Vapaus, April 25, 1973

              Siivu 2 Keskiviikko.-huhtik. 25 p. — V^€k\., April_25,_1973
VAPAUS INDEPENDENT LABOR ORGAN
)V JRLX^iTL U O OF FINNISH CANADIANS.
(LIBERTY) Establlshed Nov. 6, 1917
Editor: W. EKLUND Mana^r: V. KENTALA
. Telephone: Offlce and EdBtorial 674-42^^
Fublished onceweekIy: IV^dnesdaysbyVAttoäs Publishing Co. Limited.
102 E k n S i . Weat, Sudbury, Ontario, Canada.
Mailing address: Box 69. P3E4N3 '
AdvertisInK rates upon application, translatlon free of charjfe.
Second Class Mali reKistratlon Number 1076
M f m b i i r of thf CANADIAN LANGUAGEPRESS AH
TILAUSHINNAT: ^
Canadaissa: 1 vIc. $10.00, 6 ldE'$5.25 USA:n:
3 kk. ?3.00 Suomeen:
1 vk. $11.00, 6 kk. $5.75
1 vk. S11.50. 6 kk. $6.25
Pres. Kekkosen lausunnoista
Yya-sopimuksen 25-vuotisjuhlassa Finlandia talossa kolmisen
viikkoa sitten pitämässään puheessa, heti juhlan jälkeen antamas­saan
lausunnossa j a viimeksi Kyösti Kallion satavuotisjuhlatilai-
.suudessa pitämässään puheessa, esitti Suomen tasavallan presi­dentti
Urho Kekkonen lausuntoja; joiden perusteella Suomen sotia
edistänyt historia sai virallisesti aivan upouuden tulkinnan.
Presidentti Kekkonen totesi ensinmainitussa tilaisuudessa, että
yya-sopimuksen kaltainen sopimus olisi ollut mahdollista solmia
Suomen ja • Neuvostoliiton kesken jo vuonna 1938 j a siis välttää
siten talvisota, mutta tämän Neuvostoliiton pyrkimyksen teki t y h ­jäksi
Suomen silloisen valtiojohdon kielteinen asenne. Neuvosto­liitto
toivoi sellaisia neuvotteluja jo vuonna 1937, selitti Kekkonen,
inutta keskustelut katkesivat Suomen valtiojohdon osoittamaan
mielenkiinnon puutteeseen. Hänen oman käsityskantansa mukaan
nämä näkökohdat voivat muodostaa pohjan uudelle näkemykselle
präästä Suomen lähihistorian ratkaisevimmasta vaiheesta.
Tätä presidentti Kekkosen puhetta on pidettävä mitä merkit­tävimpänä
kannanottona, sillä siinä myönnetään tietääksemme en­simmäinen
J i e j : t a ^ o m e j L J ? m : k e J m ^
U^AirENtmEN^ÖlkEiJSMINISTERr
SALAKUUNTELUJEN TÖblSTAJÄNA
Demoikraattipuolueenv päämajan-v^^^
aihisuttaa jo hermostuneisuutta isoisten j^^^ "
talvisota olisi voitu välttää j a että sitä seuranneeseen jatkosotaan
_ Suomi joutui myös virheellisen politiikan johdosta.
Vapauden lukijoille nämä lausunnot j a kannanotot antavat
luonnollisesti suurta tyydytystä siitä, että totuus tulee lopulta har­maan
kivenkin läpi. J a totuus on se, että talvisodan edellä käyty­jen
neuvottelujen aikana Vapaus lukeutui niihin, jotka avoimesti,
rehdissä mielessä j a ennenkaikkea isiemme maan hyvää j a onnea
ajatellen suosittelivat sopimuksen tekoa suuren itäisen naapuri­maan
kanssa, ja kun sotaonnettomuus kuitenkin tuli, että talvi­sodasta
olisi vapauduttava rauhanteon muodossa mitä pikemmin j a
että uusia sotaseikkailuja pitäisi kaikin mokomin välttää, mutta
kun Suomi kuitenkin siihen jatkosotaan vedettiin, lehtemme katsoi,
että Suomen pitäisi omien etujensa vuoksi viivyttelemättä sanou­tua
irti Hitlerin sotavankkurien vetämisestä; Suomen kansalla ei
ollut silloin tilaisuutta avoimesti keskustella sodan ja rauhan asi­oista.
