Vapaus, July 3, 1958

              : S iw 2 Torstina, heiriäk. 3 p. - - Thiirsday, Juty 3/ 1958
. 4»
. 1 j
•7
tirattea IRhr. 6. 1917. Auttidrized
i * . Mooa^^ tif4 Post
"tijä^ Pub- iiffiS t l u l * ^ «teek^ Tuepdays.
Ifniadajrs and 6^ by Vapaus
PuUlshlDg Oo&pany Ltd., at 100-102
B t .^i;»,9tulbuiy. O n t . Canada.
Telephcnes; Bun. Office OS. 4f<4aU;'
iSdltorlal Office, OS. 4r49^. Manager
B. Suksi. fSdltor^V-Bklund. M a M ,
a d d i ^ : 3ox^iB9^ «udbury. ptttarto.
ildtärtlaing n t e a d i K^
'TranBlation free of charge.
> TE.AUSH1NNAT:
Canadasslk: XviL^iJO « i fc
Yhdysvalloissa: 1 vk, 8.06 « kk. 4.80
suomessa: l-vk. ÄÄ) 8 kk. 4.76
• U I M / J l l ' -
: * i M J / viime ai-koinft
ontMrksuneet kannakseen sen, mitä me olemme omalta
•-kohdaltamme aina väittän
1^^ yM^ft Royal
•;^;^;,^äj(ik'<^^Ca^ läusttntdqn; jon-kf
»;^J^ kiiriaaii. : , ,
X^v*' Muir, p i t ö ^ järjettömänä Canadan kieltäytymistä^
.u.k^nan Kainisantasavallan hallituksen tunnustamista, sanoo:
' "Ellei koko näky ote vain unta, tai huomio- ja harkinta-
'-^ 'kj*ymifne huonompi kuin kelvoton, niin silloin ajättelem-me,
että valtavalla enemmistöllä Kiinan kansasta on heidän
' ' 'iäluämansa hallitus, hallitus, joka parantaa heidän ase-
, I maansA,^hallitiis, johon he luottavat, hallitus, jota ei ole mi-t
«an mimdollisuutta s^^
"Kaikki tämä ilmeisestikin viittaa vakavaan poliittiseen
• alanteeseen, joka koskee joidenkin länsivaltojen sielujakin
jä joka jonakin vaiheessa voi tuoda esille musertavia kun-
'•' man .säilyttämisongelmia useammalla kuin yhdellä suun-
. . jos joku canadalainen liike ulkomaalaisten vaiku-tuilsesta
harhaantuisi vastuunalaisuudestaan -canadalaisia
työl^ii^ ja Canadan taloutta kohtaan kieltäytymällä lailli­sesta
ja rehellisestä kaupankäynnistä, niin vaikuttaviin ja
•' 'hetikphtau^ih toimenpiteisiin tulisi; ryhtyä sellaisen canada-lai&
äi yhtiön rankaisemiseksi., Cänadaiarvitsee ulkömaan-
... kauppaa ja sitä tulisi etsiä kaikkialta''Mibmioim
i, k ^ Canadan hyyinvcahnin etuja," ,
Glotie and Maii 1 ^ että jos on olema&a lyhyt
Vastaus dähadän, epätealistiiBelle kannanotolle menrieisyy-
• - ctessa ja nykyään, niin se^ on Ottawan halii olla loukkaa­matta
Yhdysvaltoja. On jo kauan sitten sivuutettu aika, jol­loin,
Ottawan kannanotoissaan kiinaan nähden olisi pitänyt
ryhtyä palvelemaan todellakin vain Canadan etuja."
' Me puolestamme emme voi muuta kuin tervehtiä tätä
^ uutta raikasta tuulahdusta. Toivottavaa on, että se johtaisi
' pejkistä sanoista todellisiin tekoihin. .
Yhdestoista hetki Libanonissa
• •»
" »
a
• » •
* •
- »
• .»
«
i
« '
' a
it
»
Tuoreimmista uutisista päätellen Libanonissa on koittamassa rat­kaisutaistelujen
hetki. Asiantuntijain käsityksen mukaan sen tulok­sena
ei. voi olla mikään:!^muu kuin amerlkkalaismelisen hallituksen
kuktstianinenj, mikäli ulkopuoliset voimat eivät puutu tapahtumaan
Jadkironi tästä liaiee tullut vakuuttuneeksj; myös pääsihteeri flam-mar^
jökl, Joka muutaman päivän aikana tutustui tilanteeseen pai-
,^ lUuipääM tarkistaakseen Yhtynyttä Arabitasavaltaa vastaan ^itet-j
^ r t Ö k ^ vTarkistui^^ muodostui l)^pukädessä ilmei-
Y3&»^^lli*P
jota pää-
(Hii^^ vaikeuksista Yhdysvallat jä Englanti <mt
.Ij^niieet painostustaan miehitysjoukkojen lähettämiseksi YKn lipun
r^ofla. Minitama päivä si):ten järjestetyssä lehdistö-konferenssissa
yaläosSiteeri »Dulles lausui olevan välttämätöntä lähettää Libanoniin
'fYiCQaseenisia voimia huoniattavasti enemmän kuin mitä alkujaan
lefleilytettiin". Samalla hän korosti, että amerkkalaisia joukkoja
'^jdaan lähettää Libanoniin ei ainoastaan YKn pyynnöstä, vaan
myös yksipuolisen sekaantumisen tarkoituksessa. Tähän aikeeseen
viittaavat myös Yhdysvaltain ja Englannin joukkosiirrot Välimerellä
ja jom en^tilaisen lentokoneiden emälaivan "Ark iRoyahn" ilmes­tyneen
ii)xwonin rannikolle.
