Vapaus, August 27, 1957

              Siva2 Hisfaina, elokuun 27 Tuesdajr, Aug; 1957
VAPAUS
(MBBBTlTr-j;: Independent UInr
tabUdud Nor. ff. 1M7. Antlioffsed
lurjeooitf dasB niaU tlic Post
OfSee Department^ OtUva; Pub'
IMMd ttiifce weekly; Itoeidajs.
Tbundajv and fiatoids]» Vapant
FoUlablng Companjr Ltd^ at 190-102
Bita 8 t W« Sudbtuy, Qnt, Canada
'Meptumm: BmOlOee OB. 4-OM:
idltorfal Offloe OB. 4-«t0. Manager
B. Stilod, EdltorW. Eklund. Mailing
addre»; Box <P. guajinnr, Onfario.
AdverticinK ntea j«>0D ivpUMUoo.
•pHinslatlnft Iree ^^mxgt.^
TtUAUUUlNJNAT:
:;anadaam: 1 7jOirff kk. S.75
9kk.23S
mdyaranofm: f ^ 8J8D • kk. C30
Suomessa: v 2 fk. &60 6 kk. 4.76
i9i7 — Juhlavuosi — 4Ö. vuosikerta — i957
* « *
Avustusta rakennusteoDkuuiIdle
Dlefenbakerin ballitus ilmoitti viikon lopulla, että se tulee an­tamaan
150 miljoonaa dollaria hallituksen varoja erinäisten fvottolai-
^ tosten välityksellä (siis tavallisia teitä myciten)' rakenihisteoUisiiuden
lEt^tettäväkst, jotta voitaisiin tämä teollisuus nostaa stita lamathasta,
ijnDbJn se ajaotuj liberaalipuolueen hallituksen 'ftiuli;an rahaohjeloian",
perusteetta.
Tämä hattituksen toimenpide tarkoittaa, että erimuset luottb-
; y l i i ^ y k s e t , pankit j a muut laitokset saavat mainitun summan vaJtitm
;ifjbaa iainatäkseim sitä kuuden prosentin korolla asuntotalojen raken-
' fätttsta varten. Kuinka lämpimästi tervehdittävä toimenpide tämä
; 'on, se näkyy yksinomaan siitäkin, jos muistetaan, että tänä vuonna on
. ' a l o i t e t t u noin neljännestä vähemmän asuintalojen rakennulisia kuin
vastaavana aikana edellisenä vuonna. Seurauksena on, että maassam-mcrvallitseva
asuntopula on tulossa entistä pahönmaksi ja tän^ sii-täldn
huolimatta viaikka ammattitaitoisia, hyviä rakennustyöläisiä
ronVtuhansittain — työttömien armeijassa.
Valitettava seikka/ johon parlamentin jäsenten p:täisi tarttua
erittäin vakavasti) on kuitenkin se, että näitä haUituksen lainoja
ei anneta sille ihmisryhmälle, joka kaikkein kipeämmin sitä tarvitsee.
• Pääministeri Diefenbaker sanoi kyllä, että näitä ^llituksen lainoja
varataan "halpahintaisten? kotienkin rakentamisen hyväksi kutea
sitä annetaan niillekin, jotka sijoittavat pääomaa asuntotabjliin. Mut-ta
kun hallituksenkin lainoista peritään kuuden prosentin korko, tiiin
tämä tarkoittaa, että alle $4,000 vuodessa ansaitsevat ihmiset eivät
kerta ^ i k k i a a n saa tätä lainaa "halpahmtaisen" — noin $14—15,000
niaksavan—'oman kodin rakentamista varten. Toisin sanoen, tätä
hallituksen apua annetaan valtaosalta taloudellisesti paremmassa ase^'
masstf olevalle väestöosalle, ja se on huutavaa vääryyttä miljoonia pie­nituloisia
kohtaan.
Kuten sanottu, tämä on epäkohta, jonka parlamentin jäsenten
pitäisi välttämättä korjata. Mutta asunnonsaajain ja rakennustyö­läisten
kannalta on kuitenkin tervehdittävä sitä kun hallitus ryhtyi
vihdoin viimeinkin edeä näihin toispuolisiin toimenpiteisiin rakennus-
'mk m m
.....
_ Käyttäkää sitä hsnräksi
^^^^^^^^^^^^ ^ on uutistiedoissa jo viime viikolla kerrottu, Canadan Suo-
^^ttialaisen:Järjetön X X V edustajakokous jouduttiin erinäisten seikko-
I jen takia siirtämään kuukaudella. Tämän lykkäyksen perusteella
i kokoojntuu CSJTin edustajakokous Torontossa vasta lokakuun S päi­vänä.
Samalla kertaa on päätetty, että Vapauden yhtiökokouskin siir-
: retään kuukaudella; siHä ktin järjestön edt^stajakokous ja Yhtiön.
vuosikokous pidetään samanaikaisesti, niin siten voidaan säästää pal-
? j o n varoja kalliista .matkakustannuksista ja samalla myös s ä ä s^
; aikaa.
• Yhtenä perussyynä, miksi edustajakokous jouduttiin siirtämään
; kuukautta myöhemmäksi, oli se, että eri alueiden edustajia ei oltu
aikaisin. Kesäkuumat eivät tunnetuista syistä edistä
järjestötoimintaa, vaan hidastuttavat sitä parhaassakin tapauksessa.
