1921-11-19-01 |
Previous | 1 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
MAITTEN TYÖLÄISET LIITTYKÄÄ YHTEEN. TEILLÄ ON AINOASTAAN KAHLEENNE MENETETTÄVÄNÄ JA KOKO MAILMA VOITETTAVANA! kUTUS TAPAH-i SSÄ KAUTTAl VAIN JXRJESTYNEENX VOI TYÖVÄENLUOKKA VOITTAA! 921. Lauan^ina, Marrask. 19 p. - Satnrday, Nov. 19. V Vuosikerta-Voi. V (ka - yhä Ruoyn kommaiiisfijut kanssa I tu satlama- ssa mmaaaann i Tukholma 21/10 — Tanaan käsi teltim «rvaltiopetosjuttua» neljännen toista kerran. Heikkinen esitti oi hne kirjoittaa: i keudelle joukon poliisien varastosta siUetojen mukaan PO'™'""!» asiakirjoja ja muistiin it 180 ja 190 sak- P^"*^^'^' ^""''^^ hän pyrki osoittamaan ' Tämä merkitsee, olevansa antikommunisti ja vastaval-on parahiksi 2 hankumpuksellinen vakooja. Lisäk- •n (ja tätä luetta- si oli hän laatinut laajan puolustus- V kirjelmän. Tässä osoitti hän, että rvaristo on kyke- syynä siihen, miksei hän heti paljas, lan maan taloutta tanut oikeata karvaansa, oli se, että yv seuraavista vi- hän aikoi edelleenkin jatkaa kaksi-noteerauksista: ' «aista peliään. Koko Skandinaviassa ;i 03 — 1-10 124,- ollut ketään toista, joka olisi niin 10 — 18-10 180,81 hyvin voinut nuuskia vailankumouk- I sellisten suomaiaisten suunnitelmia ksen lehti kirjoitti Ja puuhia./ Syyttämällä Karlssonia 1 ei nauti; mitään «iikkaa» o^i hän luullut itse selviä-omassa kuin uiko- vänsä pulasta mutta laskenutkin -10 oli ääni lehden väärin ja saanut sekä syyttäjän että valuutan lu- p.u o 1 u s tusasianajajat vastaansa. Myönsi, että oli paljastanut korttin. isen jlvällä saksankielel- sa mutta huomautti, ettei ollut tullut millään tavoin todistettua, että huutaa Saksan hän olisi sotilasvakooja. Salaisesta allituksen korvaan, «vakoojaraportista» ei hänellä ole i tietää mitä tämä ollut pienintäkään aavistusta. Kart-hdus todellisuudes- taskitsin hän sen sijaan oli saanut Je merkitsee, että luotettavalta ruotsilaiselta kansalai-menoarvion nume- seita, joka mieluummin halusi vahin-rosuunnitelmat hei- goittaa Icuin tuottaa hyötyä bolshe i. Painaessaan alas Vikeille ja heidän periaatteilleen, iee suurkapitalismi Paljon puhutulla kirjeellä «Opetta-ovähennyksellä.' Li. jalle, ystävälle ja veljelle» ei ollut le, että raaka-aine- mitään arvoa, kun ei ollut olemassa enemmän supistet- mitään alkuperäistä kappaletta. Se-kialla on syntyvä Iitti, että raastuvanoikeus on hänen raskaita yhteislcun- ilmoituksistaan, todistuksista ja asia siä ja että valta- kirjoista huomaava, ettei hän ole tistä mahdottomam- kommunisti, että hän toisin sanoen tasuorituksiaan en-1 «on vähäisten voimiensa mukaan ko. ettanut puolustaa Länsi-Europaa li tietää varsin hy-1 idästä lähestyvältä kommunismin kehityksellä ole mi. | vaaralta»! itta se haluaa «aut^ i ryhtyä «luöt,totoi- Niinikään oikeudelle jättämäs. innan hyväksi;-Mut sään kirjelmässä väitti asianajaja aa se pistoolin hai- Branting syyttäjän yritystä vastaan me annamme si- käyttää Karjalaa Skandinavian väittä sinun on annet- lankumouksellistuttamisteoriain vah-itisi! Kaikki valtio- vikkeena. Mijä taas syyttäjän se-rautatiet ja posti; lityksiin salaperäiseen K.K:hon tuli suurkapitaalin käyt- että muka suomalaisten päämääränä työpäivä katoaaj oli «tehdä vallankumous» Ruotsissa, e tilalle. Hätäavus-1 niin oli tällainen olettamus yhtä luonnoton kuin vailla mitään koske-es vaatii vieläkin | tuista todellisuuteen. Asian ydin- I valtiokoneiston on kohtana on, huomautti Branting: kapitaalin käsiin. Ja missä määrin sotilaalista vakoilua on ; olkoon mukana! ilmejinyt, missä tarkoituksessa sitä olkoon vaikkapa olisi harjoitettu ja missä määrin islerina. «Yhteiskun- syytettyjä voidaan t3ssä suhteessa yötätekevän väestön langettaa rangaistukseen, ^äinvas-m kannalta on tämä- toin kuin syvttäjä, piti asianajaja suurkapitaalille. Branting Heikkistä provokaattorina, [apitaalin diktatuuri, L On paljon nmhdollista, että Heikki-i se panee käyntiin Len oli koonimt sotilaallista luonnet-a! ta olevia tietoja vain "saattaakseen ! me läpi tahtomme epäilvksen alaiseksi mainitsemansa vararikko. Tässä ny- punaisen kongressin. Mutta toden-pahtumain sisin aja- näköisempää on kuitenkin, että hän on samalla ollut sekä provokaattori an on mukaudutta- että todellinen vakooja vastavallankumouksellisten lukuun. «Onhan ipitaalin taistelussa luonnollista, ettei Heikkinen ole voi a-asemista ovat työ- nut tunnustaa viimeksi mainittua anjoukot todellisena osaa — jälkimmäistä kun seuraisi 1. Työläisten, palkan- rangaistus, ja sen sijaan vain paljas-ailijain, jopa pikku tanut itsensä provokaattoriksi ja pu-ja pikkuporvarienkin naisten vakoojaksi». Pylkkästä ja isen ja lisätyn työ. Paulinia vastaan ei. oltu esitetty mi- >uolehdittava suurem- tään sitovaa, ja Postin, Aron ja ja lisätuloista suur- Karppasen. laskeminen vapaalle ja-sen valtiokoneistolle, ialle merkitsee yhtä kuin jutusta oh lyönyt ensi is- eroittamista. Vastusti, että nämä on kutistunut 2 pfen- olisivat tehneet itsensä syypääksi ta entä kapitalistit? valtiopetokseen tai sellaiseen yrityk-i suojattuja. Sillä ar- seen. i ainoana päivänä ko-prosentteja. Mutta Tämän jälkeen esitti asianajaja :a on laskenut 30 pro- Hellberg puolustuskirjelmän Niemen. Parkalombolon, Thunin ja Wanhai. n olemassaolo on pe. sen puolesta. Asianajaja suomi sitä I suurkapitaalin dik- syyttäjän käsitystä, että jos oikeus in| Siinä hetken käs- ei tällaisessa tapauksessa myönnä olevan olemassa mitään salahankkei-h a . seuraa tästä, että viranomaisten _ tulevaisuudessa on ennen asiaan >Se rastor StO- puuttumista odotettava varsin kou- Yhdysvallat vastaan velkojen kuittaamista Lontoo — Tunnettu brittiläinen politiikko" Reginald McKenna, joka on viipynyt Yhdysvalloissa . jonkun aikaa, sanoo huomanneensa Amerikan väestön yleensä olevan liittolaisten välisten velkojen kuittausta vastaan, sentähden etteivät he.ymmärrä Europan tilannetta. •, ———o — : ksm Puolassa ApuaEsjianjanjafJugo-lelari-aatille Kommunittisten InternationBlien ju listut. Radek kirjoittaa asemasta Puolassa ja Pilsudskin provokatoprisesta politiikasta seuraavaa: Puolan talous on nyt joutunut täydelliseen vararikkoon. Sveitsin-kruunu maksaa nyt 900 puolanmark kaa. Puolassa vallitsee paniikkimai-nen kauhistus kommunismia kohtaan a parlamentissa ,ovat kansallisde-mokraatit ehdottaneet kenttäoikeut-ta kommunisteille. Pilsudski