Vapaus, April 29, 1969

              Frangin asema heikentyi Ranskassa ja kullan arvo nousi
Eiirpopassa kenraali de GauHen eroamisen johdosta -
pystyykö vasemmisto yh^istänmän rivinsä vaaleissa?-
l a a r i i s i — - S e n a a t i n p r ^ ^ Poher
t u l i maanantaina Ranskan v . t presidentiksi.
V i r k a v a l a a tekemättä hän otti vastaan toimes­t
a a n eronneen presidentti Charles de Gaullen
tehtävien hoitamisen. Lyhyen puheensa yhtey­dessä
i n r Poher ilmaisi valittelunsa de Gaullen
eri«|nisesta, k i i t t e l i presidentin aikaisempia töi­tä
j a vetosi kansallisen yhtenäisyyden puolesta
l a i n kunnioittamisen pohjalla;
E n t i n e n pääministeri, konservatiivinen pank­k
i i r i , Georges Pompidou nousi heti de Gaullen
eron jälkeen gaullistien johtavaksi presidentti­ehdokkaaksi.
Välittömästi de Gaullen eroamisen jälkeen r u ­pesi
r perusta horjumaan Ranskan f r a n g i n alta
samalla kun f i n a n s s i m a r k k i n o i l l a ilmaantui en­tistä
suurempaa hermostuneisuutta.
F i n a n s s i m a r k k i n o i l l a v a l l i t s i maanantaina epä­varmuutta
samalla kun k u l l a n j a kultakaivos-osakkeiden
hinnat nousivat tuntuvasti. Yleisenä
puheen aiheena o l i , että Ranskan f r a n g i on de­valvoitava
vielä tämän vuoden aikana.
V a i k k a de Gaulle aiheutti presidenttinä olles­saan
päänkivistystä monen länsimaan pääkau­pungissa,
niin hänen eronsa aiheutti kuitenkin
enemmän epävarmuutta kuin " i l o n " aihetta.
Lontoossa e i i l m a i s t u de G a u l l e n erosta mitään
i l o a v a i k k a Ranskan presidentti on vastustanut
päättävästi B r i t a n n i a n yrityksiä päästä Euroo­pan
yhteismarkkinain jäsensryteen.
Washingtonissa k i i n n i t e t t i i n huomiota presi­dentti
N i x o n i n pari kuukautta s i t t en esittämään:
lausuntoon, että presidentti de Gaulle on " a i k a ­kautemme
y k s i " merkkihenkilö. ^
Ottawasta ei annettu maanantai-iltaan men­nessä
mitään v i r a l l i s t a lausuntoa de G a u l l e n eros­ta,
mutta liittohallituksen viranomaisten sano­taan
peittäneen v a i n heikosti mielihyväänsä s i i ­tä,
k u n näyttämöltä s i i r t y i pois mies; jonka väi-,
tetään sekaantuneen Canadan sisäisiin asioihin.
Ranskan vasemmisto; jonka sanotaan suurim-i
n i n vaikjuttaneen siihen, että ranskalaiset äänes-
- tivät " e i " de Gaullen reformiehdötuksista, kär­s
i i keskenäisestä hajaannuksesta. Vuoden 1965
presidenttivaalien yhteydessä muodostettiin kom-muuistien,
sosialistien j a radikaalisosialistien
löysä yhtenäisyys, mutta sitä heikensi touko­kuun
tapahtumat vuosi sitten j a niitä seurannut
de Gaullen voitto. Tshekkoslovakian tapahtumis-
: t a t u l i uusi k i i s t a n aihe vasemmistolaisille.
Ranskan kommunistit vetosivat k u i t e n k i n m a a -
>nantaina sosialisteihin yhteisen vaallnntaman
muodostamiseksi. Osa sosialisteista j a r a d i k a a l i -
sosialisteista haluaa kuitenkin mieluimmin y h ­teistoimintaa
keskustavoimien kanssa.
