Vapaus, July 22, 1924

              Siva4 Torstaina, heinak, 24 p. — Thor^ Jaly 24<ii
£AFAUS
|3ftO«i«n flOomBUlBeB tydriestöo iäneakMAttoja. ilme*>
tiy Sudbnrya». Oot.. jolu tiistai, torstai ja laaantaL
ONNI SAAEI AEVO VAAEA
Vastaava / ToimitosapBlaioeB
kuIettamiseksecD. Seuraukset crvat alkaneet monjgsa te-ollJiuudaitöbissa
näkyä. Canadalainen työläinen on
saanut tutustua palkanvähennykseen ja ellei ole tahto­nut
siihen feuostua, on edessä ollut lähtö työuömäin ar­meijaan.
V A P A U S Canadalaii«t työväenjärjestöt ovat alkaneetkin viime
( L i b e r t y ) , . .
The only orjjan of Finnish Workera in Canada. Pab. kiinnittämään tuohon kysymykseen erikoista
Hihed in Sadbary. Onu. erery Tuesday. Taarsday and aiKoina i^umuu^
Baturday.
Advertising rates 40c per col. incfa. Minimum charjee
for single insertion 7öc. iJiscount on «tanding advertise-
«lent. Xäe Vapaus is tbe best advertising medium among
tlie Finnish Feaple in Canada.
n:
\ h ^ '
TILAUSHINNAT:
Canadsan yksi vk. J4.00. puoli vk. $2.25. kolme kk.
•i.50 ja ykji kk. 75c. , u
Yhdysvaltoinin ja Suomeen, yksi vk- 15.60. puoli vk.
13.00 ja kolme kk.|1.7o.
Tilauksia, joita ei seuraa raba. ei tulla lähettämiLän,
paitsi asiamiesten joilla on takaukset.
Ilmotushints kerrac julaistuista ilmotuksista 40c
palstaiuuraalta. Suurista ilmotuktisu sekä ilmotuksisU,
Joiden tekstiä ei joka kerta muuteta, annetaan tuntuva
alennus. Kkioloilmotukset 12.00 kerta ja 50c lisää jokai,
•elta muistovärsyltä. Nimenmuutosilmotukset 50c kerta,
11.00 kolme kertaa. AvioeroiJmotakset $2.00 kerta,
13.00 kaksi kertaa. Syntymäilmotukset ILOO kerta. Ha-mtaantieto-
ja osoteilmotukset 50c kerta, $1.00 kolme
kertaa. Tilapäisilmotuktista pitää raha seurata mukana.
huomiotaan, sillä ne näkevät siinä piilevän vaaran ylei-seslä
palkkojen alennuksesta ja työsuhteiden huononta­misesta
ja useissa' työväenjärjestöissä onkin jo laadittu
protesteja Britannian - fyöttomien tänne kulettamista
ivastaan. Minkäverran työväenjärjestöjen protesteilla
on vaikutusta, ei ole vielä tullut näkyviin, mutta hyvin
suuret mahdollisuudet ovat olemassa sille seikalle, et­tä
ne jäävät huomioon ottamatta, ja vjuuri sentähden,
että jos protesteihin suhtauduttaisiin työväenjärjestöjen
roielenmukaisesti, tulisi se vaikuttamaan haitallisesti ka­pitalistien
liikevoittoon. Protestit ovat esitetyt silmällä
pitäen sitä, etä Britannian työttömien tänne kuljettamis­ta
ei ole sallittava, kun kerran omassa maassakin on
tarpeeksi paljon työttömiä.
cc
Registered at the Post t)ffice Department, Ottawa,
w second dass piatter.
Vapauden konttori ja toimitus on: Liberty Building
Lorne St.. Puhelin 1038. Postiosote: Box «9, Sudbury.
/)nt. ••
Muut lehdet
Indtistrialisti kannat­taa
vuokrakeinot-telua
Tiistain lehteen aijotut ilmotukset pitää olla kon^
torissa lauantaina,' torstain lehteen tiistaina ja lanan-tain
lehteen torstaina kello 3.
7' '
Jos ette milloin tahansa «aa vastausta ensimaiseen
klrjeei/eenne, kirjottakaa uudelleen liikkeenhoitajan per-
•oor.ailiM']la nimellä.
.1. V. KANNASTO. Liikkeenhoitaja.
mä
mm
i i
'iM Mi
mi
i
iti?**''-';!
m:
mmy
i i i
mmm
Sotavastäinen viikko
Elokuun 4 päivänä tulee kuluneeksi kymmenen
vuotta maailmansodan alkamisesta. Ensin neljä anka­raa
sotavuotta ja sitten kuusi pitkää ja raskasta vuotta,
jotka, ovat olleet ihmiskunnan historian ankarampien
koettelemuksien aikoja. Yhä vieläkin vain sodan sa­vuavia
raunioita. Yhä vieläkin, paljon puhutusta Ver­saillesin
rauhansopimuksesta huolimatta, sapelin kalis­telua
ja sotaista elämää. Yhä vieläkin ja monessa suh­teessa
entistä enemmän, vihan ja katkeruuden kylvöä
ihmisien ja eri kansallisuuksien keskuudessa.
