Vapaus, October 26, 1928

              m
n»
ISiva 2
No. 235-19» a jj^.
VAPAUS
^ VAABA. ^
T O I M I T T A J A T I
B. A. TEMHUNES. H- SULl- B. PEHKOS-EN
B « M t c n d at Aa Paa» Offka Dapctieat. Ott»—.. a» aeenad^ cl«a» »«ttg. ^
^ VAPAOS (La.m^ ~ ZZT"
Tha OJOT orsaa cf Tumljh WoAai ia Caxit. fahhAti ätnr ^ 5t>^t^. 0»t«rto.
TZLADSHOSNAT:
i »k, »tSfc < kk. tZJO. S kk. 11.75 }a 1 kk. » i » . - « d m a l u a u » |> S»>a»e» aakl » a » »
- : 1 Tk- «SJOO « kk. »3J0. S kk. «249 ja 1 kk. ILPO.
ttiIOTCSHIN."(AT VAPAUDESSA: I
lUi«ilM>takaat t l ^ k«t«. «JOO kakal kattaa- — ArfoUittoojB»eaoaa»t«lu.t P^f^""** 2
^ J S S S S S S a T i S e . k X 1 kama. - STB«r«iita«ät^, I J - » ^^
4»io««l»ot»kapl |2Ä> karu. HJn k«tta. - IUiU*iaK«k.et «l-*», ^ o i a . "^«J^^^S^JSe^
Nt » A karta. 59e. UOaok.. kiitoalamjfrfu «ai «»^.tOTirfTia^-- Halataaat^^
Me. kem. %\M kolaa kanaa. - Til«.B.a«o«.iia. ia Ä S a ^ T I^
daKCeAtvu ataUteOi. — TaajJuia. Joita af aasraa ttka, ai talla ISkcttaaiZs. pailai a«.«iu««en.
t - r t e » «lotat m»a.»k«t pHU «H. koauori-. ttU» • fp. "—'"^»rlSv^ .rk.vä..ä«.
Vapuidaa toimit».: Huoaearto 2P7. Mackey BciUinj. 4 Duih.» St. PoheU» SUiW. ^
kacttori; Libatty BalMiafc » Loma St. Pahelin 10». Po«tlo»o«»i Bo« W. gadbarr. 0°t-
Ccaaial «drettiah* cataa TSe. pcf eol. lae*. Miiu»o« duLr»a Cor fl»«U teaeräoa
• CM »••» «dTaftiaisc »etliaa aaoac tba FUnJjt Peopla ia Canada.
TSe. Tha Vapaoa
Jaa atu «OM» tahaaaa «u «««Bll««a kiija—«»»e. kirjotta .-daHaen U^ke«hoäUjaa
V. KANNASTO. li>kke«a.oitaia.
Taistelu terrorismia vastaan
Yhdysvalloissa
Yhdysvalloissa panevat työnteettä-jät
toimeen hyökkäystään työläisiä
vastaan koko rintamalla. Uuden
National Miners' Unionin konvent-sionia
vastaan hyökkäsivät poliisit
ja ammatillisen liikkeen byrokraat­tisten
johtajain palkkaamat sakilai-set.
Kaikkea mahdollista ja ajatel­tavissa
oleva terroria käytettiin la­kossa
olevia New Bedfordin kuto-malyöläisiä
vastaan. Tulevan mar­raskuun
aikana joutuu kahdeksan­sataa
kutomatyöläistä vetoomusoi­keuden
eteen. Kommunistisen puo­lueen
vaalitaistelukokouksia on ha­jotettu
viime viikkojen aikana Ohi­ossa
ja West - Virginiassa. Kapita­listinen
masiina on hikoillut yötä
päivää ylityössä, pitääkseen kom­munistisen
puolueen poissa vaalilis­talta
Nebraskassa, Montanassa ja
Wi8consinissa. Los Angelesissa
hyökättiin kommunistisen nuoriso­liiton
päämajaan, takavarikoitiin
kaikki liiton asiakirjat ja joukko
nuoria .työläisiä vangittiin. Detroi­tissa
sakilaiset tappoivat useita hii-litanttisia
italialaisia työläisiä. Phi­ladelphiassa
on poliisi hajottanut
kommunistisen [(uolueen Vaalikoko­uksia.
Kommunistisen puolueen e-rinäisten
ehdokkaitten — president
tiehdokkaasta alkaen — puhetilai­suuksia
on häiritty ja puhujat raa
hattu vankilaan. Sanalla sanottu-n:
hillitön terrori on kohdistettu
kommunistista ja yleensä taistele­vaa
työväenliikettä vastan.
Mutta kommunistista puoluetta
ei kapitalistien terrori lannista. Se
kokoa parst'aikaa 10,000 dollarin
rahastoa, voidakseen tehoisemmin
taistella terroria vastaan. Se ke­hottaa
jäsentensä sulkemaan rivinsä
jä käymään vaalitaistelua kaksinker
taistetuin voimin. Se valmentautuu
mitä energisimpään taisteluun im'
perialistista sotaa vastaan. Se tais­telee
kynsin hampain työväenluokan
puhe-, kokoontumis- ja propagan
davapauden puolesta. Se valmistan
tuu vastustamaan Amerikan legio-nan
f a klanien järjestettyä terroria,
organisoimalla - punaisten rintama­miesten
järjestön ja lujittamalla
työväen puolustusliittoa. Yhdysval
tain kommunistinen puolue on tais-telujärjestö,
mikä terrorista huoli­matta
voimaperäisesti taistelee työ­väenluokan
alkeellisimpain oikeuk­sien
puolesta.