valmistautuu työläisverilöylyihin. Hän toivoo, että työläiset antaisivat vallan-cumousintonsa johdattaa heidät kaduille hänen konekiyääriensä suihin Je sitä vastoin toivomme, että Puo an kommunistit tarkkaisivat terveesti tilannetta. Puolan teollisuuden rappion ja maan työväenluokan lajaantumisen kautta on työväen-uokan merkitys jossakin määrin vä-lentynyt. Ilman voimakasta talori-poikaisliikettä ei se voi valloittaa valtaa. Itse Puolan olosuhteiden ke-litys valmistaa maaseudulla tätä lii-cettä. Jokainen hätäily Puolan communistien taholta merkitsisi suurta strateegista erehdystä. Heidän tehtävänään on tällä hetkellä caikkiallä työläisten enemmistön voittaminen ihanteittensa puolelle, ieidän äänensä on kaiuttava kauaksi okaiselta lailliselta puhujalavalta. Sellaiseen väkivaltaiseen menettelyyn, kuin että kommunistiselta par-lamentinjäseneltä Dabalilta (Dom-bal) kielletään puheoikeus parlamentissa, on vastattava voimakkaalla taistelulla kaikissa tehtaissa ja työpajoissa. Puolan vallassaolevain luokkain tulee tietää, että työväenluokka ei tule sietämään, iettä sen edustajalta kielletään oikeus puhua. Kommunistien on esiinnyttävä kai. kissa kokouksissa kaikista poliisivi ranoniaisten estelyistä huolimatta Työläisille on paljastettava vehkeily •^•ota Puolan sosialidemokratihen puo lue, porvariston viimeinen tuki, harjoittaa. Kommunistien on vasta sitten lähdettävä mielenosoituksille kun mieliala työväenjoukköjen kes kuudessa ja talonpoikaisjärjestöissä pakoittaa esiin sellaiset. i vastaan ylätty ^—Hallitus ei tule 1 kannetta Rose P^as- «taan vakoilulain rikin aikana. Yli proku- 'erty on antanut mää- »ri Van Valkenbergfl. Die. • tuomittiin mainitusta rajaan 10 vuoden van-tuomio vedottiin. Hä-ttun nuai kunlusteiu, näin ollen ottamaan raantuntuvia toimenpiteitä vallan, kumouksellisten puoblta. Tällaisen uhkaavan ennustuksen, huomautti asianajaja, ei tarvitse herättää mitään pelkoa, sillä poliisit tulevat kyllä poliittisissa rikoksissa vastaisuudessakin olemaan pikemminkin liian aikaisia kuin myöhäisiä. Mutta syyttäjä käyttäneckin tällaisia selityksiä vain puuttuvain todistusai-nehistojensa täytteenä. Salaisia asiakirjoja lukuohnottamatta ei tässä koko jutussa ole mitään mitä voitaisiin i>itäärikolUscna. Jutun käsittelyssä on käynyt selville, että syyttäjän väite, että kaikki siihen sekaantuneet olisivat osallisia jättiläismäiseen maanpetokseen, perus- Neuvosto-Venäjä haluaa elää rau hassa Puolan kanssa, ja lojaalisesi täyttää Riian' sopimuksen. Mikään Pilsudskin harjoittama provokationi ei voisi saada Neuyosto.Venäjää me nettelemään malttiaan, vaan tullaan jokainen rauhansopimuksen rikko misyritys paljastamaan Puolan kan salle. Neuvosto-Venäjä pitää Puo lan itsenäisyjrttä parhaana keinona työtätekevien kansanjoukkojen va pauttamiseksi porvariston vaikutukselta, Yain Pilsudski ja pariisilainen sottlaskopla tarvitsevat sotaa. tuu kokonaan vilkkaaseen mielikuvitukseen ja osoittaa täydellistä tietämättömyyttä kommunismin päämäärästä ja keinoista. Lisäksi huo. mautti asianajaja Hellberg, ettei Heikkisen tuttavuus ole mikään riittävä epäilyksen aihe muihin syytettyihin nähden, Heikkisen pulman selvittäminen oli hänestä mielenkiintoinen vain sikäli, että sen avulla ehkä paljastuisi todellinen maalle vahingoksi oleva t<)iminta, jonka harjoittajina ei suinkaan ole kommunistit, ja mihin Hadshelashejutun jo olisi pitänyt kiinnittää viranomaisten huomion. Vaati Niemen, Parkalombolon, Thunin ja Vanhaisen vapauttamista, sekä esitti todistuksia, jois. ta näkyi, että Niemi todella oli auttanut suomalaisia pakolaisia, hankkimalla niille vaatteita ja ruokavaroja jne. / Tämän jälkeen ilmoitti oikeus, että jutussa, elleitmitään laillista este,t^ ta satu, julistetaan tuomio marrask. 4 pnä, jolloin iSeikkisen, Panlinin, JPylkkasen ja Karppasen on oltava mieskolitaisesti läsnä. Karppanen muuten päästettiin tänään vapaalle jalalle, odottamaan mahdollista karkoitosta. Moskova. 21/10 — Europan pro letariaatille! •• Vielätin kerran kääntyvät, taan tumuksen veriset ujfirit Espanjassa maailman proletariaatin, puoleen' tehdäkseen tiettäväksi ne alhaiset rikokset, joita Espanjan militarismin verihimoiset esitaistelijat, joka päivä suorittavat satoja Espanjan prole-r taareja vastaan, jotka eivät o]e tehneet mitään muuta rikosta kuin koettaneet lievit!^ kohtaloaan ja vapautua siitä taloudellisesta ja poliittisesta sorrosta, missä vallassaolijat fteitä pitävät. Työväenluokan johta jat ja sen paifhaat ainekset saavat joka päivä kärsiä mitä julminta kohtelua, minkä V sielullinen kärsimys, tieto siitä, etl^ heidän perheensä ovat hallituksen pyövelien haikaile, mättömän vainon alaiset, tekee sitä kin katkerammaksi. He kääntyvät nyt kaikkien baiden proletaarien puoleen avunipyynnöllä. Auttakaa 'heitä vapautumaan siitä rautakah leesta millä monarkistiset kenraalit ovat heidät ympäröineet ja mikä kiristyy joka päivä yhä kireämmälle. Toteuttaakseen häijyn tarkoituksensa tuhota työväenjärjestöt eivät heidän vainoojansa karta mitään rikosta vaan turvautuvat mitä harki-tuimpaän julmuuteen. Siten ovat tulleet murhatuiksi kaikkein huo. matuimmat johtajat palatessaan työstä taikka jopa kotonaahkin. Poliisit ovat tappaneet monta meidän tovereistamme matkalla vankilasta toiseen. Tolsinaan on tapahtunut, että on vapautettu vankeja keskellä yötä, jotta on voitu tappaa heidät leti vankilepportin ulkopuolella. Näin tapahtui tovereillemme Evelio Bualille, ammattijärjestön sihteeril-e, ja Felixille, ammattijärjestön rahastonhoitajalle. Näiden- toverien kärsimyksille . ei ole vastakohtaa historiassa! Heitä kidutettiin mitä päinhimillisemmällä tavalla poliisi-prefektuurin edi^talla koetettaessa dristää heiltä työläisten kansallisen komitean jäsenten nimiä ja osottei ta. Heidän kieltäytyessä jatkoivat pyövelit kahdenkertaisella julmuudellaan työtään silpoen heidän kasvonsa tuntemattomiksi. Täyden-taakseen tekonsa antoivat he tove-feidemme poistua prefektuurista minkä jälkeen heidät annetusta mer kistä surmattiin. Nämä tapaukset eivät onnettomuudeksi ole ainoita laatuaan. Ennemmin ovat toverit Comar Paris, Villanca, Sasera, Fernandes, Gillan-dis ja monet muut tapettu samalla tavalla. Joitakin aikoja tämän jälkeen menehtyi kaksi huomattavaa barselona-laista työväenjohtajaa, toverit Archs ja Vandellos pahoinpitelyssä