Vapaus, June 4, 1960

              :^(IiIBEBTT) y—;{Indep^den^Iiabpr
OrganCief^-Fiimistar Canadians. ' E s -
jtaMlshed^^Nov. fö/aMTÄAuthorized'
ä8^'8e£on(lUIass^>inail^ by./the. Post
Of fice^Department,' Ott!awa.r,' Pub-,
Ji8hecl:-iiv^thrlce';;>= weeläy:#p.T>uesd8^
^tlbundaysTand vSat»rda^ by^y^
PubUsliingiCompany Ltd.. at 100-102
Elin St^W., Sudbury^Ont.-. Canada.
Telephones:\Bus. Office 0S>.414264;'
Editoria! pffice QS."4-4265. Mana«erv
K.' Suksi. lBditor/W.- Ekliuicf:<MaUing:<
addressr^Boxl;;69, iSudbury.'^ Ontario. ^
Adrertising rates upon eppllcatiqn.
Translation.free of chBrge.i,"::C'^>-.-
^' TILAUSHINNAT:i.tr
Canadas^:--:-. i.>>8j6o 6 Wcr_4i5;
Yhdysvalloissa:' 1 vk. 9.00 6 kjt. 4.80-
Suomessa •/ ' 1' vk. 9.50^ 6 kk.- 5.25
A
: iCoirjattaikoon tulvatilanne
, Kuten V tiedetään,- Pohjdis-Ontariossa on tämän kevään
iikai^i ollut suuria tulvia, jotka ovat "aiheuttaneet tuhansien
dolla^ienlvahingot pikkuihmisille, joilla ei ole kerta kaik-
Igaän' varaa tällaisia ylimääräisiä menoja varten.
T^iiiä on vakava kysymys, minkä tulisi saada ansaittu
huoirrfönsa,lauantaina," kesäkuun 4 pnä Capreolissa kokoon­tuva
» Pohjois-Ontarion kunnallisjärjestön kokouksessa mis­sä
keskustellaan vesi- ja muista resursseista.
-Lähtökohtana on pidettävä sitä,tosiasiaa, että näistä tul­vista
ei sovi syytl^ää sen paremmin luontoemoa kilin muita-
' kaaft''kontrollimme ulkopuolella muka olevia tekijöitä. Mitä
ene^tyiiän raivataan metsiä, sitä suuremmaksi tulee vaara,
fettä 5|äkkinäisen" kevään johdosta sulavat lumet "liian" no-peseti
ja aiheuttavat tulvia. Toisin sanoen, ihmiskädet ovat
aiheuttaneet sen tilanteen, missä metsät eivät enää estä lu-
^ mien-äkkisulamista. Mutta nämä ihmiskädet ovat jättäneet
tekettiiättä kaiken sen, minkä perusteella voitaisiin keino-tekblSesti
kontrolloida tällainen äkkiä tuleva veden paljous,
ihikä aiheuttaa tulvia. Toisin sanoen nämä tulvat ovat erot­tamattomana
osana yhteiskunnasta, minkä liikkeellepaneva­na
voimana on "rahan teko".
Tthteiskunta on vastuussa siitä, ettei ole asiallisesti pu-hiienHehty
mitään tulvien kontrolloimiseksi ja estämiesksi.
Tästä johtuu, että yhteiskunnan velvollisuus^ on myös kor­vata
tulvan uhreiksi joutuneiden vahingot viimeistä senttiä
myöten'.
Ei ole mitään järkisyytä siihen, että samalla kun meillä
on tuhansia ja taas tuhansia työttömiä, yhteiskunta istuu
kädet ristissä tekemättä mitään tulvien ehkäisemiseksi,
vaikka vallan hyvin' tiedetään, että tällainen vaaratilanne
on kehitetty vissin menetelmän johdosta.
" Meille-tietenkin sanotaan, että yhdyskunnalla ei ole riit-
; :;tävästij varoja tällaisten- varatoimenpiteiden toteuttamiseksi;
. Mutta onko meillä sitten va
toisen perään joutuville ihmisille koituvat vahingot. Onko
yksityiskansalaisilla 'varoja" maksaa' toistuvasti tällaisten
estettävissä olevien onnettomuuksien menot? Selvästi meillä
ei ole varaa olla ryhtymättä päättäviin toimenpiteisiin tul­vien
estämiseksi!
Ontarion maakuntahallituksen ja liittohallituksen tulisi
siis yhteisvoimin korvata nyt tulvavahingot ja ryhtyä päät-
, taviin; toimenpiteisiin iulvien estämiseksi vastai^
antaisi hyödyllistä työtä monelle työttömälle, jolla ei ole
vara olla työttömänä. Se antaisi uutta elämänuskoa niille,
jotka ovat nyt joutuneet tulvista kärsimään.
Ja jos meillä on rahaa haaskata satumaisia summia hyö-
:. dyttömääri varustelukilpailuun, niin totta totisesti niistä va­roista
riittää .suhteellisesti puhuen pikkusumma hyödylli­seenkin-
tarkoitukseen — tulvien ehkäisemiseen. Vaikka ei
tehtäisi muuta kuin luovutettaisiin bomareiin ja muihin mi­hinkään
kelpaamattomiin -vekottimiin nyt haaskattavat rahat
tähänetarkoitukseen, niin? silloin päästäisiin puheista käy-^
tännöllisiin toimenpiteisiin tulvien ehkäisemiseksi.