Keskieuropalaiiien sotaliitto Neuvosto­liittoa
vastaan
Berliinin demokraattinen lehti
"Berliner Tageblatt" kertoo uudes­ta
ne'uvostovaItavastaisesta sotaliitos-ta.
Lehden ilmotuksen mukaan on
niiden matkojen tarkotuksena> mitkä
ranskalainen kenraali Leronin on
kuluneena kesänä tehnyt Puolaan,
Tshekkoslovakiaan, Rumaniaan^ Ju­goslaviaan
ja Bulgariaan, ollut neu-vostovaltavastaisen
sotaliiton laajen­taminen.
Liehden i kirjeenvaihtaja kirjottaa
Bukarestista, Rumaniasta, että Rans­ka
nähtävästi katsoo tulleen ajan,
jolloin se voi taasen f yhtyä toteut­tamaan
suunnitelmiaan "itsenäisen"
ukrainalaiden Valtion luomisesta^
mitkä ^suunnitelmat cpäonAistuivat
maailmansodan, jälkeisinä ensi vuo­sina.
Nyt ei enää ajatella ukrai­nalaisten
alueen irrottamista Puo­lasta,
vaan Neuvosto-Ukrainan ir­rottamista
sodan avulla Neuvosto­liitosta.
Ranska laskee, että tulevaisuu­dessa
kiertämättömästi syntyy kiin­teä
poliittinen yhteys Saksan ja
Neuvostoliiton välille. Sen vuoksi
Ranska pyrkii heikentämään Neu­vostoliittoa.
Siinä tarkotuksessa se
suuunnittelee Velkovenäjän ja Uk­rainan
vallottamista ja niiden yh­distämistä
Puolaan.
Tällä Ranska toivoo saavuttavan­sa
kolme päämäärää yhtäaikaa: 1)
luoda Saksan ja Neuvostoliiton vä­lille
voimakas puolalainen valtio;
2) heikentää Neuvostoliittoa; 3)
Dojiin kivihiilialueiden haltuunsa
^.naslamisella korvata Venäjän van­hat
velat Ranskalle. .
'Nämä poliittiset suunnitelm3nsa
aikoo Ranska toteuttaa liittolaisten­sa
\— Puolan ja Rumanian avulla.
Kirjeenvaihtajan sanojen mukaan
on Runiania valmis yhtymään tällai­siin
suunnitelmiin, sillä sen kautta
tulisi sen omistus Bessarabiaan tur­vatummaksi.
Puola taas saisi tuon
suunnitelman toteutuessa ulospääsyn
Mustallemerelle ja Odessan satama­kaupungin.
Ranska omasta puolestaan on val­mis
ottamaan osaa aktiivisiin sota­toimiin
» lähettämällä maavoimia jo­ko
, Danzigin. kautta tahi suotaau
Saksan läpi, jos siitä saadaan ai­kaan
sopimus Saksan kanssa. Kor­vaukseksi
siitä ^isi Saksa niin sa­notun
Danzigin koridoorin, mikä
alue myönnettiin Puolalle maail
mansodan jälkeen ja mikä jakaa
Preussin kahteen osaan. '
Tähän liittoon aiotaan vetää mu
kaan myös Tshekkoslovakia, Jugo
slavia ja Bulgaria. Jugoslavian hal­lituspiireissä
ollaan suosiollisia
suunnitelmalle, mutta yleinen mieli­pide
on vastustavalla kannalla.
Tshekkoslovakian hallitus ja sho-vinistiset
piirit hyväksyvät suunni­telman
täydellisesti.
Bulgarian vetäminen liittoon huo­lestuttaa
kuitenkin Rumaniaa, sillä
se pelkää, että sodan aikana Neu­vostoliittoa
vastaan saattaisi Bulga
ria käyttää hyväkseen tilannetta ja
vallata nykyisin Rumanialle kuulu­via
bulgarialaisen. väestön asumia
alueita. Tässä suhteessa ei ranska
lainen kenraali ole juonitteluillaan
vielä saanut aikaan mitään huomat­tavampaa
tulosta.
Kannustakoot Ranskan, Puolan ja
Rumanian sotajuonet neuvostoval­lan
kukistamiseksi kaikkien maiden
työläiset ja työtätekevät farmarit lu­jittamaan
siteitään Neuvostoliitoh
kanssa entistään lujemmiksi kuin
myös perinpohjin valmentautumaan
imperialistisen . sodan vastustami­seen.'
^ •
Työväenluokan poliittinen liike
. **Työväenluokan poliittisen liik-
V keen lopputarkotuksena on luon­nollisesti
poliittisen vallan vallot-taminen
itselleen, mihin luonnolli*
isesti on tarpeen määrättyyn astee-
:' seen ^saakka kehittynjrt ja • edellä-
:\sS^yl työtätekevän luokan järjes-'
nt^Tsax^^ sen taloudel­lisista
: taisteluista itsestään. Mutta
toiselta' puolen on jokainen liike,
jossa työväenluokka asettuu luokka­na
hallitsevaa luokkaa vastaan ja
koettaa harjottaa siihen nähden ul­kopuolista
pakkoa, poliittista liika­ta.
