Vapaus, August 21, 1954

              f,>v~' •
teili
1 mm
MM
lauantaina, clo^kuun 21 p, ^Saturday, August 21«
•••iiii»
(UQHCKTT) <—> iQdejNRXdeztf lAbor
3^Iiepb(M2e»rJ9Q«u: Office OSi; ^#^42^
eOiuntal OlOee OB. 4^4286. Manager
tLStilCML £ditorW,£kJtuuLSttUiog
«ddieas: Boar eudbaxy* Ontario,
«lUMud Ifor. 0, »n. Aotttorteed
M «eoond ciMi n aU by 010 Foct
OCDce Oepaitmoit, Ottava. Pub-
1Ui«d Oviee weekly: TtaeKfay*
Tnmlatto» fnee of cbaise.
mjiUSBZMNAT:
CttMdai»; 1 fk. 7J00 e lEk. t,79
, Skk.22S
in>49miloJ«ft; 1 VK, «i» 6 kk. 420
samtein . 1 «k. «JW e kk. 4.7»
Euroopan sotasopimiis hyljättävä
'm
•
• s|i^ifp-*;ii?i . , ^ .. - ,
»^Brysselissä kokoontui eilen -^Euroopan puolustusyhteisö"'SOpi-f
' ' ' i s I i t ° allekirjoittaneiden maiden edustajat neiivottelemaan tämän
r;, 11 » -^sopimuksen kohtalosta. Tämä sopimus valmistui v< 1952 j'a ovat sen
<i;it ratifioineet toiset ane'kirj'oittaj'at, multa eivät Ranska j a Italia.' Sopi-
AX^ • ^ J^inu* on alunperin USA:n iiallituspiireistä käsin inspiroitu ja on sen
|4'id^'5---i::.'^läätarkoii«k£ena Saksan sotilasmahdin uudelleen luominen toisten
uh^ /^^nsi-Xuroopan maiden suosiollisella tuella j a yleensä Neuvostoliitolle-
^J^}^ 'ri» ja kansandemokraattisille Euroopan maille vihamielisen^ hyökkäys-
'i^tiT- - ,valmiin sotilaallisen voiihan pystyttäminen.
- ' Tähän mennessä ei USA:n hallituksen painostus ja uhkailu ole
* voinut pakoittaa Ranskaa, jolla on niin katkerat kokemukset Saksan
L <^,IsotiIaallisesta mahdista, vahvistamaan tätä sopimusta. Ranskan esi-
. , merkkiä-seuraten on siitä kieltäytynyt myöskin fltalia.
/Useita vakavia tappioita kansainvälisen politiikan rintamalla kär­sinyt'CiS.\:
n «otainen hallitus vaatii nyt R sopimuk-^
'''sen ratifioimista ja siksi onkin Brysseliin kokoonnuttu asiasta kes-i
^ kusfelemaan, ''Ranskan pääministeri Mcndes-France, joka hyvin on-
' ^ i . ^.oibtuneesti toteutti lupauksensa tndo-Kiinan kysymyksessä, on nyt
antanut ymmärtää, että Ranskan kansalliskokous ei tule hyväksy.
^ " ' maan "Euroopan puolustusyhteisö''-sopimusta nykyisessä muodossaan
^jä, siksi hän on Ranskan puolesta esittänyt siihen tehtäväksi huomat-
;.jYi,2,tavia muutoksia* Hän sanoo^ että "jos Ranskan ehdotus hyijätään,
«IHoitL e i tule olemaan Euroopan armeijaa". Sopimusta kannattavat
piiritpuolestaan^väittävät^ että Ranskan ehdotus^^-^
ilCA^l .. - ei ole tiedossamme — ' e i ole hyväksyttävissä.
X 7 * ^ Euroopan ja koko maailman rauhan niinissä olisi toivottavaa,
\ f r että ^'Euroopan puolustusyhteisö"-sopimus nyt lopullisesti haudatta!-
Lsim, kuten tulisi haudata kaikki sodan uhkaa lisäävät sopimukset.
^Sien sijaan tulisi lähteä järjestämään 'Euroopan asioita, sen puolustusta
kuten-muitakm, Neuvost{)liiton tekemän ehdotuksen pohjalla, joka
^ensimmäisenä sisältää kaikkien Euroopan johtavien maiden neuvot-
^iäukokouksen koolle kutsumisen j a sovinnollisen; r
pimukscn laatimisen niin, ettei Saksasta uudelleen muodostettaisi
r;vaaralUsta so^an pesäkettä. •
^mm^i
' •'mmm
.ii-
(Mmi
Mmm
iii*
••j¥äiB
•M
•m
Atomivounan käyttö
Tieto siitä, että 'Neuvostoliitossa on ensimmäinen atomivoima-laitos
aloittanut toimintansa ja että uusia ja ensimmäistä suurempia^
atomivounalaitoksiä on rakenteilla, on herättänyt suurta huomiota
"kaikkialla maailmassa. Jo useita vuosia sitfen tiedoitettiin, että
, Neuvostoliitossa laaditaan laajaa suunnitelmaa atomivoiman hyväksi-
*r;^''käyttäroisestä*i,hmis^n palveluksessa; nyt kun ensimmäinen askel tällä
' alalla on otettu, todetaan kaikissa piireissä, että (Neuvostoliiton edus-
""tajien lausunnot atomivoiman käyttämisestä rakennustyön palveluk-
, ,,$essä ovat saaneet käytännön katteen. "Nekin, jptka itse rakentavat
--^fpbTltHkHaansa'"voimaan" ja pelottelevat muuta maailmaa atomipom-
„ ^ 'meillä^ ovat hetkeksi mykistyneet tämänkaltaisen valtavan rauhan
' ^propagandan" edes^. ' ' ,
'i^''.'^ . - Vhdysyallatoli eösimmäinen valtio,'joka saattoi maailman tietoi-
. suuteen atomitieteen alalla saavutetut edistysaskeleet — Hiroshiman
^pommin, muodossa. "Senjälkeen on Yhdysvaltain johto rakentanut
«i-äi.koko'politiikkansa'atomipommien varaan. Se cn kokeillut utomi- ja
vetypommeilla-Nevadan autiomailla ja Bikinin riutoilla ja Yhdysval-r^"-:;
tairt senaatin jäsenet ovat tämän tästä ehdottaneet ja vaatineet atomi­pommien
pudottamisa milloin Koreaan, milloin Kremliin tai Indo-
.H* .^Kiinaan. tNäin on tapahtunut aina silloin, kun Yhdysvaltain sotapoli­tiikka
on kärsinyt tappioita mcailman kansojen osoittaessa sille, että
•väkivaltapolitiikka ei. kannata.
