Vapaus, November 19, 1921

              Sivii2. Vapaus, Lauantailta, MarrasL 19 p.
Kansainrosvojen hukkalaskelmat
Canadan suomalaisen työväestön äänenkannattaja, ilmes- Chemnitziläisessä toverilehdessä ön ilakoivan kir- '''^"H!'Sr"''°''''''"''^^^^^ ipelä kirjoitus siitä, kuinka sodan kummallakin puo-
Vastaava toimittaja. Toimitussihteeri.: y j a juoksuhautoja luvattiin voiton jälkeen luoda oma-
V A P A U S imaa vrltilarhaksi hävinneen maan kustannuksella, mut-
(Libertr>) . „ \ r, u
The only organ of Finnish VVorkers m Canada. Pub-iished
in Sudbury, Ont., every Tuesday ''^
Saturday.
Thursday and
Advertising rates 40c per CO}, jftch. Minimum charge
for single insertion 75c. Discouiit on »i»nämg advertise-ta
kuinka n\1 sodan jälkeen on käynyt selville, etteivät
nämä laskelmat pidä eivätkä voi pitää paikkaansa, kos­ka
sola on heikontaoyt niin maan kuin toisenkin, ettei
yksi voi toisen kusts>ft»Hjksia suorittaa ja koska kapi­talistisen
järjestelmän-vallitesga ei toisesta maasta voi-ment.
The Vapaus is the bestadvertjsjng roedium among gji^ää toiseen mitään suurempia lavarsmääriä il-the
Finnish Pcople in Canada.
Ilmotushinta 40c palstatuumalta- — Alin bmta kerta-ilmotnksesta
75c.— Kuolemanilmotukset $2.00 (moiBtO'
värsyista 50c. kultakin lisäksi). — Kihlaus- ja aviolntto
ilraot. alin hinta ?2,00, nimenmuutosilm. (muuten kuin
avioHittoilmotusten yhteydessä ?2.00 kerta. — Ayioeroil-
«otukset $2.00 kerta (2 kertaa $3.00. - Svntymailmo-tukset
?2.00 kerta. — Halutaan tjetp j». 9sojtej|jnetBk?et
?1.00 kerta (3 kertaa $2.0()). — Kaiji!§{s Öffl9»H9,
joista ei ole sopimusta, tulee rahan seurata mukana.
' h . TILAUSHINNAT:
Vanajaan yksi vk, ?4.00. puoU vk. $2.25, koh«e kk,
'^'yiäy^l^^^ $B.BO» p\ian vk.
'mm ?äfeä» et tulla täfefettämäan,
la dH takatikiset...
13.00 ja kq)m§ p-. $
• Tila«l«siäv Jolta. 6
yitttyaimmlesten JQ]
Vapauden koritbfi jä löijilitil* öft y\JWty Bö!Wing,
Lohiö SU ^'uhellA 1038. J'öelidWte l
Bok65t Sudbury, Ont.
jos ettö milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
fiarjeeseenne, kirJoltakaa uudelleen Jiikkeehoitajan per­soonallisella
nimellä. !
J. V. KANNASTO. Liikkenhoita^a,
Regifitcred at the Post Office Department, Ottawa, as
iiui.nnd class matter.
Hyvä vuodentulo ja farmarien
I asema
man, ettei vastaanottavan maan talous «iten nmk\ pe^-
rikaloon.
Lehti huomauttaa sitten, kuinka ententeraaat ensin
sopivat siitä kuinka paljon Saksan olisi niille makset­tava,
kunnies huomattiin, että oli viisaampaa sopia 'siitä,
}{uinka paljon se mahdollisesti kykenee maksamaan,
suunnasta
tapahtunut muutos; kun Venäjän
vii ja vimpia seutuja kohtasi kato tä­nä
vuonna; ja kun nälkäisten avus­tamisen
yhteydessä Neuvosto-Venäjä
on joutunut koko mailman työväes­tön
välittömän huomion aineeksi; ja
kun kaikkien maiden kapitalistit ja
imperialistit ovat olleet pakoitettuja
kiinnittämään nälkäisten avustuk­seen
huomiotaan, peittääkseen sitä
eri maiden työläisten voimakasta so­lidaarisuuden
tunnetta, joka ilmenee
mik&ieten. avustamisen yhteydessä
valjanj^csBjouksellista Venäjää koh­taan,
oygj feöMJen maiden vastaval-lankumoukaelljggt
ja imperialistit
nälkäisten ävustamigen ^toldessä
järjestäneet voimakkaan vastavallan
Kun Venäjän talouspolitikassa on tehtävät, kehittää tuotannollisia voi-ta
tämänkäKri «vaatimattoman» pil^kusumraah suorit'tgyäi sen toivo
mia maatalouden alalla vain pikkupor­varillisen
talouden kasvunkin muo­dossa.
