Vapaus, June 21, 1952

              Hi
- -IIIBiiiÄiiiBIpiiilip
o toesäkuun 21 p- — Sattirdiy^ June 2lV 1952
Telepbo)x»: Busloeis 02flce
BditorlaJ < » 0 ( « r 4 ^^
äddi'csa Boi 69^ Btfdlnin';
MbmM V&r-V,isni Jkatbarizea
« s eiseozid claes naii by the ?ost
Oflleo Dq^axtount, Ottava,
XSmzBd^ fl^ yapatii»
Advertlatog ratto uj?^
Tramlat ibn Iree cf cbaiKe.
TI1AU6HENNAT: ?K
Canadacea:, ai,v*J- 7WÖJi'^
«idywallcitBBa:Tl vk^84J(fc6 klc,
JBumnessa: ; ' 1**- ^-SO 6kk^M5
PÄIWIÄ :
täytv^ €0 \ vuotta ensi maanantaina;
kesäkuun 23,pnä;-^^'*'i' '
kalflta, ^yiiM tJt. 24
pnä 84 ikävuotensd/'
'Yhdymme sukulaisten Ja tuttavien I»
önfiifteluiäln! - -
lainkaan jä mikä pitäisi viivytteleinättä lopettaa.;
' T^ä vuosipäivänä on paikallaan palauttaa siitä mieleemme joi^
3tofturtiää:k
aa re^^
; ffsd vaikka he sydämensä^
yätkin, että mistä johtui esim. Korean kahsanvallan kuulustelematta
r',. ^ ^ ^ ^'tuomitseminen" ja amerikkalaisten kenraalien nopea .sekaantuminen
V Korean sisäisiin asioihin. Mutta nyt, kahden, vuoden kuluttua, on
Määilmari yleinen mielip^^ ääi^ttömäh tarkasti;
uraiBinui Korean Ripauksia että Yhdysvaltain so-
• * .• V - y^tt kaikin mahdollisin keinoin yrittäneet; jarruttaa;
väliraiihaiieUwtteluja. väliräuhasppimusneuyqtt<^M^
^^^fiiih^ö^fCtta tämä " sota, jonka lopettamista Canadan ja
vä^>f*,t> *««,.,v*ältainkin kansan erierrimistö toivoo, kantaa '-madie-in-Anierica":
;^f;,'\^>y''| «—M e i l l e sanottiin kaksi vuolta sitten, että pohjois-korealaiset.
^tehden pohjpineri ja^^e
IPI^ilil JiiÄSil-^-^^riSödäJi'^ Syngmaii^^Rhecn :bppositio EteJärivoreassa'::
>...
I
iiii»
tilanne on poljit"
Syngman Rhee
puhumatta-
VIHIÄKIN PAIIEIIfipAA
K u n pi kHilan^an . takana olevia
vaniejä vastaan Keitetä^' parasliu-tlst
«ja, tanikeja; ja Uekklm iMsfttäJlä,
tappaen" ja ^liäavöJtiaeh s oikeaan Ja
vasempaan, silloin ei enää käydä so­taa,
vaan '^Ltä tulee samaa, initä oli
natsien kaasu vaunut ja polttouunit.
— UkrälnJan Canadian.' '
fiOTA TAI;^'KATOVUOSI".
"Yksi koimannes kansakunnan l i i ­ketoimista
saa nyt alkunsa puolustus-valmeudesta."
Tämä hämmästyttävä
lausunto on johtolankana APrn ra­portissa.
Jonka alkulähteeksi ilmoite­taan
"hallituksen ekonomistit"; ;
•He sanoivat; että "ennen «oreaa
Vain 77-^10 prosenttia iliketoimesta
perustui kansalliseen turvalilsuusku-lutukseeh"
Ja nyt tähiä. määrä' ön
noussut y l i 30 prdsentista. .
A P : n mukaan (haliitukseh ekono­mistit
pyysivät, ettei heidän nhnlään
mainittaisi, mutta he. antoivat seu-riiavanlalslä
lausuntoja: • ' ' ' '
"On tilysin selvää; että ihnan puo-liMtusbhjelmää
me' olisimme nyt l a ­makaudessa.
Ainoa seikka mikä p i -
tää~ ekonömi^ji koossa nykyisessä' t a -
: sossa ön puolustusmenojen nykyinen
määrä.' —Labor, Washington, D . C .
MINNE N Y T ? . X i ' : ' '
* Idässä sanotaan- "mene länteen,
nuorukainen". No. mhiä olen täällä.
EntiLs nyt? — Ilmoitus Edmontonin
Journalissa. (Altassa.
Tilanne
> '^flijii! tteiToIteitifni ^rttli terockln
' Kalvösmi^Ket^JfilVäi HseäloIttefs(<stt
'^2iltälil^et läebn^ivii^itilti^
; 'tryifät' 'tyt^ehVcKlopIitfästärlkkuei
kv'«äflittel«nfS!itii> ibföäls
< ' KdK^A I^fiD^älllsta' UjrönantalfUie
•< uiäiiiikffiilitt nraiiäiikiiisÄa, • in^joii'vi-iov
astiaa JcofiL-i-^liolainei^-raantattaa
• i vit^ jie-.tttoniiolUfiestf!iiostatti' fyölä{B-
•i i yietiit^iaaiiUatsae ätnttoniiutai jiiiii
('. kaan nyt pohjoiskorealisista ön "väärässä".
f Ja kaiken tämän olemattoman ''saavutuksen" .hinnaksi on y li
j kaksi miljoonaa korealaista menettänyt henkensä samalla kun Korean
I kaupunkeja ja kyliä on salamährin tuhottu 38 leveyspiirin molem-
.( ii min puolin.
