Vapaus, October 17, 1957

              Torstaina, lokak. 17 p. — Thursday, Oct, 17,1957
5 ^
VAPAUS ff.Hfmt«ry) Tndfpfnftgnt Labor
Or0in of Plnntoh CunBdians. Es>
toUUsbed Nor. 6, 1917. Antborlzed
«if second clasB mall bjr the Post
Office-'X^artment» Ottawa. Pub-
^UahM- thilce weekljr: Toesdays,
ISnttsdajfaaod Saturdays tq^ Vapaus
FobUshing Ci^pany LttL^ at 100-102
Sta^St WvSudbu^, Ont, Canada,
Tfelephones: Boa. Office 06. 4-4204;
Editoria! Office 06. 4-4285. Blänager
E. Edltor W, Eklund. Mailing
addregs; Bo» 6», SniBbmy. Ontario.
Advertisfng rates nponappUcatlon.
Tranalatlon f ree of ehaxge.
TILAUSHINNAT:
Caoadaoa: 1 vk. 7!oo 6 tt. 3.75
3 kk. 2.^
-nidjFavalloltta: I vk. 8i)0 6 kk. 4JO
Suomessa: 1 vk. 8.80 6 kk. 4.76
•A'
1917 Juhlavuosi — 40, vuosikerta —1957
•k * -k
Hallituksen ohjelmapuhe
'•M
'm
mi
Kuten on uutisosastonamme jo kerrottu, kuningatar EUMbeth II
23:nnen parlamentin ensimmäisen istunnon avajaisjuhlasi lukema
hallituksen ohjelmapuhe viittaa siihen, että liittohallituksen tarkoltukr
sena on pitää niin lyhyt istunto kuin suinldn mahdollista.:
' Tämä sellaisenaan sop'i täydellisesti torypuolueen poliittisen
strategiaan, jonka ilmeisenä tavoitteena on '-ajan voittaminen" mah­dollisimman
edullisen olosuhteen vallitessa.
. Tältä näkökannalta kasoen on myös koko ohjelmapuheen sisältö
-paljon helpommin ymmärrettävissä— se lupaa meille hieman terve-
. tulleita parannuksia siellä ja täällä mutta jättää kuitenkin yleistilanr
liettä edelleen pahentavat peruskysymykset ennalleen. .. .
- Ohjelmapuheessa luvataan yleisen mielipiteen tyydyttämiseksi,
Vettä vanhuudeneläkettä korotetaan. Tämä on mainio .asia! Yleisen
mielipiteen painostus on nyt ratkaiseva tekijä siinä, saadaankö van-huudeneläkkeeseen
riittävän suuri korotus. Vanhuudeneläke pitäisi
korottaa vähintäin 65 dollariin kuukaudessa ja tätä eläkettä olisi an­nettava
kaikilleko vuotta täyttäneille,naisille ja 65 vuotta täyttäneille
miehille heidän varallisuudestaan välittämättä.
Sokeiden ja veteraanien eläkettä pitäisi jatkuvasti kohonneiden
hintojen takia korottaa samassa suhteessa.
Ohjelmapuheessa luvataan käteismaksuja farmareille, joiden hjrvä
vehnä makaa myymättömänä farmeilla. Nyt pitäisi alahuoneen jäsen­ten
vaatiajrleisen mielipiteen painostuksen mukaisesti, että tämä kä­teismaksu
on saatava riittävän korkeaksi, ja että liittohallitus el jätä
kiveäkään kääntämättä, yrittäessään hankka lisää markkinamahdolli­suuksia
Canadan hyvälle vehnälle.
Ohjelmapuheessa viitataan, että verojärjestelmässä tehdään joi-,
'takin muutoksia, mutta el sanota mitään, minkälaisia "muutoksia"
on odotettavissa. Merkit viittaavatkin siihen; etteivät työläiset ja
farmarit saa mitään merkittäviä verohelpotuksia, ellei yleinen mieli­pide
nouse entistä voimaperäisemmin sitä parlamentin istuntokaudella
liittohallitukselta vaatimaan.
Eräissä suurpääomapilreissä on jo tervehditty ilosanomana sitä,
ettei'puolustusmenoja ehdoteta pienennettäväksi, mikä muka uhkaisi
monen sotateollisuustehtaan ovien aukiolemista. Työllisyyden kan­naltakin
katsoen tässä on hieman perää — mutta kovin heikolla pe­rustalla
on sellainen kansantalous, jonka yhtenä kulmakivenä on se
että pidetään vain "työllisyyden" vuoksi sotateoUisuusIaitokset käyn­nissä.
Kukaan ei halua, että Canada yksinään luopuisi varustelukil-
Vi i vpailusta. Puolustuslaitostamme tarvitaan historian nykyvaiheessa
vielä pitkän aikaa ja'nykyinenvarustelukilpailu Voidaan lopettaa vain
i VI ^; i^kansainvälisen aseistariisumissopimukserr perusteella. Mutta tämä
' i * ^ suuriksi kas-
I f i s V vaneita menoja voida sieltä ja täältä kaventaa,»jos todella halutaan
nykyistä tilannetta parantaa. Toisaalta, jos näin ei menetellä, nykyi-
• .,jiien varustautumisvimma, jonka jatkuiniseen ohjelmapuheessa vil-
„tataan, tulee jatkamaan ja nopeistuttamaan edelleen vallitsevaa ihflaa-rnfosuuntaa,
mikä uhkaa koko kansakuntamme talouselämää. Ohjel-r-^
mapuheen yksi heikoin kohta onkin juuri tässä. Hallitus haluaa il-tneisesti
ratkaista työllisyyskysymyksen varustelun avulla^ mikä joh­taa
talouselämämme ojasta allikkoon. •
" j - J Erittäin tervehdittävää on sensijaan ohjelmapuheen vihjaus sii-
"k^i että toisin kuin liberaalipuolueen hallitus, joka on nyt "palkkari-saanut,
Biefenbakerln johtama toryhallitus aikoo ruveta neuvotte­lemaan
Saskatchewanln maakuntahallituksen kanssa South Saskatche-vran
joen projektin toteuttamisesta. Tämän suunnitelman täytän­töönpanoa
ja siihen verrattavia toimenpiteitä kannatetaan lämpimästi.
