Vapaus, October 17, 1957

              i
- J
• ••••• 4.
5fe
TSrelaffiMokafc 17 p. — Thtiisaay, 0 « . 17,195T
Salpausselkä valmistuu
vastaanottamaan vieraat
L a h t i , - i I^ilhdbn MM-kisoihin on
e n ä ä v i i s i Ikuukautta, joten jätjestä-j
i i i ä OD k | i r « l t j saadakseen k a i k ki
reilaan hjhrissfi ajoin. Vielä tällä
h e t k e l l ä BaTpaus^län kisamonttu
( j i ä y t t ä ä sekavalta, mutta TiiMklsa-toimistost4
vakuutettiin, e t t ä kaikki
tulee olemaan aikanaan valmista.
( Kun 1935 kesäkuussa saatiin tie­t
ä ä , e t t ä MM-liiilQ^dot on m y ö n n e t ty
, Lahlesn, aloitettiin valmistelutyöt,
joten ne n y t ovat jatkuneet j o k d l '
mcna kesänä, kertoi Kansnn Uuti­s
i l l e MM-biibtojen Lahden j ä r j e s tc
lytotmikunnan ^sihteeri Pakarinen.
V a i n 1933 'perusteellisesti uusittu
hiihtomäki oli ainoa, j o k a silloisista
rakennuksista katsottiin kelvollisek'
s i täyttämään tehtävänsä; Korjaus^
kustannukset olivat silloin 12,0U),-
000:—. t
} TämSfi i u u n aikana valmistuu
uusi toimitsija- j a sanomalehtimies
rakennus, joiion tulee tilat myöskin
radio- j a televisiomiehiä varten.
Myöskin kutsuvleraskatsomo uusi-^
taan kokonaan j a n y t siitä tuleekin
vain avokatsomo, jonka yhteyteen
rakennetaah ravintola kutsuvierai­den
käyttöön.
Kaikkein suurimman muutoksen
on kuitenkin kokenut varsinainen
yleisökatsomo. Nyt siihen on saatu
katsomotilaa n . 5—6 hehtaaria, jol­l
e alueelle on laskettu voitavan s i ­joittaa
n . 150,000 kisavierasta.
MM-hiihtoja varten'on koko j ä r
jestelytouhua kisapaikalla muutettu
j a niinpä hiihtojen lähtö j a maali
ovat uudessa paikassa.- Tätä järjes­telmää
: k o k e i l i i i n - kuitenkin jo v i i ­me
talvena Salpausselän kisoissa,
j o l l o i n se osoittautui'arvostelun kes­täväksi.
Lähdöt j a maalit sijaitse-vai
siis samassa paikassa kuin viime
talvenakin lukuunottamatta vieste­j
ä , ' jotka lähetetään matkaan Tei-v
a a n m ä e n - p e l l o l t a .
Puolan ennätyksen
Varsova. —• Lodzissa pidetjrässä
Puolan mestaruuskilpailuissa heitti
TadeuzRut'uuden Puolan moukari-ennätyksen
64.22; Samoissa kiIpa^
luissa Janiak juoksi 400 m. aidat
33,1 j a Lewaudu7/5ki hyppäsi kor­keutta
tasan 2 metriä.
ikuinen Rooma
PORT ARTHUJIIIN
Kuvaako "sputnlk" maapalloa?
— I .
P a r i i s i , -f- V i i k k o sitten keskiviik^
kona päätt^ tekokuu f'Sputnik" seit-semänkymmenennen
kierroksensa
maapallon^SmnpBri j a t u l i siten kul­keneeksi
yhteensä noin kolme mil­joonaa
kilometriä. Tutkijoitten mu­kaan
tulee tekokuu edelleen jatka
maan kiertokulkuaan—,miteil kau-aurSitä
ei kukaan uskalla ennustaa.
"Sputnik" on : ^ t e n k l n j o nyt hank­kinut
joukoor.^telenkiintoisia tieto­j
a —-nyt e s i n ^ i t l e d e t ä ä n , e t t ä kor­keammat
atinosfäärikerrokset ovat
tuntuvasti ohuempia kuin tähän as­t
i on l u u l t u j a "Sputnikin" korkeuk­sissa
on myös huomattavasti kyl­mempää
k q ^ oli otaksuttu. '
E d e l l i s e n i päivänä vaikutti siltä
k u i n satelliHTn radiolähetykset olisi­vat
heikentyneet j a vaikutti toden-näköiseltä,^
« t t ä ^ ^ a r i s t o t olivat ku­lumassa
loppuun. Myöhemmin i l ­meni
kuitenkin, e t t ä heikkeneminen
johtui ei^uotuisista vastaanotto
olosuhteista: Keskiviikkoiltana kuu­l
u i "piipi(3^" j ä l l e e n voimakkaana
niissä radiovastaanottimissa ympäri
maailmaa, Sjotka oli asetettu satellii­tin
jaksoluvulle.
Joukko tutkijoita oli. keskiviikkp-na
sitä nÖ^ltä, e t t ä "Sputnik" o l i
alkanut Ijjhestyä maapalloa, mutta
amerikkaldset huomioitisijat väit­tivät
päii^VQstoin, e t t ä tekokuu on
yhä samalla korkeudella. Moskovan
radio ilm&|tti jsamanaikaisesti, että
kiertoaikajS^ähcnee kolme sekuntia
v u o r o k a u q ^ a .
