessa kuvaava oh
äskeinen putki juttu. USAn öljymono
polit pakottivat Saksan liittotasa
vallan kieItäytS'mään toimittamasta
Neuvostoliittoon sUtiHäl^IihittäiSia
putkia. I'ällais6itdlmfenpiteet eivät
Uetehkään aiheuttaneet meille sei
vittäinättöiiiiä bhgelthia. rieuvosto-liiiiöläi&
et ttiötähtdläitttkset lisäsivät
putkieii iuötäiitöä. Kuka voitti sil
nä, että äak^än liittotasavallan Hal­litus
rikkoi NeuVÖstÖliitön kanssa
lehdyn käUpan? USAn monopolit.
Lähsisaksalaiset teollisUustniehet
kärsivät VäHirtgön. Sitäjiäitsi luotta^
mUs äak^n liittotasavaltaan kaup­pakumppanina
on horjunut.
Nikita Hrushtshev tötesi, että L.-
Saksän poliittiset henkilöt noudat
tavat epäviisasta suuntausta, sillä
ife eivät Välitä taloudellisesta va­hingosta,
jbta länsisaksalainen ta-löUäelänlä
joUtuu tässä yhteydessä
karttariiaart.
Hriishtshev sanoi edelleen, että
mikäli lansuaiisalaisel poliitikot
todella haluavat olla. selväjärki­siä,
heidän tule uAbhtaä ilta:
melko tärkeää seikkaa, että Eu­roopassa
ja USAssa toisen maali-kansodan
jälkeen esiintynet ialou-dellinen
nousu on jo^ ajat sitteh
ylittänyt huippunsa. — Sitä em­me
sano pelkästään me, m ^ l l a i -
sefc. näin sanovat myös pdrvarilU-set
talousmiehet. Eräiden kapita­lististen
maiden liikemiespiirit jo
Pre^l^urisepp
paäi^isailansa
; t Helsij^^-i^^NettvostoUitoa.
'i iavyysvaiiuiisl^ta^; JohtiVBiillli
iiii m
'MW
f.
• •. . • • ~" ' ~ —r-,-'
alkavat ryhtyä määrättyihin toi-tnenptt^
isiih lykStäkseen uhkaa­via
järkytyksiä, korosti Hrush­tshev.
' •
Häh lausui edelleen, että Neuvbs-toliittb
voisi Sijoittaa huomattapa
tilauksia Länsi-Faksaan sekä myös
Länsi-äe^iniin, j^ka tarvitse^, ^o-isett
viuahieen vakiintumista 'ja
tilausten takaamista- normaalia jta-loUdellista
kehitystä varten: Omasta
puolestaan Länsi-Saksa ja LSnsi-Bär-niW1?
d^rv^,;^,laä i^eilvoatbiötosta
häitä teoUisuustaväroita, joitä nU-den
on edullisempaa hahkkia ullfoa
kuin tudttaa^itse. i«
R A * K A M J N ^ A V A I N
Neuvostoliiton hallituksen itä­mies
ko)t>sti)i>ainokkaasti, että §^k-san
rauhansopimuksen sohnimiifen
on räälk^lfhen keino suhteiden
normalisoimiseksi Neuvostoliiton^ ja
Länsi-Saksan välillä sekä myös> Eu­roopan'
^ eikä vain Euroopan ^"-^
kaikkien valtioiden välillä. Saksan
rauhansopimusta koskevan kj^y-mykseq
selvittämisen tuloksena Mh-misillä
vahvistuu luottamus raiiäan
säilymisen mahdoUisUuteed ja*^ <lu-jittämiseeh.
Sotilaallisten menb^^en
rasitus vienee ja sen tuloksena
väestön ejii£bso kohoaa. :4
Hrushtshev huomautti, että lä^i-valtojen
aggressiiviset piirit teke­vät
kuitenkin kaikkensa estääks^n
Saksan rauhansopimuksen solmimi­sen.
' S a k s ^ ^ kysymyksen rauhän-
(Jatkuu Siv. 4)
Synniii voiinallä - filmitähdeksi
Suomen laajimmin leviävän työ­väen
uutislehden Kansan Uutisten
pakinoitsija "Taavetti" osoitti men­neellä
viikolla noin vain sivumen­nen,
että maailman vanhimman am­matin
harjoittaminen ja sen synnin
avulla eläminen voi muodostua ny­kyisen
komennon aikana, jolloin ra­ha
dli kaikkien arvojen mittana,
varma iW maineen kukkuloille —
mikäli sitä syhtiälhAi^oitetaan sini­veriseen—
ylimystöön f lukeutuvien
heppujen kanssa.
