Vapaus, December 20, 1958

              Afrikkalaisen työ-lisefi
tuotantotaso
huono vainon takia
Geneve. — Afrikkalainen neekeri-työläinen
on saatettu sellaiseen alen­nustilaan
diskriminatoorisen kohte­lun
takia, sanotaan Kansainvälisen
Työtoimiston (lOL) raportissa, ettei
voida odottaa liänen tuotantokykyn­sä
kohoavan niin kauan kuin tämä
Jatkuu.
Tämä on keskeisin tulot siitä tut­kimuksesta,
joka lOLn toimesta on
toimitettu Saharan eteläpuolella ole­vassa
Afrikassa.
710 sivua käsittävässä raportissa
sanotaan:
"Afrikkalaista (neekeri) työläistä
ei voida innostaa suurempaan tuo­tantoon
rahan voimalla niin kauan
kuin hänen pyrkimyksensä ihmisarr
vöon tukahdutetaan diskriminatoori-seUa
kohtelulla..."
Raportissa niinikään sanotaan, et­tä
afrikkalaisen työläisen elintaso
yleensä on hyvin alhainen ja suu­rin
osa heistä on ammattitaidotto­mia
ja saavat äärimmäisen alhaisia
palkkoja.
Joulu kautta aikojen ja mannerten
P. W. VIIKERI
Suom. Silmälasispesialisti
SILMIEN TARKASTUSTA
36 Sanford Ave., Toronto, Ont.
PnbeUn HO. 6-1260
Vastaanotto:
JoKa toinen ja neljäs keskiviikko
kuukaudessa kello 3—8.
$10. Turkkeja $10.
ja
Säilytettävänä olleita perimät­tömiä
turkkeja ja jäkettejä.
DIRECT FURS
PUHELIN EM. 4-3246
218 John St. Toronto, Ont.
(6—13—20—27)
Viking Meat &
Sausage Co.
iSttomalainen makkaratehdas
Valmistaa ja myy kaikkia lihaja­losteita
sekä myös tuoretta lihaa
tehtaalta.
i •• • .
Avoinna klo 8 lp.
Perjsmtaisln klo 8 ap.—7.30 lp.
PUHELIN EM. 3-7616
10 WllI]8on Sq. Toronto, Oni
mNCESS
FASHION FURS
750 Yonge Street — WA. 1-8971
506 Queen St. W. — EM. 3-8884
Toronto, Ontario
Muovailemme teidän vanhan
turkkinne NYKYISEN KUOSIN
mukaiseksi.
HINTA 25.00
TYÖN LAATU TAATAAN
(11-18-23-30)
Jos J o k u haluaa väittää, että jou­lu
on yhtä vanha kuin ihmisen suku,
niin väittäköön niin. Aivan vääräs­sä
hän ei ainakaan ole. Joku toi­nen
väittää, että joulu ön kristikun­nan
juhla, j a hänkin on oikeassa.
Joulun sisältö ja tarkoitus on muut­tunut
yhteiskunnan ja uskonnon
muuttuessa, mutta itse joulu, sydän­yön
juhla ja siihen liittyvät menot
on kristinuskoa vähintäin kaksitu­hatta
vuotta vanhempi.
JUHLISTA HURJIN
Kun Rooman paavi 5:llä vuosisa­dalla
j . K r . juhlallisesti määräsi, et­tä
vanhan pakanallisen Satumalia-juhlan
alkajaispäivää, joulukuun
25:tta, on vietettävä Vapahtajan
syntymäpäivänä nyt ja iankaikki­sesti",
niin hän itse asiassa luopui
aikaisempien paavien kannasta.
Kirkko oli kauan taistellut Saturna
lia-juhlan viettoa vastaan.
Roomalaisten Saturnalia-juhlat o-livat
kuuluisat koko sivistyneessä
maailmassa. Ilveilyt, hulluttelut,
juomingit ja mässäily, ilkikurisuus,
riettaus ja yleinen kaaos luonnehti
näitä juJilia. joiden aikana ei ollut
sääty- eikä luokkaeroja. Roomalai­seen
valtakuntaan kuuluneet kan­sat
eivät millään halunneet luopua
näiden juhlien vietosta, vaikka kris­tinusko
olikin jo voittanut heidät
puolelleen. Niinpä kirkko teki vii­saan
päätöksensä: juhlien henki o li
muutettava. Koska kukaan ei tien­nyt
KnstDks?n synlymäpäiväii iiiää-rättiin
tämä päivä joulukuun 25:ksi.
HYLKAÄKÖ AURINKO
MEIDÄT?
Vuosisatojen kuluessa levisi ka
tolinen usko yli Euroopan ja sen
mukana Kristuksen päivän vietto.