Tällainen mahdollisuus oli Canadan suomalaisilla. Me olem­me
tietenkin ylpeitä siitä, että lehtemme näki jo silloin sotaheriki-fcen
propagandausvan läpi j a aseiuioitui Suomen kansan parhaitten
etujen puolelle j a tuhoisia sotaseikkailuja vastaan. Totta on, että
lehtemme Vapaus joutui silloin silmittömän parjauksen j a panet­telun
kohteeksi j a että Vapauden asennetta on tahallisesti tässä
asiassa vääristelty aivan näihin päiviin asti. Mutta Suomen silloi­sen
valtiojohdon ulkopolitiikan köyhyys on nyt virallisestikin t i i n - '
nustettu j a se ei voi tarkoittaa muuta kuin rauhanpuolustajain;;
asian oikeuttamista. , . ' / ' •;
Eikä presidentti Kekkonen antanut yllämainittua lausuntoaan
hetken haihattelun mielessä, sillä hän korosti samoja ajatuksia
muissakin esityksissään. Vastauksena kysymykseen, tuliko yya-sopimusneuvottelujen
ehdotus Suomen johdolle "vanhana asiana"
Kekkonen vastasi huhtikuun 6 pnä antamassaan radiohaastatte­lussa
seuraavaa:
' — Suurelle yleisölle Stalinin kirje j a ehdotus tulivat täydelli­senä
yllätyksenä. J a myös silloiselle Suomen poliittiselle johdolle
ehdotus oli yllätys. Vuoden 1938 j a 1939 neuvotteluista ei niillä
henkilöillä, jotka vuonna 1948 olivat valtion johdossa, ollut itse
asiassa mitään tietoja. J a 1939:n neuvotteluista, jotka hyvin tun­nettiin
sekä meillä että muualla, niistä oli annettu Suomen kan­salle
jossakin määrin yksipuolinen kuva. Minusta tuntuu, että a i ­noastaan
Mannerheim j a Paasikivi tiesivät tämän Stalinin kirjeen
taustan, siis sekä -38 :n ja -39 :n neuvottelujen todelliset motiivit,
mutta sen laajemmalle tieto ei ollut levinnyt. (Tumm. Vapaus.)
Lopuksi on aiheellista tutustua myös presidentti Kekkosen
Kyösti Kallion satavuotisjuhlassa pitämän puheen lausuntoon, mikä
/ k o s k e e Suomen historian tätä vaihetta.
Presidentti ylisti Kallioa Santeri Alkion ansioituneena työ-
Maalaisliiton johdosija ja Kallion aikaansaannoksia
Suomen maaseudulla siten "ettei maaseudun noiiiij» saat?''»' ^ - "H
mukaan kumoukselliseen liikehdintään . • . jokaiBeHe pys^in^I^
.r viljelijälle mahdollisuuden päästä maahan k i i n n i " , kuten nan seiita
^ i n . m . Lex K a l l i o n tausta-ajatuksia. Ja sitten r
— Kallion presidenttikauden loppuosaa varjosti kiristyvä ulko-
? poliittinen tilanne, joka lopulta kärjistyi sodaksi. Olen muutamia
sv päiviä sitten toisessa yhteydessä käsitellyt tuota ajanjaksoa jona
-;:-7;^e^äluulo j a vihamieliset asenteet estivät suomalaisia löytämästä
•i^^tietä Suomen j a Neuvostoliiton turvallisuusintressit tyydyttävään
i^^tkaiauun.