Vaalipäivää ei ole vielä v i r a l l i s e s t i määritelty
mutta yleisesti uskotaan, että Ranskan uusi pre-^
sidentti valitaan kesäkuun 1 pnä. Jos mikään
presidenttiehdokas ei saa sinä päivänä ehdotonta
enemmistöä, silloin suoritetaan kahden eniten
ääniä saaneen ehdokkaan kesken uusintavaali
kahden v i i k o n kuluttua.
Sosialistipuolueen pääsihteeri Guy MoUet sa­noi
maanantaina, että j o s näissä uusintavaaleissa
tulee Pompidou j a Poher vastatusten, s i l l o i n t u ­levat
sosialistit antamaan tukensa Poherille. Jos
toiseksi ehdokkaaksi tulee kommunisti, silloin
tulevat sosialistit tukemaan uusintavaaleissa kom­munistia.
G a u l l i s t i e n riveistä voi nousta kaksi presiden­t
i n paikkaa tavoittelevaa henkilöä. Vasemmisto­laisena
g a u l l i s t i n a tunnettu Rene Capitant erosi:
maanantaina oikeusministerin toimesta.
Sodan aikana de Gaullen asekumppanina toi­minut
Capitant on avoimesti arvostellut Pompi-douta*
j o t a hän syyttää de Gaullen ohjelman sa­botoinnista.
R o t h s c h i l d pankin entinen v i r k a i l i j a mr Pom­pidou
on hyvässä maineessa konservatiivien kes­k
u u d e s s a . '
BotiVian presidenfff
kuoli tapaturmassa
L a Paz, F o / i V i a — Eräs entinen
professori otti käsiinsä B o l i v i an
johdon sunnuntai-lltana sen jäl­keen
kun presidentti Rene B a r r i -
entos s a i surmansa helikopterion­nettomuudessa.
'
Varapresidentti L u i s Adolfo S i -
las-Salinas t u l i Barrientosin seu­raajaksi
sen jälkeen kun B o l i v i an
sotilasjohtajat myönsivät hänelle
maan sotavoimien tuen.
Surmansa saanut 49-vuotias pre
sidentti o l i vierailemassa maanvil­j
e l y s a l u e i l l a kun hänen helikop­terinsa
sotkeutui korkeajännite-sähkölankoihin
j a putosi maahan.
Eräs presidentin apulainen j a he­l
i k o p t e r in ohjaaja saivat myös­k
i n surmansa.
Barrientos oli B o l i v i a n i l m a v o i ­mien
komentajana ennen vuonna
1964 tapahtunutta sotilasvallan­kaappausta
j a hänen sanottiin säi­lyneen
hengissä useista salamur-hayrityksistä
sotilasdiktatuurival
tansa aikana. ;
B o l i v i a on yksi Etelä-Amerikan
valtioista, j o l l a ei ole merenran­taa.
Sanioo camaidallaiisitieiii pivfcisäKKrieii ollemi lyöttömäiiiä sannallla
kun opfpilaitolbslim yärvätääiii yfads^Italaisia o p e i^
Ottawa. — Carleton yliopiston
englanninkielisen osaston p r o f e s ­sori
James Steele sanoi viikonlo­pulla;
että vuonna 1968 Canadan
y l i o p i s t o i h i n palkatuista opettaa
j i s t a oli 86 prosenttia ulkomaa­l
a i s i a .
P r o f e s s o ri Steele sanoi haas­tattelussa
että Canadan miesvoi-makeskuksesta
j a s i i r t o l a i s v i r a s ­t
o i s t a saamansa tiedot osoittavat
Canadaan tulleen ulkomailta v i i ­me
vuonna 2,200 yliopistojen
opettajaa.
Hän sanoi professori Robin
Matthewsin, myöskin Carleton
yliopiston englanninkielen osas­tolta,
sanoneen h i l j a t t a i n , että
vuosina 1963—-65 Canadan y l i ­opistoihin
palkatuista opettajista
oli 58 prosenttia ulkomaalaisia;
V u o s i n a 1965—67 ulkomailta
tulleiden opettajien lukumäärä
nousi 72 prosenttiin, sanovat pro­fessorit.
Professori Steele sanoi viime
vuonna 86. prosenttiin tapahtu­neen
nousun tarkoittavan, "että
on tapahtunut suuri lumivyöry-mainen
kasvu ulkomaita k o h t i ".