: Juuri kesän kauneimmillaan ollessa ei voida odottaa, että osastot ja
Xägenistö voisivat syven|/ä edustajakokouksen asioihin niin tarmok­kaasti
ja perusteellisesti; mitä tapahtuisi syksymmällä. Tämä on
r edustajain, valinnan hidastumisen yksi puoli. Toisena tekijänä on
epäilemättä Järjestömme säännöt, jotka määrittelevät olosuhteiden
pakosta hieman monimutkaisen ja siis aikaa vaativan edustajain va>
Untatavan.
V Pitäen niielessä sitä, että jäsenistö kokonaisuudessaan saisi tilai-u
suuden sanoäketämiltäkin alueelta lähetetään edustajiksi Järjestön
. edustajakokouksiin, CSJ :n sääntöihin tehtiin joitakin vuosia sitten
sellainen muutos, että edustajia ei enää valita eri alueiden edustaja­kokouksista,'
vaan välittömästi jäsenistön salaisen lippuäänestyksen
perusteella kultakin alueelta.
Järjestön sääntöjen mukaan on kaikilla osastoilla oikeus nimittää
•edustajaehdokkaaksi niin monta ehdokasta kuin halutaan. Jäsenillä
on tilaisuus esittää edustajaehdokkaiksi oman osastonsa jäseniä, tai
jäseniä joistakin toisista osastoista. Sitten kun on edustajaehdokkaat
; nimitetty^ ne ^lähetetään eri osastoista aluetoimikunnalle, joka vuo-viostaan
tekee 1^^^ ehdokkaista ja lähettää ne osastoille.
Tämän jälkeen nimitetyistä ehdokkaista äänestetään jokaisessa osas­tossa
ja äänestyksen tulos lähetetään takaisin aluetoimikunnalle. Näin
kansanomaisella ja demokraattisella tavalla ratkaistaan eri puolilla
maata kunkin alueen edustus.'
Käytännöllisenä esimerkkinä voisimme tässä yhteydessä mai­nita
Keski-Oritarion alueen> jonka tunnemme > parhaiten :Keski-Onta-
; rion eli Sudburyn ja Soon alueelta nimitettiin neljästä osastosta kaik­kiaan
6 ehdokasta/ joista valitaan kaksi henkilöä edustajakokouk­seen.
Kesäkuumtiuden takia tapahtui ehdokkaiden nimitys hieman
-tnjröhästyneenä aluetoimikunnalta. Tästä johtuu, että kaikki osas­tot
eivät ole vieläkään voineet järjestää jäsenäänestystä, eikä siis vie*
lä tiedetäf ketkä tulivat edustajiksi valituiksi. ~
Tällaisia olivat siis ne "erinäiset seikat'* joiden •perusteella, uutis­tiedoissa
kerrottiin^ että edustajakokousta on Jykätty tuonnemmaksi
Muun ohella tämäherättää oikeutetusti ky^myksen siitäkin> että p i ­täisikö
jäsenistön tutkia järjestön sääntöjä esimerluski edustajako^
kofisedttstajain valinnan kohdalta? Selvää on, että se on tällaisessa
T suuressa maassa, missä matkusluskustannukset ovat äärettömän kal­liit^
kaikkein demokraattisin menettelymuoto. Mutta onko se sitten-*
I^ään; riittävän käytännöllinen? Me emme halua esittää asiasta mi*
i tään ehdotuksia, vaan tyydymme toteamaan, että jo^ tähän vaaliin
tartutaan kaikissa osastoissa ja aluetoimikunnassa ripein ottein -—
jiiin se on paras mahdollinen menettelymuoto, mutta jos ollaan jossa*
ilun portaassa tai yhdessäkin osastossa leväperäisiä, niin se 'aiheuttaa /
;deniokraattisuudestaan huolimatta hankaluuksia ja epämiellyttäviä
.viivästyksiä. ?
Tämä on vain yksi käytännöllinen esimerkki silta,, etta - nyt
.saatua lisäaikaa tulisi käyttää malidoIEsimman^p^^
vjakokousasioista keslnistdtaessa. Mitä yksiityiskohtalsemn^
nytiran tämän kokouksen ratkaisVvaka tuleviiii'.asioiliin j l mitä
suuremmat jäsenjoukot lausuvat niiata oman mid^iteensäj sitä pa-j^
empoa b o k s i a voidaan odottaa. ' , ^ ,V
'^J ' ..S^imsuä voidaan saAoa Vapauden (y-^^ Mei-
,^,^jtoL|(^muks^iUDae,ion|^ Vapaiujien. Itadkki!jcaimättaj^ |a;
S Y N T Y A ^ -
P Ä I V I Ä
Ö I ^ l a v M C B Sudburysta'— nyt
Juuri matkalla Torontoon —- täyt»
tää torstaina, elokuun 29 päivänä
78 vuotta.
.^yhdymme sukulaisten ja' tutta-vain
onnentoivotuksiin.
Mitä luuut sanovat
«OINIOT OVAT TÄÄLLÄ
M PYSVVÄr» .
' Yhdessä julistuksessa, joita 500
Joukkopiketeeraajaa kantoi Mur-dochvillen
lakkolaisille myötatun-
^suuttaan osoittaen viime viikolla,
611 sanat: "Unio on täällä pysyvät-
'sestFV Tässä yhteenveto tähän men­nessä
kuusi kt^ukautta kestäneestä
Caspen, kuparikaivostyöläisten lakr
kotaistelusta, jota' työläiset ovat
päättäneet jatkaa voittoisaan lop­puun
asti huolimatta yhtiön provo-smvista
toimenpiteistä ja. hallituk­sen
ja maakuntapoliisien yhtiölle
myötävaikutuksellisesta toiminnas­ta.