•] pullisesti ratkaistava, ja että kaikkien maiden pyhä velvollisuus on
Y allekirjpittaa Genevän sopimus vuodelta 192S siten luyatakseenj et-
' ' • teivät ne milloinkaan käytä bakteeriascita. / k';
On tut-ha kieltää sitä tosiasiaa, että tilanne on vakava, korean •
; 'y^littäheeti e^ yksi ratkaisematon ky- .
symys, nimittäin se, että palautetaanko kaikki sotavangit, kummal-
• takin puPlen, kutien kansainväliset lait säätävät, vai "anhetaähko"
-V kiihälaisille ja korealaisille sotavangeille tilaisuus "jäädä" Syngman
^.Rheen orjiksi. Tässä yhteydessä meille julistettiin mahtipontisesti, .
'..että yhdysvaltalaisten kenraalien hallussa olevista 170,000 sotävän-
{r •:'gista on 100,000 sellaisia vankeja, jotka eivät halUa palata takaisin
Pohjois-Koreaan ja Kiinaan ja että Y K ei voi mitenkään heitä "pa-r
koittaa" palaamaan. 'Kun korealaiset ja kiinalaiset neuvottelijat ovat
!* kuitetikiii' vaa^
•rkieh säätämällä tavalla, niin neuvottelut ovat ajautuneet kuoltee-.
vä Globe and Mali lehti
tuspalstallaan '
maailmalle, että Y K : n ^
000 sellaisia, jotka eivät väksy
halua palata takaisin punaisten alueelle. Se oli musta silmä viholli- nen.
j ; sCiUe, mutta se ei auttanut lainkaan neuvotteluja. Se pani kommii-
)^ nistit perääntymään ja riisti heiltä arvovaltaa; hyvää taktiikkaa kyl-
" män sodan jollakin alalla, mutta onnetonta taktiikkaa Koreassa, joa
tavoitteena oli sopimus ampumisen lopettamiseksi.* Nyt on ilntenhyt •
•; >^ — kuten piti olla selvää alusta alkaen — että lOO.dOO luku oli vain
. Vi- arvio, ^nerikkalaiset eivät tutkineet kaikkien vankien poliittista
kantaa — se olisi ollut" fyysillisesti ja epäilemättä myös intellektuaali-sesti
mahdotonta . . . " VsA-'-'-.-. ^ ' r-v-
*^'/h Toisinsanoen nyt t u n n u s t e t a a n j a ylläoleva on tyypillinen
<iiti n>ääEia>3ettäM3>RjantabKi^ tlmoitet-:
•r-;; iilnii6lleen rlyö^: ainoaBtaan kou­lii?
raOUnen ^miehiä.-. ,-ni.1:'jh--.-.ji..i'.r.''
' H AitsiMn'ämidtMäil'^tttitn iafcun-
--V A?:«lHä^'lnttt'«ft^>ijrtojih<a|a oU
v; toisten läahäoUessa '< <^&M
.työläistä Jok&kuHenkinpIU kiinni
;ihmlsolkeMkiri!rtaap;Ja vaati pomoa
peruattaihaan sanansa. Kun. yh-tiön
virkailijat kieltäytyivät tätä
valitusta käsittelemästä työehtoso­pimuksen
määrittelemällä tavalla,
niin haukkumistapauksen todista­jina:
olleet työläiset lähtivät pois,
Ja yövuoron miehet Jäivät myötä-
. tunnon osoitukseksi myös kotiin...
. J u l k i n e n salaisuus on Sudburys-sa,
että miellalat.ovat kUhkiät nik-
^keliteolUsuuden työläisteh keskun-
' dcssa. Kaikkialla kuullaan vlhal-
:.sla .'huomautuksia Incon viivytys-
.•'utaktiikasta J^ päättäväisin laUsun-
- toja sUtä, että J<w. Inco yrittää nyt
, väkirynnäköllä . murskata kaivos­miesten
M>M nnlon, niin se kohtaa
siinä jäsenjoukkoj^.yksimielisen
j Ja^j^ättävän vastarinnan.; Kalkki
merkit) viittaaysktk^ ettei
yäkirymiä parämpla
tukoksia mitä työnantajat saivat
. a I k a isenuUn .slrnstahyöUulyksll-lään
. si^Liten haj^itnsyritysten
' avulla.
^^^^^^^ > 'M tapaos on vakavana
varoituksena siitä, että Incen ei
pitäisi jännittää Jousta enempää.
' Ihcon voitot ovat histdrlansa suu­rimmat
— ne lähentelevät tänä
vuonna (Jos ei lakkoa provosoida)
seitsemääkymmentä miljoonaa dol­laria.
SUtä riittää kyllä iulvosr
miehille heidän vaatimansa koh­tuullinen
palkanlcorotus. :
; Työläisten, vaatimus, että rajan
eteläpuolella :^luvat Incon ulko-
, maala^et omistajat eivät enää saa
. mielivaltaisesti erottaa cariadalal-sia
työläisiä, on myös asia minkä
K e ^ yh­dysvaltalainen
veljeslditi lyömies-
Eteenpälo kenraali; F.I«ehliowerin
vaaiikampaojan Johdosta seoraa-
Ky^yksessä, joka koskeekokouk-sen
pitämistä Stahnln kanssa Joka
nykyään vip " s u u r i a ' osaa jokaisessa
Amerikan jä Britahnlan/väafelJÖa —
•kenraali •Eisenhower on mennjrt: yh­den
askeleen pidemmälte " I V um
ovelassa kalcsInaanialsUudessaanll.
