Vapaus, May 7, 1921

              blVU KÄESI VAPAUS LAUANTAINA TOUKQKtriruv :|
YAPÄIJS
Canadan suomalaisen työväestön
äänenkannattaja, ilmestyy Sudbu-ryssa^
Ont, joka tiistai, torstai ja
lauantai.
Hi PURO, J. W. SLUP,
Vastaava toimittaja. Toimitussihteeri
VAPAUS
(Liberty)
The only organ of Finnish TVork-ers
in Canada. Published in Sud-bury,
Ont, every Tuesday, Thursday
and Saturday. ^
Advertising rates 50c per ccl.
inch. Minimum charge for single
infiertion 75c. Discount on standing
advertiseraent. The Vapaus is the
best advertising medium among the
Finnish People in Canada.
Ilmotushinta 50c palstatuumalta.
Alin hinta kertailmotuksesta 75c.
—Kuolemanilmotukset $2.00 (muis-tovärsyistä
50c kultakin lisäksi). —
Kihlaus- ja -aviol. ilmot. alin hinta
$2.00, nimenmuutosilm. (muuten
kuin avioliittoilmotusten yhteydessä
$2.00 kerta. — Avioeroilm. §2.00
kerta (2 kertaa ?3.00 Syntymä-ilm.
$2.00 kerta. — Halutaan tieto­j
a osoteilmotukset $1.00 kerta (3
kertaa $2.00)— Kaikista ilmotuk-sista,
joista ei ole sopimusta,; tulee
rahan seurata mukana.
. TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli
vk. $2.25, kolme kk. $1.50 ja yksi
kk. 75c.
/ -Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi
/vk; $5.50, puoli vk. $3.00 ja kolme
kk.. $1.75.
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei
tulla lähettämään, paitsi asiamiesten
joilla on takaukset.
Vapauden konttori ja toimitus on
Liberty Building, Lome St, Puhe­lin
1038.
Postiosote: Box 69, Sudbury, Ont.
Jos ette milloin tahansa saa vas­tausta
ensimaiseen kirjeeseenne, kir-jottakaa
uudelleen liikkeenhoitajan
persoonallisella nimellä.
J . V. KANNASTO, liikkeenhoitaja.
Begistered at the Post Office De-partmenti
Ottawa, as second class
matter.
Vapauden Soihtua ti-laamaan
Vapauden puolivuosljulkafsucVa-pauden
Soihtu» ilmestyy taas juhan­nukseksi.
Viime jouluksi emme voi
Heet Soihtua ensinkään ulosantaa
niitten suhteettomien kirjapainokus-tannnsten
vuoksi mitä olimme pako­tetut
vieraassa painossa maksamaan.
Mutta tuhatlukuisten Vapauden kän
nattajain uudistuvien pyyntöjen kan>
nugtamana Julkaisemme Soihdun jäl-
]m'i m^\# Hun voimme nyt
m\ kemii paing4 @mftÖäft paiuos-iammo.,
A «Vflt»&uden Soihtu Uh ilmestyy
tällä kertaa varsin. sisältörlkkaana,
Kun julkaisumme tulee olemaan kes.
kikesän julkaisui^ on siihen varattu e-rikoiäen
runsas . ja monipuolinen
kaunokirjallinen ja runollinen sisäl­tö.
Siihen tulee kirjotuksia Venäjän
ja koko mailman kuululta kirjaili­jalta
Maxim Gorkilta, toiselta kuului
ta venäläiseltä kirjailijalta Anton
TshehowiIta (E. Bensonin suomen­nos)
suomennoksia ja kirjotuksia H.
Purolta," J. W. Slupilta, Maria Koi­vulta,
Onni Saarelta, Aili Kannastol-ta
» y. m. sekä runoja tunnetuilta ru-
' ndiHjoiliamrae Aku Päiviöltä ja^E.
Rautiaiselta, kuin myöskin monia
inuita kirjotuksia.
Soihdussa tulee myöskin ensi ker
ran olemaan kaunis toveri Ernest
Bensonin piirustama kaksivärinen
kansikuva sekä muuten runsaasti ku­vitettu.
Julkaisumme kokoa on hiu­kan
pienennetty ja hinta alennettu
35 senttiin.
Ryhtykää kiireesti keräämään ti­lauksia!
