1952-04-17-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Oirgan of glmilgh C^^ taUlalittl NoT. o, 1917. Autborlzed M eecond class mall by ttxe Post Office DQHiflinent. Ottava. . Pub« muVBda]» and Saturdajra I 9 Vai^u» Publlshlos Coomasy UcL, at 100«102 EHOt fit. Sndbuiy; Ont, Canada. Telephones: Business Office 4-426«. EdJtorial Offlce 4^4265. Manag^ B. SukxL Editor W. EUuauL MalUos tuUxtxa Bot, 69, sadbiay, Ontatto. AJdvcirtlslng ratcs upöh a Translation free oi chaijge. ' Oanadassä: ;l vfc T J O O 6 kk. 3/^ YlulTsvallolssa: 1 irk. 8iK> 6 k k ^ ^ Buomessa: 1 vk. 8-50 6 kk. 4.75 , ' ; » 6 M li l i i. § ja päässeet epäviralliseen yhteisymmärrykseen siitä, (»ttä Valkoinj^n S talo antaa suostumuksensa sille ajatukselle, jotta Canada rakentai Samassa yhteydessä, selitettiin myös se miksi ulkoministeri Pear- ; soniil täylja m Valkoisesta talosta.^; ^a^^ nltuniiutistfedon mukaan tehty sopimus säätää, etteiCanada ^ikä Yhdysvallat saa tehdä mitään jen pintaa/ eU tämä suunriitelma saa imaihitun Mpimiiksen määrit-v »teleman kansainvälisen komis.^^^^ hyväksymistä. Mitä ulkomi- U> foisteri Yhdysvaltain hal-o alitus liittyisi Cänaxlan hallitukseen ja ehdottaisi mainitulle kansain-v j ^ t ^ i s d l e kpini^^ 1^. yiBsitieri r ^ e ^ •±-fisat:.i^^^ • , ''j. „•.;• M . * r Vaikka ko. uutistiedossa ei asiaa siten selostetaluah, niin ilmeis-i^ vtädn,'et^^ yhtenä tarkoituksena on Yhdysval- ''';loissa i»ino^ ; suunnitelman töteu Toisinsanoen, ulkoministeri Person olisi siihen^ että tätä suunnitelmaa ryhdyttäisiin to-teistä käyttöä varten ittikä^^^ '^«vieläWri s u w « Selvää kuitakin ort^ että St. ä.aWren(i^^^^^ '^teuttaai^^^^^y^ canada^isijla voimilta j a C^adah lunsaJli^ taipeita tj^dyttämää Asiantuntijat ovat riittävän pätevästi todis- •';dakseen Itsenäisesti suorittaa täniän rakennustyön. Yhtä pätevästi ^f^yoiidai^ ^ttä sitä parempi on m2(a|n yleiseduille, jos Ca- 1 ^ qmaji maa-alueensa 3äpi kulkevan vesitien, ilman -ulkomaista pääomaa sen, että hallitus j a kansa voinet rvat Itse päättää miten j a kenen hyväksi tätä vesitietä käy- : Sit. <Lawrence vesitiesuunnitelmasta on puhuttu ja keskusteltu ^,, .vuosikymmeniä. Syy/miksi sitä ei ple toteutettu on se, että yhdysyal- ' taiaiset rau muut monopoliyhtymät ovat pitä- ' i '• neet sitä "kilpailemana" yrityksenä ja ovat suunnitelman toteuttamt- • s e i i j d i l ^ Mielko varrn|(a myös on; että, ne yrittävät vieläkin kädiJk^ ne siinä epäonnistuvat, Hääntäyät, äkkiä kelkkansa ja vaativat,^ Yhdysvaltain täytyy viime hetliesisä saada äänensä kuuUuiksi rafcen- ^:-:;::ncttavan yesitie^^t^^ ^ • 1 ^; allitta huolimatta siitä, mitä Yhdysyaltairi suurpääoma sanoo i hdiiMko [ .tfiln^ito^uttpj^^ lyöttäytyykö se 1 lopulta.mufcai^^^ f dan liittohallituksen Ja Ontarion niaakuntahallituksen tulisi c p i t p ' i iiuka^ täniä ,vesitiesuurinil(dma.'r nadan toimesta palvelemaan Canadan vai tion ja kansan etuja. , A-' ' 1 t i ; j . i i i i ' '«:^^ -3FS .1? x' ir ,.;..f « 1 • Rajan eteläpuolelta saapuvat uutisticdot antavat sydäntäsärke- ' vanJ^iiyauksein Mississippij Missourin ja muiden jokien suuren tulvani aiheuttamista onnettomuuksista ja menetyksistä, , ( V Punaisen, Ristin arviointien mukaan Yhdys\^altain keskilännen tulva on pahin laatuaan nykyaikana. Kaiken kaikkiaan Punainen Riisti iarviöi tulvan tehneen kodittomaksi 19,34? perhettä, ehkä 74,000 ^ ihipistä.Tulya-alue ulotti valtioon, Montanaan, Dako- ' toihiii, Minnesotaan, \ViscoDsiniin, lovvaan, -Nebraskaan, Kansasiin * ja MisMuriin. Tämä sellaisenaan on tietysti hyvin puutteellinen kuva tilanteesta, silla niin suurisuuntainen tulva on aiheuttanut sanöin-kitvaamattoman suuria menetyksiä myös omaisuuksille, varsinkin y i l - japellpille jne. Kun nämä luonnonvoimien aiheuttamat qnnettomu^ lisätään J Koreaii sodan aiheuttamaan hintojen Ja verojen suureen nousuun ja J nyt kehittymässä olevaan työttömyyteen, niin tällöin nähdään, että ' Yhdysvaltainkin kansalla bn aivan riittävästi kuormaa kannettavana. ^ Selvää myös