Vapaus, September 20, 1956

              }
SJv4i^ Torstina, syyskuun 20 p. T^ursday, Sept 20, ISSC
VAPAUS
dUUBUIll) XQd«pe»Aeot labor
Ottmm FtOBiA €»x»tUntB. E»-
Umthea Vor. 9, mi. Autfiorfzed
M» MBOODA the FOst
OfOce J>epMtment. Ottawa; Pab"
lUbed tlirtee weekly: Tuaulays.
IbnndayB and Saturdays i^r Vapaus
PiAUsbing Cotnpany Lt<i, at 100-102
Klm'8L Vf^Saatituf.Ont, Canada,
Telephone»: BBa.O?/fce OS.^^fZM:
Editorlal Office OS, 4<42», Manager
e. sutot. Editor w. Eklimd. MaJUn«
addre»; Bo» gudfemy, Ontario.
Adremtm» rates ixpoo applksatloxk
Tranalatfon free of ctuuge.
TILAUSHINNAT;
;anadasa: 1 vk. 7JOO 6 kJt 3.75
3 kk. 225
mdysvzUoieaa: Ivk. Si» 6 kk. 4 ^
juomessa: 1 vk. 8,50 e kJ^ 4.75
Aina vabnis ^auttamaan" ,
. Tätä kirjoittaessa näyttää siltä, että Britannian, Ran^xan
ja Yhdysvaltain ijalJitukset saivat lopultakin I>ontoöseen kah­deksantoista
maan edustajat kuulemaan, mitä on "kplmella
suurella" sanottavaa 3uezin kriisistä.
Aikaisemmin kutsuttiin Lontoceeen Suezin kysymystä
käsitteleniään^ maata, joista 18 hyväksyi ns, Dullesin suun^
nitelman ''kollektiivisen imperialismin" säilyttämiseksi Sue­zin
itanavalla/ Silloin jo huolehdittiin siitä, ettei konferens-siinfkutsuta
liian monta " e i " maata. Mutta nyt kunLontoos-sa;
tookdonnuttiin uudelleen kes^^
Käyttäjäyhdistystä^^^^ asioista; niin tähän tilaisuuteen
kutsuttiin ainoastaan 18 maata — vaikka Suezin kanavaa
käyttää ainakin 46:n maan laivat!
Mutta tästä supistuksesta huolimatta näyttää siltä, ettei
Suezin kanavayhtiöUä — mrkä on koko peliveivauksen taka­na
— ole suuriakaan toiveita Lontoon konferenssista, Suezin
kanavan aikaisempia omistajia huolestuttaa tieto siitä, että
kahdeksastatoista "uskollisestakin" maasta on koko joukko
sitä mieltä, että parempi olisi ollut, jos ei niitä olisi kutsuttu
lainkaan.
, ,!!;Espanja, jcika katselee vasemmalla silmällä arabimaita
ja oikealla silmällä Britannian hallussa olevaa Gibraltaria
katselöesilmätrtotisena koko hommaa kuin pelästynyt puuhe-vonieri.
Pakistanin hallitus on havainnut, että Pakistanin
kansa vastustaa aktiivisesti Egyptin sisäisiin asioit
tumista.. .Pohjoismaat — Ruotsi, Norja ja Tanska — ovat
avoimesti arvostelleet ehdotusta ns. Suezin Kanavan Käyttä-jäihyhdfstykisen
perustamisesta ja ovat s^sijaan,esi
että juttu pitäisi alistaa YK:n käsiteltäväksi, kuten on Egyp­tikin
ehdottanut. Iran on esittänyt omat varauksensa Käyt-tajäinyhdistyksen
perustamisen suhteen ja kuten New York
, Tiiiiiesin kirjeenvaihtaja Kenneth Love Lontoon uutisessaan
viime maanantaina selitti: "Italia epäilee, Länsi-Saksa on
merkitsevästi 'välttelevä' ja vieläpä Britannian Conrunonvveal-thiin
lukeutuvassa Australian hallituksessa on kahdenlaista
inieUpidettä asiassa." Ja siunatuksi lopuksi: "Lisäksi, yksi­kään
kokoukseen kutsutusta 15 vallasta ei ole ilmaissut läm­mintä
vastakaikua uudesta ehdotuksesta."
, , Jä ikäänkuin tässä ei olisi kyllin paljon mieliharmia
Suezin kanavayhtiön entisille omistajille, KairosjUfe-tulleissa
uutistiedoissa kerrotaan, että vaikka "enemmistö"' ulkomaa­laisista
luotseista saatiinkiri jäämään'pois Suezih palveluk­selta,
hiin laivaliikenne jatkuu normaalisesti., miltään toivot­tua
liikennepysähdystä el ole tullut —-eikä niinmuodoin ole
saatil toivottua" tekosyytä tyrkyttää "Suezin Kanavan Käyt- ^
on perjantaista lähtien (jolloin suurin osa ulkomaalaisista
luotseista saatiin eroamaan) su'5unut kitkattomasti. Port
Saidista' maanantaina lähetetyssä Reuterin- uutistiödossa. sa-i i
nottiin'^''Egyptin pitävän lupauksensa, .että ka^iayaliik^fiiie,^
pidetään 'käynnissä". ' Egyptiläiset' luotsit sanovat' olevansa '
levon puutteen vuoksi hyvin väsyneitä^ mutta he kaikin ya.Ti;
kuuttavaftyöskentelevänsä, kunnes tuupertuvat, voidakseen
pitää liikenteen käynnissä", kuten yllämainitussa Reuterin
uutistledossa sanottiin. Lopuksi Reuterin kirjeenvaihtaja
'Ronald Batchelor kysyy itseltään, että "kuinka kauan Egypti
voi ylläpitää tätä menoa" ja vastaa sitten kysymykseensä
erään asiantuntijan lausunnollä:"Jos he (egyptiläiset luotsit) "
•voivat pitää liikenteen käynnissä kunnes saavat annetuksi
^venäläisille ja muille ulkomaalaisille luotseille pikaopetusta,
e voivat päästä lävitse hidastuttamatta liian paljoa laivoja."