JJsS,?; Kyösti KallioUe tasavallan presidenttinä muodollisesti
päätösvalta'j ulkopolitiikan hoidosta tuona
!|^«t|^a: RSn el oUiit hiontojaan ulkopoliitikko. Hänen lähellään
^l]^^t>vafiluuui^^^q^ sitoutuneet vahvat miehet ja hänen
itauisä jrajolttivat maan hallituksen käsitykset ja asenteet
yfetseti mielipiteen valistumattomuus ulkopolitiikan asioissa,
historian tuomioistuimen'edessä Kalliota ei voida asettaa
\wkm stitl^^nitä vuosilta 193ft-40 tapahtui ulkopolitiikkaa
iUirmit niiati vfrhi^ista, jotka itse asiassa olivat seurausta
^cdeltfineen vuosikymmenen virheellisestä politiikasta, hal-i;
ididlpiiri kapinettidiptomat eikä liioin suomalaisten ja
^sotilaitten lättettSmastä yhteisyiuinärryksestäT väli-
Me Kalliota seuraavan j a sitä seuraavien sukupol-ijBt^
nÄemtofe,:että härietflhanteteiisa kuuluivat tnaailniaan,:
;e^ft& ^e, yhteiskuntaan iökt muuttui toiseksi . . *' '
:ildlimatta siitä mitä kallion Mlkopdlitiikan tajusta tai tajut-
'^tetä'halutaan Aäxiöa,-tärk6ätfi on nytj esitetty, toteto^iis,
^Män^flötafieikkallutt tielle « .oUut pakko "koHtal()ti'omai- ?
s^^naftiktiten ölKefertö^lirft oVat; näihin päiviin « l $ f Ä
I älidinen i^Uöujdli^I^ moln ollnt t^irie^l^nlii^h-
.Washington. — Liittovaltion
suttrvälamiehistö tutkii Valkoisen
talon esikuntapäällikköä, H, R.
Haldemania saadakseen selville
oliko hänen virastollaan osuutta
Watergate - salakuuntelutapahtu-maan
j a sitä seuranneisiin y r i t y k ­siin
tutkimusten vaikeuttamiseksi
Saatujen tietojen mukaan hal­lituksen
kaksi pääsyyttäjää. E a r l
Silbert ja Seymour" Glanzer yrit­tävät
saada selville, että käyttikö
Haldeman $350,000 suuruista sa­laista
rahastoa Watergate-tap9uk-sesta
tuomitun 7 syytetyn j a hei­dän
lakimiestensä maksuihin.
Samalla kertaa yritetään saada
selville, että onko Haldeman saa­nut
kopioita demokraattipuolueen
kansallisen keskuksen. Waterga-ten
salakuuntelutiedoista.
Huomattavassa asemassa olleet
miehet, jotka toimivat presidentti
Nixonin uudelleen valitsemisen
hyväksi viime kesänä, joutuivat
kiinni mujctautumisesta demo­kraattipuolueen
päämajaan j a s a ­lakuuntelulaitteiden
sijoittamises­ta
sinne.
Sen jälkeen on syytetty, että
"korkeammalla" olevat piirit ovat
yrittäneet vaikuttaa niin, etteivät
nämä tuomitut antaisi tietoja,
joista voisi olla vahinkoa joille-ajatuksen,
l!ttä hän?n-miehestään
"aiotaan tehdä . syntipukki" Wa-tergate-
asian käsittelyn yhteydes­sä.
• • •
• "He yrittävät saada hänet ja
minut syntipuitiksi", sanoi; mrs.
Mitchell. "Mutta", hän jatkoi, " m ir
nulla on annettavana uutisia —
he eivät, sälytä mitään . mieheni
niskaan."
Ilmaisten toivomuksen, että hä­net,
kutsuttaisiin kuulusteltavaksi,
mrs. M i t c h e i r s e l i t t i , että "minä
sanoisin senaattoreille jotakin
sellaista, mitä he eivät ole kos­kaan
kuulleet."
SANOUTIIITKO AGNEW
A S I A S T A IRTI?
Maanantaiaamuna Washingto-nista
tulleitten tietojen mukaan
varapresidentti Spiro Agnew on
huolissaan vuoden 1-976 president­tivaaleista
ja voi sen johdosta sa­noutua
irti Watergate-tapahtu-mista.
.Väheksyttyään 10. kuukautta
Watergate-tapahtuman poliittista
merkitystä, monet huomatut re­publikaanit,
joiden poliittinen t u ­levaisuus
on vaakalaudalla, ovat
nyt^uolissaan asiasta.