KunNeuvosloliiito ilmoitti myös suorittaneensa-ätomiräjäytyksiä
ja myöhemmin vetypommikokeila, suhtauduttiin tiedonantoon USA:n
••sotilaspiireissä aluksi epäilevästi. Myöhemmin saatettiin tieteellisin
^menetelmin todeta, että tieto piti paikkansa. Tästä huolimatta Neu­vostoliiton
edustajat Y K : n yleiskokouksissa ja lurvallisuusneuvos-icäytön
ehdottomasta kieltämisestä — ilman, että esitykset olisivat
saavuttaneet vastakaikua yksinoikeus-asemansa menettäneen USA:n
johtomiesten keskuudessa. Heidän ainoana reaktionaan olivat uudet
^ atomi- ja vetypommikokeet, ticdoitukset niin ja niin monen atomity-
L'n, atomisukellusveneen jne. rakentamisesta ja — poliittisella alalla
tähdättiin kaiken atomi-
I '.*<«encrgian kontrollin saamiseen U5.\:n käsiin- Siltä taholta tulleet
vViitteet siitä, että atomivoima voidaan käyttää myös rauhanomaisiin
"tarkoituksiin, ovat jääneet v^in viitteiksi. s
» »Neuvostoliitossa toimintansay aloittanut ensimmäinen atomivoi-
%'' -r malaitos tulee »armaankin saamaan pian seuraajia ja ne näköalat, joita
; ;;;;;^'^j7^euvostolainen tiedemies tri Adirovitsh Literaturnaja Gazetassa j u l -
' t ''"haisemassaan artikkelissa atomivoiman rauhanomaisen käytön suhteen
* " avaa» ennustavat koko ihmiskunnalle suurta tulevaisuutta.
* Kilpailu sotapolitiikan ja rauhanpolitiikan'välillä jatkuu rauhan
voimien saavuttaqssa yhä uusia voittoja. (Neuvostoliiton saavutukset
atomivoiman käy tösfä ihmiskxmnan hyväksi eivät voi olla {.vaikutta-himatta
koko maailman yleiseen mielip
•Jvljustöitä, huokeita lääkeaineita kaikkien tarpeisiin ja mullistusta mer-
:*^kitse\ia parannut
* '~*'^**pagandan pelottamina ovat olleet taipuvaisia tuomitsemaan kaiken
tieteellisen ja teknillisen edi.<j^yksen,'ovat nyt todenneet Neuvostoliiton
•Atomitieteen alalla saavuttamien^tulosten nojalla; että edistyMi^jtie^^
teen alalla ci tarvitse merkitä tuhoa. Se voi olla ja on, kun rauhan
mielipide Jatkuvasti voimistuu ja voittaa, ratkaiseva ase ihmiskumv
nalle sen pyrkiessä kohti parempaa javaloisarapaa tulevaisuutta.
— Tyijkansan Sanomat, Helsinki.
mm
Lääkärit olivat
!kokonaan väärässä
8hr9iwler, Engl. Vuonna 1868
i:tck)kuun 10 pnä loukkaantui silloin 14
talvivuoden Ikäinen)Samuel Cllff ihyyiia
^ r^^-..iniikeastl;:; Lääkärit antoivat lausun-^
f Ji-C}» -'"^toi. että hän voi loukkaantumiseen
k^/i^/' .tfäUceen pysyä elo.<isa korkeintaan kol-
IJVÄ^I^"' "me viikkoa. Vuonna 1912. jolloin Cliff
, 'ohiS vuotias &aU^tul hän vaikeaan
'fiengenahdistustautiiln Ja nyt' lääf
;kärit:^vakuuttivat. että hänellä on
^ • ' -enflä elinaikaa korkeintaan kaksi
vuotta./ Tänä vuonna elokuun 10 pnä
jlubll Samuel d l f f 100. syntymäpäl-
Neljä nuorukaista sai
surmansa kun auto
syöksyi rotkoon
Vernon, B. C. — TiiäUä ilmoitettiin
maanantaina, että neljä nuorukaista
«ai surmans viime sunnuntin Shus-wapin
joen lähellä kun heidän auton­sa
syöksyi 300 Jallcaa rotkoon.
Kuninkaallinen ratsupoliisi ilmoitti,
etta surmansa saivat 17-vuotlas Da­vid
Peterson, 17-vuotlas Walter Schi
wender, 22-vuotiaB Louis Bourcct Ja
21-vuotias Bill Paterson.
Vakavasti loukkaantuivat 17^vuo-tlaat
Pred Shutter ja Murray Pierce.
Ky^^yksii ja
vasfauteia
; • # *
LASTEN PMxasstyt
Kyinmy»t KcsTca minulla on
verrattain varakas poika. Joka tu­lee
hyvin tojmeen, haluaisin tietää
meneekö i a kuinka paljon minun
kuoIinpee4«tänl hänelle minun
kuoJlcssanl,: Minun vaimon! , on
elossa Ja poikani on ainoa lapsem­me.
— Old timer Ontariossa.
Vastaus: Teillä ei ole mitään
laillista velvollisuutta <jättää pojal­lenne
perintöä koska hän on ilmei-;
- eesti täysi-ikämen. Siinä tapauk-gezsa,
että kuolette testamenttia
' tekemättä j a ennen kuin; vaimon­ne,
luovutetaan teidän kuolinpe­sästänne
viisituhatta dollaria vair
moUenne ja loput Jaetaan tasan
-vaiihonne Ja poikfnne kesken. Jos
teette testamentin voitte siinä
määratäv että vaimonne perii kaikr
ki tai että sen lisäksi 3oku muu
henkilö tai henkilöt osallistuvat
;i>crlnnön~: Jakoon haluamallanne
tavalla. #
Mitä muut sanovat
SUUREN RAHAN HYÖKKÄYS
"Senaatti, Joka on lähtenyt •pelas­tamaan-
Amerikkaa. kommtmismilta',
on sama senaatti. Joka Iski farma­reita
kasvoihin hintojen tukemlsky-symylcsessä
. . . Jolla,ei ole muuta
työväenohjelmaa kuin kiuifitaa työ­väen
oikeuksia, alentaa todellisia
palkkoja ja valmistua tuhoamaan
uniolta punaisten jahtaamisen nimes­sä
CIO:6Sa Ja APLrssa.