' iJän arvelee^että jos sellatoen ko­kous
olisi tarpeelliheh. tai, hanen> sa­nojaan
käyttäeii, "olisi terveUillut",
n i i n häbii^;t^^
liansa maalhnan kolkkaaii" , kohda­takseen
Stalinin. 'Hari^r Trunum t a ­paisi
Staliinin^ vain siinä tapauksessa,
että tämä saapuisi.. Washingtoniin.
rhutta Eiseiihower menisi sitä varttn
minne tahansa - - n i in hän ainakin
sanoo.
Tru-man voitti vaalit v, 1948 paljas­tamalla,
että hän oli esittänyt Yhdys­valtain
ylioikeuden tuomari Vlnsonin
lähettämistä Moskovaan —-.: vaikka
tuomaria el milloinkaan sinne lähe­tetty,
^^^^r:::'--^'"'''^^ •]v:'•
Churchill pääsi pääministeriksi l u ­paamalla
kohdata Stalinin.
J a Eisehhower ; tietää, että vain
muutama kuukausi sitten Gallup-ää­nestys
osoitti, että 70 prosenttia Ame­rikan
kansasta kannattaa Amerikan,
Neuvöstblliton. Britannian j a Rans­kan
hallitusten Johtomiesten kokouk-ses
pitämistä rauhan aikaansaamista
varten.
Mutta'Ilmaistuaab halunsa tavata
Stalin, 3iteenhower heti hyppäsi vas-takkältä^
kantaain'inttämällä, että
oh täahdbtönta neuvotella mistään
:söpii^^ kahissa
snheh saakka kuhnesT me olemme voi-mäkkahnpia
'öierkiteh se -^'ei m i l -
loinkäliri"l> ' > ' ' f ' '^
Nykyiset erimielisyydet; eivät! ole
neuvotteluilla ratkaistavia, äänoo £1-
senhbwer,l h i i n • kSaöän- iktto' W^
liitto osoittaa, että köhuhdhlsmi el
vöt elää.-yhdessä .=vap£»ii ;hallitussys-teegilÄi
kinssÄ-'', hiin^^kauantkuin.äen
kannattajat-' harjoittavat, "kumottk-sellisuutta,
lahjustelua, mädännäi-syyttä,
voiinaila uhkaamista' j a "y-rittävät
hävittää meidän hallitus­muotomme",
.-/^^''y-l,\
ikekäa, tämä toisin päin, n i in nä­ette,
että siUä ön'Jotakin yhteyttä
tosiseikkojen kanssa. Se on länsimai­den
(joita Eisenhower kuvaa kauniil­la
sanoilla "vapaiksi hallitussystee-meiksi')
monopolikapitalismi,' joka
sanoo, että se ei voi elää yhdessä kom­munismin
karissa. Neuypstoliitto puo­lestaan
bn vakuuttunut, että kom­munismi.
^ j a kajiitalismi -^öiviät elää
fiiinak^äih 'samaäsä^^ maäilinassä. 'Ne
ovat lännen monopolistit ja niiden po-iitikoitsijät,
jotka avoiihestl luovutta­vat
rahaa; osi^aaksi^' lahjoäk^eerf ja
mädänrtytlgiitieen jpetolli >Ia a|nek6la
kansandemokratian maiden kansojen
kesisuudessa;; voidakseen hävittää hii­den
halUtuithuodbn. <Ne ovat atomi»
mäniakit, jotka käyttävät voimankäy­tön
Ulpusta'^Neuvostoliittoa Ja S i i ­man
kansantasavaltaa vastaan.
l'.TQlsaalta taas. NeuvostoUIttb • ke-hoittaa
kuts[mä»n kpolie neljän val­l
an neuvottelun saamaan aikaan y h -
distyheen, d m o k r a a t t l ^ n jia rauhalr
Hseh Saksan hiupdostamisetL
..Se on Neuvostoliitto, joka maailman
satojen miljoonien asukkaiden muka­na
kehoittaan viiden suurvallan r a u -
hanst^lmjikseen. ,
: Se on Neuvostoliitto, joita kehoittaa
kutsumaan koolle. neuvottelun atoml^
aseiden lalttomljksl .julistamisen ja a -
seistarlisiunisen puolesta. y., •>'••";
Kalkki nämä ovat sellaisia asioita,
jotka voidaan, ratkaista . neuvottele-maUa.
Kieltäessään, että ne eivät ole.
Eisenhower vielä kerran paljastaa,
että hän on vaarana maailman rau­halle.
^ samölrf kuin ovat Täft ja de-
*mokraattien presidenttiehdoldcaiksi
pyrkijät. " ' '
'Progressive fpuolueen ehdokkaiden,
Vincent Hallinanin j a Mrs. Charlotta
Bassin j a erikoisemmin; palkallisten
yhtenäisyyksien kautta oikeiden kän­sän
fcbngressimiesten valitsemiseksi
— jbtka haluavat neuvotella rauhas­ta
•— voi Amerikan kansa ilmaista i i a -
iuaan, jonka Eisenhower tuntee ja
tietää,, mutta; jota hän haluaa häväls-
:tä jä kiertää: ^"••^.'^y -.y
(VS). — Riippumatta siitä, ml-ten
Innostuneita oikeistolehdet ku­ten
Figaro Ja Aurpre ovat olleet
kommunistijohtaja Jacques pue-tl
arttkkelinsa 4. 6. — toimitus) kom-;
, loss'n pidättämisestä., ikahsa ,.ci
t \' ^ tjn n'.sr:i, ^.uMjr ^ iiI^t.k. •. ; • a^ii'i^t'-A'Um ma&i-JULm.,''-
laittomaksi jUIistamlhen Ranskas-y
[sa, 1939 oU Vichyn'(ödeiUneirälku-
' ; soitto." 01^ kUnllut ' ruBBiasti
' vastitivanlalslk 'mielipiteita ' ' vii- ..