V e n ä l ä i p n tiedemies Alexander
Sherpan kantoi keskiviikkoiltana
B e l g r a d i s i missä hän osallistuu
Unescon ^ n f e r e n s s i i n , joukon mie-l
e n k i i n t o i | l a tietoja tekokuusta. S i i ­nä
on man. telefotolaitteet, joten
piakkoin Raataneen nähdä maasta
900 km:n Korkeudelta otettuja valo­kuvia.
Sherpan ei kuitenkaan tien
nyt, miten laitteet olivat toimineet.
On käynyt ilmeiseksi, että "Sput­n
i k i n " signaaleista saavat ne, jotka
n i i t ä ymmärtävät, arvokkaita tieto­j
a . Sherpan sanoi satelliitista saata­van
kuudentyyppisiä raportteja:
lämpötilaa, kosteutta, ilman tiheyt
t ä j a painetta koskevia sekä vielä
kahta muuta lajia, jolta hän ei kui­tenkaan
halunnut mainita.
Moskova; — Ensimmäinen teko­kuun
kierrosta tehty analyysi on
osoittanut, että atmosfäärin -ylim­mät
kerrokset eivät ole läheskään
n i i n t i h e ä t eikä lämpötila ole n i in
ikorkea kuin tähän mennessä on ku-viteltUv
sanoi venäläinen tiedemies,
professori Krasovski uutistoimisto
'Tassille antamassaan haastattelussa:
Tämän seikan ovat vahvistaneet
satelliitin säännölliset kiertoajat ja
sen noudattama rata. Satelliitin
vauhdin väheneminen on e r i t t ä in
vähäinen j a kun p i d e t ä ä n mielessä
näiden ylimpien kerrosten vähäinen
tiheys j a y l h ä i n e n lämpötila, voi­daan
uskoa, että satelliitti voi jat­kaa
kulkuaan vielä jonkin aikaa, sa­noi
professori edelleen.
Rbomia. —- Ikuinen Rooma on ko
kenut enemmän historian vyöryjä,
murhenä3^elmiä j a suuria riemujuh­l
i a k u i n . yksikään toinei vanhan
mantereen keskus, m u t t a ^ t ä huo­limatta
se on t ä h ä n . a s t i j ä ä n y t i l ­man
olympiakisoja, aikamme suu­rinta
urheilujuhlaa. Nyt on Roo­malle
kuitenkin suotu kunnia olla
seuraavan kerran, , olympiakiso-r
jen isäntänä j a sillä on myöskin ai­komus
viedä kisat päätökseen mai­neensa
veroisesti.
Kisojen pääpaikkana, tulee ole­maan
upea, vieläkin viimeistelyjen
alainen Rooman stadion, mutta to­dellisen
menneisyyden tunnun k i ­soille
antavat vuosituhansia sitten
käytössä olleet urheilujareenat. Co-losseum
on lukuisten näyttelyjen
keskuspaikkana, samoin Circus Ma-ximus.
Urheilijain paraati astelee
p i t k i n Via Appiaa, roomalaisten
tienrakientajain mestariteosta, joka
on kestänyt rikkomattomana läpi
kymmenien sotien j a satojen taiste­lujen.
Urheilijat tulevat marssi-^
maan tribuunin vieritse, j o l l a Cae­sar
otti vastaan sotilaansa j a jonka
ohi marssiessaan gladiaattorit huu­dahtivat
"Caesar, kuolemaan mene­vät
tervehtivät sinua!"' ^
Nämä kaikki menneisjo^den mtiiis-tot
mielessään joftainen italialainen
Port Arthur. Taas on aloitettu
näyttämötoimintamme vaUda" myö­hemmin
kuin milloinkaan ennen syk­syllä,
mutta ehkä syynä on oUut £e,
e t t ä syksy on ollut harvinaisen kau­nis
Jä etenkin nyt lokakuu. Joten ei
erikoisesti vielä tekisi mieli vetäytyä
neljän seinän sisään.
Olemme kuitenkin niin pitkällä
näytelmän valmistelussa, > t t ä voi­daan
mainita, että 'marraskuun 9 pnä
on meillä esityskunnossa erikoisen
hauska Ja miellyttävä Icansannäytel-mä
jonka nimi on "Syysromiänssi".
Näytelmän on kirjoittanut Hilma
Johnson.' Näytelmä— on erikoisen
kaunis kuvaus jo "syysikääu" joutu­neen
naisen elämästä Joka on kaiken
on
New York. — N ew Y o r k i n kaun-t
in (Manhattanin) lääkintävirkaili-
Ja sanoi viikon vaihteessa, e t t ä aasi­alais
influenssa rokotetta on nyt
mustilla markkinoilla. Tri W i l l i am
L. Wheeler sanoi: "Mustilla mark­k
i n o i l l a vaaditaan tästä rokotteesta
kolme kertaa korkeampi hinta mil­lä
sita on saatavissa l a i l l i s i l l a mark-k
i n o i l l a ."
odottaa jännityksellä kesää vuonna
1960.