Kommunistinen kansainvälinen on antanut kehotuk­sen,
sotavastaisten mielenosotusten järjestämiseksi yhden
viikon ajalla, päättyen maailmansodan alkamispäivään,
siis elokuun 4 päivänä. Tarkotuksena on saada rauhan-lipun
kantajat luona fiikana mahdollisimman sankkoina
joukkoina liikkeelle. Rauha on ihmisen kalleimpia asi­oita.
Sota meidän pahimpia ja julmlihpia vihollisiam­me.
Jos löytyisi joku mies, jollakolisi voimaa sotien
lopettamiseen, tulisi ihmiskunta muistelemaan hanta
suurimpana hyväntekijänään, todellisena vapahtajanaan
helvf^in Ipiina^
Ictim^iiiijlrar alkamiAenlca^äh e i ' ölie yhden miehen typtä,
Ne ovat kapi^ *
- liaailmansota vaati uhrikseen noin kymmenen mil-jppnia:
ihmishenkeä. Sen lisäksi jätti se jälkeensä toi­set
l^ymmenisen miljoonaa haavotlunutta, silvottua ja
sodan- kolhuista sairastavaa ihmistä. Se jätti jälkeen­sä
toistakymment miljoonaa leskeä, orpoa ja vanliuksiaj
joiden sisimmässä kalvaa sammuihatori, katkera tunne
>Honiiaistensa inenettämisestä. Tarpeetom on puhua siitä
yleisestä ja kaikille nähtävästä rappiosta, minkä jsuur-eotä;
jätti, radcäana kirouksena kaikkien •maailman kan-
/ eojeh yhteiskunnalliseen elämääh. Liian katkeraa on
mainita siitä moraalittomuudesta, johon maailmansota
painoi mittaamattomia ihniiskerroksia.
Näiden uhrausten j a pahennusten keskeltä nousee
hyi entistä vaativampana rauhan ääni. Niin menneisyy-deh
kuin tuleyaisuudeqkiii takia on raiihanasia nyt täh-del|
i^ihpi kuin vielä milloinkaan ennen. Rauha yksin
•pystyy antamaari ihmisille uutta elämän toivoa. Se yk­sin
on luova ihmismassoihin uutt^^ Se on tao-va
|€rv(rttä verta saasttutettuun ihmiskuntaa. Rauhan
työ; oh cfdistykseti jä ihm tulevaisuuden siunät-
^ Sikäli kun meidän suomalaisten järjestämisestä j ä^
iestettyyn sotavastaiseen työhön ön kysymys, on meidän
: toimihtamme sitä tuloksellisinta ja suiiriarvoisempaa,
liiita suuremmassa määrässä me voimme lev&tää sota-vastaista
agitatsionia eiiglanninkieliseh väestön keskuu-teeh.
r Sellaisia mahdollisuuksia olisi ete^
toiimnta^äe siirtolaisina olkoonpa kysymys mistä asi-
^ ; ^ ^ a taharB^
vaikuttamaan maan varsinaisten kan-
EpgkiliitUais^
Suur-Britannissa vallitsevan tmkaran työttömyyden
seurauksena virtaa Canadaan suuret määrät brittiläistä
työvoimaan Huomattava osa noista tuloldcaista ovat
ammattilaisia, jotka tänne saavuttuaan etsivät itselleen
iyötä johon kotimaassaan ovat oppineet. Mutta huoli­matta
siitä, että työväenliike Britanniassa on voima
kasta, järjestöt mikäli jäsenmäärä on kysymyksessä
^ - 8^ näyttävät Canadaan saapuneet uudet tu
lökkaat olevan väkeä, jotka eivät työväenliikkeestä tie­dä
juuri mitään. Heidän tietämättömyytensä näyttäi
'^dollistav heille koetetaan h a i l i a työtä. Ei paljoa puu
; M kiinalaiseen kuliitii jo«^
ka tdcee työtä nöyränä, minolaisella palkalla ja
käfaisissa työsuhteissa tahansa. v
Nimpä ovatkin mainitut, Britanniasta tulleet siirtor^
laiset osottautuneet olevan kapitaUsteille haluttua jouk-
^ k^ heille saa inaksaa tninkäiaista palkkaa tahan-
~«a. Ja kun kerran työnantajilla oh tilaisuus saada am-
{fnattitaitbista tyovoiniaa brittiläisistä työttömistä hal­vemmalla
.kuiiiiintta oman maan ammattitaitoiset työ­läiset
ovati «m suuri paino k i i m i i t ^ y heidän maahan
Märän ja kuivan taistelu
Kieltolain päivät ovat luetut, ainakin sellaisena kuin
se Canadassa nykypäivinä ilmenee. Saskatdiewanissa
on annettu havainnollinen opetus ajan virtauksesta.