' ''Kommunistipuolueen 'laittomaksi
julistaminen on avain hyökliäyksel-le
. . . lAmerikan unioiden sydä­meen
. . . "
Daily Worker.
• « •
VAARA TOIMENPIDE
" Y k s j i moraaliselta ja oikeudelli­selta
pohjalta katsoen monet kaik­kein
'jyrkimmät ja tehoklcaimmat
kommunismin : vastustajat' USA :ssa
uskovat; etta tämä (senaatin hyväk­symä
laki kommunistipuolueen lakr
kauttami^esta) on väärä toimenpi­de
. . . Julistaa laittomaksi ryhmä
tai luokka on vastoin meidän oikeus-käsitettämme
Joka edellyttää, että
jokaisen ihmisen tulee /Vastata vain
omista teoistaan . . . " ,
The New York Times,
• - •
^ MIHIN. PYRITÄÄN -
"' . . useunmin unohdetaan tosi­asia,
ottä' Amerikan .korporatiot ha­luavat
:t'puna]Eauhun'h vallitsevan'sa-nomalehtien
otsikoissa; koska i se, on
niin sopivaa käytettäväksi hyök­käyksessä
työväen lainsäädäntöä vas-t<
ian ca palkkojen alenriuskampanjas-sa.
Se on ase joka antaa lisää miljoo­nia
korporatioille . , ."
George Morris.
USA:n luoteisen
alueen puutyöläiset
saaneet voiton
V Portland, Ore; — CIO Woodworkers
Unioil tiedolttaa, että 51 tukkiyhtiötä
on alkanut pohjoislännellä toimintan­sa
uudelleen sen jälkeen kun ne ovat
työläisilleen myöntäneet 12^4 sentin
tuntipalkan korotuksen. Hyvän mat­kaa
yli 60.000 CIO Woodworkersln ja
APL Lumber. and Sawmill Workersin
jäsentä on kautta koko pohjoislännen
vaUioiden ollut; lakossa palkankoro­tuksen
puolesta sitten kesäkuun^ 21
päivän.
rw;A: n presidentti A. P. Hartung
tiedolttaa, ^ että - "jotkut sopimuksen
tehneistä tukkiyhtiöistä ovat Timber
Operators Associationin jäseniä ja sik­si
ci niiden nimiä lasketa julkisuu­teen,
koska ne pelkäävät kostotoimen-pitcitä
suurempien tukkiyhtiölden ta­holta."
Useimmat sopimuksen teh­neistä
yhtiöistä ovat verraten pieniä,
mutta niistä on joillakin 20—30 työ-^
laista palveluksessaan.
"Se tosiseikka, että nämä pienet yh­tiöt
saattavat maksaa vaaditun pal­kankorotuksen,
on varmastlkUt todis­tus
korotus vaatimuksemme olkeucteii-mukaisuudeäta";
sanoi Hartung tie-dolttaessaan
näistä sopimuksista. Sa­malla
hän julkaisi 20:n sopimuksen
tehneen yhtiön nimet, jotka ovat
suostuneet maksamaan $1. lisää päi­vän
työstä j a jotka eivät ole vaati­neet
nimensä salassa pitämistä.
Etelä-Korean satama­työläiset
olivat
24 tuntia lakossa
:Pusaii^ — Nom 10.000 eteläkorea-^
laista työläistä Yhdysvaltain armei­jan
kontrolloimassa suurunmassa sa-^
tamassa Koreassa lakkoutui 24 tunnin
ajaksi, vaatien 420 pros. palkkojen
korottamista.
Sataviisikymmentä satamatyöläistä
oli lakkovartiossa kantaen tunnus­ta
:: "Me vaadimme heti palkkojemme
korottamista, kuten OCaukaiscn Idän
YllpääUystö jo viime toukokuussa
meille luopasi."
Lakossa olevat korealaiset vaati\-at
nykyisen 30,huanin "(17: sentin) tun­tipalkkansa
korottamista 70 huaniin:
Loput. lakossa olevista ovat muoni-tusosaston,
raskaan aseistuk-^en. i n -
ainöörljoukkojen Ja signaalikorpuksen
^SuUesin v>iB>ciginWn Trttys valu}
biekkaan. ToukxäcuuD toisena päivä­nä
usaattoi Pravdan Geoeven-lurjeaa*
vsmtaja ilmoittaa, että Vlet>minhin
edustajat oli kutstttto IponferenssUn.
j a seuraavana jäivänä DuUes |iak-ka<
i matkalaukkunsa ja matkusti ko-'
tiin^^Bänea^^anslokseen on 'luettava;
että hän V ainakin itse noudatti yksi-tytskobtalsesti
suurta suunnitelmaan­sa
Geneven konIeren$sin torpedolml-se]
ai.'elkä liänen ^viakseen" voijfo
kea. ettäHänen englantilaiset ja rans-kalalset
liittolaisensa Ukieltäy^vät
mjmMMsuMtaasuAiSEs,
Tyrmäävä vastaaiKH4oVeturooppa^
laisten l^ttolalsten taholta mr. OuUe-sln
vämäagväisea PazilsiD-toivioret-ken
aikana ei tehnyt sankariamme
kuitenkaan tolmlntakyvyttömäicsi.
Kehatuomari ei olisi ,vielä ennattär
nyt laskea kymmeneen; kim herra u l -
jkomlnlsten oli jälleen jaloillaan ja
jo ottamassa vauhtia uuten ponnis-^
tukseen Indo-Kiinan; sodan laaj enta-miseksi,
sekä; mlkäU: matuloiUsta, sen
n)uuttaxnisek8i|alkusoitoks|3rief5hyök-kä^
kseksi:. Kiinan 'kansantasavaltaa
vastaan.