•Kiukki nämä tos^ikat osoittavat, että tilanne on nyt muodos-
, ,;b|pnt erittäin vakavaksi. Jos länsivallat siktyvät uhkauksista tekol^
,^||^ pitääfcseen käsissään «keski^idän viimeisen tukikohdan" — niin-luän
ne itse Libanonia nimittävät —merkitsee se tulitikun heittä-niistä
ruutitynnyldin.' Pahinomassa' tapauksessa maailma saa silloin
<«alnttstautua uude» hinattavan suursodan varalle, jsilla seurauksena
-tulee vannaankin olemaan koko arabimaailman^ nouseminen itsepuo­lustukseen.
Lisäksi täytyy ottaa huomioon Neuvostoliiton hallituk-
. sen taholta joku päivä sitten uudistettu lausunto, että sekaantuminen
Libanonin sisäisiin asioihin tulisi johtamaan hyvin vakaviin kansain-
; l i s i i n seura^uksiin, joista vastuun kantavat sekaantujat. Siksi on­kin
syytä torvoa, että länsivaltojen taholla järki voittaisi vieE tällä
yhdennellätoista hetkellä.
VirstantoliqMi mcnitien rakennuksessa
Viime tiistaina, jolbin juhlittiin Canadan liittovaltion perusta­misen
9t. {^ää, räjäytettiin St. Lawrence-joessa olevien Sheek- ja
BamhaHln saarien välille rakennettu työpato ja Vesi alkoi virrata
mdn 100 neliöntailia käsittävään vesialtaaseen. Tätä vettä tullaan
käyttämään sähkövoiman kehittämiseksi Robert H. Saundersin ni­melle
omistetulla (yoiina-asemalla. ^
Tämä tapaus oli yksi erittäin tärkeä vaihe St. Lawrencen meri­tien
rakennusvaihe^. Tämän meritien rakentamista suunniteltiin
jo ennenkuin Canadan liittovaltio syntyi. Ylä-Canadan kannan
johtaja ja tunnettu canadalainen valtiomies William Lyon Mackenzie
iindmoi tämän meritien rakentamisesta jo v.. 1837 U Ä Navy Islindin
julistäksessaan asetti päämääräksi: "AVata St. LaWrenc« ma£nan
kaupaÖe niin, että suurimmatkin laivat voivat purjehtia Superior-jär-vdjk."
^ Samoin ovat hänen jälkeläisensä suunnitelleet tämäö meri­tien
avaamista kunnes suunnitelmaa ruvettiin toteuttamaan joita^un .
yaqsia sitten. -
IfiÄÄeu^yttä liberaalihan^ ja nykyistä ikonservatiivihallitusta
v^n aivan plV|in usein arvosteltu siitä, että maan puolustusmenoihui
klÖrtet^Kian^p^^ Niin on myöskin oikeutetusti arvös-tätii
iiMhla m^^^^ hallituksen toimenpiteitl (Mut^ sil^'v k ^
loja yleishyödyllisen laitoksen kuin St. Law-raic^
lakentamisekä, niin sitä ovat kaikki kannattaneet
pyohieväriin Intiaanien kylä Iroquois ja osi.Slorris-l)
iiii;ia>i jm^ veden varastoimiseksi. (Naiden kylien
asukkailte on rakennettu Inglesiden ja I^^
, hyötyvät hiiomaitaväusti he 1^
meritien varrelle. tSen joikilostaWdaan rakentaa
uusia, tmil^^^ kuljetusmsJuut tulevat halvemmiksi.
: ^^^biätt Canadan kaupungit kuten esim. Toronto, iHamilton, Port
i ^^^mi^ hyötyvät huontottavasti meritiestä; on
^ nijJMii^t^^ sillä sÖioitf; v^viÄ siinti^^
Jalvirt iHiijä^
^noutoiB^ I;;
»>^äM&'i£iti:HL» rakentamisen tärkeässä^vaiheess^
S u o m e ^ LibäJiiomi^
Helsinlti. — (S-iS.) Y j ö i : pSMsih-teeri.
bn pyytähyt Suomesta, eitä
tasitS lähetettäisiin LibjanQniin nel­jä
upseeria siellä jo o i e t e n iisSksi
puuttumattomuusvalvdntaah;^ ^Ulko­ministeriö
On suostunut pyyntikin
j a YK:Ue on ilmoitettu, että upsee­r
i t IShtievBt Hehsingistä. EdeUiset
neljä upseeria, matkustivat Beiru­t
i i n kesäkuun 18 pnä.,
^ Uudei' '• Libanoniin matkustavat
u p ^ r i t bVat: maji^ri Uolevi 'Kos-kehpalo^
mäjiiri Pauli Kaskiaia;
kapteeniluutnantti Olavi V i t i k k a "äa
kapteähi E r k k i Kaira. NSisH osal­listuivat
hiahjuri Koskehpalö j a ka)p-teeni
Käirä myös Yhdistyneiden
Kansakuiitiäi SUoiiien komppanian
toiniintaan EgyptiissS viitne' vuonna.
m
Heldnki. (S.S.) Kauniin hei-lessSäh
vallitessa laskeutui Aero­flotin
ylimääräinen IljusIiin-14 kone
kesäkuun 26 pnä Seutulan lento­kentälle
tuoden Neuvostoliitossa
vierailleen Nepalin kuninkaan ja
kuningattaren lyhyelle käynnille
maahamme. Koska tämä kaksipäi-
^väinen vierailu on täysin epäviral­l
i n e n , ei kentäUä suoritettu juhlal­lisia
vastaanottoseremonioita. Lu­kuisasti
lehtivSkeä j a valokuvaajia
o l i kentällä vieraita vastassa ja, po­liisit
huolehtivat jäqestyksestä.