Siellä juuri toimitetussa yleisäänestyksessä on suurella
enemmistöllä tullut hyväksytyksi asetus, jonka perus
teellä kieltolaki kumotaan ja väkijuomaliike asetetaan
hallituksen kontrollin alaiseksi määrätyissä muodoissa
Samassa yhteydessä äänestäjät kieltäytyivät hyväksy
mäsiä asetusta oluen ja viinin myvntioikeudesta hotel
leissa.
' Saskatchevvanin maakunta on täten seurannut Que-hecin
aikaisemmin antamaa esimerkkiä, jossa niinikään
äänestyksen kautta kumottiin ehdoton kieltolaki ja an­nettiin
oikeus väkijuomien myyntiin ja valmistukseen
hallituksen erikoisen kontrollin alaisena. British Co­lumbia,
Manitoba ja Alberta ovat niinikään kääntä­neet
«märän» lehden väkijuomataistelujerisa historias
sa. Nyt siis jo viidessä maakunnassa on väkijuomain
myynti sallittua hallituksen nimenomaan määräämissä
rajoissa.
Kokeilut 'kieltolailla Canadassa ovat johtaneet huo­noihin
tuloksiin. Kieltolaki yksinkertaisesti ei ol6 kiel
tänyt, vaan muuttunut täydellisesti kieltolain irvikuvak­si.
Kapakkaelämä ei suinkaan ole korjaantunut vaan
ottanut toisia ja ehkäpä inhottavampia muotoja. Kiel­tolailla
on kyetty todellisuudessa parantamaan tuskin
yhdenkään kodin onnea. Varmasti sillä on monta ko­tia
saatettu onnettomuuden ja rappion tielle. Pienet
ovat yleensäkin kieltolain osaksi lankeavat ansiot.
> Tämä yhdeltä puolen on herättänyt vastarintaa koko
kieltolakia vastaan, samalla kun vanhat, kapakkapiirit
:j4 ..vJOkijuomakeinot|elijat; I^i eij^tistä ..sitkeämpää
taistelua-;kieltolain kumoamiseksi. Taistelulla, kieltola­kia
vastaan on kieltämättä tällä kertaa otollinen maa­perä
Qanadassa. Ja jokaiselle on päivän selvää^ että
ennenkuin kieltolaista voidaan tehdä totta; täytyy- seii
voimaansaattamiseksi käyttää toisia keinoja ja pitää sen'
tap^iua kokonaan toisella pohjalla kuin mitä yallits^;
vät kieltolakikokeilut tapahtuvat. Keinottelumaailmaa
vastaan on luotava pätevämpi rintama kuin mitä vai
litsevat nurinkuriset ja ulkokullaiset säädökset ja toi
menpiteet edellyttävät. '
Karjalan kannel parahtelee
' Itä-KaVjalan talonpojat viruvat häännyttävän ras­kaan
verotaakan alla. Viimeaikoina on y l i 400 maati
laa ja maatilldcua ulos mitattu vqjrosaatävistä Räisäl^
Kivennavan, Sakkolan y.m. niäakunnissa. Karjaa on
myöskin melkein jokaiselta talonpojalta ja pienviljeli­jältä
veröyöudit huutokaupattavaksi maksamattomista
veroista kirjoJhinsa merkinneet Sanotaan, että itse
kruummvoutikin kat^istuu vallitsevaa tilannetta ja teh
täväänsä. Kaiken veröraskäuden lisäksi vallitsee anka­ra
rahanputke. Siemenestä ja karjanrehusta on <ollut
kova puute, eikä myöskään olie ollut rahaa, millä ,mita
hankkia.'
Itä-Karjalan tälon|)ojat. ovat k u r j ^ asemansa joh­dosta
joutune^ aivan epätoivoiseen asemaan. Talonpo­jat
huomaavat, että V. 1918, jolloin herrat heitä: suu­rilla
lupauksillaan ja petoksellisilla puheillaan houkut­telivat
työläisiä Vastaan eivät ole valittaneet lupauksis­taan.
Päinvastoin ovat pankki- jä teollisuusherrat sekä
suurrasthollarit nylkeneet heidät välillisten ja välittö­mien
yerojen ja kaikenlaisen Valtiollisen huijauksen
kautta putipuhtailrai,-niin että ennen pitkää joutuvat he
mierOtttielle kotikonnuiltaan.
Kaikkiaila, missä on luokkia ja riehuu luokkataiste­lu,
on yksi ybimakkainluoldta, joka esiintyy voittajana
ja vallitsijana. .Voidalseen kautta maan paremmin
käyttää Valtaansa^ luo yallassaoleva luokka erityisen
hailinloköneiston: hallituksen. Tällainen hallittis on
Uionnollisteti sen^ luokan ilmaus, jonka «tuja se valvoo
Jos alkaa taistelu määrättyjä laitoksia ja lakeja vastaan
niin hyökkää hallitus koko ylivoimansa raivolla tyyly-mättömien
kimppuun j a pakottaa nämä, tarpeen vaali
fesa ihyos aseellisella väkivallalla, alistumaan.
ismin vallitessa hallitsee kapitalistilubkka,
porvä^sto. Tällaisessa yhteiskuntajärjestyksenä valvoo
valtiokoneisto yksinomaan vallassaolevan luokan etuja,
porvariston etuja.