. Annettuaan:^ ohimoineni:-'guislmg-keisari
Bao Dain "ri^pmnattomalle'
lehdistölle määräyksen, että hänen
puheensa oli julkaistava. Indo-Kiinan
sanomalehdlssäv' sellaisenaan.?; ilman
mitään vreunahuomautuksla;; mielipi­teitä
tai arvosteluja: hän rullasi kan­sainvälisille
neuvottelupöydiUe auki
uuden r8uursuunnItelmansa;*:.Etelä-^
korealaisista sotilaista/:Ofdahg--^
shekin joukkioista Ja Japanilaisista
'rvapaaehtoisista"t:pIti-:{ perustettaman
jonkinlainen- muukalaislegioona^ joka
innosta karjuen kävisi hyökkäykseen
Indo-Kiinassa; Huhtikuun-1^20. päi­vänä
kohosi Ranskan .lentokentiltä
ilmaan amerikkalaista ,kuljetuslen-nostoa
lastinaan ranskalaisia!joukko^
Ja ja osoitteenaan Indo-Kiina; sa­maan
aikaan nousi: amerikkalai^sa
ehdistössä "spontaanista" Vaatimuk­sia,
että USA:n oli mentävä avuksi
sankarillisille DienBienPhun puor
lustaJUle". Vauhti, millä erilaatuisia
sotasuunnitelmia Ja niiden, esivalmis­teluja
alkoi ilmestyä, olisi ollut suo­rastaan
tappava Jollekin muulle,
mutta ei mr,jDullesille, joka yritti nyt
toteuttaa: kuningasajatustaan ^ suur^
ta pihtUiikettä Kiinaa vastaan; pih­deissä
< tarvitaan kaksi leukaa, jotta
ne ylimalkaan olisivat pihditj'ja Ko­rea
hänellä jo oli. vain Indo-Kiina
tarvittiin. Ja Göieven konferenssi
lähestyi uhkaavasti.
Dulles löi pöytään Jonkinlaisen yh-tenvedon
niistä osasuunnitelmista;
Jotka hänen kiittämättömät Ja uppi-:
niskaiset eurooppalaiset y liittolaisen­sa
olivat alkuvuoden kuluessa torju­neet,
tämä oli hänen suuri isku-suunnitelmansa:
" . ,
Koreaa Ja Indo-Kllnaa^ koskevat
neuvottelut volI/8upistettavaj;:p
viikkoon. Senjälkeen Geneve^ pois­tuisivat
kaikkien kolmen länsivallan
ulkoministerit selittäen, että'neuvot­telujen
vjatkamlnen olisi hyödytöntä;,
varaulkoministerit jätettäisiin kui­tenkin
jatkamaan ''viivytystalstelua'-^:
neuvottelupöytien ääreen, JtfttÄ^dr- Kuitenkta meillä on oikeus ky-teliin
siten torjua yleisen mielipU^^^^^ ' muutamat valtakmmat
taho ta tulevat syytöksen neuvottelu- Zs'^^^^^, -vetypommeja, lisää
enää - heikentämästä- itseään 'Euroon
passa Jaajent^^mallar toisella , ptlolen
maapallsakäytävää (siirtomaasotaa;
vaiBinkln; kun tämä: heikkous antaisi
vapaämniarkädet iskeä kyntensä läh­temättömästi
Englannin ja Banäcan
'tuotantoelämään.
Ko. kuukausijää epäilemättä his­toriaan
;DuIle8in^ ^mustana kuukaur
teria?-vKaksi tyrmäystä. y^^
kaud«i;^aikana ei?mennyt' to
nettav sillä kotona häntä'odottivat ser
naatin äänestystulokset/sekaantumi­sesta
IndorKiinan sotaan; kuusi' se-naatton'a
oUsi ollut halukas lähet­tämääni;
.amerikkalaiset lentokoneet
Vie tnamin' xintamaller mutta; 90 ^ pu­disti
ijyrkästi päätäänr nt,.
HÄNET ON PANTU PALJON
VARTIJAKSI X
; •; Geneven konferenssin valheiden lä­hempi-
tarkastelu el liene tässä yhtey­dessä
tarpeen,tsillä neuvottelujen, kul--
ku:kuin' lopputuloksetkin -mtjistettar
neen-vlelä.Muutamasana^lienee kui­tenkin/
paikallaan siitä ihailtavasta
joustavuudesta, millä tar. Dulles yritti
käytöllä peulcaloruuvejaeiu-ooppalair
slin liittolaisiinsa. Englantiin ja
Ranskaan; Englannin osoittauduttua
viileäksi Dtillesin :suurelle -Kaakkois-
Aasian sopimukselle antoi pres. £i-senhower.
toukokuun=19.: päivänä. leh­distökonferenssissaan
tmmetun.: vih­jauksensa;
että .mainittu sopimus voi-daan
solmia ilman Englantiakin mui­na
osapuolina pari Brittiläisen Kan­sanyhteisön
jäsentä;;-nimittäin Aus­tralia
ja Uusi Seelanti. Englatmin-yleinen
mielipide: oli kuitenkin: siinä
määrin sodanvastainen; ettei edes tä­mäkään
kixistystoimenpide voinut pu-ristaa
hallitukselta muuta ktzin kiel-
^trisen kannanilmaisun tuon sopimuk-sm
suhteen. J a kim Ranskan vanha
haUitus — Laulelin hallitus, jonka
ulkoministerinä toimi • Genevessä B i *
dault: —^ jätti eroanomuksensa kesäi^:
kuun 14. p S i v ^ . muuttm rintama
samassa hetkessä; uusi pääministeri
Mendes-^FIrance'oli:ihnoittanut pää­määräkseen
rauhan aikaansaamisen
Indo-Kiinassa; siispä-hän oli nyt mr.