. Ja siunatuksi lopuksi entisen, Suezin kanavayhtiön, pää-
•^'öhtaja Jacques Georges-Picot sanoi BBG:lle myöntämässään
haastattelussa, että koko Suezin Kanavan Käyttäjäinyhdis-tyksestä
tuli susi, sillä "luotsien merkitystä on suuresti liioi­teltu"
ja sitäpaitsi, selitti hän; ei tässä mitään uusia järjestöjä
tarvitakaan silloin kun historialliseen romukoppaan heitetty
Suezin kanavayhtiö on käytettävissä!
Kuten näkyy, herroja imperialistisen vallan ylläpitäjiä,
puolustajia ja puolestapuhujia "kivestää kuin ennen Puuma­lan
äijää". Ei o le valon pilkkua näkyvissä juuri mistään
paitsi Yhdysva'iloista!
« * *„
Vaikka Egyptin presidentti Nasserin kerrottiin sanoneen,
ettei hän voi käsittää Yhdysvaltain hallituksen toimenpiteitä
ja kannanmäärittelyjä Suezin suhteen^ hiin meistä tavalli-
• sista kadun miehistä ja naisista mr:Dulles on kuin "avoin
kirja" — aivan oma itsensä.
Alkuviikolla tiedoitettiin—r joskin asiaa on myöhemmin
vähän kielletty ja muutenkin siloteltu — että Lontoon konfe
renssiin mennessään valtiosihteeri John Foster Dulles on val­tuutettu
lupaamaan "länsivalloille" $500,000,000 vuotuisen
avustuksen siinä tapauksessa, jos Egyptiä vastaan järjeste­tään
boikotti niin, etteiyäflänsimaiden" laivat käyttäisikään
Suezin kanavaa. Tässä tapauksessa, niin on ällistyneelle
maailmalle selitettVj Yhdysvallat on valmiina "auttamaan"
niin, että se myy "länsivalloille" luotoksi öljyä. Kaiken h-säksi
tiesi INS-UP-APuutistieto kertoa, että Yhdysvallat jär­jestää
omalta kohdaltaan vielä puuvillan dumpingin maail­man
markkinoilla ylijäämästään siten, että Egypti ei saa puu-villaansakaan
kaupaksi.
Jostakin syystä Yhdysvaltain hallituksen aina valmis
avustukseen ohjelma ei ole nostattanut erikoista innostusta
asianomaisissa länsimaissakaan. Taitavat kiittämättömyj'des-sään
tuumia, että mr. Du liesillä on"oma lehmä ojassa".
Ensinnäkin on muistettava, että enemmistö ihmiskun­nasta
on jo vapafiitunut imperialismin kontrollista. Suezin
kanavan boikotti aiheuttaisi ehkä Egyptille hetkellisiä mene.
tyiksiä, mutta samalla kertaa se antaisi suuren sysäyksen
sosialistisen maailmanosan sekä puolueettomien maiden laiva­liikenteelle
— mikä olisi kerrassaan epämieluisa kehityssuun­ta-
nykyisille "merivalloille". Sitäpaitsi eräissä "länsimaissa"
imetetään, että Yhdysvaltain öljymonopolit ovat tunkeutu­neet
väellä ja voimalla Lähi- ja Keski-Idän öljykentille. Jät­tämällä
ne nyt Suezin kanavan boikotin hinnasta tuuliajolle,
voisi tarkoittaa sitä,i.että Yhdysvallat voisi suuren tankkilai-väistonsa
avulla "kalastella sameassa vedessä" ja päästä en­tisten
omistajain"perilliseksi" jo ennen niiden kuolemaa?
4 M dumpingiin tulee, niin muistaa tulee,
että mikään maa ei ole enää yksinomaan riippuvainen Yhdys-
YUISdN
KIRJE
r i
fOULUKOBTIEISTA
PyydSmme huoniauttaa kuikille
utuUle j a yftäville, että älkää l^l
.ettäkd meille joulukorttia, silli i
^e emme Uibetä enää joulukortte-a
Kenellekään. Me Julkaisemme
oulutervebdyksemme Vapaudessa
a Liekissä, mistä ystävämme Ja
uttavamme saavat.ne nähdä. J u u ri
.eille me tervehdyksemme tarkoi-ammekin.
' '
Korttien lähettämisestä on liian
>a]Joh vaivaa ja huolta meille van
'lojlle ihmisille Ja sitäpaitsi se tu­lee
kalliiksikin. — Matilda Ja Os-
.rar Kevoniemi, Lac du Bonnet,
y[an.
