Vapaus, July 17, 1956

              Sivu 2 Tiistaina, lieinak. 17 p, — Tuesday, Ju!y 17,1956
i i i i i l i i i i
CiSKD of Finntali Caxaöiam.^ JBf-ttUttbed
Hoir. mi.^Autbprizeä
M «eoond «tacsiiMJl IJ^^ttoe Boat
Office Deputsneot, Ottawa. Pab-
Ifsbed tiirfee «eekJy; Tuaäays,
miottäzy» MäSaiuxOiSB byVavavs
PsdbUsbing Compaoy.iptd./ at 100«J02
;^3m St* W;. Sudbuiy, Qot., Casatta;
Ttelesdxines: 8<». Office 0 6 .
EOitoriai Otau OB, 4-42/6, Itfosager
E^eOeaL ZdiiorV.&lmid, Mailis« addrev: Box ^ / Sodbuty. Ontario, Advertisin» rates o pm a p p U c » ^
TmuOation irte of ebuge.
T O A U S B I N N A T ;
Kanadassa: 2 vk. 7XX) 6 lek. 3,75
3 kk. 2 ^
Y h d m a S o i m ; 1 fk. 8JOO 6 kk: 4 J0
Suomem; 11*, «Ä) 6 kk. 4.7J
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Adenatierin tilanne huononee
lauantaisessa Vapaudessa kerrottiin eräässä vaatimatto­massa
uutistiedossa, että Länsi-Saksan kanslerin sivuutta­mista
vaativat jo liänen oman ryhmänsä sellaiset silmäntelce-
VSf kilin rahaniiriisteri suun­nitellaan
"uusiakasvoja" hallitukselle.
/Samassa uutistiedoissa kerrottiin, että molempien työ­väenpuolueiden,
So
|>uoleen lisäksi osallistuu, Adenauerin sivuuttamiseen pyrki-seniä
ja jopa Adenauerin omankin puolueen, kristillisen de-inokraattipuolueen,
johtajia.
• "'"TCuvaavana seikkana näille Adenauerin vaikeuksille voi-d^
a;i'pita sitä todella laajaa kansanliikettä mikä on noussut
militarismin uudelleen henkiinherättämistä vastaan, mitä
Ädenauer; toj^iittaa Washingtonin miesten vaatimuksesta.
Adenauerin toimesta on esitetty Länsi-Saksan valtiopäivien
hyväksyttäväksi ehdotus laiksi pakollista asevelvollisuutta
vätten; mutta sen lopullinen hyväksyminen on vieläkin epä-vät^
a juttu. Siitä huolimatta, tai paremminkin siltä varal­ta,
että tämä lakiehdotus jyrätään valtiopäivillä jotenkin hy-
^ksytyksi, on Saksassa noussut voimakasta liikehtimistä
maille'uusfa onnettomuuksia ennustavaa pakollista asevel-
• Vdllisuutta- vastaan. Mainittakoon tässä yhteydessä, että
Frankfurter Rundschau niminen — arvovaltainen, miitta tun­netusti
sosialidemokraatteja lähellä oleva lehti kehoitti
^ viikko sitten lauantaina nuorisoa kutsunnan boikottiin — ole­maan
noudattamatta uhkaavaa kutsuntaa Adenauerin armei­jaan.
Ja'tämä vastarinta pakollista asevelvollisuutta vastaan
^ tulee epäilemättä voimistumaan senkin vuoksi kun Itä-Saksan
yhtenäisyyspuolueen sihteeri Walter Ulbricht sanoi, että Itä-'
Saksa ei pane toimeen asevelvollisuutta, vaikka se Länsi-Sak­sassa
tulisikin voimaan.
,; Tämä palauttaa mieleemme kansleri Adenauerin kuukau­si
sitten,' kesäkuun alkupuolella suorittaman Wash]ngtonin
matkan. Vseimmat Länsi-Euroopan maiden päämiehet ovat
saaneet ikäväkseen todeta, että jokaisen Washingtonin mat­kan
jälkeeiiiron heidän edessään entistä suurempia poliittisia
pulmia ja niin tapahtui Adenauerillekin hänen suurista
puheistaan htiolimatta. ,
5 . Tilannekuva tulee selvemmäksi jos palautamme mieleem-me,'
että lähtiessään Washingtonin matkalle, Länsi-.Saksan sa-ndrnälehdisitön
enemmistö antoi hänelle "matkaevääksi" toi-^"
vbniukseh, ettajhän etsisi tiusia, rakentavia keinoja Saksan
uudelleen .yhdistämisen hyväksi. Tätä maansa uudelleen
yhdistämistä haluavat sydämensä pohjasta kaikki saksalaiset
ja suurin osa heistä tietää, ettei tätä yhdistämistä voida to­teuttaa
bullesin sanelun mukaan eikä Adenauerin «desotta-misten
perusteella, jotka johtaisivat sisällissotaan kahden
Saksan välillä. ,
; Mutta vierailtuaan kahdeksan päivää Yhdysvalloissa saa­tiin'
lukea asiaa koskeva tiedonanto mistä ilmeni, etl^ Aden-auer
ei ollut saanut Dullesilta ainoatakaan "uutta ja raken­tavaa",
ajatusta, vaan, että sen sijaan Adenauer pitää edelleen
kiinni kylmän sodan politiikasta ja sen jatkaTnisesta. Kuun-
-heltuaan''isännän ääntä'^ Adenauer hylkäsi kokonaan ajatuk^
sen siitäj että kansainvälinen jännitystilanne on lieventynyt,
ja että nyt on mahdollisuuksia kansakuntien välisten suhtei­den
edelleen parantamiselle. Juuri tämän kielteisen kannan
; vuoksi julkaisi Saksan Vapaa Demok
non tästä vierailusta selittäen:
man suhteen ei ole tehty mitään uusia alotteita. Tämä perus­tuu
ohjelmaan joka ei voi johtaa sen paretnmiri kansainväli^
sen jännityksen'lieventymiseen kuin Saksan yhdistämisen
edistämiseenkään:. ." , .