Ilmeni, että krikki uudet kansat,
jotka omaksuivat kristinuskon, viet­tivät
jotain pakanallls.a juhlaa jou^
lukuun 25:n tienoilla. Rnnskassa
kelttiläiset keräsivät mistvlinoksia
ja iloitsivat, kun päivänseisaus toi
•'palavan pyörän" jälleen heidän
maahansa. Saksassa germaanit o-dottivat
syksystä lähtien pelokkai­na,
palaisiko auringonjumala tänä­kin
vuonna. Ehkä pimeyttä jatkui­sikin
ikuisesti? Auttaakseen aurin­koa
he sytyttivät nuotioita, uhrasi-hseph
P. Thompson
HAUTAUSTOIMISTO
132 Carlton St.. Toronto, Ontario
Puhelin WA. 1-3971 tai WA. 1-1793
Parkway Bakers
PUHELIN EM. 3-7m
29t Qneen St W. Toront*. Oat
ONNITEBYO
onnnmnroTsirBTirg B 5 a o o ttTtf2)
FLORIST
"Kukkasovitelmamtne
erikoisalamme"
Puhelin HU. 5-2918
695 BAYVIBW AVENUE o(
(Lähellä Eglintonia)
o T O R O N T O , O N T .
°q_0 g o Q Q n B P B B g Q f l g n P W W P g y B 7
SÄHKÖKIUAS
sannassanne kanpmislBsa tai
maaUa, säästää työtä, on stbti,
käytännöllinen ja halpa käyttää.
Tiedusteftiaa:
UNIVERSAk
STEAM BATH CO.
PaheUn AV. 5-2144
4 LanKStaff Side Rd. W.
R. R. 1 Richmond HUI, Ont
vat uhripuittensa juurella, j a kun
osoittautui, että aurinko oli jälleen
suostunut kääntämään pyöränsä
heitä kohti, he joivat jouluolutta ja
uhrasivat jumalUleen pyhitetyn kar­jun.
Slaavilaiset j a suomalaiset kanj
sat viettivät talven pimeimpinä päi­vinä
vainajien juhlaa levittäen lat­tialle
olkia ja kattaen pöydän vaina­jille.
Ruokaan he eivät koskeneet
eivätkä maanneet vuoteissaan, vaan
lepäsivät oljilla odottaen vainajiaan
vierailulle.
Kun kristityt miehet saapuivat
näiden kansojen pariin ilmoittaen,
että joulujuhla' merkitsi Vapahtajan
syntymää, kansat omaksuivat jok
seenkin nopeasti joulun uuden sisäl­lön.
Auringon paluu. Vapahtajan
syntyminen — ajatushan oli mel­kein
sama. Mutta vanhat menot py­syivät
suurelta osaltaan ennallaan.
JUHLISTA JALOIN
Lännessä hallitsi Rooman kirkko,
joka vietti joulua 25, 12. Itä-Euroo-passa
kreikkalaiskatolisen uskonnon
omaksuneet viettivät sensijaan tam­mikuun
6 päivää, loppiaista, Kris­tuksen
syntymäpäivänä. Lännessä
yhdistettiin useammankin pyhimyk-
5 en muisto joulujuhlaan. Pyhä N i -
l:olai-6 seuralaisineen (tämä seura­lainen
ei ollut kukaan muu kuin pa­holainen
pukin muodossa) uskottiin
kulkevan kodista kotiin. Pyhän
Klaun uskottiin lahjoittavan ihnii-sille
antimiaan. Näin syntyivät jou­lupukki-
ja joululahjakäsitteet.
Keskiajan Suomessa levitettiin
olkia edelleen tupiin, mutta vaina­jien
sijasta uskottiin enkeleiden
vierailevan taloissa ja messussa käy­tiin
joulupyhien aikana kolme ker­taa.
Oljista sanottiin että ne olivat
Krisluksen seimen vertauskuva.
JOULURAUHA, JOULUKUUSI
Keski-ajan Ruotsi-Suomi-valta-kunnassa
vallitsivat raa'at tavat,
mutta kuninkaan ankarasta käskys­tä
julistettiin jouluksi Joulurauha
jota kukaan ei saanut rikkoa. Uuden
ajan mukana levisi hienostuneempi
elämäntapa ylemmissä säädyissä.
Kahdeksannentoista vuosisadan kes­kivaiheilla
aatelisto mukautui ulko­maalaiseen
joulumuotiin, joten jou­lukuusen
sisäänkanto ja koristelu
jouluaattona levisi Ruotsiin Saksas­ta
ja Englannista. Joulukuusi on it­se
asiassa auringonjumalan vanha
uhripuu.