$30 miljardia käytetty
tarpeettomaan NATO:oon
Mitä muut sanovat
l^IIAN PITKÄLLE MENTV
Kaksi tehtailijaa ilmoitti Pennsyl-
/anian kapakoitsijain liiton vuosi­kokoukselle,
että he aikovat valmis-aa
sellaisia nikkelimyllyjä, joista
aetaan olutta,
Koneeseen tulee olut tavallisesta
(äestä j a se laskee lasiin täsmälleen
;eitsemän unssia olutta j a 1 tuuman
/aahtoa. Toinen tehtailijoista väit-ää,
että siten laskettaisiin oluen
linta kun vähennetään se hukkaan
nenevä osa, joka läikkyy ylitse ta-k'anmukaisessa
oluen tarjoilussa.
Me vastustamme. Insinöörit ovat
nenneet aivan liian pitkälle. M i ­tään
kone ei voi ottaa iloisen union
lappia kantavan baarimiehen tilaa,
joka kuuntelee vaivojamme, joka
niettelevästi toimii tuomarina eri-nielisyyksissämme
poliittisissa, ur-leilua,
ja. historiaa koskevissa ky-iymyk^
issä^ime. K u n elämä käy tu-
:alaksi kotona tai konttorissa, rahan
ioneeseen heittämisestä ei ole mi-ään
mielihyvää, ei mitään lohdutus-a
koneellisesti täytetyistä paperi-
:ista kupeista.
Sallikoon heidän laskea inhimilli-len
haaskuu sen potilaan t i l i l l e , jo-ka
vierailee työmiesten klubissa
<eskustelun jo lohdutuksen etsin-lässä.
Maailman kapakka-asiakkaat< liit­tykää
yhteen! Teillä ei. ole mitään
^nenetettävää kuin vaivanne! •: —
Jhicago-Federation News.
Tabfaako Canada nJlJoonla
dollajieita NATOksi kutsntmi bofc»
fcavan laivan pinnalla pitimfsek^
si? (Yksistään Onä viumJM
aiJoUu käyttää tätä tarkoitusta
varten: $79 miljoonaa.) r: ^
Canadan L. B. Pearson tapasi
syys koon 10 päivinä kumppaninsa
Italiasta ja, Norjasta "kolmen
viisaan miehen" neuvotteluas*
Jossa pyrittiin määrittelemään
NATO:n taudin laatu.
Ensi kuussa kaikkien NATO:n
maiden ulkoministerit kokoontu­vat
jälleen kuulemaan "kolmen
viisaan" raporttia ja päättämään
siitä heitetäänkö koko laitos ros­kakoriin
tai e i .
JHikä on vikana? .Mistä todella
on kysymys? i^y,
Seuraavassa Canadian Tribune-lehden
Lontoon kirjeenvaihtajan
koruton vastaus kysymykseen. '
Lontoo. — (Philip B o l s o v e r ) -
Nykyisinä • muutoksien päivin;
North Atlantic Treaty Organizatio
nina tunnetun lännen sotaliiton kes
kuudessa on havaittavissa jakomie
lisyyden i l m a p i i r i.
Nato on muodostunut kaksimieli
seksi laitokseksi. Euroopan ^ js
Amerikan poliittiset j a sotilaalliset
mielitautien asiaintuntijat neuvot
televat miltei yhtämittaisesti poti
laan vuoteen ääressä yrittäessään
helpottaa sen jaskaita kärsimyksiä
NATO:n muodostavat 15 maaU
j a ne kaikki nykyään tunnustavat
että ei ole olemassa hyökkäysvaa
raa Neuvostoliiton taholta, ette
Neuvostoliitolla ei ole aikei­ta
hyökätä Englannin kanaalin
y l i ; että Neuvostoliitto ei aijo -lä
hettää Punaisen Armeijan lentolai
vueita pommitustarkoituksissa kaut
ta maailman. ...
Yksistään presidentti Eisen^
hower ja Sir Anthony Edenkln
ovat julkisesti sanoneet, että Neu­vostoliitto
haluaa rauhaa.
Nämä ovat suurimerkityksellisiä
myönnytyksiä. Vaikka totta kyliä
että ne ovat tulleet jokseenkin myö
hään. ;
Ne ovat sen verran myöhäisiä^et
tä tähän mennessä , N A T O : n tar­koituksiin
on käytetty «30 miljar-1 tä Euroopassa on j o aivan riittämiin
dia, mUjoonia tonneja aseita. f liittoja, jotka taistelevat taloudelli-
Samoin on samanaikaisesti tuh-| sella rintamalla. Siksi ei näytä oler
mtu ' määrääsaättömästi ibmisvoi-l van mitään syytä miksi NATO
naa j a aikaa, joka oUsi voitu byö-1 muutettaisiin taloudelliseksi Jii-
Jyllisesti käyttää koulujen, sairaa-1 toksi pysyäkseen vain hengissä,
.öiden, omakotien Ja ruoan rakenta-! Mqtta miksi sitä ollenkaan yrite
niseksi Ja valmistamiseksi. i täänkään pitää hengissä? .