Hän on saanut kirjeitä "kor­keasti
k o u l u t e t u i l t a canadalaisilta
s p e s i a l i s t e i l t a " mm. englannin­kielen,
kemian, klassillisen k u l t ­t
u u r i n ja eläintieteen aloilla.
Kirjeissä on selitetty, että nämä
henkilöt ovat yrittäneet saada
työpaikan Canadassa, mutta ovat
epäonnistuneet
"Eräs pettynyt canadalainen
työpaikka-anomuksen esittänyt
henkilö sanoi lisäksi, ettei hän
ole onnistunut saamaan edes työt­tömyysvakuutusta."
"Tämä on kansallisen opetuk­sen
suuri onnettomuus."
E s i m e r k i k s i professori Steele
sanoi saaneensa kirjeen eräältä
canadalaiselta henkilöltä, j o k a o l i
suorittanut eläintieteen lopputut­kinnon
Harvardin yliopistossa
Cambridgessä. .
Tämä mies oli esittänyt työ­paikka-
anomuksensa 19. can^da-laiseen
yliopistoon mutta ei ole
saanut työpaikkaa. Hän j o u t u i l o ­p
u l t a etsimään itselleen työpai­k
a n Yhdysvaltain, puolelta.
innipegm
Tänä vappuna tulee loiiluihieieilcsi^^^^^^
jkuuluisasrt^ Wmn!i!pegm su!^
erosi viraslaan maanantaina
YK 53 prosenttia randcalaisista äänesti presidentti
Cliarles de Gaullen esittämiä reformiehdotuksia vastaan
P a r i i s L — Ranskalaisten v a l i t ­s
i j a in enemmistön äänestäessä hä
nen reformiehdotuksiaan vastaan
simnuntaina suoritetussa kansan­äänestyksessä,
presidentti Charles
de Gaulle erosi toimestaan pian
sen jälkeen kun vaalitulokset saa­tiin
selville.
K e n r a a l i de G a a l l e ^ i l m o i t t i^
" M i n a lopetan .toimintani Rans­kan
tasavallan presidenttinä. Tä­mä
päätös astuu voimaan puoli­sen
aikaan tänään (maanantai­n
a ) . "
Tämä l y h y t tiedonanto julkais­t
i i n P a r i i s i s s a . Pres. Charles de
Gaulle oli sinä hetkenä maaseu­tuasunnossaan
Colombley-les-
Deux-Eglisesissa.
Toistakymmentä vuotta henkir
lökohtaista valtaansa Ranskassa
ylläpitänyt kenraali de Gaulle
on nyt 78 vuoden ikäinen. Hän
erosi heti kun s a a t i i n tietää, että
hallituksen ehdotus hallitusko­neiston
j a senaatin toiminnan u u ­simiseksi
o l i t u l l u t hyljätyksi.
V a s t o i n läheisimplen neuvonan­tajiensa
esityksiä presidentti de
Sian osto säkissä
^floo professori
torjuntaolijiiltsista
Wa8hioston. — Eräs Harwardin
professori yritti viime viikolla se­littää
tavallisena, Scansan kielellä
puthuen Yhdysvaltain Safeguard-ni-meUäi
tunnettavan torjuntaohjus-jäijestebnän
olemusta j a merkitystä
"Tavallisim ikansanmiehen kan-nal^'
katsoen on minun mielestäni
vaikeata pyytää Yhdysvaltain kan­saa
<»stamaan sikaa säkissä," sanoi
professori Abrom Chayes senaatin
asepalvelUkomitean ikokouksessa.
"Jos minä ostaisin pyssyn puolus-taaicseni
toloanl varikaita vastaan, ja
jos toinen puoli tuntemistani pyssy-efcsperteistä
sanoisi, että sillä pys­syllä
ei v o i ampua, j a minä tietäi­sin
vielä, etttei sitä vokla -koikeilla
ennen kuin vatikaat tulervat talooni,
minä luulen, että ryhtyisin etsimään
jotaflcin muuta keinoa taloni turvaa­miseksi,"
hän sanoi.