Proletariaatin ja talonpoikais-ton
keskeinen ^suhde taloudessa, t.s.
sellainen vudfovaikutus; joka aukai­sisi
alaa tuottavain voimin kehityk­selle,
astui kirpeänä ratkaistavaksi.
Tämä koko vallankumouksen pe­rusteellinen
ristiriita, kommunismiin
kehittyminen luonteeltaan pikkupor­varillisessa
maassa, ilmeni räikeänä
sosialisena ahdinkotilana.
5 gg °" lähettää joulurahat omaisilleen ja tuttavilleen =
S Vanhassa synnyinmaassamme on taas tullut him^r '"""5
E °«>nen omaiset isä ja äiti, veli ja sisko, sekä LS^
- i""^«t ovat puutteessa. He leikin o?en&t P3 51
ja odottavat pientä apua. "Jen^<i\<*t icateasj täi,^ SJ
S viattomat lapset
S puolen meren '
Parhain apu jpn pieni rahalahja.
Sen voi lähettiä meidän kauttamme.
Niin pian kuin hallituksen ja muitten tilastotoimis­tojen
arviolaskelmat vuodentulosla tulivat julkisuuteen
"tänä syksynä, julkaisivat johtavat poryarilehdet pals-tamäärin
kirjoluksia «tulevasta hyyinvoinnisla». Ne
kertoivat niitenkä runsas vuodentulo aiheuttaa sen, että
maanviljelijät makselevat kiinteismistö- y.m. lainansa,
joten pankit saavat paljon rahaa ja niin ollen kireä ra­hapula
katoaa. Samoin ne kuvasivat, mitenkä maanvil­jelijät
ostavat uusia koneita y.m. nianviljelys-ja koti-taloustarpeita,
joten teollisuuselämä saa uutta voimakas­ta
virikettä ja työttömyys katoaa kuin itsestään.
Ja vuodentulo — varsinkin nisusato — olikin aika
runsas. Sekä Canadian Pacific että hallituksen rautatie
on ollut täydessä työssä kulettaessaan toinen toistaan
euurem^Jia viljalasteja lännen suurista maanviljelysval-lloista.
Viljaelevaatlorit rautateitten varsilla ja kak-soiskaupungeissa
eivät ole kyenneet antamaan suojaa
sille suurelle viljan paljoudellci minkä lännen aavikot
tänä vuonna antoivat. Höyrylaivat sisäjärvillä eivät
niinikään ehtineet kulcllaa läheskään riittävässä määrin
viljaa itä-Ganadann, tehdäkseen tilaa uudelle, rautateit-
'tcn länneltä kuleltamille, viljapaljouksille Fort Willia-min
ja Pori Arthurin clevaalloreifesa.
• JVfutta kävikö porvarilehtien ennustukset toteen? Ri-kastulvatjio
maanviljelijijt? Ja tuoltiko hyvä vuodentu­lo
hyyinvoinlin maalle?
t El gluncpiiinkäänf • Yä«n juuri aivan päinvastoin,
lviaanviljclijät eivät nyt saa viljastaan juuri mitään, tai
saavat niin vähän, eitä he ovat alkaneet käyttää sitä
jjiölltöalrieena; Jopa Itinllen maanviljelijät ovat niin m
tikiiyhiä, eitä viiiiiö viikolla kokoontuivat Saskntchexy-niii
mäakuni\aii maanviljelijäin järjestört edustajat kön-ventiohiinsä-,
pyytämään velkojiltaäil xneilläuVuvytystä
iartkeaviih velkoihinsa nähden», kbskä viljamarkkinat
ovat niin huonot, etteivät maanviljelijät saa tuotteistaan
juuri mitään, ja niin ollen eivät Ke tällaisena hyvänä
vuotena kykene maksamaan velkojaan edes siinä määrin
kuin huonompina vuosina. Työttömyys ei ole myöskään
vähääkään lieventynyt eikä rahapula helpottanut, päin
vastoin, molemmat käyvät yllä. kriiliUisenimiksi.
Minkätähden viljamarkkinat pvat huonot? Sentäh-deh
että Europan maat, jotka larvitseisivatsuunnatto
mat määrät viljaa ovat ostokyvyttömiä eikä niillä ole
luottoa Europan valtioitten yararikkotilanteen vuoksi.
Toisekseen viljatruslit ovat koonneet viljaa varastoihin­sa
ja odottavat — määräläkseen sille monopolihinnat.
Tässä meille todisluu uudelleen selvästi kapitalisti
sen talouden räikeät ristiriidat ja nurinkurisuudet. Sa­maten
kuin työläinen joka on luotlanut ylituotantoa,
joutuu työttömäksi, samoin joutuu maanviljelijä, joka
on saanut runsaan sadon, potkituksi pankkiirien, vilja
ja rautatietrustien ja konekauppiailten y.m. kynijäinsä
riistämänä pois tiluksiltaan. Edelleen käy meille sei
vaksi, että pieil- ja keskikokoiset maanviljelijätkin, niin
ilsenäiseltä kuin heidän asemansa näyttääkin, ovat suur
pääoman riislo-orjia, jotka nyljetään yhtä puhtaaksi
kuin varsinaiset palkkaorjatkin ja sitten pannaan keppi-kerjäläisinä
maantielle.