Asiamiehille annetaan 20
prosentin asiamiespalkkio. Julkaisun
hinta Yhdysvalt. ja Suomeen on sa­ma
kuin Canadaankin ja lähetetään
se postivapaasti kaikkialle.
Kaikki tilaukset lähetettävä osot-teella:
'Vapaus, Box 69, Sudbury,
Ont.
Idän työläiset saaneet
oman le]iden
Viime helmikuulla pidetyssä Rai­vaajan
surkean kuuluisassa yhtiöko­kouksessa
anastivat muutamat ameri
kalaisen pikkuporvariston asianaja­jat
idän työläisten perustaman ja ra­kentaman
lehtiliikkeen näiltä joukoil
ta. Samalla kun ryhdyttiin toimen­piteisiin
loppuselvittelyihin Raivaa­jan
likkeen takaisin joukoille hank­kimiseksi
joka asia yhäkin on vireil­lä,
niin kuitenkaan idän työläisiä
voitu jättää pitemmäksi aikaa vaille
omaa äänenkanftattajaa, koska lailli­set
toimenpi^et Raivaajan suhteen
voivat ottaa pitkän aikaa. Tässä nu-merosöa
etusivulla julkaistussa oman
kirjeenvaihtajamme selostuksessa tie
dotetaan Suom, Sos. Järjestön toi­meenpanevan
komitean toimesta I-dän,^
osastojen avustamana New Yor­kiin
perustetun idän työläisille oma
lehti nimeltä cETEENPÄIN». Tämä
lehti tulee olemaan selvän marxilai­sen
sosialismin ja teollisuusunionis-tisen
periaatteen kannalla. Ja epäi
lemättä kaikki vasemmistososialistit
ja vasemmistotuplajuulaiset ryJimit-tyvät
tämän lehden ympärille. Tä­män
vakuuden saa jo siitäkin, että
lehden väliaikaiseen johtokuntaan on
valittu tupdajuulaisessa toiminnassa
tuttuja nimiä. v
Toveri Yrjö Halosen, Työmiehen
nykyisen vastaavan valitseminen uu:
den lehden päätoimittajaksi, myös-kintakaa,
että lehti tulee olemaan
kommunistisen sosialismin ja uuden­aikaisen
taloudellisen järjestymisen
ja periaatteitten edustaja ja asian­ajaja.
/-
Lausumme tuhannesti tervetuUeek
si tämän uuden toverilehden Ame­rikan
suomalaisenv työväenliikkeen
työvainiolle. '
Vapaus tulee hetimiten ryhtymään
puolestaan toimenpiteisiin «Eteen­päin
» lehden levittämiseksi Cana­daan..
... V •
Miksi Englannin kai­vostyöläiset
lakkou"
tuivat?
Silloin kun lihavat vuodet tulevat
tekee kapitalisti liikevoittoa, mutta
kun laihat vuodet ovat käsillä odote­taan
työläisten. alentavan elintaso­aan
ja elävän tavallista pienemmäl­lä
palkalla, olkootpa elinkustannuk­set
kuinka korkeat tahansa. Näin on
käynyt Englannissa, jossa Icaivos-työläiset
parhaillaan taistelee ' elin­ehtojensa
edes j o ^ i n määrin siedet­tävänä
^ pysyttämisen puolesta. Kapi­talistinen
sanomalehdistö ja kaivos-paroonit
Englannin hallitäksessa is-jtuvain
renkiensä ^vustaijiana on ko^
ettanut keksiä jos minkälaisia, vää­risteltyjä
syitä, i^kfii Englannin hii-
(likaivostyöläise|'' lakkoutuivat. Luki-jessaan
heidän ^lostuksiaan tulee sii
[hen johtopäätökseen, että main$reil-la
ei ollut mitään asiallista syytä lak
koutua ja asettaa siten koko maan-yhteistä
hyvinvointia vakavan vaa­ran
alaisekis. Niin ei kuitenkaan o-le
asianlaita, vaan oli kaivostyöläisil
lä enemmänkin kuin tarpeeksi syi­tä
lakkoon menoaan puolustamaan.