Professori Ohayes on aikaisemmin
tohninut Yhdysvaltain ulkoministe­riön
lainopillisena neuvonantajana.
Gaulle teki tämän kansanäänes­tyksen
tuloksista etukäteen luot-tamuslausekysymyksen.
Sunnuntaina suoritetussa ää­nestyksessä
v a l i t s i j a i n enemmis­tö
sanoi " e i " . Se o l i suhteellisen
pieni vaalihäviö, m u t t a häviö k u i ­tenkin.
Sisäministeriön miltei lopullis­ten
tilastotietojen mukaan annet­t
i i n kaikkiaan 22,279,563 ääntä
Niistä kielteisiä (ei) ääniä 11,-
840,463 e l i 53.14 prosenttia koko
äänimäärästä j a myönteisiä ( k y l ­lä)
ääniä 10,439,100 e l i 46.85 pro­senttia
k a i k i s t a äänistä.
Kenraali de Gaulle t u l i presi­dentiksi
V. 1958. Hänen v i r k a k a u ­tenaan
o l i hallituksen käsiteltä^
vänä useita kriisejä, kuten esi­merkiksi
A l g e r i a n kapina j a opis­keli
jäin liikehtiminen.
Ranskan suuruuden palautta­miseen
pyrkinyt kenraali de
Gaulle veti joukkonsa pois N A ­TO
: n alaisuudesta ja määräsi
N A T O : n muuttamaan s o t i l a a l l i ­set
tukikohtansa pois Ranskan
alueelta.
Sunnuntaisen kansanäänestyk­sen
ratkaistavana o l i reformi eh­dotus,
minkä perusteella olisi
muodostettu 21 aluetta Ranskaan
j a Korsikaan, mikä olisi riistänyt
senaatilta vissit hallinnolliset o i ­keudet
näillä a l u e i l l a.
V a l i t s i j o i l l a ei o l l u t muuta mah
dollisuutta kuin äänestää joko
"kyllä" tai " e i " . Presidentti de
Gaullen reformien tarkoituksena
oli vähentää hallinnollisten t o i ­mistojen
liikakeskitystä n i i n , että
p a i k a l l i s h a l l i n n o i l l e olisi tullut
enemmän päätösvaltaa.
Ennen vaaleja presidentti de
Gaulle sanoi, että jos hänen re-formiehdotuksensa
ei saa kanna­tusta,
s i l l o in hän eroaa virastaan
TRUDEAU MOITTEIDEN
KOHTEENA A-HUONEESSA
Hallitifö saainult "ensimmäisefn vairoitidc^
sanoi Doug*las ministeri Hdlyeiin
USA rahoittaa
Belgraden sairaalan
Belgrad. — Yhdysvallat alle­k
i r j o i t t i lauantaina sopimuksen
jonka mukaan U S A lupaa J u ­goslavialle
$1,600,000 erään sai­raalan
valmistamiseksi Belgra-deen.
'•
VIIME TIEDOT
Wa8hington.— Y h d y s v a l t a i n laivasto tiedoitti maanantaina,
että vakoilulaiva Pueblon miehistöä vastaan ei nosteta syytöstä
menettelytapasääntöjen rikkomisesta Pohjois-Koreassa vankina
olonsa, a j a l t a . Toisaailta s e l i t e t t i in . k u i t e n k i n , ettU laivasto ei aio
muuttaa näitä vangiksi mahdollisesti joutuvien menettelytapa­sääntöjä.
_
Tokio, ^ - r - K a i k k i a a n 94 poliisia loukkaantui maanantaina
tuhansien opiskelijain ollessa yhdysvaltalaisvastaisessa mielen­osoituksessa
Tokion Gun/a-alueella.> P o l i i s i t käyttivät kyynel­kaasua
ja patukoita opiskelijoita vastaan. Opiskelijat heitteli­vät
poliiseja kohti kiviä j a liekeissä olevia kalikoita. P o l i i s i en
tiedonannon mukaan mielenosoituksen ^ k a n a v a n g i t t i i n 877 opis­k
e l i j a a . Tämä mielenosoitus oli toisien maailmansodan rauhan­sopimuksen
17 vuosipäivänil. Opiskelijat vaativat, että Yhdys­v
a l t a i n täytyy palauttaa! miehittämänsä Okinavvan saaren J a ­panille.