Myöskin on meidän huomattava kuinka kiinteä ko­konaisuus
kapitalistinen talouselämä on. Yksi maa ei
voi olla riippumaton toisen eikä toisten maitien talous­elämästä,
eikä yhden maan varsinainen kansa voi elää
hyvinvoipaa elämää, huolimatta runsaasta yuodentulos-ta,
jos toisissa maissa kansa on ostokyvytöntä,__
Näin ollen huomaamme sangen selvästi, ettei hjTä
vuodentulo hyödytä maanviljelijöitä eikä työläisiä.
Trustit anastavat vuodenlulorikkaudetkin haltuunsa ja
pitävät viljavarstoja huoslassaan, koko mailman kau­punkilais-
ja maalaisraatajien nähdessä nälkää, kärsi­essä
puutetta ja maksaessa elintarpeista huikeita hinto­ja,
jotka suuret monopolit ovat niille asettaneet.
Eikö olekin nurja tämä kapitalistinen järjestelmä?
taminen ei voinut tulla kysymykseen pelkästään ra­hassa.
Oli turvauduttava »\h myiJs' tavaraäuorltukRiin.
Mutta täBSekin ilmeni laskekaan ttäikkötii, ffiistä lai-m&
Miam toverilehti kirjoittaa iiäiitikään:
Sodan päätyttyä, jolloin fertl&ntemaiden tavaranälkä
oli vielä varsin suuri, ryntäsivät nämä maat Saksaan
ja ottivat tavaroita ilman mitään mittaa ja määrää:
laivoja, vetureja» vaunuja, elävää karjaa. Lisäksi oli
Saksan hankittava Ranskalle suunnaton maara hiiliä.
Mutta pian tapahtui käänne. Tuli maailman talous­pula;
Laivoja oli liiaksi: saksalaisilla laivoilla ei ollut
mitään menekkiä. Saksalaiset kapitalistit saattoivat
ostaa — niitä takaisin pilkkahinnasta. Ranskalaiset
varastot täyttyivät saksalaisesta hiilestä. Pohjois-Rans-kan
hiilituotamiolla ei ollut mitään menekkiä. Ja niin
ostettiin saksalaista hiiltä — takaisin Saksaan. Missä
luonnonmuodossa siis on suoritettava kolme miljaardia
vuosittain? Kultaa ei Saksa tuota. Elintarpeita ei
se voi hankkia. Se ei voi kullavelkansa maksamiseksi
tarjota uikomaille muuta kuin teollisuustuotteita: hiil­tä,
rautaa, koneita, kulomotuotteita, kemikalioita jne,
Se voi valuuttansa halpuuden vuoksi kilpailla maail­manmarkkinoilla,
ja se voi tämän tehdä senkin vuoksi,
eitä sen työväestö on paljon huonommissa olosuhteissa
kuin kalliimman valuutan maissa. Niinpä lähettää se
halpoja keniikalioja Englantiin, mikä tyrehdyttää Eng­lannin
kemiallisten tehtaitten tuotannon. Tämän joh­dosta
säätää Englannin parlamentti saksalaisille kemi­kalioille
korkean tujlin. Ranska ja Amerika taas pys­tyttävät
korkean tullimuurin saksalaista rautaa, konei­ta,
ym. vastaan, koska niiden teollisuus muuten menisi
perikatoon. Saksa ottaisi maksaaksi^en velkansa raken­tamalla
taloja Ranskan hävitetyille alueille. Mutta
ranskalainen rakennusteollisuus protesleeraa sitä vas­taan.
Maksettakoon joka vuotinen velkaerä missä luon­non
muodossa tahansa, aina menee , vastaanottavan
maan Jokin teollisuudenhaara perikatoon. On siis täysin
mahdotonta ratkaista talouspulaa sillä että voitetut
maat s,u6riltavat voitetlujen kusannukset, koska voite­tut
eivät voi omalta kulutukseltaan luovuttaa vaaditta­vaa
tavarainäärää ja koska voittajainaalkan eivät vuo­rostaan
"voi pilaa sitä vastaan vahingoittama
Jalouttaan,
Puolan romahdustilanne
PuöläSsä vallitsee sellaiiieti l&löudiellineH pula, että
sillä o» ilmeinen katastrofin luohiie. Markan arvo las­kee
herkeämättä. Yksi frangi irlaksaa jo neljättä, sa­taa
markkaa. Joka päivä painetaan 500 ffiljoonaa pape-rimarkkaa.