Kisojen aikana on kaupunki kuk­keimmillaan
j ä aurinko selltsemän
Hukkulan yllä helottaa kbkkäim-min,
Sen vuoksi ovat j ä r j e s t ä jä
t ä y s i n varmoja, e t t ä kaupunkiin saa­puu
ennen näkemätön t u r i s t i ö n pal­jous.
nuoruutensa uhrannut veljensä orpo­lasten
huoltamiseen Ja . n ä i n pyhit­täen
kaikkensa noiden lasten hyväksi
elänyt vain noille lapsille, koulutta^
nut heitä j a tahtonut, e t t ä heillä olisi
hyvä elämä. .
Sitten hänen nuoruuden rakastet­tunsa
tulee kuitenkin takaisin paik­kakunnalle—
mutta mlehetiiän ovat
huikentelevia.Jä niin veljensä tytär,
jonka h ä n on kouluttanut, mäicsaa
tädilleen ^ kaiken uhrautuvaisuuden
ottamalla'; t ä t i n s ä rakastetun,, ei tie­tenkään
rakkaudesta, vaan itsekäs Ja
hemmoteltu kun on, n i i n on myös­k
i n Icasvanut mieleen-rikkauden tar
voittelu j a tätinsä rakastetulla on
olluf onnea, mukanaan, löytäen rik­kaan
kultakaivannon Ja l i i i n h ä n te­kee,
kaikkensa voidatoeeh kiehtoa jo
vanhemmassa iässä olevan miehen
pauloihinsa. ,
Näytelmässä on monia haxiskoja
kohtauksia sekä ilmenee pysyvää Ja
lujaa rakkautta vielä Jö viidenkjmi-menen
vuoden iltaisessa Honassa jo-^
ka myöskin oh sulhoaan odottanut jo
kolmekymmentä kahdeksan vuotta,
mutta Josta h ä n on varma, e t t ä jak­saa
odottaa vielä vaikka samanverrän
alkaa ja uskoo, e t t ä joskus h ä n tulee
" S U U R I N M A A I L M A N -
A V A R U U D E S S A "
Lo'atoo. — Lontoolainen lehti Dai­l
y Mirror, jonka painos on l ä h e s 5
miljoonaa, on aina ylpeillyt siitä,
e t t ä se on maailman suurin lehti.
Nyt se e i tyydy enää Neuvostoliiton
l ä h e t t ä m ä n avaruuspallon jälkeen
olemaan, v a in maailman suurin. Se
on t ä h ä n asti julistanut ylpeästi etu­sivullaan:
"Suurin päivittäinen le­v
i k k i maailmanavaruudessa". <
Laalemaarayksia
vaimlste-faan
Kumisukkia
Terveysvöltä
Kuvevoltä
Seljan kanna>
tosvdlta
JBSSOPS
D l ^ G S T O RE §Diaf3-6934
.pson at Ogden St.
For« Williain. Ontario
^ - f
kajidiea
rautal(auppa-alaan
kuuluvaa tavaraa
LANGILA
HARDWARE LTD.
P U H E L I N 4-3508
10 Cuxnberland S L N .
Pori Arthur, Ontario
R XKE N N U'S B LÖ K Ti:
N O P E I N . . . T A L O U D E L L I S I N K E L L A R I N N E •
i TAI T A L O N N E R A K E N N U S A I N E •
V 4 H V 0 J A - TULENKESTÄVIÄ Z
^ K U N OSTATTE, O S T A K A A P A R H A I N T A •
Tilatkaa
• kIRJEELLÄ
• P U H E L I M E L L A 2-5387
• SÄHKEELLÄ
jEntln'^ Elnarson and Frem:h Bes-T«ät ProduÄts Lt&
584 SI S Y N D I C A T E A V E . . FORT W I L L I A M . ONTARIO
i i i i f tliiS
P P
Jiari saapuneet. . . VVDET
Puku-ja pääliystakkima
TflaOM ptJdnme tai päSDystakfclime n y t . . .
parhaimmista. nnriMHaftlairrtittA <>m«K«t>v«ifff^
EzperttliSfttSiten valmisUmIft pnknj» mie­hine
fadnalsiile.
Ennen kuin tilaatte pukuanne mistään mun­alta,
tulkita katsomaan: meidän uusia Juuri
saapuneitatxoalleja. Te olette samaa mlelti
kanssamme^-etta ne ovat erinomaisia.
Internatibna] Co-Op Stores Ltd.
VAATETUSOSASTO
POBT ABTHUS ONCABIO
$7,000 oi^iniltdsaaviiteUii
E i l i s e n päivän kuluessa Vapauden konttoriin saapuneet lahjoituk­set
Vapauden taloudellisen aseman turvaamiseksi nostivat yhteistulok­sen
jo $7,000 ulottuville. • .
Päivän kuluessa saapui Vapauden ystäviltä $94, joten kokonaistulos
tähä>n mennessä on $6,957.90. Tulos el ole ollenkaan nolompikaan, mutta
muistutamme Vapauden ystäviä, e t t ä Vapauden 40-vuotissyntymäpäivä
myös lähenee harppä-askeUh j a ettäi j ö s mielimme antaa pian 40 vaotta
täyttävälle todella tuntuvan lahjan, n i i n on otettava huomioon lähestyvä
aika.. ,,• •
Samalla keholtamme haasteen saaneita huoniiolmaan: kunniavelka'asa
j a lähettämään lahjoituksensa- Vapaudelle ensitilassa. Eteenpäin vain!
E i tässä vaiheessa saa periksi antaa!