niinikään poliisiprefektuurin edustalla. Rikoksen peittämiseksi sijoitettiin ruumiit rautatiekiskoille, mutta joku oli siirtänyt ne syrjään, ennenkun juna ehti ajaa niiden yli. Tämäkin on lisänä Espanjan porvariston suo-rittamain rikosten pitkässä luette ossa. Espanjan pyövelien niittämät laa-kerit eivät salli muiden maiden hal-ituksia jäämään toimettomiksi. Työ; väenluokassa näkevät ne vihollisen sa. Kaikkien maiden hallitukset, yksi toisensa jälkeen alkaa menetel-ä samalla tapaa kuin niiden, espan. alainen mestari, ne hajoittavat työväenjärjestöt ja surmaavat näiden ;ohtajat. Jugoslaviassakin alkavat vallassaolijat sovelluttaa, espanjalaisia ihanteita. Jugoslavian porvaristo, joka on vetänyt voittoa maailmansodasta ja Versaillesin rauhasta, pitää välttämättömänä työväenluo-can nylkemistä. Työläiset eivät saa ajatella vastarintaa tämän nylkemi-ser^ ohdosta, ja siitä alkaen kun työväenjärjestöt ryhtyivät taiste Saksan kommunistit kannattavat sosialistista hallitusta Berliini. — «Preiheit», Riippumattomien sosialistien äänenkannattaja julkaisee Saksan kommunistipuolueen esityksen, missä kommunistit tarjoutuvat kannattamaan sosialistista hallitusta Thuringissa, missä yh-dist. vneet sosialistit ja kommunistit saivat enemmistön valtiopäiville. Ro-te Fahne, kommunistien äänenkannattaja ei ole vielä julaissut esi. tystä. Tämä tiedonanto on annettu sen jälkeen kun Thuringissa on muodostettu sosialistinen hallitus. Kommu nistit ovat tarjoutuneet kannatta^ maan tätä hallitusta, mutta ei ottamaan osaa sen muodostamiseen joten hallitus tulee muodostettavak si riippumattomista ja enemmistoso sialisteista. Nämä tiedonannot viittaavat Sak san proletariaatin yhtenäisen rinta man kasvamiseen. -K) • • • MIESMURHASTA SYYTETTY TYTTÖ POLLTTAA PAPE. ROSSEJA JA HYMYILEE OIKEUDESSA. taistelun tieile Klara Zetkinin puhe Italian aostaUs-tipuolueen konsretBuia. Montreal. — Kun James Rowen murhasta Syytetty 23 vuotias tyttö Grace Morena oli havaittu syylli seksi kysymyksessä olevaan murhaan a kun hänet tuotiin oikeushuonee-seen kuulemaan tuomiotaan, näytti iän hyvin välinpitämättömältä ja cylmäveriseltä. Sen sijaan että hän olisi osoittanut merkkejä katkeroitumisesta eli murtuneisuudesta, polt ti hän paperosseja ja hymyili oikeus- .saliin kokoontuneelle tuttavajoukol-een. Oikeuden tuomari, nähtyään tämän nuoren tytön murtumattomana, ei julistanutkaan tuomiota, vaan lyk-cäsi sen antamisen seuraavaan päivään, sanoen tutkivansa juttua vie ä. Seuraavana päivänä tuomittiin tyttö elinkautiseen vankeuteen. . o——-— ViHlTTIIN UUDELLEEN NAISEEN, JOSTA OLI EROI. TETTU. Los Angeles. — Lakimies Ralph Obenchain, joka aikaisemmin oli ottanut eron vaimostaan Madalynne Obenchainista,'^ja jonka lakimiehenä hän nyt toimi vaimon ollessa syytettynä osallisuudesta Belton Kennedyn murhaan, on ottanut naima-lupakirjan countyn virastosta mennäkseen entisen vaimonsa kanssa uudelleen naimisiin, joka sitten tapahtuikin. ^ . . . • -o — VIISI VUOTTA VANKEUTTA MURHATAPAHTUMAN TO-DISTAJALLE. Quebec, — Rauol Binet, jonka sanotaan olleen silminnäkijänä joitain päiviä • sitten tapahtuneelle Blanche Garneaun murhatapahtu. malle, vaan joka yritti näkemäänsä salata on nyt tuomittu viideksi vuodeksi Vincent de Paulin kuritushuoneeseen. Äsken pidetyssä Italian sosialisti-puolueen kongressissa piti toveritar Kiara Zetkin säihkyvän puheen, lausuen tähän tapaan: Kun Toinen Internationale, taipui porvariston tahtoon, ryhtyi Italian proletariaatti maansa sosialistipuolu-eensa johdolla taisteluun porvaristoa vastaan ja kohotti korkealle inter, nationalen punaisen lipun. Toivon vielä tälläkin haavaa löytäväni tässä kongressissa menneen ajan vallankumouksellisen hengen. Toivon sitä, vaikka tiedänkin, että suuri osa tänne kokoontuneista ei vielä ole vakuutettu vallankumouksen välttämättömyydestä. Tämä kongressi on kutsuttu päättämään, astuuko puolue edelleen vailankumouksen .tietä vai taipuuko porvaristoon. Vasta jos kongressin päätökseksi tulee en-sinmainittu, tulee puolueen liittyminen Kolmanteen Internationaleen lo. puUisesti toteutetuksi. Quebecin ^öiaiset esit- Kuuden lunnin tySpäivä, Irlannille itsehallinto, valtion työttoroyytva-tuutua, vapaa paikanviilityt ja Ve. siijSn kanisB kaupan alottaminea työväenpuolueen vaatimukaia. uun sitä vastaan, on valkoinen terrori ' astunut toimintaan tämän maan työläisiä vastaan, jotka ' ovat o niin raskaasti kärsineet pitkäii alkanin sodan ja «kunniakkaan» fkansojen vapautussodan» kestäessä. Työväenjärjestöt murskataan ja nii. dcn joiitajat murhataan. Muiden maiden proletaarit eivät saata näin äärettömäiii rikosten euh-tecn jäädä väiinpitämättömiksi. Porvariston jjk sen kätyrien häikäilemätön toiminta, mitä hurjin ja verisin terrori vaatii, että kaikkien maiden työläiset antavat pikaista ja välttämätöntä apua, ei pelkkinä sanoina vaan tekoina. Turhaan vedottaisiin murhaajiin, turhaan muistutettaisiin heidän lupauksiaan, turhaan kehoi-tettaisiin heitä noudattamaan perustuslakeja, jotka he itse ovat laatineet. Työväenluokan on osoitettava voimansa, sen on järjestyneellä esiintymisellä tehtävä loppu raivoavasta terrorista näissä maissa. Punaisen Ammatillisen Internatio. nalen ja Kommunistisen Internatio nalen toimeenpanevat komiteat ke hoittavat kaikkien maiden työläisiä ja työväenjärjestöjä järjestämään kan sainvälisen taistelun Espanjan ja Jugoslavian hallituksia vastaan. Työ väenjärje,?töillä, olkootpa ne mitä suuntaa tahan.sa, on .syytä tehdä loppu näi.stä konnantöistä työväenluokan parasta ainesta vastaan. Käännymme tästä syy.stä Amsterdamin Internationalen puoleen ehdottaen, että se tutkisi ja neuvottelisi meidän kanssamme kansainväli-sen proletaarisen toiminnan organisoi-mismenettelytayoista ja muodoista tässä suhteessa. Uskomme, että pa. ras vastaus näihin konnantöihin ja tähän työväenjärjestöjen hävittämiseen olisi saarto, jonka toimeenpanijoina olisivat kaikki työvä^järjes-tot suuntaan katsomatta. Ammatti- Hitot, mutta varsinkin rautatieläisten ja merimiesten järjestöt voisivat pelastaa Espanjan ja Jugoslavian työväenlnokaC Koko kommunistisen, sosialistisen ja syndikalistisen sanomalehdistön, kaikkien suuntien ää-nenkannattajain on esiinnyttävä yhtenäisellä rintamalla. Proletariaatti on taloudellisen asemansa kautta pakotettu taistelemaan Tämän taistelun käymiseksi on vallankumouksellisen