JOULU KAUPALLISTUU
Kapitalistinen yhteiskunta toi en-sinunäisen
oman lisäkkeensä jou­lunviettoon
noin vuonna 1860, jol­len
joulukorttien lähettäminen tuli
muotiin. Liikemiespiirit keksivät
nopeasti miten vanhan joululahjo­jen
antamistavan elävöittämisestä
voisi olla heille hyötyä. Niinpä ha­vaitsemme
nyt 1900-luvulla joulun
sisällön vielä kerran muuttuneen:
laajoissa piireissä se keskittyy enää
vain jouluostosten suorittamiseen
ja joululahjojen jakeluun. Mutta
uuden kuoren alla elävät edelleen
muinaisen, pakanallisen ajan tavat.
JOULU LANSI-EUROOPASSA
Olemme jo puhuneet Suomen jou-luoljista,
joulukuusesta, joulupukis­ta.
Skandinavian maissa vietetään
joulua suunnilleen samoin juhlame­noin
kuin Suomessa. Sielläkin jou­lun
nimi on säilyttänyt pakanalli
sen muotonsa: joulurSana on vanha
germaaninen j u l , joka oli pakanalli­sen
ajan uhri juhlan nimitys.
Saksassa joulut nimitetään Py­häksi
Yöksi. Joulutavat ovat meitä
melko lähellä. Kuitenkaan saksalai­set
eivät syö meidän joulukinkku­amme
(kinkku on vanhan uhrikar-j
u n vertauskuva )y vaan muita tar­koin
määrättyjä ruokia. Englannis­sa
mistelinoksien kerääminen kuu­luu
edelleen asiaan. Mistelin alla
ihmiset suutelevat toisaian ja l e i k k i ­vät
seuraleikkejä.
Englannin ja Canadan jouluruoka
on kalkkunapaisti ja kuuluisa luiu-muvanukas.
Englannin lapset r i ­pustavat
sukkansa aattona näkyvään
paikkaan, ja lahjat (joiden antajak­si
kuvitellaan Pyhää Klausta), sijoi­tetaan
niihin. Ranskassa lahjat pa­nee
lasten kenkiin "joulu-ukko".
A i k u i s i l l e Ranskan jouluaatto on
iloisen huvituksen j a ilta: istutaan
ravintolassa ja juhlissa, tanssitaan
j a syödään. Keskiyöllä käydään
kirkossa, ja vasta uudenvuodenaat­tona
aikuiset antavat toisilleen lah­joja.
Belgiassa j a Hollannissa Pyhän
Nikolauksen juhlaa vietetään 6. 1.
lasten juhlana. Itse joulupyhät ovat
uskonnollisen hiljentymisen juhlaa.
Loppiaisena lapset asettavat oljilla
täytetyt puukenkänsä ikkunalaudal­le
Pyhää Klausta varten. Italiassa­k
i n noudatetaan samaa tapaa. Jou­lupyhät
vietetään siellä hullunkuri­sissa
naamiaisissa j a karnevaalikul-kuein.
— Saturnalien muisto elää e-delleen
Roomassa.
V E S I R E V Y Y JOULUAATTONA
Niissä eteläisen pallonpuoliskon
maissa, joiden asukkaat ovat kristit­tyjä,
joulu saa varsin kummallisia
piirteitä, koska se sattuu- kesän kuu­mimpaan
aikaan. Joulu on kukkien
ja naamiaishuvien juhlaa. Brasili­assa
vesirevyyt ja suuret uintikil­pailut
ovat joululle luonteenomai­sia.
Ilotulitukset, karnevaalit ja
katutanssiaiset täydentävät kuvan.
NEUVOSTOLIITOSSA
ei vietetä joulua ,koska Venäjällä
jo toistatuhatta vuotta on ollut käy­tössä
kreikkalais-katolinen tapa jon­ka
mukaan joulu on tanunikuussa.
Mutta Neuvostoliiton uudenvuoden­aatto
on monessa suhteessa meidän
jouluaattomme kaltainen. Pakkas­ukko
esiintyy lastenjuhlissa jakaen
lahjojaan, joulukuusen ympärillä
tanssitaan piirileikkejä, syödään
paljon ja hyvää j a iloitaan uuden
vuoden saapumisen merkeissä.
Ei-kristityissäkin m.'ijssa viete­tään
joulua, mikäli länsimaisia vai­kutteita
on maahan saapunut. Per­siassa
on vanhastaan juhlittu aurin­gonjumalan
paluuta, j a vanhat me­not
sekaantuvat paraikaa kaupalli­seen
porvarilliseen jouluun. Uutta
vuotta juhlitaan kaikkialla. Niinpä
Kiinassa on edelleen uudenvuoden­aattona
tapana kiinnittää oviin ku­via,
jotka ilmentävät asukkaiden
toivomuksia. Kuvat esittävät iloi­sen
näköisiä lapsia onnellisia per­heitä
jne. Ennen vanhaan uskottiin
kuvissa esitettyjen toivomusten to­teutuvan.
Hyvää joulua, hyvät lukijat!
