Vapaus, July 22, 1924

              • 7 C
Sivu 6
Toretaina, heinäk. 24 p. Thar., July 2lth
^ _ K. • f
CaDadao FanDarien Uoioo
Farmer'L»hor poolue.
-s J
- iaansaada «nerr.män, siilä hän/voi
arr.äri maap useissa maakunnissa Uurtaa heikkoja Jihakrlaan konevoi-on
jo laskettu pohja tällaiselle yh-, rnalla. 'Hän voi matkustaa '.-iisikym-teistyölle.
Albertassa, Ontariossa, {mentä kertaa nopeemmin, saada ai-
Vovä Scotiassa ja British Colum-ikaan £ata kertaa enemmän työtä
bia^sa Canadan Labor Party, joka | päivässä, nosta tuhannen kertaa
• • ' äänensä kuuiu-
T£in;iän Canadan farmarien Unio ;
ylpeillen puhuu viidestä sadasta | yhteistoiminta palkkatyöläisten
paikallisosastostaan ja kolmesta-j kans«a.
kymmenestä tuhajsnesta jäsene?.-!
ton siksi, eitä^he. tarvitsivat sitä
Mi-ko
.Saskatchewanin maakunnan ku-! fr-rmareita ja palkkatyöläisiä' kak- j^j^^j^j^j joukkopuolueen raken-ten
arovalkea ja että sillä on var-j sjntaistelussa. Se onkin, kapitalisti- j^^^^jj^^^^ jonka avulla luokkapohjal-mu
jalari.-^ija Manitofc/assa. j luokan vanha menettelytapa "ha- perustuva toiminta on mahdolli-
Urion esipuhe on julkinen luok- • jottaa ja hallita." ^^^.^^
kataislclu julistus. Pontevasti täs-sä
esipuheessa oj;otetaan nykyinen; Farmarien täytyy käsittää että j
yhteiskunta luokkayhteiskunnaksi ja I he taistelevat samaa vihollista vas-•
kehotetaan farmareita järjesty­mään
taistelua varten. .Se loppuu
sa.noihin: «.'ilaailman faimarit, liit­tykää
yhteen.>
Luokk?.toiminnan myrkky.
.Mutta farmarien unio on myrky­tetty
luokkayhteiskunnan opeilla;
U--ejit .sen virkailijoista pelkäävät
militaiittisen tai.steluh .seurauksia
finanssiporhojen kanssa ja sentäh-den
turvautuvat luokkayhteistoimin-taan
omistavan luokan kan.ssa.
Viime vuonna useat farmarien u-nion
osastot boikoteerasivat .sherif- käydä taistelua onnelliseen loppuun
fien ryöstömyyntejä. Täten tuli-
J a t k u v a taistelu.
Farmarien Union konventsioonin
taan kuin kaupungin palkkatyöläi-1 täytyy tehdä ratkaisun näissä tär-
.set. Heidän vapautumi-sensa i'oi ta-; keissä asioissa. Aidalla istumisen
tanttiseen toimintaan. i ^^^^'^^ " ^ ^ " " ^ ' ^ ^ ^'"'^^^^ ,. ^ ,
^kou.imnta tulee olemaan „,ahdol.; teolbs^udessaan|Ja kaupassaan.
h o - J i i i i j n u i :tä oli. sitten heidän teollisuutensa ja
. . . ' 1 - 1 1 , 'kauppansa? Kemiallisia teollisuuk-
• • Farmaretten, samaten kuin palk-: ^ " i ' ^ ' " -j ,
^k t •••läi=terkin tulee käsittää että - ja niiden tuotteiden kauppaa-tään.
joista suuri enemmistö on liit-' Toinen Farmarien Union edessä ^,;;;;4taanjoukkotoiminta, ^^pusuh-1 J ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ P ^ ^ . ^^
sumilta saarilta,
cvna kaakkoi­sille
saarille,
stimet kasvoi­vat..
Siten joutuivat he liikevaih­toon
kymmenien eri kielien kanssa
ja saivat järjestellä kjTnmeniä eri­laisia
arvosuhteita rahan ja tavaran
suhteen. Nämä hankaluudet edes-
.sään. saivat foinialai.vet vaihtaa seka­vat
hieroglyfit yksinkertaisempiin
muotoihin ja supistaa niio'en luvun
tuhansista kahteenkymmeneen kah­teen.