hengen valaminen' työväenliikkeeseen välttämättömyys. Italiassa, kuten kaikkialla muuallakin, on kapitaali hyökkäämässä proletariaattia vastaan, voittaakseen takasin ne pienet myönnytykset, jotka se on tullut pakotetuksi proletariaatille antamaan. Kuten kaikkialla muualla yrittää kapitalismi myös Italiassa vyöryttää kaikki sodan jälkeii sen ajan taloudelliset taakat työväestön harteille. Toveritar Zetkin kosketteli tämän jälkeen yhteistoimintapolitiikkaa por Variston kanssa, jota ei hän pitänyt muuna kuin reformisihin seraukse-na. Yhteistoiminta porvariston kanssa ei suinkaan ole merkki työväenluokan mahdikkuudesta vaan yksinkertaisesti sen voimattomuuden osoitus. Proletariaatti voi taata elinetunsa vasta kun sillä on käsissään ehdoton valta. Venäjä on opettanut ja opettaa, että vain koskitta-mällä käsiinsä kaiken poliittisen valan voi. ptoletariatti valvoa etunsa. On puhuttu paljon neuvostohallituksen tekemistä konsefiijiooneista. Mut^j a on välttämätöntä muistaa, että Venäjän vallankumous pani toivon sa vallankumoukseen mui.s.sa maissa Venäjän neuvostohallituksen uiko maalaisille kapitalisteille tekemät myönnytykset olkoot Venäjän prole tariaatin kehoituksena Europan prö letariaatille, joka ei vielä ole toteuttanut vallankumousta. Italian pro letariaatti on aina tuonut ilmi yil pittömän myötätuntonsa Venäjän proletariaattia kohtaan. Se anto ensimmäiset ja huomattavimmat merkit veljevdiestään ja solidaari suudestaari Venäjän vallankumoukselle. Tätä vallankumousta vaka vasti auttaakseen on kuitenkin välttämätöntä käydä edelleen vallanku mouksellisen taistelun tietä, hyljä^ kaikki yhteistoiminta ja reformismi Mutta reformismin ja yhteistoiminnan vastaiseen taisteluun ei riitä yk sin päätöslauselmat. Teot, ne ovat välttämättömät. Yksi ehdottoman välttämätön teko, ainoa, joka johtaa puolueen tervehtymiseen, on päätös yhteistoimintapolitikoitsijain sulkemisesta puolueesta. Montreal.—- Kuuden tunnin työpäivä, maakunnallista työttömyys-vakuutusta ja vapaata työnvälitystä' yli koko maakunnan tullaan vaati-maan Quebecin maakunnan lainlaa-tijakunnaita. Samoin vaaditaan Venäjän kaupan kaikessa laajuudes-saan aloittamista josta vaatimus tullaan tekemään Dominion hallitukselle. Ylläolevat olivat vaatimukset, jotka päätettiin tehdä Työväenpuolueen Quebecin maakunnallisessa konyentsionissa, jossa työttömyyskysymys oli laajan harkinnan alai-sena. Kokous pidettiin Longuouilis-sa viime lauantaina ja sunnuntaina. Edelläolevain vaatimusten lisäksi tehtiin päätös, jolla tullaan anta-maan täydellinen kannatus Irlannin itsehallintokysymyksille. Vähät aikoja sitten edusti tätä vhteistoimintapolitiikkaa vain jotkut huomatut toverit. Tällä haavaa on niitä jo enemmän, Mielittekö odottaa aina siihen asti, kunnes yhteistoimintapolitikoitsijain ja reformistien ryhmä varttuu , niin vahvaksi, että se sanelee puolueelle tahtonsa? Ette voi enää odottaa. Oikeisten sulkeminen Italian sosialistipuolu-eesta on tämän elinehto. Ja kun kysymys yhteistoiminnasta porvarien kanssa on reformististen ainesten poissulkemisen kautta , ratkaistu, on myös kysymys puolueen liittymises: tä Kommunistiseen Internationaleen ratkaistu. Reformistien työntäminen syrjään on ainoa ehto, minkä Kommunistisen Internationalen kolmas kongressi asetti Italian sosialis-tipuolue^ elle. Puolueen helmassa, joka hyväksyy ja valmistelee vallankumousta, ei saa olla mitään Tefor^ mistista ryhmää. Eläköön maail-manvallankamous! Kuten tunnettua pääsivät sovitte-lijasosialistit vielä tässäkin kongres. sissa voitolle, .jtii^ Kuuden tunnin työ^läivää koskevasta kysymyksestä keskusteltiin pitkästi ja keskustelun tuloksena laadittiin seuraava ponsi, joka hyväksyttiin: «Keinoina työttömyyden ja sitä seuraavan kurjuuden ja kärsimysten lieventämiseksi me vaadimme työpäivän kuiiteen tuntiin rajoittamista niin yleisissä kuin yksityistenkin teettämissä töissä; valtion työttömyysavustuksen perustamista, niriiittäinällä erityinen komitea, jossa työläisille tarjotaan suhteellinen edustus; ja että yli koko maakunnan perustetaan nykyisten yksityisten omistainain työnvälitystoimistojen tilalle vapaa maakunnallinen työnvälitystoimisto, ja siten vapautetaan työläiset yksityisten työnvälittäjäin keinottelusta.» Konferenssissa tuotiin esiin yhtenä vakavana työttömyyden syynä se, että kauppaa Venäjän kanssa ei ole alettu, vaikkakin siitä on tavattomasti pidetty melua. Canadassa ön paljon vaatteita ja muita tarpeita, joiden kipeässä puutteessa venäläiset ovai, samoin vallitsee Venäjällä suunnaton puute, elintarpeista ja ajottamalla näillä tarvikkeilla kaupan Venäjän kanssa tulisi se lieventämään suuressa määrissä kumpaakin, niin Venäjän kuin Canadan-kin työläisiä, oli konferenssin mielipide, ja päätettiinkin tehdä kaikki mahdollinen voitava Canadan ja Venäjän välisen kaupan alkamiseksi. -o—^ \-J Yfi 3 miljoonaa raplaa «••«f D^iitava tuloi III Internationalen keräykieita Veniijiin kansan ^^y-' vtiHau — Suomen rahakii lasket» tnna noin 250 miij. markkaa. Kolmen viikon keräys on tuotta, nut suunnilleen arvioituna! Amerikassa ~ noin 1,000,000 doll. (25,- 525 kultaruplaa), Tsekkoliassa — noin 350,000 liiraa (29,625 kulta-ruplaa), Tsekko-slovakiassa — noin 20,000,000 kruunua (460,000 kulta-ruplaa), Saksassa — noin 13,000,000 Rmk. (286,000 kultaruplaa) Rans-cassa —noin 400,000 frangia • (59^ 000 kultarupl.) Englannissa — noin 40,000 puntaa (285,000 kultarupl.). Bulgariassa noin 300,000 levaa (20,. 000 kultarupl.), Itävallassa — noin 3,000,000 kruunua (27,000 kultarupl.), Sveitsissä — noin 50,000 rangia (16,475 kultarupl,), tehden yhfeensä 3,130,320 kultaruplaa, ———O' jberaali työväenpuolueen ehdokkaaksi Ottawa. — Kun Huirin Trades & Labor Council kokouksessaan oli päättänyt parlamenttivaaleissa äänestää Hullin kauntin liberaalien asettamaa ehdokasta, ilmoitti kysymyksessä olevan Trades & Labor Councilin presidentti että Mn kä-sittää councilin ottaman askeleen heidän periaatteilleen vastakkaiseksi ja sentähden, että Councili hyväk. syi ehdokkaakseen miehen, joka ci tule hyväbymään typvSenpuoI^een ohjelmaa ei hän voi pitemmältä olla councilin ppsidenttinä, vaan tulee siitä täten" eiroamaan. Sekalaista on seurakunta.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, November 19, 1921 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1921-11-19 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus211119 |
