Vapaus, April 9, 1964

              Sivu 2 Torstaina, liuhtik. 9 p. — Thursday, April 9, 1964
VAPAUS INDEPENDENT LABOB ORGAN
G F KIN N IS H C A NA DIA NS
( L I B E R T Y ) Estiiblislieil Nov. G. lun -
Edilor: W. Hklimcl • Manager: K. Suksi
ToKlJlumo: Office «7'l-42(i4 — Kdilorial 674-4265
Publishcd tlirice \vcrklv: Tticschiys. Thiinsdays and Saturdays by Vapaus
Publisliing Co, LId . lbö-l()2 Klm St. \ V i \ s l . Siidbuiy, Oniario, Canada.
M a i i i n y : address: Box 6a
AdverU.sii)!; laio.'-. iip(>ii applicalioii, translatious free of charge.
Autliörized as seamd dii.^^.s mail by th'- Post orficc Department, Ottawa,
and lor ijaymoiit ot postane in cash:
M..bo.c„HeCANADIÄNIlANGUAGEIPRESS
TII-AHSIIINNAT
Canadassa: 1 vk. $U.UO. 6 kk. J-VTfi IJyAis.-^a
3 kk. 2.73 buoiiu-s.sa:
1 vk. $10.00 6 kk. $5.25
I vk. 10.50 6 kk. 5.75
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
»I • — . • tl-'. »»• _..••«».
Väin» Kosoiien, Scarboroiiglv;
Onl., tiiyttäji maanantaina, luihti-kuun
13 päivänä 70 vuolta.
Ylidymme sukulaisten ja tntla-vain
onnontoivoliiksiin.
• X !
ITeidän ja meidän!
• « • «•,1
TiHuuins. — Mr.—ja mrs. A l l : .n
Korkoia. Maratlionista, Onl.j olivat
täällä Allanin vaniiempien luona
pääsi^ijSlonina vieltämä.ssä. Myös
heidän nuori n e i l i n s ä ; i 3 kuukauden
ikäinen Lori-lyllönsä, oli autokyy.-
liä ottamassa l'ylijois-Onta:ion raik­kaassa
ilmastossa noin 700 mailin
maikalla.
Mr. ja nirs. Eero Kalliosta on
nyt tullut mummoja vaari. Heidän
tyttärelleen .syntyi terve tyltö. Nuo­ripari
asuu Soussa. O.L.
KJrieltä
AIKANSA KUTAKIN
— MUTA i:i i:M;:\irAA
. "On .'^uuii't joukot
maailmassa; varsinkin
Quebecin konferenssin jälkeen
Qucbec.ii) kanpvvngissa luiin viikko sitten pidelty liitto
ja niaakunlahaHiUj.<^lcn kontcronssi korosti uudelleen siiii to­siasiaa^,
että Canackis:sa o n kchiltymässä vakavaa laatua ole­va
pcrustuslaiilinon kfii.si. .
Ja vaikka nämä kriisin oireet näkyviit monenlaisina osa-eli
lyhyen lähiainven vaatimuksina, esimerkiksi Quebecin
piiäminisleri Jeaii Lc.=:aycn \aalimuksina, että on lopetettava
son maakunnan ja liittohallituksen väliset yhteiset edesolta-miset,
kuten työiiömyysavustus, sokeiden ja työkyvytlöniieir
eläkkeet, vanluiudenavusliikset y.m.s.," niin kaiken tämän ta-
• kana on kuitcnkiii pcru.^kysymys: eni(lantila.'sen ja ranska­laisen
Canadaiv väliset suhteet. Jos ei tätä perusongelmaa
saadiv ralkai.suiksi. silloin ei saada meidän käsittääksemme
ratkaistuusi ketään tyydyliävällä tavalla lyhyenkään tähtäi-
, mon olvjeimakysynn ksiii:
Tällä polijaiUi,katsoen on ilmeistä, että Quebecin konfe­renssi
ci rjikai.-^sul mitään. Parliaassa tapauksessa voidaan
sanoa, oilä sicIiä sa:;lii;i työnnetyksi vähäksi aika hyllylle
ne kysymykscL jDlka lieija.sta\-at maassamme nyt kehittyvää
.'pcrListuslaillisla l••l•!is^ä.
Tv>isMv^.-;u(.>cn. CaiUHkni iiillovallio o n vaarassa ja voi ha:
jotakin onnen kinn ciidi/nme viettää liittovaltion perustami­sen
U)0-\-uoi:sji:inaa vuonna I9ö7.,
Meiclaii ! e r ; i n n n i c lukouliiu niihin hyvää tarkoittaviin
eanadalai^i.a j o i K a katsovat vakaumustensa perusteella, että
maar.ini.t:> pi!.sto;r,nu:v ji)ko kahdeksi tai useammaksi • erilli­seksi
\a]i;(.'k.>! Cl u u i i a i . s i nv.iään, yaan aiheuttaisi lisää vai­keuksia
IJ iin r;:nska la i.sciic kuin (•nL^lantilaisellekin Canada 1-
le. Täniär. vuoksi tr!;si niiek\stämme tehtävä kaikki nrahdol-
Ijnen Ca.-iadaii iii!.li>\all;o.'i .Näilyltämiseksi Ja edelleen lujit-
. tamiseksi.-.
.Multa muMcl • \-,-;r()Vi!aval merkit viittaavat siihen, erlii
Canadan hitiovaliio oi säily (.-ikä kestä nykyisillä perusteilla,
sillä ran:>kala!;;c.n Canrala --- Quebec — ei kerta: kaikkiaan
^y.vdy etiiiä '•JajjsipiiuluM"" asemaan — eikä en.qlantilai.sclla
CanadalUi o!f.- iiiiMn niilaäii oikeutta i)itää ranskalaista Ca­nada
alisletll.^^^a ja SDrictussa asemassa.