Epäilemättäkin suuri joukko ta-.i Paljon parempi olisi se. että käyt­täisimme
kaikki ne rahat, ihmishen
get, resurssimme, taitomme j a voi-
•mamme, mitä sen eteen haaskataan,
maamme kehittämiseksi Ja joiden»
k i n kipeästi tarvittujen; sosiaalisten
reformien: aikaansaattamiseksi^; <
Varmaankin sellainen olotila olit
s i parempi kuin olla edelleenkin
jakomiellsyyden tahtomaton uhri.
yallisia miehiä j a ' n a i s i a on- j o .ai-caisemmin
tullut loogilliseen joh-opäätökseen
- sen Johdosta että so-ialistiset
maat haluavat vain rau-laa.
Vain hyvin yksinkertainen
ohtoiräätös j a se on se, j o t a sel-aiset
ihmiset^ kuin Eisenhower Ja
2den nyt kertovat meille, että NA
.'O o l i perustettu vain yhtä tarkoi-usta
varten — torjumaan Neuvös-oliiton
"hyökkäyksen". 4*yt he t un
.ustavat, että ei ole mitään syytä
.elätä hyökkäystä Neuvostoliiton i
a h o l t a . Siksi ei ole mitään tar-
/etta ylläpitää NATO:a
Varsin yksinkertaista, eikä ole?
Uutta Eisenhower. Eden j a Pearson
>ivät o le vielä saapuneet siihen j oh
opäätökseen.
Lester Pearson teki myös yhden
tärkeän huomion.
"Nato'* sanoi Pearson, "ei voi elää
yksistään pelosta."
' Mutta' siitä huolimatta mr. Pear­son^
j a muut keksivät uusia pelon
aiheita. Yhdestä pelon aiheesta on
päästy: Neuvostoliiton aseellisesta
lyökkäyksestä. Nyt' on keksitty uu­s
i : "taloudellinen subversiivisuus."
Pahalta kuulostava juttu: ' Se
uonnollisestikin tarkoittaa sitä. että
•yhdyttäisiin ^vapaaseen kaupan-cäyntiiui
Se tarkoittaa välitöntä
.cilpailua sosialististen Ja kapitalis-,
listen maiden välillä taloudellisella lavasti loukkaantunut
Canada johtaa
tulipalojen
menetyksissä
Vancouver. —• Canadian Associa­tion
of Fire Chiefs-järjestön AS/-
vuosikokouksessa tiedoitettiin kes­kiviikkona,
että Canada johtaa tuli­palojen
menetyksen alalla. \.
Y K : n raportit osoittavat, että v.
1932 Canadassa tulipalomenetykset
nousivat $5.86 henkilöä kohti ja
senjälkeen se on kohonut $7.60
henkilöä kohti. .
Viimeisen 10 vuoden aikana nou­see
tulipaloissa ' menetetyn omai­suuden
arvo $800,000,000. Tulipa­loissa
on tänä aikana 4,856 ihmistä
menettänyt henkensä j a 16,000 va-
Myytävänäkö? Kuvassamme NATO:n Pariisissa sijaitseva
maja' Palais de Chaillot, jossa L . B . Pearson muiden ks
pohtii, etfä mitä tulisi tehdä- NATO:n suhteen.
Kiina k«hiitää maansa
luoteisosani rikkauksia
f; Seuraavan kirjöiliiksen on laa­tinut
David Chippx,'Reuters u u - '
tistoimlston brittiläinen kirteen-vaihtaja,,
Joka oli Jaiir} suoritta­nut
5,000 • m a i l in klertohiaikan
pääkaupungista Pekingistä Kii­nan
• luoteisessa oleviin maakun­t
i i n.
Lanchoty, Kiina. Kiina alkaa
kehittää luoteisia maakuntiaan so-tilastoimenpiteiden
ja suunnittelu-ien
nopeudella j a ristiretkien kiih-koisessa
hengessä.
Kaksi viikkoa kestänyt kiertue,
enemmällä kuin 3,000 mailin mat­kalla
Kansu- ja Sinkiang-maakun-nissa
on antanut sen kuvauksen, et­tä
Kiinan hallitus pitää hyvin tär­keänä
taloudellista kehittämistä
näissä maakunnissa jotka ovat ää­rettömän
mineraalirikkaita^ Hyvin
suuressa määrin on jo edistytty, ja
sitäkin- suurempaa edistystä suun­nitellaan.
Kautta tämän alueen, joka ulot­tuu
Neuvostoliiton rajalle asti. K i i ­nan
keskihaliinnon kontrolli ja ke­hittämissuunnitelmat
on nähtävänä
poliittisessa elämässä kaikkialla.
Tällä alueella on paljon Neuvos­toliiton
neuvonantajia, teknikkoja
öekä Neuvostoliiton teollista koneis­toa,
mutta e i s e n enempää kuin nii­tä
on nähtävänä myös muualla K i i
aassa, ja ylivaltaisena vaikutukse­na
on, että K i i n a täällä asioita joh­taa
j a kontrolloi.
' Pekingistä tulleet v määräykset
ulottuvat kaikkiin peräalueillakin
Oleviin kyliin, joissa hallituskaate-nt
ja puoluejäsenet ovat 'jokapäi­väisessä
yhteydessä pääkaupungin
.canssa maakuntakomiteoiden kaut­ta.
Missään ei ole nähtävissä Neu­vostoliiton.
vaikutusvaltaa muilla
kuin toknillisellä alalla;
.VUORTEN M A A I L MA
Tästä alueesta hyvin nopeasti ke­hittyy
erikoinen nuorten maailma.