Varapresidentti Agnew harkit-
-see~nyt-sitä-.-mitä-hänen-kohdal-^
henkilöille.-
Presidentti Nixon kielsi lähei­siltä
neuvonantajiltaan oikeuden
mennä suurvalamiehistön kuulus­teltavaksi
Watergate tapaukses­ta,
mutta hän . muutti mielensä
viime viikolla ja sen jälkeen ryh^
dyttiin kuulustelemaan mr Halde­mania.
. entistä oikeusministeri
John Mitchellia j a useita muita.
Times-lehden kertoman mukaan
Valkoisen talon neuvonantaja
John Dean oli vienyt johtavaa
osaa siinä kun Watergate-tapah-tumasta
syytettynä olleille seitser
mälle miehelle j a heidän lakimie-hilleen
maksettiin $175,000 sen
jälkeen kun he joutuivat pidäte­tyiksi.
Entinen : oikeusministeri Mit­chell
j a muut ovat myöntäneet,
(että tämä rahasumma on todella
'maksettu, mutta he sanovat, että
rahat annettiin syytettyjen oi-
^keuskulujen peittämiseksi, eikä
siinä mielessä, että he olisivat
oikeuskuulustelussa vaiti eräistä
asioista. Tutkimuksen kohteena
on nyt se, että missä mielessä
tämä rahasumma — j a toinen
$350,000 suuruinen rahasumma
on maksettUi viimeksimainittu
$20 ja $100 seteleissä.
Mr. Mitchell, joka toimi Nixon­in
uudelleen valitsemiskomitean
johtajana . Watergate - tapahtu­maan
asti, sanoi suurvalamiehis-töUe
antamansa lausunnon yhtey­dessä,
että hän o l i vahvistanut
yllämainituista kahdesta summas
ta pienemmän maksamisen Water
gate-tapah tumasta syytettyinä
(nyt tuomituille) olleille sen jäi-.
keen kun nämä miehet olivat jou­tuneet
kiinni teosta. Tarkoitus o l i
auttaa heidän oikeuskulujensa
maksua eikä ostaa heiltä äänet­tömyyttä,
selitti mr Mitchell:
Mr. Mitchellin aviopuoliso Mar­tha
Mitchell ilmaisi vähän toista
viikkoa sitten (huhtik. 17 pnä)
taan merkitsisi se, jos hän sanou­tuu
i r t i koko asiasta j a siten t a ­vallaan
jättäisi asiaan sekaantu­neet
kiehumaan omaan liemeensä
Toisaalta senaattori Edward
Brooke (R-Mass.) sanoi sunnun­taina
olevan vaikeata kuvitella,
ettei presidentti Richard Nixon
ollut etukäteen tietoinen demo-kraattipolueen
päämajan sala-kuuntelusuunnitelmista.
Vastaten hänelle esitettyyn ky­symykseen,
senaattori Brooke sa­noi
kansallisen televisiohaastat­telun
yhteydessä: "Minusta on
uskomatonta ajatella, ettei tästä
asiasta oltu kerrottu presidentil­le
— että hänen hyväksymistään
ei olisi kysytty . . .
"Minun mielestäni presidentti
on täyden selonteon velassa,Yh­dysvaltain
kansalle.",
Vastauksena kysymykseen, että i
voiko presidentti vapautua edes­vastuusta
Watergate-tapahtumas-ta,
j a että eikö presidentin tule
ainakin selittää miksi hän ei ollut
asiasta tietoinen, sen. Brooke
sanoi:
"Luonnollisesti minä olen yksi
niistä jotka hyväksyvät sen. M i ­nun
mielestäni presidentti ei voi
millään tavalla paeta vastuun­alaisuuttaan.
Presidentti on. aina­kin
vastuussa henkilöistä jotka
hän on palkannut j a jotka työs­kentelevät
hänen hyväkseen."
Ollessaan todistajalausuntoa
antamassa suurvalamiehistön kuu
lustelutilaisuudessa, entinen oi-
:keusministeri-Mitchell"sänöi7^ttä
hän oli ollut kokouksissa missä
oli keskusteltu demokraattipuo­lueen
kansallisen päämajan va­koilusta
salakuuntelulaitteiden
avulla, mutta hän väitti eiton-neensa
ehdotukset salakuuntelu­laitteiden
sijoittamisesta demo­kraattien
päämajaan.