;y me päivien; aikana Pariisisi;'Ehkä ^10^
''nfmenömäan köihmnnis^ra Vkah- osiitt
nätUjilta; vään seUaisiltä;- joita
munistit päättivät poliisikiellosta-huo­limatta
pitää RIdgwayta vastaan täh­dätyn
mieienosoituksen. Place de la
Rei^Ublique (Tasavallan aukio) ; j a
mj^jtt "strategiset* paikat olivat mus­tanaan
poliiseja jäliikkuvisL osastoi
jbti^a oli raskaästv aseistettii patuka
p^ \^ole'.n, kyynelkaasuponfeielf/>
•ka«k|nmahdollisiri välinein; ja
tijflflkoko joukko fyysUlistäj%SKgul]
aa mieltään sellaisissa olosuh-teJif^
ä Se. selittää, miksi vain kaik­k
i ] klihkeimmät ja päättäväisimmät
jbis!fa_;Useat _ kantoivat J*Murhamies-J
C ^ | w a y ^ ! > " i d ä k ö « ^ "
teuä, ta tulvat sorkkarautaan tiural-slliiViial
cäan tmmatapomsa,/"l^^
fohJfcUu ^ -allinen teoria kommunisti-völtaisUh
kntsna "iiyvlksi iasivil-talalsiksl".
Toisaalta j^irfitorkeil-^
t^v iikUn paikoiUa-Vlcfay-miehlä,^iliitka
haluaisivat Jatkaa aloltietullaDtiellä,
iiJotka eivät!«tyytyisi/väin DuchMn
pidättämiseett, vaari * Vangitsisivat;
'kaikki kommunistijohtajat, Wäi-'.
: ^taisivat kommonlstlsen: puolaa^
laittomaksi, haioaisivat, volftaa(
= täten ',äärimmäissunntaa edusta
vien gaullistien suosion.Ja muuttaa
- kansalllskokoukseii.''kokoelmaksi
yes-miehiä (yes-suomeksl kyllä)J »Railia. Itse asiassa <jtf-^it!iä''
; Mutta se el lopultakaan ole kovin ero "täydellisestä välinpitämälitamyy-ykslnkertalsta.
Ja Jo nyt useat hai- destä" vapaaehtoiseen riskiin saada
' päänsä kuhmuille poliisien patukois­t
a . - - •'
: Jos, kuten^hallltns väittää, Rldg-way
oli vain mellakoiden tekosyy,
silloin voidaan sanoa'yhtäl^sellä
oikeutuksella, että mellakat oUvat
vain tekosyy Duclos'n pidättämi­seen
Ja hallituksen syytökseen, et-
• tä ^k^eessä oli "sal^itto valtion
•"*-v: jlistratta v^staaiip!"
zn mlib|^n juolal
"""'lut palje
Torontossa kesäkuun alussa pidetty
Yhdistyneen kirkon (XJnltied Church)
konferenssi tuomitsi sodan kansallisen
ohjelman välikappaleena. KesäkuuÄ
6 pnä hyväksytyssä päätöslauselmassa
sanotaan:
Me päättävästi toistamme/8<ni
> ' sen minkä meidän klrtkomn»^
' knrta toiseiDsäfccTtaan iaosnnnt —
etiä me Inhoamme' sotaa, sen viat­tomille
•. .aiheuttamaa,• b|.vitystä,
kurjuutta, j|a Mr^lmystä.. Me .tuo.
mitsemme sen kansallisen öhjel-
. 'manvSlikappialeeiia. Siksi me em.
me yoi kristittyinä tuomita toinen
töinämme' t ^ ! ^ asiaissa, vaan luo-
. tamme tbhten tplsetnn^ tehelUsyy-teen,
olemme pitbäcpifelisii.-;ja;iar
kastavaisia
saattavat olla
' tässä monitahoisessa tilanteessa."
Konferenssi hylkäsi esityksen, jossa
pilkattiin rauhanliikettä ja niitä jot-
Ica eivät' hyväksy minkäänlaista so­taa.
• ;;;i:^;^'S-'-. V,^-';-;-
niitä >ph|aaii^ Jotka
Ia eri mieltä 'kuin: me
periin, mutta "vielä lämphniä". Vielä
myöhemmin sanojiin, mutta tällä
kertaa ei virallisesti vaan puolivhral-lisesti,
että ne eivät olleetkaan khrje-vaantavaUisia
kyyhkysiä; Duclos It­se
selitti saaneensa ne samana päivä.-
nä eräällä farmariystäyältään ja et­tä
hänellä; oli/; tarkoitus yaiihpnsa
kanssa syödä aiix petits pbis'ta (rans­kalainen
ruokalaji). Mitä tulee r a -
VAHtNGONXACKÄtS
Tuomari: Te väitätte m^:^
vahnpnne vahingossa. KS^^
mahd<dllsta? ™'
V a n k i : Asia on nähiääiita-jäi
iomari, että minun v a l m ^ S
appeni eteen juuri siUä hetkäa^
sormeili V P H i H n o ^ i ^ * - — «ai
manlaisia mellakoita ilman^, että; n i i ­tä
miUoirikaan(^si)i<|iraUi^^
tetty "salaliitoksi". Kuuluisa' Consor.i.