Työläisten edut otetaan huomioon vain sikäli, mikäli
he kykenevät käymään jääväämätönlä kamppailua ja
saavuttamaan siinä menestystä.
Industrialistissa
oli julaistuna seu­raava
«Avoin ky­symys:
«Onko L W. W.
liiton periaattei­den
mukaan deli-keitiksi
sopiva sel­lainen
henkilö, jo­ka
omistaa talon,
josta vuokraa nel­jää
huonetta toisille työläisille ja
sen lisäksi itse tekee urakkatyötä?
Toivon, että tähän kysymykseen In­dustrialistissa
julkisesti vastataan.
— O. b. u.-Iainen.3>
Tähän kysymykseen sitten Indus-trialistin
toimitus L W. W. liiton
periaatteiden -v-irallisena tulkkina
vastasi, että < I. W. W, liiton sään­nöissä
ei kielletä jäsen eikä dellkelt-tioikeuksia
työläiseltä, joka omis­taa
asunnqn ja siitä TUOKraa ulos
huoneita.. .>
Näin oh siis vuokrakeinottelu saa­nut
Industrialistin siunauksen. Kun
talonomistaja kiskoo vuokralaisel­taan
sen minkä irti saa ja vaikka
työläisten edut yleensä ovat vuok­ran
kiskontaa vastaan, on tällainen
vuokran kiskoja silti oikeutettu ole­maan
L W. W. liiton delikeittinä.
Niinpä sitten tämän si»»nan teoriarf
mukaan sellaisbsa maissa kuin Suo­messa,
varsinkin Helsingissä,, jossa
työläiset käyvät mitä katkerinta
laskettu, että kun tila «arkoln käy­tetään,
voidaan kumpaankin raken­nukseen
saada mahtumaan ainakin
1000 autovajaa. Tällöin tulisi kello
jaettavaksi 10 kerrokseen. Sitä­paitsi
riittäisi vielä sijaa bentsiini-
«äiliöille, korjauskalustolle y. m.
Ylempiin kerroksiin vottaisi autot
viedä hissillä- On myös ajateltu tä­tä
tarkoitusta varten rakentaa 8„
metriä leveä j a 300 metriä pitkä ra­ta,
joka spiraalin tavorn kiertäisi
tornia ulkopuolelta ja jota myöten
autot voisivat kohota faaJuttuun kor­keuteen.
Tälle radalle johtavista
ovista, voisivat sitten mennä sisään
tai ulos. Suunnitelman toteuttamis­ta
koskevat neuvottelut ovat parail-laan
käynnissä keinottelijoiden ja
oikeudenomistajain välillä. ^ Raha-puute
tulee olemaan haittana suun­nitelman
toteuttamisessa.
—-o-^ —
1. W. W. liiton kansain­välisyys
L W. W. liiton julkaisuissa tuon
tuostakin yritetään vaeuuttaa, että
mainittu järjestö on kansainvälinen
järjestö. Tosiasia kuitenkin on, et­tä
L •W. W. liitto ei kuulu mihin­kään
kansainväliseen järjestöön, ei
edes n.s. syndikalistiseen kansainvä­liseen,
vaikka on myönnettävä että
se viimemainittua kansainvälistä on­kin
periaatteellisesti lähimpänä kuin
mitään muuta. Virallisesti kuiten­kaan
ei I. W. W. liitto tähänkään
järjestöön kuulu. Kun liiton viimei­sessä
samoin kuin edellisissäkin kon-taistelua
vuokrankiskontaa vastaan,; nostettu kysymys
I. W. W. liitbn sääntöjen mukaan syndikahstiseen kansamvähseen Jit-tymisestä,
on se joka -kerta tullut hy­lättyä
syistä, joista ei ole julkisuUr
dessa lähemmin tehty selkoa.
yuokrain kiskojat ovat" oikeutetut
toimimaan vaikka 1. W. W. liiton
delikeitteinä. Ylläolevasta kysymyk­sestä
päättäen kysymyksen tehnyt
ob.u:lainen ,on joutunut ' tällaisen
vuokrakeinottelijadeiikeitin kynittä­väksi
siinä määrin, että on ottanut
kyseenalaiseesi, hänen ,'deiajeittioi-keutensa,
mnttd Industri^listi aset­tui'
puolustamaan vuokrakiskuria
väökrankiskbnhasta kSrsimään jour
tunutta työläistä vastaan.
ön ihmisiä ja vieläpä kokonaisia
ryhmiäkin, joilla sekapäisyys on vah­vimpia
puolia'.
—— o—-r- -'.