MS KUNGSHOLM
Joulul aivan
'KiorealJaisia kehoitettu
lähettämään yhteinen
joukkue olympialaisiin
Lausanne. — Kansainvälinen oljm-piakomitea
on antanut ymmärtää,
että se toivoo Etelä- ja Pohjois-Ko-rean
lähettävän joukkueen Rooman
kisoihin.
Pohjois-Korea on tehnyt Etelä-
Korealle esityksen yhteisen joukkueen
lähettämisestä, mutta saanut hylkää­vän
vastauksen.
Eteläkorealaisia on kehoitettu uu­delleen
harkitsemaan asiaa. Olym­piakomitea
huomauttaa, että Saksal­la
oli Melbournessa yhteinen edus­tus
ja kaikki sujui kitkattomasti.
— Kiina on jokseenkin yhtä suu­r
i kuin koko Eurooppa (9,9 milj.
neliökilometriä);
STAR GARAGE Snomalalnen Antokorjaamo, —
371 Spadlna Ave.. (1^ katu ala­puolella
College St.) tekee kaikki autossanne esiintyvät korjaukset
takuulla ja edullisimmin. Kysykää hmtojamme Ja tehkää alka-tUauksenne,
puhelin EM. 8-7575, kotiin LE. 4-8722, Toronto, Ont
MUjocNoat ihmiset kayltäyät Diana-lippoja
M I K X X N EI AUTA NIIN NOPEASTI K U IN
KUULUISAT DIANA-TIPAT — SE ON TOTUUS
Jos te tai teidän lapsenne kärsitte tukehduttavasta,
läkähdyttävästä yskästä, kylmyydestä rinnassa, kä-
• heydestä, rinnan ja kurkkutorven tukkeutumisesta,
heinäkuumeesta. katarrista nenässä, aivastelusta,
foka aiheuttaa hummaa päässä, tai Jos te podette
kroonillista hengenahdistusta, kurkkutorven tuleh­dusta,
hengästymistä, joka tekee mahdottomaksi
tarpeellisen Umamäärän saamisen, tai timnette
kuin rinnassanne olisi piano soimassa, tai jos teitä
vaivaa puhkuisuus, kipu, närästys, vatsakatarri tai
-kaasu, tai jos työskentelette kylmissä, vetoisissa
Ja kosteissa paikoissa, niin älkää^ odottako sitä, että
sairaus pakoittaa teidät vuotteellenne, vaan naut­tikaa
vifeymättä DIANA-UppoJa, ottaen tätä lää­kettä
vaikka matkaanne työhön mennessänne la
nauttikaa sitä vaikka puhtaana, sellaisenaan kuin
se pullossa on, kaataen "sitä sokerille, lämpöiseen
veteen, mustaan kahviin tai teehen muutamia ker­toja
päivässä terveytenne Jälleen saavuttamiseksi
Ja elonne uudelleen Uolaeksi tekemiseksi. Mitkään pillerit tai siirapit
iao teille niin nopeata, luotettavaa Ja hyvää tulosta kum DIANA-tlpat,
sllia mlssftto muissa Iftäkkelss^L el ole samoja aineita kuin DIANA-U-Tyytyväisyys
taattu tai rahanne takaista.
Hinta pullolta, pienempi makSaa $1.25 Ja suurempi $2.50.
LUSCOE PRODUCTS LIMITED V.V.
SS9 BATHURST STREET TORONTO 4, ONTAKIO
TORONTON NAISTENKERHO
järjestää
JOULUAJAN KAHVIAISET
GSJ:N OSASTOJEN KOKOUKSET
CSJ:n ^anopin osaston kuukau­sikokoukset
pidetään Jokaisen
kuukauden viimeisenä sunnun­taina
klo 1 lp. osaston haalUla.
Sihteerin osoite: Voitto Lehti,
Site 11, R. R. 3, Sudbury, Ont.
CSJ:n Saolt Ste. Marien osaston
sääntömääräinen kokous pide­tään
Joka kuukauden ensimmäi­senä
tiistataa kello 8 illalla
omalla talolla, 321 John St.
CSJ:n VancoQverln osaston kuu­kausikokoukset
pidetään CUn-kon-
haalissa Jokaisen kuukau­den
toisena sunnuntaina, kello
2 ip. Johtokunta kokoontuu edel­lisenä
perjantaina kello 130 i l ­lalla.
Kirjeenvaihtaja: A. Siven,
2605 East Pender Bt., Vancouver,
6. B. C.
CSJ:n Toronton osaston varsinai­nen
kuukausUcokous pidetään Jo­ka
kuukauden enstaunäisenä
sunnuntataa klo 2 ip. Don-haalllla.
CSJ:n Tinunlnsin osaston kuukau­sikokoukset
pidetään Jokaisen
kuukauden ensimmäisenä sim-nuntaina
kello 7 illalla.