DuUesin päävastustaja. USAn halU-tus
ehdotti välittömästi Englannille
neuvotteluja; tällä kertaa^ vuorostaan
Ranskan s e l ^ ; takana:; Presidentti
Eisenhower : keholttt >:Ranskaar rati­fioimaan
Euroopan-amieijaa koske­van
sopimuksen"niin kauan, kuin se
vielä oli mahdollista". Vanha'USA:n
poskiystävä(ja!^^Dullesiti^ krenatöörin
toverii>:mttpkaiisleri^Adänauer'j
Ranskan uudelle hallitukselle auliisti;
neuvojaan; sUtä, miten sen olisi ime-neteltävä
voidakseen: ajaa 'Ranskan
todellisia ;etuja,^ jaksamaan aikaan
kantoi pa!nostuskelnojen;;' 'kekoon
oman kortensa- myösV. Belgian ulkoT
ministeris Spaak: ylistämällä : näitä
Adenauerin; pyyteettömiä ; neuvoja
Järkeviksi ja seuraamisen 'arvoisiksi.
Mutta kaikki oli turhaan; alhaalta-päin.
Ranskan kansan taholta ttUeva -
rauhanpatoe oli voimakkaampi kuin
solan laajentumiseen; tähtäävät, mr.i
DuUesin ulkopoliittiset painostuskei-:;
notp Ja täUä hetkellä ovat aseet Indor.
Kiinassa vaienneet.
MR. OULLESIN MUOTOKUVAN
' TAUSTA
Olisi väärin väittää, että USA:n u l ­kopolitiikan;
kaikkiin:; viimeaikaisim
vastoinkäymisiin olisi syynä yksin ha­uen
sotasuunmtelmissa hekumoiva
persoonallisuutensa; >Hänen; poliitti­sen-
muotokuvansa tausta on nimit­täin
kirjavanaan liikekilpiä, Jotka a i ­heuttavat
imettomia öitä myös: Län-si^
Euroopan kapitalistipiireille.
Aikaisemmin - ranskalais-vietnamir
laisessa omistuksessa olleet Itaivosyhr;
tiöt ovat pikkuhiljaa siirtynet uusille,
omistajille -T- nykyisin on niissä mää­räämisvalta
'-American Smelting and
Refining •• Companyllä Kumiplan-
;taasit, jotka:aikaisemmin omisti tun-
^ontmuiiisti-johtaja
tämtettm 14 pna
Afa». — Kreikan komniDnlsti-aen
» pooloeen Johtaja Nicholas
" mnubbides telidtettilto ^koim St.
pnä. Ateenan sofaoiknis tuomitsi
Phunbides teloitettiin clofcoiis 14.
, tias. kuolemaan juin-^txA sitten.
Baabamaisesti - teloftettn työ-
Täenjobtajs vancittiin marras-kanss
» «. Jäbes 8 vootta kes­täneen
ajo^din jälkeen. PiUopai-bastaan
lähettämässään Urjeessä
: hän oli tminnstanot olleensa pno-loeen
Johtajana Nicbiolas Beloan-nisia
vasta käydyn oikensjntnn
aikana.' Belovannls ja- kolme maa­ta
teloitettiin maallskaassa 1952.
nettu ranskalainen firma "Michelin",
off nyt jaettu "United States Rubber
Qpmpanyn".ja ''(3oodrichin"-i»eskenJ
Indc-Kiinan talouselämää nyrkissään
puristavien; amerikkalaisten .yhtiöit-,
ten;^joukösta<; eivät luonnollisestikaan
•puutu myöskään -vanhat;ystävämme
"Standard OU" sekä kirkolliselta ka­jahtava'
"Betlehem Steef-teräsyhty-.
mä.'
EnglanninJhallitsevat piirit /puolesi
taan ymmärtävät; hyvmi mitä Kaakr
kois-Aasian sopimus heidän kannalr;
taan sisältää — paperille pantujen
pykäHen-rivlen välissä; Se-merkitsee
amerikkalaista yliotetta alueella.
;jcssa' amerikkalais-englantllainen
kaupalhnen etupiinkilsta on Jo kauan
raivonnut erittäm voimakltaana ;
alueella; jonka tärkeimmät osat muo­dostavat'Australia
ja Uusi Seelanti.
Se merkitsee = amerikkalaisten mtres-sien
tunkeutumista Malakan-niemi­maalle
j a USA:n pääoman otteen lur
jittumista Intiasta, Pakistanista'- ja
Indoneesiasta; - se merkitsee; Englan-nln-^
Bainan kaupankäynnille vaka­vaa
uhkaa. Ja kaikkialla, missä
USAvU kapitalistit korjaavat saallm;
Eäa Englanti maksaa laskut.
"Kapitalististen maailman sisäiset
ristiriidat,. Siina se" tausta,; jota; vas­taan
on-tarkastsltava"ulkoiK)litiikan-vcimailijan",
mr. Dullesm muotoku­vaa.
- Tata taustaa: vastaan eivät a i ­noastaan
hänen uransa: yhtämittaiset
•poLittiset tappiot käy:/ymmärrettä­viksi;
vaan katsoja tulee .suorastaan
ihmetelleeksi, että h a n c n toistai­seksi
selv.nnyt näinkin valun kuh-mu.
n ja mustelmin.
— Tuntee kuuiopidiheelta kai
Iäiset Jumalan, sanottiin Ouliusjj
— Paree sWva syntinen kuin
jumalinen, sanottiin (Ilmajoella,'
— Se elää niinkuin viimeistäi
ja senkin niinkuin iltapuojta.i
kola.
~ K y M on sielulla seuloinistai
miin^ rumista. M>istä.—- 'Akaa;
• i-^Paprisfa on helvetin!
Kauhaj.ki. "
'— Ei minun ole yhtään vällä,i
Juusela, molemmissa paikoissa ]
la on hyviä ystäviä. — Tarvasjo
'— Johan nyt on piru irti ja,
la jalkapuussa. ^ Parikkala.
— Se oli makea pala, sanoi piru ]
papin sai. — Peri.
— Jumala autta,a ajan kanssa i
tä piruauttaa'kohta, sanoi enl
jä kirkon katolla. Aijä siunaili
harjalta alas liukuessaan, mutta i
kiroslträystäällä niin heti tarttu
housut naulaan.