Ottawa. — L i i t t o h a l l i t u k s e n työministeri Bryce Mackaseyn
lausunto, ettei mikään l i i t t o h a l l i t u k s e n ohje estä A i r Ganadaa
neuvottelemasta 6,300 mekaanikkonsa kanssa palkkakysymyk­sistä,
voi johtaa neuvottelujen uudelleen alkamiseen ja nyt 8
päivää kestäneen lakon sopimiseen, sanoi työläisiä edustavan
u n i o n i n varapresidentti Mike Rygusmicianantaina.
P r a h a . —' Tshekkoslovakian kommunistisen puolueen en-simmiiisen
sihteerin toimesta sivuun Jäiinyt Alexander Dubcek
v a l i t t i i n eilen l i i t t o v a l t i on kansalliskokouksen puheenjohtajaksi.
Ottav/a . — Opposition johtaja
Robert Stanfield sanoi viime v i i ­kon
lopulla alahuoneessa, että " a i
kaa olla mahdotonta ottaa tämän
maan pääminist^n puheita to­desta."
Stanfield antoi tämän huomau-^
tuksen alahuoneen keskustellessa
liikennelaitosministerin P a u l H e l -
l y e r in eroamiskysymyksestä, m i n ­kä
yhteydessä tehtiin syytöksiä,
että asuntokysymyksen lainlaadin
noissa j a käytäntöönotossa on t a ­pahtunut
viivytyksiä.
Stanfield sanoi pääministeri
Pierre E l l i o t Trudeaun uskotelr
leen, että opposition tehtävänä on-todistaa
asuntopulan olemassaolo,
" v a i k k a keskustelun alaisena on­kin
asuntokysymyksestä vastuus­sa
olleen Canadan vara-pääminis-;
t e r in eroamiskysymys eli kysy­mys
miehestä, joka on ollut pai­k
a l l a , jossa l u u l i s i pääsevän sel­ville
asuntokriisin l a a d u s t a"
Kulkulaitosministeri erosi ja
pääministeri hyökkäsi oppositiota
vastaan. " J o s pääministerillä o l i si
vaimo ja jos hänelle tulisi kiis­taa
vaimonsa kanssa, niin hän
menisi ulos j a potkaisisi kissaa,"
sanoi Stanfield.
Stanfield sanoi - H e l l y e r in eroa­misen
"aiheuttavan epäluottamus
t a tähän hallitukseen."
Hellyer o l i s j ^ t ä n y t , ettei pää­ministeri
ymmärrä tavallisten kan
salaisten tarpeita, sanoi Stanfield.
"Mikä olisikaan suurempi syyte
kelpaamattomuudesta pääminis­teriä
vastaan kuin syyte hänen
osallistumisestaan demokratiaa
vastaan?" kysyi hän.
N D P : n johtaja Tommy Doug^
las, joka a l o i t t i keskustelun sanoi
puolestaan, että hänen puolueensa
uskoo "perustuslain tulleen l a a d i ­tuksi
ihmistä v a r t e n . . . eikäJhr.
mistä perustuslakia varten . . . Se
ei ole Mooseksen Siinain vuorelta
antama l a k i ."
Tämän hetkiset voimien jakau­tumat
nykyisen perustuslain a l a i ­suudessa
voivat johtaa ainostaan
suorempiin • alueellisiin r i s t i r i i t o i ­hin,
koska toiset maakunnat voi­vat
huolehtia paremmin vastuun­alaisuuksistaan
kuin toiset mm.
koulutuksen, terveydenhoidon, so­siaalihuollon
j a luonnonrikkauk­sien
kehityksen a l a l l a , sanoi Doug
las.