CSJ:n Port Arthurin osaston kuu­kausikokoukset
, pidetään J(*a
kuukauden ensimmäisenä tiis­taina
kello 8 illaUa ja johtokun­nan
kokous samana iltana klo 7
illalla. Kirjeenvaihto osoite:
316 Bay St., Port Arthm, Ont.
CSJ:n BeaVcr Laken osaston kuu­kausikokous
pidetään joka kuu­kauden
toisena sunnuntaina klo
1 päivällä osaston haalilla. K i r ­jeenvaihtajan
osoite: N. Piispa­nen,
RM. 1, Worthmgton, Ont.
CSJ:n Sndbaryn osaston kokouk­set
pidetään jokaisen kuukau­den
ensimmäisenä sunnuntataa.
Johtokimta 1 Ja 3 maanantai.
Puheenjohtaja Oscar Männistö
ja kirjeenvaihtaja Aimo Mäki,,
osoite Box 354, Sudbury, Ont.
Joulukuun 4 päivän aamulla sa­toi
vettä kuin kaatamalla. Taxiau-toja
c l i vaikea saada New Yorkissa,
mutta tästä huolimatta suomalaiset
ja kaikki muutkin MS Kungshol-milla
matkustavat olivat laiturilla
saattajineen, kukkineen ja iloisine
tai haikeine mielineen. Hyvä mat­ka
on tiedossa, kun näin sataa ja
jäljet peittyvät tuumailtiin, ja suo­riuduttiin
laivaan, missä oli tun­gosta
ja kielten sekoitusta joulu­laulujen
soidessa.
Lähes kuusikymmentä Suomeen
menevää on joukossa. Osa on Car
nadasta, ja loput ovat Amerikasta
matkansa aloittaneita. Joukkoon
mahtuu monenlaisia ihmisiä. On su­kulaisiaan
katsomassa käyneitä
opiskelijoita, siirtolaisia, Amerikan
kansalaisia sekä mormooneita me­nossa
Suomeen lähetystyöhönsä.
Tapasimme ystävällisen pariskun­nan
mr. ja mrs. E . Toppalan Tor­niosta.
Olivat tulleet 6 kuukautta
sitten MS Stockholmilla vierailu-matkalle
Amerikkaan. Tulivat mrs.
Toppalan sisaria ja muita sukulai­sia
katsomaan. Olivat kulkeneet
Amerikkaa paljon aina Californiaa
ja Texasia myöten. Mr. Toppala,
joka on jo eläkkeellä, oli hankki­nut
ajokortin ja ajellut tuhansia
maileja. He olivat lähteneet 37.
v.-hääpäivönä liikkeelle Suomesta
j a kovin pitivät MS Stoekholmista.
Lohduttelimme, että kyllä MS
Kungsholmillakin matka tulee ole­maan
O. K.
Syöminen, tavaroitten järjestely
kaappeihin, elokuvat ja tanssi vei­vät
ensimmäisen päivän päätök­seen.
Joulukuun 5 p.: Monistettu " R a ­dio
News" lehti, joka ilmestyy hyt­teihin
aamuisin tuo uutisia joka
puolelta maailmaa. Tänään uutis­ten
joukossa oli tieto, että päämi­nisteri
K. Fagerholmin hallitus oli
kaatunut.
Meri oli rauhallinen ja ilma hiu­kan
sumuinen, mutta laivan kan­nella
ammuttiin savikukkoja. Suo­malainen
osanottaja mr. Toivo Aho­kas
Torontosta saavutti hyvän tu­loksen.
Tapasimme tänään mr. R. Paja­lan,
mr. E . Palokokon ja mr. M.
Törmän, jotka tulevat Canadan
puolelta Kormak, Ontariosta. Kuu­limme,
että nimi Kormak tulee
Korpela ja Mäki nimistä. Alkuaan
metsätyöyhtiö, joka on Sudburyn
ja Port Arthurin välissä. Sudbu-rysta
oli mukana mr. P . Hietahar­ju,
mr. R.. Huhtakallio ja mr. A
Järvimäki.
Päivän ohjelmassa oli suomalai­nen
filmi ja suomalaista musiikkia
Oikein hyvää teki kuullessa Sibe
liuksen Finlandiaa. Kaikkialla ta­paa
ystävällisiä kanssamatkustajia
ja tyytyväisyyttä. Kuuluu nuoria
ääniä kulmapöydän äärestä ja ilois­ta
keskustelua suomenkielellä.
Suuntaamme askelemme sinne ja
saamme kuulla olevamme tekemi­sissä
Suomen Maatalouskerhoni-ton
vaihto-oppilaitten kanssa. He
ovat palaamassa kotitiloilleen oltu­aan
6 kk. Amerikassa. Tapio Sal­minen,
Lammilta on esim. ollut
"työssä" 7 farmilla Montanan ja
Illinoisin valtiossa. Piti Illinoisista
erikoisesti. Hän o l i nähnyt 17 eri
valtiota Ja sanoi oppineensa monen­laista.