'Vajaus budgetissa 80 miljaardia. Työväen­luokan
maksettavat verot ovat murhaavat, kurjuus on
yleinen, lakkoja on jatkunut useita kuukaii!»ia, elämän-kalleus
maksaa tyrmislyttävästi. Lakot oyat taloudel­lisia
luonnetta, mutta viranomaisten kuristustoimet työ­väestöä
vastaan eivät ole sitä väliemmSn raa'al. Työ­läiset
ovat ajaneet tiehensä johtajat, jotka eiyäl^olfe
mitään muuta kuin ^kapitalismin agentteja.
Näyttää siltä, elia maa alkaa o^lla kypsä valtanku-mouksellc,
ja että vallankumous on „ eittämätön. Tu­leva
talvi muodostuu hirveäksi proletariaatille ja nälkä
ajaa se^l vastustamattomasti taisteluun puolais-ranska-laisla
pääomaa vastaan. '
Koko mailman työläisten silmät ovat suunnatut
murhenäytelmään Volgan varsilla, multa samaan ai
kaan ei aavislelakaan mitä tapahtuu Veikselillä. Tässä
mitä muudan taantumuksellinen, Puolan ohranan pari-silainen
äänenkannattaja kertoo:
«Syyskuun alussa tunkeutuivat Lodsin ja Kalishin
piireistä lähleneet, kivääreillä ja muilla aseilla va
rustetut työläisjoukot Posenin maakuntaan, sälyttäen
malkansa varrella kuormiinsa kaiken minkä käsiinsä
saivat, puiden jopa viljatkin ja tuoden täten hankki­mansa
saaliin lakkoseuduille. Liike on levinnyt kaut­ta
Puolan. Hallitus on muodostanut erikoisen miliisin
ja ratsastavan poliisikunnan suojelemaan tilanomaisia
työläisten valtauksilta. Kautta maan kohoavat hätä­huudot
ja lakkoja ja vallankumous voi puhjeta milloin
hyvänsä.»
Varmalta laholta on saatu tietää, ettei Ylä-Slesiassa
leiriytyneiden joukkojen tehtävänä ole marssia Neuvos­to-
Venäjää, vaan Puolan nälkiintyneitä työläisiä vas­taan.
Slesiaan on lähelelty lisäjoukkoja Puolan ja Rans­kan
hallitusten käskystä, jojden käsissä on koko teol­lisuus
Lodsissa, Kalishissa ja Tshenstohovissa. Puolan
hallitus ei luola omiin joukkoihinsa ja aikoo sen vuoksi
käylliiä vieraita joukkoja kapinan kukistamiseksi.
Mutta millä verukkeella liittoutuneet lähelläväl jouk­kojaan
Puolaan? Vastaus on hyvin yksinkerlainen ja
— Kapilalisliluokan keskuudessa kasvavaa soiida-j .^»"''»"^"'"«^^^^^ julistettua järjestäisi Puolan
riouutla vastaan voi työväenluokka asettaa ainoastaan ^"'^öj-bjä ja tällöin olisi kansainliitolla syy
työväen kasvavan solidarisuuden ja toiminnan. - In- "'»«f^»» HiHouluneel lälietlämään sotilaita «palautla
dustrial Pioneer. maan järjeslyksen»,sts. murskaamaan vallankumous.
\\ takapajuisessa maassa, Jdi)kä tU§-
lantdtävassä talonpoikainen itsenäi­seen
yksilölliseen tuotantomuotoon
pyrkivä pikkuporvariilineh talous­muoto
näyttelee vielä pääosa^, tämä
pikkuporvarillinen talonpöikaisto
vastavallankumouksellisen pöftfälfis-ton,
varakkaimpien ^talonpoikain,
avulla nousisi. kukistamaan työväen
luokkavallah ja tuhoamaan vallanku­mouksen
saavutukset, on paikallaan
selostaa amerikkalaisille luokkatove­reille
Venäjän talouspolitikan' uutta
suuntaa, sillä siitä ovat ei ainoastaan
Venäjän vastavallankumoukselliset,
vaan kaikkien maitten kaikenkarvai­set
sösialistipetturit värkänneet sen
paäviulun, jota vastavallankumouk­sellisessa
agitatsionissa kaikissa mais­sa
soitetaan. He nim. väittävät että
täällä olisi luovuttu kokonaan kom­munistisesta
ohjelmasta ja asetuttu
kaikissa suhteissa ja lopullisesti ka-pitallisesti
talousmuodon kannalle.
Tov. Bucharin on kirjoittanut teok­sen
nimeltä «Ylimenokauden talous­tiede
», jossa hän tietysti selostelee
uutta talouspolitiikkaa. Mainitun
teoksen osa nyt ilmestynyt suomen­kielisenäkin.,
Hiljattain kirjotti tov.