Vaslikäan paallynyt ;Quebccin kon.i"eren.ssi oli myös uusi
esimerkki siila. eli ii näin on asia. Canadan liittovaltion säi­lyttäminen
vaalii siis. dulollomasli sitä. että ranskalainen
Canada — Quebec - r - lunmistelaan sekä sanoissa että teoissa
tasa-arvoiseksi kansaksi en^^Iantilaisen Canadan - - Canadan
yhdeksän maakiintian linnalla. I/iitlohallitus voidaan säilyt-
: tää yhteiseksi" hyväksi vain silloin, jos ranskalaiselle. Cana:
dalle niyönneiään Uiydellinen itsemääräämisoikeus,.aina en^
lantilaiscsla.Gan:ida.sla eroamiseen asti. Tällainen järjestely
voidaan käsittääksenmie telidä vain siten, että kirjoitetaan
Canadan peruslu.slaki alusia pitäen uudelleen. Kuten tiede­tään,
nyk\inen. pcruslnsiakimme, BNA-laki. on laadittu Lon­toossa
En,:^iannissa. .Se on historialli.scsti puhuen"voittajan"
sanelema peru;>tu.s!aki. mikäli on ran.skalainen Canada ky­symyksessä,
vaikka !j.\'A-laissa tunnu.sletaankin vissiin ra­jaan
saakka,.cUä C)aelK.'e on .erilainen, kuin ovat Canadan •
muut maakunnat;
Jos Can;ida.'-,;-.a laadittaisiin liillovaltion satavuotisjuiilia
valmisteltaes.sa uusi. "kolitekoineir' perustuslaki, jf)ka lun- | sijoituksilleen,
nustaa teoriassa ja käyta.niössa ranskalaisen ja englantilai­sen
Canadan lasa.-arvoi.suuden, silloin voitaisiin katsoa luot-tamuk.
sclla tulevaisuuteen ja olla varmoja., siitä, eitä liitto­valtiomme.
OI hajoa, vaan voimistuu veljellisen tasa-arvoi-suuden
perusteolla.
Meidän lohlemme ei iiyväksy eikä avusta millään tavoin
Quebecin separali.sli.sia liikettä: Me u.skomme. että kansallis-henkinen
.separatistinen liike veisi Quebecin ojasta allikko(;n..
..Mutta sepa r a t i.sji non liike kasva a j a voi mistu u Quebecissa,
ellei englantilainen Canada ota huomioon ranskalaisen Cana­dan
oikeuteltuja vaatimuksia ja tunnustaa sille täydellistä
tasa-arvoisuutta englantilaisen Canadan rinnalla.
Separatistisia liikettä ei siis voida vastustaa, »^ikä lyödii
"vanhojen kaav(;jen" puitteissa. Päinvastoin on tunnustetta­va
ne syyt, mitkä separatistista liikettä ja ranskalai.scn Ca­nadan
kansanjoukkojen tyytymättömyyttä kasvattavat, jo.s
: mielitään- liitlovaliio säilyttää.
. . Kuten san(,'ttu, Quebecin konleren.ssi ei ratkaissut mi­tään,
joskin on m y ö n n e t t ä v ä , että pahempaankin erimieli­syyteen
olisi siellä voitu ajautua..Tämän konferenssin saama
"vesi])erä" on käsittääks(;mme uutena varoituksena siitä, että
Canadassa on ryhdyttävä omien kansallisetujemme vuoksi
pikamar.ssis.sa tutkimaan keinoja, miten saadaan perustus­lakiimme
sellaiset viii ttilmätlömät muutokset, jotka takaa­vat
ranskalaisen ja (;nglantilaisen Canadan täydellisen tasa-ai-
voisuuden liittovaltion puitteissa. Siihen suuntaan toimien
ja ainoa.sia;in siten — voimme me. osaltamme auttaa se­paratismin
tappiolle saattaniista sekä liittovaltion säilymistä
ja lujillunii.sla. - >
"PELON ILMAPIIRI..." MENNEISYYTTÄ
Suömen-N-BitOÄ ystävyyssopimuksen
suuri IS^VuolisjuhlaH^singissä
Helsinki. — EdttJihi aiVftlkiiiiaksI ja ittMavaksi: niu<wh»st<ii suninn»-
(aina iltapiiivällii Helsingin yliopiston kauniissa konscrtiisulissa pidelty
Suonion ja Neuvostoliiton ystävyys-, yhteistyö- ja avunanto.sopimnksen
IG. vuosijulila. Tasavallan presidentti ja rouva Kekkonen kunnioittivat
(ilaismttta. Läsnä -oH myös Suomeen vierailulle saaiHuiut Latvian sosialis­tisen
neuvostotasavallan korkoimnian neuvoston puheenjohtaja 1'. 1. Va-leskain
ja prof. N. N. Zhufcov. Arvovaltaiseen kutsuvierasylcisöön kuu- i
hiivat myös pääministeri Reino K. Lehto, ulkoministeri ja rouva llallaina,
opetusministeri ja rouva Oittinen ja rouya Zaharov, ministerineuvos rou­va
Krekoleii, Hsenicii «ilMHiHmlen «dustajien päälliköt rouvineen, Suomi
—N<'uvostoIiittoTS<Mirali pnheetijohtaja Göran von Kosdorff ja seuran
kesktisjohtoKutitfvan |^'sciifa sekö ttitii ta arvovaUai^
Tasavallan presidentin ja rouva
Ktkko.scn saavuttua IlelsiTigin kau­punginorkesterin
yhtye johtajanaan
Aarre Hemming soitti Suomen kan­sallislaulun
ja Neuvostoliiton hym­n
i n .sekä alkusoiton Glinkan oopiic-rasta
Ruslnn ja Ljudmila.