Leena Toikka, Luumäeltä,
oli myös työssä Mississippi ja Min­nesota
valtioissa. Kertoi ymmärre
tyksi tulemisen olevaa vaikeampaa
etelässä kuin pohjoisessa, missä on
kai skandinavialaiset perinteet.
Seppo Manner oli nähnyt, 29 val­tiota
ja ollut oppimassa Kansas ja
Connecticut valtioissa. Nyt hän pa­laa
Vehmaalle, missä on kotitila.
Marja Virkkala kertoi rauhallisesti
Oregonin nähtävyyksistä ja kertoi
että marraskuussa katkaisivat siiellä
heinää, kun o l i k a s v a n u t niin hy­vin.
Hän o l i myös työssä New Jer­seyn
valtiossa. Pekka Pastila Tori-tun
Padasjoelta oli tehnyt tutta­vuutta
Missoiurin j a Massan valti­oissa.
Ryhmä kertoi olevansa tyy­tyväisiä
tutustumiseensa, j a kohtelu
oli ollut hy\'ä kaikkialla. Työtä ei
oltu tehty liikaa, joskin pojat sa­noivat
kyllä työnkin makuun pääs­seen
Amerikan maassa.
On hauska ajatella, että on kans­sakäymistä,
sanoisinuneko tulevai­suuden
toivojen kanssa, sillä juuri
nuorisostamme nousevat tulevat
isännät ja emännät. He tulevat an­tamaan
raportin näkemistään koti­maassa.
Kaksi >'uotta o l i ollut opiskele­massa
sairaanhoitaja A l l i Löytynoja
Suomen ja Amerikau^airaanhoita-jaliittojeu
stipendeillä. Amerikan
sairaalat olivat vaatineet paljon
työtä, mutta antoivat vastaanpäin
sellaista, mikä on korvaamatonta.
Kiirettä oli ollut.
Nukkumaanmenoaikana ajattelim­me:
Jokainen laivan matkustaja tu­lee
omista "maailmoistaan". Juuri
näin pitää ollakin, se antaa elämäl­le
väliä ja mielenkiintoa.
— Fred Haapaniemi.
Lauantaina, jouluk. 20 p. — Saturday, Dee. 20, 1958 Sivu 3
O
i
i (
I ' •(
.- (
(36. viikko — leikatkaa irti)
TSmän osaston tarkoituksena on opettaa sitä haluaville vuoden mit­taan
tuhatkunta sanaa, jotka riittävät jokapäiväisen englannin puhiuni-seen,
jopa kirjoittamiseenkin. Ainoana edellytyksenä on se, että opis­kelija
todella oppii niin lausumaan kuin kirjoittamaankin tässä nurkassa
opetettavat sanat ja tekee sen lisäksi tarpeellisia huomioita sanojen käyt­töön
nähden. Lausumiseen nähden on paras tehdä havaintoja englan­ninkielisten
lausunnan suhteen sillä erinäiset oppikirjat eivät anna siinä
suhteessa tarkoin yhdenmukaisia ohjeita.
Oppikaa lausumaan, kirjoittamaan ja käyttelemään noin kolme sa­naa
päivässä. Se ei ole suuri urakka. Siihen tarvitaan ainoastaan hiu­kan
suomalaista sisua.
There Is i l l feeling between us and
the boss. (dheer is i l fiiling bitwiin
as änd dhe baas). Meidän ja työn­johtajan
(tai työnantajan) välillä
vallitsee huono mieliala (suhteet).
We are not satisfied with condi-tions.
(wU aar nat sätisfaid widh
kandishons). Me emme ole tyytyväi­siä
olosuhteisiin. — Tässä tapaukses­sa
tarkoitetaan conditions-sanalla
työskentelysuhteita.
We demand more air, more light,
higher wages, shorter hours, a shop
committee. (wii dimäänd moor eer.
moor lait, haiör weidzes, shortör
aurs, ä shap kamiti). Me vaadimme
enemmän ilmaa, enemmän valoa,
korkeampaa palkkaa, lyhempää työ­päivää
Ja työpaikkakomiteaa. Pan­kaa
merkille, että shorter hours ei
merkitse "lyhempiä tunteja" vaan l y ­hempää
työpäivää.
He refuses our demands. (hli r i -
fjuusez aur diinäänds). Hän hylkää
meidän vaatimuksemme.
We go on strlKe. (wii gou an
KAASUN JAKELU
FROSTIN VELVOLLISUUS
Toronto. — Kun luonnonkaasua
kuljettavan putkilinjan rakentami­nen
oli kaikkialla Canadassa kuuma­na
keskusteluaiheena Labor Progres-sive-
puolue kehoittl hallitusta raken­tamaan
Albertasta MontralUn johta­van
putkilmjan valtion omistamana
laitoksena. Hallitus kuitenkin päätti
olla sekaantumatta asiaan, vaikka
putkilinjaa rakentavalle yhtiölle
myönnettiin valtion varoja putkilin­jan
rakentamiseksi.