/ Kalle^;: Kajander;' ^.Toronto, j;Ont,
täyttää''suriniihtäina,'';:kesSkuiu! 5
päivänä"60 vu'oitW;^'\ V7/'^ '~-M
, Yhdymme sukulaisten'ja ,tutta-vain
onnentoivotuksiin.'
Mitä iiUui säiiÖVäf
li'
Mikä vaivaa RCMPn miehiä?
. Toukokuun lopulla kerrottiin meille suurin otsikoin sii­tä,
miten kiinalaisia siirtolaisia on viimevuosina "salakulje­tettu"
tuhansittain tänne Canadaan.
Näiden uutistietojen kirjoittajat ovat arvioineet, että
Canadaan on tuotu salateitse kymmenen- tai kaksitoista-tuhatta
kiinalaista, ehkä enemmänkin — ja että tästä "siir­tolaisten
salakuljetuksesta" on kertynyt "salakuljettajille"
yli 40 miljoonan dollarin voitot!
Mutta mitään ei ole puhuttu siitä, kuka tai mikä järjestö
on tämän joukkomittaisen "salakuljetuksen" takana — ja
kuka on niistä voitot käärinyt?
i Sen verran on sentään näiden skandaaliuutisten perus­teella
selvinnyt, että salakuljettamalla tänne tuoteut kiina­laiset
ovat joutuneet olemaan miltei orjien asemassa. Vissit
salaseurat ovat heitä painostaneet ja ristäneet tunteettomas­ti.
Heitä on ilmeisesti uhkailtu ilmiannoilla luvattomasta tu­lostaja
sillä saatu työskentelemään miltei mahapalkalla jopa
16-tuntisia työpäiviä. Mikäli nyt asian johdosta suoritetut
reittaukset ja kotitarkastukset lopettavat kiinalaissiirtolais-ten
julkean ristämisen, sortamisen ja kiristyksen, sitä on
tervehdittävä.
Mutta mitä on sanottava turvallisuuspoliisistamme
RCMPrstä jonka valvonnassa'siirtolaisten maahantulo tapah­tuu?
"Yleisesti tiedetään, että RCMP.on Euroopassa pilannut
riiaineensa "tutkimalla" ja "seulomalla" siirtolaisiksi^ aiko­vien
poli^ttsiia mielialoja. Jos siirtolaiseksi pyrkijällä on ha­vaittu
olevan "vääriä" ajatuksia esim. rauhanomaisesta rin-nakkaisolosta,
rauhan säilyttämisen tärkeydestä tai kanso­jen
välisen rauhan puolustamisen ^tarpeellisuudesta, niin sel­lainen
"punikki^' ei-kerta kaikkiaan^ole siirtolaiseksi kelvan-
JiuCOh' sanottu, eikä aivan suotta, että esimerkiksi rauhan­liikkeeseen
osallistuneen henkilön^n ollut yhtä vaikeata^
päästä RCMP:n_poliittisen seulan läpi kuin on kamelin paas­a
t a neulansilmän läpi. ' - ,
Mutta tästä RCMP:n suuresta touhukkuudesta" ja^tark-kuudesta
huolimatta saa rikollinen siirtolaisten "salakulje­tus"
tapahtua joukkomitassa!'Onko RCMP politisoitu jo siinä
määrin, ettei se enää rikosta tunnekaan, vaikka sen näkisi-kin?
iOnko kaiken tapahtuneen perusteella todettava RCMP:n
*iirtolaisvalvonnasta,> että siinä on ollut pukki kaalimaan
Vahtina. ^ ,, , >
Ja"se seikka kun~ketään s'ilmäntekeviä ei ole tämän siir-tolaisteh
salakuljetuksen takia pidätetty eikä pantu syyttee­seen;
on kumoamattomana todistuksena siitä, että tämän ih-mfesalakuljetuksen
takana,on Kuomintang —..ChiangcKai-
, TiHekinvpuolue monitahoisine^salajärjestöineen, - joiden^ sano-
' taan"vuosikausia terrorisoineen Canadan kiinalaisia!
r "Jos. ei niuuten,<; niin oman maineensa pelastamiseksi
MAUTdNTA> J U K U R A - 'i
PÄISYYTTÄ „ . ' . ,
"Tanskaii ja Norjan kieltäVtymi-!
nen^ vastaanottamasta Mannerheim
patsaäjuhlien?televisointia.'sellaise­na
kuin Suomen Televisio oli sen
s u u ^ i t e l l U t f merkitslAmelkoinqloa
loppua yritykselle laajentaa tämä
ulkopoliittinen mielenosoitus ja
Mannerhelm^Hitler-muistojen juh­linta
maan rajojen ulkopuolelle.
Pystyvätkö juhlien järjestäjät ed6s
punastumaan huomatessaan, niinkä
virheen te; tekivät luullessaan Nor­jan
j a Tanskan suhtautuvan näihin
mallistoihin samoin kuin he?
. . . On selvää, "ettei Tanskan ja
Norjan kansa voi pitää Mannerhei­mia
loppujen lopuksi muuna kuin
johonkin Horthyyn tai Antonescuun
verrattavana vasallikenraalina,jpn:^
ka antama panos Hitlerin sodalle
merkitsi samalla välillistä apua
natsiterrorille miehitetyissä maissSr
Myös Norjassa ja Tanskassa . . .