SUOMI ON TIETOINEN
ASEMASTAAN
.Juhlapuheen piti opctusministci-i
Keino Oittinen, joka käsitteli Suo­men
ja Neuvostoliiton välisten suh-kri.
stityitä
rauta- ja
I bainboo verkon lakana, kenelle .Ju-i
mal.in kaii|)iinki ei ole niikään iniei-
• lä lylsislyttävii opin mi vaan joka
I päiväiiii-n iiinoilns heidän taiste.
, fitssaan soiloa. D . I I I C I I ; ; ja aiili Kris-
| . i i k . s i : n voimia vastaan.''
I .. Krii.s loiontol.-iineii |)appismies
j aivan iuljakkoin kirjoillj tiiiin aivan
I tc.sis.saaii.ilän larkoilti sillii tiiiten
! km sitä. ttlii kristinuskoon pi-ruslu.
i \ at toimintamtio.ot, iiskomiiksel ja
I t;ivoitleol ovat niitä mitkii näyllä-
\ äl Mia;iliina 11 kair-;oille -tietii parem­paan
eliimään. hyvinvointiin ja lasa
verlaisuiitcen. -
: Krä.s toinen "laivaan luotsi" on
kyliäkin sanonut, e t t ä jos joku lii­kemies,
sanoo hänelle, eitä hän nou­dattaa
Viiorisaaiiiaa hänen liikkeen­sä
joh(Io.ssa ja ohjauksessa, n i i n h ä n,
u.skoo. että tinuä liikemies ei ym- :
niiiirii Viioii.saainaa.. .Muunmuassa
h ä n saiioreltii ,se on .todennäköistä ;
! että se on maluioton johtaa liikel-i
tään ja elää elämiiäiisä viiorisaar-i
lian, kyinineiUMi kiiskyn j a kultaisten
i säiinijjen |)iiineissa.
! Mikä on todellisuus. .Suuri, vapaa
I ja kri-stilliiieii .-Xmerikka ei anna
j apua m m sanotuille alikehillyneille
Imaille ellei .silli rahaa-inikii hiovii-telaan,
niille sijoiteta kapitalistisiin \
liike ja teollisiiusl.iitoksiin. /Vmeri- '
kan lahamieliet haluavat hvvän ko-:
Kuvaavana, tapauksena niinsano­tun
ahkehiltyneenmaan kohlalosla
on e.sinieikiksi iiiti.i, joka oli hellien
h i i l l i l ä i s l en kristillisten kapitalis
tien huolenpidon alaisena. Seuraa-
I vassa on oh; Dundee hampputyöläis^
I Ien unioii lähetyksen raportista v.
j 192.') kun he palasivat Intian inat,
I kaitaan: "Kun vararahasto ja voitot.
I laskela;ni yhteen niin osakkeiden
I omistajien kokonaisvoitto kymme
i nessa vuode.ssa 1J)1.5—lf»24 ) saavut­etta
Suomeii ja itäisen n.-iapuriii
Iccskeisct suhteet ovid nyt iiiidella
pohjalla. ^^ '
Se pelon ilmapiiri, joka syiinylti
epä 1 uliloja ' j ä pako11 i , varust :u1111-
maan pahimman val•a*-i^f-kuu!uu jo
nionhcisyy teen, sill ii . m e i cl ii n aika-1
namme ei ole enäii niitä poliillisia '
tekijöilii jotka ennen olivat sen iii^ |
heena.' : ;. . • . , : I
Puhuja lausui, että itsenäinen j a!
ankaran iilkopoliitlisen kouliiii kiiy |
nyt Suomi on elävästi tietoinen ase- •
teiden kehitystä. Hän totesi, että jmaslaan ja noudattamiinsa ulkopoli-^
•nykyisten, olcsuhteiden kiihkoton i i i i k a n merkityksestä Uirvallisuuten-'
ja asiallinen tarkastelu osoittaa, ! s;i ja koskcmallommilensa kannalta.'
! Edelleen puhuja totesi., että .SiiOr
: inessa tunnetaan voimakasta halua
j vhteyksion Iiioini.socii Neuvo.stolji^
} 1.00n; sitä esiinlyy kaikilla lalioitla:
! Hankaluuden muodostaa kuifenkiir
: kielitaidon puute. Kiinnostus venä-
' iiin kieleen on kiiitr-iikin kasvaiiiil. •
pllelsinyiii ylioiiislo-^sa. veiiä.iäii opis y
i iveli!vien yliopj)naideii iiiiiärä : un
i kasvanut. .()n niyö^i /päiisty siilien, ;
eitä mone.ssa kotilossa voidaan ve •
niijää lukea ns. kolinaiiteiia pakoHi ^
senii kielenä. Kaikkiaan .hi(.^taiii,t,.ye;
näjiiä 20 dppikouhissa j;i opiskeli
joita on noin ?)()(! ,Noin ."lO Iviivaen-
,opis(o.ssa hikee venäjäii.I.')()() opis |
kelijaa. Kehitys On . e l i k i i , hidast;i,
mutta se on selvästi. hav;>ittavissa;
sanoi puhuja.
Lopuksi fplihujalaiisui: '•Viiosir; •
tain: vieteltävät Su()ni(Mi ja Ni-iivos^
toliiioiv ystävyys- ja aviiiKHiKisopi
Mitä muut sanovat
MIST.t N.AVTKLM.itJHIILlSTA
E;i haliai puhua koko fcsUvaali-li~:
nmi-:ta. enkii ok^ siihen pälevji-
Isiian. mutta ..kun kchoitettiln luo-m-
iaii julki inioltpUeet min .sanon cn-
Nik.sikin: K:Uos vililyi.sii.stii viikon-vmlileesla.
, .Ja nyt toivon, että kukaan ei pa-lia.
stii Oes tanan. eitä kaikista va.s-iw:<.'
ist,T huolim.nUa olisi klinmtctiä-vri
en^mmiin huomlot.i sekä cncnir
Mian iKirkiMava ja harjoitettava nay-lelmiii.
joita tullaan pitktcn matko-
RTi takaa csiltamaiui silloin kim on
trstivaalil kysymyk.ses.sä. — .Muisiii-kanminc.
oUä se on kunnin kysy my."--.