''!Mutta antakaamme T^iiVetille pu­heenvuoro:
''
Saftonialehdet «eSivät eilen ker-tda,
eitä viime aikoina; kovasti jul­kisen
huomion kohteena ollut eng­lantilainen
ihmetohtori; Stephen
Ward ryhtyy kohdakkoin filmitäh-deksi.
Tietenkin hän saa myös sel­laiset
tulot, jdtica filmitähdelle
kbUlUvat ynhä lisää hiaihetta ja
kunniaa.
Filmissä, jossa arvon tohtori tut
lee esiintymään; on tarkoitus kuva­ta
Christine Keeleriff elämää ja toh
tori Ward, joka on kuulunut Hyvin
oleellisena osaba neitsyt ähri^tifaen
ihaaiiiseen Vaellukseen, näyttelee
filmissä omaa itseään.
Sellaista on elämä täällä länsi­maisten
vapauksien ja demokratian
keskellä. Suurin onni, mikä täällä
ihmistä voi kohdata, on sellainen,
että naisenpuoli joutuu julkisuuden
valokeilaan nk. paheellisesta elä­mästä
suurten pomojen kanssa
Christine Keelerkin on todistanut
oikein tuomioistuimen edessä har­joittaneensa
maailman vanhinta am
maitia. Tohtori Ward puolestaan on
tämän missin kuten eräiden mui­denkin
elähiässä näytellyt sellaista
roolia, vdbta sanotaan sutenöörin
osaksi, .luttuun on sotkeutunut jo­ku
ministeri, joku lordi ja joitakin
muita englantilaisen kuohukerman
edustajia. Sanomalehdet ovat kerto­neet
siitä pitkälti ja leveälti; oikeus­paikoilla
On ollut valtava tungos näi­tä
juttuja) käsiteltäessä ja Miss Kee-leristä
samoin kuin tohtori Wardis-takin
on - tehty kerta iskulla kuului­sia
henkilöitä; Nyt heistä aletaan
tehdä jo. kuten tuli sanotuksikin,
filmiä, tosikeridmuSta prostituoi­duista
ja prbstituoitUjeil kustannuk­sella
elämisestä.
Suomessa ompeluseuratadit luon­nollisesti
kauhistelivat suuren maa­ilman
'Syntistä) elämänmenoa. Nyt
kun tästä syntisestä menosta on tie­dossa
oikein filmikin, he kuitenkin
Huokaavat fo ihaätukdesta. i a td
hänriet nubret tytöt kaikkialla maa­ilmassa
haaveilevat salaa ja ehkäpä
julkisestikin sellaisesta elämänuras­ta,
joka johtaisi yhtä kauniisiii]i tu­loksiin
kuin Miss Keelerin uraUd.
sellaista on kaksoismoraali. Se i l -
nlehee inonissa muodoissa. Sen mu­kaan
naiselle ei ole sallittua se syn­ti
mikä on sallittu miehille, vaikka
synti sattuukin olemaan sellaista,
jonka tekemiseen tarVitaan aina
inölempien sukupuolten edustajia.
&m. moraalikäsityksen mukaan on
oikeastaan'niin, että esim. kuuden­nen
käskyn rikkOmihen ei oikeas­taan
olekaan mikään synti muutoin
kuin siinä tapauksessa, että siitä
joutuu kiinni. Ja jos siitä joutuu
kiinnikin, niin miehenpuolen kun­nia
siitä oikeastaan vain kirkastuu:
(katsohan kai-jua, onpas kova kave­ri!)
mutta naisenpuoleri maine me­nee,
jollei kysymyksessä ole oikein
suuren luokan tekijä, jollaiset nou­sevat
-aina vain suurempaan mai­neeseen
ja kunniaan mitä enem­män
Heistä puhutaan — pahaa . . .
Tavallisten poroporvareiden kes­kuudessa
kunniallinen nainen on se,'
jolle ei ole sattunut vahinkoa tai jos
vahinko on sattunutkin, se on voitu
salata tavalla tai toisella. Mutta au­ta
armias, jos joku tyttönen sattuu
horjahtamaan nuhteettoman elämän
pitkospuilta niin pahasti, että siitä
koituu nk. seurauksia, silloin häntä
osoitetaan sormella ja ensimmäise­nä
ovat osoittamassa ne, joille vas­taavanlaisia
horjahduksia olisi saat­tanut
sattua tusinoittain ilman tuu
ria, tekniUisiä apuvälineitä ja toh­toreita
. . . Paljon puhuttu synti ei
siis itseasiassa olekaan syntiä,: vaah
sitä on vasta synnin seuraus l :\.