on, että Yhdysvalloissa nyt vallitseva tulvatilanne- { kinlollsl voitu Välttää, jos olisi riittävästi hyvää tahtoa. Mahdoton 1 on sivultapäin ja asioita yksityiskohtaisesti tuntematta sanoa miten I olisi nykyinen tulvatilanne; voitu välttää. -Mutta A-älttää se olisi var- J masti voitu, sillä tällaiset tulvat, kuten Korean sotakin, ovat suurelta osalta ihmisten tekemiä ja ihmiskäsin vältettäviä. .Yleisesti puhuen * tulvien perusaiheuttajana pn se, että metsät on ^hävitetty suurilta I alueilta pois. Aikaisemmin lunii suli keväisin ensin aukeilta ja .vasta ' pikkuhiljaa metsämailta. Nykyään, kun metsät on miltei kokonaan 4 ' hävitetty, lumi sulaa samanaikaisesti kautta laajojen alueiden. Ja jos sattuu, että tulee äkkiä erittäin lämpimät päivät, niin vettä tulee en^roän mitä joet ja purot voivat läpäistä. Tältä pohjalta katsoen voidaan sanoa, että tulvatkin ovat ihmiskättcn aiheuttamia onnettomuuksia. Toiselta puolen nämä luonnonvoimat, kevättulvatkin, voidaan tieteen ja tekniikan nykyisessä kehitysvaiheessa kontrolloida. Jqis esimerkiksi llidysvaltain hallitus olisi -viimeisen viiden vuoden a i kana käyttänyt edes puolet nykyisistä sotamenpistaan tulvien kontrolloimiseen, metsien istuttamiseen, patojen rakentamiseen jne., niin ei ole epäilystäkään siitä, ettei Mississippin ja Missourin tulva olisi lainkaan tapahtunut; Yhdysvaltain nykyinen tulvatilanne on, sen lisäksi että tulvan uhrit saavat lämmintä myötätuntoa kaikilta canadalaisilta, myös vakava varoitus Canadalle. Kun muistetaan ,Winnipegin äskettäinen suurtulva ja katsotaan mitä on nyt tapahtunut rajan eteläpuolella, niin selvää on, että valtiovallan velvollisuus olisi päättävästi ryhtyä sellaisiin toimenpiteisiin, joiden avulla tulvat voidaan ehkäistä. Meille on puhuttu sotavarustelun tarpeellisuudesta senkin vuoksi, että se antaa työtä työttömille. Nyt on käytäntö jo todennut, että sotavalmistelu ei estä työttömyyden kehittjTiiistä, vaan pahentaa sitä pitkän päälle. Mutta jos ryhdytään laajakantoisiin luonnonparannustöihin, niin se antaisi paljon lisää työmahdollisuuksia ja samalla auttaisi, ei vain uhkaavien tulvien estämistä, vaan myös maan edelleen kehittämistä. - * JCeksijä .on saanut 9^50,000 dollaria jkatenttioikeiiksista Vttw Tork. — flG>TUoUaan britUläi-sen kdcslj&n, Barxy Fexgusonln ftord tMotor 00. ynnä nuilta •vastaan nostanut 341,e0O,00O dollarin korvauskan. slen loukkaamisesta sovittiin viime nejuttu Fcrgusonln patenttlolkeuk-vlikoUa 9.2SO,00O dollarin korvauksesta tfiäUä. Kanne aloitettiin noin neljä vuotta takaperin Ja o l i ollut täfiUll tuomari Gregory F. Noonanin käsiteltävänä y l i vuoden ajan. muut sanovat KASTATETAAN /^KEKON^ iuj<^£aiANix7oaa^ ; S^än Idtttitledui^ Helsingin Sanonoaln Yleisön osastossa e:ilen luettava seuraava t r i iM^tti jBadenlemen Suomen ;Akateinia^n lilautakiumdn 1 ^ antaai^ arvq' 'valtaliien^selity»f,'. ?'Ön paljon muitakin kuin Utelija, joiden korvaan k e l ^ ^ r ^ ^ KiC' lilautaictm^ilcui^^i^^ ei olieh-on syniyn}!t:iWiät.p}^^^ sillä V i f l^ Oiä k a i ä Ä H t ^ i ^ että 'suo-iuuinUta^'' i^j otettava l i '^ Mli Jcuitenklh esim. rubt- «In yleensä' ••iylUyää nitunlsta" merkit, acvää sanaa (k ^'pp) käytetään ta.-- peen tullen myös kuolleesta (en död kropp).:-,Kieli tarvitsee sanan. jo'ir. merkitsee molempia; olisi esim. hankalaa, jos kädestä täytyisi puhua m iU loin. kehonosalla/milloin ruumiinosana. Klclilautakimta vastustaa jyrkästi pyrkimystä painaa sana ruumis vaUi kuollutta merkitsemään, ja s i i hen kieho-sanan; yleistyminen voisi viedä, Niin tärkeän ja yleisesti käytetyn sanan kuin ruumis-sanan merkityksen muuttaminen on kielessä järkytys, jota pitäisi välttää: neljän miljoonan ihmisen kielenkäyttötottu-mus j a koko tähänastinen kirjallisuu-. temme. jossa sana esiintyy niin elä-, vän kuin kuoUeenkiti ruumiin mer-; kityksessä, ovat tekijöitä, joiden pai-! noa ei pitäisi väheksyä." Toteamme tyydytyksellä, että Sa-. mariastakin, soi Suomen Akatemiasta, voi tulla Jotakin hyvää. Mikäii