Ja heidän voittonsa on saapuva
sitä nopeimmin mitä vankemmaksi
ja suurempia työläispilr^ä käsittä­väksi
työläisten solidaarisuus ke­hittyy.
Tämä on nyMnen avainkysymys
Quebecissa ja koko maassa, mitä
kuvaa yhä selvemmin se, että te-ristyöläisten
union päämajassa ta­pahtui
kauhistuttavaa vandailsmia.
Ammattiyhdistysliike ja yleinen
mielipide ei voi hyväksyä tätä yh­tiön
rohkaisemaa fasistimaista toi­mintaa,
josta myös maakuntahalli­tus
on osaltaan vastuussa.
Tämä oli harkittu isku, ei ainoas­taan
ammattiyhdistysljikettä, vaan
myös Canadan demokratiaa vastaan
ja sellaisenaan on annettava sille
sopiva vastaus, — Canadian Tribu-ne.
Influenssa raivoaa
Biienos Airesin kouluissa
Buenos A i r e s .— Noin neljäsosa
Buenos Airesin koululaisista on sai­rastunut
aasialaiseen influenssaan,
ilmo^etaan opetusministeriöstä
Buenos Airesista.
Agentiinan jalkapallomaajoukku­een
harjoittelu tulossa olevaa MM
ottelua varten on jouduttu 'lykkää­mään
viikolla puolen, joukueen sai­rastuttua
influenssaan.
San Luisin kaupungissa on L a O-pinion
lehden toimittaminen joudut­tu
keskeyttämään viideksi päiväksi
toimituksen vilustuttua.-
N-Iiitolta laina
Afganistanille
Kabul.— Neuvostoliiltö on myön­tänyt
Afganistanille 60 miljoonan
dolltirin: lainan sotilasvarusteiden
ostamista varten Neuvostoliitosta,
kerrotaan Kabulissa asioista perillä
olevissa piireissä. Tarkoituksena on
nykyaikaistaa maan puolustusvoi­mat.
vLaina maksetaan takaisin raaka-aineina,
kuten puuvillana, villana ja
myöhemmin mahdollisesti myös öl­jynä.
I
Esfafomin luomista k«duwa
prosessi on ennätiäoyt tei«Mia
vaiheeMcnsa. Knleii, m
neen» easiounäinen vaihe alkoi
kesiknassa 1955, JoUoin l^ofMpm
hiilj- Ja teräsylitynuhi. ii^lden
Messinan konferenssissa esitettliii
ajatus eurooppalaisesta atomipoof
lista. '
Maaliskann 25. pnä 1957>aile^
kirjoittivat Hanskan, Saksan liit^
totasavallao. Italian, Belgian, Hol-^
lännin ja Luxemburgin edustajat'
Roomassa Enratomia koskevan so?
pimuksen. Nyt asia on. niin pitr
källä, että sopimnsmaldeli parla­menttien
odotetaan ratifioivan
asiakirjan tämän vuoden loppnuJi
mennessä. Jonka jälkeen atoml-pooll
alkaa toimintansa. >?-'JnI*.
kaisemme seuraavassa alkuosan
neuvostoliittolaisessa aikakaus­lehdessä
olleesta G. Tshemlkovin
kirjoitulcsesta "Eurooppa Ja Eur­atom".
Kirjoituksen toisessa osas­sa,
jonka Julkaisemme myöhem­min,
käsitellään Neuvostoliiton>^^
Ja USAn suhdetta Euratomlin/
RAUHANOMAISTA YHTEIS­TYÖTÄ
VAI SODAN-VALMISTELUA
Sopimuksen johdannon ja ensim­mäisen
artiklan mukaan Euroopan
atomivoimaliiton virallisena tehtä­vänä
on kohottaa elintasoa "luomal­la
tarvittavat edellytykset ydinteol­lisuuden
nopealle synnylle'-ja kas­vulle"^
Yrityksen alkuunpanijat ja
heidän kannattajansa mainostavat
Euratomia järjestönä, jonka tehtä­vänä
on yhtenäistää Euroopanmai-
•den ponnistukset atomivoiman rau­hanomaisessa
käytössä. \,
. Vastaako tämä mainostus todelli­suutta?*
Monet tosiasiat puhuvat
päinvastaista kieltä.
Ennen kaikkea huomiota kiinnit­tää
suunnitelmaan liittyneiden ma^i-den
pieni lukumäärä. Sch kuusi jä
senmaata eivät edusta edes 'koko
länsi-Eurooppaa.
Edelleen suunnitelman alkuun­panijat,
väittävät haluavansa saada
mukaan toisia maita, ja "jokainen
Euroopan maa on oikeutettu ano­maan
pääsyä järjestön jäseneksi"
(sopimuksen 204 artikla).
Minkä arvoisia nämä vakuutuk­set
ovat, käy ilmi siitä, että Neuvos­toliiton
hallituksen tekemä ehdotus
alueellisen järjestön perustamises­ta
atomivoiman rauhanomaista
käyttöä silmälläpitäen kaikkien Eu­roopan
maiden välille hylättiin. To­siasiallisesti
Euratomin alullepani­jat
kieltäytyivät luomasta todelj^s-ta
eurooppalaista järjestöä, mikä
puolestaan osoittaa heidän halua­van
yhä syventää Euroopan haja­naisuutta.