Abitibi tutkituttaa
tieteellisiä metsän-hakkuumenetelmiä
Canadan OSUUS maailman
rauhan turvaamisessa
Vatikaani sallii riyt J • ^
englanninkielisten j
;menbjm^'toiM
: - VätlkaJ^^ Roos
katolisissa Ikrkoissa Pohjois-Ame
, ' ' mantereella sallitaan nyt kaytätä f
Toronto. ;~y;VRauhan.; saa vuttami-.IU
Port^Arthar;'Ont.^— AbitibI
& Paper Company on perustariut i
80::maiUn -etäisyyteen pohjoise«at
.tä;noin;40,000.eekkerin: laajuisöi i
sätyölaix>ratorioni:: jossa vicok
miten paperipuiden::tuotanto
slin .entistä tehokkaammaksi:'
kokeilut;sanotaan suoritettavan
20,000 eekkerin ;laajulsellai
Monia vuosia kestävien koke
kohteena on- mm, : uudet:
metsänkaatbmenetelmät,
mitkä eivät ole ;vielä suuressa :taäj
käytännössä; tässä ; maassa.AIu
tutkitaan-myöskm minkälaisilla 1
la Ja olosuhteissa paperipuu
kasvavat edulllsemmta ja mltea
daan Jouduttaa;uuden metsän:
mistä kaadetun tilalle, jne.
Tama metsälaboratonoalue on-vin
-varustettu kokeiluja ja tutk
sia> varten sillä siellä on ka
maillahyvää: tietä ja 10 vaunun
raide ;ynnä;' siirrettävät kämpät f
miestä varten. Töitä suoritetaan t
alueella 'läplvuoden. ja: alueella tol^
vakituisesti myöskin metsaspe
ja ja muita asiantuntijoita.
nen Indo-Kiinassa^ j a Koreassa ovat
smaailmanjrauhanliikkeen suuria voitr
haluttomuudesta. Sen Jälkeen iKintai-si:
n -käyntiin Kaakkois-Aaslan|.' sopi­muksen.
SEA:TO:n valmistavat neur,
vottelut; ja Ranska aulistaisi Juhlal-r
lisesti, että Indo-Kllnan kolme osa-:,
valtiota. Vietnam; Laos ja Kambodia,
olisivat nyt ;rriippumattomia".^Tästa;
vapausaatteen leviämisestä . ilahtur
nelna kiiruhtaisivat'USA ja Englanti
ehdottamaan näille uusille valtioille
jäsenyyttä Yhdistyneissä kansakun­nissa;
ja solmisivat diplomaattiset suh-,
teet näihin "riippumattomiin valtioir
hm". Ja tämänjälkeen voitaisiinkin^
allekirjoittaa sr.ATOManiUässa.;Vä-'
littömästi tämän Jälkeen lähettälslr
vät sopimuksen alleklrjoittajavallat
joukkojaan Indo^Kimaan; ja ;iSEAT
TO: n ministerineuvosto nimittäisi
naiden joukkojen .komentajaksi;
niin kenet -Mr. Dulles oh ajatellut
jo senkm valmliksL Han ehdotti kai­nosti
hymyillen ylipäällikön vakansr
sille - nykyistä Etelä-Korean ylipääl-'
likköä, US-kenraall Van Fleetiä.
Tämänkin suunnitelman osaksi t u ­li
saada vastaanotto, joka tuo mieleen
tunnetun mainoslauseen "Maailman­kuulua
kylmyyttä, hrrrrf". Englanr
nin ulkoministeri -Eden torjui ;suun-;
nitelman diplomaattisin mitäänsano­mattomin
sanankaäntem, mutta kan-r
san: mielipiteet Ilmaisi ehkä nasevim-mln:
entinen kauppammisterl Harold;
Wilson Liverpoohssa V pitämässään
puheessa:
"Ensmnäkin — Englanti ei tule lä­hettämään
ainoatakaan miestä .eikä
ainoatakaan tykkiä Indo-Kimaan
puolustamaan Ranskan siirtomaaval­taa;
Toiseksi me emme tule osallistu­maan
ainoankaan amenkkalaisten tai
muiden 'johtamaan kommunisminvas­taiseen
sotaretkeen Aasiassa, emmekä
edes halua millään' tavoin Tobkalsta;
multakaan sellaiseen. Kolmanneksi-meidän
on muistettava, että tte xau-;
haan -Aasiassa: on Nehryn, eäs'Dul-lesln
tie." ; :
Mr^ Dulles asetti toivonsa'^
Ranskaan. Siellä olikin ulkoministeri-
;nä herra Bidaidt, Jolta apua oli-en­nenkin
lähtenyt, kun hätä oli oUut
suurin. Ja niin kävi nytkin — ulko­ministeri
osoitti amerikkalaiselle kol-leegalleen
liikuttavan vetoopiuksen
pyytäen "apua", ja kuinka ollakaan;-
sattui muuan ameriklcalainenV-lento^'
tukialus:Jo makaamaan ankkurissa:
Indo-Kiinan rannikoUa. ''Mäaihna^
horjui kuilun partaalla", kuten In-.:
tian pääministeri Nehru tuoi^^-tilan-.
teen myöhemmin määritteli. «Mntta;
silloin alkoi Geneven konferenssL>
atomipommeja,';; bakteerlpommeja,
myrkkykaasuja Ja kaikenlaisia: muir
ta - aseita.T iEdeUämainittu sisältyy tri
James G.- Endicottin lausuntoon,: Jon­ka
hän: antoi Canadan rauhanneuvosr
• ton kokoontumisllmoituksen yhtey­dessä.
Rauhanneuvoston kokous pide­tään
Torontossa syysk. 19,—20. pnä.
" M e - olemme ylpeitä : saavuttamis­tamme
voitoista", hän sanoi, " m u t ­ta
samalla me käsitämme, että kaik­kein
- suurin ; rauhanliikkeen tehtävä
on vielä; suorittamatta.' Taman tehtä-^
vän suuruus on mitattavissa olemas­sa
olevien tuhon Ja häviyksen voimien
suuruudella. Voiton, mahdollisuudet
on arvioitava toimintaan valmistu­vien
voimien lukumäärällä."