I Tosiasiassa — ja vielä selvemmin kuin vierailun joKdosta
julkaistu lausunto — kansleri Adenauer pauhasi Yhdysval-^
loissa pitämissään puheissa kovalla paatoksella kylmän so­lan
mukaista vihan lietsontaa siinä määrin, että hänen omat ;
^ystävänsäkin katsoivat tarpeelliseksi miestä hieman varoit-
'faa. Niinpä Christian Science Monitor huomautti lakoni*
i^esti, että Adenauer on '-kylmän sodan viimeinen linnake".
Washington Post kirjoitti puolestaan:
"Tilanteen herkkyys lepää Adenauerin omassa asemassa^
Häntä vastaan on noussut omassa maassaan yhä enemmän
. arvostelua, ellei kapinallisuutta. . . Elleivät länsivallat käytä
mielikuvituksen voimaa jossakin määrin hyväkseen, ne tule­mat
löytämään itsensä lisääntyvässä määrässä epäedullisesta
asemasta."
Profeetallisia sanoja. Yhdysvaltain sotaisimmat piirit
ovat todella pitäneet Adenaueria viimeisenä tukilinnakkeena
kylmän sodan jakamista varten — mutta se saattaa johtaa sii­hen,
että tämä' mies tulee vielä vanhoina päivinään virka-heitoksi.
'
FeUr Asunmaa mtU 70 vuotta
f&inSktiun 16 p ä i v ^ i,
jraek M i l l e r , Borketon, Man., Isft-t
ä ä b e i n ä k u u a 17 päivänä T7 vuot­ia.
F r e d n o r d , Hearst, OnUGytm
heinäkuun 18 päivänä 70 vuotta.
Yhdymme onnittelemaan-
"Aiianiffle kaikkien palvella emien
rituaaliensa mukaan Jumalaa"
UsktnuioDvapaus on ^ydeUmen Kiinassa
— tahptystyatä ei fOSUta» sanoo Kiinassa
vieraimt suomalaitiei»: jovasti Virtanen
il itä muut sanovat
Kyprosin 'HtsehaUinta''
v ' Viikon lopussa saaduissa uutistiedoissa kerrottiin^ että
Britannian hallitus ryhtyy pikapuolin "suunnittelemaan"
Kyprosin itsehallintaa. Tätä tarkoitusta varten on nimitet­ty
— ei tietenkään ketään kyproslaista, ei sen vparemmin
löreikkalaista kuin turkkilaistakaan kyproslaista —-vaan eräs
brittiläinen loordi, joka laatii uuden perustvislain Kyprosin
asukkaille.
K Kiin lämpimästi tervetullut kuin pienikin parannus'
kjrprosin tilanteessa olisi, tämä menetteljrmuoto paljastaa-paremmin
kuin mitkään puheet sen, mitä ylimielisesti ja oma­hyväisesti
imperialistiset ''emämaat" tai paremminkin niiden
hallitsijat siirtomaakansoihin suhtautuvat. Ne saattavat pu­hua,
kuten menettelee Britannian hallitus nyt, turiddlaisvä-hemmistön
^'suojaamisen" tärkeydestä Kyprosin saarella r—-
mutta ei edes tähän "suojattavaan vähemmistöön" kuuluvan
kansanosan keskuudesta löydy seUaistaniiestä, joka vOisi
Britannian hallituksen mielestä laatia perustuslain Kyprosin
itsehallintaa varten? Kyprosin asukkaat ovat niin takapajui­sia
ja hai'Jdntakyvyttömiä sekä suorastaan suuria pölkkypäitä,
sanoo asiallisesti Britannian toryhallitus, että brittiläisen laki­miehen
täytyy heille laatia valmiiden kaavojen mukaan teh­dyn
perustuslain.
| j Selvää luonnollisesti on, että jos Kyprosin väest9jkyk!enee
HIENOA KAKSINAAMAISIJUTrA
SE TODELLAKIN ON
"Poznanin levottomuudet ovat
mbiiin tavoin v ä r i t e t t y i n ä levinneet
porvarilehtien uutispalstoille ja
e r ä ä t lehdet ovat . n i i s t ä kirjoittff-neet
myös pääkirjoituksensa. Näin
on tehnyt mm. kansanpuolueen
Turun Sanomat. Tähän kannattaa
k i i n n i t t ä ä huomiota parilla rivUIä;
sUlä siinä selvästi paljastuu porva^
r i l e h d l s t ö n kaksinaamaisuus. Tus­kin
näinä lehdet ovat lopettaneet
haukuskelunsa: Suomen työläisten
julfstamah yleislakon johdosta, kun
nfe-jb kiihkeästi r i e n t ä v ä t puolusta^
maan Poznanin tapausten yhteydes^
sä "vapaan ammattiyhdistysmaail-;
man perinnäisiä' oikeuksia" aivan-v
ä l i t t ä m ä t t ä siltä tosiasiasta, että
Poznanin levottomuuksien aiheutta­jana
ei; suinkaan ollut työläisten'
rauhallinen mielenosoitus enempää
ktilnVpoliisien tai sotilaiden esiinty­minenkään,
vaan ulkoapäin johdet­tujen
provokaattorien j a krimlnaallT
ainesten toiminta.