Bucharin Moskovan Pravdassa artik­kelin,
«uudesta suunnasta talouspoli­tiikassa
» joka pääpiirteissään julais-tiln'
suomenkielelläkin, Liitämine
sen tähän, sillä senkin perusteella on
jb melko helppo nähdä, minkä verran
eri maiden' sosialistipetturien, ja
kaikkien muiden vastavallankumouk­sellisten
väitteet Venäjän kapitalis­min
kannalle siirtymisestä pitävät
kutinsa.
Syyt talouspolitiikan muutokseen.
«Uuden suunnan» syyt, ovat syväl­lä
talouspolitiikkamme uumenissa.
Ne ovat ilmenneet ulospäin tavatto­man
kärjistyneenä sosialipoliittisena
pulana keväällä 1921. Meidän n.s.
«sotilaallisen kommunismin» kautem-me
taloudellinen politiikka, ei ole-omaa
mukseltaän ole voinut olla tuottavain
voimain kehittämiseen suuntaunutta
politiikkaa. Kaiken ytimenä ole­vaan,
maan punaiseen puolustukseen
oli käytettävä kaikki aineelliset varat
järjestävät voimat, lyhyesti sanoen
kalkki talouden «kvalifi^oidut» ainek=
set. Asiain näin olieri oli kansanta­louden
päätunnuksena säädä' Viivyt­telemättä
tuotteita, vaikkäjfiä tuotta­vain
voimain jäytähiisfeA* kustannuk­sella.
Kaiken huöYnion keskuksena
oli vain «ottää^ eikä «tuottaa», ottaa
lyhimmiii %jän sisällä puna-armeijan
ja puöläslustoimen palveluksessa ole­vien
t>ll6tantolaitosten työläisten' hy­väksi.
Voiton saavuttaminen vasta-kUmouksellisista
voimista on histori­allisena
oikeutena tälle politikalle.
Näin ollen «suurinitelmaii mukainen
tarkoitusperäisyys» kohdistui pääasi­allisesti
vain taloudellisen kulutuksen
oikeaan jakoon, itse tuotannon jää­dessä
toisarvoiseksi. . ,
Erittäin selvänä ilmenee tämä maa
taloudessa. Siinä politiikka keskit­tyi
' miltei yksinomaan elintarpeiden
'politikoimiseen,» t.s. takavarikoivaan
pakkokeräysjärjestelmään. Tämän
järjestelmän vallitessa yksillöllinen
tuottaja, talonpoika, menetti kiihok­keen
laajentaa tuotantoa, ajatellen
laajensipa kylvöalaa kuinka paljon
tahansa, kaikki liikenevät ottavat,
osan vain elatukseksi jättävät. Tä­ten
oli olemassa ristiriita yksityista­louden
kehityksen ja meidän pontik­kamme
välillä. Mutta koko Venäjän
maatalous on talonpoikain taloutta,
niin meidän talouspolitikkamme so­dan
aikana, pakosta kylläkin, oli asi­allisessa
ristiriidassa maatalouden ke­hityksen
kanssa. Siten ahdinkotila
maatalouden kehityksen alalla oli pa­kostakin
kärjistyvä, kuten todellisuu­dessa
on käynytkin . Mutta kun teol­lisuutemme
tukena on maatalous,
niin tämä kaikki merkitsi samalla pu­lan
kärjistymistä yleensä koko kan­santaloudessa.
Tästä kiertämättä johtui seuraava.:
Kansalaissodan aikana vakiintunut
luokkain välinen tasapaino ei perus­tunut
«normaaliseen» taloudelliseen
kehityskulkuun, vaan pToletariaatinr
ja talonpoikain sotilaalliseen yhteis-etuun.
Tietysti tämä sotapolittinen
liitto, perusti taloudelliselle pohjalle.
Proletariaatti sai leipänsä puolusta­essaan
talonpoikain maata ^ilanher-rain
pyyteillä. Mutta simalla oli täy­sin
selvää, että heti sodan päätyttyä,
puhtaasti taloudelliset vastakohdat
tulivat kärjistymään äärimmilleen.
Siirtyi päiväjärjestykseen Tatkaisu-
Yleisen taloudellisen rappeutumi­sen
kuluessa tuhoutiiu kaupunki no­peammin
maaseutua; viljasta mää­räilevällä
on taloHdellJsesti suurepipi
valta kuin kaupUnkiteölHsUUtta tuot- _ , _ » „ _ . ^ „ „ .
tavilla. Maaseutu vapautuu talou- 5 , . , V '•«"^^SKUSTANNUKSET:
dllHiiill kaupungin vallanalaisuu-1 ^^''^^ S ä ^ $3.50 ^ ^ ^^
sikäli kuin tliottävl§n voimain i , .. . , .. ^.
Kysykää erikoiskurssia siiiirille siimmille.