Perustuksena lähes kaiken
maailman erilaisille kirjaimistolle on
foinialaisten kauppiaiden kauppa-merkit.
Miten. saavuttivat 'foinialaiset
kauppaylivaltansa? Miten .kaivat al­kunsa
kaksoiskaupungit Tyro'n Ja
Sidon? Tästä kertoo muinaistaru:
Olipa kerran Hercules lempityös-siiän
erästä jumalatarta kosiskele­massa.
Tyrus oli hänen nimensä ja
kun hän käykenteli Sy.^an rantaa,-
seurasi Hercules häntä, koiransa pe-rä.
ssään. Kun Hei:cules saavutti nei­don,
esitti hän taaskin kosintansa,
mutta neito pysyi kylmänä. Yhtäk­kiä
hän kumminkin huudahti: «Mut­ta
katsohan tuota koiraa!» Hercules,
kääntyi loukkaaTituneena ympäri ,ja
näki koiransa suu.sta valuvan purp-puränväristä
nestettä. Koira, joka
ei välittänyt isäntänsä kpsimishom-mista
oli mennyt mert,.!rannalle ja
puraissut .siellä ,raak'kuav'värjäten
suunsar. Hercules yi-itti jatkaa i a tr
pahtua ainoastaan siten, että, he' poetiikka ja militanttisen toiminnan
vhtyvät yhteis-een taisteluun teolli- pelkääminen jättää farmarit, suu ja
suustyöläisten kanssa. kädet sidottuna, pankkiparoonien ja
maanviljelyskalutehtailijain val-
Viime vuoden kuluessa Canadan ^^j^^^ Liittoutumalla järje-styneen
Farmarien Unio on saanut arvokas- j palkkatyöväestön kanssa militantti-ta
avustusta järjestyneiltä palkka-, ^^^^ taisteluun ryöstöetuiluja vas-työJäisiltä.
Ei löydy minkäänlaista j j^^^^^^ liittymällä talonpoikain' kan-syytä,
joka estäisi farmarit solmia- j sajnväliseen järjestöön sekä teke­mästä
varman, määrätynlaisen yh-jäällä sopimus Neuvosto-Venäjän
teistyöjärjestön palkkatyöläisten
kanssa. Ainoastaan silloin, kun
sellainen on saatu aikaan, voi unio
vat ryöscömyynnin alaiset farmarit
suojelluksi kiinnityksen omistajaih
ryÖKtökynsistä. Sellainen toiminta
oli sopusoinnussa unien luokkatais­telua
julistavan ohjelman kanssa.
Mutta useat union pomomiehet
ottivat sellaisen kannan tähän a-
, siaan, että union ei ole sopiva tun-ru.
staa moista luokkatoimintaa, ja
että unio tulisi kärsimään sellaisen
militanttisen toiminnan edistämises-
: Se menettelytapa jota nämä po-nioniiehet
kannattavat, on pelkur
ruuden ja j'heiskunnalliseri pasifis­min
toimintaa. Jos sen annetaan
/ -jatkua, tulevat nämä pasifistit aja­maan
union luokkayhteistoiminnan
kariin.
„saakka.
farmarien kanssa — on ainoa tapa,
jolla Canadan Farmarien Unio voi
toteuttaa sen esipuheessa olevat ju-listuk-
set ja edistää nykyisen yhteis­kuntajärjestelmän
kukistamista.
, Union Jfisenittö toimii.