E L S I E J A E L I A S R A S V L A , South Porcupine, Önt., vastaavat $3.00
saamiinsa haasteisiin j a haastavat seuraavat: I i j a j a Elmer Pasanen, Por­cupine,
Ont. sekä T y y n e . j ä . J u s s i Salonen^ Schumacher, Ont.:
I R J A J A A N T O N PASSI^ South Porctipihe; Ont.> vastaavat $5.00
K a l l e Viiiiikanhaaistieeseien ja haastavat I d ä j a Ivar Ihafcsen,. K i r k -
land Lakelta, Ont. •: ' • •
JUSSI MÄKINEN, Connaughi Station, Ont., vastaa $2^00 K a l l e Aho­lan
haasteeseen j a toivoo, että seuraavat. tuttavat tekisivät parhaansa:
Antero Salminen, A r v i K u l j u j a John Kari, kaikki Torontosta, Ont.'
M A R Y H U C A L U K , Windsor, Oht., lahjoittaa $3.00 Vapaudelle 40-
:vuotissyntymäpäivä'n kunniaksi j a haastaa Paavo Hintikan, Windsorista,
Ont., tekemään samoin.
ARMAS P A J U N E N ^ South Porcupine, Ont., vastaa $5.00 Senja Saa
ren haasteeseen j a kehoittaa kaikkia metsämiehiä tekemään voitavansa
lehtemme hyväksi.
A A R N E H O N K A L A , South Porcupine, Ont., vastaa $1.00 saamiinsa
haasteisiin. '
H E R M A N V A L L I , South Porcupine, Ont., vastaa $2.00 Urho Par­ran
haasteeseen j a kehoittaa kaikkia haasteen saaneita maksamaan
haasteensa.
E M I L P A K K A , South Porcupine, Ont., kiittäen vastaa $5.00 E m il
Haiukilah haasteeseen j a kehoittaa kaikkia kansan miehiä muistamaan
lehteämme lahjoituksellaan.
A R N E PURRA, South Porcupine, Ont., vastaa $5.00 Taano Purran
y.m. haasteisiin. Kiitos sedälle huomaavaisuudesta!
ANNI KYRÖJÄRVI, St. Catharines, Ont., vastaa $2.00 saamiinsa
haasteisiin.
SANNI J A J A L M A R L A M P A I N E N , North Branch, Ont., vastaavat
$3.00 Helmi j a Risto Roivaksen haasteeseen.
K. M A L I N , Port Arthur, Ont., vastaa $5.00 Moses Koskelan haas­teeseen
j a toivoo, ett ä metsämiehet Beardmoren perällä vastaavat saa­miinsa
haasteisiin.
T I L D A J A E M I L M A L I N , Port Arthur, Ont., vastaavat $2.00 S y l v ia
K a l l i o n haasteeseen kehoittaen toisia haastettuja tekemään samoin.
MR. J A M R S . S U L O N A H K A L A , R. R . 2, Port Arthur, Ont., vas­taavat
$2.00 Lempi Ilyyrylän haasteeseen.
ALLAN LAMPAINEN, North Branch, Ont., vastaa $2.00 Kalievi
Juvosen j a E d . Pudaksen haasteisiin.
M E R I J A A R V O L A A K S O , Port Arthur, Ont^ vastaavat $4.00 saa­maansa
haasteeseen j a muistuttavat kaikkia tuttaviaan, e t t ä haasteiden
aika on käsillä. Pistetäänpä töpinäksi!
OSKARI M A R K L A N D , Weller Park, Ont., vastaa $2.00 saamiinsa
haasteisiin. . - /
E L M E R SAARI, St. Catharines, Ont., vastaa $2.00 Paavo Kivisen
haasteeseen, vaikka luen huonosti suomenkieltä. Olen tietoinen siitä,
e t t ä Vapai^ on v ä l t t ä m ä t ö n Canadan suomalaisille.
V I L H O H I L T U N E N , St. Catharines, Ont., vastaa $2.00 V i l h o V i r e n in
haasteeseen j a toivoo, että kaikki myöhäiset vastaavat haasteensa.
ESTERI J A E I N O SIREN, Sudbury, Ont, vastaavat $5.00 saamiinsa
haasteisiin.
M I R I A M KAUPPINENiiTSudbury, O n t , vastaa $2.00 John Aution
haasteeseen.
A L E X SCHRODERUS, Rocky Mountain House, A l t a , vastaa yhdellä
kaikkivaltiaalla dollarilla ($1.00) N i k o l a i Kohtalan haasteeseen j a haas^
taa seuraavat: Matti Harju j a He>nry Lund, molemmat Sylvan Lake,
Alta, jatkamaan haastetta edelleen.
L E I N O H U R U L A , Vancouver, B . C , vastaa $2.00 Jussi Mäkikan^
kaan haasteeseen.
YRJÖ R A S A N E N , VancoQver, B. C , vastaa $2.00 Jussi Mäkikankaan
haasteeseen.
V I L J O J A K E R T T U SUOMI, Port Credit, Ont, vastaavat $10.00
saamiinsa haasteisiin j a toivovat, e t t ä kaikki Vapauden ystävät teke^
vät samoin.
voittamaan.
Syysromansil on siis erikoisen so­piva
juuri tähän vuoden aikaan esi­tettäväksi
sillä juuri nyt ollaan syk­syssä
luonnonkin puolesta. Muista­kaa
siis, e t t ä tämä harvinaisen kau­nis
j a samalla huvittava kansannäy-tehnä
esitetään täällä CSJ:n Port
Arthurin osaston haalilla meidän
häyttelijäimme toimesta marraskuun
9 päivänä.