S A ; n KielUautakunta onnistuu saamaan keho-sariahfrviön hengiltä, tä-- mä saavutus ehkä viimeisenä päivänä lasketaan koko lAkatemian syntien sovltukiseksi. — K e h — Vapaa Sana, Helsinki. Canadan pitäisi tuiMiiistaa Kiina, sanoo Toronto. — C C P : n kansallinen johtaja -M. J . Coldnrell sanoi täällä plde- ' tyssä ^ O P : n Ontarion maakuhtakoko- ' iikseäsa, että C a M pitäisi tunrius- ' t a a ' k i i n a n ' kansan tasavallan' i i a l l i - 'iusjä eUä mu^ 'täi3l te^dä^ t^möin^ to 'askel 'iaÄpumisen löpettämllsiBen k l i n a s - ' iHäh sahoi K i i n a n • kansalla olevan "Jumalallisen oikeuden" hallitukseensa "koska' k a i k i l la kansdilid ori oikeus l e h d i ' oma vainiotansa, vaikkapa me arvelemme heidän valintansa •vääräk-sL*' Mr. Coldwell sanoi häyttävän •%'lmieiseltä", että Mao Tse-tunginjoh-taimalla hallituksella on k i i n a n kansan kannatus. Hän sanoi Britannian j a Intian tunnustaneen Kiinan 18 kuukautta sitteh ja lisäsi: •"Canada o li myös teitemälsillään samoin. Mikä ehkäisi Canadan s l ^ tekeinästä, sitä minä en tiedä; eikä kukaan ole kyennyt ahtamaan nxlnulle siihen tyydyttävää vastausta." Mr. CQldwell sanoi kokouksen y h teydessä tarjotuilla päiYällisUlä, että koska kenraalit ovat epäonnistimeei Korean rauhanheuvottelulssa, olisi neuvottelut siirrettävä poliittisten e-dustajien .käsiin. Jotta saataisiin nähdä kykenevätkö he sopimaan aselevosta ja rauhasta. Osto, i (TASS). — asuman Banhäjqnravp^i^p T^crffijnrnnta, Jo-' ka piti istontojaan ÖiEilossa' maalls-knnn 29 p^vSal^^]^^ vään, on lvVäk^)TB^ y-lelseo i>äätösUnseliii^: > Maailman Rauhanneuvoston Toi-i mikunta toteaa, että tähän päivään mennessä on saatu 6(»,57j)^ ällAlr-joitusta yetoomujtteen viiden suurvallan rauhanliiton sohnimisesta. Tä-^ hän tutokseen, joka on-122 miljoonaa snjWempi'^^ rättyjcn allekirjoitusten lukua, on l i sättävä se tosiasia, ettÄ yleinen mielipide vaatii yhä valtavoimaisemmin rauhanomaisia ratkaisuja neuvottelujen avulla. • Nämä saavutukset korostavat rau-hanpuolustusUflckeen vaikutuksen tkasHia koko maailmassa j a kuvasta- .vat; yiiä syväluontoisempia ; kansojen toivomuksia. Kamppanja rauhanliiton solmimisen hjrväksl on voimistuva. Tämän kampanjan kehittyminen voi . t e ^ ,lopun aseistautijmlskUhkosta. Joka/ näännyttää kansojen voimia. huojuttaa niiden taloutta j a asettaa uhanalaiseksiniiden riippumatto Viime kuukausipa, o n tilanne buo- ' npntunut. ''Aasiassa ön käytetty bak-t^ iöK^tä-aisetia; ' V a s t o in Saksan ja JapKnifJ tansah* ehemihistönf tahtoa Japanhi ase&tamihen oh tapahtunut tösiaisla ja im ^Äanut Lähsl-Saksan aseistaminen. Siirtomaiden kansojen pyrjkimys riippumattomuuteen kohtaa Julmaa vastarintaa. •Nälssä-oloissa ovat Wienissä laaditut Maailman Rauhanneuvoston ehdotukset tarpeellisemmat kuin koskaan ennen rauhan" rakentamisen pohjaksi. Nämä ehdotukset edellyttävät nykyisten sotien lopettamisen, Saksan demilitarisoimisen ja yhdistämisen, Japanin demilitarisoimisen, näiden kummankin maain riippumattomuuden palauttamisen rauhansopimusten takuulla, ulkomaiden sota joukkojen poismiemisen, Aasian sekä Lähi-.Ja Keski-JIdän maista. ; Valta voimaisilla teoillaan rauhan voimat ovat pakottaneet Yhdistyneiden Kansakuntien Järjestön käsittelynään kysymystä yleisestä aseistariisumisesta . Kysymyksen käsittele-; nUhen jatkun. Aselstarilsumiskomis-slo pitää IstUntojaan New Yorkissa, •kansojen toiminnan ori tehtävä pa-" kolliseksi jdukkotuhoamisaseen kieltäminen seka vähittäinen, sariianaik^-: nen j a tiukasti valvottava aseistariisuminen. Kansat, jotica ovat alkaneet yhä enemmän saada kokea kurjuuden j a sotapolltlUcan seurauksia, ovat tulleet tuntemaan myöskin oman voimansa.' Jos ne tulevat toimimaan päättävästi, n i i n ne voivat muuttaa tapahtumain kulun, saaden solmituksi rauhanliiton. Joka takaa erilaisten poliittisten jä. taloudelHsten yhteiskim-taijärjestysten rauhanomaisen rinnakkaisen olemassaolon. Kaikkien kansallisten j a rauhantahtoisten Voimien yhteenliittjmifsfeksi yhä