Kysymykset Joiden puolesta tarvi­taan
kaikkien : toimintaa, ovat: Jouk­kotuhon
-aseiden ; käy ton-kieltäminen
Ja: kontrolli; yleinen aseistariisumi­nen;
- Säksanr uudelleen, aseistamisen
estäminen. Kiinan asettamtoen sille
kuuluvalle paikelle Y K :ssa, kaupal­lisen
j a kulturelllsen kanssakäymisen
keliittämlnen.
Tri Ertdicott on toiminut Canadan
sen perustamisesta - lahtien, joka ta-pahtm.::
Viisi vuotta;.sitten.,iT^
saan rauhan puolesta onrtri Endicott;
kristillinen lähetystyöntekijä, saa­vuttanut
suuren kannatuksen' Cana­dan
ihmisten keskuudessa: ja: samoin
kaikissa maailman maissa.^":
V Tämän vuoden iikana on tri En-dicott
tehnyt Canadassa puhujamat­kan,
joka :onvulottunut rannastaran-taan
.ja l:säksi osallistunut kahteen
kansainväliseen; rauhankonferenssiin.
Nämä konferenssit ovat: -Tyynenme­ren
maiden rauhankonferenssi Japa-nrssa
maalis-^huhtikuussa jarTukhol-massa:
kesäkuussa pidetty kansain­välisen
j annity ksen vähentämistä
suimnitteleva konferenssi.
. T r i Endicott kuuluu myöskin jäse­nenä
maailman rauhanneuvoston toir;
meenpanevaan komiteaan.
Tri 'Radicottin raportin ohella tul­laan
kansall:sen rauhanneuvoston ko­kouksessa
kuulemaan Canadan Rau<
hankongressin sihteerin Bruce Mick-leburghiidjurgliin
raportti. Viimeksi
mainittu-osallistui Berliinissä pilet-tyyn
maailman rauhanneuvoston yli­määräiseen
istuntoon.
"Nykyinen Canadan rauhanneuvos­to
valittUn vuonna: 1952 Toronton
iuä öiieriia Ja na^ia, erilaisia poUit- Ivissinlaatuisten kh-konmenojen
tislä''jä''uskorinölUisia näkökan^^^
omaavia ihmisiä elämän eri: aloilta,
jotka haluavat keskinäisessä yhteis­ymmärryksessä
ratkaista: sodan Ja
rauhan ongelmat.
Ymmärryksenä oh se', että silloin
kun; nämä laa joista; :p^^ ; olevat
henkilöt voivat ^löytää yhteisesti h y ­väksytyn'
ratkäisUri, voidaan sitä kat­soa
yleiseksi mielipiteeksi, jonka puo-lesta
voidaan kaikki vetää toimintaan.
Tri Endicott •sauoi, että sen Jäl­keen
. kun anöpumlnen lopetettiin
Aasiassa, on lisää vetypommeja val­mistettu,
kcska on olemassa Uimisia,
jotka;:lisääntyvässä määrässä pane­vat
luottamuksensa, vetypommeihin
kiistokysymysten ratkaisussa. > ;,'
•'M.nä uudistan tammi- j a huhti­kuussa
antamani lausunnot, mahdol­lisimman
voimakkaasti", sanoi En­dicott."
että niin kauan kuin vety-pommia..
ei ole ju!istettu'.pannaan, ei
yksikään:, lapsi missään maailman
paikassa ole turvassa."
Rauhanneuvoston kokouksessa tul­l
e n tarkistamaan Canadan osuutta
kahdessa tärkeässä kansainvälisessä
elimessä: Indo-Kiinan välirauhan
valvontaelimessä ja Y K : n aseista-
Masssy Hallissa pidetyssä kokoukses- riisumiskomissiomssa. Canadan kuu-sa,
johon osallistui noin 2,500 edusta- lummen naihto elimun antaa kieltä-
Tlttamisessa. '^ihnoittavafr Vat
viranomaiset;; 'Paavm: sanotaan
taneen siunauksensa asiaa ko
päätökselle mikä on tehty lu
Pohjois-Amerikassa toimivien, pii
jen pyynnöstä. '
Tästä lahtfen on englannlnklt
käyttö luvallinen: kastetoimit
avioliiton solmiamlsessa, viime
voitelussa (ripin antaminen),
sen antamisessa ynnä muissa
tuksissa. : Messumenolssa on 'kult<
kin yhä edelleen käytettävä lati
kirkon viraUista kieltä. '
Aikaisemmin on myönnetty.
laisia lupia saksan-, ranskan-, ja!
Uankiel^n käyttöön nähden kirk
sissa menoissa..
Nyt annettu lupa ei koske kuiti
kaan Englantia, Jossa kirkoninenotj
suoritettava entiseen tapaan lat
kielellä.
mättä sille erittäin merkityk
aseman rauhan turvaamisessa
Kokoukseen uskotaan saap
huomattava määrä edustaj.a
tärkeimmistä keskuksista. ^
— -Suomessa on 40 graniittUou
möyritystä Joista 10 lähettää
tia ulkomaille.
PÄIVÄN PÄKINÄ
palveluksessa satamassa olevia työ-lälsiä.^
Pusanissa olevat armeljjan vir­kailijat
sanovat yrittävänsä ojeuvo-tella
union'johtajien kanssa; jotta pir
työnseisaus saataisiinf.välte-;
. . . . . .f. J j i j J -
Puolustaa Kiinaa kiinalaisia vastaan
Viime viikon lauantaina sanoi K i i ­nan
pää- j a ulkoministeri Chou E n -
lai radiopuheessaan, että Taivan
(POrmosa) 1 tullaan ;: -vapauttamaan
Chiang >Ejai-shekIn ryövärihalllnnan
alaisxmdesta.
,Chou En-lal sanoi, että "Taiwan
on Kiinaan kuuluvaa aluetta Ja sen
valpauttaminen-: on -Kiinan sisäinen
asia,-sen suvereeninen oikeus." ^
Kukaan oikeamielinen ihminen ei
sulnkatm aseta: kyseenalaiseksi K l i - ;
rifp oikeutta >Taiwaniln, sillä"onhan
se'aina katsottu Kiinaan kuuluvaksi.:
Joka väittää ettei Kihialla ole o i ­keuksia
Taiwaniin, hän vpi yhtä hy­vin'väittää
ettei Yhdysvalloilla ole oi­keuksia
Ellls-saareen -taiCanadalla
Vancouver-saareen nähdm.