de-mielenosoitus helmikuun 6 pnä
•1934;-Jolloln-Tnirtenosoittajat-yrittivät
murtautua edustajahuoneeseen^^ oli
|^^empi|-;^^^Ifmtt|)l i i ^ t io
Jettaja ... ^ .^„^.,^
j a kertoi kantaneensa ^täi siitä h l - ,
ljaehi'kuh Diiclosta kohden' iheitettlln
pommi muutama kuukausi sitten
Auchissa.. On ilmeistä, että ipuc.lps'n
äiiitd]^uijettajajoiituu syytteeseen Iti-vattomasta
aseenkaiuiosta, mutta a l ­kuperäisestä
syytteestä, että Duclos
tavattiin johtamassa mellakkaa — en
flagrant delit — joudutajyi jokaisen
tuntenianl lakliniehen mielipiteen
mukaan luopiunaan.
Häntä, ei tavattu "mellakoimassa";
radiolaite, sen mukaan kuin olemme
saaneet J;ietää, oli aivan tavallinen,
jollainen on asennettu joka toiseen
autoon Ranskassa, ja mitä tulee kyyh­k
y s i i n — n o , ne saavat jokaisen ulvo­maan
naurusta..
F l a g r ^ t delit-sy;jt mm
iU9ÖJ0iW#ta
taärineri koskemattomuus. J5uclos'n
pfdat[äfe»j1ii|n> •
sen^ vu(:^i itfeirafldltä 'jä
pulma bnkin nyt todella aivan erilal
•he».
sormeni veti hipashita. S u w „ • ,
hbynvnhext onk ävsaithättotke o0. 11 vaimoni• kuS
S WM HlTAjisn
.Maija: Kalle on opettanut n ä |
uunaan.
• A n n a : Oletko sinä hyvä oppinii;,
. M a i j a : ; M t o u n pitää o l l a S S
pimaan sillä KaUe on komea MS"
eikä hän ole kuin 21 ^oden i S
•Kaiken lisäksi hänellä on feSS
°en tonni ja, mikä on myöskin
Keätä — aivan uusi auto! •
kaisuudesta. Haluaako hallitus tänä
itsensä suosituksi porvariston k e ^
dessa julistamalla kommunlsUt liij.
torniksi ja haluaako se tehdä hnia
• vaikutuksen USAssa?. > Tai tulevafc
nämä laittomuudet toisaalta aaäk i
tamaan enemmän kahnauksia.tjöTi.;
eston kanssa kuin minkä arvoja ijl
ovat? Viime viikonlopun polilsihjöt
käykset viittaavat siihen, että liaiiitcs
aikoo jatkaa aloittamallaan tieUir
Ehkä kommunistista pnoliuttad
virallisesti julisteta laHtöm^
mutta se. voidaan leimata "ahB.
töksi", joUqin yksityiset 'j^stM
y o t ^ h mukavasti pidättää nb'
. : slilä perusteella, että he ovat kom.;
munisteja — sievä ameriUahliaa
lisä/Ranskan poUittiseen faosoii
aan vuodelta 1789. 'I
jPartArtbo
[isreJtten ke
[jisBJ roieles
Ui tuloja t
[•stkän matki
tjcakennuks
L Lähdin s
La mukana.
L iäbteneist
löisin ailcoin
t2Siomatkall£
Toveri Kali
hfea' sydärii
Ljotta sitten
selväjärki
jhioinen. K t
port Arthuri
SBomessa K i
Janella ei ol£
saisa muita
sarensa läpsii
oli ollut noi
«atieita jakj
jjjl pjÖyd^Öä.
suomessa >
^jestyneittei
toon,.josta s;
beimin verip
kotipaikkakun
työskenteli P
jpaaTon homn
kunniallisen t
[oittensa kusta
. ^ ^ ^
asmmniininiimn
vattu itse
tärkeäj^iJ-n
voitu jä *
parl(jnie]
Kommunistisen
eri linja — Billouxniai' |
as
lltnksen v Jäsenet ovat alkaneet
raappia: päätään Ja ihmetellä 6-
vatko he eryhtyneet hyvin vaaral-
'•• liseen uhkayritykseen, ja asian on
tehnyt hallitukseile vielä hieman
; vaikeaksi sekin, että ranskalaisilla
\ on yhä kosolti piriillunhatua ja et­tä;;
tärinä M. Duclos'n "kirje"-
kyyhkysistä pyrkii tekemään koko
asian Jättilälspllaksl. — Näin i kir­joittaa
; kansainvälisesti tunnettu
lehtimies Alexander . Werth llbe-;
raalisessa englantilaisessa New
Stateisman and Nation, aikakaus­lehden
ti k. 7. pnä ilmestyneessä
'numerossa. Kirjoitus jatkuu seu-
;;,v; raavasti: • fy^L^
Viime keskiviikkona (Werth kirjoit-a
"k( faentäjista'", joiden sanottiin
ykaaiäJim osallistuneen yhteenottoi- Keskiviikon mielenosoituksell^ei pl-hjälja'toisaalta
myös teM^iaV'väestön' 'lufinitään varsinaista taxKöitOsta! ' e i
* 5 - j . : i , r — I tapahtunut mitään hyökkäystä m i ­ltään
julkista rakennusta vastaan-; ^en
''ainoa tarkoitus oli vain- esittää vaäta-
'lause. • ' • .'• Vy-y'••rK
ENTÄ DUCLQS'n PIDÄTTÄMINEN?