Venäjän sotalaivoja
Suomenlahdella
Viime-^pän^nä' oif'Vltoh' aluevesi­en
.lähettyvillä havaittu useita ve­näläisiä
sotalaivoja. cPäevaleht» kir-joitaa
asian johdosta m.in. seuraa­vaa.*;
•
Viime aikoina on neuvostohallitus
kiinnittänyt erityisen suurta huo­miota
punainen laivaston taistelu-kyvyn
.kphottamiseen. Tällöin pai^
nostetaan; alituiseen,: .että-.punalaivas-ton
ei ole,^inoastaan(suojeltava Vcr
näjän rantoja, v^an, .myöskin annet­tava
apua muiden maiden työläisille,
kun he tekevät vallankumouksen.
Nähtävästi on/^euvoato-Venäjän so­tilasviranomaisten
pyrkimyksistä siis
myöskin ollut tuloksia, niin että
suuri joukko laivoja: on purjehdus-kelpoisia.
v;..
Se' seikka, että vedenalaiset ve­neet
Venäjän laivaston tukikohdasta
Kronstadtista voivat kulkea niin katk­aksi,
osoittaa niiden kuntoa ja tais-telukykyä.
Ohjelman mukaan eivät
punalaivaston harjoitukset tapahdu
ainoastaan Kronstadtin ympäristös'
sä, vaan myösKih ^Suomenlahden
lännenpuolisissa psiss^ Viron j a Suo­men
aluevesien läheisyydessä. Tar­koitus'
on järjestää purjehdusharjoi-tuksia
aina Tanskan salmiin saak­ka.
^ •• •' .-.o-., ^ ^
Näihin laivastöharjoituksiin otta­vat
osaa dreäugnouthit cMarat»
(ent. Petropawloysk) ja cParrishka-ja
Kommuna> (ent • Sevastopol),
muutamat vanheriimanmälliset, ristel-
Hjät kevytristelijä «AiirÖm, yli 10
Novikmallista naftalla ^kfiyvää miina-risteilijää,
n. 10; ranskalaisinallistä
kivihiilillä lämmitettävää miiiiavenet-tä
sekä suuri joukko trallaajia. ja
kuljetuslaivoja y,in.w \
Kaasukelloista kymmen
kerroksisia äutor
vajoja
Oksikosta päättäen, luulisi, että
tässä jutussa on kysymys käytän­nöllisistä
amerikalaiskta, mutta niin
ei ole asian, laita,-vaan-tapahtuma­paikka,
jossa tällaisia • suunnitelmia
tehdään, orf tällä i e r t a a Berlin. Beri
linin kaasutehtaäh lähistöllä 'Gitsc^
hinerkadulla on jo pitemmän aikaa
seissyt tyhjinä jä käyttämättöminä
: taksi suurta kaasukelloa. Ne ovat pan­tatut
ja kasulaitos e i näy Sriirtnittä-'
vän niihin mitään: huomiota. Kaikki
Periaatteellisia erimielisyyksiä I.
W. W. liitolla syndikalistisen kan­sainvälisen
kanssa ei näytä olevan.
•Valtiollisen toiminnan hylkimisen
kaupalla \ovat kumpikin. Ja mikäli
erikoisesti kommunistien ja Venäjän
työväenhallituksen parjaaminen on
kysymyksessä,... kunnosvautuu . sHnä
syndikalistinen kansainvälinen aivan
yhdellälailla kuin I. W. W. liiton
johtajatkin. Kun edellämainitup^
järjestön taholta hiljattain lähetet­tiin
ruikutuskirjelmä Venäjällä van­gittujen
vastavallankumouksellisten
puolesta — mikä kirjelmä muutoin
joku aika sitten julkaistiin myöskin
A. F. of I*' liiton virallisessa lehdes­sä^
~-julkaisivat- täkäläiset tuplajuu-laiset^
lehdet sen suurilla otsikoilla
varustettuna, siten osottaen, asian
olevan heille perin tärkeän. Ja mi­tä
valeita esim. porvarilehtien kir-;
jeenvaihtajat ikänä Venäjästä ovat­kaan
leyitelleet, ovat ne löytäneet
sijansa i . w. w:läisissä lehdissä tääl­lä
että syndikalistisissa lehdissä E u -
ropassa. • ^
.Mutta.palataksemme takaisin ai-hen
J . W. W, liiton kansainvälisyys-kysymykseen.
- Liiton pphdon taholta
ei ole lähemmin selitetty miksikä se
ei voi edes sen periaatteita lähellä
olevaan syndikalistiseen: kansainvä­liseen
liittyä. . Luullaksemme tämä
johtuu viimemainitun liiton johtajien
suuripäisyydestä, jos saamjne sanoa
L W. W. liiton johtajat kuvittelevat
voivansa järjestöstään muodostaa
joskus kansainvälisen järjestön. Jo­pa
he nytkin puhuva» miten malnt-tulia
liitolla on jäseniä siellä ja siel­lä
maassa ja ette liiton niniikin —^
Industrial Worker8..<>f the Woirld —-
viittaa järjestön kansainvälisyyteeni
Nimi kuitenkaan ei tee jnlstään'jär­jestöstä
kansainvälistä Jfirjestöä, yh­tä
vähän kuin tekee sekään että l i i ­ton
yksityisiä jäseniä saattaa olla
eri maissa. Tosiasia on että L W.