Yksi pucli. jclion mieioni tekisi ka­jota,
oir vaikeutta ja suuria liarkin-lak.
vkya ky.syva loppusclvlttely, joka
lottji puhuen ei. kaskaan tule k;uk-kia
tyydyttämään, vaikka sen kuin­ka
oikvudcnmukaiscstl kocttai.si teli»
dä. •
Mielostani nayttamöiliimmc ja
siclla nayl t;imotaitoaan kartuttaneet
lienkilol. Joista- u.scat jo. naullival,
:>lijaajalle .'•iionija etuisuuksia ja ar-vonantfja.
pitäisi festivaaliarvoslc-
!u^:^;i kokonaan sivuuttaa kyseen ol­it
.v;vi parhaasta näyttelijästä kuin
myös parhaalle avustajalle, suodusta
hr.cmionosoiluk.^-esta. !
Mutta .«^en .sijaan pilaisi vnkoi.scsli--
kiinnUtita huomiota niihin nuoriin. '
J;)rta meillu on toivoa: ja jotka eläy- :
tyvat. o.saansa vahai.scsta nayltami)- •
kokemuksestaan huolimalla kiilosla •
an.-Jait.sevalla tavalla.
Jo.s nama kaikki .seikat voitaisi;!);
lir-;mK)ida olisi fcstivaalilyö hcdel-!
inankkaampi tulevaisuutta siimalla !
inlaen.. Ehkä silloin .säiistyisi joku j
l)ar)5aan.sa yrittänyt pienen pieneltä |
katkeruuden tunteolta. i
En suinkaan halua missään nimcs- i
.'•a koioslaa. ellä vanhemmat nayttc-1
lijät pitäisi sivuuttaa festivaalien)
muk.se.n juhlat palauttavat meidän
mielimme latihallis-cn rinnakkais­elon
.suuren arvon ja välttämättö­myyden
toimia määrätietoisesti sen
pdellylystcn vahvistamiseksi ja lu-jiltamisoksi.
Tässä tyiissii me olem­me
hyvällä alulla. Olemme luoneet
arjjanisaation ja olennne saaneet jo
moniin toimintamuotoihin tiettyä
jatkuvuutta. Meidän on syytii (oiyoa,
että .sen luottamuksen ja hyvän tah­don
henki, joka nykyisin lyö lei-in.-
msa kaikkiin Suomen ja Neuvos­toliiton
keskinäisiin suhteisiin on
vahvistuva ja Jujiltuva. Toivott;ivas-li
epäluulon viimeiset rippeet hä
viävät, kun kansamme kaikki piirit
täysin hyväksymänsä virallisen ul­kopolitiikan
hen,t>,e4tjnukaisesti päii-sevät
mukaan työhön, jolla rakenno-laan
vslävvyttä maittemme välille
- ' « l i i - • '
j,'i. samalla lujitetaan rauhan kan-
.'-ainviilisiä edellytyksiä.
S i l l e i i kuultiin viulutaiteilija
l-eniiarl Koskisen ja kaupungin or­kesterin
yhtyeen soitt.-iniana neelho- j
vellin ItoiH.-inssi F-duuri viululle ja i
orkesterille. i
• ••• -
SOIMMIS VAHVISTI
Y S I A V Y V I T A M M E !
.liihl;in toisen puheen piti Latvian •
sosi.-iiislisen neuvostotasavallan kor-!
keimman neuvoston puheenjohtaja |
I'. I. Valeskaln. Puheessaan hän to-'
• ''si. eitä- vuoden l.')4f5 .sopimus \';\h-:
visli kahden naai)urivaltion Neuvos- i
loliiton ja Suomen ystävyyden. -Pä-;
mii .sopimus vaikuttaa hyvien naa.i
pmuiissiililoiden suotuisaan kehi­tykseen.
Maillemme välisen ystä-i
vvydcn kehittämisessä on Suomi— i
Neuvostoliitto ja . Neiivostoliillo - '
.Suomi seurojen . lyö ensiarvoisen i
'.äikcä.
.1'uluija totesi e t t ä iVeuyosloliitos- ••
'a on (itellu Ivydylyksellä v;ista;in :
!as;ivall;in i)i-esi(l:>ntm .1^. K. Kekko- i
si'n ,:\;islaiis i)iiäii)inisleri Nikila
Itrii.shlshevin.kaikille kansoille o.soi-.
lelluun velooniiikscen.-ilue- ja raja
iiiistOKMi ratkaisenn.seksi. laulian-
|>!llal^l^ k<'iiioin.
ns»
NIXON MENISI SOITELLEN ATOMISOTAHAN: . iSU
Taipei. — (AP) ---Fprmosassa vieraileva Richard M. Nixon sflnöl J*J
inaananlaina uskovansa kenraali Douglas MacArfhuril» Koreaa sodan äi- «h»
kana esittämien periaatteiden <atomiSOdan aloillaiftjllpn Kftliaa vasta:!)^ *5
- - V ) so))ivan Etelä-Vietnamiin. i^
'Entinen (USAn) varapresidentti sanoi kirjeenvaihtajille, että k.U: 22
kaan ei voi .sanoa, mitä olisi tapahtunut, jos kenraali MacArthurin ehdo­tukset
olisi toteutettu siinä (Korean) sodassa, "mutta minä olin ytet •.
nii.slä, jotka uskoivat silloin että hänen periaatteensa — voitolla el y ^ , ^*
olla korviketta — oli oikea." — Uutistieto, huhtik. 8 pnä.
o
LIIAN 1'AiJON ASEISTAKIISIJNTAA?