Tuhansia•;nuoria.siirtyy näihin en­nestään
takapajuisiin. maakuntiin
kehittämään öljykenttiä j a rakenta­maan
teitä, rautateitä, tehtaita, uu­sia
kyliä, ja kaupunkeja.
Tästä liikehtimisestä voi hyvin
kehittyä maailman historian kaik­kien
aikojen suurilukuisin kansan-vaellus,
kun kiinalaiset asettuvat
uusille alueille vähän asutuilla erä-maa-
j a vuoristoalueilla, jotka Kii^
i i an suunnitelmien mukaan tulevili
'olemaan tärkeitä teollisuusalueita^
' s i i r t o l a i s e t tulevat 'etupäässä
maan tungoksiin asutuista itäosis
'ta, j a sikäli kun nämä iloiset nuo
ret ihmiset sadottain ja tuhansit
tain tulvaavat Lanchown läpi joka
päivä, niin Ae eivät suinkaan anm;
syytä ajatella, että he olisivat min ;
käänlaisen pakon alaisina lähtenee;
tänne.
He ovat tulleet tänne alkuasuk
käiksi tultuaan vakuutetuiksi, etti
se on heidän isänmaalleen (fai, ku
ten kiinalaiset sanovat) äidinmaal
leen ikuiseksi hyödyksi j a tulee ole
maan'heille itselleenkin hyödyksi
Kiinan virkailijat sanovatkin, et
tä alueella joka tulee olemaan K i i
nan taloudelle niin elämän tärkes
kuin nämä peräniaakunnat tulevat
olemaan, väestö joka pakotettaisiir'
sinne siirtymään olisi enemmän va
bingoksi kuin hyödyksi.
Ja siirtolaiset löytävät täältä het!
hyötyä. Täällä luoteisessa palka;
ovat korkeammat kuin muualla K i i
nassa. Jotkut työläiset täällä ansait
sevat melkein kaksi sen vertaa kuir
mitä he voisivat ansaita, muualla
ja huoltosuhteet ovat yleensä pa
remmat.
Kansallisen kongressin istunnot
aikana kesäkuussa hallitusta arvos
teltan, ja hallitus myönsi, että sec
taholta ei oltu riittävästi huoleh
dittu palkoista, asunnoista j a työ
Iäisten hyvinvoinnista monella alu
eella. Mutta - täällä luoteisessa vi
ranomaiset tekevät parhaansa, ett:
siirtolaisille on tyydyttävät olot, j i
että hyvät palkat ja hyvät elineh'
dot vetävät lisää, erittäinkin nuori:
ihmisiä muuttamaan^tänne.
ENGLANNIN-KIELTÄ
PUHUTAAN
Kautta matkani, ja aivan odot •
tamattomissa peräpaikoissakin n i i;
nä tapasin yllättävän paljon ihmi'
siä jotka osasivat puhua Englan,
nin-kieltä. mutta perin harvoja Ve
näjän-kielen taitoisia. Osa heisti
joita puhuttelin sanoi muuttaneen^
sa luoteiseen isänmaallisista syis­tä.
Toiset, sanoivat tulleen tänne pa"
rempien palkkojen ja olosuhtelder
etsinnässä.
Lanchowssa nopeasti kehittyvf
rautatiekeskus palvelee koko luo
valtain dumpingista, sillä kahtia jakaantuneessa maailmassa
on markkinoita mudallakin kuin sen kapitalistisessa osassa.
Toisin sanoen, jos porvarillinen maailma järjestää dumpingin
Egyptiä vastaan, se ajaisi porvarillisen Egyptin sosialistisen
maailmanosan leiriin — mikä sellaisenaan ei suinkaan miel­lyttäisi
herroja suurporvareita.
Siis, "suo siellä ja vetelä täällä". Parempi kaiketi* olisi
tunnustaa, että egyptiläisillä on oikeus; olla isäntinä omassa^
maassaan, ja ryhtyä tällä ainoalla oikeudenmukaisella poh­jalla
ja todella sovittelevassa mielessä neuvottelemaan Egyp^
tin kanssa Suezin kanavan tulevasta käytöstä.
i l a l l a.
E i tule olemaan helppoa kuvata
:ätä uhkaksi, ei ainakaan ennenkun
.{apitalistiset maat alkavat hävitä
>iinä kilpailussa. :
Tämä. ehdotettu vapaa kaupan-
.cäynti j a sosialististen maiden taka­pajuisille
maille antama apu ovat
>yitä miksi Naton taholla nykyään
Mlaan selaavassa mielentilassa.
Jos: kukaan ^i>;nykyä,än usko mah;
i o U i s e e n s o t i l a a l l i s e e n hyökkäyk­seen
Neuvostoliiton taholta^, voisiko^
\AT(3|; säilyä n^uuttumallfi, liitoksi,
oka iorjuisi^ ('/uhkaa" taIoude\lisel-a
alalla. Tai (tulisiko: sen toimia^ sa-.
nanaikaisesti molemmilla rintamil
a?,, T ^ i . mitä sen ,tulfsi| 9ikeast^an
e M ä ? ; : • ^ '
•i, Siinä syy jakomielisyyteen. ?
f J a : j u u r i nftistä; syistä,/ NATO:n,
johtopiirit,,OKat kuumeisissa n^U7.
i votteluissa. Mutta; y i k a o n siinä, et-,
< teismaakuntia,)Ja! täällä on nähtä-v,
änä: eekkerittein kaikenlaisia:lait­eita:
j a (koneistoa, ^rattanikoreista
löyrylapioihin ja öljykaivon po-rauskoneisiin-
asti.