eneminän Tolmikimta on päättänyt kutsua kesäkuuri 21 päivänä k a . i l. le Maailma^'Rauhanneuvoston istunnon^ jossa' se,tekee eiidotuksensa suuren räuhanpiiolustuskongressin koollekutsumisesta tänä vuonna. tJSAm upseerit tutkimassa ParilsL — Artikkelissa, Jonka otsakkeena on "Hoofkongin muuttaminen sotattlaan", viikkolehti " A c - tloa" kirjoittaa: ' . "Hongkongiin on viime aikolin saapunut Amerikan armeijan Ja iaivaston opseorja Koreasta fa Japanista. Amerikan iionsulaatia ilmoitakxen mulcaan näm^ upseerit saapavat pääilystönsä luvalt» HongkongUn •'lepäämään*' oltu. aan pitkän aikaa Koreassa. Amerikkalaisten vieraiden käyttäytyminen on kuitenkin vaikeasti ynt-märrettäyää. He' suorittavat topografisia mittauksia^ tutkivat maaperää paDckakunriilla^ minne englantilaiset ovat alkaneet rakentaa kasarmeja ja lentokenttiä. Heidän joukos- .saan on. Japanilaisia' sotilasasianlunti-joita, Jotka tuntevat hyvin Hongkon-gUn rajoittautuvat Kiinan kansantasavallan rajasei^u^ ^ jBMipp Ulkomaalaiset ha*älnnoitsua77ji^ ka ovat tarkoin seuranneet näiden a - merlkkalalsten. japanilaisten Ja "kuo-mintangllaisten'! sotllashenkilöiden puuhia, ovat tehneet sen johtopäätöksen, että heidän oleskelunsa tarkoituksena on tutkia Hongkongin seudut pitäen silmällä mahdollisuutta muuttaa se Amerikan tukikohdaksi sotatoimien varalta." Ateena. — Täällä Ilmoitettiin maanantaina, että I^arlssasaa on tuomittu 30 nuorukaista kuolemaan siksi kun tae eivät menneet sxu)rittamaan asevelvollisuuttaan. Tuomiot antoi sotaoikeus. Oslossa pidetyssä Maaihnan JBaniiantienvoston taimikannan kokonksestfa on hyväksytty yksimielisesti maailman mieldlle ja naisille osoitetta kehoitos ^taistella bakteerisotaä vastaan: BAKTERIOLOÖGISTA SOTAA VASTAAN V^:V^r. • •' Olemme huolellisesti käsitelleet a - siaklrjät, jotka koskevat Kiiribssa ja Koreassa tällä hetkellä käynnissä olei vaa bakterioloogista sotaa. ; . ' Asiakirjojen tutkiminen on syvästi järkyttänyt' Jä kauhtetuttanut'meitä» Bakteriolobginen, sota ei ole väin' ai-; hainen rikos, joka tulee e s l ^ , vaan s6' ori vaara koko ihiniskunrialIe!j'^V^^ amme kalkkien miesten ja rialsteii o-- maarituntpdn ja ke]^Itamme^-;ii4i^ vaatimaan baktieriolöbgisen sodan 1<)-: ,pettiam'ista jä Ijakterlolöögisen a^Äen kieltämistä. ;""^,;;'^,A'' Ensi tilassa vetoamme Amerikan . Yhdysvaltojen miehiin Ja .'naisili^ koska heidän kaikkien eteen nou--; ' see kysymys fcuniibista'Ja onahar-von tonnosta. 'Se i ^ s l a ^ ; että^so-täa Koreassa kä.ydään Yhdistyneitten Kansakuntien 'nimessä,' on ; erikolseh vakava seikka; vastuan sUtä asetamme nUliehaUitukldlie. Jotka ovat hyväksyneet. Yfidlsty-neitten kansakuntien s^aantnmi-sen Ja Jotka nllmnnodoln kantavat moraalisen Ja poliittisen vdstuun käytettävistä sodankäyntimerietel- , mistä. Mitä tulee meihin, n i in meidän-kan-nettavanamme on kaksinkertainen velvollisuus: ennenkaikkiea informoida yleistä mielipidettä ja saattaa Jokaisen tietoon totuxis. Jotta Itse kukin voisi muodostaa mielipiteensä hiistä hihoittavlsta tosiasioista, jotka ovat tietoomme tulleet. Olemme päättäneet Julkaista käytettävissämme olevat asiakirjat. On välttämätöntä, että . rikolliset toiminnot tulevat täydellisesti" valaistua. Luodakseen niihin valoa Kiinan kansan rauhanpuolus-tuskomitea on esittänyt muodostettavaksi kansainvälisen komiteani,: Joka voisi koota .kaikki faktatiedot. M a i n i tun komitean pätevyyden Ja puolueettomuuden tulee olla kiistattoman. S en muodostamisen tarkoituksessa me käännymme tieteellisten, lalriopillis- -•• ten Ja uskonnollisten piirien ylimpien edustajien puoleen, piemme valtuUt-tunelta siitä, että kansainväUrien yleinen mielipide antaa tukensa komitean pbnnisteiulUe. Töinen velvollisuutemme on kalkkien kansojen suojeleminen bakterio-looglselta sodalta. J ^ ; , Me totieamme. että suurvalloista a i - , nQa5taan.X7SA,eVp^ratif ip^^ ';^uuto4925'.pä^^^^ ^köriveritiöta, joka .kieltää tukahdutta-lämlsen oikeutta, inbimollisen per- nie,Cotton. professori