Kenr. maj. R. Grönvallin lausut­tua
kuninkaalliset vieraat tervetul­leiksi-
maahamme hän suoritti pro­tokollapäällikkö
j a rouva Helge von
Knorringin esittelyn.
Kuningas, joka matkustaa inco-nito
nimelä M.B. Shah. suoritti 26/6
illalla Hel^ngissä sightseeing-kier-roksen,
jonka jälkeen oli illallinen
helsinkiläisessä ravintolassa. Nepa­l
i n kuningas vierailee tasavallan
presidentin luona Kultarannassa,
mistä lounaan jälkeen korkeat vie­raat
lähtevät presidentti Kekkosen
kanssa saaristoretkeilylle. Lauantai­na
Nepalin kuningas seurueineen
jatkaa matkaansa Aeron aamuko­neella
Tukholmaan.
Metallurgisen teoUisuu-dten
kdiitys Kiinassa
Kiinassa nykyisin toimivui An-chanin
metallurgisen tehdasyhty-män
lisäksi avataan, tänä vuonna
Uhanin metallurginen ^hdasyhty-mä
ja seuraavana vuonna B^ötoun
metallurginen tefadasyhtymä. joiden
ensiipmäi|^n vaiheen v^jiqaiftumisen
j ä l l ^ lie} i ^ « ^ e > ^ ,^i|i^t|^aah
metallia puolitoista miljoonaa ton­nia
J a tulevaisuudessa niiden vuo­tuinen
tuotantoteho kasvaa kaksin­kertaisesti.
Sitä. paitsi toisella viisivuotis­kaudella
rakennetaan samanaikai­sesti
18 maakunnassa 18 pieneh­köä
j a keskikokoista metallitehdas-ta
tuotantoteholtaan 50.000—^.000
tonnia terästä vuodessa. Kaikki
nämä tuotantolaitokset varustetaan
kotimaisella tuotantokoneistolla.
V matamia T ^ ' (bmalta kirjeenvaih­tajalta)
—. T&k&läisellä maaseudulla
oloalkanl oli-suhteellisen lyhy^ mut­ta
kuitenkin «iksl iitkfr, että sain
henkilökohtaisesti tilaisuuden seu-
,lrata Neuvostoliiton kollektUvls^len
elämää, työtä< Ja hieman olosuhteita-i
^ - • . . •
: Sanottakoon heti aluksi, että Neu­vostoliitossa
on sekä valtion maati­loja,
että osuustoiminnallisia koUek-tilvitiloja.-
Joista ensinmalnitat tun­tuvat.
pinniaUisestikin lutsoen olevan
teknillisesi < edlatyneempiä kuin; kol-iekUivlUlat
Eräässä ; ^suhteessa r ne
ovat verrattavissa Canadan maaf^u-dun';
"koefarm'elhin'V Joskaan ero
kollektiivi- ja valtion maatilojen vä­lillä
ei ole niin suuri kuin ero mei­dän
koefarmienune ja pienempien
jfiksitylsfarmlen välillä.
Sillä seudulla, missä nämä päivät
vietin oli koUektUvltiJoJa Ja nUn*
muodoin puhunkin vain, niistä, "Joi­den
elämää sain Jossakin määrin t i ­laisuuden
-tarkkailla.
l%mä seutu, Moskova-Joen varrel­la
on kaunista Ja melko tasaista vil­jelysmaata,
Joskm mäkipaikoilla on
runsaasti pieniä metsäalueita. Luot^-
"tonsa puolesta se on verrattavissa
hyvin paljon Toronton ympäristön
maaseutuun v^in sUlä erotuksella,
että Toronton lehtipuiden asemesta
Moskovan lähettyvillä näkee pää­asiassa
havmnetsää, JoäUn on myös
kauniita koivuja Ja multakhi lehti­puita.
KoUektlvi§£it kasvattavat tällä
alueella viljaa, kasviksia Ja hedel­miä,
sekä hoitavat kaikenlaista kar­jaa
Ja myyvät tietenkin tuotteensa
Moskovan kuluttajayleisölle.
Vaikka esim. Toronton Ja Mosko­van
"aaltoilevassa" ympäristössä on­kin
paljon samanlaisuutta, niin sa­malla
kertaa on havaittavissa pal­jon
eroavaisuuksiakin. E^innäkin
kiinnittää huomiota se, että Mosko­van
lähiseudun pelloilla (paitsi kol-lektUvistien
pienten yksityispalstojen
ympärillä) ei ole juuri lainkaan a i ­toja.
Ilmeistä on myöskin se, että
maanviljelyksen yhteydessä käyte­tään
melkoisessa määiässä sähköllä
käypiä koneita, sillä laajojen peltor
Jen keskellä näkyy sähköpylväsrivis-töjä.
Jotka päättyvät patojen lai­taan.
_ -• '
Varsinaisissa kyntö- ja kylvötöissä.