Mutta siitähän taholta provokaat­torit
ovat ennenkin puolustajansa
öytänieet . - .!"
— Vapaa Sana, Helsinki.
TÄMÄN VOISIMME MitlSTAA ,
Omaksumaamme vastuuta ei ole
laskettu. Pelaamme^ uudenaikaisen
valkean kanssa, tietäen vain sen,
e t t ä liekki on kuuma ja että me,
aineellisina; olemme palavoisia . V .
Jos emme o l i s i huolissamme itses­tämme^
meidän tulisi edes huoleh-;
tia perllUslmme laadusta. Pommi-kokeilut
ovat anteeksiantamattomia
j a ne tulisi lopettaa, -7- Professori
N . J. B e r r i l l McGlllIn yliopistosta
puhuessaan a t o m i ponunlsäteilyn
vaikutuksesta.
Bei^nfct iVS) SIkälf Imin
voin enan jtOmiii 0Sib^
mitä minulle kerrotuin | a myös
K i i n a n kansantasavallan perus­tuslaista
ilmenee K i i n a n kansan­tasavallassa
vallitsee täysi adnm-nonvapans,
kertoi lehtemme edds-
Kultaperukan
suomalaiset
'imaaiF Ik. 22
Urheiluihmisfen
tanseihin
Kammisfiquiassa
Kaministiqula. — T ä ä l l ä Pohjolan
haalllla tulee lauantaina heinäkuun
r:l päivänä tämän kesän fiuoma-tulmmat
tanssit v.- j a u.-seura>Ti-gersin
j ä r j e s t ä m ä n ä . Miksi huoma-tulmmat?
Ensiksi niihin on varat­tu
.täysipainoinen tanssimusiikki,
Hugo Ekroos j a kumppanit, siis' ha­nuri,
banjo j a piano j a he varmaan
tulevat t y y d y t t ä m ä ä n mikäli suoma­laiset
ovat kysymyksessä' Toiseksi
siellä on arvokkaat ovipalklnnot,
kuten pöytäradio, rannekello, ja
vielä iisäpalkintoja.:: Kolmanneksi,
tulot käytetään liittojuhlamatkan
rahastamiseksi Sudburyynjav koska
J ä r v i e n p ä ä n seurat yhteisvoimin
rahastavat tämän liittojuhlamatkan
n i i n ' Port Arthurin ja ympäristön
ihmiset voivat parhaiten tukea niin
taloudellisesti kuin moraalusesti-kin
tulemalla näihin Tigiersin ^ovi-palkintotansseihin,
tukemaandnuo-rison-
urheilullisia pyricimyksiä.
Tanssi t ä ä l l ä koirajoen varrella si­jaitsevalla
Pohjolan haalilla7^ tu­lee
helpoksi koska raitis kesäinen
maaseudun Ilmasto on vsillien, ivai-kuttamassa.
Siis tervetuloa: l ä h e l tä
j a kaukaa. — P. V . , v
South Porcnplne. — Sunnuntaina
tk. 22 pnä on pohjoisten suomalai­s
i l l a tilaisiius viettää rattoisa sun­nuntai
paikallisella urheilukentällä^
jonne CSJ:n paikallinen osasto j ä r -
i e s t ä ä kesäjuhlat tuoksi mainituksi
sunnuntaiksi. Täällä pohjoisessa ei
ole tänä kesänä missään puolella
j ä r j e s t e t t y minkäänlaisia ulkoil­majuhlia,
jossa olisimme saaneet ta­vata
tuttaviamme j a nauttia kesän
ihanuudesta. Nyt on meillä siihen
tilaisuus. Menemme luonnon hel­maan
nauttimaan Viestin kauniille
k e n t ä l l e .
Nämä juhlamme alkavat klo 11
'ap. urheilukilpailuilla, joissa lap­set,
alle 10 V . tytöt j a pojat omassa
joukossaan ottavat toisistaan m i t ­taa
60 m. juoksussa. Lasten urhei­lu
kun on'mennyt lapi alkavat
emäntämme tarjoilemaan päivällis­t
ä klo 12. Tuo "eteläpääläisten"
e m ä n t i e n kokkitaito on tullut kuu­luksi,
ei yksistään pohjoisten peru­k
o i l l a , vaan koko Ontarloa käsittä­vässä
mittakaavassa/ sillä v he ovat
monta ''kiirastulta" läpäisseet tuos­s
a paljon vaativassa ja^arkaluontoi-sessä
ruoanlaitto hommassa, kun he
ovat erinäiset, suuremmat ja pie­nemmät
juhlavieraat ruokkineet,
m i s t ä työstä he aina ovat saaneet
juhlavieraamme kiitokset. Näin tu^
lee tuonakin sunnuntaina olemaan,
joten tulkaa kaikki pohjoisen ym­p
ä r i s t ö n suomalaiset nauttimaan
emäntiemme maukkaasta päivälli­sestä.