Bärnal, profes-soonalUsuuden - kunnioittamista. Jolleivät kansat ryhdy-viii^mättä toimimaan bakteriolooglsen sodan lo- ' pettämiseksi, n i in hävityksen voimat eivät; tunne rajoja julmuudessaan ja . riehunnassaan. Keholtamme ihmiskuntaa puolustautumaan. . Maailman RäuijanAeuvoston pu-, heenjöhtaja - - . ^ e d e r i c Jo|li6t-Curie. ' Mäaflmap; (ftj^aimeuvQstoi^ vara- .piiiieeriilolitaja^^^^^^^ ;^flifekEaridr^Pail^ sori licopold Infild. Arthur Lundkvlst. -I^ailmari.jRauhanneuvoston toimikunnan jäsenet: Jessy Street, Pierre Cofc, Ilja Ehrenburg, professori G r o - madka iLombardi. Louis Saillant, L o - ranne Kazaripva, >MapX)un, Vves P a r - ge, Aleksandr Korneitshuk, J a n M u - karzhbvski. .. Maaiimap Rauhanneuvoston pääsihteeri jbän Lafltte. [ Maailman Rauh^^ rit Isabella Blum, Gilbert "de Cham- :braln, Georgip Fenpaltea. P. G u i j a - USÄ:n konsuli on .BlpntreaL VDitJBi^^J^^ ers . (A3?L-Trc> imlon cazujidalainen johtaja' Kent Rowley esitti viline y i i - kolla protesthi sen ; johdosta, että trSArriMontfealifisa oleva konsuU;on ;§ekaantum|tiDpm työläisten lakkoon. : PITKÄ ODOTUg Mahtavan näköinen oie, ^ , konttoriin Ja vaau päästä v ^ H "Olen pahoillani, mutta bln ^ , nyt tääim-sanoi konttoritSy alnkamltenkään auttaa teuäj- 1 VfEtte". vactasi mies kliyaaaL J Hä; ett koskaan toimita asioltaDj .Cj piarvoisten kanssa. Minä odoTj ,.::-OIkb«^nisMri • jämässään sältjkeessä Jtontey-s:^* tö.: '^^.v- "no" o: • • — . ^ tuntia myöhemmin : , « K a l l H f l l a ; k i ^ yhaUitnkseU^ i^bt^ti^ •'.jta,'^eit|i^'j^^ ''-^ifonfreaiis»^ oiinlon:Textile.Cö>n^pireUiii Ja VaUeyfieltIn tehtaiden työläisten lakkoon. : . ' if'.::/: "Vetmtt sojttt ii#lon konttoriin ia, yritM^)»iaaav^£^^ lakon johtoa koskevia tietoja. Kun häneltä kysyttiin mlsta syystS.Ma on asiaan kiiiUMsträut^iiti^ sl hän tekevänsä, sen ballitulcsaisai kehoituksesta; Tämä torituii julkealta j a erinenkaolamattbinalta sekaantumlMlta Caoadan sisäisiin asioihin. . ' 'iCetioltanune It^tä .saattamaan USA:n haUitnksen:.' tietoon, että C^na^nuzdpnte kuo- ,lu heidän'imlvontiuiusa alalranteeii. Vastaus^nne pyytäen..— B.JSent RÖwley. - •'• Suomalainen keramiikka-näyttely New Yorkissa^ New York. -r^ Kuluvan huhtikuun » pnä avattiin Georg Jensenin tavaratalossa P l f th Avenuen varrella .suomalaisien l a s i - Ja Xeramiildi^näyttely. t i - mellä "Yksitoista su.omalaista taide-piirtäjää". Näyttelyssä ovat edustet-ttdna keramiikkataiteilijat Birger Kaipiainen. R u t B r y k . Toini Muona, K y l l i k k i Salmenhaara, M i c h a e l ' s c t i i l. kin. Sakari Vapaavuori. Aune Siim.% Priedl Kjelleberg, Gunnel 'Nyman. Runar Engblom ja Tapio WirkkaLi. Näyttely käsittää myöskin Arabian posliinituQtteita Ja «uutajärjfeii. lasia. Maailman Rauhanneuvpston^ presidentti JPHPt-CTurfenMpnJUll^iM^^ • seura^tvan' maaUmad- Ihinisille o-, spltetuh- Vefobmuksen :-'•'• '{•''^• OKn hämmästyksellä lyöty saa- .tuani - mr. .Kup M^-Jpn, K.iinan Rauhanpuolustajain komitean, s i h - .teerin .tiedonannon. Jossa llmoitet-tifn USA : n aseellisten. voimien ryhtyneen käyttämään bacterlolo-gista asetta Koreassa.' Tammikuun 28 Ja„helmlkuun 17 päivän välisenä aikana U S A : n sotilaallinen lentoase kylvi, rinta-malla Ja rintaman takana, ruton, koleeran, lavantaudin ym. kulien- .tautfen basilleja. Tämä on hirvittävin kuolemi, mitä 'ihmisjärki on milloinkaan snunniteilnt. ja,vielä vähemmin t'j- .teuttanut. Se. pn jatko, eikä suinkaan - vähemfitän .•> ikauhlstuttava, sille suunnattomalle fikpicselle, kun jMtoJ^ t q l u m i a s^^ .Uln.muntamassaiseknnnissa atomipommilla Hiroshimassa ja Nagasa-lUs ». . V .••^ Bacteriolpgisen aseen käyttäminen pn icansainvälisen l a in a.vpinta riidcomista — erikoisesti Juuri hei-jev; Jöhn^ i j u r r ; : U . R. T. Gor.-Emt Sjao. M o M l e g l i e .' '- KpkpUkseeri' kutsutut': osanottajat; jyilman, <fiaksan-.rä^^ komitean ^ u s t a j a ) . ZhakiDeni (Def mpt7.aattii«riVm tp>,: Ej^ j ^ e j ) „7f»^y^ ;Hiariste^;,'^.g^o^a , <3o^^^ (Engia:rill)?^'': ^ j . ^ ^ ' ^ ^ ; ; j.