Esimerkiksi yritys pakottaa jos­sain
yksityisessä tehtaassa tahi myös
yksityisessä työpajassa lakon j.n.e.
kautta yksityiseltä kapitalistilta työ­ajan
lyhennystä, on puhtaasti ta­loudellista
liikettä; sitävastoin on
liike 8 tunnin j.n.e- laiii pakottami­seksi
poliittista liikettä. Ja näin
kasvaa kaikkialla yksityisistä työ­läisten
taloudellisista liikkeistä po­liittinen
liike, s.o. luokan liike etu­jensa
ajamiseksi yleisessä muodos­sa,
muodossa, jolla on yleinen yh'
teiskuimallisesti pakottava voima.
Jos näillä liikkeillä on määrätty,
ennen luotu järjestö tukenaant niin
ne myös omasta puolestaan ovat
yhtä paljon tämän järjesrön kehi-tyksen
välikappaleina. Missä työ­väenluokka
ei järjestöjensä puoies-ta
ole vielä tarpeeksi kehittynjt
ryhtyäkseen päättävään sotaretkeen,
kollektiivista valtaa, S.O. hallitsevan
luokan poliittista valtaa vastaan,
on se siihen joka tapauksessa kou-luutettava
hallitsevien luokkien po­litiikan
meille vihamielistä kantaa
vastaan kohdistetun jatkuvan agitat-sionin
kautta. Muussa tapauksessa
jää se leikkikaluksi heidän käteen­sä,
kuten Ranskan syyskuun vallan­kumous
(1870)
Karl Marx.
T yöväen puolustus
Canadan työväen puolustusliiton tiedonantoja
Koi
on osottanut
Loordi Meicbett puhuniit psmkkureiOe
teollisesta raid^^
Zioordi lilelcbett, entinen sir Älferd
Mond, puhui New Yorldssa pankkii­rien
klubissa ollessaan kunniavieraana
Kansallisen siviiUtoimitsiJain liiton
päivällisillä, teollisesta r a u h ^.
John W, Davis, entinen Yhdysval­tain
lähettiläs Suurbritannlassa, Ja
Haley Fiske, Metropolitan henkivakuu­tusyhtiön
presidentti, tervehtivät loor­di
Melchettiä. Hänet esitteU Mathew
WoU. siviilitoimitsijain liiton virkaa­tekevä
presidentti Ja Amerikan tyd-väenliiton
varapresidenttL
Mathew Woll, kuten tavallista, lie-hakoitsi
kapitalistiluokkaa. Hän sa­noi:
"Yleislakko Yhdysvalloissa el ole
ainoastaan mahdotcm, - vaan yksikään
vastuunalaifien l^öväenjohtaja ei ku-vtttelisikaan
sellaista ohjelmaa, vaikka
se oUsI mahdollinenkin. Keskusteluis­sani
Suurbritanniian työväehjohtajien
kanssa olen tidlut havaitsemaan, että
englantilaisen työväestön mielipide on
sellaisia lakkoyrityksiä vastaan."
Mathew Woll selosti, että kim brit­tiläisen
ammattijärjestön presidentti
ehdotti työn Ja pääoman välisen yh­teistoiminnan
niahdollisuuksien tutki­mista,
niin loordi Melchett ryhtyi
Järjestämään teollisuuspomojen Ja am­mattiyhdistysten
Johtajain konferens­seja.-',-
• " ;
"Ne merkitsevät liutta Ja loistavaa
lukua SuurbritanzJan. teollisessa yh­teistoiminnassa,"
sanoi herra inrolL
"Niihin käytiin inolenimlnjpuolista etua
katsovassa hengessä. Ja ovat ne *bsot-taneet
mahdollisuudet sopusointuisuu­teen
Ja keskenäiseen luottamukseen.
Amerikalainen työväki alusta alkaen
on ollut siinä vakaumuksessa, että
edistys Ja hyvinvointi voidaan saa­vuttaa
eri ryhmien vapaaehtoisella
yhteistoiminnalla. Me emme hyväksy
aatettäi' mikä opettaa, että teollisuu­dessa
on luokkataistelua." . y
Loordi Melchett, jraharuhtinas. Joka
halUtsee noin' 50,000} työläistä, viittasi
että brittiläinen työväki oU hyljän­nyt
Moskovan Ja vastustaa vallanku­mousta.
^
"Suurbrltaxmian suurlakko Ja tur­miollinen
yhdeksän kuukauden hiili-lakko
aiheutti suunnattomia vahin­koja
kaikiUe. Joita Se koski," sanoi
loordi Melchett. "Se Johti ajattelevat
miehet sellaiseen Johtopäätelmään, et­tä
meidän on otettava yhteistoiminta
käytäntöön. Jos maamme teollisuuden
toivotaan pitävän sijansa maailman­markkinoilla.
Pieni, mutta vaikutus­valtainen
Ja tehokas ryhmä on vuo­sikausia
levittänyt luokkataistelun,
luokkavihan Ja kapitalismin hävittä­misen-
oppeja." ^
KUa myös selosti teollisen rauhan
konferenssien sopusointuisuutta.