(leneve. — Britannia sanoi tänään, että Neuvostoliiton draaraallisct;
mutia cpäicaliset ehdotukset ehkäisevät sopimukseen pääsyä aseistacHr.,
Kunnassa. . : • ' . ; ' • - ,
Urilannian valtiosihteeri Peter Thomas «rvosteli 17 vallan aseista-liisuntakonferenssissä
Neuvostoliiton yrityksiä liikakuormittaa aseist^/i
riisunta ensimmäisessä vaiheessa. ^ •; i"„
Mr. Thomas viittasi Mo.skovan suunnitelmaan, jonka mukaan, riiiltel'
kaikki ydinaseet ja 'M) prosenttia tavalli-sesta-aseistuksesta tulisi romtftf-;''
leluksi ensimmäisen; 18-kuukautisenvaiheen_aikana. ' ,
Niin suuri.suiinlainen (aseiden) hävitys "olisi liian suuri riittävlifir'''
tarkkailua varten niin lyhyessä ajassa, j a mikä tärkeintä luottamuksen
kehittämiseksi valtojen kesken", sanoi Britannian valtuutettu. — Niew;'' '"
York Timesin uutinen huhtik. 8 pnä. ,
O
ONKO ELÄKE SIVUSEIKKA? . ;
.Mikä l.irkoilus on maksullisella eläkejärjestelmällä? Onko tarköitäs'' "
varata kansalaisille heidän tulojaan vastaava eläke? Vai onko tarkoitus • ;
hankkia liallitusten käyttöön suuria sijoitusrahastoja?
On vi.ssejä merkkejä siitä, että maakuntahallitukset —- erikoiseSH ' .
Ontario ja Oiiehee — tutkivat nyt eläkesuunnitelmia paremminkin sIKä-'-•
pohj.illa. kuinka faiuria sijoitusrahastoja siten saadaan kerätyksi, eÄ8'" ' y.
sillä pohj.illa: minkälainen eläke saataisiin; Se näyttää olevan syynä sii-'- '
hen, miksi (^uei)ee on päättänyt perustaa oman eläkesuunnitelmansa sch"
sijaan, että se yhtyisi liittohallituksen ehdottamaan Canadan eläkesuun- '".
nitelmiian. Se niivltää olevan syynä siihen,, miksi Ontario harkitsee sa­manlaista
siiunnitelm;ia . . . . '
Pääministeri .John liobartsin täyl.vy harkita näitä seikkoja ratkafe- "
lessaan. liittyykö Ontario Canadan eläkcsuunnitelmaan. tai.el. Pääteld- "
jänä on . . . e i se, pallonko .=aadaan pääomia maakuntahallituksen käyt- •'
liiön. vaan kuinka paljon voidaan ja kuinka monelle jakaa turvallisesti,
eläkettä . . . ICIäke^^iiunnitelman päätarkoituksena on eläkkeen varaafnl-n
e n . - - ( I l o b e and .Mail, Toronto.
•!!!|!i;il||'illllli|l!.i;illii!lllllllllllll!!I!ililllllll!:
KUUBAN SAARTO NYT
HANKALIN USA:LLE
tnhninnoi.v-a. Eniian t.T!-;i Ile paii:-
vai-riiiV.-yViiViil.". oi h. hyvin'-; m "1 arkea--
i i ä . apiiiK i v;ij!ankin .sviriiifnkii'lis).s.-a
naytclmi.'-sa hcilli- y' : p i v i c i i . lo.skus'
vaikcidrnknr h c i i k i l o i i a h i i K i r . ! ! c^i-lykses^-
ä.
. Mi::ta . alk;iiumnc Kiilinii lakfi,- (Mt:i
iie r>it-liiv;ii ...siirtiiii j-saji^ii- .v!-i!iNi''ii
tuoman kokemiissarjan pertisieilki.
Ja chkai)a nuorena sa:iilul jjalkiniioi. .
muorio.s.sa niissu lahan.'-a, ov;il kan­nustaneet
hcltd luonnonomaisU-ii I
lahjojensa apuna siilvn nutun lie :
tanakin paivana naytianiolla kiitet-l,
Tva.sti kvki'nrv:i!.
Siis kuniiaikcli.in-. rakciilaiiiiii;.'!!.
s;ui;)innko incnnccii vMiparilli\ n
tuota/.tou-()t!ava;i liilosla naylcliin-
(estivaalien. ,(>llc.'-sa . kv.\vn)yk.sc.^.s;i
(Tav;illl.';"t luiylelinal ilaisuiidcl (iv:i!
ky."-yinys aivan '.iik.sceii.i
. ••Annanini.e .^'iis ;irv,-:i. J;I tuiiiiii^iuk- ;
s"n festivaale^sa iiiiUo. i!iill;i on l u -
levai.sini<r toiveiiifon edcs'>n );i• joi:-.;;i
pursun claiiian inno:-tuitavaa viiiiiia.i
naytt.ämi)t.y()ta kuiltaan. .Silloin ehka-olemme
oikt-alla : i l e l h i Ir.sliv;iali'ih;'!
ja t.ulevai.suul.eii iiaii(li'n.
. Ja edelleen..IOnims-;iaiil:ipai;k'-('.-;-
.sa halua aharvioirla ylicii-ii aiv()'--tc-'
Iijan vaikeat;i tyota, miitla .si((cnk;:! •
iijatcltuani asia loiv:)n, e lM palattai­siin
jos suinkin on inalulolli.^-ia en­tiseen;
omasta : joiiknsla valittuiin'
kaksi Lal k')l!ni.' hoiikiloa. k;iMl.lavaa- .i
arvo.slelulaul;ikuiUaaii. . ' .
; — • Y k s i ' J o u k o l l a : ..