Skandinaavit ovat osoittaneet kan­tansa,
mutta säilyttäneet kuitenkin
diplomaatisen kohteliaat muodot
. . . Suomen taantumuspiirit eivät
pysty reaMseen ulkopoliittiseen
ajateluun .eivät :ymmärrä. mitään,-
eivätkä haluakaan:mitään lymmärr
tää, mutta .luulisi maan johdosta
löytyvän sentään senverran älyä ja
selkärankaa, ettei-siltä taholta läh­detä
tukemaan, näitä onnettomia
touhuja.
— Kansan Uutiset, Helsinki.
Apua lentäen
Santiago de Chile. — Kuusi jätti-läiskokoista
Yhdysvaltojen iGlobe-master-
konetta laskeutui;viime sun-'
nuntaina Santiagoon..Koneet toivat
mukanaan kaksitoista helikopteria,
jotka välittömästi laskeutumisen
jälkeen lähetettiin ruoka-, vaate- ja
lääkelastissa Chilen maanjäristys^
seudulle; ; Monille järistysten vau­rioittamille
seuduille on vain lenf^
toyhteys sillä maantiet ovat monin
paikoin kulkukelvottomia; Takai­sin
palatessaan" helikopterit toivat
tullessaan loukkaantuneita ja ko-'.
dittomia.
: Neuvostoliitto; lähetti erikoislen-tokoneen
Chileen vfemään elintar­vikkeita
; maanjäristysten ^tuhoista
kärsineille. Neuvostoliiton Punai­nen
Risti lahjoittaa sisar järjestöl­leen
4.4 miljoonan Suomen mark­kaa
vastaavan rahasumman.
; Niid<mr^^iäi^nei<len tuhd-i
välkutusTJoltf nykyisiir' nimltäm^
me " t a v ^ i s i k s i " , pierustuu niiden I
molekyylirakenteen luhistumi-i
seen j a tällöin vapautuvaan ener-gfaäti.
jKfe ovat poikkeuksetta'rä-'
jähdysäinekemian tuotteita ja !
^itunnetuin ,niistä'-on .trinltr'otolu,o-.;
l i , suomalaisittain rotuli j a eng­lantilaisittain
T N T . - -
i i ' Y S I I K K A A , E I ' K E M I AA
Ydinräjähteet eivät ole kemian,
vaan fysiikan" tuotteita. 'On kui­tenkin
käytännöllisistä syistä ollut
tarpeen määritellä j i i i d e n tuhovai-kutus^
ja mittayksiköksi' on/ctällöin
valittu TNT., tarkemman sanoen
l,000:n ja 1.000.000, tonnin TNT.
määrät, joita lyhyesti nimitetään
kilDtonniksi ja megatonniksi.
Sotahistorian ensimmäiset ydin
aseet,"^:?;Hiroshimaan ja Nagasakiin
pudotetut, atomipommit, olivat Vai-,
kutuksiltaan verrattain vähäisiä —
nimittäin verrattuina n i i h i n ydina­s
e i s i i n , mitä tekniikka nykyisin
tarjoaa käytettäväksi.-Ko;f pommien
tehon on arveltu vaihdelleen 15—
20 kilotonnin välillä, ts. niiden rä-jähdysvaikutus
on vastannut kum­mankin
15.000—20.000 tonnia T N -
T:tä. Välittömästi kuolleita, kuten
tunnettua, saatiin .näillä : kahdella
pommilla aikaan noin kaksisataa tu­hatta;-
haavoittuneita saman verran.
Sitäpaitsi on muistettava, että haa-voittuineista
huomattava osa on
inyöhemmm kuollut T - ja että heitä
kuolee jatkuvasti, vielä puolitoista
vuosikymmentä tuon tunnottoman
teon jälkeen.
T I L A N N E A R V IO
:•: vVaikka Hiroshiman :ja Nagasakin
pommit; olivatkin :siihenastisista;yli-v
o i m a i s e s t i : voimakkaimmat muo­dosti
niiden yhteenlaskettu; räjäh
dysteho toki vain pienen osan siltä
hävityksen koko määrästä, mitä ke­mialliset
räjähdysaineet olivat JO
ennättäneet : toisessa maailmanso­dassa
saada aikaan, On laskettu,
että vuosina 1939-^1945 maailman
eri sotanäyttämöillä räjäytettiin
kaikkiaan räjähdysainemäärä, joka
vastaa TNT:ksi muutettuna kolmea
miljoonaaiitonniaeh kolmea mega­tonnia.
.Pitäkäämme, näitä kolmea me­gatonnia
vertailukohteena imie-;
lessämme — tällä hetkellä ovat
iatomisuurvallat J u l k i s e s t i i l m o i t -
taneet, että tehokkaimmat käyt­töään
^odottavat: vetypommit ovat/,
.teholtaan 20 megatonnia; siis lä-y
hes seitsenkertaisesti koko se rä-jähdysteho,
: mikä käytettiin: toi--f
sessa maailmansodassa;:suljettu- '
na yhteen ainoaan pommiin!