"Nämä konferenssit olivat suora-sukai^
pelottomia Ja ystävällisiä,"
hän sanoL "Me kaikki teimme esityk­siä
yhteisen päämäärän saavuttami­seksi.
Meidän ei ole tarvinnut kertaa­kaan
äänestää, sillä mielipiteemme ei­vät
ole Jakaantuneet laatimissamme
päätöj^sissä. Eni^ voi sanoa, etteivätkö
Jotkut työnantajat olisi olleet vaike­ampia
käsitellä kuin mitä työläisten
edustajat oHvat."
Loordi Melchett Ja työväenjohtajat
tulevat vapaaehtoisesti Johtamaa» työ-
Iäiset' "luvattuun maahan". Ulkopuo­listen
ei tarvitse siihen sekaantua.
"Kumpikaan puoli ei tule kuuntele­maan
ulkopuolista p&otusta," lausui
loordi Melchett. "Me olemme vakuute­tut,
että Jos sellainen lautakunta. Jon­ka
me olemme muodostaneet oUsi ollut
olemassa suuren hiilenkaivajain la­kon
äikanai^iiiin sitä ei olisi puhjen­nut
ollenkaan, tai. se olisi päättynyt
pikaisejstL Tämä lautakimta käsittelee
riitaisuuksia puolueettomasti, niiden
hyvien jiei; huonojen puolien valossa
Olemme hyljänneet imkollisen sovit­telun
tuomarien tai lakimlehien kaut­ta
teollisUusristiriitoJen soidttelukei-nona;;;.;;
"Yhteistoiminnan 'sivutuotteet' ovat
lukuisat Ja; silmäänpistävät. Se voi
ratkaista pitkäaikaisia riitaisuuksia.
Brittiiäireri; ^öväki el katso Mosko­vaa
Johtäjäfcseen, eikä tarvitse luokka­vihaa
tai vallankumousta. Se käsittää
että olosuhteiden parantumistolveet
seuraavat ttbllista hy^^ Me
emme ainbastäan työskentele työläis­ten
Ja työnantajain edun vuoksi, vaan
teollisuuden Ja kökö maan hyväksi."
"Teollisen rauhan"- hedelmät ovat
katkeria. El loordi MelchettiUe Ja
työväenjohtajllle, vaan työläisille it­selleen.
Worker,
i tolat iyöläisfäpiinattaTana Japanm
vaoldloissa
^«MANCHESTEB GUARDIANIN" K I R J E E N V A I H T A J A K E R T O O V A L T I O L ­L
I S E S T A VAmOSTA, J O K A RIE H U U Y L I U M I L L Ä X N JAPANISSA
Tunnettu englantilainen vapaamieli­nen
porvarUehti 'Manchester Guard­ian"'
julkaisee kirjoituksen. Jonka se
on saanut Japanissa olevalta kirjeen-vtdhtajaltaan.
Vaikka kirjotus onkin
porvarin kirjoittama, kerrotaan siinä
siksi avoimesti kapitalistisessa Japa­nissa
valliteevasta kauhistuttavasta
terrorista, että se ansaitisee tulla leh­temme
lukijain tietoon. ' :
Artikkeli on päivätty Kobessa syysk.
20 pnä ja sanotaan siinä mjn.:
Useissa kymmenissä kaupungeissa
Japanin päästä - päähän odottavat
nuorten kommunistien ryhmät oikeu­denkäyntiä.
On kulunut kuusi kuu­kautta
siitä, kun yli tuhat työläisnub-rukaista
vangittiin kautta tnaan toi­meenpannussa
ajoj8ihdissa^ Ja viimeis­ten
kahden viikon aikana meikein jo­kaisena
päivänä on nähty uutisten
J olkaisemiskieltoa poistettavan Ja al­kukuulustelujen
tulosten ilmaaihtuvaii
Julkisuuteen eri kaupungeista, saman­aikaisesti,
kuten vangitsemisetkin, v
MenestyksdSinen Taalitaisteln yhtenä
vainon syynä
Mutta vaikka sensuuri onkin lope­tettu,
pn se toiminta, jonka Johdosta
heidät yangitiJän salassa. Vain
se bn varnuia, että vangitiit toimivat
aivan vaalien edellä, jopa niin tehc»k-käästi.
että kaksi työläis-talönpoikals-puolueen
ehdokasta tuli valituksi. Jon­ka
takia puolue julistettiin "vaaralli-
IJseat vangttnistä Inkeatnvat sivisty­neistöön
— PolUsi käyttänyt kol-inanmn
aste^: Udntost^
Instelnlssa
Sensuurin poistamisen jälkeen ovat
sanomalehtien kuvatoimistot Julkais­seet
kuvia sjiytetjdstä. Useimmilla on
kuvissa pitkä hoitamaton tukka Ja u-selden
päivien parta. Ja esiintyy kas­voissa
ankara tai tyhmä Ilme. Mutta
toisilla oU J&inlttynyt tai villi katse
— lauma rappeutimelta olioita saattoi
joku sanoa. Ori niin yllättävää,
kun Tokion pn&uraattori Ilmoitti sa-nomalehtlmiehille,'
että kommunistit
eiyät^ suinkaan ole mitään roistoja,
vaan älyllisesti keskinkertaisuuden
tason yläpuolella! Olevia nuorukaisia,
ja useinMri erittäin hyvistä perheistä,
joka tietenkin osoitti kuinka "salaka­valaa"
on kommunlstirien propagan­da.