Vähemmän tärkeä ei ole' se. että
kaikki Euratomin jäsenet kuuluvat
NATOon, joka on suunnattu sosia­listisen
leirin maita vastaan. i
NATOn johtajat ovat- panneet
alulle laajan kampanjan, jonka tar­koitus
on varustaa NATOon kuulu­vat
maat atomiaseilla niin pian kuin
mahdoIlista.Eräiden länsi-Euroopan
valtioiden, mm. Saksair—liittotasa­vallan,
hallitsevien piirien tieten
tahtoen heidän alueilleen peruste­taan
USAn atomitukikohtia.
I L«hisi-Euroopan lättof^ j ^ ^
k i Euratomin j ä t o e t ; kuuluvat,
neuvoston äskeisinä: ^asialdnoissa
BULGARIA ESITTÄÄ
YSTÄVYYSSOPIMUSTA
Sofia. — Bulgaria on valmis alle­kirjoittamaan
molenuninpuolisen
ystävyys- ja hyökkäämättömyysso-pimuksen
Kreikan kanssa, toteaa
Bulgarian pääministeri Anton J u -
gov haastattelulausunnossa, jonka
bän on antanut kreikkalaiselle leh­timiehelle
'ja kansanedustajalle
Ilias Bredimasille Atinaiki-lehdes-tä.
Haastattelussaan pääministeri
Jugov toteaa, että monien kysymys­ten
käsittely bulgarian ja Kreikan
välillä viime vuosina on osoittanut
selvästi, että on olemassa otolliset
olosuhteet esteiden poistamiseksi,
'jotka vielä hidastavat näiden mai­den
suhteiden' täydellistä selvittä-mistä>
Bulgarian ministerineuvoston pu-tilaajat
osallistuisivat keskusteluun
niin Vapauden talouskysymyksiä
kuin toimituspolitiikkaakin koske­vista
asioista. Olisi äärettömän hy­vä
asla, jos Vapauden yhtiökokouk-seen
osallistuvien edustajien käy­tettävissä
olisi satojen tilaa jäin v a -
jiaasti antamat lausunnot siitä, mis­tä
he lehdessämme pitävät, mistä ei
pidetä, mikä tuomitaan ja mitä pa­rannuksia
odotetaan. ^
Me siis suosittelemme C ^ J : n jä­senille
ja Vapauden tilaajille, että
näiden kokousten lykkäämistä käyr
tettäisiin yhteiseksi hy^ksi kes­kustelemalla
kokouksissa, naapuri-piireissä
ja Iditemme palstoilla näis­tä
kokousasioista. : £rikoisesti toi­vomme
lehtemme ystäviltä j a katt­ilatta
jiltakästtntoja j a huomauttik-sia
Vapauden-^toimitusp^Iitiikassa;
havaitsemistaan ,beikliouksist&^^j^^
virheistä, siUa vain^^^ten mc^itetell^
heenjohtaja Jugov muistuttaa, että
viime vuosien aikana on eräitä ra
jakysymyksiä saatu ratkaistua,, on
tehty sopimuksia 'kasvinsuojelusta,
eläinlääkinnästä. Bulgarian, Krei
kan ja Jugoslavian yhteisestä toiH
minnasta malariaa, vastaan raja-alueella
jne. Lisäksi on tapahtunut
urheilijain, sanomalehtimiesten ym.
vierailuja. Tavaranvaihto Bulgarian
ja Kreikan välillä on kohonnut alle
miljoonasta dollarista v. 1955 noizi
4 milj. dollariin viime -Vuonna.
Kuitenkin on edelleen olemassa
eräitä ratkaisemattomia ja riidan­alaisia
kysymyksiä, ennen kaikkea
finanssiluontoisia.'^ Myöskään puhe­lin-
ja rautatieyhteyksiä ei ole soi-mittu.
•Diplomaattisten neuvottelujen tu^-
lolcsena on kuitenkin asetettu vas^i
tuunalainen hallitusvaltuuskuntai
joka on heti valmis ryhtymään neu­votteluihin
Kreikan hailitulcsen val^
tuuskimnan kanssa kaikkien riidan­alaisten
kysymysten ratkaisemiset*'
si.
. Pääministeri Jugov korostaa, että
'hänen käsityksensä mukaan myös
suhteet Turkin kanssa voidaan jär­jestää
neuvottelujen ja yhteisymr
märryksen tietä molempien naapu-"
nisten parhaakä.Mitä tulee Bul­garian
suhteisiin Jugoslaviaan, jat-^
kaa pääministeri Jugov, olemme
useamman kerran selittäneet, etta;
ne k.ehittyvät kahden sosialistisen
maan välisinä suhteina. EroavaismK
det, jotka vallitsevat meidän ja j u^
goslavialäisten johtajien" välillä
'eräissä ideologisissa kysymyksis^
eivät ole lainkaan entista läheiseib*:
pien ^ yhteyksien luomisen esteenä::!
Balkanin liittoon nahdei^ asettui
pääministeri Jugov kielteiselle kane;
nalle sen vuoksi, että siihen eiySt^
kuulu kaikki Balkanin valtiot «ia
pidetään välttämSttiHnanä, että jä­senvaltioiden
maavoimat ..varuste^
taan g J u t ^ 'atomiasepa.