Kun on syöty ja vedetty "henki
savut", jatketaan urheiluohjelmaa,,
jossa naiset j a miehet, tulevat vuo­rostaan
koettamaan kuntoaan, min­kälainen
"peppi" itse kullakin on
j a onko sitä paljon "entrattava"
l i i t t o j u h l i in mennessä, mikä on nois­ta
meidän juhlistamme ainoastaan
;parin viikon takana. Tietysti Echon
pojat j a t y t t ä r e t tulevat koettamaan
kuntoaan, sillä ; Viestin k e n t t ä on
tänäkin'' k e s ä n ä ' sellaisessa kunnos-la,
missä urheilijalla on tilaisuus
Kesän kuulumisia
Efeiä-Albertasta
Picture B u t t e ^ Kesä on nyt kau­neimmillaan
tääUä Etelä-Albertas-sa.
Vehnä kasvaa hyvin j a samoin
sokerijuurikkaat, j o i l l a sitä on kas­vamassa.
Nyt t ä ä l l ä on heinänteko
parhaillaan j a heinääkin n ä y t t ä ä ^ u -
levan hyvin;^ s i l l ä t ä ä l l ä on satanut
alka> paljon tänä kesänä, joten JiftS;
telua ei ole tarvinnut suorittaa.\^
Osa ilunisiä on paennut kesän
kuumuutta jonnekin kuumille läh­teille,
missä saavat lepoa, joka kyl-lä^
onkfn hyvlii'tarpeen,( jotta taas
jaksaa y r i t t ä ä , k u n tiflee viljan kor
jausaika.) Täällä on nyt sokerijuuri-kastyölälsinä
intiaaneja ja he teke­vät
työn hyvin, olen itse sen näh­nyt.
On täällä käynyt vieraitakin Mri!
R. Porkka ja mrs. A. Kangas, for-mostista
kävi täällä A. Nummen
luona tk; 2 pnä. Kiitos vain käyn­n
i s t ä ' Olikin hauska tavata vanhoja
tuttavia.
Tänä kesänä tulee täällä paljon
marjoja, kaikenlaisia, niin jalostet
tuja k u i n villejäkin. Kevät oli suo­tuisa,
- k u n ei ollut halloja.
No eipä nyt muuta t ä l l ä kerralla,
toiste sitten lisää. Hauskaa kesää
k a i k i l l e tämän lehden lukijoille!
(kyllä se edellinen on jotenkin kar
donnut — Toim.) —^Kulkuri.
f taialle ;Soomen f pariamenttlvaJ'
Cnoskiunuui.' ^JSteneal Kiinassa
v i e r a i l l u t rovasti Johannes Wirta-n
e n , K i i n a n parlamentin puhe­mies
I i lausui minulle jääbyväls-tllaisgndessamme^
etta ' a l l i m me
kalfclclen uskontojen rituaaliensa
mukaan v a p ^ s t r - p a l v e l l a Juma­laa''.
Tässä tilaisuudessa minulla
oli myös Hb ^ k i i t t ä ä K i i n a n nykr-johtajia
s i i t ä , e t t ä o l i n saanut t i -^
laisonden (utnstna K i i n a n mom-nmotoiseen
Ja monisäikeiseen us­konnolliseen
elämään täysin
omien toivomusteni mnkaisestL
K R I S T I L L I N E N K I E K KO
i n i N A S S A
K r i s t i l l i s e t kirkkokunnat, .joita
Kiinassa - on monenlaisia, toimivat
yhtä vapaasti k u i n ns. vanhojen us­kontojenkin
yhtymät,^ kertoi rovasti
Wirtanen edelleen. Parlamentissa
mm. o l i paljon uskonnollisten .i p i i ­rien
edustajia j a : sain tilaisuuden
e r ä ä n Shanghaista kotoisin olevan
protestanttisen pappismiehen t . ja
parlamenttiedustajan seurassa vie­r
a i l l a e r ä ä s s ä protestanttisen kirkon
jumalanpalveluksessa. Kristillisten
kirkkokuntien; kirkot ovat Kiinassa
länsimaista r a k e n n u s t y y l i ä j a yleen­sä
hyvin kauniita. Jumalanpalvelus
o l i : ; ^ d ä m e l l i n e n : ja. l ä m m i n tilai­suus
j a minulle annettiin ;mahdoIli-fiuuden
e s i t t ä ä Suomen :kirkkokan-san
tervehdys seurakuntalaisille.
Seurakunnalla o l i lisäksi stmnuntai-koulu
j a rnuorisotoiminte.-ja lähellä
kirkkoa sijaitsi suuri protestantti­en
pappisseminaari. - '
K i i n a n kansantasavallan perustus­l
a i n 88. a r t i k l a ta^äa vapaan 'uskona
nonharjoituksen ja uskonnollisen
toinUnnan.^\;.'' V i e r a i l i n . verilhisissa
k r i s t i l l i s i s s ä ^ kirkoissa /Pekingissä,
Nankingissa j a Shanghaissa j a ta­pasin
kirkon jöhtajiaiCsekä katoli­siä
e t t ä protestantteja: vKirkon^nuo^
r i s o t y ö oli mell^o^'vilkasta, samoin
pyhäkoulutoiminCä. Eräällä seura­kunnalla
oli oma .fasltenselmi,,. jota-pastorin:
rouva minulle esitteli.'