Farmarien'asema bn siksi kurja
että he eivät suurestikaan perusta'
näiden ^kesyjen pasiftstien edesot-
' timisista; Osasto toisensa jälkeen
on ilmoittanet kanhattavafisa jär­jestettyä
boiköteerausta, ja jäse­nistö
•.vaatii tiukasti että farmarei­ta
ört .puolustettava kiinnityslainaih lään, olivat ne raskaita käyttää, l i -
: antajia vastaan. Takavarikoimiset 1 saksi j a mikä on merkitsevintä, n i i l -
'ovat tulleet niin yleisiksi-ja o n ' n i i - voitiin tehdä maataloustyöt var-
'Ensimäisenä ja aivan silmän pis- keä merkitys etenkin ulkomaankau-tävänä
; saavutuksena entisyyteen. pan kannalta katsottuna. Mitä tu-verraten
oh mainittava yhä parane-[ lee maan muokkaukseen, on sillä a-vat
työkalut ja koneet, joita maa­taloudessa
voidaan käyttää, Ver­taamalla
nykypäivien mallikelpoijsen
maanviljelijän työvälineitä entisajan
viljeilijän, sanotaan pari miespolvea
takasin, käyttämiin välineisiin, on
ero aivan yhtäsuuri kuin jos niitä
vaarivainaan aikaisia välineitä ver­taa
raakalaisuusajan maanviljelyska-luihin.
Manviljelyksen ja teollisuu­den
välinen työnajako, sirpin ja va-daran
liitoutuma, teollinen ja koko
tuotantovoimain kehitys ovat syynä
tiihän muutokseen. Kun ennen van­haan
käsitysläiskaudella, joka käsi­työläinen
maalla valmisti karkeate-koisia,,
ja epätäydellisiä maatalous-aseita
omilla vajavaisilla työvälineil-mmm
mmm/mm
ta toimeeppantu niin sydämettömäl­lä
taValla, että tuhannet farmarit
ovat, pää.?seet täiydellisesti selvyy-
•tee.n siitä, minkälainen vaara heitä
.tihkua.-/-A ..v,' • \
Nyt juuri ön farmarien aika toi-
;; . m i a . ; , L i i a n .kauan ovat he olleet
tyytyväisiä kauniisiin lauseihin ja
• sanahelinään. Heidän täytyy toimia
järjestyneiden tavalla jos he mie­livät.
puolustaa itseään armottoman
omistavanluokan takavarikoimisilta.
Ulistavan luokan takavarikoimisil-
T u l e v i l l a Saskatooniri konvent-siopnilla
ei tule olemaan sen tär­keämpää
kysyMystä kuin juuri 'tä
mä: takayarikoimiskyBymys, Jos Far"
, m ei voi järjestää far­mareita
puolustustaisteluun järjes­tyneen
finanssi^^^
siasvastaan niin tulee se kulkemaan
samaa tietä tuhoonsa kuin xGrain
G'row6r8>. Osottakoot Saskatoonin
konventsioonin jäsenet varmuudella,
että he ovat päättäneet taistella n i i
tä vastaan jotka omistavat vaan ei-
V >Jo3 periaate-mullistus
ei ole ainoastaan tyhjää
puhetta niin tulevat edustajat vaa­timaan
militanttista j a järjestettyä
toimintaa takavarikoimisia vas-
•..taan.v.
Mitaa .tanot^^^^ Venajiitta tänä •
'Vuonna. ';, '
Kun sihteeri' viimeisessä Saska­toonin
kohventsioonissa alkoi luke-
. m a i a n kirjettä, joka oli lähetetty
kansainvälisen Talonpoikain Järjes­tön
päämajasta Moskovasta, niin e-räät
union pfomömiehet keskeyttivät
y hänet siitä ja sanoivat että sellai­nen
kirje tulisi hajottamaan unioni
. V vetivät pasifistit
" yillaa^^^j^^ jäsenistön silmil­l
e ^ Matta mitä tarkottaa unio; sil­lä
kun se sanoo: "Maailman far-marit
liittykää yhteen?" Onko se
:aiiiqastaän tyhjä kuse, joka ei tar»
kota imitään?^^^^ 1^ se
sitä, etta Canadan .iFWmarien Unio
on' valmis liittymään kahsainyälisee
taisteluun yhdessä toisten maitten
'italohik^^
: V; 1 ^ myöskään pitäisi
nnhottM sitä, ^ttä^^^^^
on maailman 'suurin maanviljelyn-lalla
lavutukset yhtä suuremmoista.