Ja miten "välttänoätöntä on mitä
ankariinmilla toimenpiteillä estää sen
levittämisen". Miten voldasm sitten se­littää
prokuraattorin lausunnon Ja
kuvioi : antaman todistuksen ristirii­taisuus?
Kuuden kuukauden^ viankeus
yksinäisyydesÄ Ja kolmannen asteen
kuulustelut ovat riittävänä säityksenä.
Valekuvat onkin Julkaistu ilman pel­koa,
että ne herättaslyät nieteliä ih­misyyden
nimessä, vaan pikenimlnkiri
tarkoitetut iäcemääri kauhua « « ^n
YLEISSIHTEERI LOaiALLA.^
Ikävällä voimme tiedottaa, että to­veritar
Florence Custance, kykenevä
yleissihteerimme, on ollut sairauden
tähden pakotettu pyytämään vapautta
virkatehtävistään kolmen kuukauden
ajaksi, alkaen lokakuun ensimäisestä
päivästä. Pyydetty • loma myönnettiin
kansallisen toimeenpanevan komitean
viime kokouksessa ja toveri A. E.
Smith pyydettiin toimimaan virkaate­kevänä
yleissihteerinä mainitxm ajan.
Toveritar Custancen uskotaan jälleen
ryhtyvän työhön kolmen kuukauden
kuluttua. Kuitenkin tällä väliajalla
osastojen sihteerien ja muiden Jäsen­ten
tulisi ottaa huomioon osotteen
muutos kirjeenvaihdon tähden. Uusi
osote on: 521 Rmmymede Road, To­ronto
9, Ontario.
JÄSENRYNTÄYS
Kansallinen toimeenpaneva komitea
painostaa kaikille osastoille ryntäyk­sien
tärkeyttä kullekin paikkakunnal­le
sopivina aikoina. Jolloin erityisiä
yrityksiä tehdään Jäsenten hankkimi­seksi,
ja myöskin lähestytään ammat­tiyhdistyksiä
Ja muita Järjestöjä, saa­daksemme
ne yhtymään puolustusliit­toon.'
Tukekaa ja rakentakaa Cana­dan
työväen puolustusliittoa toverit
Jokaisen työläisen tulisi olla työväen
puolustaja!
RAHALLINEN ASEMA
Puolustusliiton toiminta-ala laaje­nee
viikottaisin. Yleissihteeri tiedottaa,
että viime kesän aikana viikottainen
toiminta, huolimatta että kesätoiminta
yleensä oh lamaannuksissa, on suu­rempi
kuin viime talven aikana. Tä­mä
osottaa, että puolustusliitto tunne­taan
laajemmalla alueella, ja tulee lä­hemmin
tunnetuksi entisellä toiminta-alueellakin.
Mutta kulungit ovat kor­keammat,
sillä paivelusvaatimukset l i ­sääntyvät
Jos haluamme jatkaa _te-hoisasti
tekemäämme hyvää työtä,
niin on saatava rahavaroja. Niinpä ve­toamme
kaikki jäseniin Ja ystäviin,
että tekisitte kaikkeune puolustuslii­ton
rahallisesti avustamiseksi
PHRIKONFERENSSIT
Kansallinen toimeenpaneva komitea
käsitteli viime kokouksessaan työväen
puolustusliiton piirikonferenssien pi­tämistä
tänä syksynä eri paikoilla.
Yksi johtavimmistä kaupunkikomiteois
tanmae teki lämän esityksen. Ja on
sitä toimeenpaneva komitea kannat­tanut.
Päätöksen • mukaan piirikon-ventsioneja
voidaan pitää Montreal­issa,
Torontossa, Port Arthurissa, Win-nlpeglssä,
Calgaryssa. Edmontonissa
ja Vancouverissa. Näiden konventsio-nien
ajasta ja paikasta voi kunkin yl­lämainitun
paikan kaupungin keskus­komiteat
päättää. Jokaisen konvent-sionin
täytyy itse vastata rahalliset
kulungit. Osastoja pyydetään avusta­maan
keskuskomiteoita tässä toimin­nassa.
Kansallinen toimeenpaneva ko­mitea
on Julkaissut erit3^en huomau­tuksen
kaupunkikomiteoille koskien
koko tätä asiaa. Vahvistakaa Canadan
työväen puolustusliittoa! Pitäkää pil-rikonventslonlnne!
Tervehtäen,
A. K SMITH,
v.t, yleissihteeri.
olisi taipuvaisia suvaitsemaan edes
sen verran yleisöä, kuin valamiehet
olemafm saapuvilla. Kirjoittaja kyllä
arvelee, ettei oikeudelle tuottaisi han­kaluuksia;
löytää sellaisia valamiehiä.