• K r i s t i l l i s t e n kirkkokuntien johto-nuebet
muistelivat Japanin miebi-tysajaii
vaikeuksia. s U ä japanilaiset
suhtautuivat vihamielisesti kristit-t
y i h i n lähinnä sen vuoksi, e t t ä lä­h
e t y s t y ö n t e k i j ä t olivat niistä mais­ia,
jotka kävivät sotaa Japania vas­taan.
Shanghaissa vierailin meto­distikirkossa,
jonne -lisäistuinten
avulla voitiin saada tilaa 200:lle
kuulijalle, ja - j o k a Japanin miähi-tysvuosina
oli otettu viljamakasii-niksL
Miehityksen päätyttyä ^ k -
ko oli kunnostettu alkuperäiseen
tarkoitukseensa.
Länsimaista l ä h e t y s t y ö t ä ei enää
sallita^ mutta muuan' k r i s t i l l i n en
pappi sanoi, e t t ä olosuhteiden muut­tuessa
kirkkokunnat ovat nyt saa­vuttaneet
aseman, johon lähetystyö
pyrkL Seurakunnat ovat nyt itse­n
ä i s i ä ja kaikilla kirkkokunnilla
on oma itsehallintonsa, oma; talou­den
: hoitonsa ja vapaat oikeudet
t e h d ä uskonnollista levitystyötä o-mine:
keinoineen. Paitsi maan par­lamenttiin
kuuluu kirkonmiehiä
runsaasti p a l k a l l i s i i n hallintoelimiin
j a kaupunginhallituksiin.
I S L A M J A V A N H A T USKONNOT
- Samoin kuin k r i s t i l l i s i l l ä kirkko­k
u n n i l l a on- myös Islamin uskovai­s
i l l a ' j a ns. vanhojen uskontojen yh­t
y m i l l ä täysi toimintavapaus. Vie­r
a i l i n mm. islamilaisessa ' moskei­jassa,
buddhalaisissa temppeleissä
3a lamaluostareissa j a -temppelels-
5ä. Buddhalaisen kirkon päämies
on muuten parlamentin jäsen,
buddhalaisista erikoisuuksista voir
sin mainita ns. Viidensadan Budd-nan
temppelin, jossa on' 500 -luon­nollisen
kokoista pronssista Budd­han-
kuvaa, jotka näennäisesti kaik­ki
ovat samannäköiset, mutta lä­hempi
tarkastelu osoittaa jokaisen
kasvoissa e r i ä v ä n piirteen. Erikoi­nen
nähtävyys oli myös makaava
Buddha,, joka painaa 15 tonnia' ja
joka on ainoa makaavaa Buddhaa
e s i t t ä v ä veistos. Buddhan temppe­l
e i s s ä n ä y t e t t i i n minulle myös i k i ­vanhoja
käsikirjoituksia, jotka ovat
e r i t t ä i n ai-vokkaita j a joita mm: suo­malainen
professori Ramstedt aika­naan
on tutkinut.
V a l t i o e i v ä l i t t ö m ä s t i tue uskontor
kuntia, mutta se . o n huomattavasti
Rafer Johnson
USA:n I M u n
mestariksi
CfinrfordsviUe. —133113 sunnun­taina
suoritetussa 10«tfeljjain US
A : n mestaruus j a olympiakarsinta-kilpailussa
korjasi voiton 6 j a l a n 3
tuuman pituinen neekeri j ä t t i l ä i n e n
Rafer Johnson, joka saavutti piste­m
ä ä r ä n 7,754. Tulos puuttuu 231
p i s t e t t ä h ä n e n omasta ennätykses­t
ä ä n , mutta on n e l j ä n n e k s i parhain
tuTos n u t i maailmassa on koskaan
saavutettu. Hän o l i j o ensimmäisen
päivän kilpailujen jälkeen 98 pis­t
e t t ä edellä entisestä tuloksestaan
j a lisäsi 110 metrin aitajuoksussa
etumatkaansa 30 pisteellä. Sitten
kuitenkin korkeushyppy j a kiekon­heitto
vei h ä n t ä takaisin:
Toiseksi sijoittui MUt Campbell
7,555 p i s t e e l l ä j a kolmanneksi Bob
Richards 7,054 pisteellä. Richards
el kuitenkaan osallistu olympiakiso­j
e n ^10-otteluun, joten h ä n e n ^tilal^
leen olympialaisiin tulee nyt neljän­neksi
sijoittunut Bob Lawson, joka
keräsi 6,885, p i s t e t t ä.
Mainittakoon, että neuvostoliitto­lainen
Kusnetsov saavutti kaksi
SITA
IA Ti
— O n iOlmaiB»; tuhansia
rahojen kartuttamlsskst tm
yksi niistä: o n räxeUlnen.
— N i l a mikä «e on?