Joita voin sivusta katsellen seiurata,
käytetään; tällä alueella traktoreita
Ja muita nykyaikaisia matpmupk-kausvälineitä,
sekä eri kokoisia kuor­ma-
autoja. Mutta näin minä v l ^
muutamissa palkoissa hevoslalBn :—
ilmeisesti Jotakin erikoistyötä suorit­tamassa
— Jst yhden hevosen rinnal-
)& asteli hyvin nuori Ja kaunis liina­harja
varsatkin!
Maaseudun asunnot eivät aina­kaan
tällä alueella ole hajallaan suu­rella
alueella peltotilkkujen reunas­sa
kuten ne ovat Canadan maaseu­dulla.
Moskovan seudun koIlektl\^-'
tit asuvat kylissä, mi£sä esimerkiksi
lasten on helppo päästä kouluun Ja
missä aikuisillakin on oiva tilaisuus
osallistui^ kyläkuataosa^kiinoaUiseen
Jft/; kultturelliseea- elämään. Pellollft
kyntö- Ja muihin töihin mennttSä,
R e i l l ä — Ja lyhemmiUe miktkoUle'
tietenkhi^ "apostolin" kyydUIä.
. '\tieralim ,. kblnpLessakln ; tällaisessa
koiiektiivikyiässä j i tarkkailin .siellä
nUden elämää. Näin ylksln tehdyt
matkat ovat:'siitä :hyviä, että nUh
näkee vierailija maaseudun Elämää
juuri \ sellaisena kuin se on: työt ovat
känissä :yaii:\lbil][^ Ja;kotinurkilla;
lai^H.lfelkklvät kaduUla ja plhamail4
lal^emknttä ^ke^i pökkiä vlrutta-.
mallk; Jonkin piklkuiaimnen ranhal-.
Etubnointa.. täliais^^'; Vierailussa
on/ se sanbttakbbA slibrÄan, se," että
tnäan kieltä tf^ltamattomana on tyy­dyttävä
päÄaälassa niihin tietoihin,
mitä on näkemällä saatavissa. Vaik­ka
neuvostoliittolaiset - yleensä ovat
uskomattoman ystävällisiä canada­laisia
turisteja (Ja iUneisestl kalkkia
ulkomaalaisia) kohtaan, niin kieltä
taitaouiton- matkailija bn sittenkin
paremmalla puolella, jos hän hank­kii
,itselleen tulkin ja oppaan. Joka
voi siiusanallisesti selittää mitä
asukkailla on sanottavaa jne.
Kuten sanottu, minä vierailin yk­sin
näissä kollektiivikyllssä Ja Jou­duin
siis turvautumaan pääasiassa
silmin hayjsilttavissa' oleviin havata-toihin,
sekä käsin Ja ilmein annet­tuihin'
selityksiin,' sekä niihin tietoi-hlh.
Joita majapai&assa olevat eng­lanninkieltä
taitavat henkUöt myö­hemmin
antoivat.
Kollektlvistien asunnot (puhim
vain- Moskovan ympäristön asioista)
ovat yksityisasuntoja," jota vastoin
valtion tiloilla näkyy suuria, tiilestä
muurattuja "apartmenttltaloja".
Kollektiivlkylän suurin rakennus on
tavallisesti- koulu. Sitten on klubi-huoneisto,
liauppa, kirkko jne. Maan­tiet,
jotka aikaisemmin olivat " m i i -
kulaklvistä" laskettuja, ovat nykyai­kaisia
asfalttipäällysteitä, mutta ky­län
sivutiet ovat sorateitä kuten ne
bvat useimmiten ainakin ^hjOis-
Ohtariossakin.minlkä alueen parhai­ten
tunnen C^adassa.
Entisistä traktori- ja koneasemis-
' ta näyttää kehittyvän jonkinlaisia
huoltoasemia, mikäli niitä ei koko­naan
hävitetä, sillä kollektivlstlt os­tavat
nyVltselleen omat koneensa Ja
välineensä.'
"Täss^i suhteessa on maaseudulla
avautuiiassa vallan uusi historian
lehti", • selitti majapaikassani eräs
englan/ilnkleltä tal^va venäläinen.
Vastauksena tiediisteluunl hän se­litti,
että Neuvostovallan alkuaikoina
olivat traktori- ja kpneasemat vält­tämättömiä.
"Silloin meillä ei oUut
läheskään riittävästi Maatalousko­neita,
eikä liioin niiden käyttämi­seen
perehtyneitä henkilöitä.
"Mutta nyt on asia vallan toinen",
jatkoi hän selitystään. Nyt meillä on
jo paljon maatalouskoneita ja tek­nillisesti
kehittyneitä henkilöitä nii­den
huoltajilksl. Kaiken lisäksi on
kollektivisteilla rahaa, että vbiVat
osta»' konetta itseUeenV NVnmuo-doln
' ^ n tbpeelUset Ja hyfidylAset
traktoriasemat ovat tänään tarpeet'-
tomia J a tayallaan kehityksen Jiirru-
Jakm, sillä ne eivät voi samanaikai^
sesti palvella tyydyttävästi useam­pia
tiloja." . i •
Pinnallisesti katsoen iiäyttää ensi
silmäyksellä siltä; ^ « ^ k a t a e n "ky^
lä" muodostaa yhden kollektiivltilan.
Näin onkin oUut ^ atitKtWimmln mut­tei
enää.; selitettiin , minuUe. Viime
^vuosioj». o^i tajx^tuniit' ;>lenempien"^
koIte)Etyylx;n^ ?^ Jä
iliiimnöpdöin' nyt \ onb iämakln ko,
|^ee{la - y h d e ^ ' kollektiivissa kolme
ja neljäkin kylää. Se tekee maanvU-jelykseii
suurisuuni^iseksi toimin­naksi
Ja antaa mahdollisuudeh myös
spesialisoitumiseen. Minulle' selltet-tUn,
että työt on Tjsehi järjestetty
siten, että yksi ikylä huolehtU pää­asiassa
peltotöistä, toinen karjanhoi-
>losta, kolmas kasvlsmaista jne.