Description
Title | 1921-11-19-01 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text | MAITTEN TYÖLÄISET LIITTYKÄÄ YHTEEN. TEILLÄ ON AINOASTAAN KAHLEENNE MENETETTÄVÄNÄ JA KOKO MAILMA VOITETTAVANA! kUTUS TAPAH-i SSÄ KAUTTAl VAIN JXRJESTYNEENX VOI TYÖVÄENLUOKKA VOITTAA! 921. Lauan^ina, Marrask. 19 p. - Satnrday, Nov. 19. V Vuosikerta-Voi. V (ka - yhä Ruoyn kommaiiisfijut kanssa I tu satlama- ssa mmaaaann i Tukholma 21/10 — Tanaan käsi teltim «rvaltiopetosjuttua» neljännen toista kerran. Heikkinen esitti oi hne kirjoittaa: i keudelle joukon poliisien varastosta siUetojen mukaan PO'™'""!» asiakirjoja ja muistiin it 180 ja 190 sak- P^"*^^'^' ^""''^^ hän pyrki osoittamaan ' Tämä merkitsee, olevansa antikommunisti ja vastaval-on parahiksi 2 hankumpuksellinen vakooja. Lisäk- •n (ja tätä luetta- si oli hän laatinut laajan puolustus- V kirjelmän. Tässä osoitti hän, että rvaristo on kyke- syynä siihen, miksei hän heti paljas, lan maan taloutta tanut oikeata karvaansa, oli se, että yv seuraavista vi- hän aikoi edelleenkin jatkaa kaksi-noteerauksista: ' «aista peliään. Koko Skandinaviassa ;i 03 — 1-10 124,- ollut ketään toista, joka olisi niin 10 — 18-10 180,81 hyvin voinut nuuskia vailankumouk- I sellisten suomaiaisten suunnitelmia ksen lehti kirjoitti Ja puuhia./ Syyttämällä Karlssonia 1 ei nauti; mitään «iikkaa» o^i hän luullut itse selviä-omassa kuin uiko- vänsä pulasta mutta laskenutkin -10 oli ääni lehden väärin ja saanut sekä syyttäjän että valuutan lu- p.u o 1 u s tusasianajajat vastaansa. Myönsi, että oli paljastanut korttin. isen jlvällä saksankielel- sa mutta huomautti, ettei ollut tullut millään tavoin todistettua, että huutaa Saksan hän olisi sotilasvakooja. Salaisesta allituksen korvaan, «vakoojaraportista» ei hänellä ole i tietää mitä tämä ollut pienintäkään aavistusta. Kart-hdus todellisuudes- taskitsin hän sen sijaan oli saanut Je merkitsee, että luotettavalta ruotsilaiselta kansalai-menoarvion nume- seita, joka mieluummin halusi vahin-rosuunnitelmat hei- goittaa Icuin tuottaa hyötyä bolshe i. Painaessaan alas Vikeille ja heidän periaatteilleen, iee suurkapitalismi Paljon puhutulla kirjeellä «Opetta-ovähennyksellä.' Li. jalle, ystävälle ja veljelle» ei ollut le, että raaka-aine- mitään arvoa, kun ei ollut olemassa enemmän supistet- mitään alkuperäistä kappaletta. Se-kialla on syntyvä Iitti, että raastuvanoikeus on hänen raskaita yhteislcun- ilmoituksistaan, todistuksista ja asia siä ja että valta- kirjoista huomaava, ettei hän ole tistä mahdottomam- kommunisti, että hän toisin sanoen tasuorituksiaan en-1 «on vähäisten voimiensa mukaan ko. ettanut puolustaa Länsi-Europaa li tietää varsin hy-1 idästä lähestyvältä kommunismin kehityksellä ole mi. | vaaralta»! itta se haluaa «aut^ i ryhtyä «luöt,totoi- Niinikään oikeudelle jättämäs. innan hyväksi;-Mut sään kirjelmässä väitti asianajaja aa se pistoolin hai- Branting syyttäjän yritystä vastaan me annamme si- käyttää Karjalaa Skandinavian väittä sinun on annet- lankumouksellistuttamisteoriain vah-itisi! Kaikki valtio- vikkeena. Mijä taas syyttäjän se-rautatiet ja posti; lityksiin salaperäiseen K.K:hon tuli suurkapitaalin käyt- että muka suomalaisten päämääränä työpäivä katoaaj oli «tehdä vallankumous» Ruotsissa, e tilalle. Hätäavus-1 niin oli tällainen olettamus yhtä luonnoton kuin vailla mitään koske-es vaatii vieläkin | tuista todellisuuteen. Asian ydin- I valtiokoneiston on kohtana on, huomautti Branting: kapitaalin käsiin. Ja missä määrin sotilaalista vakoilua on ; olkoon mukana! ilmejinyt, missä tarkoituksessa sitä olkoon vaikkapa olisi harjoitettu ja missä määrin islerina. «Yhteiskun- syytettyjä voidaan t3ssä suhteessa yötätekevän väestön langettaa rangaistukseen, ^äinvas-m kannalta on tämä- toin kuin syvttäjä, piti asianajaja suurkapitaalille. Branting Heikkistä provokaattorina, [apitaalin diktatuuri, L On paljon nmhdollista, että Heikki-i se panee käyntiin Len oli koonimt sotilaallista luonnet-a! ta olevia tietoja vain "saattaakseen ! me läpi tahtomme epäilvksen alaiseksi mainitsemansa vararikko. Tässä ny- punaisen kongressin. Mutta toden-pahtumain sisin aja- näköisempää on kuitenkin, että hän on samalla ollut sekä provokaattori an on mukaudutta- että todellinen vakooja vastavallankumouksellisten lukuun. «Onhan ipitaalin taistelussa luonnollista, ettei Heikkinen ole voi a-asemista ovat työ- nut tunnustaa viimeksi mainittua anjoukot todellisena osaa — jälkimmäistä kun seuraisi 1. Työläisten, palkan- rangaistus, ja sen sijaan vain paljas-ailijain, jopa pikku tanut itsensä provokaattoriksi ja pu-ja pikkuporvarienkin naisten vakoojaksi». Pylkkästä ja isen ja lisätyn työ. Paulinia vastaan ei. oltu esitetty mi- >uolehdittava suurem- tään sitovaa, ja Postin, Aron ja ja lisätuloista suur- Karppasen. laskeminen vapaalle ja-sen valtiokoneistolle, ialle merkitsee yhtä kuin jutusta oh lyönyt ensi is- eroittamista. Vastusti, että nämä on kutistunut 2 pfen- olisivat tehneet itsensä syypääksi ta entä kapitalistit? valtiopetokseen tai sellaiseen yrityk-i suojattuja. Sillä ar- seen. i ainoana päivänä ko-prosentteja. Mutta Tämän jälkeen esitti asianajaja :a on laskenut 30 pro- Hellberg puolustuskirjelmän Niemen. Parkalombolon, Thunin ja Wanhai. n olemassaolo on pe. sen puolesta. Asianajaja suomi sitä I suurkapitaalin dik- syyttäjän käsitystä, että jos oikeus in| Siinä hetken käs- ei tällaisessa tapauksessa myönnä olevan olemassa mitään salahankkei-h a . seuraa tästä, että viranomaisten _ tulevaisuudessa on ennen asiaan >Se rastor StO- puuttumista odotettava varsin kou- Yhdysvallat vastaan velkojen kuittaamista Lontoo — Tunnettu brittiläinen politiikko" Reginald McKenna, joka on viipynyt Yhdysvalloissa . jonkun aikaa, sanoo huomanneensa Amerikan väestön yleensä olevan liittolaisten välisten velkojen kuittausta vastaan, sentähden etteivät he.ymmärrä Europan tilannetta. •, ———o — : ksm Puolassa ApuaEsjianjanjafJugo-lelari-aatille Kommunittisten InternationBlien ju listut. Radek kirjoittaa asemasta Puolassa ja Pilsudskin provokatoprisesta politiikasta seuraavaa: Puolan talous on nyt joutunut täydelliseen vararikkoon. Sveitsin-kruunu maksaa nyt 900 puolanmark kaa. Puolassa vallitsee paniikkimai-nen kauhistus kommunismia kohtaan a parlamentissa ,ovat