— Azvaslmpa. e t t ä «fnä iej
TABOTKOON TOISI
:;. Mies söi kovana ruokahalu]
neenlalsesti omenaa. Joten k
n o i : •
— Varohan vähän, siinä i
v o i o l l a matoja. '
K i m minä pistelrai-ome
kfini, n i i n siinä leikissä saav
varoa itseään.
M V S I I K K I M I E H I U U l VAIB
Oikesteri oli liarjoittelemi
M ä , vaivaloista Ja väsyttävä
letta kun Johtaja pistäytyi
huoneeseen Ja sanoi:
— j a i t ä tämä on? Kuuli]
toiseen huoneseen' ^ D ä TIUII
torvien ä ä n t ä d kuullut oUei
—• Se on l i i a n vaikea kap
yensoittajille.: Se eivät voi
j a haukotella samanaikaises
viikkoa sitten Moskovan kilpailuissa
p i s t e m ä ä r ä n 7,688, mikä o l i s i riittä
^nyt toiseen tilaan U S A : n olympia­karsinnoissa.
Korean sota
"oikeutettu"
P-Korealle
: Moskova. — Neuvostoliiton pää­ministeri
Bulganin sanoi viikon al­kupuolella,
että Korean sota oli oi­keutettu
Pohjois-Korean puolelta,
jota vvastaah imperialistit sodan a-l
o i t t i v a t .
T ä ä m l n i s t e r i Bulganin esitti mie­l
i p i t e e n s ä ^Korean sodasta Pohjois-
Korean pääministeri II Sungin kun­niaksi
Kremlissä j ä r j e s t e t y s s ä juh­lassa.
Kreikkalaisia menee
vierailemaan Kiinaan
Ateena. — > Keskiviikkona ilmoi­tettiin,
e t t ä 9 parlamentin jäsentä,
edustaen kaikkia .puolueita, mat­kustaa
elokuun 25 pnä Kiinaan.
K r e i k k a ei ole tunnustanut K i i ­nan
Kansantasavaltaa, vaan :r on
diplomaattisissa suhteissa Formo-san
hallituksen kanssa. v: ^
ottaa itsestään kaikki irU. Urhei­luohjelmassa
on miehille kaikissa
sarjoissa 100 m. j a 200 m. juokr
sut; naisille 60 m. juoksu pituuä;
naisille j a miehille; heittosarja kuu­la,
kiekko, keihäs j a moukari. Lo­puksi
on naisten"munajuoksu.'' '
Kun on katsottu loppuun tuo nais­ten
munajuoksu ja emännät ovat
ehtineet korjata ruokavehkeet pois
ravintolan pöydiltä, aletaan pelaa­maan
tuota "kansainväliseksi" tul­lutta
bingo-peliä joten siinäkin
voimme y r i t t ä ä kuka on se ''lukin
änkyrä". Viestin kentällä tava­taan
sunnuntaina tk. 22 pnä—Nick^
avustanut - mm. sodan tuhoamien
kirkkojen ja temppeleiden jälleen­rakennustyössä,
minkä lisäksi se an­taa
taloudellista apua luostareille.
Lopuksi pyytäisin lehtien välityk­s
e l l ä todeta, että matkamme oli
unohtumaton ja isännät verratto­mia,
lausui rovasti .Wirtanen haas-tatteluhelkemme
päätteeksi.
SUURLAKKO
ITAlfiäSA
Kooma. Noin neljä 1
italialaista maatyöläistä lop
perjantaina vaatien suotuisa
pimuksia ja perhelisien suur
ta. Maatyöläisten LUtto Ji
kon. Joka on kolmas.kuukauc
na,: työnantajapuolen kleH
suostumasta ' vdlmassaolevie
musien muuttamiseen.
Maatyöläisten keskuudessi
see kautta maan erittäin ]
tunnelma, varsinkin Milano;
ristön -maanviljelysseudulla,
tapahtimut Joukko väliko
Lakkoilevat maatyöläiset ht
e r ä ä n kartanon alueelta 1,*
lla Ja erään toisen kartanon
revittiin alas suojamuuri^ JoU
alue leikattavaa viljaa jouti
alle.
Terveysministeri Martin sanoi 12-miehiselle YK:n aseistariisu-miskomissioUe
heinäkuun 5 päivänä, että Canada tervehtii
Neuvostoliiton: asevoimien vähentämistä 1,850,000 miehellä.
Mutta hän arvosteli Moskovaa "sopimuksen kautta aikaan­saadun
asevoimien vähentämisen'' aliarvioimisesta;' Hän eh­dotti,
jotta alivaliokunta tutkisi mihin toimenpiteisiin voitai-iisiin
ryhtyä hetimiten varoitussysteemien kehittänniseksi sala-hyökkäyksien
varalta "odottamatta laajakantoisempaa suun­nitelmaa
jonain tulevana aikana onnellisemmassa maailmas­sa:''
Hän sanoi, että Canada tulee vaatiman osittaista ensialot-teista
aseistariisumista nyt. Kuvassamme mr. Martin' (vas.)
keskustelemassa brittiläisen, sir Pierson; Dixonin kanssa.