Uudet probleemit, kuten asöfito^
kysymys, kaupunkien uudestaan
rakentaminen, ilman, maan sekä
veden saastuminen j a työvoiman
uudestaan kouluttaminen ovat
probleemeja, jotka eivät olleet
syntyneet vuoden 1867 perustus­l
a k i a laadittaessa j a niitä e i myös
kään voida poistaa voimia j a k a ­van
vuoden 1867 perustuslain
puittessa, sanoi Douglas.
"Se ei riitä, että pääministeri
piilottelee perustuslain takana ja
sanoo näiden probleemien r a t k a i ­semisesta
koituvan vastuun kuu­luvan
maakunnallisille h a l l i n n o i l ­le."
(Jatkuu sivulla 4)
Toronto. Vapulla v. 1%9 on
Canadan työväenluokalle syvälle-ulottuva
merkitys. Toukokuun 1
pnä — s i l l o i n o l i myös torstaipäi­vä
— a l k o i W i n n i p e g i n suurlakko.
K a k s i v i i k k o a myöhemmin osallis­tui
100,000 työläistä Winnipegis-sa
j a länsi-Canadan muissa kau­pungeissa
yleislakkoon, sanoo
Canadan kommunistinen puolue
vappumanifestissaan.
K u t e n edesmennyt Rev. A . E .
Smith sanoo elämäkertakirjas-saan
" A l i M y L i f e " : "Mikään muji
tapaus Canadan työväenliikkeen
historiassa ei ole näyttänyt tätä
selvemmin työväenluokan vallan
olemuksia."
Samoin k u i n A m e r i k a n työläis­ten
taistelusta 8-tuntisen työpäi­vän
puolesta syntynyt vappu on
t u l l u t solidaarisuuden j a työväen
maailmanlaajuisen voiman kas­vun
sjrmbooliksi, Winnipegin y l e is
lakosta tuli historiallinen sym-booli
Canadan työtätekevien kat­keamattomalle
taistelulle. Se lak­ko
oli erottamaton osa maailman­laajuisesta
vallankumousaallosta,
mikä seurasi suurta lokakuun
VSHankumousta Venäjällä v . 1917.
S i l l o i n , kuten n y t k i n , todettiin
selvästi, että kaikkien maiden
työläisten edessä on sama riistä­jä,
kapitalismi. Sen johdosta on
työläisten kohdattava yhteinen
vihollisensa k a i k k i e n maiden mur-tumattomalla
veljeydellä. Tässä
on s y y miksi vuoden 1919 lakko­l
a i s t en yhtenä päävaatimuksena
oli, että imperialistien tulee lopet­taa
interventionsa maailman en­simmäistä
sosialistimaata vas­taan,
sanotaan manifestissa.
N y t , neljännesvuosisadan ku­l
u t t u a toisen maailmansodan päät
tymisen jälkeen, Canada ylläpitää
SATOJA TONNEJA
AMMUKSIA ILMAAN
Danangin lähettyviUä oUeien aimimiisvarikon
palon sanJkka savu nälkyi 50 maJHti päähän'
Danang. — Jätepaikan kyteväs­tä
palosta levinnyt tuli aiheutti
suuria räjähdyksiä Yhdysvaltain
jättiläiskokoisella ammusvarikol-la
Danangin ulkopuolella ajaen
s i v i i l i t j a sotilaat etsimään tur­vaa
j o s t a k i n kauempaa.
J u l k a i s t u j e n tietojen mukaan
sunnuntaisen räjähdyksen tai o i ­keammin
räjähdysten johdosta
kuoli ainakin yksi yhdysvaltalai­nen
merijalkaväen mies. Kaksi
merijalkaväen miestä j a kaksi s i ­viiliä
loukkaantui kranaattien ja
ammuksien räjähdyksistä.
U S A n merijalkaväen erään p u ­hemiehen
väitösten perusteella
vietnamilaisten jätepaikalta oli
t u l l u t palavia papereita, j o t k a s y ­tyttivät
gasoliinin^^palamaSan ja
se aiheutti räjähdyksiä suurella
asevarikolla. K u i n k a paljon eri^"
l a i s i a ammuksia tuhoutui, siitä ei
ole annettu tietoa, mutta U S An
asevoimien edustajat puhuvat s a ­tojen
tonnien menetyksistä^
.Räjähdyksien vuoksi t u r v a l l i -
simmille ^ p a i k o i l l e siirrettyjen
joukossa oli 250 Y h d y s v a l t a i n me
rijalkaväen miestä j a 50 V i e t k o ng
vankia.