1». ). i I (,
Pelarsönin Nobel-palkinto
i i i i
»•11
' Yllättäen saapui maanantaina tieto, että Canadan entinen ulko-
' ministeri ja liberaalipuolueen tämän hetken suosituin johtajapalkan
tavoittehja, Lester B. Pearson on saanut Norjan Suurkäräjäin (parla­mentin)
NobeUn komitean jakaman Nobelin rauhanpalkinnon vuo­delta
1957.
Tämä oli suuri kunnianosoitus mr. Pearsonille, ja kuten hän itse
rsanoi, myös Canadalle, jonka puhemiehen ominaisuudessa hän tämän
palkinnon sai. Vaikka olemmekin sitä mieltä, että N.ATO-maana
Norjan Suurkäräjäin Nobel-palkintokomitea on viimevuosina bllut
sokea sellaisille ansioituneille rauhanpuolustajille kuin esimerkiksi
Intian pääministeri Nehrulle, niin nämä poliittista sivumakua anta-
^*vat-seikat eivät vähennä sitä kunniaa, minkä mr. Pearson nyt sai.
. Norjan Suurkäräjäin Nobel-komitea ei ole jakanut raiihanpal-vikintoa
lainkaan vuoden 1954:n jälkeen, jolloin se annettiin monen
• mielestä kokonaan epäonnistuneesti Yhdysvaltain entiselle vaUiösih-v:
teerille, kenraali George- C. Marshallille. Mutta rauhanpalkinnon
voittajain joukossa onennen häntä monta kuuluisaa ja tunnustettua
.rauhanpuolustajaa, kuten tri Albert Schweitzerj tri Ralph Bunche,
„:13on Jouhaux jaloordi Boyd-Orr.
Nyt tapahtui ensimmäinen kerta historiassa, että Nobelin rau­hanpalkinto
tuli Canadaan ja mr. Pearson iImo'tti, että hän matkus­taa
joulukuun 10 pnä Osloon vastaanottamaan tämän suuren kunnia­palkinnon,
johon liittyy myös $40,2.75 rahapalkinto.
Kuten tledetään,lkaksi canadalalsta on aikaisemmin saahut No­belin
palkinnon lääketieteen alalta. He ovat: insulinin keksinnöstä
'maailmanlaajuista mainetta saanut trr Frederick Banting ja hänen
kolleegansa J . J . Ä . MadLeod, jotka saivat yhteisesti Nobelin psdklh-
-Äon lääketieteen alaltavv. 1923.
Mr. Pearson on siis kolmas canadalainen, joka on saanut Nobel
: palkinnon ja ensimmänen canadalainen joka on saanut Nobelin räu-r
-' hanpalkinnon.^^^^^^ on todella kunnioitettava saavutus joka selittää,
: v^mlkd mr. Pearson joutui niin laajojen piirien onnittelun kohteeksi
; rauhanpalkinnosta saapui Canadaan.
. " Me enune h^ua olla tokepyhänä nytkään, jolloin haluamme sy-
'? -dämenra onnittelumme mr. Pearsonil-
5 ^, Jfi tämän Nobel palkinnon johdosta. Päinvastoin me voimme laln-
^ . 4 ; k a a n omahyväisyyttä tuntematta huomioida myös sen, että mr. Pear-
% ' sott ei saanut tätä rauhanpalkintoa minkään sellaisen edesottamisen
' f - ' johdosta ja ansiosta, joiden johdosta esimerkiksi Vapaus on häntä ta-y'''''**''*
favuffisina arvostellut.. Rauhanpalkinnon antamisen yht^rdessä ei
Die puhuttu halaistua sanaa esim. mr. Pearsonin osuudesta %'viidenvii-gj
>,. ^ r saan*' komiteassa, jonka tehtävänä oli antaa sellainen k i v a että NA-SYNTYAAÄ-
PÄlVIÄ
Jalmar Harskafnen; Sault Ste.
Mane, Ont., täyttää tänään, loka­kuun
17 pnä 73 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
Mitä muut sanovat
Onko "vapaa kauppa" Britannian
kanssa ongelman ratkaisu?
- KEIiPOlSUUSSUOSITGS
Entinen lentovoimien konekivää-rimies
haluaisi saada työtä vastaa
vanlaisessa siviilitoimessa. Koke­musta
B-29,B-36 ja B-52 pommitta-jakoneiden
tulitussysteemelssä. Ky­kenee
käyttämään ja huoltamaan
50 kalibertn konekivääreltä ja 20
millimetrin tykkejä. Erinomainen
tilaistius jollekin pienemmälle len­tolinjalle,
joka haluaa päästä kilpai­lijoistaan.
Omistaa laskuvarjon ja
on valmis lentämään. — Työnhaku-ilmoitus
Kokomo, Ind., Trlbune-lelidessä.