Olymfiiakomifean
amaffliorisaannof
entisdleen
Lausanne. — Täällä pidetyssä
Kansainvälisen Olympiakomitean
kokouksessa korjailtiin olympiaki­soja
koskevat säännöt kauttaaltaan^
mutta hylättiin kaikki esitykset
amatööriyttä koskeviin määritel­miin,
jotta ne olisivat tulleet yhden­mukaisiksi
monissa maissa vallalla
olevan käytännöllisen, menettelyn
kanssa. Niinpä siis: amatöörimääri-telmät
Melboumen olympialaisissa
tulevat olemaan suunnilleen saman­laiset
k u i n Ateenan olymp>alaisissa
1896.
Näiden määritelmien mukaan on
amatööri se, joka osallistuu ja on
aina osallistunut k i l p a i l u i h i n yksin­omaan
pyrkimyksellä kohottaa fyy-sillistä,
henkistä j a : yhteiskunnal­lista,
tasoaan, tavoittelematta välit­tömästi
tai välillisesti minkään­laista
aineellista hyötyä. .
Ainoa lisäyksenä amatöörimääri-telmiin
komitea hyväksyi sen, että
kilpailujen tuomaristolla ^ on valta
k i e l t ä ä olympialaisissa kilpailemas­ta
jokaisen, jonka se katsoo osallis­tuvan
k i l p a i l u i h i n ^ "aineellisen hyö­dyn"
tak;a tai ottavan vastaan lah­joja,
jotka voidaan helposti muut­taa
rahaksi.
Määritelmien uudistamista aja­van
ryhmän johtaja sveitsiläinen
Albert Mayer aikoo tehdä uuden
tarmokkaan yrityksen amatööriys-sääntöjen
ajanmukaistamiseksi ensi
Kansleri Adenai
syrjäyitäm[stä
suunhifeliaäh
:: Bonn. — Kansleri Adi
s y r j ä y t t ä m i s t ä suunnittelev
mien takana on:?Adenauei
tuksen' rahaministeri ' F r i tz
fer, ilmoitettiin täällä viin
viikkona; -" -
V i i m e viikon vaihteessa
s ä ä n puheessa atomituotan
ulsteri Strauss antoi tästä
niäisen viitteen. Hän sanoi
lehtien edustajille, e t t ä Sai
l i i t t i s t en johtomiesten kesk
k e r ä t ä ä n allekirjoitusta Ade
erottamisvaatimukseen.
80-vuotiaan hallituksen
hen syrjäyttämistä vaativi
kossa on sosialisteja, vap<
mokraatteja, ^pakplaispuolue
n i ä ja jopa Adenauerin c
puolueen,. k r i s t i l l i s en demc
puolueen vasemmistosiiven
miehiä.
NäiUä neljäUä ryhmällä
t i o p ä i v i l l ä 255 edustajapail
244 ä ä n t ä tarvitaan Adenaue
j ä y t t ä m i s e k s i ; . Adenauerin
mistä vaativat esittävät, etti
tilalleen . valittaisiin hali
päämieheksi Schaeffer, n;
rahaministeri. Straussista
s i i n puolustusministeri.
Asiantuntevissa piireissä
laan kuitenkin, että vaikka ]
sen> demolcraattipuolueen vai
to; siipi,'.Bavarian puolue, 01
m i e l t ä Adenauerin kanssa J
kysymyksissä, n i i n se ei tul(
t ä m ä ä n häntä vastaan.
vuonna.' Sofiassa pidettäväss
s a i n v ä l i s e n ' Olympiakomitea
kouksessa.
PÄIVÄN PAKINA
Korpimaan rauhaan Ja lepoon
hallitsemaan itseään, kuten on viimeaikoina todettu siinä
määrin, että Britannian hallitus suvmiiittelee sille jöitsehäl-'
lihtoon tähtäävää perustuslakia, niin se kykenee laatimaan
myös oman perustuslakinsa.
Suoran sanoen, meistä tuntuu^ ettei Kyprosin ongelmaa*
saada ratkaistuksi nykyisten suunnitelnuen perusteella; Kun v
Britannian pääministeri sanoo, että ^'mitään perääntymistä
ei ole tapahtunut", ja että "Kyprosin itsehallintaan liittyy va­kava
vaara koko Välimeren itäiselle osalle", niin tämä tar­koittaa
tietysti sitä, että Kyprosin asukkaille aiotaan tarjota
"vanhaa viiniä uusissa leileissä." Jos asia näin on^ niin se tääs ?
tarkoittaa, että Kyprosin väestöUe tarjotaan "itsehallintaa",
joka jättäisi Kyprosin ulkopoliittisen ohjelman ja sisäminis­teriön
alaiset seikat brittiläisten miehitysvoimien käsiin -—jä
tällainen ''itsehallinta" ei herran vuonna 1956 tyydytä eriääl
ketään.
Näiden r i v i e n ilmestyessä on alle­kirjoittanut
liittynyt niihin tuhan­s
i i n muihin canadalalsiin, j o t k a tä­h
ä n aikaan vuodesta saavat loina-aikansanauttia
suuren luontoäitim-me
tarjoamasta korpimaan rauhasta
j a levosta:
Kahteen viikkoon emme uneksu-kaan
't>olitiikasta" j a . siihen liitty­v
i s t ä t e h t ä v i s t ä , ellei nyt huomioida
e h k ä joitakin kirjoja^ julkaisuja ja
sanomalehtiä, mitä; varaamme "sa­d
e p ä i v i e n " j a iltapuhteiden varalle.