Toiminta nopeaa ja perillemeno varma. . £j
Yli 2000 eri lähetystä tehty jo tämän vuoden ajalla, '•• ' t\
Lähetetyn rahan arvo tähän mennessä tällä vuodella.vli Säftnnn/^ ^
Rahaa välitetään myöskin kaifckim Suomen p a n S n : 1
i^^i^M,,^*%«"tyksemme ovat Suo 1
tuhö^töÄlfteh valtaa alaä. Tällälnön
=on asiaii ^ bllut sodan äikääa-Säl.
kissa mafesa-. Näin oA k ä j ^ ^ Vfenä-jällft,
missä t a i » \ r ä ÄÄ Vaaka on
feallistunut eduksi falliseen verra­ten.
Tämän »lisäksi ori valtiovallan
käsiinsä ottaneen Venäjän työväen­luokan
tullut sirotella voimiaan 160-
miljoonaisen väestön hallintoon,. pu­na-
armeijaan j.n.e. Teollinenrappe-utuneisuus
muutti hujomattavan osail
työväenluokkaa maaseudtin käsityö­läisiksi,
kaupunkeihin jäänyt osa taa­sen
vaihtui toisen laatuiseksi pikku-tuottajaksi,
valmistellen pikkurihka-maa
siten työskennellen yksilölliseksi
hyödykseen. (Elintarvetilanteen ol­lessa
ahtaan, tehdastyöläiset alkoivat
valmistella tehtaalle kuuluvasta raa­ka-
ainesta, tavallisella työajalla kai­kenlaista
pikkurihkamaa, Icuten me­tallityöläiset
savukkeen sytyttäjiä,
vaatetustyöläiset kaikenlaisia vaat­teita,
joilla vaihtoivat talonpojilta
lisää elintarpeita jne.) Sekasortoi­sissa
oloissa, muuttuu proletariaatti
pikkuporvarilliseksi. Savukkeen sy­tyttäjän
valmistelijan etu tähtää suo
raan vapaaseen kauppaan, kuten kä­sityöläisen
tai talonpojan välitöa.etu.
Viidestä miljoonasta työläisestä tus
kin miljoonaakaan, yhdessä 700,000
kommunistin kanssa ovat vastusta
neet vapaata kauppaa. Asiain tällä
•kannalla ollessa pikkuporvariston pai­nostus,
joukkoproletariaatille nojau­tuvan
sotilaallisen kommunisittin re-alisten
ristiriitain lisäpainostuksena,
uhkasi pyyhkäistä proletariaatin dik­tatuurin
pois vallasta. Täten poliit­tiset
ja taloudelliset syyt sulautuivat
yhdeksi kokonaisuu;dekC"""Fi:"'öietari-aatin
oli pakko ottaa varteen luokki­en
välisten voimasuhteiden muutos.
Proletariaatin puolueen velvollisuus
oli näissä muuttuneissa suhteissa
asettaa itselleen uusi tehtävä, kohot­taa
tuotannollisia voimia." Armeijan
hajalle laskeminen, nälkäsaarron lak­kauttaminen
ym; ahtoivat jo realisen
mahdollisuuden tähän suuntaan. As­tui
taas esiin uusi vaihekausi, on käy­nyt
välttämättömäksi laskea myös
«uusi suunta.»
«Uudeii siiunhän» päätarkoitus.
Kaikkialla ja kaikkinaisissa olo­suhteissa,
minkä tahansa taloudelli­sen
tai polittisen suunnan vallitessa,
kommiinimin luomisen perusedelly­tykset
ovat suurteollisuuden ed,ut.
Suurteollisuus on lähtökohtana kai­kelle
teknilliselle kehitykselle, se on
kommunistisen yhteiskunnan talou­dellisten
suhteitten perusta, se on
kommunistista vallankumousta tote­uttavan,
teollisuusproletariaatin, so­siaalisten
voimain tukena. Tämän
vuoksi tuottavain voimain kehittämi-
Tästä selviää, että suurteollisuu.
päätehtäviä ön vaurastuttaa suurte­ollisuus.
'
Mutta suurteollisuuden voimista:
miskysymyksessä me 'heti törmääm­me
arkaan asiaan, varastojen, kuten
elintarpeitten, raaka-aineitten, kor­jausvälineiden
ym. välttämättömyy­teen.