Jos esim. laskisimme, että puolet
viljelysmaastamme kynnettäisiin vuo
Kaikki meidän suomalaiset Jcotilääkkeemme ovat valini<:f fL
Suomen yliopistossa käytännössä olevain oppikirjain rZ
sekä K. G. K. Nyman in erikoiskatsannon alaisina. Me käS*
me ainoastaan parhaita rohtoja valmistukseemme.
KUMMITA V A R O I TA
Kuamavesipussia, hinta $L25,
»2.00, $3.00, $4.00 jä $5.00.
Kuuma veripussi n letkuja, hin­ta
$1^00
Ruiskuja naisille, hinta 13.50
Ruiskuja miehille, hinta $1.00
RBiskuja la.osille, hinta .35
Korva ruiskuja, hinta .... -35
Nenärui.^jkuja, hinta .... .36
Varmi-Tsesineitä naisille, lin-ta
$3.00
Varmuusesineitä miehille, hin­ta
$3.00 tus.
Kääreitä, plaä.-:täria y.m.
HaavapUmpuliia 25c, 40c, 75c.
$1.50:
Haavakäjireitä 1' 2«c, 2' 25c
Exzemasalvaa, hinta ........ .75
Hoffman nin tippoja. svdän-alu.
skipuun .50 ja $1 00
Selkäplaastaria
Rintaplaastaria
.80
.50
.50
Muhuaisplaastaria
Eetteritärpättiä, yskään
hengenahdistukseen ....
Halvausvettä, hint» ...
Hiusöljyä. Hinta
Hammastippo.-T, hinta .25
Hammaskittiii, hinta .10
Hammasharjoja, - hinta 25c,
40c, 50c ja 75c.
Hemoroidesalvaa, hinta .76
Hajupihkaa, hinta 25c unssi
Intinlinjamenttia, hinta .... .50.
Snelluiannin koliikkitippoja .50
Kamfertuviinaa. hinta . . . . .50
Kamferttiöljyä. hinta .50
Emätippoja, köliikiin j a sydän-aluskjpuun,
hinta .50
^ammaspulveria, .25 ja 60c.
-50
.50 ,
Ihosalvaa. hinta
Kamferttia, kuivaa"**~2ir,„.!.
Kamferttilinjainenttia ^
Kummiplaasuria ..
Kolmenlaisia tippäjä*
Luulinjamenttia
Hikstura Simplekg
Nervin tippoja '.
Parranajö.saipuoitä *
Päänkivistyspulveri."'!:*^ 1^ .
Pikiöljvä ' ^
Puunöljyä
o l j y a , hinta B O c j a J l lo
Pnnssintippoja * Ti .
Preserveeraavia tippoja"" M
RuRabahamia • • .-»O
Silmävettä .. H
Silmäsalvaa ZZZ^Z"^
Suu. ja hammasvetä ZZ .60
Tilatkaa meiltä ISäkeluettelo. Meillä an saatavaiba kaikkia Suomen, Canadan j» Araeri-
Jean ISikkeita, kummitavaroito, ma.keerau.inaaleja .M* maksamme pottirakan kaikiiu
$5.00 tai «ita i«ommi»ta tiUiik»i«ta. ~ Erikoulaakeluettelot asiamiehille.
K A L E V A A P T E E K l
168 So. Algoma St
W. A. CARLEY,
Omistaja ja apteekkari.
^ Port Arthur, Ont
K. G. K. NYMAN, Suomessa ja Canadassa
tuttonnon suorittanut apteekkari.
kehnutta kesku.steliia, 'mutta' neito
katseli ajatuksissaan ' vain koiran
C A N A D A L A I S E T HUOMATKAA!
den kuluessa kertaalleen, vaatisi se suuta. Lopulta hän Kääntyi kosi-mobilisoitavaksi
10 miljoonaa ihmis- jansa puoleen ja sanoi: «Kuulehan,
sin epätyydyttävästi. Nyt sensijaan
nykyaikainen tehdasteollisuus, hyvi­ne
koneineen •• ja mtrine työvalinei-neen
taitavan johdon ja kehittyneen
työvoiman avulla, valmistaa hyviä jä
kaikinpuolin tarkoituksenmukaisia
mäanviljelysvälineitä. Nämä nyky­aikana
valmistetut työvälineet ovat
kevyitä j a kaikin puolin siroja. N i i ­den
avulla on mahdollista rhu&kata
maa; paljon syvemmältä ja parem­min
kuin aikaisemmin. Tästä taas
on seurauks6na,.että maa antaa pal­jon
suurempia satoja kuin entisaika-na.