Jotka Juiistidslvat langettavan tuo­mion,
mutta he Imluavat olla varmat
asiasta. Uusi henki on päässyt val-laUe,
Ja kun poliisi äskettähi toimitti
sarjan tiedusteluja eräiden tyypillisten
työväenluokan Jäsenten keskuudessa,
olivat suorat vastaukset virkavallalle
vähemmän lohduttavia. Niinollen pi­detään
varmimpana välttää valamies­ten
käyttöä Jutussa.
Välttääkseen^ valamiesoikeuden ai­heuttamaa
riskiä, haluaisivat oikeus­viranomaiset
aloittaa jutun ^käsittelyn
heti. sillä pitkien alkukuulustelujen
jälkeen ori oikeudenkäynti vain muo­dollisuus,
e l ^ sen tarvitse kestää kau?
an. Jutun ratkaiseminen ennen kruu-nausjuhlaa
kuitenkin nostattaisi ky­symyksen
tuomittujen osallisuudesta
annettavaan armahdukseen, ja jotkut
korkeimmista viranomaisista ovat se­littäneet
- että kommunistit ovat ase­tettavat
amiähdukseri ulkopuolelle. He
todellakin näkevät helpommaksi
myöntää armahduksen murhamiehille
Ja varkaille, Jotka rikkovat lakeja,
mutta eivät koeta niitä kumcdba.
Valtiollinen uikinta ja vakolla pan­naan
käyntiin aina yliopistoja
myöten
Samaan aikaan ori opetusministeri
Shodalle myönnetty 200.000 jeniä
($100,000) maassa harjoitetdtvaa po­liittista
urkintaa varten ja usää luva­taan
seuraavassa budgetissa. Saurin
osa varoista käytetään erikoisen va­koilu
järjestelmän järjestämiseksi kor-
Fert ÄitiuiriD DDtisia
KANSAINVÄLISEN SANOMALEHTI­PÄIVÄN
vietto täällä muodostui mahtavaksi
tllaisuudeksL Tilaisuudessa puhuivat
toverit J. Carey englanninkielellä Ja
Alf. Hautamäki suomeksi. Sen l i ­säksi
esitettiin musikaalista ohjel­maa
ja kuvaelma. Yleisöä oli saapimut
niin runsaasti, että kaikki eivät mah­tuneet
sisälle juhlasaliin, vaan oUvät
pakotettuja seisoskelemaan käj^-
v i ^ ja tupakkahuoneessa. Haalimme
siis taasen kerran osottautui lilan pie-neksL
' ••
AMMATILLISEN TYÖVÄENLIIK­KEEN
.••
elpymisen merkkinä voltanee pitää si­tä,
että Yleis-canadalaiseen työväen-liittoon
kuuluvat järjestöt täällä ovat
keskusneuvoston perustamishommissa.
Tässä tarkoituksessa ovat eri järjestö­jen
edustajat pitäneet jo yhden rieii-vbttelukokouksen
ja näyttää sUtä. että
asiasta tulee tosi. A J". of ' L . liittoon
kuuluvilla järjestöillä täällä' kuulenuna
pitäisi nimellisesti oUa keskusneUvösto
olemassa, mutta sillä ei todellisuudessa
ole mitään merkitystä. Toivotiiavasti
tästä uudesta tulokkaasta muodostuu
toimlntakykyisempl ja tarkoitustaan
vastaajjampi yhdysside eri Järjestöjen
välille.
SAIRASTUI ÄKKIÄ
Toveri Jack Koski sairastui äkkiä
keakouluihin Ja yliopistoihin. Vakoi- tJc 21 päivää vasten yöllä Ja seuraa-lua
tulevat suorittamaan urkkijoiksi
palkatut yliotq)ilaat tahi niin nuoret
etsivät, jotka voivat tekeytyä oppilaik­si.
Ja kun näiden täytyy osoittaa tu­loksia
palkkaansa vastaan, niin tä­män
urkinnan moraalinen vaikutus
ylemmissä koulupiireissä ei voi olla
muu kuin tuhoisa.
Lukuisia muitakin hankkeita on ole-messa
"vaarallisten ajatusten" tu­kahduttamiseksi.
Postitse ja matkusta-
Jam pakaasissa tulevia kirjoja luva­taan
sensuroida. Ja useat hallituksen
virastot saavat seuraavan budgetin
yhteydessä määrärahoja ajatusvapaU-deri
tukahduttamisekd.
SÄÄN VAIKUTUS IHMISEN TER-VEYTEl^
EI OLE VIELÄ TIE­TEELLISESTI
SELVITETTY ^
Sään vaikutus terveeseen ihmiseen
on lisein yhteydes^ Umanpairieen
muuttumisen kanssa. Vaikutus on
kuitenkin hyvin erilainen. Toiset ih­miset
•• sairastelevat huonoilla ilmoilla.
joilla mahdollisesti olisi halua seurata
eämerkMä.
Melkein kaikki vangitut ovat 20—24
seksi". Aikoinaan ihnoltettUn, että beJijfiisiä nuoria miehiä; Ja on muutamia
perustivat soluja eri keskuksiin, Ja
että heillä oU suhteita Neuvostoliit­toon,
mutta mitään vahvistusta el ole
saatu olettamiÄselle, että kysymyk­sessä
olisi idlut minkäänlaisia valtio-petoksellisia
hankkeita, ja on ilmeises­ti
enemmän tai vähemmän arkaluon­toinen
asia mennä soveltamaan "rau­han
säilyttämislaln" raakoja rangais­tuksia
niitä vastaan, jotka kehoittivat
äänestämään "ei&mieluisla" henkilöitä
enslmäiiässä vaaleissa, mitkä toimitet­tiin
miesten äänioikeusl£dn mukaisestL
tyttöjä joukossa.