-
Suomeen saapunut
suuria viljaeriä
Neuvostoliitosta
Helsinki. — Pari viikkoa sitten
saapui Neuvostoliitosta huomatta­via
viljamääriä maahamme. Suurien
neuvostoliittolaisten viljajunien saa­puminen
on aiheuttanut huomatta­via
järjestelyjä, mutta on niistä
selvitty hyvin.
Vainikkalaan esim. saapui parina
Kirj. NELSON CLARKE
Silloin kun pääministeri Diefen-baker
puhui Canadan ulkomaankau­pan
siirtämisestä 13 prosenttisesti
Yhdysvalloista Britanniaan suurin
osa cansdalaisista oletti, että hänel­lä
on suunnitelmia sen toteuttami­seksi.
Mutta kun Britannian valtio­varain
ministeri Peter Thomeycroft
ehdotti tullimuurien poistamista
Canadan ja Britannian väliltä kävi
selväksi, että Canadan hallitus ei
ollut harkinnut asiaa. Hallituspii­reissä
ei pidetty Thorneycroftin eh­dotuksista,
mutta heillä ei ollut
muutakaan vaihtoehtoa esittää.
Päästäkseen täysin selville tästä
kysymyksestä on syytä palauttaa
mieleen se tausta, missä Canadan
ulkomaankauppa on kehittynyt.
päivänä 163 venäläistä viljavaunua.
Yhteensä on maahamme saapunut
viime aikoina 6,690,000 kiloa viljaa,
enimmäkseen vehnää. Valtion vilja­varastossa
onkin tällä hetkellä nor­maalimäärä
viljaa, noin 192,144 ton­nia,
mistä vehnääll4,160 tonnia ja
ruista 77,984 tonnia.
Neuvostoliiton raskaita 50 tonnin
viljavaunuja voidaan maassamme
kuljettaa vain pääradoilla, Helsin­kiin,
Turkuun, Tampereelle ja Haa­pamäelle,
Edemmäksi menevät lähe­tykset
on siirrettävä suomalaisiin
15 tonnin vaunuihin.
Aseistariisunta on nyt
tarl(eänipi kuin koskaan
NL valmis hajoittamaan kaikki sotavoimansa
~ Hrushtshevin haastattelu New York Timesille
, ~ , ^ ka hän valtiosihteeri DuIIesia myö-
'S' '}lX>ldn v»isi olla jotakin muuta kuin raita se todella on. .Sen yhtey-^ jiäillessaän oa mielestämme tehnyt
dessa ei puhuttu mitään mr. Pearsonin osalllstumisesta,Koisan sodan
New York. — Neuvostoliiton
kommunistipuolueen sihteeri Nikita
Hrushtshev on New York Timesille
antamassaan haastattelussa sanonut
Neuvostoliiton olevan valmiin aset­tamaan
niin satelliittinsa kuin kaik­ki
kaukoohjuksensakin kansainväli­sen
valvonnan alaisiksi edellyttäen,
että myös Yhdysvallat on halukas
tekemään vastaavanlaisen .sopimuk­sen.
• •
Hrushtshev keskusteli New York
Timesin kirjeenvaihtajan James
Restonin kanssa kolme tuntia 20
minuuttia. Hän arvosteli Yhdysval­tojen
Keski-Idän ja Saksan politiik­kaa
ja syytti ulkoministeri DuIIesia
siitä, että tämä yrittää ajaa Turkin
sotaan Syyriaa 'vastaan.. Edelleen
neuvostojohtaja sanoi Länsi Saksan
liittokanslerin harjoittavan hitleris-tistä
politiikkaa.
Hrushtshev ei katsonut Neuvos­toliiton
/.tekokuun olevan mitenkään
erityisen merkillisen. Hän ^ ei itse
ollut nähnyt satelliitin lähtöä ava­ruuteen,
koska oli ollut tapahtuma­hetkellä
matkalla Moskovaan Kri­millä
viettämältään kesälomalta. Se
insinööri, joka on johtanut kokeilu­ja
— Hrushtshev ei maininnut hä­nen,
nimeään-— kertoi puhelimitse,
että "Sputnik" oli lähetetty avaruus-radalleen.
Me vain onnittelimme
toisiamme ja menimme sitten kum­pikin
nukkumaan omalla tahollam­me,
kertoi Hrushtshev.
Satelliittien ja muiden tulevaisuu-alkuvaiheisiin,
mutta kylläkin Ko­rean
sodan lopettamiseen ja hänen
toimenpiteistään. Indo-Kiinan ve­renvuodatuksen
lopettamiseksi, joi­ta
toimenpiteitä mm. meidänkin
lehtemme niin lämpimästi aikoi­naan
kannatti. Nobel palkinnon ja­kamisen
yhteydessä el puhuttu mi­tään
mr. Pearsonin osallistumisesta
Unkarin' viimesyksyisen jupakan
käsittelyyn YK:ssa, mutta sen si­jaan
korostetaan Y K : n piireissä si­tä,
että mr. Pearson sai Nobelin
rauhanpalkinnon nimenomaan nii­den
toimenpiteiden vuoksi, joihin
hän viime syksynä ryhtyi, Suezille
tehdyn hyökkäyssodan lopettami­seksi.
Ajatellen juuri näitä myönteisiä
puolia, joiden yhteydessä mr; Pear­son
sai Canadan kansan miltei ja­kamattoman
kannatuksen r— hänen
toimintaansa Korean ja Indo-KII-nan
sotien lopettamiseksi ja erikoi­sesti
juuri Suezille tehdyn hyök­käyssodan
; pysähdyttämiseksi —
mr. Pearson on mielestämme paljon
oikeutetumpi Nobelin rauhanpal-klnnan
saamaan kuin hänen edeltä-änsä,
kenraali Marshall.