Osottaaksemme asian synnyttämän
todellisen ja empimättomän tilanteen
esitämme lukijairome nähtäväksi
muutamia numerollisia .tilastoja kai-vosparoonien
jä työläisten saamista
palkoista.' Ntönerot ovat virallisia
ja esitetty brittiläisen hiilikomissio
nin istunnossa Lontoossa huhtikuus­sa
1919. Mainittakoon tässä, että
kaivpsparoonit ovat täydellisesti sa-lanneet
nämät numerot tuohon tut­kintopäivään
asti, ja sillginkin ne saa
tiin ulospuristetuiksi vaan äärim­mäisten
ja voimakkaiksi käyneiden
painostusten synnyttäminä, johon
painostukseen suurimmalta osaltaan
kaivostyöläiset turvautuivat uhaten
voimakkaan järjestönsä uhatessa
joukkovoimalla kaivosparooneja;v
Tarkastakaamme seuraavaa tilasr
toa. joka ön otettu viiden vuoden kes
kmkei;taisista tuloista' Englannin hii-iteollisuudeBSa.
V. 1913 olivat kes­kinkertaiset
tulot siihen luettuna
maanomistajille menevä osuus 1^.
100,000 puntaa ja keskinke^inen
kaivosmiehen palkka 82.puntaa ainoi
astaan. V. 1914 oli kaivoskapitalis-tien
voitto jo kohonhtit 21,600,000
puntaan ja palkka-pudonnut 79 pun­taan;
1916 kapitalistien liikevoitto
27,400,000 puntaa ja keskinkertai­nen
kaivosmiehen palkka 105 puntaa.
1916 oli hyppäys jo huomattavan kpr
kea kohoten paroonien voitto Is'-
800,000 puntaan kun sitävastoin
palkka oli vaian 127ipuntaan. 1917
on kaivoskapitalisteille huonompi,
sillä voitto silloin oli vaäh 83,700,-
000 puntaa; jotavastoin palkat oli­vat
kohonneet edelliseen vuoteen ver
rattuna 2 punnalla eli siis 12Ö pun­taan.
• •'. y/::
y. 1918 tammi- ja kesäkuukausir
en välisellä ajalla kaivosparoonit oli­vat
kiskoneet 26,000,000 puntaa ja
saman vuoden heinä- ja syyskuukau­sien
välisen ajan kuluttua tuo sum­ma
kohonnut 45^000,000 puntaan,
palkat ollen samoilla ajoilla i)l49 jä
m,.-y-^-y^^ .
Maanomistajille, jpilta kaivoskapi-talistit
olivat alueita ostaneet '^eli
vuokranneet joutuivat kaivosparoo-nit
maksamaan tuotanto- prosenttia
1913 — 6,000,000 puntaa eli 6 pen­ceä
tonnilta. jPlihtea^^^ nett^jypltok-,
si edölläsanottuna vuotena kapitalis­teille"
Jäi y)il3;000,000. puntaa eli
11 ja puoli penceä jokaista kaivokses
ta nostettua hiilitonnia kohti. Mutta
esim 1918 tuo puhdas voitto oli ko­honnutko
yli'"39;ÖÖ0,OÖ0 puntaan eli
3 shillingiin ja 6 ja puoli penceen
hiilitonnia kohti. :
Tämän mykaan , kaiyoskapitalisti-en
voitto tonnia kohden oli kohonnut
neljänkertaiseksi,; jotayästoin palkat
olivat kohonneet vain käksinkertaii
sesti. Nyt kun hiilenkyayntä ei enään
ole niin huomattava, kuin lihavina
vuosina ja kapitälisteilie tuleva sato
alkaa pienetä pyrkivät he • liik^voit^
toaan huomattavasti lisäämään työ­läisten
kustannuksella yälientämäHä
heidän palkkaariaa toisissa piireissä
\|rapaustaistelujen marttyyrejä muisteUessa
' Upton Sinclair kertoo erMssa kir-Mutta niin usein sortuivat ja vaan
joiluksessaan ihmeellisistä Afrikan suuremmaksi osaksi siitä ^syystä, et-jim^
iahaismatkueista, kuinka ne ai>'
ka ^joittain liikWat eteenpäin suu
ri^, miljoonia käsittävissä karavaa
neis^. Rientäen aina uusille pesä-paiicoille
missä on viljavampi ympl-ristö.