Suurten yhteispeltojen lisäksi jo­kaisella
koUektivistilla näyttää ole­van
— useto aidalla ympäröity —
oma maakaistansa, missä he kasvat­tavat
juurikasveja Ja muita tuotteir
ta. Näillä pikkutiloiUa näkee yksityi­siä
lehmiä, vuohia, kanoja jne. Se
niitä he saavat näistä omista mais­taan,
jää kollekUvistlen lisätuloksi
sän yli, mitä he saavat vuosittain
osuustoiminnallisesta maanviljelyk­sestä.
Yleistä ja yhteistä näUle kylille,
joissa kävin, oli se. että niissä oli
useita liusia rakennuksia Ja toisia
rakennuksia tekeillä. Eräästä tienris­teyksestä
vohi yksiltä Jalkojen tiloil­ta
laskea 7 rakenteilla olevaa yksi­tyisasuntoa.
Maaseudulla näkyy kui'^
tenkin vielä nmsaasti vanhojakin
asuntoja mikä on merkkinä siitä, et­tä
maaseudun asuntopubnaa ei ole
vielä läheskään kokonaan ratkaistu.
Mutta paljon on' Jo tehty y tässäkin
suhteessa ja nykyisen (kuudennen)
'Viisivuotissuunnitelman aiikana. siis
vuoteen 1960 mennessä, N L : n maa­seudulle
rakennetaan 2.3()0,000 uutta
asuintaloa 1
Tilastotiedot osoittavat myös va­kuuttavasti,
että koUektivU (Ja V a l ­tion)
tilojen tulot ovat .Jatkuvasti
nousseet. Tosiasiassa maaseutuväen
tulojen nousu on ollut'viimevuosina'
nopea ja paljon jyrkempi kuin kau-punkilaisväestön
tulojen kohoami­nen.
Tavoitteena on, että maaseutu­väestön
tulot kohoavat vuoteen 1960
SETÄ-SAAAULIN PAINAJAISUNfÄ
Halia pelkää
Rooma. — U S A n laman vaikutuk­set,
tuntuvat yhä selvemmin Italias­sa.
Enl^inen optimismi, jonka mu­kaan
tapahtumien Scululla USAh ta­louselämässä
olisi vain vähän vaiku­tusta
Italian talouteen, on kadonnut.
Siinäkin'parhaassa tapauksessa, että
USAn lama olisi jo saavuttanut ää-rlmmä^
seh aallonpohjansa, myöntä­vät
sekä ulkopuoliset että halUtuksen
omat taloudelliset asiantuntijat, - l a ­man
vaikutusten jatkuvan vielä kuu­kausia
eteenpäin. Erikoisesti ensi
syksyä 'pidetään Italian taloudelle
kriitillisenä.
Italian ?jeskuspankln Banca d l t a -
lian äsken ilmestyneen katsauksen
mukaan lamailmiöt Italian taloudes­sa
ovat seuraavat: 1) menekkivai­keudet
ja tuotannon lasku erikoisesti
rauta- ja terästeollisuudessa, 2) ra­kennustoiminnan
taantuminen eri­koisesti
' suurissa asutuskeskuksissa,
3) tilausten supistus telakoilla, 4)
teollisuustuotannon ylehien hidastu­minen
. (Vuotuineii laajennus oh su­pistunut
7 prosentista 2 prosenttiin).
5) panCtkien pääoman tarjonnan run­saus
Ja 6) "supistunut luoton kysyntä
ja 7) diskonttokoron alentaminen 4
prosentilta^ 3,5 prosenttiin. .
Seuraavia laman syventämisilmlöl-
JA •V'
iniiiiiiiiiiiTÄTÄ
VÄSYMYS ON NAISEN, •
PAHIN VIHOLLINEN
N i i n sanoo t r i Marion H i l l a r i ; jon­ka
vakuut''taan olevan naistepDi,Jisi.
ain spesialistin. Väsynyt irainen,
taikka nainen, joka aina valittaa''
väsymystään, on "vaarana onnelli­selle
kodille". ' Koko koti saatUa
romahtaa tuon vSsymy^n
Mies saattaa kyllästyä j a in^iskin
ystävät ryhtyä vieroksumaan hais­ta,
joka väsyneenä kiukuttelee kai­kille.
^
Ainoa keino sellaiselle väsymisel­le
on lakata "reuhtomasta läpi vuo­rokauden",
sanoo lääkäri.
Kautta maailman valmistaudutaan
Tukholman rauhankonferenssiin
Toronto. — Valmistelut aseista- olevan mahdollista, että kongressiin
riisumista ja kansainvpstä yhteis:
toimintaa, tutkivaan konferenssiin,
j o k a . on suunniteltu pidettäväksi
Tukholmassa heinäkuun 16—22 päi­vinä,
ovat käynnissä kautta maail­man,
ilmoittaa kokousta järjestä­vä
komitea. Komiteaan >kuuIUtf 80
maailmankuulua henkilöä 29:stä
maasta.