-: O i i l . i i i o n It-.inspoilliniinisteriiis-tä
1)11 itinoitettii, että vuodelle 196r)
onliiiioiaise! :iii!oitijal sa;ivat vii-i
i k k .iiniinät iiiinieroiaatat. .NMissä
tulee ol.eni;ian v;ilkoisel numeroi si­nisellä
pohjalla:
(ieneve. — Kuuijan teollisuus:
ministeri Ernesto Guevara lei­masi
epäonnistuneeksi Yhdysval­tain
toimenpiteen boikotoida Kuu­ban
kauppaa.
— Se aihenlli meille aluksi mel-viliroshtniuii
.»•"ankarin''
Vyylliiyydcn tininc vei
niielicMi taas vankilaan
Claude liatlierly on taas van­kilassa.
'
^'hdv^vailaill entinen majuri,
jok:i johti atomi|iiMnniiliyökkäys
lä lliroshiiuaa vaslaan. van<4it^
tiili fiiaaliskuiin II päivänä kah-
(!''ksaniieii kerran, syytettynä
iriiini O.dveslonin kau})an ryiis
tiistii Te.vasissa. Pidättäessä Iiii-ludlii
«li Irikkipyssy.
Sodan - aikana saamansa syyl-lisyystiiiiiie
on ajanut Eatherlyn
aikaiseiiiir in seitsemän kertaa.
\aiikitaaii ja useita kertoja mie­lenvikaisien
paranfoloiilin. \'h-
(len rikoksensa jälkeen hän sa­noi:
"liirosiiiinassa kuoli iiiinuii
lakiani ]00,()(IO ihmistit . . . siksi
kun minä annoin komennuksen."
Katherly ci ole rikossarjansa
y h t e y d e s s ä loukannut ketään, ja
näyttää sillä, että suunnittelee
rikoksensa kiinni joutuakseen.
— l'Utistielo. National Guardian.
ulkoasiainvaliokunnan puhecnjohtä^
jan senaattori VVilliam Fulbriglitih
lausuntoa, jossa tämä kehotti Wash;'
ingtoriin hallitusta omaksumaani
realistisemman asenteen Kuubä'^
kohtaan.
koisesli liuolla, mutta o l e m m a n y t . - , " F"lh'ightin lausunnosta ilmchV
ehkä Yhdysvaltain yleinen miplipir
etti
voiitaneel kaikki siitä aiheutuneet
vaikeudet erityisesti sosialisti­mailta
saamamme avun ansiosta,
lioikotti aiheuttaa meille nykyi­sin
vain vähäisiä epämukavuuk­sia,
Jota va.stoin sc aiheuttaa Yh­dysvalloille
itselleen huolta —
erityisesti sen suhteissa liittolai­siinsa,
totesi Guevara lehdislövas-laaiiolollaan.
dc. Kuitenkin on todettava
Dean Rusk on Yhdysvaltain viralli: '
nen puhemies kun on kysymys
maan ulkopolitiikasta, j a hän iMäi-is
seuraavana päivänä vastustavansa '
Fulbrightin ehdotusta, totesi Kuun­han
teollisuusministeri.
Hän kieltäytyi kommentoimasta '
Neuvostoliiton ja Kiinan .,väll§t?i.«
aatteellista kiistaa. • . ' ' »
• • . . ' . , » • . •»
<
^:'
JA •
SITÄl
mmmTmÄ TJl
Guevara joka toimii (leneve.ssä !;
; meneillään olev;ian inaailman kaup-'
'•• pakonlereiissiin osallistuvan Kuu­ban
valtuuskunnan johtajana, vas-
.lasi hänelle tehtyyn kysymykseen,
j että Kuuba.ssa on edelleen neuvosto
! liittolaisia teknikkoja ja neuvonan-
• l;ijia.:
1 -.- Ile antavat, .solilaiilemme oh-
) jeila niiden suuienmoistcn aseiden
;käytö.-,.ä. jotka on annettu kiiyt-j'yhniän saaret ovat synnynnäisestj
j lööinnie i)uolusliislarkoituksessa.
i Me emme halua käyttää näitä asei­l
l a . m u t i a emme epäröi tehdä sitii,
j jos meidän kiinpi)uumme hyökä-i
tään, hän sanoi. .
I
I Guevar.aa p.vydelliin myös kom-
AINOA POIKKEUS
Lukuunottamatta itäisintä Santa
Marian saarta, kaikki Azorien sääri-vulkaanisia.
mentoiniaan Vhdvsvallain senaatin
VAIKEUKSIA ^
— Rouva Kankkusella on suuria
vaikeuksia avioerojutussaan. Ku»
kaan lapsista ei halua mennä isän
kanssa.
1
*.
. «
«
. 4 .
f
. .< :
•
«
»
PÄIVÄN PAKINA
Kenraali MacArthur
Totouttaon kalsaiitokantaa, jonka mukaan "kuolleista
puhutaan ainoastaan liyviiä", viime sunnuntaina kuollut yh-dysvallalaiiion
lonraali l.Jou,t4Jas MacArthur on saanut.ylitse­vuotavia
kiiloiilaii.scila, joita on tosin "maustettu" eräillä vä-'
lieminiin niairill(.'l(.'villa U^leamuksilla hänen napoleonimai-.,
sesta yksilöili.syycleslaän ja kerskailustaan... Sivumennen sa-n(
jcn, näiden kiiolcnianjälkoislen kiitoslausuntojen julkaisi-jain
jouko.s.sa oli myös Yhdysvaltain entinen presidentti Har:
ry Triiman. joka n l i pakoiteltu Korean sotatapahtumien
vu(jksi kminpidollisona toimenpiteenä erottamaan kenraali
MacArthurin toimestaan! \
Maallikkona ja "korkeimman tahon" .sotaslrategiaan pe-,
j-ehtym;ill(")inänäkin meillä on kuitenkin kenraali MacArthu-rista
sellainen käsily.sv että fiäneslä olisi »jäänyt paljon eheänv
. {.Jatk.4. siv.) • - •; '
ti. kokonaisia 200 iniljoon;ia puntaa
eli ;)0 prosenttia pääomalle vuosit­tain!