Nuo eteenpäin rientävät par­vet
kohtaavat usoin jokia y. m. vaa-
" tojÄ matkallansa, joihin etumaiset
sortuu, matta toiset siitä huolimatta
rientää eteenpäin jatkuvana kulkuee
na sortuneiden ruumiskasojen yli var
man päämäärän saavuttamiseksi
Samanlaista kuin on ylläsanottu,
on ollut työväen marssi läjii aikojen.
Koko ihmiskunnan historiahan näyt­tääkin
olevan vaan pääasiassa kerto­musta
eteenpäin marssivista ihmisis­tä,
jotka joskus näyttävät aivan kuin
sokeasti syösseen eteenpäin, kohda­ten
vastusta ja vaaroja. Uudelleen
ja uudelleen on eteenpäin pyrkivät
joukot pysäytetetty. Uudelleen ja
taas sortuneet Ja niimpä näjrttää-kin
kuin historian lehdet olisi mel­kein
lukemattomien marttyyrien kan
soittamat. — Mutta aina on lyödyt
ja murskatut; joukot nousseet uudel­leen,
ja yli ruumiskasojenkin on työn
armeija horjunut eteenpäin, varman
päämääyän innostamana. Kuten ne
Afrikan kohtalon muurahaiset, on
ihmiskunta myös jatkanut taukoama
tointa marssia läpi vuosituhansien,
mieliä aina innostaen vapauden kai-puu.
• Ennen muinoin ei vapaus-ajatus
Icyllä ollut muuta kiiin un.el^na vaan.
Se oli vaan toive eikä mikään varma
ohjelma; Ihraiset saattoi sen kutsus
ta riemastua, taistella ja kuoliakin.
tä vanhalla ajalla ei vapaus ajatus
ollut taloudellisin ehdoin määritelty.
Vasta uuden ajan kapitalismi on
muuttanut, vapauden unelmat käytän
nolliseksi ja tieteelliseksi ohjelgiak-
8i.
Vasta 19:sta vuosisadan alussa on
työväen taisteluilta hapuilemisen av
ka Ioppui!&t Viksta tällöin on vai
lankumouksen kuvio saatu kaiverire-tuksi
edes osaan työväenluokan mie-lih),
joka kumouäohjelma oa työn
antajaluokan perinpohjainen kukista
minen. Ja tämän on tieteelliseksi oh
jelmaksi lyhyesti kirjoittanut Kari
Marx 1848, asiakirjassa, joka tun
netaan nimeltä «Kommunistinen Ma­nifesti
». Tuon pienen asiakirjan ym
parille on tähän pl^ään mennessä ko
koontunut kokonaisia kirjavuoria, tai
oikeammin koko maailman kirjalli-suus^
ja sanomalehdistö, toiset sitä
puolustamaan ja toiset-sita vastusta­maan.
Mutta kuten sanottu, on jo ennen
tämän ohjelman ilmestymisen työ­väenluokkaa
sorrettu ja koska sitä
on sorrettu, on se myös unelmoinut
ja taistellutkin vapauden puolesta.
Nämä eniisajan työväen taistelut
tunnetaan 1 vanhanajan orjakapinoi-na
ja keskiajan talonpoikaiskapinoi-na.
Vanhanajan orjataisteluista o-at
huomattavimmat kuuluisat Eppan
jan ja Sisilian orjasodat ja Spartta-kuskapinat.
Jo yksistään näissä tais­teluissa
kerrotaan miljoonia orjia, se
on sen ajan työläisiä mitä julmim­malla
tavalla murhatun. ^
Katsellessamme porvarillisten h&
torian kirjoittajain kertomui^i«i, mie
huomaamme kuinka he asettava^ kor
kealle jalustalle muinaisen I b ^^
laisen klassiUisisen tieteen ja tai­teen.
He aivan kniÄMett^^ ihan­ne
yhteiskunnan sympobliksii m.' ro.
A i ^ a n ja Spnrtah/^^^^l^^
van liijan yählh jos pltenkaan, ker­tovat
minlainehoUtyÖyaenluö^^
sai heidän ihailemissaan yhteiskun-nfesa,
ni. tt). Spartassa, jota Platon
sii^sitteli micäliy^ kerro­taan
työHestö^
kurjemman miksi Platon, tuo nyky­ajan
. oikeustososialististein tapainen
suurmies suositteli Spartan malli y-teiskuntana?