Lisäksi uuäaikaiset työvälinefet
ovat raeknteeltaan inonipuolisia, o-vat
muuteltavissa ja soveltuvat käy­tettäviksi
* maanlaadun. ja monien
eri tarkoitiisperien mukaan.
Mutta teollinen kehitys ei rajoitu
siihen ,että se parantaa j a kehittää
jo , käytännössä, olevia laatuja, se
myöskin luo lakkaamatta uusia työ­välineitä,
monimutkaisia koneita,
joiden avulla saadaan • aikaan ennen
aavistamattomia tuloksia. Sen kaut­ta
että näitä uusaikaisia työvälineitä
ryhdytään käyttämään maataloudes­sa,
^saavutetaan huomatavia etuja,
tullaan »toimeen paljon pienemmällä
ihmistyövoiman kulutuksella, työ
suoritetaan pikemmin ja voimape-räisemmin.
Niinpä esim. itsesitoya leikkuuko-ne
vaikuttaa ensiksikin sen, että voi­daan
tulla toimeen noih "5 .kertaa
pienemmällä työvoimalla, kuin mi­kä
äikaisenunin tarvittiin saman
työn suorittamiseen. Mutta se ei
ole ainoa etu, tuskinpa- edes tär­kein.
Itsesitovan leikkuukoneen avul­la
voi rnaanviljelijä suorittaa työnsä
paljon pikemmin, eli yhtä monessa
päivässä kuin ennen viikoissa. Täs­tä
taas seuraa, että on mahdollista
toimittaa sadon korjuu ilmastolli­sesti
sopivana aikana, että ; ei huo-not
säät pääse satoa turmelemaan,
vaan että se saadaan sopivaan ai­kaan
varastohuoneisiin. Samallaisen
edun tarjoaa myös joko hyöryllä
tai sähköllä käypä puimakone.
Kun puinti entisaikaan varataa
tai kepakoimista käyttäen, sattoi
kestää kokok syksyn ja syystalven,
on se nyt suoritettavissa muutamas­sa
tunnissa tai leivässä. Kohta kun
korjuu on ohi voi viljaa lähettää
markkinoille. Tällä seikalla on tär-tä
ja saman määrän r.evosia, aina­kin
yhden viikon ajaksi. Samaa
määrää maata, muokkaa maan trak­toreilla
riittää puoli miljoonaa ih­mistä
(traktoreilla voidaan kyntää
9—10 desj. päivässä, hevosella puo­l
i desjatiinaa).
Säästö ihmistyövoimassa on kaksi­kymmenkertainen
ja maa tulee trak­toreja
käytettäessä paremmin ja voi-maperäisyys
näkökohtien muKalsestt
muokattua.
. Nykyään laskevat, tilastotieteilijät
tarkkoihin tutkimuksiin nojautuen,
että uusaikaisillä maatalouskoneilla
y.m. välineillä saadaan tuotetuksi
sama määrä viljaa noin 22 kertaa
lyhyemmässä ajassa kuin p a r i ; mies­polvea
takaperin silloisilla välineillä.
N i i n suuresti on siis maanviljelys-työn
tuotantokyky kasvanut, työtä
säästävien koneiden käytäntöön ot­tamisen
kautta. • "
Kun näin on^ niin silloin jokaisen
kobimunistin, • jokaisen vallankumo­uksellisen
työläisen ja talonpojan
velvollisuus on tehdä kaikkensa, et­tä
päästäisiin vapautumaan . maata­louden
alalla mielettömästä työvoi­man
tuhlauksesta ja että päästäisiin
uudistuksiin tällä alalla. \
Koneet ja muut uusaikaiset työ­välineet
maatalouden palvelukseen.
Järkiperäinen' maanviljelys kasvien
vuoroitusijärjestelmineen talouksiim-me.
Ja talonpoikaisto jäseniksi ko-operatiiveihin.