Meidän lehtemme Vapaus yhtyy
sydämellisesti muihin canadalaisiin
hefdän onnltellessaan mr. Lester B.
'earsonia tämän suuren kunnian­osoituksen
johdosta. Meidän va-laa
käsityksemme on> että yllämai­nituilla
teoillaan mr. Pearson on
tämän suurta arvonantoa nauttivan
palkinnon ansaiimut sittenkin^ vaik-paljon
kielteistäkin.
den keksintöjen valvonta ei muo­dostu
miksikään ongelmaksi, jos
Yhdysvallat ja Neuvostoliitto pää­sevät
yksimielisyyteen rauhallisen
rinnakkaiselon ollessa kysymykses­sä.
Neuvostohallitus suunnittelee
esittämiensä aseistariisuntaehdotus-ten
tarkistamista, koska rakettien
ammunta-asemien valvominen on
nyt osoittautunut tärkeämmäksi
kuin lentokenttien tarkkailu. Pom­mikoneet
alkavat kadottaa merki­tystään
aseina, ja uudet hävittä­jät
ovat melkeinpä . liiankin-no-:
peitä .ollakseen tehokkaita, ^ sanm
Hrushtshev. V . p,
Neuvostojohtaja syytti vielä Yh­dysvaltoja
yleensä ja erityisesti ul­koministeri
DuIIesia siitä, että mo­lempien
maiden väliset suhteet ovat
'huonontuneet neljän suuren Gene-;
vessa vuonna 1955, pitämän konfe­renssin
jälkeen. Mikäli Yhdysvallat
ja Neuvostoliitto kuitenlcin kumpi­kin
osoittavat sovinnon halua, voi­daan
kaikki tieteen uutuudet saada
valvonnan alaisiksi ja siten välty­tään
vielä nykyistä hirvittävämpien
aseitten uhalta.
— Kapitalismi häviäisi ohjusso-dan,
vakuutti Hrushtshev ja lisäsi
vastauksena Restonin esittämään
kysymykseen, että kommunismi
ei kylläkään tuhoutuisi.
Hrushtshev sanoi edelleen usko-,
vansa, että mikäli sota syttyy, ovat
varmasti nimenomaan kapitalistit
sen takana. Tällainen sota synnyt­täisi
aiheuttajiinsa kohdistuvan vas­tareaktion,
hän varoitti. Kärsimään
joutuvat kansat vaatisivat järjestel­mää,
joka tyydyttäisi heidän vaati­muksensa,
ja tällainen on ainoas­taan
sosialismilla tarjottavissa.
Hrushtshev ei halunnut väittää,
että Neuvostoliitto olisi ohjustutki-muksissa
mennyt Yhdysvaltojen
edelle. Neuvostoliitto on ehkä ke­hityksessä
edellä tänään, mutta Yh­dysvallat
voi jo huomenna Olla pi­temmällä,
tai päinvastoin. Molem­mat-
mainitut tahot kuitenkin sel­västi
kilpailevat, mikä on vastoin
Neuvostoliiton toivomusta. Neuvos­toliitto
haluaa rauhaa, Hrushtshev
tähdensi.
Neuvostoliitolla on käytettävä­nään
niin paljon rakettiaseita kuin
maa tarvitsee puolustustaan varten^
Hrushtshev kuitenkin huomautti sa­massa
yhteydessä, Häa muistutti sa­malla
siitä, miten jotkut amerikka­laiset
olivat nauraneet Neuvostolii­ton
kauko-ohjusta koskevaa uutista.
Nyt kun "Sputnild' on jo avaruu­dessa,
voinevat vain valistumatto­mat
ja teknillisesti tietämättömät
ihmiset väittää, että neuvostotaho
ei puhu totta.
Restonin tiedustellessa, miksi
Neuvostoliitto ei etukäteen ilmoitta­nut
satelliitistaan^ vastasi Hru­shtshov,
että tapahtumasta oli pää­tetty
tiedottaa vasta jälkeen päin
sen johdosta, että monet kuitenBn
olisivat väittäneet NLn"Vain kers­kailevan".
• Neuvostoliitto on valmis hajoit­tamaan
kaikki joukkonsa, jos muut
ovat halukkaat tekemään samoin.;
Voisimme pysyttää palveluksessa
vain: joitakin miehiä, jotka tolmi-^
sivat poliisivoimina järjestyksen
säilyttämiseksi, koska aina tarvir
taan heitä, jotka vanelevattaval-^
lista: \kansaa varkailta'ja gangster
reiltä, Jllutta Yhdysvalloissa palve;
levät militaristiset piirit sotaa ei­vätkä
haluakaan rauhaa, ja sama
koskee myös Länsi-Säcsan johto-:
hönklloitä, lausui Hrushtshev^
Tammikuussa vuonna 1956 Labor-
Progressive-puolue esi^ksessään ta­loudellista
tulevaisuutta tutkivalle
kuninkaalliselle komissiolle huo­mautti:
"Aikaisemmin Canadan ul­komaankauppa
. .^oli suurimmalta
osaltaan brittiläisen commonwealt-hin
maiden kanssa, nykyisin mei­dän
vientimme ja tuontimme ovat
niin riippuvaisia Yhdysvalloista,
että julkinen mielipide Canadassa
on huolissaan tilanteen johdosta".