. 'Duclos'n pidättäminen oli jotakin
aivan muuta. Ensimmäinen viralli­nen
tieto kertoi, että hänet o l i pidä­tetty
"punakätisenä" mielenosbltus-paikalla
ja että hänen :autpstaari;iöy-dettiin
ladattu pistooli, patukka, r a -
pltälsi olla selvän ilman muuta.
"Boonnskysymys", jonka yhteydes­sä
työnantajia edustanut lakimies
sanoi, ettei siitä kannata mitään
puhua, koska kysymys on vain
normaalisesta työpäivästä, :on
myös asia missä oikeus on täydelr
lls^ti työläisten puolella. ; / ;
inco tekisi meidän mielestänime
viisaasti. Jos se sudbnryiaisten (ja
canadalalsteh) yleiseh toivomiikiseh
mukaisesti suostuisi työläistensä
oikeutettuihin vaatimuksiin ; Ja
Välttäisi jousen edelleen Jännlttä-
" T E K O S Y Y " J A T E K O S YY
'Mitä näin yhteenotoista: varsinkin
Lätin Quartier ssä, missä poliisi a h ­disti
joukkoa kommunistisia ylioppi­laita,
osoitti, että kyseessä ei ollut diolähetih . j a /iKaksi kirjekyyhkystä.
Radiolähettimen : tarkoituksena oli
"siepata polilsittetojai' ja otaksutta­vasti
lähettää .ohjeita "komentajUle",
J a khrjekyyhkysten piti viedä StalhiU-
'le tieto taistelusta. Myöhemmät tie­dot
kertoivat että kirjekyyhkyset oli­vat
olleet kuolleita ja käärittyinä.pär
nnikään pila. Koko palkka oli veren
peitossa. Ja kuitenkaan ei yhteen­otoissa
ollut varsinaisesti mitään uut­ta..
Pariisi on mennen- tätä nähnyt sa-.
toja mellakoita- ja.30-lUyim puoliyä-'
iissä ne; Olivat; melkein-jokapäiväisiä
ilmiöitä. ' ;bv-:, >\ ri^;.,,;
MITÄ SISÄLTYY "VALTION •
TURVALLISUUTEEN"?
On tärkeätä todeta, että Ranska
kommunistinen puolue on tiukan pai.
man edessä. Sen taistelu Saksan t.
seistamista vastaan ei ole tuonut t^
vottua tulosta; ja sosialistit, joista n>
to Saksan; aseitamista vastaan M
viime kädessä riippunut, ovat useista
syistä — niiden joukossa heidän rii
hansa kommunisteja kohtaan — ct.'
taneet kysymykseen nähden puolinai:
sen asenteen,
m v:
na — katsoo ajan tuiksi
ai politiikkaa. Billoux'n 1^
n ViliJyi;nen no. 1 ei ole USA^ Tjoi
Ranskan porvaristo, joika ei suiokfct
ole amerikkalaisten kolonisaattofiq
a- " u h r i " , vaan sen ^'rikoskumj)pi|i1
- • Kommxmistisen puolueen on iso
•vuoksi -aktivisoiduttava:-sen on yä
tehokkaammin ; vastustetta^
ngqtaa ^ja, .«aata^a Sanaan
la 1^ Uä1)ilöiny% 4tä M
asiasta, että heidät on mjs^^Sm.
joka valmistautuu heittämään liäiffi
estosotaan Neuvostoliittoa ||7ast|a£:
^ * . . ^^^iyhye«tl--fianbenlsen. täytjv
tehdä - edustajahuoneen on k - ^ f t i l d e l l i n en käänne Ranskan 4»lii*
— voi-leisiUä
.ukses.
sa — ennenkuin mitään voidaan
tuottava Ductos'n parlamentaari-
, los'lta rifsCeMn^hänen-^parlamen-taarinen
koskema^itfmuuteiisa, niin
miksi ei myös miiilfa kommunisti­silta
edustajilta? Miten pitkälle
hallitus aikoo jatkaa tähän suun­taan?
MITEN PITKÄLLE HALLITUS
Aikoo J A T K A A?
On. aXiia. löydettävissä riittävästi
" l a in kirjainta*' kommunistien ss^ttä-miseksi
mikäli hallitus haluaa niin
tehdä, samoin kuin se epäilemättä,
jos toluaisi./vbiÄi syyttää, mitä muuta
poliittista iryhmäkiixTtaa hyvänsä ''val­tion
vaarantemi6esta";.-% Se on paljon
vähemmän laillinen .Jcysymys kuin
kysymys poliittisesta, tarkoituksenmu-
''bnko hälMä ja inulssa BiDooili
esittäpnissä kohdissa Jotakin
nallista, joka edellyttäisi syy^i
"salaUitosta valtion turvalllsnatU
vastaan"? Tai sisältyykö "raitin
turvalUsuuteen" myöskin lottde-vaisuus-
suhde USAhan? Siinä ra
lakimiehllle — ja hallitnkselie -
kysymyksiä, joilla pelata.
Sillä välin viimeisimmät v uutiset I
kertovat, että kolme asiantuntijaa oaj
määrätty suorittamaan ruumiinaTMsI
Duclos'ri kuuluisille kyyhkysille ja|-|
moittamaan sisälmysten tutkimisaii
jälkeen, mihin hämäräperäisiin pnB-l
hiii) ne ovat saattaneet osallistua
hyen elämänsä aikana.