Äsken Ontarion pääministeri Frost
selosti, että Ontarion hallitus ei voi­nut
harkita kaasun jakeluverkoston
rakentamista maakunnan omistama­na
laitoksena niinkuin sähkön Jake­lu,
koska kunnat eivät osoittaneet
siihen kiinnostusta. Labor-Progressi-ve-
puolueen Ontarion maakuntajär-jestö
vastaa Prostto lausimtoon seu­raavasti:
"Teidän äskeinen lausuntonne On­tarion
' kunnallisyhdistykselle koskien
luonnonkaasun- jakelulaitoksen yh­teiskunnallista
omistiista on törkeä
yritys sivuuttaa teidän oma velvolli­suutenne
tarjota hiotettavaa Ja käy­tännöllistä
johtoa. Valtaosa Onta­rion
väestöstä kannattaa tämän lai­toksen
yhteiskunnallista omistusta.
Kaikki kunnat olisivat mieleUä&n o l ­leet
yhteistolmimilissa hallituksenne
kanssa. Jos se olfei omaksunut pe­räänantamattoman'
aeenteen järjes­tää
Ontariossa luöhnonkaasim Jake­lu
yhteiskunnallis^ha laitoksena sa­maan
tapaan kuin sähkön Jakehi.
Tällaisessa tapauk&tesä teidän haUi-tukserme
olisi, pitänyt tehdä aloite
ja antaa käytännöllistä Johtoa eftä
sitä voitu odottaa kuntien toimesta.
Me Labor-iwgfesBive-puolireefisa
Lapset pitävät
snta
Miellyttävänä vaihteeksi, kiihoit-takaa
nuorten ruokahalua tar­joamalla
Ry-King näkkileipää.
Mureata, maukasta, taloudellista
Ja lisäksi vielä ravitsevaakin.
RUOKATAVARA-KAUPPIAALLANNE
NYT!
yhdymme melkein yksimielisen ylei­sön
mielialan kaiissa, joka on tulut
esiin, että tämän laitoksen yhteis-kunnallmen
omistus alusta pitäen
olisi ehkäissyt monet kalliit Ja tu­hoisat
onnettomuudet, jotka ovat t a ­pahtuneet
kun 3rttsUöt. etsivät kctao-ja
hyötyä suurista voitoista yleisön
kustannuksella. Yksityisyrittäjille
annettu vapaa käst on Johtanut osa­kekeinottelun
liäskSl siihen, ettei r a ­kennustöitä
ole valvottu täydellisesti
ja on tapahtunut kuolemaan johta­neita
«mnettomuuksla. SeUn, että
vasta ]Wra£3EUun 2A pnä astui voi­maan
kaasua koskevat,-turvallisuus­säännöt,
on riittämätöntä. Tapahtu­neet
luonnoidcaasun aiheuttamat rä­jähdykset
vaativat hallitukselta p i ­kaisia
toimenpiteitä väestön suojele­miseksi
samanlaisilta onnettomuuk-sUta.
Labor-Progressive-puolue kehoittaa
hallitustanne peruuttamaan kaikki
yksityisille myönnetyt jako-oikeudet,
jotka koskevat kaasun jakelua On­tariossa
ja järjestämään kaasun j a ­kelu
maakunnan alaisena laitoksena
samom kuin sähkön jakelu Ontario
Hydro Electric Power Commissionin
toimesta.
Olemme sitä mieltä, että ei mikään
muu kuin hallituksen pikaiset ja
päättäväiset toimenpiteet näiden esi­tysten
mukaisesti, voi poistaa sitä
väestön keskuudessa vallitsevaa huol­ta,
ja tehdä mahdolliseksi luonnon-kaasun
jakelua mahdollisimman ta­loudellisesti
ja hyödyllisesti hyvm
tärkeänä maakuntamme talouselä­mälle."
S)aIonen*s Esso Service
Atlas aut4»«akaita ja pattereita.
Nyt oh aika laittaa autonne
talvikuntoon.
Puh. 4-0287. 129-128 S. Algoma St.
P i H i Arthur, Ont.
straik). Me menemme (ryhdymme)
lakkoon.
He calls the police. (hii kaals dhe
poliis). Hän kutsuu poliism.
The police club us with their sticks
and arrest us. (dhe poliis klab as
widh theer stiks änd ärest as). P o ­liisi
nuijii meitä kapuloillaan ja van­gitsee
meidät.
The press writes against us. (dhe
pres raits agenst as). Sanomalehdis­tö
kirjoittaa meitä vastaan.
The church is not vvith us. (dhe
tshörtsh is nat widh as). Kirkko ei
ole meidän puolellamme (kanssam­me).