kansallisde-mokraatit ehdottaneet kenttäoikeut-ta kommunisteille. Pilsudski valmistautuu työläisverilöylyihin. Hän toivoo, että työläiset antaisivat vallan-cumousintonsa johdattaa heidät kaduille hänen konekiyääriensä suihin Je sitä vastoin toivomme, että Puo an kommunistit tarkkaisivat terveesti tilannetta. Puolan teollisuuden rappion ja maan työväenluokan lajaantumisen kautta on työväen-uokan merkitys jossakin määrin vä-lentynyt. Ilman voimakasta talori-poikaisliikettä ei se voi valloittaa valtaa. Itse Puolan olosuhteiden ke-litys valmistaa maaseudulla tätä lii-cettä. Jokainen hätäily Puolan communistien taholta merkitsisi suurta strateegista erehdystä. Heidän tehtävänään on tällä hetkellä caikkiallä työläisten enemmistön voittaminen ihanteittensa puolelle, ieidän äänensä on kaiuttava kauaksi okaiselta lailliselta puhujalavalta. Sellaiseen väkivaltaiseen menettelyyn, kuin että kommunistiselta par-lamentinjäseneltä Dabalilta (Dom-bal) kielletään puheoikeus parlamentissa, on vastattava voimakkaalla taistelulla kaikissa tehtaissa ja työpajoissa. Puolan vallassaolevain luokkain tulee tietää, että työväenluokka ei tule sietämään, iettä sen edustajalta kielletään oikeus puhua. Kommunistien on esiinnyttävä kai. kissa kokouksissa kaikista poliisivi ranoniaisten estelyistä huolimatta Työläisille on paljastettava vehkeily •^•ota Puolan sosialidemokratihen puo lue, porvariston viimeinen tuki, harjoittaa. Kommunistien on vasta sitten lähdettävä mielenosoituksille kun mieliala työväenjoukköjen kes kuudessa ja talonpoikaisjärjestöissä pakoittaa esiin sellaiset. i vastaan ylätty ^—Hallitus ei tule 1 kannetta Rose P^as- «taan vakoilulain rikin aikana. Yli proku- 'erty on antanut mää- »ri Van Valkenbergfl. Die. • tuomittiin mainitusta rajaan 10 vuoden van-tuomio vedottiin. Hä-ttun nuai kunlusteiu, näin ollen ottamaan raantuntuvia toimenpiteitä vallan, kumouksellisten puoblta. Tällaisen uhkaavan ennustuksen, huomautti asianajaja, ei tarvitse herättää mitään pelkoa, sillä poliisit tulevat kyllä poliittisissa rikoksissa vastaisuudessakin olemaan pikemminkin liian aikaisia kuin myöhäisiä. Mutta syyttäjä käyttäneckin tällaisia selityksiä vain puuttuvain todistusai-nehistojensa täytteenä. Salaisia asiakirjoja lukuohnottamatta ei tässä koko jutussa ole mitään mitä voitaisiin i>itäärikolUscna. Jutun käsittelyssä on käynyt selville, että syyttäjän väite, että kaikki siihen sekaantuneet olisivat osallisia jättiläismäiseen maanpetokseen, perus- Neuvosto-Venäjä haluaa elää rau hassa Puolan kanssa, ja lojaalisesi täyttää Riian' sopimuksen. Mikään Pilsudskin harjoittama provokationi ei voisi saada Neuyosto.Venäjää me nettelemään malttiaan, vaan tullaan jokainen rauhansopimuksen rikko misyritys paljastamaan Puolan kan salle. Neuvosto-Venäjä pitää Puo lan itsenäisyjrttä parhaana keinona työtätekevien kansanjoukkojen va pauttamiseksi porvariston vaikutukselta, Yain Pilsudski ja pariisilainen sottlaskopla tarvitsevat sotaa. tuu kokonaan vilkkaaseen mielikuvitukseen ja osoittaa täydellistä tietämättömyyttä kommunismin päämäärästä ja keinoista. Lisäksi huo. mautti asianajaja Hellberg, ettei Heikkisen tuttavuus ole mikään riittävä epäilyksen aihe muihin syytettyihin nähden, Heikkisen pulman selvittäminen oli hänestä mielenkiintoinen vain sikäli, että sen avulla ehkä paljastuisi todellinen maalle vahingoksi oleva t<)iminta, jonka harjoittajina ei suinkaan ole kommunistit, ja mihin Hadshelashejutun jo olisi pitänyt kiinnittää viranomaisten huomion. Vaati Niemen, Parkalombolon, Thunin ja Vanhaisen vapauttamista, sekä esitti todistuksia, jois. ta näkyi, että Niemi todella oli auttanut suomalaisia pakolaisia, hankkimalla niille vaatteita ja ruokavaroja jne. / Tämän jälkeen ilmoitti oikeus, että jutussa, elleitmitään laillista este,t^ ta satu, julistetaan tuomio marrask. 4 pnä, jolloin iSeikkisen, Panlinin, JPylkkasen ja Karppasen on oltava mieskolitaisesti läsnä. Karppanen muuten päästettiin tänään vapaalle jalalle, odottamaan mahdollista karkoitosta. Moskova. 21/10 — Europan pro letariaatille! •• Vielätin kerran kääntyvät, taan tumuksen veriset ujfirit Espanjassa maailman proletariaatin, puoleen' tehdäkseen tiettäväksi ne alhaiset rikokset, joita Espanjan militarismin verihimoiset esitaistelijat, joka päivä suorittavat satoja Espanjan prole-r taareja vastaan, jotka eivät o]e tehneet mitään muuta rikosta kuin koettaneet lievit!^ kohtaloaan ja vapautua siitä taloudellisesta ja poliittisesta sorrosta, missä vallassaolijat fteitä pitävät. Työväenluokan johta jat ja sen paifhaat ainekset saavat joka päivä kärsiä mitä julminta kohtelua, minkä V sielullinen kärsimys, tieto siitä, etl^ heidän perheensä ovat hallituksen pyövelien haikaile, mättömän vainon alaiset, tekee sitä kin katkerammaksi. He kääntyvät nyt kaikkien baiden proletaarien puoleen avunipyynnöllä. Auttakaa 'heitä vapautumaan siitä rautakah leesta millä monarkistiset kenraalit ovat heidät ympäröineet ja mikä kiristyy joka päivä yhä kireämmälle. Toteuttaakseen häijyn tarkoituksensa tuhota työväenjärjestöt eivät heidän vainoojansa karta mitään rikosta vaan turvautuvat mitä harki-tuimpaän julmuuteen. Siten ovat tulleet murhatuiksi kaikkein huo. matuimmat johtajat palatessaan työstä taikka jopa kotonaahkin. Poliisit ovat tappaneet monta meidän tovereistamme matkalla vankilasta toiseen. Tolsinaan on tapahtunut, että on vapautettu vankeja keskellä yötä, jotta on voitu tappaa heidät leti vankilepportin ulkopuolella. Näin tapahtui tovereillemme Evelio Bualille, ammattijärjestön sihteeril-e, ja Felixille, ammattijärjestön rahastonhoitajalle. Näiden- toverien kärsimyksille . ei ole vastakohtaa historiassa! Heitä kidutettiin mitä päinhimillisemmällä tavalla poliisi-prefektuurin edi^talla koetettaessa dristää heiltä työläisten kansallisen komitean jäsenten nimiä ja osottei ta. Heidän kieltäytyessä jatkoivat pyövelit kahdenkertaisella julmuudellaan työtään silpoen heidän kasvonsa tuntemattomiksi. Täyden-taakseen tekonsa antoivat he tove-feidemme poistua prefektuurista minkä jälkeen heidät annetusta mer kistä surmattiin. Nämä tapaukset eivät onnettomuudeksi ole ainoita laatuaan. Ennemmin ovat toverit Comar Paris, Villanca, Sasera, Fernandes, Gillan-dis ja monet muut tapettu samalla tavalla. Joitakin aikoja tämän jälkeen menehtyi kaksi huomattavaa