Komitean julkaisemassa lausun­nossa
sanotaan: -
"Jotkut alempana olevat allekir­j
o i t t a n e t ovat jäseninä Maailman
Rauhanneuvostossa, joka on kutsu­nut
aseistariisumista ja kansainvä­listä
yhteistoimintaa harkitsevan
kongressin Tukholmaan, toiset ei­vät
kuulu jäseninä tähän elimeen
eivätkä välttämättä hyväksy tämän
aika ajoittain kanssdnvälisistä kysy­myksistä
antamia lausuntoja. Mut­ta
me kaikki hyväksymme maail­man
nykyisen tilanteen edessä sen,
että meidän on oltava yhteistoimin­nassa
etsiessämme teitä sodanuhan
estämiseksi."
Canadan Rauhanneuvosto on ke-hoittanut
kaikkia jäseniiin Ja kan­nattajiaan
kö^dfetamaia-iralentoi^^^
mintansa Canadan osaUistunUseksi
TukholmaD kongressiin. Kansalli-oen
neuvosto sanoo päätöslausel­massaan,
että "mannertrayälisen
kauko-ohjuksen keksiminen inljas-taa
maailmaa uhkaavan Jakautumi­sen
vaaran jä sen syy^den; Ensi­kädessä
olisi rakennettava kansojen
v l l U l e vanldca yhteisymmärryksen
sUta. Siitä syystä me syvällisesti
kannatamme kongiressia aseistariisu­misesta
ja kansainvälisestä yhteis­toiminnasta."
Canadan Rauhanneuvosto. Joka
odottaa kotigressiih psalU^uyan y l i
20 canadalaista edistäjää,' sanoo
toivokaamme,- että tämä rauhan-omameii
tyä sujuisi nopeasti ja
mitä i^ikemijmavalMiSi hyödytt^^^
mään maamme kansaa sekä kaikkia
muita kansoja.
osallistuu ihmisiä kolmesta eri läh­teestä:
1. Niiden liikkeiden edustajia,
jotka eivät ole välittömässä yhtey­dessä
Rauhanneuvostoon.
2. ^ Rauhanneuvoston eri jaostoja
edustavia edustajia.
Z. Niiitä ihmisiä, jotka tällä het­kellä
ovat vierailemassa Euroopas­sa
ja voivat osallistua kongressin
i s t u n t o i h i n . ' ' ^ ^ ^ ' ^
Japanissa, Tokiossa pidettiin ke­säkuun
14—15 p. rauhankonfe­renssi,
josta valittiin edustajia ja
valinistettiin päätöslauselmaehdo­tuksia
rauhankongressiin. Y l i 500
ihmistä osallistui tähän kokoukseen.
Indonesiassa presidentti Sukarno
puhui suuressa joukkokokouksessa
kannattaen maailmankongressia.
Tuhansia ihmisiä käsittävälle kuuli-jajoukoUeen
hän sanoi varsin liiku­tettuna:
"Olen isä, olen Indonesian val-tipn
johtaja, olen aasialainen, nqinä
pirotesteeraan vetypommien kokei­l
u a vastaan. Ihmisenä minä protes-te^
lraan iitomi- }ä Vetypommien ko­keilua
vieläpä^ New Yorkissa, Lon­toossa
j a muuaUa."
Braslltassa parlamehttijäsenet hy­väksyivät
ehdottomalla enemmistöl­lä
päätöslauselman, jossa kannate­taan
Tukhobnan konferenssia.
Nepalissa buddhalaisten veljeslii­ton
kunniasihteeri Asha Ram Sa-kya
tervehti sitä, että Maailman
Rauhanneuvosto, oli päättänyt kut­sua
Tukholman kongressin. Hän sa­noi:
"Me Nepalin buddhalaiset ja
buddhalaiset kautta maailman kan­natamme
rauhaa, sillä Buddhan op­pi
merkitsee rauhaa, väkivallan
välttiinUstä ja kansainvälistä vei-
JeytUI."
Uudessa Seelantissa valmistautu­minen
kongressiin alkoi viime hel-ntikuussa
kun 23 hyvin tunnettua
kansalaista, joideii^ joukossa IdrKonr
miehiä, pi^ifessoreitä; kirjailijoita ja
opettajia, aiitoi julistuksen kanfaat-taen
kongressia. Haassa ön kSynnis-sä
laajat keräykset varojen hankki­miseksi
edustajien matkakulujen
maksamiseksi.
Unkarissa rauhanliike piti kon­gressin
Budapestissa kesäkuun 7 ja
8 päivinä. Kokoukseen osallistui y l i
500 edustajaa. Unkarista on päätet­ty
lähettää 19 edustajaa Tukhol­maan.
Australiassa ammattiyhdistysneu-vostojen
toimeenpaneva komitea
päätti kesäkuun 10 päivänä kan­nattaa
kor^gressia aseistariisumisen
j a kansainvälisen yhteistoiminnan
saavuttamisel(sr hyvässä uskossa
tehtynä toimenpiteenä rauhan saa­vuttamiseksi.
Albaniassa on pidetty suuria jouk-kokouksia
kautta pienen maan kon­gressin
saattamiseksi kansan huo-niioon
ja edustajain valitsemiseksi
sinne.
mennessä 40-prosenttisestl
1956 tuloihin verraten! . ^
Entäs sitten osuustoiminnallisen
eli sosialistisen maatalouden tuotta-vaisuus
yksityismaanviljelylcseen ver­raten?