1- Maantiet i nykyisestä: 'rautatien
päästä Yumenissa, 500 mailia luo­teiseen
täältä Lanchowsta, uusille
öljykentille Tsaidamtn laakso-alu-i
e l ia Tsinghain maakunnassa, Tibe
tin rajalla, ja Pohjois-Sinkiangin
maakunnassa, Neuvo^oliiton rajal­la,
ovat yhtämittaisen liikenteen
alaisena, raskaasti lastattujen tro-kien
kuljettaissa koneistoa > j a ta-t^
araa.
Ihmiset' kaikkialla tekevät työtä
lujasti ja ilmeisesti ilomielisesti.
Jos pakkotyötä on, n i in se ei suinr
kaan ole-missään näkyvissä;
Täällä ennustettiin, että; kuluvan
vuoden aikana tulee noin 200 lasta
kuolemaan tulipaloissa.
Ennätysmäärä
paperipuita Port
Arthurin piiristä
: Port Arthur, Täällä uskotaan,
että; kuluvan paperipuusesongin jai-
>kana'katkaistaan ennätysmäärä pa-;
peripuita.; Suunnitelman 1 mukaan
katkaistaan niitä kaikkiaan 765,00p
kqordia. . .Entinen epnätys saavutet­t
i in )1951-52 sesongin aikana, j o l l o in
; niitä katkaistiin 700,000 koordia. -
Suunnitelman mukaan katkaisut-tavat
Qreät Lakes Paper. C a L t d .
210,000,. A b i t i b i Power ;and* Paper
.Co. Ltd. 250,000, St. Lawrenqe Corp,
177,000, Great Lakes Lumben ^and
Shipping Co- L t d . 80,000, ^ e i i t r al
Canada Forest. Products 25,000 ja
Osqar Styffe 16,000. koordia paperi­puita.
.
Burgess aikoo
palata takaisin
S I
JA
: Lontoo. — Labor-puolueen enti­nen,
parlamentin jäsen Toni Driberg
sanoi viime' lauantaina, että. enti-nek
brittiläinen diplomaatti Guy;
Burgess, joka 1952 matkusti Neu­vostoliittoon
toisen brittiläisen dip­lomaatti'
Donald Macleanin kanssa
aikoo palata kotimaahansa.
Driberg, joka palasi kuukauden
kestävältä matkaltaan Neuvostoliit­toon,
sanoi tavanneensa Burgessin
useamman kerran Moskovassa. Hän
oli sanonut Dribergille, että hänen
nykyinen työnsä on tyydyttävä ja
kiinnostava. • ' •
' " H ä n • käsittäX'koska-hän on reaa­l
i s t i , 'että 'Hän haittaisi palata' Iciin
kylmän s'rfdyn'liysteriä'laskee'vi^lä
'«'ähän eneinmän", sanoi Driberg.
"Hän on enfglantiläiiien 'ta hän toi-
Voo^^hläÄvänsa."'^' • ' . '
Dribei^g sanoi,, että hän'61 "usko'
Hampaan surto -
suusta suuhun
H o n g k o n g— Onnistuneita kokei^
luja hampaan siirtämiseksi ihmisel­tä
toiselle on suoritettu Kiinassa;
ilmoitti Pekingin radio. Kantonilai-nen
lääkäri, t r i Chu Tan Po on voi­nut
suorittaa näitä siirtoja 22:lle
hänen hoidossaan olevista 27 poti­lasta.
Kahdessa kuukaudessa siirretyt
hampaat juurtuvat ja näyttävät sa­malta
kuin muutkin, hampaat
initäfränröhkesi tehdä"', sarioi'Drf-b
e r g . ' ' . - " ' - " 5 " ' ,t,.i.u, ! r . „ , . : ••
Kuusi henkilöä kuoli '
kohnen. auton, yh.teen: , .,
törmäyksessä /
Folsom, Calif.^-T^ Viime,lauantai­na
sai surmansa kiius) henkilöä^kbl-men.
autpn yhteehtb'rmäykse'ssä'.Vä-'
hän rnatkaä täältä. Onnettomuus
johtui siitä kun auto joka kulki 90
mailia tunnissa, törmäsi toisen au­ton
sivuun ja sen jälkeen kolmatta
autoa vastaan;
Mllkojan vierailulla
Pekingiss^a
Lontoo. Neuvostoliiton vara­pääministeri
A. I. Mikojan saapui
tänne viime viikon lopulla. Hän
johtaa Neuvostoliiton Kommunisti­puolueen
lähetystöä. . -
ISÄÄ. flTSITÄ^. ,.
Ellsi J im Becham. joka, 20 vwj;tef|
sitten, j ^ t t l odottavan vaim9)\sa; m ^a
heti • kotiin,,saa hän • lapseltaan ^mn-a,
non- selkäsaunan ja hänen vaimtoa^^
etsii itselleen uuden miehen, sanottiih'
eräässä ilmoituksessa^ jpnka ameri-^
kalainen lehti - VEcho of; Harlem" " ^ i -
kaisi. Lapsen nimi on J im Bec^gj^,/
jr., ja hän on judon (eräänlaaiä»,'
paini) aluemestari.