W. liitolla ei ole minkäänlaisia jär­jestöjä
muualla kuin Yhdysvallois.
sa, joten sen kansainvälisyydestä ei
suinkaan voida puhua muuta kuin
teoriassa. Käytännössä t. W. W.
liitto on vain kansallinen järjestö.—
Työiiiies.
, .' ^ 0 : .
kaupsnkia, nimittäm Lontoo, BerHs.
Paris, Gla^ow, Vien j » Mosjcova,
sekä 193^ sellaista kaopankia, joissa
on enemmän koin 100,000 asakas-ta.
Englgnnisia^ on.53-»onrkaapan-kia.
Saksassa 45, Italiassa 16, Bans-kassa
15 j a Venäjällä 16. Jonkin­laista
iämmästyatä on Hetättänys se,
että Aasiassa on enemmän Buurkan-pungeita
kuin Pohjols-Amerikassa,
Yhdysvallat mukaanluettuna. Kuu­dessa
Aasian yhdeksästäkymmenes-
,tä kahdesta., suorkaupongpsta asuu
enemmän kuin miljoona henkeä,
ovat Shanghai, Hankaa, Calcutta,
Bombay, Tokio ja Osaka»,, Brittiläi­sessä
Indiassa «n 3Ö^suu*kanpunkia,
Kiinassa 20 ja Japanissa 19. Aasi-
^n jälkeen ^ n senräava Pohjois-
Amerika, jossa on 79 suurScaupunkia
Neljä niistä on merkitty miljooja-kaupungiksi,
nimittäin New Y o r»
Chicago, Philadelphia j a , Mexico
<Jity. Yhdysvalloissa On 68 suur­kaupunkia
jä kahdessatoista hiistä
on enemmän kuiri puoli- miljoonaa
asukasta. Neljäkymmentä neljä
suurkaupunkia sijaitsee., EtelänAme
rikassa, joista Brasiliassa 13. Bue­nos
Ayres ja Rio Janeiro ovat mil-joonafcaupuhgeita.
/ Australiassa on
kahdeksan sutirkaupjmkia, mutta ei
yhtään miljoonakaupunkia.
— o •••—
Karl Kautsun 70-vuo-tispäivän
johdost^ on Saksassa parhaillaan
valmisteilla erikoinen juhlajulkaisu
joka on kokonaisuudessaan omistettu
tämän sosialistisena teoreetikon ja
tiedemiehen elämäntyölle. M. m. tu
lee julkaisussa dlemaan selostuksia
eri maiden työväenliikkeistä ja Kar
Kaytskyn vaikutuksesta niiden kehi
tykseen. Juhlajulkaisuun liittyy s i ­täpaitsi
perinpohjainen 1 u e t t e 1 o
Kautsicyn teoksista j a khrjoituksista
ja niiden erikielisistä käännöksistä
•—~~~—^-o—r-rr—' ,
Suuria niittoja
Bostonilainen Edison-yhtiö aikoo
Weyrtiuthissä, MaBSächusetiSsa, 'ra.i
kentaa voima-aseman, jonka höyry-pannut
tulevat työskentelemään 1,.
200 puudan paineella neliötuumaa
kohti. Tämä höyryn paine on viisi
kertaa suurempi kuin paine -suurim­missa
lokomotiiveissa- ja. kolme ker­taa
suurenipi. k]alh;^miUiiän voima-
»»»nknletnsaisBäaiäZ- »lavilla xmmt
asiaksi. .,"
Jisimerkiii
Kun «räfitä UTT-U,^ : 1
" » ä ä a i o t t U n e d t t ä ä l ^ ^ '^
tiin häntä o k i n a a n - ^ ^ ^
joituksessa Ja t^v.^^^^.^-
asemalla tähän asti oh käytetty.
Muutamissa kohdjissa ,,täytyy laitok
sella olla tykin Itajiius. Pannu tu­le^
olemaan 34 jalkaa pitkä ja. va-
^stettii 4 tuumäTTl^rassemillä." Se
taotaan Middäle Steel C:n tyldrivä-
Umossa. Tämä laitos kehittää 60,-
000 heyosvoiniäa, mutta äe ori vain
osa suunhitellusta 40Ö;ÖÖ0 hevosvoi­man
voima-asemasta. Jättiläismäis­ten
sapupiippujen kautta voitaisi
laskea -alas raitiovaunua ilman- että
se lainkaan koslcisi seiniin. Näin
pitkälle on päästy 2'8 vuotta sen jäl­keen,.
skun Thomas A. Edison Bosto­nin.
Bijouteatterissa itse kiinnitti vir­ran
maailman'ensimaiseen .sähköheh-kulamppuun.