; o h , miltei irvokasta ^>anoa, että'määrästä. "Koboltilla tämä aika on
incnnmJiicpf >^iiräaTiinnmmit'' nlivaf erlkoisVn pitkät gos superponunlä
SUOMEN UUTISIA
^ "Tyydyttäviin ^tuloksiin" EFTA:n
ja Suomen: suhteissa. Euroopan va-.
paakauppajarjestön.: B P T A : n ; mi
terlneuvöston -antamassa tiedoituk-sessa
sanotaan päästyn "tyydyttäviin
tuloksiin^^: muotoiltaessa^-
Suomen ja E F T A - n suhteista. Tle-doituksessä
el :mainittu mitään muu­ta.
Ministeri Munkki kieltäytyi anta­masta
yksityiskohtaisia tietoja, mut­ta
han mainitsi, etta ministerit Jul­kaisisivat
illalla asia vkoskevan : kom- •
munikean.
Ministeri Munkki antoi laman lau­suntonsa,
kun häntä pyydettiin
kommentoimaan, tietoja,: Joiden: mu­kaan
Suomi ei nykyisen kansainva-h.
sen tilanteen, vallitessa voisi hittya
EFTA:aan. (Maalc.)
Työttömyyskassalaki lapl. Edus­kunta
hyväksyi perjantaisessa täys­istunnossa
: toisessa :i käsittelyssä o
'een työttömyyskassalain, mutta
työttömyyskorvausiaki Jouduttiin pa­lauttamaan
takaisin suureen valio­kuntaan
lakiin tehdyn muutoksen
takia. Muutos, Joka tarkoitti työttö­myyskorvauksen-
verovapautta! koske^
van pykälän poistamista laista, hy-
,vaksyttiin äänin 122-fl3. ^
TyöttömyyslMssalain mukan kas­san
toiminta-alueena on koko maa
Ja kassan Jäsenmaksut on määrättä­vä
nTih, että ne yhdessä-valtion va­roista
myönnettävän apurahan Ja
keskuskassan tukimaksun kanssa
voidaan pitää "riittävänä kassan s i ­toumusten-
täyttämiseen.
Päiv'k- tai vuokra-avustusta ei an­neta
ennenkuin kassan Jäsen on o l ­lut
tybitöihäna säännöissä määrätyn
ajan, joka ei s a i olla kuutta päivää
lyhempi eikä 18 päivää pite;npi. S i l ­le,
joka työttömyyskautensa kestäes­sä
saa työtä enintään 12 päiväksi,
voidaan kuitenkin antaa - avustusta
heti hänen uudelleen työttömäksi,
jouduttuaan. -
että. tämä siirtolaisten salakul-jetus^
loppuii, ja ettäJ.Cänadaan
siirtolaisina tulleet,^kiinalaiset
saäv2|t ^/-apauden* jutmista^^ki-;
::Paivaavustuksen suuruus .on enin-:
taan 2/3 avustusta saavan, jäsenen
ammatissa siihen aikan maksetta­vasta
tavallisesta: päiväpalkasta; .ei
kuitenkaan enempää kum J.OOo
markkaa perheelliselle Ja 750 mk
•muulle ;kassan jäsenelle. Paivaavus-tusta
ei :12 peräkkäisen kuukauden
aikana voida antaa pitemmältä kuin
150 paivalta Työttömyyskassa ei an­na
avustusta sille, joka Ilman päte­vää
syylä ^ kieltäytyy vastaanotta­masta;
hänelle tarjolla olevaa, hänen
työkykyään ja ammattitaitoaan vas-.
taavaa työtä.
Työttömyyskassojen tukena toimii
työnantajien rahoitltima- työttömyys-,
kassojen kes'KUi>kassa. Se suorittaa
tyottomyy.ska.ssalle, jolla on oikeus
saada apurahaa valtion varoista, tu-kimaksua
4/5 sen maksamista työt­tömyysavustuksista
sitten,; kun-nlLsta
on vähennetty valtiolta tuleva apu­raha.
(Maak) -
28 rakennusta maan ta.salle. Tuli
tuhosi 28 rakennusta maan tasalle
sunnuntaina MeriJarvenPetajaskos-ken
. kylas.sa Keskl-Pohjanmaalla.
Tulipalossa aiheutui ai vioita noin
15: miljoonan markan vahingot; K o l ­me-
perhetta;^Joutui kokonaan ,kodit­tomiksi.
Palaneet; rakennukset,: jotka
kuuluivat kuudelle eri perheelle ja
joldeii jtakuutukset ovat vain 4,5
miljoona -markkaa^kasittlvat kolv/c
asuin-, neljä navetta- Ja neljasau-narakennu.
star karjavajojjT seka va-rastosuojia.
Useiden palokuntien toi­mesta;
saatiin tulen valta rajoitetuk­si
edellamainittuihln 28:aan hirsi­seen
tuulen alapuolella olevan ra-'
kennuk&een, vaikka 102 rakennusta
kasittovasla ryhmästä useat talot
olivat palamiskeskuksesta vain .muu­tamien
kymmenien metrien paassä.
(HS)
15 bäiliölalvan tilaus Neuvostolii­tosta.
15 salliölalvaa toimitetaan
Suome.sta Neuvostoliittoon vuosina
1961—63 hiljattain Moskovassa alle­kirjoitetun
sopimuksen mukaisesti.