.mooo työläistä on töis.sä ja heil­lä
on siinä keskiiniiärin 12 luinnan
10 shillinuin vu!)sipalkka. .)os 'tämä
itOOmiljoonan.punnan voitto jae­taan
300,000 työläisen kesken tulee
siitä keskimäärin 1,000. puntaa työ­läisiä
kohden kymmenen, vuoden;
jalkana, s.o. 100 piinla.i vuolta koh-
1 den joka lyöliiisclle. Koska keski-j
määräinen vuosipalkka on vain 12
ininlaa ja 10 shillingiä niin .se tar­koittaa,
eitä keskimääräinen vuosi­voitto
on k.ihdeksan kertaa suuiem-l)
i kuin keskimääräinen vuosii)an<.-
ka." —
'rullilaiitakiinnan tulkimus vuon
na 1!<27 sanoi näin: '•Tulkittae.ssa
IJombayn pumpiilitehlaiden tilikir­joja
vuonna IJ)20 tehtiin seuraavia
huomioit;r: ."i.") yhtiötä anjDi osak-ke(;
n omist.iiilleen voittoinaan 40
pro.sentlia; y l i pääomasijoituksen,
10 yhtiötä 100 iJiosenttia ja kaksi
yhtiötä antoi yli 200 prosenttia.
Niin. kuka se o l i joka aultoi ketä?
Kyllä se niin on, e i t ä mikä on
tehnyt .suurista maan osista tä.ssä
meidän maapallollamme alikehitty­neitä
maita on ollul suuren rahan
ääretön riisto nii.ssä maissa. Riisto
missä ei vähäiikään säälitty ilimis,-
lienkeä eikä luonnonrikkauksia.
Mutta eiköhän se lopu niin mä
uskon. — Vesa Kovapuu
ONKO KENNEDYN MURHAAJA VAPAANA?
— Saharan keitaiden palmupui­den
varjossa usein kasvaa sitruuna-hedelmiä,
laaleleila, persikoita, ap­rikooseja
ja joitakin viljalajeja.
Nevvyorkilainen lakimies, Mark
Lane sanoj APn uutisliedonmu­kaan
Demokraattisten lakimiesten
yhdistyk.sen kokoukscs.sa Budapes-li.
ssa viime sunnuntaina, että pre­sidentti
Kennedyn murhaajat ovat
edelleenkin vapaina.
Hän kehoitti kan.sainvälistä la­kimiesyhdistystä
tutkimaan iätä
kysymystä ja lupasi puolestaan
antaa tutkimisen edistämiseksi
kaiken sen ainehiston mitä hän
on presidentti Kennedyn katalasta.
murhatapauksesta kerännyt. Lane,
joka loimi Kennedyn murhasta
epäillyn Lee H. O.svvaldin äidin
lakimiehenä sanoo uskovansa, että
edellämainittu 0.swald ei ollut mil­lään
tavoin sekaantunut l^ennedyn
murhaan.
Tämä i)alautla;i niieleemme The
Paris E.xpre.ss-lehden, Euroopan
yhden vaikutusvaltaisimman viik­kolehden
maaliskuun |)nä jul­kaiseman
Thomas Bucli.inan ar^
tikkelin Kenn'.-dyn niurhalapahtu-niisla.
Mainitun lehden kolmen si­vun
mittaisen artikkelin yhtenä
sivuotsikkona oli: "O.svvald ei am-l)
unut". ,
Artikkelin kirjoittajaa Buehana-nia
sanotaan lehdessä hyäksi no-vellikirjoiltajaksi,
sodanaikaiseksi
kapteeniksi j a matemaatikoksi, jo­ka
on tieleellisesli tutkinut presi­dentti
Kennedyn murhatapausta.
Buehanan alkaa tutkimuksen.sa
niistä virallisista . uutistiedoisla,
m i t ä presidentti Kennedyn mur-h;
isla anneltiin •- niiiden iiiitis^
tietojen monista muutoksisla j;i
inielellömyyksistii.
Oswal(iin t;iikka ainpii j.ikyvyis-lä
Buehanan ..sanoo: • .los (»n ole-ma.
ssa joku yksi mies, joka siihen
(nopeasti lapahluneeseeii l;irk-k;
ian ammuntaan) l)y.'^l.vy, sen
henkilön täytyy olla yhden maail­man
parha;in ampujan, eikä enti­sen
merijalkaväen miehen, jidhi
• o l i ke.skinkeilaista heikompi ain-pumiskyky.'
Todelluaaii, ettii ()swaldiii sor­menjälkiä'
(!i ole saatu juisliiiin
muualta kuin yluk^tii laatikosta
siinä huoneessa nii.ssä hiii]^ lyiis-kcnleli,
Buchanandotea.T, cTlä jos
OsNvald jätti ne sormenjiiljet am­puma
aikana, silloin hänellii ei
voinut olla kiisiiieilä. kiisi.ssii.
Kaiken kaikkiaan . .f.iiehaiiaii
esillää mainitussa kirjoilukse.ssaan
inurlialapauksesta anneliiista se-,
losl uksista kaluleksaii kyseen;i la is­iä
.seikkaa, "etten sanoisi inalido-tonla
olettamusta", kuten hiin se­littää,
mikäli halut.ian viiitliiä, ettii
Oswald yksinään suoritti m u r h a n .
Hänen käsityskantansa mukaan
tähän hirveään murhaan osallistui
kaksi murhamieslii ja viisi avus­tajaa
joista viimeksimainiluista
oli Oswal(l yksi ja "kolme iioliisin
puvus.sa". Tässä on hänen kiivauk-
.sensa siitä, milen tämä rikos leh­tiin;
Salamuvhaja no. 1 oli Osvvaldin
piiloittamana edellisesiä illasta
lähtien viimeksimainiluii lyöpai-kalki
rakennuksen kuudennessa
kenoksess,! j . i i i o l U i savukkeita;
sicltii lovdettiin lyhjii savukelaa-tikko.