Tämän lisäksi.On ollut puhetta "stra­tegisiksi
atomi Iskujoukoiksi"' kut­suttujen
ryhmien perustamisesta:
Euratomin' sopimustekstistä käy
selvästi ilmi, että länsi-Euroopan
militaristiset ainekset aikovat käyt­tää
tätä järjestöä hyväkseen v^dmis-tellakseen
atomisotea. Tässä 224
artiklaa ja" lukemattomia liitteitä
käsittävässä sopimuksessa ei sanal­lakaan
kielletä atomivoiman käyttöä
sotatarkoituksiin.
Tekemättä mitään eroa atomivoi­man
sotilaallisen ja rauhan*ömaisen
käytön välillä., sopimuksen alulle^
panijat hyväksyvät maissaan tapah­tuvan
atomiaseiden ' varastoinnin.
Varsin kuvaavaa on, että niin piaU;^
kun atomitutkimusta: ja jnuita Eur­atomin
toimintaan liittyviä kysy­myksiä
koskeva viisivuotissuunnir
telma tulee käsiteltäväksi, kuuluu
siihen väistämättä myös Ranskan
suunnitelma parin atomipommin
tuottamisesta vuoteen 1960-T-61
mennessä.
Euratomille myönnetään omistus­oikeus
"kaikkiin minkä tehansa jä^
senvaltion, yksilön / tai yrityksen
tuottamiin tai" maahantuomiin hal-kaisukelpoisiin
aineisiin'*.. Koska
ilman : näitä aineita atomiaseiden
valmistus on' mahdotonta, ja ottaen
huomioon sopimuksen laatijoiden
asenteen ydinvoiman sotilaalliseen
käyttöön nähden, voidaan perustel­lusti
sanoa, että Euratom, on muo­dostava
perustuksen.^ jolle länsi-
Euroopan atomivdlrusteluteollisuus
on rakentuva. '
Täinä on erittäin vaarallista sen
vuoksj, että Länsi-Saksaa kuuluu;
Eurätomiln. Sodanjälkeisinä vuosi*
na ovat länsivallat, ennen kaikkea
USA, antoneet; Saksan militarismin
nousta askel--askeleelta. Sopimus
Euratomista kruunaa nämä toimen­piteet.
V . ' ,
Pariisin sopimuksissa v. 1954
Länsi-Saksalta kiellettiin oikeus
valmistaa atomiaseita. Euratom puo­lestaan
tosiasiallisesti tarjoaa nvt
sille kaikki niahdollisuudct tähäll.
Monet länsieurooppalaiset poliit­tiset
johtajat eivät myönnä/^äsira
olevan näin; he korostavat, ettei so­pimus
sisällä mitään'- muodollista
lauseketta; joka; kumoaisi Pariisin
sopimusten määräykset^ Mutta se 'ei
myöskään kiöUä Länsi Saksaa val­mistamalta
•'- atomiaseita. V Päinvas­toin
sopimus- myöntää yhtäläiset
oikeudet kaikille allekirjoittajaval­tioille
atomiasetuotannon piirissä. *
Ei siis ihme. 'että von;Brentan
selittää -ponnekkaasti, että Euratom
on "yhteisten oikeuksien ja' yhtei­sen
vastuun" järjestö. Myöskin Län­si-
Saksan lehdistö on. kirjoitellut
koko joukon siitä, ettei Euratomin
jpuitteissa ole mitään esteitä ydin­voiman
sotilaalliselle käytölle.
On helppo ymmärtää, niiksi Bon­nin
militaristit ovat' riemuissaan/
Sen sijaan eräitten ranskalaisten
politiikkojenv käyttäytyminen hie­man
ihmetyttää. New York Herald
Tribunen mukaan juuri Ranskan
aloitteesta Euratomiln osallistuvat
maat tekivät sellaisejn päätöksen, et*
tä sopimukseen ^ ei' sisällytetä mih->
käänlaisia määräyksiä aton|iivoiman
lä s i j ^ atomivcdman^ ]^
sessäiöiden maiden joidEossa. jotka
osallistuvat Edratonuin. Bandta on
luUs^ maista ainoa.4 jolla oh suuria
käytöstä sotilaallisiin tarkoituksiin.
Mellefn hallitus piti s i .^ jopa suu­rena
diplomaattisenavoittona Rans­kalle.
"Ranska", sanoi eräs halli­tuksen
• edustaja, "varaa itselleen
täyden toimintavapandeiQ tällä alal­la".
Mutta tämä merkitsee atemi-varusteluvapautta:
^ myöskin Länsi-
SaksaUe. ' S'' ' ~\
ADENAUERILLA ON KIIRE ^
Euratomin esitaistelijat puhuvat
mielellään niistä taloudellisista
eduista, joita järjestön väitetään
tuovan kaikille sopimusmaille.
Ovatko nämä väitteet perusteltuja?