SeUaista on elämä yläluokkien ja
korkeimpien huippujen keskUudeS
sa.: Eikä "eläm&^^ vierasta liene ta­valliselle
kattsailekaan«, ;TavaUiyea
kansan keskuudessa asia kuiträikin
hoidetaan 'luonnollisemmalla tayal-lo.
Joku. Miss Keelerin tapaineii ja
maineinen henkilö tavallisen .I^n-san
riveissä saa sen nimen, joka ^hä­nelle
kUuIUd jä sellainen setä, jbka
on sotkeutunut yhteisiin asiottiin
tuollaisen neidin kanssa, saa par­haassa
' tapauksessa kuhmUn jcal-juunsa
eukkonsa kaulimesta ja huo­noimmassa
tapauksessa joutuu, jMe-lä
olemaan kuhmun lisäksi niuidta-kin.
Filirie^ä näistä tapauksista, bi
rustata, eikä ole väliksikään.
— Taavetti.
- * * *
Oikeastaan, ei ylläolevaan sbnisi
mitään enää lis^tS. Mutta fcun
"Taavetti;^ on jättänyt käyttamlttä
hyvän "business" tilaisuuden.-7-" pi­dättynyt
teki|äpalkklon tavoitteld^
eli filmin' nimiiuonnoksen esittlmi-sestä,
me paneihme ldsikkamn^< tä­hän
yhteiSeefi Soppaan ehdottai|iiilla
filmin; nimeksi: ' Herrasväen j ^ n i -
verisen osan pimppi (pimp* -i-^pa-rittaja)
4^ jt^än.en tallinsa kaunotta­ret."
\ " "
Vaikkanesitetty nimi onkin pipcäh-kö,
niin se olisi kuitenkla slksiHu.
tiaava", eUH sen lUUItsi Vettvilti M l -
jOdflia dbOarislta eibUi^ät^äU^n
kass{ildvMl6 diitbm
rdja: teujiiiiakiiioriä mm
jällekin. -'Paremmin asiaa r
tuaimiie lädvtttdiiillid käitgaia
hiUUonnbfaen asiaäi
iti Helsingiii lentoase- .
'knim loppann jk*|4- .
laa eiott^mg^ ;kottiiiiwhap.B<p/; ^ri
Yhdetä presiiilHti^MaOrispppin
kanssa ilipiU.^li^itteltt,: myös Neu-
VostolutSh., vdtUtJ^tiHnan . jäsen,
prof. V^!ibr£i.täiikiäl. Valtuuskun­nan
mujgii.jSsi(heti' ttirof. Vihrpv, ja
titäsihtd^H :zati|iäV«moittav2(^„ pa­luumatkansa
tänään torstaina» T<.V
Presidentti MuUrisepp saapui.^uo- 1* V
meen viime, torstaina. HSh tapasi I i 3^^^ i !^
m.m. tasavallan presidentuTja ulkch
ministeri Veii'Merikosken sekä osal- .
listui valtuuskunnan jäsenten kans­sa
Kotkassa järjestetyille Suoipen
ja Neuvostoliiton ystävyyspäiviUe.
Lisäksi hän vieraili Turussa. , f';
;j Vieraita saattamassa S^utdlk^
diivat mm. suurlähetttf9§ A . .Zä-harov.
Suomi-^Neuvosbllirtö:$,ett-ran
puheenjohtaja, prof. (xöraa von
Bonsdorff ja pääsihteeri Toivp K|t'-
vonen :^ek^ seuran toimihenkilöifii.
Liberia karkoittaa
portugsdjUaiset ./l
MonrOvla. — Liberian halllttiä (ii-lee
etsimään ja -karkpttalrtaäh kaik­ki
maassa olevat Portugalin kan^-
laiset, ilmoitti Liberian oikeusmi­nisteri
Joseph Garbef.
Tätä toittiettpidettä pidetäälf *tö-loksenaportugalilais-
ja efelä^ifrik-kaiaisvastaisista
päätöslatiselmistä;
jotka hyväksyttiin Afrikan huippu- H 1
kokouksessa.Addis Abebässa äsket-tätu.
Erästä,Portugalin kansalaista, jo­ka
on Virkailijana AAertfcatt Ait-
\vaysissa.Liberiassa, kehotettiin läh­temään
maasta kahden vUorbkaUden
kuluessa sen johdosta, että hän oh
esittänyt loukkaavia arvosteluja: hal­lituksesta.
A .
J P
i i i