Säiliöalukset ovat 4,000 tonnin kap-toisla,'
Tämän suuren • tilauksen ,toi­mittaa
Rauma—Repola, joka on a i -
kaisemmlJ^ rakentanut 14 tällaista
säiliöalusta', Ncuvo.stolllttoon,' Kaksi
ensimmäiset uraanipommit' olivat
itse asiassa viattomia; leikkikaluja;
^nykyisiin ydinpommeihin verrat-;
tuna. Niiden tuhövaikutuksen sai
aikaan noin 7,5 smn. läpimittainen
pallokenttäin tiivistä, painavaa me­tallia,
\ väriltään' hopeanvalkoista
urani-isotooppia 235. Räjähteen
koko paino oli vain 4 k g ; tämä tie­detään
Hiroshiman pommista. Na­gasakin
pommissa käytettiin erästä
toista ;;helposti;;halkeavaa ydinräjäh-dettäj
plutoniumisotooppia ? 239:ää;
(Isotooppinumerot tarkoittavat yh­dessä
aineen atomissa olevien neut-
^-onien määrää)~ "Normaalissa", u-raanissa
neutronien: määrä;on 238,
ja se halkeaa vaikeasti, ts. se' on
ydinräjähteeksi huonoa •— normaa-lilämpötilassa.
Asia on kuitenkin
"autettavissa".
" S U P E R I N R A K E N N E"
Nykyaikaisessa "superpommissa"
toimii vanhanaikainen, nelikiloinen
uranipommi pelkkänä detonaattori-na,
räjähdyksen käynnistäjänä. Se
saa aikaan riittävän korkean lämpö­tilan,
jotta pommiin sijoitetut '500
1.000 kiloa litiumdeuteridia: siir­tyy'sulautumisreaktioonv'fuusioon,
jolloin vapautuu isuunnattomiate-nergiamääriä.
Tuloksena on n. 50
miljoonan Celsiusasteen kuumuus,
ja jos pommin kuori on valmistettu
aivan tavallisesti urani 238:sta —
joka: on.:melko halpaa — muuttuu:
sekin mallikelpoiseksi ydinräjäh>
teeksi saaden tuhoa aikaan yhtä pal­jon
kuin harvinainen isotooppinsa
U-235. Pommin räjähtäessä tapah­tunut
toisin sanoen peräkkäin ää
rimmäisen lyhyessä;; ajassa' raskair
den ytimien halkeaminen (fissio),
keveiden ytimien fuusioA^ja: jälleen
kuoressa olevien raskaiden ytimien
halkeaminen. Tuloksena on erit
täin tuhoisa paine, kuumuus ja sä­teily,
joka Viimemainittu jää enem­män
taiv vähemmän pysyväksi niihin
ilmassa^ vedessä ja maassa oleviin
aineisiin, joita räjähdyksen tulipal­lo
koskettaa.
Edelläselostetusta saattaisi jo
luulla, että inhimillinen ;tuhoamis-kyky
on saapunut rajoilleen.
Mutta, .niin ei asianlaita suinkaan
ole,; Amerikkalaisella taholla on
esitetty ajatus vielä "parannetusta"
super.pommista .se' olisi: päällys­tettävä
kobolttikuorella. Miksi?
• Siksi, että jokaisella alkuaineella
on; omaj'SiIIe ominainen' puoliintu-misaikansa,
jolla tarkoitetaan sitä
aikaa, jonka kUiluessa sc on säteillyt
ympäristöönsä V puolet saamastaan
alkuperäisestä: radioaktiivisuuden
peittäisi esim. 500 kgn-painoinen
kobolttipeite pommin räjähtäessä;
muuttuisivkoko kuorixadioktiiviseki
si, ' pölyyntyneeksi ,koboltti-60:ksl,
'jonka sisältämä radioktiivisuiis vie­lä
puoliintumisajan —j i i . viiden
vuoden-— kuluttua olisi ihmiseli­mistölle
kuolettavaa. On arvioitu,
että^^>kobolttipommitti:; saastutus^-^
kutus "tavalliseen" superpöhimiM^
verrattuna; o l i s i noinHsatakertainen;
Ehdottomasti pirullisin ase,' mitä
ihmisjärki on keksinyt. Toistai­seksi.
' I ' '
SAASTUMINEN ^
v^MikäUrydinpommin-tulipallo kos­kettaa
maanpintaa, v muuttuvat sen
tielle-osuvat maaperän ainekset, ra--
dioaktiivisiksi. Tästä määrästä 80
. . . 90 % laskeutuu kohdealueelle
muutaman; tunnini:kuluttua;i.'lopun
jakautuessa ilmakehän pääkerrok-siin,
alempaan troposfääriin ja y-lempään
stratosfääriin. Troposfää­r
i luovuttaa • radioaktiivisen pölynsä
muutamassa: viikossa sateiden ja; l u ­misateiden
yhteydessä takaisin
maanpinnalle — kuinka laajalle
aluieelle, riippuu tietenkin sääolo­suhteista.
Sensijaan on arvioitu, et
tä se radioaktiivinen pöly, joka on:
päässyt; stratosfääriin; pysyy; siellä
varsin sitkeästi 15 vuoden kuluttua
saattaa siitä vielä puolet olla i l ­massa
— Välittömästi saastunut alue,
joka ympäröi esimerkiksi 10 rme-:^
gatonniri .superpommin ^räjähdys-paikkaa,
on ympyrä, jonka,hal­kaisija
on melko tarkoin 160 ki­lometriä.
Kahdeksan ensimmäi­sen
pommituksen jälkeisen pai-vän
aikana tällä alueella olisi mi­tattavissa
4.100 yksikköä; tavalU-
: sesti ;.:600 'yksikön -annos -johtaa
kuolemaan.