(;s\val(l ei'lupakoinul.
Miii'li:i aamuna otti salamurhaa­j
a no. 2 paikk.-in.sa rautatiesillalla,
niistii katsoen Kennedyn kulkiH!
oli hyviinä maalitauluna ja hän
ampui ensimmäisen laukauksen,
inikii o s u i presidenlin kurkkuun.
'1'oisen laiikauk.sen, joka haavoitti
Texasin kuvertuiöri John B. Con-iiallya,
ampui no. 1 salamurhaaja,
j o k a ampui toistamiseen ja osui
Kennedyn l.'ikar;iivo(ni. Os\v;ild
o l i luonut hiinelle kiviiärin aamul­la.
Kuudennen kerroksen ikkunalle
sijoitettiin (no. 1.) salamurhaaja
takeeksi siilä jos no. 2 |)y.s.symies
cpiionnistuu sillalta ampumises­saan
ja auttaakseen sillalla olleen
pyssymiehen i)akomah(lollsiuulla,
ja myös siksi kun oli tarpeellista
ampua rakennuksesta, missä oli
syntipukki "1'all ,guy" (Oswahl).
.los oli kaksi salamurhaajaa, sil­loin
oli niyiis kaksi ampuma-asetta
ja se selittää viralliset lausunnot
"aseesta", ja että kiikaritähtäin
asennettiin paikalleen sekä Chioa-
.yossa että Dallasissa.
Oliko inurhamies,poliisi? Kun
poliisit saartoivat heti kirjavaras-totaloii
(nvi.s-säOsvvald- työsken­teli
K miten pääsi murhamies no.
1 pakenemaan? "Minun mielestä­ni",
kirjoittaa Buehanan, "selostus
oii siinä, ettii hän o l i poliisipuvus-
\sa . . . .Ia ellei häniii ole sillem-min
tapettu, m i n ä uskon hänen
kantavan sitä edelleen." Hän poi.s-tiii
poliisiaulossa Os\valdin odot-t.
tessa ravintolahuoneessa.
Milen jiääsi Oswald pois polii­sien
saartamasta rakennuksesta?
Vaslaiis: Salamurhaja tio. 2, po­liisiupseeri,
anloi määriiyksen Os­vvaldin
läi)ipääslämiseksi."
No. :r avustaja oli Buehananin
leorian mukaan poliisiupseeri, jo;
ka ' l i e s i 0.s\valdin o.san tii.ssä sala­hankkeessa",
ja joka antoi mää­riiyksen
Osualdin. pidättämiseksi.
=1==^ No. 4 ei ollut poliisi mutta hä­nellä
oli määrä.vs seurata Os\val-
(lia. Hänen olemassaolostaan saa­daan,
selvyys niisiä nopeista tie­doista,
niitä poliisit saivat Oswal-
(liii edesottamisisla. "Poliisi tiesi
hänen osoitteensa. Mutta vaikka
se tiedettiin, kukaan ei ollut hän­tä
'siellii odottamassa eikä kukaan
yrittänyt estää häntä saamasta
sieltä revolveria."
T i p p i l i n (poliisi) kuolema: J . D.
Tippit, Os\valdin ja Rubyn lähei­nen
naapuri, lunsi viimeksimaini-liin
hyvin ja näyttää tunteneen
myös 0.s\valdin. Tippit odotti yksi­nään
poliisiaulossa, mikä ei ollut
vain vastoin säädöksiä, vaan myös
'uskomatonta' alueella missä haet­tiin
aseistettua murhamiestä. Mitä
tahansa .syitä oli Tippilin patrulli-kumppanin
poissaoloon (hänen n i -
nieään ei ole mainittu) Tippit oli­si
voinut hankkia itselleen toisen
kumppanin ennen kello 1.16 jol­loin
hän Os\valdin pysäytti. Oswal-dillc
oli annettu vakuutus, että hä­net
viedään pois maasta ja tämä
oli luultavasti kohtauspaikka. Sa-lavehkeilyn
i-oolikirjoituksen mu­kaan
OswaIdin oli vedettävä esiin
revolverinsa, mutta Tippit oU-avustaja
no. 5 jonka tehtävänä oli
yksinään pidättää pakolainen. To-^
dislajalausuntojen mukaan Os-
; wald hymyili lähestyessään; Tip-pitin
piti ampua hänet Itsepuolus-tusraerkeissä.
Tippit oli liian hi-das..
- , /, .
Avustaja no. 4 seurasi Oswaldla
elokuvateatteriin ja silloin ei voi-;
tu muuta kuin pidättää OswaId
elävänä.
Poliisit eivät aluksi syyttäneet
O.svvaldia muusta kuin Tippitin
murhasta. Oswald ei tietänyt en­nen
sanomalehlimiehiä nähtyään
ettr koko Kennedyn murha öli
pantu hänen vastuulleen. Hän-pyysi
saada, nähdä lakimiestä. Se
kiellettiin häneltä. Jos hän olisi
lakimiehen nähnyt. ensimmSineh
ky.symys, jonka hän olisi esittänyt
olisi ollut: 'Minkälainen mahdol­lisuus
on minulla hengissä selviä­miseen
jos minä ilmoitan rikos-kumppanieni
nimet?"
Tällainen on pääpiirteissään
Buehananin teoria Kennedyn mur­hasta.
Viralliset tutkijat eivät ole vielä
sanoneet mitään, mutta vissit sa­nomalehdet
ja muut propagandis­tit
puhuvat edelleen ikäänkuin eh­dottomana
totuutena, että OswaId
"yksinään" murhasi Kennedyn.
Mutta perästä kuuluu.
f — Känsäkoura.