Nykyään Ranska'on ensimmäisel-atomiraaka-
ainevaroja. Viimeisim-^
pien arvioiden mukaan sen alueella
olevat uraanivarat nousevat 50.000
-—100.000 tonniin. Niiden spesiaUs*:
tien lukumäärä, jotka työskentele­vät
atoipienergian hyväksikäyttöä
koskevien ongelmien parissa, on
nyt ' kolminkertainen Euratomin
kaikkien muiden maiden yhteen­laskettuun
lukuun verrattuna.^ > -
. Mutta .mitä i taloudelUsieon iVoir:
maan: !yleensä;tiilee, JSsiska sanioin
kuin; järjestön - muutkin maat,^ on
huomattovasti Länsi-Saksasta jäljes­sä;
Liittotasavallan ;< teollisuus on
paljon korkeammaUa> tasolla kuin
sen sopimuskiunppanien. Erittäin
painava tekijä on Ranskan vakava
jälkeenjääneisyys kone- ja kemial­lisen
teollisuuden alalla, joilla on
;ratkaiseva merkitys' atomivoiman
kehittämisessä. " -
Teollinen kehitys Saksan liitto­tasavallassa
on ollut sodanjälkeisi­nä
vuosina paljon nopeampi /kuin
muissa länsi-Euroopan maissa.
Teollisuustuotannon volyymi Länsi-
Saksassa oli V. 1948 suurinpiirtein
sama kuin Ranskassa, mutta nyt se
on yli kaksinkertainen siihen ver­rattuna.
Länsi Saksan teoUisuustuotanto
on nykyään melkein yhtä suuri kuin
kaikkien muiden nk. pikku-Eurdbr
pan maiden yhteensä. On. sen vuokr
si täysin loogillista olettea; että Eu-ratomilta
odotettavat "taloudelliset
edut" tulevat koitumaan yksin­omaan
länsisaksalaisten monopolien
hyväksi.
Euratom^sopimuksen edellyttämä
yhteistyö tutkimustyön ja tietojen
välitystoiminnan alalla tulee: k i i -
hoittamaan atomiteoUisuuden kehit­tämistä
Länsi-Saksassa. Bonnin hal-litxiksen
vahvemmat monopolit, jot­ka,
jo nyt ovat perustaneet oman
atomipoolinsa, tulevat epäilemättä
käyttämään hyväkseen Euratomin
koneistoa parantaakseen 'omien yri­tystensä
ydinainevarastoja.
Länsisaksalaisten konsernien ato-mlpooli
on tarkoitettu esittämään
tärkeätä osaa yhteisillä :"ydinmark-kinoilla",
jotica tullaan perustamaan
Euratom-sopimuksen perusteella.
Euratomista voi hyvinkin tulla vä-likapfiale.
joka.antaja.länsisaksalai-sille
monopoleille / mahdollisuuden
riistää Ranskan atomivaroja sekä
ranskalaisten tutkimus- j a teknolo­gisia
saavutuksia. >
^ Euratomin taloudelliset'edut yh­tyvät
poliittisiin, väittävät järjes­tön
puolesta puhujat. Eräs levite-tyimmistä
väitteistä on, että se tu­lee
voimistamaan "lännen poliittis­ta
vetovoimaa" Saksan liittotasa­vallassa
^ja kuten amerikkalainen
lehti Journal of Commerce kirjoit­taa,
"Saksan täydellisempää suun-;
taUtumista länteen päin", so. At­lantin
liittoon.
Mutta mitä tällainen Saksan yh­den
osan yksipuolinen orientoitumi-nen
on aiheuttava Saksan kansalle
ja Euroopan rauhalle? "Stockholms
ridningen" korostaa aivan, oikein,
että tämä tulee "voimistamaan EUT
L-oopan kahtiajakoa ja vaikeutta­maan
Saksan ongelman ratkaisua".
On aivan selvää, että se on vastoin
Saksan kansan todellisia etuja.
uyhtä/vaikeata k u i n o n pienen k o i r a n hypätä l i i a n kor­kealle
nostetun renkaan läpi, on pysyväisiin pieniin tu-
-vloihin tuomittujen pieneläjien t u l l a toimen elinkustan-'
nuksien noustessa jatkuvasti.
25 VUOTTA TYÖVÄENLIIKKEESSÄ. »SSWL
Vastosti omaiituniijMi syistl.
Kirj. JIM T E S T E R
"Miksi Saara nauroi
75-YUoitias nainen
kuoli synnytykseen .
:^omchurch. Englanti.—r Lääke­tieteellisistä
raporteista saatiin tääl­lä
tietää, että eräs nainen, joka tuli
raskaaksi 75 vuotiaana, kuoli ennen
synnytystä.
. Lääketieteellisistä raporteista i l ­menee
myös, että vuonna 176Ö syn­nytti,
eräs 72-vuotias nainen lapsen
ja eräs espanjalainen nainen syn­nytti
lapsen 68-vuotiaana.
" E i " , hän sanoi, "minä en tule
yhtymään teihin." Ja sitä juuri hän
tarkoittikin.
Kärl^öli kuusi jalka pitkä ja y l i
200 paunaa painava ruotsalainen.
.Hän'oli koko verstaalla ainoa mies.
joka ei ollut' uniössa. Näöltään hän
-oli kuin' ammattinyrkkeilijä, mutta-hänen
tappelunsa rajoittuivat vain
taisteluun Jeesuksen puolesta. Hän
oh pasifisti «eikä hän uskonut mi­hinkään,
järjestöön' ulkopuolella hä­nen'omaa
kirkkoaan.
LaUantai-iltasin hän saamasi pos­tikonttorin
edustalla yrittäen saada
toisiakin tekemään ' parannuksen^
Hänen; lassoäänensä. oli yhtä voi­makas
kuin hänen suuri fuhoiisakin.
Se käiHiji kaikkien tointen laulajien
äänten' 'yli, julistaen hänen ihas­tustaan'hänen
vapahtajaansa.