Tehdäkseen selväksi maanmiehil­leen,
mistä mahdollisessa ydinase­sodassa
todella ^olisi- kysymys, on
amerikkalainen ' N o b e l - p a l k i n n on
saaja; t r i Linus Pauling suorittanut
eräitä laskelmia. Mikäli sota syt­tyisi
ja vastustaja räjäyttäisi Y h -
ei\o}e^ otettu huomioon sitä sekasor­toa,'
niihin mVanläänkintöhuoltö ja
sairaalaverkosto joutuisi- j a tästä
hämmingistä aiheutuvia muita ,k'uo
lem^ntapauksia mutta vähän kai
niillä olsii enää merkitystäkään. '
EHKÄ TOISTA M I L J A R D I A . . .
On'luonnollista; ettei ydinasesota
muodostuisi ^yksipuoliseksi; Kaiken
kaikkiaan' arvioi t r i Pauling sodan
välittömiksi seurauksiksi '750 . . '
i.lOO miljoonaa .kuollutta kahden
^ensimmäisen :'^sotakuukauden; aika-,
nä. , Mitä tämän jälkeen tapahtuisi,
sitäihänTelole halunnut käydä edes
arvioimaan. Sillä vasta silloin a l -
Jcaisivat tuntua ^ydbfasesodan perin­nölliset
vaikutukset — ja ne jat­kuisivat
vuosikymmeniä.
: vEdelläsanotun;p
selväksi se syvä ja järkyttävä to­tuus,
mikä sisältyy brittiläisen kir­jailijan
Nevil Shuten ajatukseen,
jonka; hän on sijoittanut erään ror
maanihenkilönsä::; suuhun; teokses-
X V . ^ C ^ P ^ f & S i E l l e i
niiden..välitykseUä^j8y)tettäisi;,van''
mine.'eivät
^joUoin
J
mm
saan VViimeisellä rannalla": "Ydin-asesoclan
Historiaa ei kif jdlt6ta^ffilt-loinkaah.'.'
" t''- " "
Tämä on se Jtausta, jota vasten
on tarkasteltava ;amerikkalaisen,,
U2-vaiM>ilukoneen, lentoa" syvlille>
, NeiivostoIiiton/dneeUe. TämSjtf,^
ne oli kooltaan riittävän suuri
rungon -pituus^lS, metriä s — JöttiK^»
sillä olisi, voinut olla snpen^tn^l!
muassaan. \:Saattaa; vqin^ihäiltt^
niiden miesten kylmSverisyHti^'
jotka o?at' 'seuranneet/ kon«e]|^
, kulkua — onhan tpkioilut kysy^
mys heidän oman kansansa tur-^
vallisuudesta ja ampuneet,sen,,
alas. Mutta samalla on vaikea kä.:\
; :sittää'niiden miesten'i:Uskomatonr'i^
ta edesvastuuttomuutta, jotka
tuon koneen matkalleen lähetti­vät.
— AI.
mm
^ * I
•
Intiah ja Kiinan välisiä
erimielisyyksiä tasoitettu
'' P e k n i g — Äskettäin pidetyt neu­vottelut
Kiinan pääministeri Tshou
E n - l a i n ja Intian pääministeri: Neh-run
väillä oivat myönteisiä tulok­sia
rauhan ylläpitämiseksi : raja-alueella
j a jatkoi mahdollisuuksia
löytää tie rajakysymyksen; järke­vään
ratkaisuun, sanotaan Pekin­gin
;Kansanlehden, toimituskirjoi-tuksessa.
"Huolimatta siitä, että pääminis­terien
neuvottelut eivät johtaneet
sopimukseen rajakysymyksestä"; sar
notaan kirjoituksessa, "niin.: ei ole.
mahdoton, kuten pääministeri
Tshou En-lai sanoi, löytää yhtymä­kohtia
tässä asiassa."
Toimituskirjoituksessa viitataan
kuuteen>kohtaan,;josta Kiinan pää­ministeri
mainitsi.
1. Rajakysymyksessä on erimieli­syyksiä
KUtnmr.lia't n puolella
" 2. :Kahd-?n ma m välillä on :kaksi
dysvaltojen yllä 2,500 megatonnin Unjäa, jota;'kumpikin» maa pitää
hallinnoMisena alueenaan;'
;: 3 i ' Rajalinjan päättämisestä tulee
ottaa huomioon vissit, maantieteel­liset
periaateet; kuten i lähdevesien;
arvosta ydinräjähteitä — mihin
vastustajalta ei: puuttuisi enempää
voimavaroja; kuin mahdollisuuksia­kaan
— tappaisi paine, läm^ö ja
välitön säteily . ensimmäisten ;:24
tunnin kuluessa 42 .miljoonaa . ih­mistä.
Kahden viikon kuluttua
kuolleiden luku kohoaisi 71 miijoo^
naan. j a kahden kuukauden kulut­tua;
108 / miljoonaan;::-Laskelmassa
jokilaaksojen ja vtiöfirötkojen si­jainnit
koskien molempia maita.
4. Rajan ratkaistaissi täytyy bt;
taa huomioon kahden'maan kanso^
jen kansallistunteet koskien Hima­lajan
j a Karakoramin vuoria.