•• .-o-
K s ^ i i kuljetus New
Ydrldssa
Maailman väkiluku
Berliinissä on saatu valmiiksi-yh­teenveto
maailman väkiluvusta, joka'
perustuu suurimmalta osaltaan vuoi
den 1922 -väenlaskuun. Näiden tieto­jen
mukaan on maailman väkiluku
1,304,187,631. Tästä väestöstä asuu
7 prosenttia kaupungeissa, joiden
väkiluku on vähintään 100,000. Väin
kolmessakymmenessä maassa niistä
70 maasta, jotka sisältyvät väenlas­kuun,
on sellaisia kaupungeita,' jois­sa,
on vähintään 100,000 asukasta.
Noin 40,000,000 Ihmistä asuu niissä
4.8 kaupungissa, joiden väkilaku on
Vantain yksi miljoona.' Noin 90
miljoonaa ihmistä asun 393 suur*
kaupungissa, joiden väJdluku oh vä-hitään
320,000, mutta ei y l i miljoo­nan.
T^csi kustakin, neljästäkynlme-nestä
viidestä maailman asukkaasta,
metalliosat ovat, :jo varemmin viety asuu miljoona kau_p ungissa ^ja yksi
pois, eikä koko. kaasukeUosta siis neljästoista jossakin Äuu8si[~smir-'
enaa ole jälellä muuta koin vahva | kaupungissa. Maailman suurimmak-pyorea
muuri, joka sisältä on ai- si. kaupungiksi mainitaan New York,
van avom. Muutamat keinottelijat! jossa on .5,«20,048. Seuraava on
ovat nyt ilmoitaneet olevansa haluk-{Lontoo 4,483,249 asutacaaOa ja koi­raat
muuttamaan kaasukeUot jon- mantena Berlin 3^03,773 asukkaaj.
junlaisiksi autovaiatomeiksi. . Qn la. . iäiropa on tiheimniin asatto
Menneisyyteen kuuluntit äikä, jol­loin
rahoja New Yorkissa kuljettivat
konekirjurit, jotka rahat muhviin
piilotettuina yrittivät säilyä ryöyä
rien huomiolta, Rähankuljetus ny­kyään,
pankkien välillä on järj€stel;ty
«hdottomasti ^ - yarmaksi ja samalla
"ryöväreitä , uhmaavaksi. Kenelläkään
ei ole salaisuus, että raHaa liikute­taan
kun nähdään pansaroidut au­tot
liikkeellä pikakivääreillä varus­tettuna.
Vielä v. 1&22, jolloin ensi-mäinen
pansariauto iiähtiin New
Yorkin kadulla oli se aiheena i h ­mettelylle,
nyt (se ott ««okapälvälsta,
jopa siinä määrin, että 81 tällaista
vaunua on kaikenaikaa liikkeellä
viikon loppupäivinä. Nämä vaunut
omistaa erityinen komppania, joka
tekee - tämänlaatuista expressiliiket-tä
sovittua maksua vastaan täydellä
vakuudella ' rahojen säilymisestä.
'Vaunut ovat rakennetut samastS" ai­neesta,
kuin sahat j a lasit niissä
ovat myöskin pyssyn kuulalla läpäi­semättömiä.-
Ne ovat tavallaan lin­noituksia
pyörien päällä, vahvasd
rakennettuja, mutta avfttkin niillä
voidaan' kuljei>taa suhteellisen ras­kaita
kuormia. Joskus tulee Euroo­pasta
$5,000.000 kultalähetys, mikä
merkitsee 10 tonnin painoa. Kulje­tukseen
ottaa osaa viisi miestä,; jöisr
ta jokainen on asestettu Ja kun ^ 1 -
fa on p a t u vaunuun suljetaan, "ovet
ja neljä asestettua miestä jää vau-inuun
ajurin'lisäksi. 180 New Yor­kkin
pankkia päivittäin käyttävät hy­väkseen
näitä panssanvaunuja. Ne
:kidjettavat rahat pääpankeista ^liaai
rakonttöreihin, tuoden -tullessaan
vastaavat kuitit niiden perinesaapu-,
misen todisteeksi; lUaHa taas haa-raliikkeistä:
kootaan - kertyneet sum^
mat j a kuljetetaan pääpankldin.- Saa­vutuksinaan
ilmoittaa vaunnkomppa-nia,
että Boweryssa volleeii pankin
rahavarat-?217i000,000^öt|l vain sa­ta
i.minuuttja-namnttaa yläkanpungn-le,
vaikka ^onsuorituksen oli arvel­tu
menevän päiviä*:' <Snnrienkin .Äum-.
lovxa huomautiiisiar^.^'**^
olivat kaupungin ylhäisÄ^^ '
vimmat edustajat. ^'»«asak.