Vuoteen 1942 mennessä-oli Osha-wassa'
kehittynyt unionistinen mie­liala
jokseenkin korkealle ammatti-täit9is{^^'/
tyoläisten keskuudessa.
Jäsenveroä! ei ^peritty työnantajan
välitylä^llä, siis ei vähennetty tyÖ-läis^
on .tilistä. Union luottamusmie­het
suoiritiivat tämän tehtävän hen­kilökohtaisesti
työmaalla.
Oli luonnollistakin, että kun
verstaallaoli yksi, joka ei maksanut
jäseriverpa.' niin se aiheutti jonkun
verran^ n^rpeätä mielialaa. Vaikka
toiset työläiset kätsoivatkin, että
Karl oli jossain suhteissa vähän
"eriskummallinen", niin he eivät
siitä huolimatta olleet valmiita
ylenkatsomaan : sitä kun hän oli
verstaan .,100 prosenttisesti järjes­täytymisen
tiellä. : He vaativat, että
minä pääluottamusmiehenä tekisin
jotain tilanteen korjaamiseksi./
Keskii^jtelin-useita kertoja tämän
kookt^aat^ V ruotsalaisen kanssa 'ja
yritm, saada hänet sille päälle, että
hän liittosi unioon. Koska minut
oli myös'jkasvatettu hartaana pres-byteerinä
käsitin jotain hänen kan­nanotostaan.
Päätib yrittää vielä
kerranr .
" E n Icäsitä sinun kantaasi, K a r l ",
sanoin mipä. "En ymmärrä v miksi
sinä et voisi olla hyvä kristillinen
ja hyvä union mies samanaikaisesti.
Niiden .välillä ei ole mitään ristirii­taa."
.
/ Hän: ^puolusti vankkana kantaan­sa.
"Olen uskollinen ainoastaan J u ­malalle,
kirkkd on ainoa järjes­töni.'
*Hän, ja kirkko Hänen kaut­taan,
palvelevat minua kyllin hy­vin.",
j
"Etkö ajattele sitä tärkeäksi, että
seisoisit yhdessä työtoveriasi kaoi
sa, yhteiseksi eduksenne tällä v ^
taalla?" välttelin minä. ' ,
" E i " , vastasi hän surumieliisesft
pudistaen päätään. "Tulen tervelF
timään toisia miehiä veljinäni vaj|t|
silloin kun heistä tulee krisfinu^
kon seuraajia." .•••V^f:
En voinut mitenkään epäillä i^i
hen vilpittömyyttä.: Tarvitaan toi
keutta seistä näin yksin. Kä^I 'd^
jättänyt meiUe valittavaksi miUSa
vaihtoehtoa. Hänet oli saatettavi
pakkotilaan. »'
Sanoin hänelle, että valinnaa
ko oli hänen omassa : vallassaani
"Joko s i n u n o n : yhdyttävä tojsiil
työläisiin tai seistävä yksin. Jos^
liity unioon vielä tänä päivänä, nilf
kukaan koko verstaassa et piili|
kanssasi ennenkuin niin teet" ;i»:>
' Vankka mies oli ilmeisestikin
osaisen -levottomuuden, vallassa)
: mutta hän säilytti vankkuraatta kai^ /
i tansa. "Niin, silloin sen on oltan
-siten,", sanoi hän rauhallisesti f.;^-1
' kului viikko. Kujkaan ei puliUDi|
hänelle; Työnjohtaja antoi hä^ebf
työohjeensa. Mikään muuta ei
•nottu. •• /i* tl-
Kului kaksi viikkoa. 'Aänett«
myys. . . i
Kolnre viikkoa. Vielä äänettä
myyttä. Miehessä alkoi näkyäl»
vottomuuden merkkejä. . Tais^;
työmiehet olivat päättäväisiä ja a»;
mottomia., «
, Neljä viikkoa. Päivä toisensa
rään kului vaivalloisesti ja äänett^
myys jatkui yhä samanlaisena.:.; ,|,
Viiden pitkän viikon kuluttaa
Karl saapui sorvini luokse. "Hyvil;
huomenta, Jim"; sanoi hän. v
Katsoin häntä, mutta ei puhuni^.
mitään. '
. "Minulla on suiulle jotain nayt^
tävää", jatkoi hän kärkkäästi. |
Hän veti taskustaan lompakkpns» |
ja näytti minulle union jäsenkort-
'tia. VSain tämän eilen fllalll
union haalilla.
Kasvoni levisivät hymyyn ja oj»
sin häneUe käteni. "TervetuM
unioon. K a r l " huudahtin hänelle ja
löin häntä selkään vapaaUa iM^
läni, sillä toinen oli toverillises?
kädenpuristuksessa. -v
Hän pysähtyi ajattelemaan. Hi-nen
kasvonsa synkkeni. Sitten hi*
lestuneena kysyi: "Puhuvatko P»
jat minulle nyt?" ' - '
"Varmaankin", vastasin. J»m
he myös tekivät, varsin Umo*
neesti. t
''SutTraivastuksen'' kultainen aika
mm : Meille kerrotaan, että hehiänuhän
eli "suäraivastuksen'- aika on alkat-nut.
-
Se tarkoittaa, että tuhann^l ja
tuhannet ihniisetr—^erää^
mukaan 100,000 ihmistä ylcsihoma»!