barselona-laista työväenjohtajaa, toverit Archs ja Vandellos pahoinpitelyssä niinikään poliisiprefektuurin edustalla. Rikoksen peittämiseksi sijoitettiin ruumiit rautatiekiskoille, mutta joku oli siirtänyt ne syrjään, ennenkun juna ehti ajaa niiden yli. Tämäkin on lisänä Espanjan porvariston suo-rittamain rikosten pitkässä luette ossa. Espanjan pyövelien niittämät laa-kerit eivät salli muiden maiden hal-ituksia jäämään toimettomiksi. Työ; väenluokassa näkevät ne vihollisen sa. Kaikkien maiden hallitukset, yksi toisensa jälkeen alkaa menetel-ä samalla tapaa kuin niiden, espan. alainen mestari, ne hajoittavat työväenjärjestöt ja surmaavat näiden ;ohtajat. Jugoslaviassakin alkavat vallassaolijat sovelluttaa, espanjalaisia ihanteita. Jugoslavian porvaristo, joka on vetänyt voittoa maailmansodasta ja Versaillesin rauhasta, pitää välttämättömänä työväenluo-can nylkemistä. Työläiset eivät saa ajatella vastarintaa tämän nylkemi-ser^ ohdosta, ja siitä alkaen kun työväenjärjestöt ryhtyivät taiste Saksan kommunistit kannattavat sosialistista hallitusta Berliini. — «Preiheit», Riippumattomien sosialistien äänenkannattaja julkaisee Saksan kommunistipuolueen esityksen, missä kommunistit tarjoutuvat kannattamaan sosialistista hallitusta Thuringissa, missä yh-dist. vneet sosialistit ja kommunistit saivat enemmistön valtiopäiville. Ro-te Fahne, kommunistien äänenkannattaja ei ole vielä julaissut esi. tystä. Tämä tiedonanto on annettu sen jälkeen kun Thuringissa on muodostettu sosialistinen hallitus. Kommu nistit ovat tarjoutuneet kannatta^ maan tätä hallitusta, mutta ei ottamaan osaa sen muodostamiseen joten hallitus tulee muodostettavak si riippumattomista ja enemmistoso sialisteista. Nämä tiedonannot viittaavat Sak san proletariaatin yhtenäisen rinta man kasvamiseen. -K) • • • MIESMURHASTA SYYTETTY TYTTÖ POLLTTAA PAPE. ROSSEJA JA HYMYILEE OIKEUDESSA. taistelun tieile Klara Zetkinin puhe Italian aostaUs-tipuolueen konsretBuia. Montreal. — Kun James Rowen murhasta Syytetty 23 vuotias tyttö Grace Morena oli havaittu syylli seksi kysymyksessä olevaan murhaan a kun hänet tuotiin oikeushuonee-seen kuulemaan tuomiotaan, näytti iän hyvin välinpitämättömältä ja cylmäveriseltä. Sen sijaan että hän olisi osoittanut merkkejä katkeroitumisesta eli murtuneisuudesta, polt ti hän paperosseja ja hymyili oikeus- .saliin kokoontuneelle tuttavajoukol-een. Oikeuden tuomari, nähtyään tämän nuoren tytön murtumattomana, ei julistanutkaan tuomiota, vaan lyk-cäsi sen antamisen seuraavaan päivään, sanoen tutkivansa juttua vie ä. Seuraavana päivänä tuomittiin tyttö elinkautiseen vankeuteen. . o——-— ViHlTTIIN UUDELLEEN NAISEEN, JOSTA OLI EROI. TETTU. Los Angeles. — Lakimies Ralph Obenchain, joka aikaisemmin oli ottanut eron vaimostaan Madalynne Obenchainista,'^ja jonka lakimiehenä hän nyt toimi vaimon ollessa syytettynä osallisuudesta Belton Kennedyn murhaan, on ottanut naima-lupakirjan countyn virastosta mennäkseen entisen vaimonsa kanssa uudelleen naimisiin, joka sitten tapahtuikin. ^ . . . • -o — VIISI VUOTTA VANKEUTTA MURHATAPAHTUMAN TO-DISTAJALLE. Quebec, — Rauol Binet, jonka sanotaan olleen silminnäkijänä joitain päiviä • sitten tapahtuneelle Blanche Garneaun murhatapahtu. malle, vaan joka yritti näkemäänsä salata on nyt tuomittu viideksi vuodeksi Vincent de Paulin kuritushuoneeseen. Äsken pidetyssä Italian sosialisti-puolueen kongressissa piti toveritar Kiara Zetkin säihkyvän puheen, lausuen tähän tapaan: Kun Toinen Internationale, taipui porvariston tahtoon, ryhtyi Italian proletariaatti maansa sosialistipuolu-eensa johdolla taisteluun porvaristoa vastaan ja kohotti korkealle inter, nationalen punaisen lipun. Toivon vielä tälläkin haavaa löytäväni tässä kongressissa menneen ajan vallankumouksellisen hengen. Toivon sitä, vaikka tiedänkin, että suuri osa tänne kokoontuneista ei vielä ole vakuutettu vallankumouksen välttämättömyydestä. Tämä kongressi on kutsuttu päättämään, astuuko puolue edelleen vailankumouksen .tietä vai taipuuko porvaristoon. Vasta jos kongressin päätökseksi tulee en-sinmainittu, tulee puolueen liittyminen Kolmanteen Internationaleen lo. puUisesti toteutetuksi. Quebecin ^öiaiset esit- Kuuden lunnin tySpäivä, Irlannille itsehallinto, valtion työttoroyytva-tuutua, vapaa paikanviilityt ja Ve. siijSn kanisB kaupan alottaminea työväenpuolueen vaatimukaia. uun sitä vastaan, on valkoinen terrori ' astunut toimintaan tämän maan työläisiä vastaan, jotka ' ovat o niin raskaasti kärsineet pitkäii alkanin sodan ja «kunniakkaan» fkansojen vapautussodan» kestäessä. Työväenjärjestöt murskataan ja nii. dcn joiitajat murhataan. Muiden maiden proletaarit eivät saata näin äärettömäiii rikosten euh-tecn jäädä väiinpitämättömiksi. Porvariston jjk sen kätyrien häikäilemätön toiminta, mitä hurjin ja verisin terrori vaatii, että kaikkien maiden työläiset antavat pikaista ja välttämätöntä apua, ei pelkkinä sanoina vaan tekoina. Turhaan vedottaisiin murhaajiin, turhaan muistutettaisiin heidän lupauksiaan, turhaan kehoi-tettaisiin heitä noudattamaan perustuslakeja, jotka he itse ovat laatineet. Työväenluokan on osoitettava voimansa, sen on järjestyneellä esiintymisellä tehtävä loppu raivoavasta terrorista näissä maissa. Punaisen Ammatillisen Internatio. nalen ja Kommunistisen Internatio nalen toimeenpanevat komiteat ke hoittavat kaikkien maiden työläisiä ja työväenjärjestöjä järjestämään kan sainvälisen taistelun Espanjan ja Jugoslavian hallituksia vastaan. Työ väenjärje,?töillä, olkootpa ne mitä suuntaa tahan.sa, on .syytä tehdä loppu näi.stä konnantöistä työväenluokan parasta ainesta vastaan. Käännymme tästä syy.stä Amsterdamin Internationalen puoleen ehdottaen, että se tutkisi ja neuvottelisi meidän kanssamme kansainväli-sen proletaarisen toiminnan organisoi-mismenettelytayoista ja muodoista tässä suhteessa. Uskomme, että pa. ras vastaus näihin konnantöihin ja tähän työväenjärjestöjen hävittämiseen olisi saarto, jonka toimeenpanijoina olisivat kaikki työvä^järjes-tot suuntaan katsomatta. Ammatti- Hitot, mutta varsinkin rautatieläisten ja merimiesten järjestöt voisivat pelastaa Espanjan ja Jugoslavian työväenlnokaC Koko kommunistisen, sosialistisen ja syndikalistisen sanomalehdistön, kaikkien suuntien ää-nenkannattajain on esiinnyttävä yhtenäisellä rintamalla. Proletariaatti on taloudellisen asemansa