Siinä perusteita maa­taloustuotannon
uusaikaiselle kehi-tyssuunnalle.
— Talonpoika.
Kemia, kirjaimisto ja
ihmisen kehitys
Missä suhteessiaj on nykyaikainen
sivistys etevämpää' kuin entisaikai­nen
sivistys ja . alkuperäinien raaka-laisuus?
—^ Misisä suhteessa on ny­kyaikainen:
ihminen korkeammalla
kuin hänen entisaikainen esivanhem­pansa?
MahdoUisestikaan ei fyysil-lisesti
eikä henkisestikään. Jos e n-tisajan
olympialaisten kisojen voit­tajat
asetettaisiin meidän atleette­jamme
vastaan, emme etukäteen voi­si
iriennä varmuudella sanomaan
kummat voittaiavat. Jos Binet- S i ­mon-
Stanford intelUgenssikoe olisi
toimitettu roomalaiselle konsulille,
foinikilaiselle kauppiaalle taikka
egyptiläiselle ylipäpillej saat^ome
otaksiia, että kukin häistä olisi saa­vuttanut
korkean tuloksen.
Mutta nykyaikainen inies, vaikka
hän olisi suhteellisesti heikkprua-miinen
ja henkisesti rylsäi tietää
enemmän j a voi aikaansaada enem­män
kuin muinaisajan väkevinVJä
älykkäin mies. —-- Hän tietää enem­män;
sillä hänellä on käytettävännä
vuosisatojen ajalla koottu tietomaa-rä,
valittu, tarkistettu jä Hänen ^jy­väksensä
järjestetty. Hän "voi ai^
Hercules, minä suostun, jos värjäät
minulle puvun saman väriseksi .kuin
on tuon koiran kieli, yhtä purppurai­seksi.
» Tämän hän sanoi nähtäyästi
päästäkseen kosijastaan erilleen,
mutta Hercules ei ollutkaan niitä
miehiä, jotka lannistuvat. Sitten hän
ryhtyi valmistamaan uutta väriä ja
se oli kovinta työtä Herculeelle. Hä­nen
täytyi aukaista jakainen raakun-kuori
j a poistaa s i e l k ^ pieni rak­kula,
jossa on vain muutama tippa
ainetta, josta väri valmistetaan. Hän
värjäsi kankaan rakastamansa nai­sen
täydelliseksi tyydytykseksi, ja
uskottavaa on että he menivät avio­liittoon
ja elivät onnellisina. Joka
tapauksessa -on kaupunki saanut ni­mensä
Tyrosta, j a se on ottanut py­häksi
suojelijak?een Hercules urhon.
Mitä taasen tulee Tyron sisarkau-punkiin
Sidoniin, kertoo siitä mui­naistaru:
Muuan ,Foinialaisen kaup-piaiden
soutolaiva kulki Syyrian
rannikkoa lastinaan ^natriumia, joka
oli luonnollista karbohsasoödaa, näh­tävästi
kaikkia seassai Tuli puolisen
aika, ja kun ei ollut turvallista lait­taa
tulta soutoveneen pohjalle, ohja­sivat
soutajat laivan rannalle Belus
joen suulle. Paikka, jonon he saa­puivat,
oli hiekkanen. ranta, jolla ei
ollut yhtään kiveä, josta olisi saanut
keittopadän alustan. Silloin muuan
heistä meni laivaan, j ä toi sieltä, nat­riumin
mörkäleitä, joista valmistet­tiin
uuni. Tuli oli_ nähtävästi suuri
j a kuuma, sillä kun' se öammdtettiih,
olivat hiekka j a natriujni sulaneet
yhteen j a muodostaneet aivan uuden
ja kauniin aineen, lasin. Kun f o i n i ­kialaisilla
oli tarkka silmä kaikkeen,
j o l l a vain olisi l i i k e - j a myyntiarvoa,
ryhtyivät he valmistamaan, lasia, ja
tästä- kemiallisesta liikkeestä sai S i -
donin kaupunki • alkunsa. Foinikialai­set
kauppiaat huomasivat heti, että
lasihelmiä voitaisiin käyttää rahan
arvosta raakalaiskansojen keskuu­dessa,
kauppaa tehtäessä, kuten esim
Britannian saarten asukasten kes^
ken. Sieltä foinikialaiset saivat t i ­naa,
joka sakotettuna yhdekspn
osaan kuparia muodosti parhaan
pronssin, mitä käytettlii aseiksi ja
työkaluiksi, myöskin koristuksiksi.