1t
Jokapäiväisen kahsanihonteen mie­lestä
on sota ja sUheri valmistmrii-nen
rikollista' hommaa koska sota
merkitsee surmaa j a tuhoa^;minkä
kaiken kansa saa maksaa kärsimyk­sillään,
hengellään tai työllään. K a i k ­k
i .mikä uhrataan sotaa varten on
k i l in kalvoon heitettyä, mikäli kan­san
edut j a elämä ovat kysymyksessä.
ts-iajf^tuksena estää välirauh^^^
1v'!|,^f"T*7^ 1' vioon" perustuvaa "kylmän sodan" prapagandaa. Selvällä suomen-
^'-p^~^;x)^i"s.:'.y'4-\ kielellä lausuttuna se tarkoittaa, että amerikkalaiset kenraalit ovat
i ^ t i esittäneet valheellisiin "arvioihteihiri" (Koj"en sdareh ta­paukset
todistavat' tämän) perustuvia vaatimuksia sotavankien suh-Ä^^^^
' teen täysin tietoisina esiitä, etteivät korealaiset jä kiinalaiset niitä hy-
; •; • • i Ä l i v / ; / : ^ : ^ ^ , ; ; : ; ^^
Merkillepantavia myös (jvat eräät muut seikat. Kaksi vuotta sit­ten
Korean sota tul! kuin herran lahjaksi Yhdysvaltain laivastolle, joka
sai tiiaisuuBeh-l^a^ Formosan saaren siipiensä suojaan. Nyt on
ilmoitettu^ että vai0ca Korean sota lopetettai^
tain seitsemäs, laivasto p i t p kuitenkin Formqsan hallussaan. Sen . l i ­säksi
kenraali Clark on antanut lausunnon, kuten aikoinaan Mac-
Arthur, että^liäh'ori valmis laajentamaan sotansa Kiinaan ja siten
kautta maailman. Samanaikaisesti näkyy selviä hälyntyneisyyden.
irierkkiejä .Lontoossa ja muissakin "liittolaismaissa" siitä, että yhdys-.
valtalaiset kenraalit, jotka ovat kieltäytyneet Korean välirauhan alle-kirjoittamisesta,
voivat provokaattorisella tavalla laajentaa sotaa..
, j : Kaiken^^^^llätrtyVan joh^^ —kansojen itsemääräämisoikeuden,
inhimiin^yydeii ja rauhan vuoksi , tänä katkerana vuosipäivänä on •
entistä päätUiyäniniin' vaadittava hetikohtaista välirauhan allekirjoitr
; tamista Koreassa, bakteeri- ja atomiaseiden pannaan julistamista; ja
yleistä aseistuksen vähentämistä, yhteisesti tehtyjen sopimusten m u - '
kaisesti.
mistä. Kukaan ei halua lakkoa. . . . ..
mutta jos inco provosoi tilanteen,-Mutta rahaamehiUe.on sota j a suhen
missä normaaUnen työskentely on valmistucnhien oikea kultakaivos, s a -
mahdotonta, nUn nikkeliteolUsaa- «^omkmn niille tuhansille, yksityis-den
työläiset taistelevat päättää- y^^äjille. jo
tlbikeukslehsa puolesta. missä n i i n oikealla kum vaäfemmalla-
• ••• •-• • • •'- • -y'. - -s' '/^kin tavalla tai toisella. • Sota mer*
•«Itsbe kaikenkarvaisille yksitylsyrlt-täijiile
sotasaaliin jakamista etukä-leen
sillä'he pyl-kivät saaliin jaolle
>Utä huolimatta voitettiinko sota tai
häivittuhkö se. Varmin tapa "sodasta
hyötymiseen on osallistuminen saa-iiinjakopn
etukäteen.' • • • •:
Tässä saaliin 'jakamisessa häärivät
ylinnä muita sotatarvikkeiden val­mistajat,
tehtailijat j a kaikenlaiset
^välittäjät j a • kauppiaat j a heidän
avustajansa ja kätyrinsä. Koska hei­dän
hommansa perustuu " l a i l l i s i i n"
hankintasopimnksiin ^ j a t i l a t t i in
saavat he voittonsa enemmän tai vä­hemmän
"laillisella"' tavalla, el hei­dän
satumaisista voitoistaan puhuta
jiilicisuud«!3sä varsin usein, eikä niin
sensätibmaisella tavalla kuin silloin
kun paljastetaan • joitakixi pikkuvar-kaita,"'
jotka" ovat mj-öskii»/ jSrklneet
sotasaaliin etukäteen jäfcamiseeh- o-malla
tavallaan.
tr
Tässäkin on asia siten,' että pik-kuvfrkaät
hurtetääh ja suuret var­kaat
ajavat hienoilla lunusilneilla.
K i m . tiedämme Canadan tämän
vuoden sotamenoarvion olevan y li
kaksituhatta miljoonaa dollaria niin
on sihiä hiukan varkaillekin, : n i in
suurille kuin pienillekhi Vaikka em­me
olettaisi varastettavan mUuta
kun kjmnenesosan tn a l n l usta
summasta," saavat varkaat siis ylt
200 miljoonan dollarin suuruisen
saaliin, mikä ei ole mUään pikku­rahaa.
Kuten (muistetaan vaativat
entiset papit . kymmenyksen talon­poikain
tuloista j a kun tunnemme
sotatarvekapit^istlt ;^ja sotaherrat,
n i i n . olenune värmal. että he eivät
tyydy kymmenesosaan sotaijudjetln
varoista. - (Mutta olemme maininneet
kymmenen' prosenttia Ihan pelkän
päähänpiston; perusteella.