5. Kunnes rajariita ratkaistaan
kumpainenkin puoli.pitää käsissään;;
ne aliieet, jotka ovat niiden kon­trollissa
eikä saa etukäteen vaatia
kontrolliehtoja. " '
6. Rauhan takaamiseksi neuvot-teluajalla
ei kumpainenkaan puoli
saa pitää patrulleja rajalla.
Toimituskirjoituksessa sanottiin,'
että Intian kanta oli paljon erilai­nen
kuin Kiinan kanta ja koska
edeltämainituista kuudesta kohdas­ta
ei. päästy yksimielisyyteen, niin
Kiinan kansa j a kaikki, jotka ovat
kiinnostuneita Kiinan ja Intian ys-'
täyyyteen' valittavat sitä.
"Kaikesta huolimatta", sanotaan
toimituskirjoituksessa,;"jos molem-:.
mat hallitukset^ja kansat ^jz^tkayaJ,
yrityksiä ystävällisen ratkaisun
puolesta, niin tulee vielä päivä, jol­loin
kahden kansakunnan kesken
päästään tyydyttävään pä'ätökseen."
Arvatkaapa...
YMC.A.
" «tm. TWU Ca<«mtat, w ,
. j l « W ! e / J Ö ^ AB riCkk rS!!7
. . kenellä on n e l j a "naimatonta tytärtä.
Farley Möwät perustariiit
mi
1-1
Toronto. — Alahuoneessa paljol­la
melulla makuutettu; .liittyminen
Eisenhovveriin ja Pentagoniin ei
saa canadalaisia mukaansa. Viimei­sen-
muutaman päivän aikana : on
sattunut kaksi; tapausta, jotka osoit­tavat
kuinka Canadan laajat piirit
päinvastoin yhtyvät toimintaan.Yh­dysvaltain;
sotaleiristä eroamiseen.
Ensiksi Farley Movvat, tunnettu
loistavista kirjoituksistaan ^pohjois­ten
asukkaiden puolesta, on- ilmoit­tanut
muodostaneensa Canadan It-senäisyyskomitean.
Hän sanoi, että eri yhteiskunta­luokkiin
kuuluvat ihmiset Toron­tossa
ovat liittyneet hänen komi­teaansa
sen jälkeen kun ovat luke­neet
James M. Minifien kirjan
"Peaeemaker or Powdermonkeyn",
"Me olemme syvästi huolissam­me
sen johdosta kun me luovu­tamme
suverenisuutemme Yhdys­valloille",
sanoo Movvat.
Hän haluaa Canadan eroamaan
NORAD:sta ja NATO:sta.-
"Meidän tulee saada äänemme
kuuluville YK:ssa; itsenäisenä kan­sana."
Tästä syystä Canadan tiilisi
pyrkiä "myönteiseen * puolueetto­muuteen"..
Toinen tapaus oli kun Toronton
yliopiston ydinaseistariisumiskomiT:
tea jättipääministeri Diefenbake-i
rille vaatimuksen.
Muistettanee kun viime joulu­kuussa
tämä komitea, esitti* vaati­muksen
ja Diefenbaker pyysi komi­tean
laatimaan erikoiset ehdotuk­set
siitä kuinka aseistariisuminen
voitaisiin toteuttaa. Hän sai ne ja
enemmän kuin mitä hän pyysi. '
Komitea jäti seuraavat ehdotuk­set:
Canadan tulee erota NORAD:sta
ja tarkistaa Pohjois-Atlantin sopi­musta.
Canadan tulee ehdottaa NATOn
joukkojen poistamista keski-Euroo-pasta.
Kansan-Kiinan tulee ottaa heti
Y K : n jäseneksi ja tuleviin aseista-riisumisneuvotteluihin.
,
Canadan ulkopolitiikan perustana
tullee olla kontrolloitu, täydellinen
(Jatk. Siv. 4)
PÄIVÄN PAKINA
"Muslat juhlat"
YUaolevalla otsikolla kirjoitti Jo­kin;
aika «sitten ;Suomenslaajimmin
leviävän.:!tyovaenlehden;;- Kansan U u ­tisten
pakinoitsija jyuorkunan Jus-
;siV armaassa; tuhatjarvien:;maassa
tanaan, kesäkuun 4 pna pidettävistä
"patsasuhllsta" seuraavaa:
Postitalon edessä on J o kauan ol-tut;.
lso: neliskulmainen klvlmoykky.-ja
pen ympärillä teräsklskohäkkyroitä.
Yhtaiin kertaa siitä el paase ohi lan­keamatta
jmiettlmaanrerinalsiäasloiT:
IIÄiiiiliiliiÄÄ
Meillä porvarit Ilmoittavat olevan­sa
, erikoisen kansallisia. - He ov|it
"suomalaisuuden" ottaneet monopo-likseen.