Nämä muinaiskertomukset voiyat
olla tekaistuja,, mutta niissä piilee
Linderin Valoku väussuurennu»-
liikkeen «edustaja Chicagosta
Jokainen joka haluaa saada tyy­dyttävän
suurennetun kuvan maa­l
a m a l l a , niin kysykää meiltä. .
Aaro Linder
Box 393 Port Arthur,
Ont. ,
Maksoa ei oteta jos kuva ei teitä
tyydytä.
Foinikialaisten kauppalaivat--olivat:
välittäjiä yhdistämään eri kansoja
toisiinsa • yhteisen. • . kansainvälisen
kaupan j a kirjaimistoi. avulla. Ke-,
mia on siten yhdessä kirjaimiston
kesimisen kautta vaikuttanut arvaa­mattoman
paljon ihmiskunnan kehi­tyksen
eteenpäin viennissä j a sivis­tyksen
levittämisessä kaikkiin mäi­hin.
Tunnepalbja ^
(Esperantosta K. Merilinna.)
S A U L T STE M A R I E N SUOMALAISET OSTAKAA LEIPÄNNE
ANGliLAN ttlPURILDKK^
27 A L B E R T ST. E A S T . — PHONE 1230—J.
Hlauksöt toimitetaan nopeaaii." Kirjeosote (FINNISH BAKERY
SUOMALAINEN KAUPPA ^
Kengille j a vaatetukselle'.' Suosittelee kannatusta heimolai­siltaan.
Kauppa sijaitsee :
W. N. JANAKKA
371 Albert St. W; — — — Soo, Ontaria
FII^MIÄ KEHITETÄÄN J A VALMISTETAAN
NUTSONS DRUG STORE
Gore ja Albert Street. • Sault Ste. Marie, Ont
— ^ Välokuyauskoneit^ j a filmejä myytävänä. - —
Sinä annoit minulle punaisen
ruusun ja lauloit herkän rakkau­tesi
laulun. Miten suloinen on­kaan
ruusun tuoksuj joka täyttää
huoneeni, verrattuna pyytävän rak­kautesi
lauluun! •
Ah yö, ikuinen satuilija, sadun
lausui' minulle kauniista ihantees­ta,
puhtaasta »viattomasta, jota mi­nä
rakastan ikuisen rakkauteni lie­kehtivällä
tulella. Uneksuin, että
ihanteeni rakastaa myös minua yh­tä
syvällisesti kuin sydämeni ra­kastaa
häntä j a hän on minun kai­paukseni
onnen elämä.
Aamulla, jolloin minä tahdoin
ravistaa unen silmistäni, en voi­nut
sitä. tehdä: Tunsin, mitenkä
ihanteeni hellästi suuteli minua ot­salle
j a kuulin kuin läpi kaukaisen
taisteluhuminan kun lasisilmäinen,
mustapartainen herra vuoteeni ää­ressä
sanoi:
"Hän kuoU."
N i i n , minä kuolin, tunsin niin.
Kuolin elämän-ja onnen puolesta,
uneksuen ihanteestani.
Jos sinä olisit ruusu... Minä hen­gittäisin
suloista tuoksuasi yot ja
päivät. Minä ihailisin ihanaa väri
loistoasi, jota ei parhainkaan-sive­lin
vobi kuvata j a suutelisin silkin-siroja
lehtiäsL
Jos sinä olisit ruusu...
j a leivoksia tarjoamme summissa ja
vähittäin kovaa leipää j a korppuja
lähetetään pyydettäessä.
STEELTÖN BAXERY
Puhelin 739 J .
Matti Ketola. ' •
304 W?IIington St. W, Soo, Ont.
S A U L T S T E M A R I EN
Suomalainen Osuus­kauppa
välittää kaikenlaista ensiiluokan ruo­katavaraa-
: sekä kaikenlaista eläin*
ten rehua. L i n j a l l a olijat tehkää os-,
toksenne osuusflcaupasta.