Tästä vielä seuraa lähempiä ilmoi­tuksia,
mutta tämä pn kuin alkusoit­toa,
että "ihmiset jotka jo ovat odot­taneet
näyttämöltämme jotakin eri­koista
saavat tietää, että hyvää, ja
arvokasta on tiilossa. .
Marraskonn 3 p n ä täällä haalilla
Juhlitaan Vapauden 40-vuotisjuh­laa
Johon tullaan varaamaan paljon
arvokasta ohjelmaa kuten knoro-esltyksiä
Ja monia yksltyisnome-rolta
Ja Jpukkoesityksiä.
Toivotaan että piisaisi t ä t ä kaunis­ta
syksyääniin silloin olisi varma että
haalimme tulisi olemaan taas tupaten
täynnä yleisöä niin Vapauden j u h -
lassakuin "Syysromanssin" esitystä­k
i n , seuraamassa. — T A S .
tilaisuuksia T:tossa
Toronto. — Lokakuun 10 p nä
o l i täkäläisellä naistenkerholla ko­kous
jossa kuultiin pöytäkirjan l i ­säksi
eri komitealn raportit. Kah-viaiskomitea
ilmoitti, että loka­kuun
27 p n ä k e l lo kolmesta k uu
teen iltapäivällä on kahviaiset Don
Haalilla. ^Myöskin saadaan katsella
elokuvia koko iltapäivän. Toivomme
suuren yleisön kannatusta.
Osaston valistuskomitea on j ä r ­j
e s t ä n y t keskustelutilaisuuden Don
haalille.lokakuun* 20 pnä k e l lo 2
päivällä. Kokouksen jälkeen, l a i
kello neljältä, j ä r j e s t ä ä naistenker-ho
s e u r a p e l e j ä yleisön ratoksi. Myös
on saatavana hyvää kahvia sekä voi­leipiä.
Tulot tästä tilaisuudesta lah­joitetaan
Vapaudelle sen t ä y t ä e s sä
40 vuotta.
Lahjavoittdllppuja, joista saa­duilla
tuloilla naiset aikovat ostaa
uiiden keittohellSn haalille, on nyt
saatavana kerhon j ä s e n i l t ä.
Naisten kongressin kokous on To­rontossa
marraskuun 2 j a 3 pnä.
Toivotaan mahdollisimman paljon
naisia osallistuvan tähän naisille
t ä r k e ä ä n kokoukseen. Se on sekä
mielenkiintoinen e t t ä kellittävä, t i ­laisuus..
Seuraava naistenkerbon kokous
pidetään Don-haalilla lokakuun 24
pnä kello 8 i l l a l l a , Tervetuloa jouk­koon.
O.S.
A R V I D SÖDERENA, Sault Ste. Marie, O n t , vastaa $3.00 saamiinsa
haasteisiin.
MATTI L A M P I , LeslieviUe, A l t a , lahjoittaa $2.00 Vapauden hyväksL
E L N A J A K A L L E L E H T I N E N , Ramsay, O n t , lahjoittavat $5.00
Vapauden hyväksi j a haastavat seuraavat: mr. j a mrs. M . Aber. Neme-gos,
Ont, mr. j a mrs. T. Kolppainen sekä mr. j a mrs. V i l i Kangassalo;
Kormak, O n t
ALEKSr K A A h R E , Kormak, Ont, vastaa $5.00 Onni Kaarren liaas-teeseen
j a p y y t ä ä toisiakin veljeksiä tekemään samoin.
Vancouv^. — • Ihanat syyskesän
ilmat suosivat meitä vancouveriläi-sia
jatkuvasti. Kelpaa vaikka t ä ­näänkin
ottaa auringon kylpyä, kyl­lä
se n i i n lämpimästi paistelee. Sa­teet
ovat meiltä -jääneet muinais­muistoon,
mutta kyllä kai ne pian
meidät '• y l l ä t t ä v ä t , koska syksyn
aika on.kuitenkin käsissä.
Hiljalleen alkaa haalillakin elämä
vilkastua. Olemmehan p i t ä n e e t syys-toiminnan
avajaisjuhlankin, jossa
o l i k i n erikoisen' hyvä ohjelma.
Kahdeksantoista: nuorta ilimistä
kuului orkesteriin, . joka kai j u t t e l i
kauniita säveliä j a laulujoukot ja
duetot ahtoivat parastaan. Parhaim­mat
kiitokset heille kaikille. Haa-liimme
olisi mahtunut puolta enem­män
yleisöä. Katua kyllä saa jo­kainen
j oka unohti J ä m ä n tilai­suuden.
Nyt kuitenkin haluan antaa tie­doksi
vancouverilaisille haalimme
y s t ä v i l l e , ' e t t ä on tulossa jotajcin
erikoista, kaunista j a samalla haus­kaa.
Näyttelijät nimittäin hääräile-vät
kovalla touhulla nelinäytöksisen
huvinäytelmän parissa. "Mimmi
Paavaliina" on kappaleen nimi, joka
asetetaan näyttämölle tämän kulu­van
lokakuun 26 pnä alkaen täsmäl­leen
kello 7 i l l a l l a ; Esitys on siis
lauantai-iltana. - .