- Kuten sanottu, n ä i d e n rivien pai­noon
mennessä istuu meidän per­heemme
kaksii hieman e l ä h t ä n y t tä
j a matkan v a r r e l l a : j d kulahtanutta­k
i n - j ä s e n t ä Canadan suuren korpi­maan
jonkun k a u n i i n j ä r v e n ranta­milla,:
missä; laineet lipattelevat -ve­neen
kylkeä vasten j a körmyniskai-s
e t " b l a c k hässit", kuhat j a muut
"syvyyksien hirmut" lyövät ^ keske­n
ä ä n arpaa s i i t ä , e t t ä ottavatko syöt-timme^
vai " s ä ä s t ä v ä t k ö " ne seu­raavaksi
kerraksL
"Kalastaminen", r kuten maanvil­j
e l y s k i n on tietenkin onnessa, mut­ta
huolimatta lainkaan siitä, vaikut­taako
meidän- perheemme lomaka-lastos
kalojen < hintaan Sudburyn
vähittäiskaupoissa, tai eikö vaiku­ta,
hauskaa j a virkistävää ajankulua
se loma-aikana kuitenkin on.
Allekirjoittanut on n i m i t t ä i n sitä
mielipuolta, e t t ä Joma on pelkkää
"laiskottelua" j a " a j a n haaskausta",
jos ei loman ajaksi j ä r j e s t e t ä jota­kin
siihen: .tarkoitukseen sopivaa
t y ö t ä j a toimintaa. Uutta voimaa
j a ^ innostusta ei - saada makaamalla
ja:nukkumalla, v a a n . s i t e n , : e t t ä voi­daan
j ä r j e s t ä ä , jokapäiväisestä ru­t
i i n i t y ö s t ä poikkeavaa työtä j a toi­mintaa.
M e i l l e toimituksen tuoleja läm­m
i t t ä v i l l e on tietenkin parasta kesä-l
o m a l ä ä k e t t ä se, e t t ä pannaan hihat
heilumaan: ; - t e h d ä ä n kesämökillä
halkoja oikein pinokaupalla, maala­taan
j a p a i k a t a ^ v e n e t t ä , korjataan
moUn: vuotavaksi käypää kattoa j .
n.e. sekä käydään niitä körmy-niskaisia
ahvenia härnäämässä —
mikäli: ne elVät suvaitse. h ä m ä tä
meitä.
• • • ••• • •
Paljon on muuten e l ä m ä muuttu­nut
— k i i t o s siitä työväenliikkeelle
-r- Canadassakin viimeksikuluneen
neljännesvuosisadan aikana: Kaksi-,
koltoekymmentä vuotta sitten ei
ollut kesälomia muilla k u i n herroil­la
ja narreilla. Nyt, j o l l o i n ammat­tiyhdistysliike
on vakiintunut ja
kehittynyt tolstamiljoonaa jäsentä
k ä s i t t ä v ä k s i v a l t a v ^ i - voimaksi,
saavat miltei kaikki palkkatyöläiset
enemmän tai vähemmän tyydyttä­vän
kesäloman; Tämä sellaisenaan
vastaa n i i l l e " v ä s y n e i l l e ' ! jotka ky­syvät,
onko t ^ v ä e n l i i k k e e s s ä toimi-n&
inen j a ahertaminen ollut hyödyk­si,
vai ovatko kaikki sen hyväksi
tehdyt uhraukset menneet huk­kaan?
K a i k k e i n huonoimmassa asemassa
tässä lomakysymyksessä ovat farma­rit
ja p e r h e e n e m ä n n ä t Suurfanna-rit
ja varakkaat p e r h e e n e m ä n n ä t k in
nauttivat luonnollisesti ylenmääräi-sestikin
lomasta. Paljon on kuiten­kin
vielä t e h t ä v ä työtä ennenkuin
saadaan j ä r j e s t e t j ^ i lomat myös
pikkufarmareOIe ja kaikille per^
heenemännille. Mutta sekin päivä
on tuleva y h t ä varmasti kuin yön
j ä l k e e n tulee päivä ja sat<
keen kirkas auringonpaisteii
Jos ei kapitalistinen järjeste
kene sitä tekemään, niin si
miset muuttavat järjestelmä
laiseksi, että lomakin voida
j e s t ä ä kaikiUe jotka tekev
d y l l i s t ä työtä.
Näin loma-aikana puhuti
vallista enemmän turistiliike
j a sillä tarkoitetaan pääasia
d y s v a i t a l ä i s t a turistiliikenne
Syy t ä h ä n on siinä, että
l u a k i n harrastetaan pääasia
han hankintamielessä, sen si.
t ä päätavoitteena olisi kanss
terveydenhuolta ja siihen l
s e i k a t
P ä ä p a i n o o l i s i kuitenkin ti
kenteesta puhuttafösa pantJ
hen," e t t ä canadalaiset vois
nemmän nauttia luontoa
runsaista antimista, että bi
vat omakohtaisesti paremmin
t y ä suuren maamme eri ma^
j a alueisiin j a niissä asuyiii
s i i n . kuten erinäiset työvaer
tot ovat nuelestämme aivan
s e l i t t ä n e e t
Mntita itutcn sanottu, alle
tanut tulee seuraavat kaksi 1
heflumaan kuin helnamies
matoissa. — Känsäkoura.