Vangitttt aijotaan tuomita salaisesti
Lokakutm 1 päivänä pitäisi' uu­den
valamiesjärjestelmän tulla käy­täntöön
oikeuslaitoksessa. Ja näyttää
olevan paljon keskustelua siitä, tule­vatko
kommunistit vaJamiesten tuo-mittavik^
Pidetään varmansi, että
Juttua käsitellään suljettujen ovien
takana. Ja oikeusviranmnaiset dvät
on sellaisia, j o l ^ tuntevat itsensä^sai-ralksl
hyviUä ilmoilla Ja vihdom sel­laisia,
joiden terveyteen vaikuttaa U-manmuutos,
muuttuipa se sitten pa­hempaan
tai parempaan ifiln. Tämä
koskee suurimmatosi osaksi sairaita
Ihmisiä,, terveld^ Ihmisten elimistö
vähän n^ttää säänmuutoksista. Y-leensä
ci tämä Juttu ole vielä tieteel­lisesti
selvitetty. On olettamukäa, et­tä
perussyynä sään vaikutukseen on
aurinko. Kun auringon toiminta tu­lee
aktiivisemmakis. (j(&a näkyy siitä,
että aurinkoon muodostuu anprr^Tnan
tummia täpliä), lispntyy avaruudessa
ultravioletti^teiden lukumäärä. Tä­mä
taas vaikuttaa maapallolla otsoo-nin
syntymiseen, ilman happipitoisuus
tulee suuremmaksi, j(dEa vuorostaan
vaikuttaa vastaavalla tavalla elimis­töön.
Tällaisia selvityksiä on paljon
ja monenlaisia." Eräät tiedemiehet o-lettavat,
että muutamiin säänmuutok­siin
Ja osaksi ihmisen terveyteen vai­kuttavat
kaukaisesta tuntemattomasta
avaruudesta tulevat säteet Jne.
vana päivänä toimitettiin hänessä
leikkaus suolistOvioittuman takia, hän
on edelleenkm heikkona, mutta elpy­mään
päin, Joten voimme toivoa, että
Jack taasen jonkun ajan kuluttua on
mukanamme toiminnassa. .
TAKAISIN PALAAVAT VILJAN-KORJAAJAT
ovat suurelta osalta pennittömiä.
Täällä kaksoiskaupungelssakin he o-vat
pakotettuja viettämään öitään po­liisiasemalla.
Canadan historian suu-rinuriasta
sadosta ei siis ole sen kor­jaajille
riittänyt , sen vertaa työnsä
palkkioksi, että voisivat edes lähimmät
yöt töiden päättymisen Jälkeen levätä
kunnollisena vuoteella. Port William-
Ista ilmoitetaan, että tJc. 22 päivää
vasten yöUä oli siellä poliisin putkat
täpösen täynnä näitä rahattomia vö-jankorjaajia.
Jotkut harvat heistä on­nistuivat
saamaan täältä työn Jonne­kin
kämpille, mutta el läheskään
kalkki, sillä metsätyöt tällä ympäris­töllä
ovat vielä hyvin hiljaisessa käyn­nissä.
— S.
- * LASTEN OPETUS
Tämän kysymyksen on Port Arthu­rin
nuorlsolUtto sekä Työläisnaisten
liiton osasto yhdessä kaupunkikomite­an
kanssa ottaneet huolekseen J a pp
ryhdytty huomattaviin toimenpitei­siin
asian saattamiseksi Järkiperäisel­le
ja hyvin järjestetylle pohjalle. On
valittu monilukuinen valvojakomlteä,
Jc*a yhdessä opettajien kanssa dn
suunnitellut opidalneista, tunneista
yjn. Ja tulee edelleen valvomaan, että
opetus tulee niin miellyttäväksi kuin
mahdollista. — Siis jokainen lapö
smmuntaikouluun! Opetus alkaa täs-mäHeen
klo l iltapäivällä, kestäen klo
KOMMUNISTIPUOLUEEN SUn.
M A L A I S E N PUHUJAN TOV
S. G. N E I L IN
matkaohjelma
Nixftalnmlla:
Sudbury 23 «
Long Lake '* gg'«
Whitefish 3^ J
Worthington
Marraskuuna:
Beaver Lake . . . . . . . . . . . j ~
Espanola . . . . . ..' j \
Blind River 3 Jj-
Sault Ste. Marie 4 5 \1
Bruce Mine . . . . . . . . . . . ... 5^
Sumttf g
Cobalt 10 ja 11 «
Klrkland Lake 12 ja 18 n
Larder Lake 13 a
Rouyn, Que. . . . . ,..... 14"ja 15 n
Rosegrove 16 ja 17 n
Iroquisl^lls ^
Pottsvllle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 p.
So. Porcuplne 21 ja 24 p.
Timmins . . . . . . . . . . . . . . . . 22 ja 25 p.