Yoroshilov
fndonieslaan
'•,1 l O i i
Moskova. — Suezin kiista - on rati"*^
kaiätavä • rauhanomaisin' • kehioto Jä*'
täysin •kunnlolttf^lÄ'-Egyptin iäcete-siav'Sanottiin'
tilstal-iieana rteUtoStöi
johtajien- 'Ja - indoneälän •'iSrbBHfenes»'!^
Sukanlon > vällstefr -tmeVotielujaVjal-ö^i
iiätd 'anrietulssalcohuriuiiilteassä-.
" JuIkiläUsiima^sa ^ n d t t h n imySs; 'et^'^*;
-tä • Sukartiö oli' ftUtsAnUt !*feuv<St(Jll{aiia
'presidentin; VöttJsInlövin5^aai^W
maan Inddnessladn * j i * 'että> pfefeijyAttl
»VoroähilöVJoH hyväksynjrt;kutan^-v:? A
-rl LisäksK-^ltmoItettilnrettä:^Jfeinföi4!j^.
.'toliltto äntaa^ indonesialla. pltlSaitcil-
.Sla lUottoja; .-. h , : ^ > l<',>l*-
' 'Presidöntti.Sukamo: f01I,'enn»>'JW;Ci|
-kilausuJTOlJi^antamista läsnä l a ^ t^
stadionilla pidetyssä ..Joi^kqW^<iÖiT.o j
ssssa. .Presidentti , ?yrqroshilov sanojj.»
puheessaan» että mqlemm£^i|naa,-W-
.tustavat - spji^aallisia llUj^utiuniirrlfi
toivovat atomiaseiden- kksltoaj^
•laan el toivo sotaa, hän sanoi, nu
me emme voi unohtaa, että tietjt. .
maissa on vaiikutusvaltaisia plhv •
jotka; ansaitsevat rahaa sotaxlkok^
ja ovat sen vuoksi kiinnostuneita J
pavarustelusta. LuvulIIsestI
piirit eivät ole vaikuttavia, mutta t
dän voimansa on siinä, että Jielllä,
valtaa Ja pääomaa. Vallan Ja pi
oman avulla tiettyjen maiden h,'
tuspiirit ovat luoneet sellaisia hy
käysllittoja kuin Atlanthi liitto. S
TO ja Bagdadin liitto, hän t
lisäksi.
PÄIVÄN PÄKINÄ
"Elämän kyspys" vain "savlojaksi"
Suezin kanavasta puhuttaessa
jvat suuret j a mahtavat'joutuneet
ypemään liassa j a kierimääA tuh-
• assa. •
Sopii kyllä mokomille, jotka l u u -
ivat, että herran vuonna 1956 voi­jaan
pikkukansoja alistaa sorron ja
iiston alaisuuteen, kuten on aikai-
:emmin tehty.
Mutta valitettava o n niiden pikku-ehtien
asema, jotka isoisten peräs-ä
ovat huutaneet, että "minä myös
a joutuneet niiden kanssa samaan
cadotukseen, vaikka voisivat o l l a —
OS pitäisivät Jalkansa lujasti tämän
oatoisen maaUman^amaralla — täl-ä
paremmalla puolella aitaa.
; Ottakaamme esimerkilcsi Toron-,
:on : Vapaa . Sana. Lainatkaamme
vaikka mainitun lehden elokuun 18
j>nä numerosta:
. .^Englannin pääministeri;te­esi
kanavan olevan 'Icysymyksen
elämästä j a kuolemasta' Englannil-e.
. ."
: Mutta viime lauantaina ilmesty-l
y t Vapaa Sana on kokonaan un-loittanut
Suezin kanavan "suuren
^ärkeyden^' j a puhuu sen sijaan hal­veksivasti
"savisesta ojasta", mikä
jupakka o l i viime viikolla "ylinnä
ia jäi selvittämättä."
Kuukausi sitten eli tarkemmin
sanoen/elokuun 11 pnä, Toronton
Vapaa Sana loihe Suezin kanava-k
r i i s i n : johdosta povaamaan, että
tulevaisuuden sodan aiheuttajana ei
t u l i s i olemaan "muut kuin rodulli­set
ristiriidat". Tämän kokonaan uu­sia
näköaloja avaavan j a kerrassaan
syvämietteisen toteamuksensa vah­vistukseksi
mainittu lehti lausui
noin nimeensä:
. "Valkoinen rotu nimittäin lähes­tyy
suurella nopeudella sitä ajan­kohtaa
maailmanhistoriassa, jolloin
sen on lakattava keskenäinen tappo-maniansa
— taikka tuhouduttava
kokonaan värillisten rotujen tulvan
alle. . ." ...
Kuten näkyyi meitä tavallisia ka­dun
miehiä j a naisia uhkaa "värilli­sen
rodun" hirveä tulva, ellemme
riennä siirtomaita riistävien rais­kaavien
monopolien avuksi! E l i ku-ten
Vapaa Sana asian esitti elokuun
18 pnä.
"Kannattaa totisesti kaikkien me­renkyntäjä
valtioiden kynsin ham­pain
vaatia kanavan pitämistä kan­sainvälisessä
valvonnassa."