Mr. Mitchellia -varoitettiin, että
hän ei ole~tilaisUude8sa vain to­distajalausunnon
antajana, vaan
henkilönä, jota vastaan voidaan
nostaa syytteitä Watergate-ta-pahtumista.
Kokoukset alkavat
keUo 9 aamulla
Kuten on aiemmin (iedoitettu,
GSJ:n edustajakokous ja sen yh­teydessä
pidettävä Vapaus kustan­nusyhtiöin
vuosikokous, ovat Sud-buryssa,
toukokuun 12 ja 13 pnä.
Vallitsevien* olosuhteiden vuoksi
kokoukset alkavat kumpanakin päi­vänä
kello 9 aamulla. Edustajia
ja seuraajia pyydetään huomioi­maan
tämä. Kokouksien varhainen
aiku johtuu siitä, kun Finnish haa­li
ei ole käytettävissä lauantai-iltana
ja siitä kun Toronton suo-malaiset
ikinuoret esittävät.._sun^
iiiiuiiriuiiiiiiuiiriiiinuiiMMMiii
Mitä niiiut sandyat —-f-
PARANTUMATON' N A T S I P Y Ö V E L I " '
-Natsi-sotarlkollisena Boliviassa vangittu Klaus Altmann on sa­nonut
Rio de Janeirossa erään sanomalehden kirjeenvaihtajale, että
hän toimisi tuhannesti samalla tavalla kuin ennenkin jos hän syn-
-ryisituhat-kertaaTnAltmannr-jonka-alkuperäinen^nimi-oli-Klaus^
Barbie, oli natsien gestapo-päällikkönä Lyonsissa, Ranskassa (mi.s-sä
hänet tunnetaan Lyonin pyövelin nimellä).
Hän myöntää palanneensa Ranskaan v. lOfiG ja laskeneensa
seppeleen kiduttamalla tappamansa vastarintaliikkeen johtajan
Jean Moulinin haudalle. Vastauksena kysymykseen että toimiko
hän katumuksesta (laskiessaan seppeleen kidutusuhrinsa Moulinin
haudalle) tämä SS-päällikkö sanoi: " E n , vaan ainoastaan siksi kun
Jean Moulin oli minun parhain viholliseni, kaikkein vaikeimmin kä­siteltävä
j a kaikkein arvokkain viholliseni.
Minä olen vakaumuksellinen natsi. Minä ihailin natsien kurin-pitomenetelmiä
j a minä olen ylpeä siitä,^«ttä olin Kolmannen valta­kunnan
asevoimien parhaan osan (myrskyjoukkojen) komentajana
j a jos minä syntyisin tuhat kertaa, minä menettelisin tuhannesti
samoin kuin ennenkin. — llutistieto. huhtik. 21 p. 1073.
iiiminiiiiimiiiimiiiniii
P E K I N G VÄÄRISTELEE
HISTORIAA, N I K O L A J EV
Moskova. — Neuvostoliiton ja .aikana vakiintuneen rajan kulku,
Kiinan välillä ei ole mitään alue- j ovat peräisin 1800-hivun iälkipuo-kysymystä,
kirjoittaa Kansain- |liskoIta. Ne laadittiin, kansainvä-välinen
Elämä-lehti neljännessä jlisen oikeuden vaalimustEn ja ;5en
ajan sppimuskäytännön mukäises-nuntaina
iltapäivällä ratki hauskan
näyleht^än "Kun lesket lempivät":
Valmisteluvaiheessa olevat suun­nitelmat
edellyttävät, että kokous­väelle
— niin edustajille kuin seu­raajillekin
— varataan, halvalla
hinnalla haaiilla ravitseva ateria
niin ettei kenenkään tarvitse läh­teä
ravintolaa etsimään. Tervetu­loa,
uiko- ja kotipaikkalaiset! ,
Linnakin:
Talvisota turha
Suomen talvisota oli suora­naista
seurausta siitä, että maan
kohtaloista niihin aikoihin vas-.
tuussa ollest miehet eivät olleet
kypsiä tehtäviinSäj=^sanoi kirjai­lija
Väinö Linna maanantaina
Norrköpingissä ilmestyväller
Folkbladct Östgöten lehdelle än--
tamassaan haastattelussa.