Seuratkaa Vancouverin uutisia,
sillä täällä tulee jatkuvasti olemaan
y h t ä j a toista huomioon otettavaa.
Syysterveisin.
—EUi.
Port Arthur. — Lokakuun 10 päi­vä
oli meillä harvinainen j a arvo­kas
tilaisuus ollessamme kuulemas­sa
Osmo Lahtea joka juuri oli pa­luumatkalla
Maailman nuorisofes­tivaalista
Moskovasta. Osmo selosti
meille miellyttävällä tavalla havain­noistaan-
matkalla sinne kuin myös­k
i n suuremmoisesta vastaanotosta
jonka nuoret saivat osakseen Mos­kovassa.
Niistä suurista valmistuk­sista
joita oli siellä tehty nuorison
festivaalien onnistumiseksi.
Hän kertoi kuinka tuhannet ja
tuhannet nuoret olivat sinne mat­kustaneet
j a saivat ystävinä, tove­reina
puristaa toistensa kättä. E i
ollut nuorilla pakko olla pyssyt
ojossa kuten oli maailmansodassa,
tavatessaan.
Hän kertoi siitä suuresta Vieraan­varaisuudesta
jota saivat osakseen
aterioista joita saivat syödäkseen
j a siitä suuresta samanarvon j a ys­tävyyden
tunteesta jota he kaikkien
maiden nuoret tunsivat toisiaan
kohtaan. ' . '• -•
Hän esitti myöskin sieltä kuvia
joista etenkin urheilukuvat olivat
erikoisen Iciinnostavia n ä h d ä j a s i tä
värikkyyttä mikä eri kansallisuuk­sien
puvuissa tuli näkyviin. Haalis-sa
oli myöskin n ä y t t e e l l ä p i t k ä pöy­t
ä monia muistoesineitä joita h än
o l i vaihtanut eri maiden nuorison
kanssa; joten tämä Osmon puheti­laisuus
oli kerrassaan mieleen pai­nuva
tilaisuus. ,
Väkeä oli haalissa kokolailla pal­jon,
mutta nuortaväkeä olisi-saanut
olla enemmän sillä nuorille tämä
kaikki olisi ollut suuri elämys
kuulla. . .
- Tyyne.
ff rr
'Tuomari Maritassa'
runsaasti joukl(oja
Toronto. — "Tuomari Martta" ei
tulekaan vielä esitettäväksi tk:n 20
pnä, sillä "tuomari" itse makaa sai­raana.
Samoin on sairaslistalla pari
muuta näyttelijää.
Teemme kuitenkin parhaamme,
että saamme tämän näytelmän esi-tysvalmiilfsi
marraskuun 3 pnä.
Kuten jo aikaisemmin olemme
kertoneet, tämä näytelmä on suo­malaisen
.kirjailijan Ilmari Turjan
kirjoittama ja siinä on seitsemän toTsTrmieitäV."
Rintamalotta
yleisön suosikki
"Rintamalotta" on suuresti lisän­nyt
suomalaisen elokuvan ystävien
joukkoa j a p i d e t ä ä n sitä y h t e n ä on-nistuneimpana
suomalaisena f i l -.
minä, mitä on Canadassa koskaan
esitetty.
"Rintamalotta" alkaa siitä k un
muonituslotta l ä h t e e Helsingin ase­malta
sotilasjunassa j a p ä ä t t y y sii­hen,
kun h ä n kotiutettuna nousee
kuorma-autoon. Näihin puitteisiin
mahtuu koko joukko rintaman l ä ­heisyydessä,
toisinaan ihan etulin­jassa
uurastavan viiden lotan elä­myksiä
LinnoituspatalJoonan mies­ten
keskuudessa. Työtä tehdään
enimmäkseen huumorin merkeissä
j a niinpä Soilikki tuumiikin Itä-
Karjalaisen talon lattiaa pestessään,
e t t ä ^'onkohan tämä nyt s i t ä sivis­tystä,
mitä ollaan tultu tuomaan
heimolcansoille?" kun taas Mimmi
on jo kyllästynyt koko sotatouhuun
j a manaa: "Sotaa vaan olla p i t ä ä j a
tappamista. Se on muka hyvä k u n
oikem paukkuu j a paljon k u o l e e . }.
Mutta - p . . .kat minä annan koko
s o d a l l e . . . . " " P , . .kele, h ä k ä pääl­l
e pojat, kuka tänne j ä ä tapetta­vaksi"
huutavat miehet juostessaan
karkuun r tykistökeskitystä, mutta
pumari Riikonen on s i l l ä kei^taa
Tässä katsauksessa $ 94.00
Ennen julkaistuja 6,863.90
Y h t e e n s ä $6*957.90
kuvaelmaa j a r o o l i h e n k i l ö l t ä y l i 30,
joten oh s i i n ä joukkoa j a k u l i l s i en
vaihtoa kerrakseen. Siitä syystä
näytelmän esitys pitääkin aloittaa
timtia aikaisemmin, e l i J^ello kolme.
Sus kaikki "Tuomari Marttaa"
katsomaan Don haalille/ Odotamme
t ä l l e uutuudelle suurta yleisokanna-tusta
marraskuun 3 p n ä . —S. '
— Sisilian kuuIulsa'^ t u l i v n o r i Et­na
on 10,760 jalkaa korkea j a s i i nä
on 200reri kraateria.