The judge too is against us. (dhe
dzadz tuu is agenst as). Tuomari
myöskin on meitä vastaan.
Some strikers go to jail; some are
fired. (sam straikörs gou tu dzeil;
sam aar faiört). Jotkut lakkolaiset
menevät (joutuvat) vankilaan; -Jot—
"kut erotetaan työstä.
A l i are put on the blacklist. (aal
aar put an dhe blacklist). Kaikki
pannaan mustalle listalle.
VARUSTAUTUKAA
KYLMÄN VAKALTA
Täyttäkää koUrarastonne N T T !
THUNDER BAY
LUMBER GO.
(FORT VnUJLAM) L m
HENKILÖKUNNAN OMISTAMA
HENKILÖKUNNAN JOHTAMA
"Kuuluisa palvelustaan"
Puh. 3-7469
516 Simpson St. l^ort HnjUam
Kaikkea
rautakauppa-alaan
kuuluvaa tavaraa
LANGItA
HAEDWARE LTD.
PUHEUN 4-3508
10 Cumberiand SL N.
Port Arthulr, O&lario
Milloin hyvänsä tarvitsette ruokatavaraa, lihaa tai
miesten vaatetusta, ostakaa ne osuuskaupastanne
International Co-op Stores Ltd.
176 s. Algoma Street Port Arthur. Ontario
Suomalaiset pääsivät
viimein voitoii makuun
Falun. — Jouhlkmm 13 pnä täällä
suoritetun jääpallo^ottelun voltti O u ­lun
Luistinseuran Joukkue 2—1. Vas­tassa
oli Falunm ja Orycksbon y h ­distetty
Joukkue.
Helsingm I F K voltti puolestaan
Brobergsm I P : h maalehi 4—2. Var­kauden
WP voitti Oxelösundin S K m
6—4.
Taskukalenteri
VUODELLE 1959
ON NYT ILMESTYNYT
128 SIVUA — HINTA 50c
Vapaus kustannusliikkeen kustantamana on ilmestynyt
TASKUKALENTERI ensi vuotta varten. Kalenterissa
on paljon tärkeitä tietoja lukuisilta eri aloilta^ sellaisia,
joita on yiifäkkiä monasti vaikea löytää tavallisista läh­teistä.
Ensi vuoden Taskukalenterin sisältö on moni­puolinen,
siinä on .tärkeitä tietoja kaikille. Taskukalen-terista
on tullut yhä suositumpi taskukirja kaikille.
Seuraavassa on ensi vuoden Taskukalenterin sisällysluettelo:
Luut passivaJK^uksiin
Rooma. — Oreötiiecus, todennä­köisesti
10,000,000>v vanha luuranko
jonka uskotaan kuuluvan ihmisen
esivanhemmalle, joutui passivai-keuksiin
kun sveltsilliinen tri Jo­hannes
Hurzeler aikoi kuljettaa sen
yli rajan Sveitsiin. Hän -lopuksi
sai sille kuljetusluvan kuii hän lu»
pasi palauttaa luurangon takaisin
Italiaan. Tri HurieelOr vei luuran­gon
Baselin mUiteöon tutkimusta
varten.
Kalenterlosa
Tärkemipiä tapahtiunia 1957—58
Maailman pisimmät Joet
Pa^timaksut
Työttömyysvakuutus
Vanhojen Ja uusien mittojen
vertailim
Ontarion yleinen sairaalavakuutus
Vanhuudeneläke
Maailmah pisimmät tuxmelit
Maa, aurinko ja kuu
Korkelmmat^rakeimidcset
Lämpömittarit
Pyöreän puun kuutioslsältö
Canadan mittoja ja painoja
Kansan merkkipäivät
Paljonko kello on?
Tilavuusmittoja
Lukumittoja
Nopeusmlttoja
Sähköyksiköt
Mika on bushelin paino?
Liikkuvat juhlapäivät
Korkeimmat vuoret
Eri maiden rahayksiköt
Caiiadan kansallisuudet
10 suurinta kaupunkia
Rata- Ja kenttäurheilun maailman­ennätykset
Suuria ihmisiä
Maailman korkein torni
Maanjäristykset
Ristiretket
Suluin valtakunta
Kiertotähdet
Vaatteiden Ja kenkien numeroiden
vertailua
Canadan asukkaat
Maailman meret
Lailliset juhlapäivät
Enemmistö ihmisistä Aasiassa
Historiallisia merkkitapahtumia
Almanakka kautta aikojen
Myönnämme 15% alennuksen kaikille. Jotka tilaavat TASKUKALENTERIA
6 kpL tai enemmän. Taskukalenteria postitetaan Juuri asiamiehille, mutta
jos ei paikkakunnallanne tai työmaallanne ole asiamiestämme, kirjoittakaa
suoraan osoitteella:
VAPAUS PUBLISHING CO. LTD.
P.O. BOX 69 SUDBURY. ONTARIO