K r a n a a t t i e n räjähdys tärisytti
maata mailien päässä tapahtimia^
paikan ulkopuolella j a ammusva-rikosta'noussut
musta savu näkyi
50 m a i l i n etäisyyteen. I l l a n t u l t ua
oli taivas oranssin hohtoinen. Rä­jähdysten
johdosta syttyneet pa­lot
uhkasivat levitä alueen m u i l ­le
varikkopaikoirie.
Palaneiden kranaattien rauta-sirpaleet
lentelivät m a i l i n säteellä
asuntoihin j a muihin rakennuk­s
i i n . Räjähd}rsten tärähdysvoima
teki tuhoa lentokentän uusille
laitteille -ja erinäisille rakennuk­sille.
veronmaksajien kalliisti maksa­m
a l l a hinnalla asevoimia Euroo­passa.
Siten k u l u t e t t u a r a h a a t a r ­v
i t a a n kipeästi säädyllisten asun­tojen,
koulujen, j a s a i r a a l a i n r a ­kentamiseksi
sekä m u i h i n sosiaali
s i i n tarpeisiin.
Imperialistit j a sellaiset hyök­käävät
sotaliitot kuin N A T O ja
N O R A D , sitovat Canadan Y h d y s ­v
a l t a i n imperialismin pyrkimyk­s
i i n Pentagonin sotilas-teollisuusr
kompleksissa. Lisäksi Canadan,
h a l l i t u s seuraa rikollista ohjel­maa
olemalla yhteyksissä Y h d y s ­v
a l t a i n hyökkäysohjelman kanssa
Vietnamin kansaa vastaan. S e l l a i ­nen
ohjelma auttaa selvästi v a in
sotavoittoilijoita. Se on vastoin
y l e i s t a mielipidettä mikä vaatii
lopettamaan tällaisen itsemurha-ohjelman.
Täällä kotona nousevat verot j a
korot entistä korkeanunalle samal
l a kun suuret yksityismonopolit
j a niiden v a l t i o yrittävät kahleh­tia
työväenliikkeen lakisäädöksil­lä,
joiden tarkoituksena on tuhota
k o l l e k t i i v i s e t työehtosopimukset,
ottaa niiden tilalle pakolliset so-vinto-
oikeusmenetelmät j a suur-työnantajain
d i k t a t u u r i n . .
• * •
Työväenluokan 50-vuotisen kas
vun jälkeen nykyhetken k i i s t a k y ­symykset
j a taistelut näyttävät
h y v i n samanlaisilta.
Huomioonottamatta oikeisto-opportunismia,
mikä ilmenee luok
kaveljeilynä ammattiyhdistysliik­keen
j o i d e n k i n j o h t a j a i n kohdalta'
j a toisaalta, vasemmisto-opportu­nismia,
mitä tulkitsee anarko-syndikalismia
j a kaksoisunionis-mia,
työväenluokka taisteli suu-renomaisesti
oikeuksien puolesta
V. 1919 kun hallitseva luokka
a l o i t t i sodan päätyttyä työväen-vastaisen
kampanjansa.
Panokset olivat suuria, k a i k k i -
käsittäviä; v a a d i t t i i n yhtenäistä
j a todella itsenäistä ammattiyh­distysliikettä
Canadassa; kan­sainvälistä
solidaarisuutta, pysy­vää
rauhaa, demokratiaa j a sosia­l
i s m i a .