Vaikka "RintamJdotta" onkin so-tafilmi,
on se niin:hauska, e t t ä - h a r -
voin saadaan , elokuvissa n i i n ma­keasti
nauraa, kiitos rohkean suoma­laisen
rintamahuumorin,' Kun filmin,
äänityskin on paras mahdollinen,
v i e t t ä ä sen parissa tosiaan miellyt­t
ä v ä n kaksituntisen. -
B r i t t i l ä i s e s s ä GuUinassa on
putous, missä veti putoaa 1,600 jal­kaa.
Jä
KiiTTankjAlpjyä • sana "ristiriita'
muodostuu kahdesta sanasta:' "mao'
j a "tun" siis "maotun". (Äännet­täessä
"mao"-sahaa se*!nousee lopr
pua kohden. • t i i n " i l l i i | l a s k e e . " Sa^
nanmukaisesti "mäp t u n " merkit­see:
keihäs j a k U p i : , M i t e n ihmees­sä
t ä l l a i n e n sana^yhdistelmä on t u l ­lut
merkitsemään käsitettä "risti­riita"?
Siihen löydämme selityksen
j o aikojen takaa, ajalta j o l l o i n kei­häs
j a k i l p i olivat äseuQa: O l i kerran
aseiden valmistaja, joka myi tuot­teitaan
torilla. — - T ä s s ä minulla,
mainosti hän, on keihäs, joka läpäi­see
kaikki kilvej. E i . ole sellaista
kilpeä, jota se e i .voisi puhkaista.
— . H e t k e ä myöheminin hän alkoi
kaupitella takomaansa kilpeä. —
Tässä, sanoi mies, on minulla maail­man
paras k i l p i . . E i .ole sellaista
keihästä; joka voisi sen' läpäistä.. —'
Jaa-a. sanoi muuan ympärillei. ker­t
y n e e s t ä väkijoukosta, . m i t e n h ä n
mahtaa käydä, kun tämä kaikki l ä ­päisevä
keihäs asetetaan t ä t ä kilpeä
vastaan, jota mikään ' e i vo| lä­päistä?
. • •••
•Ja näin sanayhdistelmästä kei­häs-
kiipi tuli k i i n a n k i ä e e n käsite,
joka merkitsee ristiriitaa. — O l i ­sipa
mukava tietää, miten suomen­kielen
" r i s t i r i i t a " on alkuaan syn­tynyt.
Sanassahan j>iiti<ttaan r i s t i i n -
menemisestä j a riidassa olemisesta.
Kiinalaiset ovat kohteliaan kans­sakäymisen
suurta ''mestareita. Sa­malla
he ovat myös'•äärimmäisen
vaatimattomia, kiih kysymys on
omasta persoonasta. V a i m i t ä on
sanottava . esim.-. seuraavista kes;^.
kustelumuodpistä,' joitä vieläkin
paljon kä}rtetään'J' Joutyessasi kes­kusteluun
ennestääii-' tuntematto­mien
kiinalaisten kanäsa he voivat
^kysyä: — Sallikaa kysyä, mikä on
Teidän kallisarvoineh' sukunimen­ne?
Tai: ~ Sallikaa kysyä,
on Teidän suuri etunimeSe'"
k u n vastaamassa on kiihal-saattaa
hän vastata: — ajS'
huko kallisarvoisuudessa, minua
kununeni o n . . . Tai: _ pTJ
ä l k ä ä olko niui kohteUas m]
nimeni q n . . . Tai:--Kehtaan
taan viela sanoa, että minun"
meni o n . . . Tai vain: — Minun,
pa nimeni o n . ..
Nykyajan knhkeässä elU.
missä monet näistä kohteU^
sista ovat jäämässä pois k ä ji
t ä t a i oyät yksinkertaistuneet
ta yUin kyllin kohteliaisuutta'
varsinkin muihm verraten
s i l t i kiinalaisissa edeUeenlunr
on jokainen heidän kanssaan
misissä ollut voinut todeta.-
viva,!
E-vitamiinistäkö
apua canadalaisiii
'60 olympialaisissi
Toronto. Ei ole epäilyäkaäni
t ä , etteivätkö canadalaiset halua j
t ä , e t t ä meidän urheilijamme
taisivat enemmän palkintoja si
vista olympialaisista. Ja huon
ottaen sen, mitä on aikaansaatu <
kiihoittavalla E-vibmiinills,
mahdollista, e t t ä sitä annetaan:
le pojiUe j a tyttäriUe jotka lä
vät t ä t ä maata edustamaan.,To.
ton Sports collegen johtaja I
Percival on tutkinut tämän vii;
n i n hyödyllisyyttä ja telmyt
joitakin hämmästyttäviä johK
telmiä, kerrotaan täkäläisissä DIJ
lehdissä.
Ensinimäinen. Suonien jatkosotaa esittävä filmi Canadassa.
joka kuvaa elämää etulinjassa hyökkäysvaiheen aikana,
jopa. Petroskoin iyaltauksenkizu Rohkean rintamahuumorin
kyllästeinä filmL erittäin selvä äänitys!
# # f* f / k # - f lF A k A A ff Ä -mf ÄH
SUDBIURY, Sampo Hall maanantaina, lökak. 21 p. klo 7 ja 9 lp.
BEAVER L A K E N haaUUa tUstalna, lokak. 22 p. klo 8 iU.