^ Parhaan vastauksen tähän saam­me
kaiketi siitä, jos vertaamme Neu­vostoliiton
maatalouden nykyistä
tuotantotasoa tsaarinaikaiseen maa­taloustuotantoon
''— ja se osoittaa
vakuuttavasti kenelle tahansa puo­lueettomalle
tutkijalle, että sosialis­tinen
-maatalous antaa paljon suu­rempia
tuloksia. Esimerkiksi soke­ria
tuotettiin Venäjällä v. 1913 1.-
347.000 tonnia, v. 1940 2,165,000 ton­nia
ja V. 1956 4,354.000 tonnia — ja
tämä on vain yksi esimerkki monis­ta.
Mutta maataloustuotannoa. valta-i
vasta kasvusta ja lisääntymisestä
huolimatta Neuvostoliitto ei ole vie­läkään
tyjrtyväinen maataloustuotan­tonsa
määrään. Mitä enemmän nou­see
väestön ostovoima ja hyvinvoin­ti,
sitä suuremmaksi ja monipuoli­semmaksi
tulee ruokatavaran ky-syntä.
Niinpä näemmekin, että esimerkikr
si maitotuotanto lisääntyi v.v. 1953
--se 35-prpsenttlsestl ja lihatuotan-to
li-prosenttisesti. Ja munatuotan-to
21-prosenttisesti — mutta tayoit-jieena
on kuitenkin vieläkin tuotan­non
jyrkkä kohottaminen.
Siellä pyritään lisäämään maata­loustuotantoa
siten, että maanvilje­lijöille
annetaan yhä paremmat tu­lot
ja mahdollisuudet hyvinvohitta-sa
kohottamiseksi tuotantonsa Hu­misen
avulla. Siellä raivataan pal­jon
uusiai peltoja, kehitetään entistä
parempia koneita, tehostetaan työ­vuoden
^ oä odotettavissa: 1) viennin supis-
CARMENIN S Ä V E L T Ö X N "^
SYNKKÄ KOHTALO
Kuuluisan oopperan "Carm($nhi"
säveltäjä, ranskalainen George B i -
zet kubli köyhyydessä Ja onnetto­muudessa.
Suoraan sanoen - Mn
kuoli suruun uskoen oopperähsä o l ­leen
täydellisesti epäonnistunut.
Vasta hänen kuolemansa jälkeen
oopperan suuri arvo tunnustöttibi
musiikkimaailmassa. ' ..: <T •. "
—^ ' —.11.;. '
maisten mvestiontien supistumina).
3) rakennussuunnitelmien tbt^Utta-misen
ajallinen tarkistus tai niistä
tumldeni'muldto maiden, potemani luopuminen, 4) tilanteen Jyrkkä!nuo-vaiuuttapulan
. johdosta, 2) uiko-} hontumineh työmarttJndna.: I K
JO AUKI
LENINGRADIN KAUPASSA
Helsinki; — Lähes 50 suomalai­sen
liikemiehen Leningradin^matka,
jonka aikana on neuvoteltu erinäis­ten
tavarain vaihdosta, tapahtui
myönteisessä ilmapiirissä. Matkan
aikana päätettiin eräitä kauppoja
ja sovittiin menettelytavoista jatlni-vien
kauppojen kohdalla, joten nyt
saatiin "pää auki" tämänkin kau­pan,
osalta: Eräät ennen juhannusta
kotiin neuvottelemaan palanneet
tekstiilimiehet matlcustavat jo tä­nään
tai huomenna uudelleen Le­ningradiin,
Leningradissa käytyjen keskuste­lujen
perusteella suorittavat mm.
Asko ja Tikkakoski eräitä myyntejä
j a ostoja. Tuontilistalla ovat mm.
polKU]|)yörämoottorit; polkupyörät,
i u i s t i m ^ , välokuvauskoneet, astias-men^
ete^lä. lisätään lannokkelden
tuoäintö^ja annetaan kollektivis­teilla.;
inQ^ttavia lisätuloja tuotan-non
kiäiäti^misesta — Ja kaiken tä­män;
taitteena on maataloustuo­tannon'iJatkuva
kohottaminen.
Ei ais- ole ihme. vaikka Neuvosto­liiton
maaseudullakin kuulee puhut­tavaa
^ siitä, miten nopeasti elämä
tulee^parei^miaksl —, ja miten suuri
hyvinvointi; kaikille on aivan ovel­la,
jos Vain ei tule uutta sotaa.
\ - f • • - W. E.:
tot, mikroskoopit, eräät lääketieteel­liset
kojeet j a kankaat. Leningradin-kaupan
puitteissa tullaan myymään
mm. huonekaluja, ompelidconeita
ja valmiita vaatteita, lähinnä pääl­lysvaatteita.
Neuvotteluihin osallis­tuneet
korostavat sitä, että keäms-teilut
ovat tapahtuneet erittäin hy­vässä
hengessä j a että Leningradin
kaupunld osoitti vieraileville liike­miehille
mitä suurinta huomaavai­suutta.
Tekstiilialan neuvottelijat, jotka
nyt matkustavat takaisin Lehitigra-diin
neuvotfelemaaur ovat kotimaas­sa
hankkineet lisää materiaalia
neuvotteluja varten. Vaikeuksia kau­pan
alullepanossa on aiheuttanut
nimenomaan se, että Suomen viejät
joutuvat myös etsimään sopivat
tuontitavarat ja niille ostajia koti­maasta
ja vie aikaa ennenkuin puo­lin
ja toisin on saatu sovituksi tuon­nista.