Y k s i tärkeä eroavaisuus vuo­sien
1919 j a 1969 välillä on syytä
panna merkille. Viisikymmentä
vuotta sitten Canadan työläisillä
ei ollut vallankumouksellista puo­luetta,
j o l l a o l i s i ollut v a l l a n k u ­mouksellinen
perspektiivi j a v a l ­lankumouksellinen
teoria. Tieteel­lisen
sosialismin puoluetta ei pe­r
u s t e t t u ennen k u i n vasta v. 1921
j o l l o i n muodostettiin Canadan
kommunistinen puolue. r
A r t h u r Meighenin taantumuk­sellinen
tory-hallitus auttoi por
moja pakottamalla työläiset pe­rääntymään
V. 1919. E r i k o i s l a k i -
pykälä l a a d i t t i i n k i i r e e l l i s e s t i h a l ­linnollisen
määräyksen avulla la-^
kon rikkomisen avustamiseksi.
Merkityksensä on myös sillä^ että
samaa "98-pykälää" millä se t u n ­n
e t t i i n , kä5^ettiin 12 vuotta myö­hemmin
V. 1931 Canadan kommu­nistisen
puolueen laittomaksi j u ­listamiseksi
j a sen j o h t a j a i n v a n -
(Jatkuu sivulla 4)
nK\m SUOSTUNEE NEUVOTTELUUN RAJOISTA
Hongkong. — Kiinan puolus­tusministeri
ja puoluejohtaja
Mao Tse-tungin perilliseksi n i ­mitetty
L i n P i a o on tiedoittanut,
että P e k i n g harkitsee Neuvosto-toliiton
ehdotusta vuonna 1964
keskeytyneiden neuvottelujen uu
delleen aloittamisoksi N L : n — K i i
nan rajoista.
K i i n a n kommunistisen puolu­een
yhdeksännelle kongressille
esittämässään 24,000 sanaa kä­sittävässä
raportissa L i n esitti
myös hyvin terävää arvostelua
valtion entisestä päämiehestä
L i u Shao-chista ja esitti väitök­sen
sellaisesta vani-aata, että
Yhdysvallat j a , Neuvostoliitto
voivat lähiaikoina j u l i s t a a sodan
K i i n a a vastaan.
Yhdeksäs puoluekongressi
päättyi viime torstaina mutta
osia L i n i n raportista j u l k a i s t i in
vasta sunnuntaina. Samassa y h ­teydessä
Pekingin radio j a K i i ­nan
uutistoimisto tiedoittivat,
että K i i n a n hallitus harkitsee
Neuvostoliiton esitystä rajaneu­vottelujen
uudelleen aloittami­seksi.
Puolustusministeri L i n , j o ka
on myös K i i n a n varapuheenjoh­tajana,
sanoi Kiinan harkitse­van
vastauksen antoa Neuvos-toi
i iton ehdotuksesta. Hän väitti
Aleksei Kosyginin aiemmin eh­dottaneen
rajakysymyksestä pu­hekeskustelua,
m u t t a K i i n a n joh
t a j a t torjuivat ajatuksen selit­täen,
että mikäli neuvotteluja
halutaan käydä, ne on toteutet­t
a v a diplomaattiteitse;
Neuvostoliitto tiedoitti h u h t i ­kuun
12 päivänä, että K i i n a l le
on esitetty rajaneuvottelujen
uudelleen aloittamiseksi n i i n , et­tei
Ussuri-joen kahakat enää
uusiintuisi.
L i n väitti nyt, että "Yhdys­v
a l t a i n imperialismi j a N L : n re-visionismi
yrittävät aina saada
K i i n a n eristettyyn asemaan."''
K I I N A L T A I N T I A L LE
R A J A - U L I T I M A A T T U M I
New Delhi. — K i i n a antoi I n ­t
i a l l e viime k e s k i v i i k k o n a 24 t.
ultimaattumin vetää joukkonsa:
pois strategisesti tärkeästä N a -
thu L a Pa8s'ista Sikkimese-Ti-betin
rajalla. Sama u l t i m a a t t u -
mi uusittiin torstaina, t i e d o i t ti
I n t i a n puolustusministeri lauan-
• t a i n a . • •
I n t i a n hallituksen tiedonan­non
mukaan tämä varoitus a n ­n
e t t i i n kiinalaissQtilaiden toimea
t a äänenlaajentajien välityksel­lä.
I n t i a n j a ]Kiinan j o u k o t o t t i ­vat
yhteen mainitussa solassa
syyskuussa 1967. j