LPP:n esityksessä osoitetaan, että
mikä pahempi, on vielä se, kun
"Canadan kauppariippuvaisuus Yh­dysvalloista
ei ole vain pahentunut,
vaan kaupan luonne osoittaa, että
Canada on yhä lisääntyvässä mää­rässä
rippuvainen raaka aineiden
viennistä ja valmistettujen tavarain
tuonnista".
Tämä kauppapolitiikka on luotu
Yhdysvalloissa. Vuoden 1952 vaa­likampanjan
aikana presidentti
Eisenhower luonnehti sen seuraa-vasti:"
Minun näkökannaltani ulko-maankaupanr
tulisi perustua yhteen
perusehtoon.. Se ehto on Yhdysval­tain
tai^e äaada määrättyjä raaka-aineita
talousasemansa tukemiseksi,
ja missä mahdollista säilyttää jUS-nestyksellisiä
ulkomarkkinoita yli^
jäämätuotteille".
Ihmeellinen tosiasia on, että Ca­nadan
hallitus hyväksyi Yhdysval­tain
kauppapolitiikan ja omaksui
sen omakseen vastoin Canadan
etuja.
Kirjoittaessaan kirjasessaan "Ca­nada:
the Communist Viewpoint
vuonna 1948 Tim Buck havaitsi tä­män
silloin alkuvaiheessaan olevan
kehityksen, ja varoitti, että se mer­kitsee
Canadan kehittymistä yhä
riippuvaisemmaksi Yhdysvalloista
tehdaslaitteista, koneista ja teolli­suustuotteista
sekä yhä lisääntyväs­sä
määrässä maataloudesta, teolli­suuden
tarvitsemista raaka-aineista
ja erikoistuotteista maksaakseen
Yhdysvalloille sieltä tuotetuista
valmisteista.
LPP:n esityksessä Gordonin ko­missiolle
oli selviä ehdotuksia kuin­ka
tämä vaarallinen tilanne voitai­siin
korjata: Canada on poliitti­sesti
itsenäinen maa... Laki voi­daan
hyväksyä, jos on olemassa
halu, vähentääksemme raaka-aineit-temme
vientiä Yhdysvaltoihin ja
pakoittaakseen paljon suuremmassa
määrässä tuotteiden valmistamisen
Canadassa, Canadassa rakennetuissa
tehtaissa ja: käyttäen canadalaisia
-työläisiä". .: , ;
, Osoittaakseen välttämättömyyden
Canadan ulkopolitiikan perustua
rauhalliseen rinnakkaiseloon esi­tyksessä
sanotaan: "Meidän vakava
ajatuksemme on, että sellaisia mo­nipuolisia
markkinoita löytyisi, jos
Canadan hallitus käsittäisi, että Ca^
nadan on : avattava kauppaovensa
koko maailmalle ja lopetettava po­liittinen
boikotti: sosialistiseen
maailmaan-nähden . . . J o s Canada
eroaisi' imperialismin yliherruuden
tieltä mikäli siirtomaat ovat kysy­myksessä
ja sen sijaan teoin ja sa­noin
kannattaisi siirtomaiden kan­sallista
riippumattomuutta, se mer­kitsisi
uusien' markkinoiden avaa­mista
koneille, työstökoneille, koko^
naisille tehtaille ja teknillisen avun
antamista teknillisen henkilökunnan
kehittämiseksi siirtomaakansojeh
kesken."
Maataloustuotteista sanotaan:
" L P P on vakavasti sitä mieltä, että
löytyy markkinoita Canadassa kas­vatetuille
arvokkaille ruokatavaroil­le
— jos hallitus luopuisi'tavastaan
myydä vain dollareita vastaan ja
ryhtyisi vapaaseen kauppaan käyt­täen
kysymyksessä olevan maan va­luttaa,
alkaen Britannian kansojen-yhteisön
maista."
Tämä antaa meille perustan tut^
kia tarkemmin käynnissä olevia Ca­nadan
ja Britannian välisiä kaup­paneuvotteluja.
John :.. Diefenbaker on oikeassa
siinä kun hän sanoo, että Canadan
ulkomaankauppaa pitäisi siirtää Yh­dysvalloista,
mutta hän on väärässä
siinä kun hän haluaa suunnata sen
vain Britanniaan. Meidän suuri kan­sallinen
tehtävämme on rakentaa
omia teoUisuuslaitoksiamme, jotka
valmistavat raaka-aineemme tuot­teiksi
kotimaassamme ja kehittää
markkinoita näille teollisuustuot­teille
niissä maissa, missä niitä k i ­peämmin
tarvitaan — sellaisissa so­sialistisen
maailman maissa kuin
Kiinassa ja Commonwealthin mais­sa
myös, kuten Intiassa, Pakis­tanissa
ja Ghanassa. Mikäli veh­nämme
on kysymyksessä, nim vii:^
me vuosien kokemus on osoittanut,
että on olemassa mahdollisuuksia
kehittää markkinoitamme varsinkin
sosialistisissa maisÄ, mutta Cana­dan
hallitus ei ole tehnyt mitään
kehittääkseen näitä markkinamah­dollisuuksia.
Diefenbaker on jättänyt. tutki­matta
nämä markkinamahdollisuu­det
ja rajoittanut suunnitelmansa
vain Britanniaa koskevaksi, kävel­lyt
suoraan Britannian suurliikkei­den
agentin Thorneycroftin ansaan.