kautta pakotettu taistelemaan Tämän taistelun käymiseksi on vallankumouksellisen hengen valaminen' työväenliikkeeseen välttämättömyys. Italiassa, kuten kaikkialla muuallakin, on kapitaali hyökkäämässä proletariaattia vastaan, voittaakseen takasin ne pienet myönnytykset, jotka se on tullut pakotetuksi proletariaatille antamaan. Kuten kaikkialla muualla yrittää kapitalismi myös Italiassa vyöryttää kaikki sodan jälkeii sen ajan taloudelliset taakat työväestön harteille. Toveritar Zetkin kosketteli tämän jälkeen yhteistoimintapolitiikkaa por Variston kanssa, jota ei hän pitänyt muuna kuin reformisihin seraukse-na. Yhteistoiminta porvariston kanssa ei suinkaan ole merkki työväenluokan mahdikkuudesta vaan yksinkertaisesti sen voimattomuuden osoitus. Proletariaatti voi taata elinetunsa vasta kun sillä on käsissään ehdoton valta. Venäjä on opettanut ja opettaa, että vain koskitta-mällä käsiinsä kaiken poliittisen valan voi. ptoletariatti valvoa etunsa. On puhuttu paljon neuvostohallituksen tekemistä konsefiijiooneista. Mut^j a on välttämätöntä muistaa, että Venäjän vallankumous pani toivon sa vallankumoukseen mui.s.sa maissa Venäjän neuvostohallituksen uiko maalaisille kapitalisteille tekemät myönnytykset olkoot Venäjän prole tariaatin kehoituksena Europan prö letariaatille, joka ei vielä ole toteuttanut vallankumousta. Italian pro letariaatti on aina tuonut ilmi yil pittömän myötätuntonsa Venäjän proletariaattia kohtaan. Se anto ensimmäiset ja huomattavimmat merkit veljevdiestään ja solidaari suudestaari Venäjän vallankumoukselle. Tätä vallankumousta vaka vasti auttaakseen on kuitenkin välttämätöntä käydä edelleen vallanku mouksellisen taistelun tietä, hyljä^ kaikki yhteistoiminta ja reformismi Mutta reformismin ja yhteistoiminnan vastaiseen taisteluun ei riitä yk sin päätöslauselmat. Teot, ne ovat välttämättömät. Yksi ehdottoman välttämätön teko, ainoa, joka johtaa puolueen tervehtymiseen, on päätös yhteistoimintapolitikoitsijain sulkemisesta puolueesta. Montreal.—- Kuuden tunnin työpäivä, maakunnallista työttömyys-vakuutusta ja vapaata työnvälitystä' yli koko maakunnan tullaan vaati-maan Quebecin maakunnan lainlaa-tijakunnaita. Samoin vaaditaan Venäjän kaupan kaikessa laajuudes-saan aloittamista josta vaatimus tullaan tekemään Dominion hallitukselle. Ylläolevat olivat vaatimukset, jotka päätettiin tehdä Työväenpuolueen Quebecin maakunnallisessa konyentsionissa, jossa työttömyyskysymys oli laajan harkinnan alai-sena. Kokous pidettiin Longuouilis-sa viime lauantaina ja sunnuntaina. Edelläolevain vaatimusten lisäksi tehtiin päätös, jolla tullaan anta-maan täydellinen kannatus Irlannin itsehallintokysymyksille. Vähät aikoja sitten edusti tätä vhteistoimintapolitiikkaa vain jotkut huomatut toverit. Tällä haavaa on niitä jo enemmän, Mielittekö odottaa aina siihen asti, kunnes yhteistoimintapolitikoitsijain ja reformistien ryhmä varttuu , niin vahvaksi, että se sanelee puolueelle tahtonsa? Ette voi enää odottaa. Oikeisten sulkeminen Italian sosialistipuolu-eesta on tämän elinehto. Ja kun kysymys yhteistoiminnasta porvarien kanssa on reformististen ainesten poissulkemisen kautta , ratkaistu, on myös kysymys puolueen liittymises: tä Kommunistiseen Internationaleen ratkaistu. Reformistien työntäminen syrjään on ainoa ehto, minkä Kommunistisen Internationalen kolmas kongressi asetti Italian sosialis-tipuolue^ elle. Puolueen helmassa, joka hyväksyy ja valmistelee vallankumousta, ei saa olla mitään Tefor^ mistista ryhmää. Eläköön maail-manvallankamous! Kuten tunnettua pääsivät sovitte-lijasosialistit vielä tässäkin kongres. sissa voitolle, .jtii^ Kuuden tunnin työ^läivää koskevasta kysymyksestä keskusteltiin pitkästi ja keskustelun tuloksena laadittiin seuraava ponsi, joka hyväksyttiin: «Keinoina työttömyyden ja sitä seuraavan kurjuuden ja kärsimysten lieventämiseksi me vaadimme työpäivän kuiiteen tuntiin rajoittamista niin yleisissä kuin yksityistenkin teettämissä töissä; valtion työttömyysavustuksen perustamista, niriiittäinällä erityinen komitea, jossa työläisille tarjotaan suhteellinen edustus; ja että yli koko maakunnan perustetaan nykyisten yksityisten omistainain työnvälitystoimistojen tilalle vapaa maakunnallinen työnvälitystoimisto, ja siten vapautetaan työläiset yksityisten työnvälittäjäin keinottelusta.» Konferenssissa tuotiin esiin yhtenä vakavana työttömyyden syynä se, että kauppaa Venäjän kanssa ei ole alettu, vaikkakin siitä on tavattomasti pidetty melua. Canadassa ön paljon vaatteita ja muita tarpeita, joiden kipeässä puutteessa venäläiset ovai, samoin vallitsee Venäjällä suunnaton puute, elintarpeista ja ajottamalla näillä tarvikkeilla kaupan Venäjän kanssa tulisi se lieventämään suuressa määrissä kumpaakin, niin Venäjän kuin Canadan-kin työläisiä, oli konferenssin mielipide, ja päätettiinkin tehdä kaikki mahdollinen voitava Canadan ja Venäjän välisen kaupan alkamiseksi. -o—^ \-J Yfi 3 miljoonaa raplaa «••«f D^iitava tuloi III Internationalen keräykieita Veniijiin kansan ^^y-' vtiHau — Suomen rahakii lasket» tnna noin 250 miij. markkaa. Kolmen viikon keräys on tuotta, nut suunnilleen arvioituna! Amerikassa ~ noin 1,000,000 doll. (25,- 525 kultaruplaa), Tsekkoliassa — noin 350,000 liiraa (29,625 kulta-ruplaa), Tsekko-slovakiassa — noin 20,000,000 kruunua (460,000 kulta-ruplaa), Saksassa — noin 13,000,000 Rmk. (286,000 kultaruplaa) Rans-cassa —noin 400,000 frangia • (59^ 000 kultarupl.) Englannissa — noin 40,000 puntaa (285,000 kultarupl.). Bulgariassa noin 300,000 levaa (20,. 000 kultarupl.), Itävallassa — noin 3,000,000 kruunua (27,000 kultarupl.), Sveitsissä — noin 50,000 rangia (16,475 kultarupl,), tehden yhfeensä 3,130,320 kultaruplaa, ———O' jberaali työväenpuolueen ehdokkaaksi Ottawa. — Kun Huirin Trades & Labor Council kokouksessaan oli päättänyt parlamenttivaaleissa äänestää Hullin kauntin liberaalien asettamaa ehdokasta, ilmoitti kysymyksessä olevan Trades & Labor Councilin presidentti että Mn kä-sittää councilin ottaman askeleen heidän periaatteilleen vastakkaiseksi ja sentähden, että Councili hyväk. syi ehdokkaakseen miehen, joka ci tule hyväbymään typvSenpuoI^een ohjelmaa ei hän voi pitemmältä olla councilin ppsidenttinä, vaan tulee siitä täten" eiroamaan. Sekalaista on seurakunta. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1921-11-19-01