Ennen talvisotaa Suomen v a l -
lanpitäJElt pitivät Neuvostoliittoa
pääviholljsenaan, jatkoi Linna; So­tien
välisenä aikana harjoitettu
neuvostovastainen propaganda
johti siihen, että suomalaiset piti­vät
yhteistyötä Neuvostoliiton
kanssa täysin mahdottomana.
Hänen mielestään vain kaksi
.suomalaista poliitikkoa — J . K .
Paasikivi ja Mannerheim — pys­tyivät
näkemään tilanteen selvästi.
Linna sanoi kuitenkin vain Man­nerheimilla
olleen kylliksi arvovalr
taa voidakseen vaikuttaa yleiseen
mielipiteeseen. Hän sanoi uskovan-numerossaan,
jossa on julkaistu
F. Nikolajevin artikkeli sen joh­dosta,
että Kiinassa jatkuu ve-näläis-
kiinalaisten ja. neuvosto-liittolais-
kiinalaisten suhteiden
historian tosiasioiden vääristely.
tl, korostaa Nikolajsv. Niiden j u ­ridinen
voima on moitteeton ja si­tä
ei olo koskaan asetettu epäilyk-
.^•n alaiseksi aina tämän vuosisa­dan
20-luv»n puoliväiiin nsti. .Päin­vastoin,
tunnetaan aikuisia :;apauk-
;jia,. jolloin nimenomaan kiinalai-iinkimätöntä
Vuonna 1972 aluevaatimukset
tarjoiltiin, Pekingissä maantietssl-lisessa
pak, ,k auksessa, selityksinä ji nen osapuoli va•at i, .tair mokkaasti
surullisen kuuluisan "maailman­kartaston"
karttoihin. Nyt samat
vaatimukset esiintyvät jo uudessa
pakkauksessa, tällä kerralla his­toriallisessa,
toteaa kirjoittaja.
Mutta Pekingin propagandan ca-r:
opim.u3karttoTlT:i~mGTkityn
naisen raiaviivan
noudattamista.
Kansainväli n.-n E'ämä-lehde.s3a
julkaistun kirjoituksen laatija
osoittaa ]iikui3:n tosiasioin ja .isia-voitteet
pysyvät entisinä - vihan ! ^^^^-J^'" vakuuttavasti, että Venä-lietsominen
Kiinan väestössä suur­jän
työläiset ja neuvostohallitus
ta naapuriaan kohtaan, yritys häi­vyttää
kiinalaisten kasvavan pol­ven
mielistä muisto neuvostokan­san
jalosta avusta Kiinan työläi­sille
heidän pitkällisessä ja ras­kaassa
kamppailussaan kansallisen
ja sosiaalisen vapautumisensa puo­lesta
J a kansantalouden rakenta­misessa.
Maolaisten uusimpien historial­listen
"tutkimusten" ytimenä ovat
edelleen historiallista ja juridista
perustetta vailla olevat väitteet
"epätasa-arvoisista" sopimuksista,
jotka määrittelivät venäläis-ltiina-laisen
rajan. Nämä väitteet eiviit
muuten ole maolaisten itsensä
keksimiä. He ovat .saaneet ne pe­rinnöksi
20-luvun, kiinalaisilta mi­litaristeilta,
jatkaa kirjoittaja.
Sopimusasiakirjat, joissa määri­tellään
monien sukupolvien elämän
sa, että , sota olisi mahdollisesti
voitu vältitää, jos Mannerheim oli­si
pannut kaiken arvovaltansa pe­liin.
Haastattelussa Linna sanoi
olevansa presidentti Kekkosen
kanssa täysin samaa mieltä sii­tä,
että talvisota oli täysin tur­ha.
ehdottaessaan. Kiinan kanssa solr
mittujen cpätasa-arvoisten sopi-;
musten kumoamista..— eivät kos­kaan
ulottaneet ehdotusta koske­maan
vjnäläis-knnalaisia rajaso-pimusasiakirjoja
eikä -jiti. että K i i ­nalle
palautettaisiin alueita, jotka
on vajasopimusten mukaisesti tun­nustettu
kuuluviksi Venäjän kan­salle.