^; V - i. USAin- presidentin ' sötavältufiksiä" ^jÄiatigi^ '•TVäshlnifo Sitä* käytti Japanin armeija väk^riy^^^ Kiinassa. Yhdysvaltain yleisesi- aUekirjoitÄ*4vaksi' 1^ kunta. Ja huomatut Jnlkisausper-, deritlri fio^-acjalft v^^^ Jatkei-sopnat; Yhdysvalloissa, ovat jp a i - ' t a d t i ^ ^ i ^ - i p : i s t V ja kftispmmiti paljastaneet USA in* nen: taka-fiifilcc^aituuksiäah. yleisön ; nakuun 17' pnä .1925 byväksirtyn ' GenevanJiokouksen^äätöksienu kaisemmin paljastaneet USA: n ^valinist3ntumis.en Ja kokeilun t ä män jaseein käyttämistä varten. . Tämä rikollinen teko on jyrkästi vastakkainen Maailman Rauhan-kongressin Varsovan kokouksen hyväksymälle päätöslauselmalle, jossa kaikkien ihmisten toivomas-ten mukaisesti kehoitetaan julistamaan' laittomaksi bacteriolpgisen^ kemiallisen ja muut joukkoi;!. hon vällnget. Antanialla tuknisa Tukholtaan Vetoömukseile, 500 miljoonaa mies^ tä j a haista vaatii tätä.laittomaksii julistamista, ilmaisten selvästi tahtonsa ofövan, ettei sellainen teurastus s a i enää koskaan pndlstua. Ihmiset' näkevät heitii tänä p i i - . Tänä uhkaavan vaaran, mihin raa-' koihin terrorimenetclmlin alistuminen tötdät tulee viemään. - • Yleisen mieiipiteen on noustava tuomitsemaan tällainen rikoa! T palveliiksesiäa, oleviin'iaitoksllriV Edustajahuone hyväksyi keskiviikkona lopulliMstiesitylBe^ hyväksyttyään ne lisäykset, joistia aikaisemmin oli senaatissa' äänestetty. Alkuperäisessä 'edustajahuorieen e-sityksessä jatkettiin näitä valtuuksia heinäk. 1 päiväänastl, eikä sihiä ollut mitään ;' rajoituksia . takavarikoimls valtuuksiin nähden. Kysymyksessä on noin '€0 hätätilävaltuutta. Auto töiroäsi puuta vastaan ja kaksi, miestä loukkaantui Sutton. — K a k s i miestä loukkaan-' tui vakavasti lauantaina kun auton pyörä, -'ifekooutui'-^Ja auto >, tö^imäsi puuta. vastaanV...- ' ' - " • Loukkaantuneet Eric Leonard Ja William B i g Canoe kuljetettita Toronton sairaalaan huonossa tilassa. PuoU xnles»''Myi'>auhattoma]Ui luulette Johtajan saapuvan»- tluskasl kiivaasti tytölle. ' "Ifcrfn kolmen viikon kmtua' J tasi tyttö. .."HänmatkusU Ete]i..U rikkaan eUen." MijUTTI MIELTXXK Eräs nainen.oli haastettu oikeni lollevalainiehistössä palTeleiniaa^. .ten. Hän y r i t t i vapautua tahsm Wstä sanomalla, että hän ei ok ka .lemaniarigaistuksen kanndiia. johdosta tuomari selitti: — Tässä ei olekaan kysyinysi^ lemanranga,istuksesta. sillä sessä on 'ainoastaan mies, joka t vaimoltaan tuhat dollaria tuft maksamista varten ja menetti rji pökeripelissä; • —Minä suostun palvelemaanteäS kunri.iariarybisuutenne sillä kaäsf päätöen pn mahdollista, että minä leri ollut väärässä kuolemanraagti tuksen tarpeellisuuteen nähden. pääomasijoituksei Ottawa, -r- yhdysvaltalaisten miesten sijoitukset Canadaaa kasvaneet neljännesvuosisadan kö essa. ripin -164 prosentilla ilmenee | l&stöilisen toimiston julkaisemista* dpista.' 'Niiden mukaan olivat iliJ 'ixiaalaistenisijoitukset Canadasaiti ^ik^^4^drinW'kaikkiaan 9,424.jniljod ,d(fllarla, josta lattkesi Wall Staä osalle 7,233 ^miljoonaa dollaria, im .läisteri ;raharj4)!tinaiden omlle d , miljoonaa ja muiden osalle .417 nä -jponaja. dollaria.. ,J Yhdysvaltalaisten sijoitukset tod& .tiin vuonna 1926 noin 3496 milj» riaicsi doUarikiSi,. osoittaen niiden 'i •mhjöönal^.jeii^,!^^^ • J ; ^Brittiiäisiä sijoituksia oU Canail ; sa neljännesvuosisata sitten 2,836 nJ . jppnaai. dpllaria ja viime vuoteen wä nessä ne olivat vähentyneet ylilöi .roflnneksella, eli 946 miljoonalla l a r i l l a. ,'Nämä luvut, osoittavat'Wall Stel tin' iriiperialistlen otteen Canadsl lujittuneen' neljännesvuos^daa iDl luessa hyvin huomattavalla taTaBl samaan aikaan kun brittiläistdi M jPlVukslln nähden on tapalitiiq päinvastainen kehitys. ; . -Yhdysvaltalaisten sijoitultset Caaj dassa lisääntyivät viime vuoden aM na>aikklaän noin 670 mUjponalla^ • .Viime vuoden lopulla ilmoiteta| :^hdysvaltalaisten raharuhticaia kpntrpiiis^ olleen kaikkiaan J i| cariadalaista yhtiötä, joista 1 ^ tsj ml tehdastuotannon alalla. Vno^ 1945 vastaavat luvut oUvat 1^ I 992. ii • — Canadan liittohallituksen Mm ensimmäisellä viikolla antaaiat seoj tarvetilaukset sisälsivät $2,456^^ YOsta.,.suojapääJlrisiä.: varustelaakfaj j a j a päaUystakkeja. jotka s a i T a l^ tettavakseen Holden Manufacturs^ Co., Ottawassa. Vien kaasujen Ja baklerioiöogisteri välineiden käytön, j _ iMe ^Ya,adin^e, .