Suoranaisten 'varkauksien jä niiden
salaamiseksi syytettyjien tulipalojen
lisäksi harjoitetaan näissä hopunissa
kaikenlaatuista tuhlausta Ja y l e l l l -
pahtuneessa oikeudenkäynnissä seit­semää
pikkuvarasta. vastaan, joita
syytettiin metallien -ym varastami­sesta
•Peta'wawa;n surullisen kuului­salta
sothäsieuriitä;. Leirhi korkeim­mat
tipseefit olivat onääräimeet pari
vuotta sitten rakennettavaksi erään
padon, jonka sanotaan 'maksaneen
16,000 dollaria. Sotaherrat olivat ha­lunneet
itselleen erikoisen kalastus-
"paikan leirin etäiseen kolkkaan, noin
seitsemän mailin etäisyyteen Varsi­naisesta
leiristä. Sotaherrat .selittä­vät,
että. tämä pato rakennettiin
Tucker Creekin poikki veden kerää­miseksi
seudulle, jossa harjoitellaan
tykeillä ampumista. Sen sanotaan
olevan ^ tulenarkaa hommaa, jonka
takia läheisyydessä pitää olla run­saasti
vettä mahdollisten metäspalo-jen
sammuttamista varten." V
Toisaalla kuitenkin väitetään, että
pato rakennettiin veden varaamisek­s
i Tucker Laken ^kaloja varten ja
korkeiden, «otaherrain^ kalastuspai­kaksi.
Kysymyksessä olevan padon
niJii on B i g T u c k e r Efam, vaikka se
tunnetaankin yleisemmin enemmän
asianmukaisella;'nimellä: Generals*
Öam — kenraalien'pato. Asia pn
nähkääs sltern. etftt täUä paikaUa
eivät saa kalastaa .edes alemmat up­seerit,
aliupseereista ja., sotamiehistä
puhumattakaan. Se on varattu yk­sinomaan
korkeimpia upseereita var-syyttä
kun kenraaleille j a muille <so- ten; koska' canadalainen demokratia
nainein yarastaminenkin.
, Padon sanotaan olevan 80 jala?
pituisen. 8 jalan korkuisen Ja; pani
•jalan paksuisen. Nyt kuitenkin sii­tä
tahdotaan tehdä mahdollisinaius
pieni. Eräs upseeri on väittämt
että pato ei olekaan muka muaa
kuih .kahde:«an jalan pituinen,"^-'
den jalan korkuinen ja jalan P^*
suinen. Jos sellainen laitos on nai-sanut
16,000 dollaria niin k y ^ ^
rakentamisessa on sitten varasträaj
eri tavalla. Ystäväni Aku KannisJaj
joka on vanha Ja kokenut rakenns-mies,
sanoi seUaisen padon toleraa
maksamaan korkeintaan,
osan .mainitusta summasta Ja_ f ^ l
ijäisi vielä hiin hyvä palkka, että C^l
el ole vielä moista palkkaa Cansd35-|
sa saanut.;.
. Saapa nähdä iniksl Ä täinö^
kenraalien padon -vihdoin viimein c-j
pii? Arvätenkin-yritetään asiaa II
liitää kalkin mahdoUisih taVgl
källckeiri parhain «o se väitM^I
pato on rakennettu muka o j fl
palojen varalta, eikä tietenkään tf-|
raalien kalastuspaikaksi.
taherroille ^varataan komeita viras-torja,
hyvhi hienosti kalustettuja a-suntoja,
jne. .f Pltäähäh heidänkin
edes sillä;' päästä osalliseksi
sotasaaliin ,? etxfeäteeh jakamiseen,
vaikka Tilstorla kertoo keruaalien ri­kastuneen
; varsin usein enemmän
Jciihi heldän^palkkatulonsa edellyttäi­sivät:';
• • ' •
Eräs tällainen tuhlaustapaus pal­jastui
viime viikolla Pemhrokessa ta-
^;A^
:Tämän: jutun lopuksi v o r P gj
vaikka tiedon siitä miten eraan ^ |
raalin .sotilaspalveUja v a l m i «i
ralieen suuren ja komean
vosen armeijan tarpeista, sai j
nottlln tulleen maksamaan W ^
laria vaikka suoritetussa;
sessa väitetään todetun-köB*!?!
edellyttää kem-aalien mielestä sel­laista
menettelyä.
Tähän juttuun on vaxmaankhi koi- olevan ( saamassa tämän
r a .haudattuna slUä: asiasta on vai- keinuhevosen johdosta amw»-7^|
kea saada mitään varmoja tietoja; $9ib.
koska asla on sotilaspoUisln ja k u - sillä tavalla sitä r e l l e s t e ^ ^1
ntokaalUsen ratsupoliisin tutkittava- oUaan valtion lihapadoilla.
na j a kunrunatkhi poliisit ovat klel- distaa millä tähoUa .
taneet todistajia ' puhumasta 5iUä valtlcpetPksch harjoittajat o «f
kerrassaan mitään. Kenties siinä on dettävissä j a inistä niitä pKa»
kaiken lisäksi kysymyksessä suora- siä. — Kalle Terä.
OI
Ada
Hein
Pann
Dorii
Soi
Taun
Bric
• ' , 1
I
E
S
Ushi
1
•'• ..L
L
"E
Irene
Aura
Väinji
Maija
Aino;
Mr, I
Mr. B
Siiri •
Jim,I
Sylvi
Anna
Patsy,
Martt
Verna
Lila j
Elli ja
Elsie .
Eine j
Sig
Maire
M. Su
O. Ah(
Helge,
Irma,
Bobby
Amalii
Mr. ja
Olavi
Anja ;
Hebni
E l l i , B
Carly
Aino J
Arne <
Paul ;I
Mary-i
Mi
Unto,'
Mr. ja