..
Pätemättömät :pohdiskchit alu-eista,,,
jotka Venäjä muka on
"anastanut" Kiinalta "epätasa-ar-voi5ten",
sonimu3ten,nojalla, ovat
tarpeen Pekingin johtajille into- .
liimojen lietsomiseksi 'keinotekoi­sesti
luodun ns. "Neuvostoliiton ja
Kiinan vä.iscn aluekysymyksen"
•ympäi-iilä ja "historialliseen perus­tan"
saamiseksi laittomille vaati­muksille
Neuvostoliiton alueisiin,
todetaan 'cirjoituksessa.
Todellisuudessa , e i , Neuvostolii­ton
ja Kiinan välillä ole mitään
aluekysymystä. Neuvostoliittolais-kiin,'
3laisen rajan määrittelevät ko­ko
pituudeltaan sopimukset, pöytä
kirjat, kuvaukset, kartat j a muut
voimassa olevat sopimusasiakirjat.
Nämä asiakirat säilyttävät täysin
juridisen voimansa ja niillä ei ole
mitään tekemistä epätasa-arvois-te.
nr.opimusten kanssa.
PÄIVÄN PAKINA
S Y N T Y M Ä ­P
Ä I V IÄ
Matti Varila, Vancouver,_B. C.
täyttää maanantaina, huhtikuun
30 pnä 71 vuotta.
Maiju Wäisänen, Sacramento,
Calif., USA täyttää toristaina' tou­kokuun
3 pnä 80 vuotta.
Erkki Randall, Toronto,. Ont.
täyttää torstaina, toukokuun 3
pnä 87 vuotta.
Valpas Järvinen, Thynder Bay,
Ont. täyttää lauantaina, touko­kuun
6 pnä 74 vuotia.
taiida Poikkimäki, Beavei: Lake,
Ont täyttää lauantaina, touko­kuun
& pnä 83 vuotta.
Heiiio Londi, Ctonhaught, Ont.
täyttää lauantaina, totikokuun 5
vuotta.
.sukulaisten ja ttittar
KALAJUTTU - JA HINTAVALHE
Viime viikolla oli eräässä to-rontolaisessa
päivälehdessä suu­rin
• otsikoin ja kuvin varustettu
tarina luvattomasta kalastukses­ta.
Meille selitettiin, että • eräs
miekkonen oli poikiensa kanssa
pyytänyt luvattomasti kutupai­kalta
kuhia j a jättänyt sitten i l ­man
tarvittavaa virkamerkkiä o l ­leen
riistanvartijan tielle ruikut­tamaan
^näyttämättä mitä hä­nen
ajokkinsa tavaraosastossa
oli.
Rwianlainen juttu. Kyllä k a ­lojen
pitäisi saada rauhassa k u ­tea,
siitä kaiketi olemme yksimie­lisiä,
Mutta sitten kun ruvetaan pu­humaan
kalan hinnasta j a siitä,
kuka siinä jupakassa pitemmän
lohta. Siitä kirjoitettiin .liiloin
pitkään j a leveästi, korostaen voi
makkaasti kalastajien huippukor­keita
tuloja;
Mainitsematta jätettiin se to­siasia,
että tällaista "Pietarin
saalista" ei tule kalastajille juuri
muuta kuin kerran elinkautena.
Sitäpaitsi kalliit veneet, kalastus-laitteet
j a muut veivät osansa
saaliista. Mutta kukaan ei halua­kaan
kieltää; etteikö näiden mies-,
ten yhdentoista _päivän aikana
saama.a2,000,000 paunan Saalis
oHut poikkeuksellisen hyvä. K a ­lastajat
saivat tästä lohisaaliis­taan
17 senttiä paunalta eli yh­teensä
$2,040,000 — eli $4,080
kutakin kalastajaa kohti.
super-ketjukaupan keskinkertai­set
hinnat Olivat: jäädytettynä
$1.59 pauna (kalastajat saivat
17 senttiä paunalta), valmiiksi
palottuna $1.69 pauna j a kannu-tettuna
3,'i unssia 40 senttiä,
7^'* unssia 82 senttiä.