369 Wel!inffhton St., We*t. Ont.,
Can. •— Telefooni 1810 F .
E R I K O I N E N HUOMIO ANNE-T
A A N S U O M A L A I S I L LE
Dr. A. B. WEST
Selkarankatohtori
Tarkastetaan X-sähkösädekoBeella.
217 Gloncester SL Soo, Ont
, — Phone 1306 — '
Kymmenen vuoden kokemus «uo
malaisten keskuudessa.
BARNES DRUG CO.
Suonmlainen Ulkolähetyi apteeUi
Canadan Soossa
Ainoa Sooita oleva apteekki, jf
ica ilmottaa Vapaudeiis.
McFadden&lUci
Asianajajat, lakimiehet, noUri^
j, m.
Konttori:
SAULT STE. MARIE, ONT.
Uriah McFsdden. t C
E. V. McMillan. :
vieraalle
A h , mik-todellisuuttakin,
sillä ne sisältävät! -i^r- ' • \.. ,
perustiedot sii^ä, että nämä k a S i . ~ ^^^^^ .y^^^^^-
kaupunkia, jotkk aikoinaan olivat
maailman rikkaimmat, saivat a l k i i n -'
sa kahdesta suuresti kemiallisen te­ollisuuden
haarastaj metalurgiasta ja
väriteollisuudesta. Näinä kaupun-geilla
oli omat kauppsdaivansa j a ne
perustivat omat kulta- j a noiuut kai­vantonsa
Espan j a a n , t u l i k i v i - j a a l u -
nakaivoksensa Melosille.
Jos luette raaniatusisi ensimäisen
Kuningasten Irirjan j a toisen ' A i ­kakirjan
saatte' selville kuinka pal­jon
Tyr<)n kuning^, Hirami auttoi
Salomonin temppelin rakentamisessa
kansaansa kemiallisen taidon kautta.
r - Rakkaani, menen
maalle.
— Vieraalle maalle?
si?
— Etsimään onnea, rakkaani.
Onnea etsimään? Etkö voisi sitä
täällä saada? •
— Ei minua kukaan rakasta täs­sä
maassa, siksi lähden täältä-pois.
- - - Siis,. hyvyys suojelkoon sinua
rakas. ystävä, • älä unohda minnal
Tämä musa olkoon sinulle muistok­si
meidän maasta!
Gore St Apteekki
Liikkeitä, tbilftttitarpeita, sikMreja
> j» sigaretteja., •
Lääkäri palv^nksessa.
Me valmistamme je kehitämme fil­mejä
24 tunnin, sisälli.
Suomalainen teuppa-apnlainen.
^ H. S.. Boehmer
Kemlati ja Apteekkari.
SAULT STE MARIE, ONTARIO
— Kiitos jrstävänL
Sam Matsonin SAUNA
Avoinna joka arkipäivä.
3DS Albert St.. W. ,
SAULT STE MARIE. ONTARIO
100 prot. Terrejrtti ooI^eUIaoi. V
Auringonparannus 30c, H^elmät
ja Kasvikset lääkkeinä 30c, luonnol­linen
ravintojätjestelmä ; 60c,i Kot)
Eironraktiikka < ohjeet 50c, ^ nmpi-tauti
ja sen parannus Tilatkaa
osotteella: T r i J . Koski'8 H E A L TH
SERVICE, Dep. 2. Box 1197, San
Fisnäseo, CaL - ,
SUOMI CAFE
332 Albert St W. Soo, OnUi»-
JOHN MERILÄ i>
ARTHUR I^»TL
Charlie Häyrinen
AUTONA JURU.IIKE
Phone 1157
354 Albert St. W. Soo, Ont
PARHAAT PEHMEÄT J ^ '
saatte meflt»
V. Lähde, 326 Bloor SV ff-
Pahelin ll23WSo<.0«^
Lakimiehet, Äsiaitfj»^'
Sault Ste. stJ^i
Konttori v a ^ t a p a f i j ^ baofr,
Mmm:-.
.......... iK&fi^tSiiSSp^ mm