Thorneycroftin esittämä suunnitel­ma
vapaasta kaupasta ei olisi [Ca­nadan
eduksi. , -
Britannia ostaa' raaka-aineita ja
vehnää Canadasta eikä se ostaisi
enempää niitä vaikka olisi vapaa
kauppa näiden maiden kesken. Mut­ta
Thorneycroftin suunnitelma avai-
Vallankeikaus San Mafinossa
Sa^;;|farino.—12 vuota kestä-;
nyt klammnnistfen ja ^laUstien
valtfiäpi päättyi viuSe perjan­taina
San Harinossa, foka oil ai
noa länsieorooppalainenmaa^ jos­sa
konmmnisteilla ja sosialisieilla
oU halUtnsvalta käsissään.
: .KpmT^unistica ja sosialistien
ssTjS^ vetäytyminen iapahtni lä­hinnä
siksi, että pelättiin ItäUan
ha]|itnksen ryhtyvän voimakdnoi-
. Italia .^oli saartanut pienen vuo-ristotasavallan.
Nyt voivat anti-konununistit
ja Italian tunnustama
hallitus ottaa vaUan käsiinsä San
si tien Britannian teollisuustuottei-denv
virtaamiselle Canadaan.. Britti­läiset
tuotteet ottaisivat yhdysval-
'talaisten tuotteiden paikan. Se ei
lujittaisi omaan teollisuuteensa pe­rustuvaa
Canadan itsenäisyyttä.
Jos piefenbaker todella tarkoittaa
Canadan ulkomaakaupan vapautta­mista
.yhdysvaltain yliherruudesta,
niiu: hänen on mentävä sinne suun­taan
kuin LPP:n ehdotuksessa Gor­donin
.komissiolle viitataan. Mutta
se merkitsee, että Canadan on erot­tava
Yt^dysvaltain sanelemasta ul-
Icopolitiikasta. Se merkitsee, että
Canadan on tunnustettava Kiinan
hallitus, laajennettava kauppaa so­sialististen
maiden kanssa^ avustet­tava
takapajuisten maiden kehittä­misessä
. ilman poliittisia ehtoja.
Puheet ,ja neuvottelut Britannian
kanssa turistiliikenteestä ja muuta­masta
valtion rakennusurakasta ei­vät
luo kysymykselle perinpohjaista
ratkaisua.
Marinossai
Molemmat kapteenihallitsiiaLj
nen^mmunisti ja toinen «4;
poistaivät yhdessä kijdeksani
terinsä' -Itanssa tollituspaU
juuri enn-nkuin kapinoivan ,
tuksen 110 miehen vahvuisen^
t a r m i ^ t o n piU aloittaa mars
kohti ^pääkaupunkia. Viime he
sä päästiin rauhanomaiseeii^,
suun molempien osapuolten v5
siität että hallitusvalta luovut
siin kristillis-demokraattisen
lueen, sosialidemokraattieii ja'
pumattomien sosialistien" mu
tamalle ryhmälle.
KUpailevien hallitusten mu
tamien kahden "armeijan" vä
den valvojaksi valituin kapte
Sozzi,, joka sai myös tehtäväksi
ryhtyä välttämättömiin toimeiipit^
sim järjestyksen ylläpitämiseltäL
Jos hänen onnistuu suorittaa i
tävänsä, on kommunistien ^
hallituksen aikomuksena
juhlallisesti kaupunkun
valta käsiinsä.
Koko maa veti helpotuksen
käisyn kun saatiin tietää koa
nistis sosialistisen hallituksen
täneen luopua vallasta tai<rfp
Nyt toivotaan italialaisten
kotiin aseistetut poliisijoukko
niin pian kuin mahdollista.
Port Arthur. — KeskiviU
sai surmansa 15-vuotias Tauno]
ler kun täksiajuri ajoi hänen
leen. Poliisi tiedoitti, että poik
oli palaamasta kaupasta koti
kun täksiajuri Leo Hannula äja
pojan yli.
25 VUOTTA TYÖVÄENLIIKKEESSÄ
Avain tietoisuuteen
Kirj. JIM TESTEB
NL VALITTAA USA:N
2HUKOV-KIELTOA
New York. —• Pian sen jälkeen
kun Valkoisesta talosta oli ilmoitet­tu
viikko^sitten tiistaina,/että USA
oli hylännyt ehdotuksen Neuvosto­liiton
puolustusministerin Zhukovin
vierailusta maassa, julkaisi New
York Times keskiviikkona toisen
osan haastattelusta, jonka puolue­sihteeri
Hrushtshev oli myöntänyt
lehden Moskovan-kirjeenvaihtajalle
James Restonille.
Tässä Hrushtshev moittii juuri
Yhdysvaltain torjuvaa vastausta ja
kertoo, että tätä kysymystä kos­keva
Neuvostoliiton nootti annettiin
-Washingtoniin kesäkuun 23 pnä.
Presidentti Eisenhowerin lehdistö­konferenssissaan
esittämät lausun­not
viittaavat siihen, että hän suh^
tautui positiivisesti . ehdotukseen.
Myöhemmin selitti kuitenkin ulko­ministeri
DuUes, että Neuvosto­liitto
oli käsittänyt presidentin
väärin, ja torjui Neuvostoliiton tar­jouksen.
Tämä on ikävä tapaus, huo­mauttaa
Hrushtshev haastattelus­sa.
Olemme ylpeä kansa emmekä
halua ryömiä maassa saadaksemme
tällaisen järjestelyn aikaan.
Reston kertoo Hrushtshevin an­taneen
hänelle myös Neuvostoliiton
ulkoministeriön muistion, jonka mu­kaan
Yhdysvaltain . ulkoministeriö
oli ilmoittanut, neuvostohallituksel­le,
"etteivät neuvottelut muita ka­navia
pitkin olisi sopivia" ajankoh­tana,
jolloin käydään jännittyneitä
neuvotteluja näiden maiden kesken
Lontoon' aseistariisumiskonferens-sissa.