Yksinkertainen laskuesimerkki
osoittaa, että kalastajat saivat
$1.70 kymmenen paunan kalasta,
mutta super-lketjukaupat saivat
peräti • $17.90 samasta kalasta!
Tähän 'sisältyy tietenkin_vähän
työ- j ^ kuljetuspalkkaa — asian­tuntijoiden
mukaan eihkä $2—$3
kalaa kohti, mutta se jiUtti vielä­kin
voitoksi $10.00 jokaista kym­menen
pa,unan kalaa kohti.
Kun voitokisl' tulee $10 jcCcai-Tässä
yhteydessä tulee kuvaan sesta jäädytetystä kalasta (mi -
tikun vetää, niin silloin taitavat eräitä suuria ketjukauppoja. An- ^^^^^ ^^'^^^ käsittelyn kor-mielipiteet
jakaantua aina sön taen kohtuullisen ajan näiden ka- taukseksi ketjukaupoille $7.90
lojen pääsylle markkinapaikoille, välittäjä-asian
johdosta suoritettiin tutki- 3^*:*^"^
muksia Ottawan alueella i i i k e n - j/T^^
nöivän kötaien ketjukäupah hin- '^^^^^J'»*»: s^^^^^^
noista (Dominion, .Loblaws - vain $2,040,000, eli $4.080 mles-
" h v i T A i i v ttho Jo , •:';tÄ'kdhti!-' '-'y']- '•.•f:;,/-,::
mukaan, "kenen lehmä on ojas­sa"
_ ja kenen puolella kunkin
myötätunto on, joko aiheelliaeati
tai muuterf vain ilman aikojaan
isoisten yllytyksestä.
Huomiomme kiintyi uudelleen
sin kannu 37 sentin hinnalla an­taa
välittäjäliikkeelle 10 paunan
kalasta $17 hinnan eli peräti 10.8
senttiä unssilta.
Kannutuksen yhteydessä tulee
kalaan vettä, kuten jäädytettäes-säkin
ja sitäpaitsi kalat kannute-taan
ruotolneen j a nahkoineen.
. Sellaiset laitokset kuin George
Wcston Ltd., mikä omistaa Bri­tish
Columbia Packersin kalan-,
osto- ja kannutuslaitoksineen, voL :
käsitellä sellaisen kalamäärän,
mitä Nitnatista saatiin kokonaan
oman järjestökoneistonsa puit­teissa,
hankkien voittoa joka eri
vaiheessa tuotteen kulkiessa ka­lastajalta
kuluttajalle asti.
Toisaalta suuret ketjukaupat
ovat Ontariossa julkairseet päivä,
lehdissä suuria ja kalliita ilmoi­tuksia
väittäen, että yhden pro­sentin
voittoa pidetään normaa-
-lina- mille tahansa ruokatavaral-.
Ie.
E i voida olla aprikoimatta, sa­noo
mainittu kirjoittaja, että min­kälainen
kalajuttu se (yhden
prosentin normaälivoitto) on, kun
tuote (kalat) joista maksettiin
alunperin $2,040,000, myytiin
$19,000,000 ylittävällä hinnalla?
Sanotaan, että "kalavalheista
by golly the price ia r i ght " , ^ ei joudu helvettiin^'.'mutta työ-siihen
tosiasiaan kun Vancouve- ja Steinbergs). Kun osa Iästä Kun kalaa kannutetaan tulos iästä on olla sMlaisossa "taivaas-rin
saaren noin 600 kalastajaa sai suursaaliista myytiin • nopeasti • jää > pemaoleriiukseltkan samak- aa" mistä auurmononolien voitto-vimie
man^kuussa NItnat jär: jäädytettynä ja toinen kän- si. Riittää Kenneth R. Robinson ja aalaiievat ^^S^^tävä " t -
vesta yl,dento5siä,^päiyän aik^^ hintojen ,tarCtkaiW Cfthftdiän • Labour-nimisessä pif- selleen tyyssiiann
peräti 12,000,000 paunaa hyvää huomioltim molemmat. Kolinen teäasä lehdessä, vaikka 3% ,uns- M'KKään säkoura.