Tällöin olemme menehtyä tai­kavoimaisten
vaikeuksien alle, teolli­suus
tarvitsee tuotteita, tuotteiden
saamiseksi tarvitaan teollisuutta jne.
messa maksetut rahojen vastaanottajille Numeroon 672 a-sti' T- -
man isaksi ovat kaapelilähetykset N. 713, 715. 716 rayiS^s ='
omaisille vastaanottajille Suomessa maksetut s-
I Box 69,
5 Torontossa ottaa rahavälityisiä vastaan A T
s fair Ave. ' "
VAPAUS, 1
Hill, 177 M e , I
5lllllHlimHIIIIHHHIIIIIIlIIIIIIII||imillIHIin
äiHiHiiiiHimiiimnHiiHiHniiiiHiiiiriHiiniiinnimiiimiiniiiiiiiin
1 VAPAUDEN KIRJAILTAMAT f
S , • •
i , Tähän mennessä ovat seuravat osastot meille iimottan^^ -j
= levänsä toimenpanemaan kirjailtamat Vapauden chyväkM: =1
i BBAVER LAKE, ONT. i
= COBALT, ONT. ' :
= . FORT WILLIAM, ONT. l
S SAULT STE. MARIE, ONT. f
5 Kuka on seuraava? •
= - , TOV. VAPAUDEN KONTTORI:
^niiniiiiiiiiMniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiniiiiiiiiiiiiiiiiiiin
Epistola farmareille.
Joku aika takaperin, eräässä artik­kelissa,
jossa koskettelin maanvilje­lijäin
suhdetta luokkataisteluun, huo­mautin
että yhteiskunnassa, jota pe­rustuu
.riistoon, täytyy riiston etu­päässä
kohdistua .semmoisille. älSille
missä sitä vähiten voidaan torjua ja
^ttä maanviljelijän amniatti on juuri
se alai Joskin tämän väitteen voi to­distaa
paikkansa pitäväksi milloin hy­vänsä,
niin tarjoaa juuri nykyaika
siihen erittäin hyvän tilaisuuden, jo­ta
en saata olla käyttämättä.
Tästä selviää, että suurteollisuu­den
kohottamiseksi on välttämättä
lisättävä tuotteiden määrää hinnalla
millä hyvänsä ja millä keinoin tahan­sa,
taikka muutoin meiltä puuttuu al-keellisimpiakin
edellytyksiä mainit­tuun
kohoamiseen, Kehoituksilla
kiihkeään työinnostukseen raaka-ai­neiden
puutteessa, ilman elintarpeita
eijiitkällekään päästä, kuten tähän
astinen kokemus on osoittanut.
Keinoilla millä tahansa on taasen
päästävä siihen, ulkomaisista, mitä
tahansa maksavista lähteistä saatava
suuTrtcölliisuuden tarvitsema riittävä
tuotteiden määtä, Icun sitä ei voida
, saada työväen valtion hallussa olevan
oman suurteollisuuden piiristä. Tä­mä
' suurteoHisUuden, tarvitseman
tuotteiden määrän lisääminen on tä­män
taloudellisen hetken korkein la­ki.
Tässä vaatimuksessa piilee uu­den
suunnan «koko viisaus». Käytet­tävissämme'
ovat tuotteiden saanti-lähteinä:
talonpoikaistalous, pikku-teollisuus,
vuokralle anto, toimiluvat
ja ulkoinen kaUpjpavaihto. •
(Jatk.)
Eikö hintojen alennus alettu maan
tuotteista ja eikö maantuotteitten
hijntoja alennettu hyvän joukon
enemmän kuin muitten tuotteiden
hintoja? Tämä tietysti merkitsi pal­kanalennusta
maanviljelijälle, jonka
hän sai kaikista ensitnäisenä ottaa
vastaan.
Ameriljalaiset kapitalistit kohotte­livat
hintoja niin kauan ja niin kor­kealle
että sodan kautta köyhtyneet
kansat eivät voineet enempi ameri-kalaisia
tuotteita ostaa. Sentähden
täytjry alkaa hintoja alentamaan.
Mutta mistä alkaisi? Ei mikään ka-pitalistiryhmä
halunnut luopua pro-flitistään.
Jos taas alkaisi alentamaan
työläisten palkkoja ennenkuin on
millään tavalla voitu alentaa elinkus­tannuksia,
niin syntyisi niin katkera
yhteenotto työväenluokan kanssa et­tä
sitäkin ;olisi vältettävä. Mutta
maanviljelijä, se ei ole järjestynyt,
se ei voi puolustautua, sen kustan­nuksella
siis voi alkaa hintojen alen­nus.
Tietysti hekin ovat tuottaneet
tuotteensa korkeitten tuotantokus­tannusten
vallitessa ja tietysti .nos­tavat
kovan äläkän, mutta! muuta ne; ^j-j^ jonkiniaisen a=«ea
eivät voi. . Ne eivät ole vallankumo- jgyj^tte. Käyttäkää nyt ensin vaii-
Uksellisia,:.ne ovat vaaratonta väkeä. äänestysoikeuttanne. Käjttäia
Ja sitten alkoi maanviljelystuotteit- ^j^^ niin pitkälle kuin fillä päi-=«
ten hinnat laskea. Vaikka maailman
kapitalisteille koko manööveristä. Ja
sen jälestä voitiin osottaa teolli-ras-t
y ö v ä e s t ö l l e 'kuinka elinkustannukset |
ovat laskeneet ja että heidänkin sen-'
tähden tulisi myöntyä palkanakn-j
nukseen. Kun työväki siitä huolimat­ta
ei ollut oikein myöntyväinen, elin­kustannukset
kun laskivat vain liy.
vin vähän ei likimainkaan niin pal­jon'
ikuin maantuotteitten liintain-alaspolkeminen
olisi edellyttänjt,
niin kapitalistit synnyttivät liikepii-ian
vetämällä vahansa ja luoton poir
markkinoilta. Työmaat py,=ähtyivät,
t y ö v ä k i , j o u t u i taipaleelle. Tyomaila
kun ei ole, ei voida myö?käiin la­koilla
puolustaa,: palkkavaatirauk=ia.