Hrushtshev huomautti Restonille,
että Neuvostoliitto piti tärkeänä
Zhukovin vierailua USAssa ja että
hän tuntee mitä suurinta kunnioi­tusta
.Eisenhoweria vastaan. Reston
selittää, että Hrushtshevin lausun­tojen
on katsottava olevan sitäkin
merkityksellisempiä kun ne näytti­vät
kuvastavan kaikkien niiden neu­vostojohtajien
kantaa, jotka hän oli
itse tavannut Moskovassa.
Olin 19-vuotias kun' liityin työ­väenliikkeeseen.
Siihen asti en ol­lut
nähnyt sosialismia koskevia kir­joja.
Kun aloin vakavissani ^ luke­maan
sosialismista, havaitsin ajatuk­set
erilaisiksi, rohkaiseviksi ja mu­kaansa
< tempaaviksi.
Olin; Toronton vanhollisen kon-servatii^
sen koulusysteemin tuote
j a . sosialistiset historian käsitteet
olivat aivan uutta minulle. Nyt ensi­kerran
sain tietää, että historia on
ymmärrettävä prosessi eikä ikävä
kertomus^, tapahtumista, sodista, ja
valtauksista. Nyt sain lukea johdon­mukaisen,
selostuksen historiasta,
missä os,9itettiin tapahtumien syyt,
niiden, .vaikutus ja yhteiskunnallisen
kehityksen, maantieteen, taloustie­teen
> ja politiikan vuorovaikutus.
Mikä oli ennen tapahtumain seka­sorto,
...muuttui johdonmukaiseksi
vaikkakin monimutkaiseksi kehityk­seksi.,..:.,-.•
•
Tosiasia on, että on melko help­poa
9Ppia historiaa marxismin näkö­kannalta.
Paljon vaikeampi on kä­sittää
• marxismin oppia mikäli päi
vän ..sosiaali- ja poliittiset puolet
ov^^t kysymyksessä. Vielä vaikeampi
on käyttää näitä tietoja johtaak­seen
.ihmisiä ratkaisemaan heidän
yhteiset ongelmansa.
Voin rehellisesti sanoa, että mi­nulta
ptti monta vuotta työväenliik­keessä
ennenkuin käsitin eräitä hy­vin
yksinkertaisia: Marxin esittämiä
ajatuksia. Esimerkiksi. mitä oikein
tarkoitetaan "luottamuksesta työ­väenluokkaan"?
Harkitsin sitä pitkän ajan ennen­kuin
pääsin asiasta kiinni; Se ta­pahtui
seuraavasti: ^
' Se 'oli varhain keväällä: vuonna
1937. Alirinko paistoi komeasti j a
lumi oli muuttumassa sohjuksi teil­lä.
Se. oli sellainen keväinen.päivä,
jolloin-ihminen on mielissään yksin­omaan
siitä että hän on elossa. Olin
juiuri: osuusliikkeen trokilla ajanut
ruokatarpeita eräälle asiakkr^alle ja
pysähdyin seuraamaan miehiä, jot-kasta
koneistoa rautatievaunulta^!
oli Omega-kaivoksen takana vä
matkaa Larder Lakelta. Kon
oli avovaunulla ja se näytti er
raskaalta, ja ^suurelta. Puolitu
miestä ja työnjohtaja olivat
päällä.
Yhdellä puolen oli suuri
parruja. Työnjohtaja huuteli ja]
lutti käsiään, antaen määräyksiä]
hetken kuluttua muuttaen mielt
Työläiset tekivät parhaansa, muö
kaikki näytti olevan sekasorron i
lassa.
Seurasin touhua ja näytti
että''oIin tullut kriiilliseen
koska pian työnjohtaja pudisti;
tään ja sanoi, ettei hän tiedä
ka tehtävä on suoritettava,
käski työläisiä odottamaan sen i
kun hän hakee suuremman heii
Miehet seurasivat hänen Iäti
He olivat kyllästyneet työnjobtaji
ohjeisiin. Kun työnjohtaja oh i
nyt he kokoontuivat yhteen ja ]
kustelivat asiasta.
Hyvin pian he hajaantuivat:
teen ryhmään. Yksi rylimä
asettaa parruja vaunun viereen:
vaksi ja toinen ryhmä nostolaitl
den avulla nosti koneiston ja i
parrut ja rullat sen alle.
Puoli, tuntia myöhemmin pois
paikalta. Työnjohtaja ei ollut
tullut takaisin, mutta miehet
koivat * työtään innostuneesti
määräänsä kohti. He tiesivät
on tehtävä ja ilmeisesti he ^
käsittivät kuinka se on tehtävä.:
Iltapäivä meni minulta tilau
hankkimisessa ja palatessani
takaisin Kirkland LakeUe «a
seni palasivat takaisin siihenj
tumaan, jota olm seurannut
tien Varrella. Yhtäkkiä
lauseen, jota olin usein poh
"Luottamus työväenluokkaan",
nähän sen sain kokea! Kun työ?
luokan eteen nousee ongelma,,
se käsittää sen ja on vakuu
siitä, että se on ratkaistava, niin|
luokka aina kykenee rat
ka valmistautuivat purkamaan ras- ongelmansa.