^ttä maa i)to:^nJtaUc-' ^kicfn kan5p|en on painostettava h a l l i - , tuistaan saadakseen' aiX^^n, tfimän. kbriveritlon ailekirjojttamisen. 'jräiiil; ^pl^nisen Ja .ppudattamisen poikke^^ setta kaflcklen'vjttltloide Aivan samoin me vaadlmnie ryhdyttäväksi ^rmokkAlsiln to|menpi^isi|i^ 'jotto_alhalsinnmj^ hiryittävinmaän aseen käyttöön syylUstyneet hexäcUöt saatettaisiin sotarikollisina oikeudelliseen edesvastuuseen. ' Olemme vakuuttuneita silti^ ct- ; ,tä vaatimalla viattomien pnolosta-mlsta Ja syyllisten rankalacn^Ista, me esitämme jllMnisten val(||iM;iem-miston mielipiteen. Heidän nimessään me puolustamme Mikistä' Jalolnt» asiaa — kalkkien lasten e-lauttaa mieleemme eräitä toisia a s i - ' että kenraali oita. (Meille on vilme:^ikoina valitettu muussa muttei eista ja . Pääsiäispyhät ovat menneet ja pääsiäispullat on syöty, mutta v a n - hanmaan pääsiäisherkusta, .tuohirop-poslssa valmistetusta jnämmistä ei ole enää nähty edes lihta. iMikäli oh p i ^ e uplsta^kpvätmuo-deista ja nalsten>hätuista, /oita p ^ - _kuin Jeesuksfen ^ösriöuseniu§ta; -hiin .siinä suhteessa oja.,k|rattt\ huonoja i l moja .kuten taväifctä; Vaikkit saho- .taankln, että teivaallin^n herra,^taa aurinkonsa paistaa, niin. pahoille kuin hj-yillekin. niin tosiasia on — mikäli voidaan uutistietpihin luottaa — että yleisesti puhuen Euroopassa oli kaunis j a aurinkoinen siiä. jota vastoin Y h - .dysyaltain "iniltel koko itälse^.^sas-sa Värikkäät liatut ja.uudet puvut o l i pliloitettu sadetakkien ja sateenvarjojen aUe" (AP). Tässä yhteydessä oli sateiden tekijälle tullut pieni erreyskhi. Johtuen kaiketi siltä kun W a l l Streetin miehet omistavat Ja kontrolloivat'Sudburyn alueen nikkeUrikkaudet» täällä saivat ftääirtäls^^ mlset, lUmittäln^ sudburylalsct. viitisen tuumaa vahvalta luhta j a yleensä sellaisen koiranilman, ettei paremmasta ole' Väliä. Tämä käy meidän sudburylätsten kunnian .päälle ko-' vastl, ^varsinkin kun "kaukaa" idästä täällä vierailleet maanmeihenune katsoivat jwve}iaaksi vertaUla "Sudijuryri 'talverf^totctatbri kesään"! ' Ilmat p y ^ t ^ e l l a hirveitä, eli k u i en Mark T v a i i f ijaripi: 1 ^ puhuvat i l moista, miittä kukaan ei tee mitään niiden ajuhte^n. . • "• Ylläpräntättyä ei suhikaan ole t a r l koitettu horjuttamaan "'(iskoa siiiieri* että aiurlnko paistaa n i in pahoille kuin hyvUlekiri." Päinvastoin voidaan vain todeta;; ettii;'i>olkkeuksia on tässäkin suhteessa." ' Mutta nälri pääsläi^hien jäilkeen sietää, puutumalla sanalla kiinnittää huomiota; tämän kristillisen Juhlan hengellisen vieton kurjaan rappeusti-laan. Meitä ei nyt klhmosto njB. k r i s t i l l i sen mäaiiihit\i markklnahenkiJset u s - konnoUi^jf juhlat. siinlUcin suhteessa oi:si tietysti yhtä j a toista sano-^ misen aihetta.. • . „ L Sensijaan on ehkä paikallaan p a - Van Fleec on kaikes oikeutetussa ttlö Aasian '.'pakanallisten' kansojen kyl- • vässä 6.000 mailin päässä 0 " ^ ° °^ mäkiskoisuutta kristillisen kirkon lä- sa rajojen ulkopuolella, korean ro£ hetystyötä kohtaaniOnpa suorastaan syytetty esim. K i i n a n Kansantasavaltaa siltä; että se'suhtautuu vjiuuniell-sesti länsiihaiseenJcurkkoon Ja kirkkojen lähettämiin lähetystyön tekijöihin., • Mutta kenen on syy? ' Palauttakaariune. .tässä, yhteydessä en8.ksi mieliimme kohnisenkymmentä! vuotta tapahtuneet seikat. Venäjän, oikeaoppinen valtion' kirkko.: asettui kaikissa käänteissä tyytymätöntä kansaa vastaan mädäimäisen tsaari-vallan tueksi — -Ja Joutui vallanku-: mouksen aikana suuressa määrin j a kamaan t s a r i ^ i o ^ k ^ t^ objektiiviset" iiistorioitsijat, mukaanlukien porvarillisetifii s6Uaiset. myöntävät