Silti mähän tuntevat Suomea
Ja sen kansaa, aika kun ainakin
näillä Helsingin herroilla menee tai-;
vclla-^täikälälslssä kapakoissa' Ja ke-
,säliä ulkomaisissa. , ' '
Kansallismielisyyden symboliksi —
epäilemättä paremman' puutteessa^
— herrat ovat tehneet Mannerhel-min,'''
joka ko.skoon eijopplnut kun|
j;^Kai"fihekin; agentit. Vain rikoin armoton paljastaminen^ saävsit 3^'apauden julmista^^ki- stolllttoon,Kaksi min.''joka ko.skoon ei/oppinut kun- i
'V^^^i^ijattii^enjasiämiesteri edesvastuuseen saattaminen tal^^ ristäjistään. s,-,/ ,V on"paralkaakln rakenteina. (Ssr nolla^suomen puhumaan;null Suo- r
jneen keski-ikaiscna miehenä syystä
silta etta hänen" hartaasti palvele­mansa
Venäjän; tsaari.; menetti • v i r -
kansa;pikoctti .palauttaa tsaarin, v a l ­taa
lohkölTa Suomi—Viena—Aunus;
kun^ci pärjännyt:tappelussa Suomen
työväkeä vastaan niin kuUsui hätään
Saksan keisarin- sotajoukot; liittou­tui
vanhoilla palvilihan - Hitlerin
kanssa ja siinäkin rytäkässä hävit­tyään
meni Sveitsiin, jossa viihtyi
viimeisinäkin elämänsä'-hetkinä -pa-r
remmin kuin tässä surkeassa Suo­messa.
On siinä symboli.
Ja vaikka täytyy tunnustaa, ettei
herroilla oikeastaan ole ketään muu­takaan
kenet nostaa Jalustalle plk-:
kuporvarien palvonnantarpeita tyy­dyttämään
— kuningastahan ei Suo­meen
Saksasta saatu kun Saksan
kävi .ensimmäisessäkin maailmanso­dassa"
niin ^ kepulistl — niin lienee:
sentään olemassa jokin ""syy, mitä
varten tyhjyyttä täyttämään on otet-:
t'u Juuri Mannerheim eikä/jotakuta
muuta; olisihan samanlaisia ".suur-mlehliv"
ja plonemniiiliä ;'kansalli-'
sella" painolastilla raskautettuja ol­lut:
tarjolla tusinoittain.:
Syy on tietenkin. Syy löytyy vuo­delta
1918. Täällä olivat silloin vas­takkain
ne jotka jotakin omistivat
tai muuten pitivät Itseään: parempi-f
na ihmisiua, Ja työläiset Ja pienvil­jelijät
jotka halusivat kansanvaltaa.
Valkoinen kenraali - kukisti kansan-
_valtaan pyrkijät verisesti Ja teki py­hälle
yksityisomistukselle hupmalta-van
palveimcsen. Porvarlstoti valta
pystytettiin kolmenkymmenenviidcn-tuhannen;"
punakaartilaisen : ruumiitr
tcn paalle. Miksi siis ei ruumiitten
tekijästä poivariston vallan symbo­lia?
'
Miksikäs el?_Ja niitä. Jotka kai­holla
ajattelevat vuotta 1918, Jolloin
punikkeja sai , ampua kum oravia,
tai sotia 1939—40 Ja 1941—44. jolloin
pääsi tähtäämään ryssaa, voi heidän
tämän hetkisestä masenuksestaan
hyvinkin kohotta se, että sotamarski
nostetan kiven paalle keskelle Hel­sinkiä.
, tosln^ pronssisena Ja tyystin
kuolleena, mutta sentään sangen
Isokokoisena ja kammottavana, muis­tutuksena
silta mitä Suomen porva­ri
,saa aikaan silloin k im sille anne­taan
aseenkantolupa. ,
! M u t t a • lukeutuvatko hallitus ja
muut-^viranomaiset -näihin' ,edellä
mn in i ttulhiiv?:;/Hyväksy vfttkö E ncigvä-;:
kivnllnn Ja tciioiin:^ omia kansaiai- udiicUä. — Juoikunan)?Jussi;'
J»;|fe:yiäJiS;;fcMi»KMas^
sia vastaan J a hyökkayspolitlikan
Neuvostoliittoa vastaan? Näitähän
Mannerheim symbolisoi ja näitä his­toriamme
mustia sivuja hänen pat­saansa
juurelle kokoonnutaan muis­telemaan
ja juhlimaan. Hallituksen
edustajan. osallistuminen juhlintaan
— virallista ilmoitusta siitä ei ole
annettu, mutta näin huhutaan —'
Ja valtion omistaman radion ja te­levision
'käyttöjtilaisuuden malnosi
tamiseen jopa ulkomaita myöten r-^
(Tanska Ja Norja eivät sitä törkyä
lÄiolineet näköradioonsa-»— V.) on—
uhmailua_.niita suomalaisia vastaan, ,
Jotka toivovat, etta meillä vihdoin-_
kin opittaisiin elämään rauhassa
niin keskenämme kuin naapurien
kanssa. j J a eiköhän suurin osa kan­sasta
kuulune juuri heihin. : ^'
' Rauhantahtoiset kansalaiset, ovat
monin palkoin päättäneet järjestää
Ivastamlelenosoituksia sotahihliuUen
touhuja vastaan. Ne ovat tarpeen.
Älkööt ihmiset vain jääkö siihen us­koon,
etta vain aseitten kallsuttajat
ovat toimintavalmiina , j a ' että vahi .
heillä on mahdollisuus olla äänessä, '
Tyyni ihminen aina hämmästyy 'Ja
häpeää kun joku , h u l l u ' a l k a a ' h u u - '
taa. Hfin peittää korvansa ja menee
pois., Mutta k u n ' huutamisesta ,tulee
maanvaiva, el > siinä auta muu kuin
ärjäistä hullulle vielä^ kovemmalla '