Siksi että Spartassa valtio omisti
maan ja helotit, se ori orjat, joita ei
saanut myydä, ollen valtiolla siis ylin
määräämisoikeus orjien yli. Tämä
siis^ oli Platon ihanneyhteiskunta,
mutta mikä oli orjien asema, vaikka
yksityiset olikin kielletty niillä kaup
paa käymästä? Spartassa ei ollut
vapautettuja orjia, sillä kaikki ka­ranneet
orjat armotta surmattiin.
Keinot, joilla orjia hallittiin oli niin
julmat, että historiassa ei näytä löy­tyvän
toiste maata (nykyään Suo-mea
ja Unkaria lukuunottamatta)
joka kykeneisi raakuudessa kilpaile­maan
Spartan kanssa. Vaikka val­tio
omistikin orjat, olivat ne siitä
huolimatta ylimystön täydellisen
mielivallan alaisina, joille valtio hei­tä
luovutti. M. m. jalosukuiset yli-mysnuorukaiset
harjoitellessansa
murhaamistaitoa, hyökkäsivät nsein
yöllä orjien majoihin, le\ittiien kau­hua
ja kuolemaa. Ketään ei säästet
ty, ei naisia eikä lapsiakaan. Tällai
nen menettelytapa oli vaan yksi mo­nien
muiden joukossa, joilla orjia
kurissa pidettiin. Millainen oli sen
r '
lähellä sadalla prosentilla. Ja kun ot
taa huomioon Englannin punnan os­tokyvyn
joka tänäpäivänä on vaan
8 shillinkiä ja 4 penceä verrattuna
vuoteen 1914, jolloin punnan osto­kyky
oli vielä tavallinen noin 20 shii
linkiä on epäilemättä kaivostyöläisil­lä
ollut lakkoutua, heillä oli oikeas­taan
pakko' siihen.
Katselkaamme vielä hiliparoonein
tarjouksia, jotka puhuvat itse puoles
taan, , Kaivostyöläisen nykyinen
palkka viikossa on 4 puntaa 9 shil­linkiä
3 penceä. Työnantajain tar­joama
2 puntaa 13 shillinkiä 6 ja
puoli penceä. Vähennys 1 punta 15
shillinkiä ja 8 ja puoli penceä. Kai­vannoissa
oleville kuljettajille ennen
lakkoon menoa oli palkka 4 puntaa
ja 9 penceä jotavastoin työnantajat
tarjosivat vaan 2 puntaa 5 shillinkiä
ja 9 penceä. Tavallisille kaivoksesi^
sa työskenteleville apulaisille makset
tiin ennen lakkoon menoa 3 puntaa
13 shillinkiä ja 11 ja puoli pencet
ja tarjottiin vaan 1 punta 18 shillin
kiä ja i l ja puoli penceä tehden vä­hennys
likimaille puolen entisestä
palkasta. • ,
Edelläolevanlaiset ovat nuot hä-vittömät
numerot, joiden pitäisi kyl
Iin selvästi 'paljastaa miksi ' kai­vostyöläiset
menivät lakkoon,
Pöirt Arthurin ja Fort
Willto
Täkäläisellä kuivalla/ tokalla on
alennettu palkkoja il pros. jaksamal­la'
jatkettu päivää,. muka työläisten
suostumuksella, 10 tuntiseksi, tie-nee
herruilla aikomus alottaa työt
isommalla voimalla kun saivat nämä
kauniit alkuvalmistukset suoritetuk­si..
^ ^ ' ' ' ' ^^ ' '
Kuukauden parin perästä pitäis}
huhujen mukaan myös alettaman te­kemään,
eli jatkamaan n.s. P. A. D.
rautatietä ja yhdistää. se Yhdysval­tain
rautatiehen, liakennettava mät
k^ on noin 40 mailia. Se lyhentäisi
Port Arthur-Duluth matkaa 200 mai­lia.
Insinöörit kuuluvat jo olevan
siellä'töissä. Homman takana on jo­ku
yhdysvaltalainen komppania. Mah
doUisat voi olla, että touhusta tulee
tosi, riiutta voi se, myöskin olla. yaan
syötti, joka on heitetty työttömille,
$t\A ne rauhallisesti odottaisivat.