Suomen telcstiiliteöllisuuden
ja rkaupan taholla on suurta vienti-halukkuutta
ja Neuvostoliiton tahol­la
puolestaan ollaan valmiita osta­maan,
mutta suomalaisten tuonti-liikk|
eiden aikaisempi määrätynlai­nen
haluttomuus tuontiin Leningra­dista
on näihin päiviin saakka Estä­nyt
pääsemästä Leningradin 'kau­passa
edes alkuun.
Helsinkiläisen Kansan Uutisten
pakinoitsija "Tutka" veistelee hor-mooneista,
ei. kun "kapitalistisista
hormooneista" lehtensä toukok. 3
p^vän numerossa:
"Kuten tunnettua vaivaa Yhdys­valloissa
täOä iieUcellä yhä pahen­tuva
lamakausi miljoonine työt-
'tömineen. Tällainen puhe olisi
USA:ssa luultavastikin 'epäamerik-l^
alaista', mutta rautaverhon tällä
puolen siitä uskaltaa kirjoittaa.
K a i k k i eivät ole vielä huomanneet
lamakautta. M.m. presidentti itse
on leimannut puheet laman kasvus­ta
pötypuheeksi j a n^auttanut sa­nojensa
vahvistukseksi golfipal-ibaan.
NHnikäSn on tietUvästi Val­koisen
i talon sekatavarakauppalas-kut
täysin, kunnossa.
Liikemiehjet ovat kuitenklhi mil­tei
törkeän. realistisia pulakauden
suhteen. Muuan amerikkalainen ta­loustieteilijä
kirjoitti tiissä äsltet-täin
väittäen, että autoteollisuus on
Yhdysvaltain 'talouselämän osoitin.
Ja että tuo osoitih roikkuu tällä
hetkeUä viittä vaille nollassa, joka
varsinkin tässä tapauksessa on syy­tä
merkitä punaisella; v
Autotehtaat puolestaan ovat huo­manneet,
etteivät.amerikkalaiset os­ta
autoja. Tämä on tavottoman ikä­vä
ilmiö jo siitäkin syystii. että kun
tehtaitten valmiitten autojen tilat
on valmistettu täyteen, on täyty­nyt
vuokrata lisätiloja. Valokuvissa
saattaa nähdä kokonaisia uusien
autojen meriä, hienojen autojen,
vähittäismäksuehdpilla saatavien,
mutta eivät mene kaupaksi.
Muutamat taloustieteilijäntaimet
ovat yrittäneet esittää, että Ameri­kan
kansan ostokyky on^lentunut,
mutta närtiä tyypit on tukabdutettii
kehtoihinsa, sillä epäsuorastihan
heidän väitteensä merkitsisi, että
järjesteljpässä on vikaa. Mutta sitä­hän
siinä ei ole, kuten voimme täs­tä
kotoisestakin hyvinvoinnistamme
havaita.-f - ; ;•. •• '
Muuan amerikkalainen selitysyri­tys
on layattpman mielenkiintoinen
saattaajÄ, • se kehityttyääii;; miioäos^
taa suojastaan uuden kbulukuhnan
k a p i t a l i s t i en bloustieteehpiirissi:
Olemme; sen hiljaa tykönämme ris^
tineet "ekonoestetiikaksi". Täinä
uusi aatesuunta liimittä^n selittää,
etteivät autot mene kaupaksi siitä
syyltä,.elleivät ostajat tykkää uusis­ta
j^i^le^ista, Liian ovat kuulemma
.leveita^^Jain^talia, pitää kyykistyä
peeveli5ti;päästäkseen sisälle.
KäytähhöQ bisnesmiiehet' viittaa-v
a t t ^ u i ^ k h i kihtaalla, yrityksille
tutkia; mistä pula johtuu heille
on pääasia, että m y ^ n i t : lähtee
pyörimään. Myynnin tehostamiseksi
ovat jH^posmiibhet kehittäneet jo
jos jonkihlaisia yhä yllätykselli-sempiä
ja .raflaavampia temppuja,
mutta juuri saapuneen sähkeen
mukaan Ford on sentään aina Ford.
Sillä mitä arvelette seuraavasta:
'Amerikkalaiset autotehtaUijat
ovat nyt alkaneet käyttää elefantte­ja,
seebroja, ilveilijöitä ja nuolella-tanssijoita
taistelussa lamakautta
vkiitaaff. Eräät autoliikkeet ovat^)^yy-täneet
sirlcukselta apua ostohalun
lisäämiseksi. — Tämä taisteli^ voi
aivan hyvin mubd()stua terveh^tä-yäj^
i ruisk)eek$i elinl(eh)oel|^näI-iemme,
sanoi Foixt-yhtiöncNius^
Älkäämme tiyt inui^telko sanan­laskua.
siitä, ihiten i^ää tulee | e t i l -
jän käteeni vaan toivpkaamme^^että
tämä pelleistä, seebfoijsta ja |huo-raUatanssijoista
kokoonpantu ruis­ke
pelastaa maan talbttsel^äh.
-Sensijaan tuli mieleemme, etti^aja­tusta
voitaisiin ehkä,sovelba i>yös
kotoisiin, siis Suomen olqihin.f
Ajatelkaamme säHköpafranaJoko-neita.'
Niiden menekki ipn^^uu-leinme
viiine aikoina kovaisti läske-nlit.
Mitähän, jos ajokin ^duri tavara­talo
järjestäisi ikkunanäyttelyn,'jos­sa
simpanssi ajelee sellaisella itsen­sä
karvattomaksi, t i e t e n k i n kurvat
pitäisi sitten yön aikana liimata ta­kaisin.^
Mutta kapitaiisn^h valtltes-sahan
ei mikään ole mahdotonta.