: Kuten sanottu, nyt^on kuitenkin
Suezin kriisistä kutistunut vähäpä-pätöinen
"jupakka 'Suezin • savises­ta
ojasta" missä "saattaa käydä sil­lä
tavalla, että suuri meteli kutis­tuu
uhkauksiin ja taloudelliseen
boikottiin Nasseria vastaan, joka
jääpi isännäksi kanavalle ilman
luotseja. . ;"
Enää e i siis kannata"kynsin ham­pain"
pitää kiinni ulkomaisten omis-tajain
voitto-osingoista SuezUla' —
eikä ilmeisestikään "värillisen, ro-,
dun" tulvakaan ole sieltä uhkaa­massa!
Mutta vähän täytyy kuitenkin s i -
sutella j a kirjoittaa vieläkin näin.
" M e k i n sanonune asiassa painavan
sanamme. . . O l e m m e sitä mieltä,
että tämä uoma (Suezin kanava e li
'savinen oja" — K.) on kansainvä­linen
j a kansainvälisenä,,olisi sitä
myös pidettävä, vaikka se kulkeekin
faaraoiden pyramiidien ohi. Siltä
kannalta suunnitelma kanavan pa­nemisesta^
kansainvälisen hallinnan
alaiseksi on puolustettavissa... E m ­me
puolusta Nasserin suorittamaa
rosvomaislaC!) 'kansallistuttamista'
Emme yksinkertaisesti luota:seik-kailevaat)
diktaattoriin kansainväli­sen
merireitin paimentajaksi."
Eivät siis usko!'
Mutta uskoneeko muu maailma?
Me uskomme sen uskovan. -
Kysymys ei nimittäin ole lain­kaan
Nasserin "hyvyydestä" tai
"pahuudesta", vaan Egyptin kan­sallisesta
oikeudesta.
Vapaa Sana myöntää, että Sue­zin
kanava kulkee "faaraoiden py­ramiidien
o h i " ja sellaisenaan kuu­l
u u .tietenkin Egyptille yhtä sau-.
inattomasti kuin St. Lawrence kuu­luu.
Canadalle. . . ,
Mitähän sanoisi Vapaa Sana, jos
sosialistisessa maailmanosassa-^.kir­joittaisi,
vaikkapa vain- j o ku pikku-lehtij
i että: sen toimitus ."ei usko!'
St. t Lawrencen vesitien kontrollia
Canadalle sen tekoäyyn perusteella,
etteivät usko pääministeri S t Lau­rentiin?
Ottakaamme yksi - ajatuskoe:
L e n i n j a ' Neuvostoliitto kokonai­suudessaan
"ei uskonut" Man­nerheimin
ja' hänen valkoiseen
hallitukseensa : Suomessa.: Nen-vostojohtajat
olisivat luultavasti
paIjon> mieluimmin nähneet, että
Suomessa oUsi oUnt' työkansan
hallltos. Mntta siitä huolimat-.
tunnusti NeuostoUitto ensim- '
mälsenä Suomen itsenäistymisen!
Sania,,jpätee EgypUin nähden! .
Nasserit tidevat: j a menevät; nra^^^^
ta Egyptin kansa.pysyy ikuisesti.,
—.'p^ Egyptin kansalla on ehdo­ton
oikeus olla isäntänä' omiaj
maassaan, myös Suezin k^avaf
kuten ori m u i l l a k i n kansoilla
semääräämisoikeus.
'Nasserin parjaus onkin vaii
Tukkeena niille, jotka eivät kt-avoimesti
puolustaa pienten k.'
jen orjuuttamista ja riistän
isoisten toimesta. • '
Tämän kirjoittaja olisi miei
sään, jos Egyptissä, vallitsisi Via.
deniokratia; vielä parempi jos tämc
demokratia olisi kehittynyt jo. so^;
sialistiseksi järjestelmäksi. MUttr
toistaiseksi ei asia n i i n ole. Egyptpa
kansa ei ole siihen asti vielä köhit-'
tynjrt.
Mutta huolimatta siitä, minkälai­nen
järkestelmä tai minkälainen
hallitus siellä on, Egyptillä on inj^
ja täytyy olla aina ehdoton itse-.
määräämisoikeus omassa maassaapj,
lukeutuen . tähän Suezin kanavan^
hallintaoikeus. ^
Käsi' sydäriieUe, ystävät Vapaa
' Sanan toimittajat: Mitäs sanottai­siin,
jos olisimpie egyptiläi^J
Olemme valmiit veikkaamaan siitä,
että--kaikista mahdollisista' mieUpi-,
de-eroavaisuuksista huolimatta kaäc-ki.
egyptiläiset sanovat: nyt, §tlä
vaikka Nasser ei olisi koskaan en-,
nen tehnyt mitään hyvää ja raketC-,
tavaa, .hänen nimensä tulee jäämään,
lähtemättömästi Egyptin historiaan,
sen patrioottisen suurteon takia
kun hän otti takaisin BIgyptinlial-.
tuun ulkomaalaisten saalista jäin
sissäolleen Suezin kanavan. ,
Sn^sUöiden j a kansakuntien, sub-,
teista "puhuttaessa on. hyvä pitää
mielessämme Voroshilovin äskejLsen
Suomi-matkan yhteydessä pitänu
eräs suurta huomioita saanut pifl^n.
j ' o r i k a yhteydessä hän lausui: y . j ft
r " K a i KW maat ovat hyviä. Pnlei»]^.
jbuonpJaLVilunisiii^' inutta huonpja;
kansoja." H Känsäkoura.