Harjoituksia pidettiin «tpiu
« n salissa, ja o v e n S ö f ^
fottettu päästämistä^ ^^'^^
kuulumattomia h e n k S ^ '^
Ä o i S - ^ ^ , ä :
«ään l a m m a s n a h 2 S . ^ : J :^
ia kehoitti h ä n ä l S y i nJ
sm. mutta tulija ei oflut ha­naankaan
hänen huomaat^:
vaan alkoi nousta ylös p o r t a ^ ^
Ovenvartija hyökkäsi. riUoin tnr»
mskottelevan maankierS^^'
puun, saavutti hänet jortSen vi?
Silloin taytyr tuon tuntemattj,»^
miehen sanoa olevansa kreivi^^
takseen kunnialla sisään
Kun harjoituksissa er^nuori,E.
mys, joka naytteU palvelijaa oL
aikoi hyvin hellävaroen ajaa al«t
teiseen Pyrkivän ta]oni,oiläa,s«sfe.
ytti Tolstoi hänet ja sanoi:
— Ei, tuo ei mene luonnollbesti
täytyy työntää talonpojat ulos aiv^
nnnkum teidän talonne ovenvartjji
tanaan työnsi minut ahs portailta.
Ja hän kertoi tapauksen, joka «H
hänelle juuri sattunut
M e e n j a j a ^
asioita
Pöjiäkirja
Canadan Kommunistipuohi.
e^n Suomalaisen Järjestöä
. toimeenpanevan komitean ie/
. kouksesta heinäkuun IL p,,
1924.
Saapuvilla olivat toimeenpaneva
komitean jäsenet Jokela, Latva, Hill,
Gröndahl, Kivi ja sihteeri. Mettä
johti toy. Latva. :
_ Luettiin Sault Ste Marien'osa»-
ton >gitatsionitoimikunnalta saapa-nut'kirje
jossa esitettisi, että täs^
jttiaassa -töimivieh' työväen järjestö­jen
periaatteita jä totmJntaä seios-tettaisiin.
Suomen työläisille läJieö-mällä
Suomen lehdissä jnlkaistafskä
tätä :kysymy8tä käsittelevä kirjons,
etteivät ^e tänne saavuttuaan oliä
"fiyndikalististen ja muiden kommn-nistista
liikettä vastaan taistelevien
aineksien johdettavissa, iioska mdl-lä
on juuri valmistumassa lentoleh­tinen,
tästä kysymyksestä ja kosla .
tämän t ikjrsymyksen selpstaoinei»
Suomessa ilmestyvissä lehdissä näyt^'
tää ainakin tällä kertaa nielkdii'
mahdottomalta, päätettiin esitp iy-lätä..
Kysymyksestä on sitäpaitsi
aikaisemmin korjotettu Suomen let
disä. ', / ' •
Viidennen piirin piirltoimiknnnsl-tä
saapunut kirje, koskien piirin ja­kamista
alue-piireihin ja NeW;Rn- :
iandin osaston "VVckerin, avustnso-suuden
maksamista, luettiin. Ne»
Finlandin osastolle päätettiin tny?ii-tää
lykkäys Workerin avustusoson-den
maksamisessa ja piirin jakamis­ta
koskevaan kohtaan nyväksyttiii
sihteerin vastaus. . ;
Luettiin Jolin Penttisen Metta-mä
Erkki Penttisen toöistns Ja pää­tettiin
vastata, ettei toimenpaneva
komitea katso tarpeelliseksi tämän
:odistukseff perusteella muutta Pent­tisen
jäsenoikeuksien suhteen aikai-,
semmin tekemäänsä päätöstä.
ToT. J .Peuramiien kirje, koshen-
Eowan entisen osaston rahaston ja­kamista,
luettiin. Kirje ei antanut
aJhetta toimenpiteille.
'Luettiin 6:nnen piirin P " " ^ '
kunnan kirje, koskien «rasta .Wta^
Laken osaston jäsentä vastaan teWF-jä
syytöksiä siitä, että hän ohsijo^
kus ollun lakonrikkuri. Koska nu^
nitun henkilön syyllisyydestä ei
raitenkaan kyetty esittämään pale.
viä todistuksia, päätettiin vaaj»^^
tä syytökset peruutetaan aiheft"-;
•"fu-etUin tov. E.
berriestä. Alta. ^«/P»"^ j?^';^^*-
sa hän selosti uuden-osaston 2^
tamismahdonisunksia. ^^^^^L:
ta päätettiin Po^o^^f^^i
jestön .asioilla ta-ertav^«t^ ^
L u o m a U e i l n i o t t a a , . e ^ ^ ^ ^
iaticaa matkaansa Etcto Ai ^
osaston perustamfeks^-.. To^^
maUe. päätettiin 1^^*^,?^
W tarpeet ja ^ - ^ ^ ^ ' ^ ^
Piirien 2, 5 ja e:^»^^^, famtien kokousten V^l^l^^
tiin- Eivät antaneet aihetta»
^uvAn välistä
vaihtoa luettSh. ^^^E^el^
telman I^atfipis^ ^
en levitysryntäyk«ne jate»
. ,Yhdys9aH»u»'