nyt, että asja on näin. . Näistä iiistoriallisista opetuksista huolimatta O P : n kirjeenvaihtaja ' V i l liäni Boss .tledoitti huhtiicuun 13 pnä Koreasta mmi. seuraavaa: "ijittplaisteh- sotilaat polvistuivat pitkin taistelulinjaa pääsläisjumalan-palvelukseen.' Kenraali James V an Pleet. USA : n kahdeksannen armeijan komentaja, pyysi sotajoukko jaan tänä pyhänä «päivänä riiuistamaan. että 'jumala ori meidän kanssamme oikeutetussa tehtävässämme kotnmunis-mlpahctta vastaanV' ' / Tosiasia Jcuitenkin on. että. throis-sian kaiutat ovat kuitenkin sitä mieltä. kamaralla. MUtei kaikki korealai? ja kiinalaiset ovat täysin vakuutr ta sUtä. että oikeus on lieidäa kommunistien puolella. Jajc™ ^ raäll V a n Fleet julistaa, että Jn»^ onkin hänen puolellaan korealait-fciinqTnisiff vastaan, niin mikä ori sitten; vaikka korealaiset set'ja Aasian muiden maiden_ii-salaiset sanovatkin, etteivät te teolla missään tekemisissä kennuu»J Pleetta jumalan, sen pappien Ji hetyssaamaajien kanssa? JOS-missään niin tässä on missä kaikkien kirkkojen, niin •ttoten.. kuin. protestanttistenkin kojen velvoUisuus olisi ^^^.J-. kän protestin väärillä valtuukg. slintymisestä kenraali Van Onhan suorastaan naurettava*. •> ... . i-^- <jpet«kH»>8r .1 ammattisotilas, joka on kasvatettu, ei rauhan ruhttoa^ noman levittämiseen, eikä laoip» marialalsen esimerkin toteutw^ värin ihmisten tappajaksi, an»» listuksla siltä, minkä sotivan Jan puolella muka Jumala on sitäUn huDunkurisempi. raaU V a n Pleetin lausunnon muhameMllälstcn uskoon k turkkUalstenkhi sotilaiden t ä j^ n vistua Korean taistelurintamUJ Jiurialan edessä jonka nimen 1 Van Fleet pilkaten lausuL - r ' kotva.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, April 17, 1952 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1952-04-17 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus520417 |
Description
Title | 1952-04-17-02 |
OCR text |
Oirgan of glmilgh C^^
taUlalittl NoT. o, 1917. Autborlzed
M eecond class mall by ttxe Post
Office DQHiflinent. Ottava. . Pub«
muVBda]» and Saturdajra I 9 Vai^u»
Publlshlos Coomasy UcL, at 100«102
EHOt fit. Sndbuiy; Ont, Canada.
Telephones: Business Office 4-426«.
EdJtorial Offlce 4^4265. Manag^
B. SukxL Editor W. EUuauL MalUos
tuUxtxa Bot, 69, sadbiay, Ontatto.
AJdvcirtlslng ratcs upöh a
Translation free oi chaijge. '
Oanadassä: ;l vfc T J O O 6 kk. 3/^
YlulTsvallolssa: 1 irk. 8iK> 6 k k ^ ^
Buomessa: 1 vk. 8-50 6 kk. 4.75
, ' ; » 6
M
li
l i i.
§ ja päässeet epäviralliseen yhteisymmärrykseen siitä, (»ttä Valkoinj^n
S talo antaa suostumuksensa sille ajatukselle, jotta Canada rakentai
Samassa yhteydessä, selitettiin myös se miksi ulkoministeri Pear-
; soniil täylja m Valkoisesta talosta.^; ^a^^
nltuniiutistfedon mukaan tehty sopimus säätää, etteiCanada
^ikä Yhdysvallat saa tehdä mitään
jen pintaa/ eU tämä suunriitelma saa imaihitun Mpimiiksen määrit-v
»teleman kansainvälisen komis.^^^^ hyväksymistä. Mitä ulkomi-
U> foisteri Yhdysvaltain hal-o
alitus liittyisi Cänaxlan hallitukseen ja ehdottaisi mainitulle kansain-v
j ^ t ^ i s d l e kpini^^
1^. yiBsitieri r ^ e ^
•±-fisat:.i^^^ • , ''j. „•.;•
M . * r Vaikka ko. uutistiedossa ei asiaa siten selostetaluah, niin ilmeis-i^
vtädn,'et^^ yhtenä tarkoituksena on Yhdysval-
''';loissa i»ino^
; suunnitelman töteu Toisinsanoen, ulkoministeri Person olisi
siihen^ että tätä suunnitelmaa ryhdyttäisiin to-teistä
käyttöä varten ittikä^^^
'^«vieläWri s u w «
Selvää kuitakin ort^ että St. ä.aWren(i^^^^^
'^teuttaai^^^^^y^ canada^isijla voimilta j a C^adah lunsaJli^
taipeita tj^dyttämää Asiantuntijat ovat riittävän pätevästi todis-
•';dakseen Itsenäisesti suorittaa täniän rakennustyön. Yhtä pätevästi
^f^yoiidai^ ^ttä sitä parempi on m2(a|n yleiseduille, jos Ca-
1 ^ qmaji maa-alueensa 3äpi kulkevan vesitien, ilman
-ulkomaista pääomaa sen, että hallitus j a kansa voinet
rvat Itse päättää miten j a kenen hyväksi tätä vesitietä käy-
: Sit. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1952-04-17-02