SAULT STE. MARIE. Ctiateau Pines H a l l ; keskiviikkona, lokak. 23 p.!
kello 8 illalla. '
SAULT STE. MARIE, Steelton Hall torstaina, lokak. 24 p. klo 8 ip.|
TORONTO, Hung/House, 245 College St., maanantaina, lokak. 28 p.
kellei 7 j a 9 illalla.
Mika Waltari:
TURMS, KUOLEMATON
• 681 sivua . . . . . . v Htota sid. $4.75
Elämänsä iltaan' ehtinyt, paljon
; nauttinut ja paljon kärstoyt
Turms. kuolematon, kertoo tässä
M&a Waltarin romaanissa mer­killisestä
elämästään, JOka o l i
leikkiä j a oikkua j a arvoitusta
ja kuitenkin näytti" hänelle l o ­pulta
hänen ' b i n ä ö olemuksensa
salaisuuden. . ; _
Leo Tolstoi: ' i<"
A N N A K A R E N I N A .
2 osaa Hinta sId. $5.50
"Aima Karenina" on ehkä eni-ten
luettu j a eniten ihailtu teos.
Se on maailman hienoimpia rak­kausromaaneja.
Z. Topelius: *
VÄLSKÄRIN
KERTOMUKSIA
3 suurta osaa . , . H i n t a sId. $7.00
Dciviehättävä hisrtorialllhen ro­maani
kahden suvun kohtaloista
j a ihmeelllsesrä kuninkaansor-muksesta
on jo monen miespol­ven
ajjan ollut kiinnostavaa luet­tavaa.
.;, ; . -
Jane Austen: •:*..'.';
NEITO VANHASSA
LINNASSA
242 sivua ,. H h i t a sid. $2.50
Hilprä er^IaqfDaiheih klaissikko,
Jane Austen, on riemastuttavan
humoristisesti, ironiaa j a satiiria
viljellen (kuva^iitjmnaaneissaan
englantilaisen keskiluokan elä­mää.
Sankarittarien Jot&koon
liittyy nyt Catlherine. jonka sy­dämenasioista
v ^ i m n ^ n i "Neito
vanhassa l i i m a ^ ? ~ kertoo. .
Veikko H u o v i ^ j x : ^ 4
RAUHANPIIPPU
279 sivua . . , . v . . . f l i i i t a sid. $2.75
"Rauhaiqjiipun?; saattaa lukea
repäfeevänä Ja mielikuvitukselli­sena'
seiliikailunmiaanina; - jossa
riemulliset hahmot Jä satturat
sutkaukset senraäVat toistaan.
Toisaalta sodanj^pUelettömyyttä
Ja kaifliuija oniliarvohi kuvattu
n i i n verisellä ivalla"'kuin tässä
fciitjassa. "Rauhänpiippn'', on
tuonin j a totisin vmieilin k i i j o i -
tettu vastalause sodalle.
P. M . Dostojevski: .
. MUISTELMIA
KUOLLEESTA TALOSTA
326 sivua . . . . . . . Hinta sid. S2i«
Kun Dostojevski kirjoitti "talol­leen
talon" muistelmat, joto il-f
mestyivät painosta v. 1861, hän j
oli itse samaisen • "kuoUeen ta-
, lon", siperialaisen kuritushuone-j
vaid:ilan, asukkaana neljä vuot­ta.
"Muistelmia kuoUeesta ta­losta",
venäläisen mestarin ehö
merkillisin teos, on järkyttanj
kuvaus niistä elämjiksistä, jotla j
kh^jailija joutui kokemaan valU-l
ollisesta rikoksesta tuomittuna j
pakkotyövartkina Siperiassa.
Satu "VValtari:
SADEPILVI
• Rakkauskertomus
247-sivna ; . . . . . . Hinta sid.S2.Sj
Tämä vakavan-hauska kertcsns,
kahden nuoren ihmisen yhteis^!
t ä vaiheista vie lukijan oiso
Pariisiin ja sieltä värikkaalK
peukalokyytimatkane I*aliini
jälleen Pariisiin ja lopulta Hei- j
sinkiin.
Tyyne-Maija Salminen:
K I R J A V A T PISABAT
273 stvna . . . . . . , Hinta sid.$15»j
.Tyyne-Maija Salmisen roma^
liikkuu erään lx)heefflöahriJ»l
kantavieraitten parissa. Hei^
joukossaan tapaamme seäa ta-i
teiiyoita että niitä puolivJIagI
"taiteenharrastaijia", jotka »jJ
heemielämän houkuttelenunaö»
pelkästä turhamaisuudesta n*"
puvat heidän liepeillään. ,
Leo Tolstoin suurteos
SOTA-JA RAUHA
I « a a Hinta sfd. J»*
Leo Tolstato "Sota ja raiAa"»?
kalkkem suuripiirteismipui,
killisimpiä romaaneja, mita.oa»-j
ihnan khiJaUisuus tuntee.
Giuseppe Marotta:
NAPOLIN KULTAA
21«8ivna Hinta sifl/f^
Napölilamen elämä vaeltaa tä^J
teoksessa editsemme aitoaa^i
rebetränä kmn värikäs
naidia.
TOatkaa osoU<tee3Ia: r." A^;/. ^••^••^["''•••f:'!^
VAPAUS ^PUBLISHING CO. LTD,
B O X 69 ~l sODBJJBr. OSftrj
/