Connaught Sta. iltapäivällä .... 25 p,
Coflhrane 26 p.
Kapuskaslng , 27 p.
Hearst . . . . . . . . . . . . . . y . . . . . . . . . 28 p.
Nakina 29 pt
Homepayne 30 p.
Jonlokanlla:
Niplgon 1 ja 2 p.
Port Arthur . . . . . . . . . . . ..... 3 p^
Fort William 45.
Nörtti Branch . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 p^
Lappi Ja Waxe . . . . . . . . . . . . 6 ja 7 p.
"Kivikoski . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . s p.
Intola -". • 9 p.
AlppUa ja Kaministiqwia.. 10 ja 11 p.
Port William .... 12 p.
Nolalu . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 ja 15 p.
Wolf Slding . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 p.
Port Arthur . . . . . . . . . . . . . . . . . . le p.
MUlar 18 p.
Conmee 19 ja 20 p.
Port Frances .. ........21 ja 22 p.
Finland . . . . . . . . . . . . . . . .23 ja 24 p.
Tov. Neil on juuri palannut matkal­taan
Neuvostoliitosta, jossa hän oli
Canadan Kommunistipuolueen edusta­jana
' Kommunistisen KansainväUsen
kuudennessa^ kongressissa (heinä- ja
elokuussa), ja vieraili Neuvosto-Kar­jalassa,
sekä tältä mantereelta slirty-neltten
työläisten muodostamissa
Kommuuneisssa. Näissä tilaisuuksissa
tulee tov. Neil selMtelemaan tämän
vallankumoukseUisen proletariaatin
maailman koiigresshi päätöksiä ja
merkitystä^ Tämän kongressin mer­kityksen
tärk^s ilmenee siltä, että
nyt lopullisesti hyväksyttiin Kommu­nistisen
Intematiorialen ohjelma, M-sit^
ltiin sotavastalnen työsken;teily.
siirtomaasuhteet Ja Imperialismin ja
sen aseenkaritajain n;^kylnen asema
ja merkitys, sekä perinpohjin selven­nettiin
menettelytavat työskentelyUe.
Myöskm tarkistettiiri canadalalsen
puolueemme edessä olevain kysymyksi­en
ja tehtäväin \ ytnmärtämlnen.
Puolueen Jäsenille ja ^öläisille y-leensä
on tärkeää tutustua tov. Neil'-
in selostuksiin,^ sekä keskustella niiden
johdosta. Puolue-^liirilen yllämainituil­la
paikkakunniUa tulee siis järjestää
tilaisuudet Ja ilmoittaa ne mahdolli­simman
hyvin. Myöskin toivotaan po­kallisten
toverieri harkitsevan varojen
hankintaa matkakustannuksien kor­vaamiseksi:
Konununistisen tervehdyksin,
Kp. keskustoimeenpanevan komitean
puolesta, • ,
A. T, HILL, sihteeri
Uotisia
kolmeen. Muun vakavamman opetuk^
sen ohella on riiyös voimistelu, irfirg;
laulu, yjn. opetusta. Antakaapa van­hemmat
lapsfflenne tilaisuus päästä
yhdessä oppimaan niHä totuuksia Joita
Ptttvarilliset koulut eivät opeta. - a.
O H J E L M A I L T A MA
Puolueen ryhmä 2 oli järjestä-nyt
ohjelmatilaisuuden osaston lu­kutupaan
t.£ 21 "päivän illaksi
Väkeä olikin niin paljon kuin suin­kin
sisälle mahtui ja >ohjelma oli
hyvä jä huolellisesti valikoitua. Ai­noastaan
keskustelukysymys, mikä
oli tilaisuuteen järjestetty, oli ta­vallaan
epäonnistunut. Keskustelu­kysymys
"kumpi -T— kapitalistinen
tai sosialistinen yhteiskunta". Kysy-myksessä'ei
oltu sentakia epäonnis­tuttu,
ettäkö ei siitä keskustelua oli­si
syntynytj vaan sen takia, että
tämän luontoinen kysymys ei tule ;
saamaan seikkaperäistä keskustelua.
Samoinkuin alustus, joka tehdään
muutamalla mmuutilla, ei tule ole­maan
niin seikkaperäinen kuin täl­laisissa
aineissa pitäisi olla. Kes­kustelu
Joka syntyi, ei myöskään >
tahtonut pysyä ollenkaan niissä puit­teissa,
»»aan puhuttiin lurveän pai- ;
jon ulkopuolelta asiani Jos tällai­sia
raskaampia kjreymyksiä halutaan
asettaa keskustelun' aiheeksi iltama-tilaisuuteen,
niin oUsi Salloin varat­tava
«nempi aikaa'alustajalle, että i
hän -voisi «ehd^ tarkemman ja seik-kaperäisemmän
alustuksen, eikä ai­noastaan
muutamia-^minuuttia, kuten
viime kerralla oli hänelle aikaa an­nettu.
' ,
J U O P O T T E L U A .
Juopkottelupahe on, yksi niitä jo- |
ka on" levinnyt etenkin Jfontrear j
lissa aivan ennciikttulumattomiin, |
sillä yksin nekin" jotkaf toisten sie- \
luja huolehtivat^ joutuvat toisinaan i
7 .Xly f ^(-'T 5