Ontarion maakunnassa .^Joutuvat
tämän taudin uhriksi.- - - '
"läeinänuha on vissien "lieinäkas-vien
— erikoisesti "fagweed''ni-ttimellä
tunnetun rikkaruohon —
siitepölyn/ sihnien j a . nenänt lima^
kalvoissa aiheuttamaa/tul^duäta.
Toisin kuin'joissakin piireissä vielä­kin
luullaan, heinänuha ^ i ole tart­tuvaa
siinä mielessii^/että/bakteerit
luettaisivat sitä' henkSöstS toi-seed.
Tietokirjat kertovat, että se
johtuu yksinomana' '^[»len 'heinä'
kasvien^ erikoisesti Junrifagweedln
sutepölystä. . , -
etta eräät sen jäsenmaat osallistu-^, tfun famä aLlIergisiin tauteihin lur
vätt FOliJoiä-Atlantin hyökkäysliit-^skeutuvaf 'sumäivastns'! ott nyt^alicat
CoDTar'saU{on„ vieraiden tukikohtien ^nut nimenontoan ^^ta i j ^ s ^ ^
kolkassa kukkia elokuun iQppupub^
leUa ja tätgi^taikkiirrisatlcia §|saä
noin kuukauden päivät;'
nänuhasta käravät ihniisei
paljon parantaa asemaa^ä;o^^^he
osaisivat välttää joutumalta; koske­tuksiin
v;:nimenomjaan:'^
kanssa sillä yleisesti arvioidaan.
että ragweed aiheuttaafi&mn 80 pr»-'
senttiä niistä tuhansista heinähuha-^|lämpiin3stL
tepauksista;.nutä dntariott maiakun-nassa
kehittyy. > ^ -'
' Asiallisesti puhuen olisi hyvä,
että, missä tahansa tätä ragweedia
nähdään, se kiskaistaisiin ^tiurineen
pois maasta jä hävitettäisiin, siliä
vaikka emme itsekohdaltamnle Olia­kaan
yliherkkiä sen. äitepölyn Suh^
toen; niin hävittämällä näkemämme
l'agweedin;voinmäe ehkä pa^oiddn
auttaa-jotafaifa^iranRtaihmigfpmmf';
e h k ^ juuri sellaista; Joka e i itse­kään
tiedä, niistä häncsr '^nui^väs^
tnksensa" ^nuhansa^ iodeilii'Jött-
: Tämän kirjoittaja e i valitettavasti
kyllä ^tiedä: ragweedin suomenkie­listä
nime;ä -—mutta lohdutuksena
voidaan todeta, että monet ontario-laiset
ovat vieläkin huononunassa
asemiassay sillä/he eivät edes tunne
täiä>kiuS£^henkeä, vai^vsrä näke-%
väti ^Tijs^etään sellaisiakin tapauk-sl^,
:että heinänuha» sairastaneet
ihmiset ovat kasvattaneet kotipihas-saan
näitä. Vsieviä . pikkukukkia",
jHjB^ämätjtar lainkaan mitä ne heille
aihe|itavat , ^
Terveysviranomaisten toimesta
kiimiitetään aina tähän vuodenai­kaan,
suuren ylensön huomiota tä­hän^
todeUiseeh'"^^
jonka^... hävittämistä^ jsUositeUaan
Rag«^(^ on yksivuotmen' kasvia
joka kasraa i^lemenistä, siementää
j a kuolee syksyn tultua. ' <- i-<
Vaikka tätä ragvreedia dn täällä
kähtaksn'lajia, niinsanottu tavaili;
nen''tagweed' on yleisenipi' Ohtst-riossa'
ja^se kasvaa -olosuhteiden.
miiKais^sti>' jalan'' koi-kuiäestä - > aina;
kolmehkin jalan korkuiseksi, hyvin
monihaaraiseksi kasviksi; Sen kött-ta
^ t t ä ä ikäänkuin "Icarvainen
Bagneedin lehti cfn-pitka j a ' r i e -
k a l e h i e s ^ ' hieman jtananjälan loin
Sen korren yläosassa on
piikkimäinen kukkaterttu, Jg:
saattaa oUa pituutensa puolesta fi|;
man ja kuudenkin tuuman valii#|
la, riippuen ragweedin koosta^j
riltään nämä kukat ovat
keltaisia — j a yhdestä
kukasta'sanotaan * " ^ ^ ^ ° J i , ^ 5i
riittävästi' siitepölyä aiheatta»!
seen useille yliherkille
"heinänuhan".;
' M&sä tahimsa^npdäfn 13^
, p^nen v i l j i k ^ n , se pitäisi kid»B
juunneen- maasta j a ' tuhota, s'
vät 'viranomaiset. -
, Bagweedin. hävittämisestä W |
vät4nhanifet ihmiset, joko öeU^j
tai' tietämättään.
-Mutta ^ken tahansa on
kyydett vuoksi :ältis
heinänuhaan, hänen sietää'^^;
sesti Välttää juuri tätä « S * ^ j
Joka aiheuttaa 80 prosenttia^]
tuhansista hemänuhatapatu^l
mistä- Ontarion asukkaat
kärsunään elokuun 21 pn J ^ l
kuun 21 -päivän väliseni
Siis "suumuhan" < ja
sen*? Välttämisen 'ja
toivossa - i - /varokaamme
dia" ja hävfttäkääinme
nurkisfä j a kaikkialte, fflissff S
mo joutumaan-kosketuksn^;
ylihel-