PÄIVÄN PÄKINÄ
Torontolainen "kova tuu"
Näyttää siltä, että Torontossa
riehuva influenssa elikkä' "kova
luu", voittaa helposti tämän' sud-buryl£
usen flunssan ja: kilpailee
ehkä vallan sen "aasisdaisen" kans-sa,
eDei se sitä ole.
Mutta ettei asia unhoittuisi, on
kaikkein ensimmäiseksi sanottava
terveisiä Suur-Torontosta ja erikoi­sesti
Vapauden yhtiökokouksesta. ^
Se olikin seUzänen kokous, että
siellä puhuttiin pitkään ja' leveään
— järkeä. Vapauden ;'väen eri puo­lilta
maata demokraattisesti valit­semat
edustajat esittivät painavat
sanaosa lehtensä asioista-^ ja sillä
siistL Suomalaiset eivät yleensä ku­martele
kuvia, vaan luottavat omaan
voimaansa ja omaan luomiskykyyn­sä.:
Juuri tallamen henki vallitsi
Vapauden yhtiökokouksessa.
Me tiedämme,' etta'sanavapauden
viholliset eivät tykkää Itsenäisisia
ja vankasti omilla jaloillaan seiso-vista
työväen sanomalehdistä. :Si]lä
suunnalla tullaan epäilemätta jiayt-tämaän.
hapanta Jiaamaaja^ vuodat­tamaan
kylmiä krokodiilin kyynelei­tä,
mutta Vapauden väki on niihin­kin
tottunut
Yhtiökokouksen tekemien päätös­ten
ja suunnitelmien mukaisesti tu­lee
Vapaus kantamaan:edelleen sa­navapauden
lippua, kuten se on me­netellyt
jo kohta 40 vuotta — ja
tällaisille suunnitelmille me nos-tanune
lakkireuhkaanune. . • * • -
Toronton asioista puhuttaessa ei
tietenkään voida iihhoittaa sitä "ko
vaa luuta", jonka kourissa on oUut
ehkä suurin osa sikäläisistä kahsa-laisistanune,
yhdessä muiden toron-tolaisten
kanssa.
: Tosiasiassa . Torontoon . saavut­tuamme,
viikko sitten perjantai-iltank
emme kuulleet muusta pu­huttavankaan
kuin aasialusesta ja
muusta influenssasta.
Sitten 4uli kuiten|dn muutos. Ve­näläiset
lähettivät—-kuten olivat
monesti etukäteen selittäneen, sput­nikin
eli keinpknun avaruuteen tätä
rakasta-maaemoamme .kiertämään^
ja se antoi .yleistä puheenaihetta
koko Torontolle. Kaikkialla kuulim­me
ihmisten keskustelevan "sput­nikista"
ja siitä kuinka kauan: tämä
"spti^jkVr pysyy avaruudessa. Kaik-kiäH^^^
lniulimme ja näimme omin
silmin, .^miten tämä historiallinen
tapai^ma sähköisti satojatuhansia
tofänt^aisia.
Myös CSJ:n edustajakokouksen
alussa ja Vapauden yhtiökokouksen
edellä keskusteltiin edustajain kes-kuude^
a ehkä enemmän sputnikis­ta
»^ kuin .mistään muusta. Pian sai­vat
^sin kokousasiat ensi tilan^
mut^^aina - silloin tällöin kuultiin
vieläkin huomautuksia sputnikista
ja.siitä .kovasta flunssasta.:
' :s- • • •
Allekirjoittanut voi omakohtai-
S(^ti:^v§kuuttaa, että torontolaisten
flunssa vetää vertoja ainakin tämän
sudburylsusen kansisa, ehkäpä itse
"aasialaisen" kanssa, ellei se sitä
olekin.'"'
.'Meillä^täällä Sudburyssa on ollut
myös äärettömän paha llunssa-epi^
demia. Yhdessä välissä oli joka
kymmenes sudbiuirlainen noin
6,Ö0(riliinistä llunssasairäana ja
tätä'menoa jatkui monta., viikkoa.
: Sudburslainen flunssa ei kuiten­kaan
pysynyt tämän pojan niveliin:
Mntta heti Torontoon päästym­me
rupesi kurkkua kutkuttamaan,
ja niskajänteitä kinnaamaan. Silloin'
arvasimme, että jo taisi käydä kal-paten.
Ja niin siinä sitten k l ^
seuraavana maanantaina, eli viu
sitten maanantaina jouduifflmej
lan .suussa tunnustamaan j a/
määh kmtaat pöytään. Niin äUJ
ten loikoUUin— käytimme tataj
naä tarköitukseUisesti sillä 00^
pahimmillaan ollessa kolottaa
koja siinä määrin, ettei sjinäf
uneta — koko viikon, siis '
aamuiiri asti kahden lakanan'
ja vieläkään ei ole täyttä wn>i
ta siitä, että pysyvätkö jaia^^
pöydän alla, vai pitääkö ne
leea^ntää peitteen alle.^
Yksi asia on kuitenkin^
Vaikka me myönnämme, _etta'
tolaineh' flunssa on tätä sin
laista "tehokkaampaa", nJm .
sudburylaiset lääkärit, sairaa»^
näppärät sauraanhoitajattaie^
sittenkm sellaisia setiä ja.
että ne panevat torontoU"
flunssan matalaksL Tämä s
vaikka flunssauhrissa olia
kertaa joitakm muitakm
vikoja.
Toisine kohtalotovereffle^
ovat sairastaneet joko toror
aasialaista ja muunlaista
lohduttakaamme « s ^ * ^ -^
maii^^-^ttä «aikansa to*^
pässi kun päätä leikatim
siltäse'^alau"todeDa*
M M