'Katsokaas, voisihan käydä niin.
että jokin rikollinen älskä. samanlai­nen
rappeutimut suurrosvo kuin
iChiang, voisi jonkinlaisen koplan
kanssa julistautua Vaiuxmver-saaren
valtiaaksi Ja kutsua USAtn tai Jon-klnmutm
suurvallan laivastoa, ilma­voimia
ym: sotajoukkoja itseään puo-^
luslamaan. ' , . ;'
i Kaiken i ^ j e n mulcaän tuollainen
tuntuu mahdottomalta. Ainakin < se,
että Jokin $uurvalt$i ottaisi tuollaisen
kutsim täytenä totena vastaan.
;; Mutta Taiwanm, eli Pormosan suh­teen
se on-tapahtunut. : .
V: Sen Jälkeen . kun : Chiang rosvo-joukkolneen
joutui lähtemään käpä­lämäkeen'Kiinasta,
kun hänen "voit­tamaton'?
amerikkalaisten; aseistama
j a kouluuttama. armeijansa oli perin
pohjin kukistettu Kiinan -kansanar­meijan
toimesta, pesiintyi hän "Yh­dysvaltain
: laivaston j a ilmavoimien
turvaamana Formosaan.
Siihen aikaan Trumanin hallitus
väitti, että USA :n seitsemäs laivasto,
joka ^määrättiin Chiangia : Ja hänen
Joukkojensa; rippeitä suojelemaan, on
siellä vain f estääkseen vihollisuuksien
laajentumisen Koreasta Kiinan man-nermaalle"
j
;:H; Jopa joskus väitettiin niinkin, kun
joltakin taholta paheksuttiin USA:n
sekaantumista Kiinan sisälsim asiol-hin.
että Seitsemännen: laivaston teh­tävänä
on^ estää; Chiangin rosvohyök-kB:^
cset mantezcelle.
;; Nyt on kuitenkin toinen ääni kel­lossa.
tempi saataisUnfvaite- Ainakin.se. Seitsemäs laivasto ryhtyy toimimaan nan kansan Ja sen hallituksen mää- hnntpr^ffTr' kuta kaikken moon»
tyksi. jokta suurvalt^ torjuakseen kommunistien hyökkäyk- rätä oxnaa maansa asioita. . | nähden.-«rilkuri., \ .
sen Formosaan".
:(Maallikon sanoilla 'sanottuna presi­dentin,
lausunto merkitsee sitä, että
Yhdysvallat uhkaa ryhtyä sotilaallisin
toimenpitein estämään Kiinan lail­lista
hallitusta ottamaan haltuunsa
sille kaikkien kansainvälisten lakien
ja asetusten mukaan kuuluvaa Ja vuo­sisatoja
kuulunutta aluettaan.
Presidentti F,isenlK>wer täten uh­kaa
puolustaa Kiinaa kiinalaisia vas­taan.
•Tavallisia ihmisiä ilimetyttää suu­resti,
että: mistä "Yhdysvaltain hallitus
o n ^ n u t sellaiset oikeudet, että se
voi lähteä tuhansien mailien päässä
olevilla toisten kansojen ja valtioi­den
alueilla määräilemään.
= ,-Vielä. vähemmän luulisi 'Yhdys­valloilla
enempää kuin muillakaah
olevan oikeutta «lähteä turvaamaan
minkään maan rikollisia aineksia.:
Kansainvälisesti — aina hallitus­piirejä'myöten—
myönnetty; tosiasia
nimittäin on, että Chiang Kal-shekin
halhnta Kiinassa oli rikollista ros-vohallinaa.
mätää ja petollista.
Juuri sUtä syystä Kiinan kansa
omien Johtajiensa avulla kukistikin
tämän-Kiinan kansalle: kurjuutta Ja
kärsimyksiä tuettaneen hallinnan.
Yhdysvaltain halUtsijat. Jotka aina
tuon tuosta puhuvat niin kauniisti
"länsimaisesta vapaudesta" Ja demo-kraöasta","
sekä myöÄta kansojen
Tk:n 17. pnä USA:n presidentti E l - oikeudesta määrätä itse k^o htalon-
«^otrer sanoi, että •'Yhdysvaltain f sa. eiväVnyt kuiteialin"'sallfai""!^!
nan kansan Ja sen hallituksen maa-
Suorasukaiseen sodalla
lienee vielä toinenkin syj',
se, että koska U'SA:n valt
sotainen ohjelma 'on saanut.I
kolauksia niin Euroopassa
Aasiassakin, niin katsotaan nyt 1
suudentuueen Taiwanin kysyrny»
lä kuumentaa kylmää sotaa j'a
dollisesti saada alulle uusi;
sota. . . *
Mutta tässäkin kohdassa saati
maailman yleisen mielipiteen lau '
tahto ajaa,USA:n sotaisten
miesten juonet karille, kuten
tui viimeksi indo-KIinassa ja
tää tapahtuvan Euroopassakin-
USA, kailtesta pöyliistelysta^
mah^aflusta huolimatta ei voi
lähteä sotaan KUnaa vastaan
Sen' täytyisi saada suurin os»^
kinruoasta muista maista,
Aasiasta tai Euroopasta.
Euroopan maat ovat jo ant
ymmärtää, että niiden ihmiset
halua -''lähteä .kuolemaan
USAai inaaihnanhallintapyrkuoj'
hyväksi. Ne ovat vastaneet EL-
"Aasian pdcdustuslUttoon" "
puolustamiseksi' aasialaisia
ont saatu lupautumaan vato j» ^
nukkchaiutsljain hallitsemat
kaikkien suurien / itsenäisten
vastatessa kiitos, ei.
Kaiken tämän johdosta
mekin omalOiua vakaumuksea.
«uuM e0O.00Oj0QO käsittävä
mokraatttaen Kitoa tulee vo
äUcknolUfvat oikeudet niin
bj^iHntflan kuta kaikken
nähden.K^dlkuii.,
1