Ja kun työväki on kylliksi nälkiin­tynyt,
kylliksi nöyrtynyt otetaan-e']
takaisin alennetuilla palkoilla ja pi­d
e n n e t y i l l ä työpäivillä ja kapitalistit:
ovat saavuttaneet sen mitä ovat tar­koittaneetkin,
nimittäin alennettuja
tuotantokustannuksia työväestö.i
kustannuksella. Mutta tottakai te
farmarit huomisitte mihin riistäjät
ensiksi, iskivät. Ne iskivät siihen mis­sä
heitä v ä h i t e n voitiin torjua - far-mareihin.
Ne saivat teistä porjan jal-kainsa
alle, josta voi hyökätä teo!-
lisuustyöväestöä vastaan.. Kuinka
kauan te sentään olette se lammasr
lauma «jolla ei ole paimenta», joia
sudet m i d i n m ä ä r i n raatelevat? Kuin-:
ka kauan, teidän villanne, teidän nah­kanne,
lihanne, luunne ja \imme[.
on riistäjäin ravinto, kuinka kauan te
haluatte olla petojeti ruokana? Kat­sokaa,
valiankumöuk.sen hengettäret
haluaisivat koota teitäkin tniinkui-i
kana kokoo poikansa siipiensä. alH
mutta te juoksette korpeen. TuUaa,
ulos tietämättömyyden eräniaasta,
katselkaa ympärillenne, niin näette,
veljienne ja siskojanne taiste-eva
henkensä edestä. Liittykää heito".
nisuvarastot olivat pienemmät kuin
ne ovat olleet pitkiin aikoihin, niin
siitä huolimatta nisun hinta pudotet­tiin
puoleen siitä mitä se oli sodan
aikana. Elävä nauta laski 16 :sta
6:teeri senttiin pauna, lampaan villa
70rtä 15:ta senttiin, voita on saanut
toisinaan mjrydä 13 sentillä pauna ja
munat 10:llä sentillä tusina. Raa-asta
naudan nahasta ei ole saanut
mitään. Jos sitä on koettanut johon­kin
lähettää, niin tavaran arvo pe­rille
tultua, ei ole vastannut kulje­tuskustannuksia.
Sentähden iso mää­rä
nahkoja mätänee farmareilla. Et­tä
tämä tilanne on yletstä yli koko
AmerJkan mantereen ja että se kos­kee
kaikkia maanviljelykseen kuulu­via
tuotteita, näkee siitä kun sano­malehtiuutisten
mukaan puuvilla mä­tänee
etelän pumpiuliviljelijäin maa­tiloilla.
Kun näin oli poljettu maan-tuotteiden
hintoja, kun otettiin raa­ka-
aine sen tuottajilta melkein ilmai­seksi,
niin voitiin ruokatavara ja vaa­tetusalaan
kuuluvien tavaroitten hin­toja
laskea tuottamatta silti vähen­nystä
sodanaikaisissa voitoissa. To­dellisuudessa:
voitto vain lisääntyi
eteenpäin, ehkä te sitten .^o löydäö
muitakin aseita. «Kyllä lyopa
löytää», tavataan sanoa. Pääasia <.
vain, että.te,uskallatte lyoda,_t.-
dätte ketä lyödä ja lopuksi, mu»
lyödä.'
Olen maanviljelijällä tarkort^
sellaista joka itse tekee työn^n^^
laan. Hän joka teettää työt ,paW^
laisilla on tietysti maakaPiUkt^
ka tekee itse työtä seka _ ^T-palkkalaista,
hän olkoon inmun P^^
lestani kummalla puolen luokl^J^I
itse haluaa olla. Meitä mm^^^
joitä sanovat jotkut «P^P-^^^,
ieiksi». Jos tämä tarkoittaa
olemmepuoleksi kapitalisteja. P
leksi työläisiä, puoleksi n j s ^ -
puoleksi riistettyjä, n»" i : ^ ^ .
k a s t i erimieltä, ^^^f^,
maanviljelijät olemme r^^l^^
nan täydellisimmässä mer^^-^
jäsen perusteella
„,e työväenluokan.yks. ^^^5^
osa; jonka tulisi ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^
eston mukana jos niieiita.-
epäjärjestystä ;a appJO'^-
L Lester.