Kaupuhgsisamme on ollut oikein
^ Jblittiisenf ajäty^ ovat juhlineet her­rat
gsJcä työläiset Täkäläistä ker-maa
kennioitti huhtik.'^28 p. illalla,
vierailullaan Canadan korkein virka­mies
kenraali l^uvernööri. Kaupun­gin
pHolesta jaitttgtannuksella oli lai
tettu vastaanotto' 8er«möoJ»iti Ase-jnalla
olj va?tas§ak;".upungin poliisi-,
kunta, valtuusto,' soittoluntä J a pa­rikymmentä
.korkeakoululaista pys­syt
pistimineen•olkapäillä» se joukko
lienee edustanut sotaväkeä. Ja kan­saa
ja autoja pii paljon. Maag vaa­ria
sitte käytettiin ensin Armöryssa,
siellä puhuttiin puolelta ja toiselta ja
annettiin muistoksi jonkinlainen at-ressi.
Korkeakoulun rapuilla kuver­nööri
omakätisesti veti syrjään vaat­teen,
suursodassa kaatuneitten port
arthurilaisterf muistoksi valmistetun
patsaan edesta. Korkeakoululta kun
niavieras vietiin takasin junaan.
Muuten mies näytti hyvinvoivan nä­köiseltä.
Hyvä huoli oli pidetty
myöskin mukavuuksista matkalla.
Useampia vaunuja käsittavä erikois­juna
oli herra kenraali kuvernöörin
ajan työläisen asema työmiaalla, nois
sa ihanne - valtioissa. Siitä saa jo
osittain kuvan kuin mainitsemme mi
ten orjia kohdeltiin m. m. kuuloilla
Lauriumhi hopeakaivannoilla. Nämä
kin kaivannot vuokrasi valtio yksi.
tyisille^ jotkei idtten^ tekivät k^en^^
sa työvoiman rySstössä, voittaaksen-sa
mahdollisimman paljon.
Yleinen tapa oli,^ että jos joillakin
aloilla epäiltiin orjilla olevan kapina,
tai karkaamishisnkkeita, luovutettiin
ne kaivostoakoitsijoiUe kuole-maan.;--:';;
C:::^--;/vV'''V:
Ennenkuin heidet näihin pimeisiin
kuoleman onkaloihin syöstUn, riistet-tim
heiltä pois riekaleisetkin vaat­teet
Heidah alastomat ruumiinsa
sitte maalaamalla, tai tulisilla rau­doilla
melottiin, ja heidän nilkkoi­hinsa
kiinnitettiin raskaat IkaMeet,
miehet ^'a naiset sekaisin samalla ta­valla.
• Heidät pakoitettiin verissä ka
sin ja jadoin pitkät päivät mitä al-kuperäisimmillä
työaseilla irroitta-maan
hopeamalmia vuoren särmäi-sistä
seinäm^ta. ^Läimäys piikkiruos
kasta alastomalle ruumiille oli tavalr
lista jos jonkun vaan arveltiinkaan
laiskottelevan, jotka kerran näihin
kaivanneihin oli joutunut, niin niitä,
aivan lijan harvoin nostettiin elävä­nä
takaisin. Sinne tuotiin heidän
ravintonsa, joka olikehnointa ja huo
nomaa kuin mitä siofce syötettiin.
Kaivoksen kosteissa onkaloissa, hai­sevilla
pahnoilla, tai alastomalla kal­liolla
kahleisiin taottuna saivat näpiä
onnettomat työläisparat viettää yön­sä.
Ei koskaan oikeata lepoa. Oikea­ta
rövintoa, valoa, juomaa, tai rai­tista
ilmaa, ei ystävällistä sanaa, ei
rakastavan orjasisaren hellivää, hy­väilyä,
ei mitään sitä mita ihminen
elääksensä taivitsee.
käytettävänä.
Mutta kaksoiskaopunkien työväes­tö
on pitänyt hiukan toisenlaisia juh
lia. On juhlinut kansainvälistä Vap­pujuhlaa.
Juhlat alkoivat jo lauan­taina
huhtrk. 30 p. kello kahden aika­na
iltapäivällä soittokunta alotti juh­laohjelman
Port Arthurin Työn Temp
pelissä. Ensin oli aikomus juhlia ui
kona, mutta kylmä ilma pakotti huo­neen
seinien sisälle. Toveri Niilo A-ho
lausui tunnetulla taidollaan juhla­runon.
Juhlapuheen lauantaina piti
täkäläisten kurssien .opettaja Oksa­nen.
Puheensa hän pääasiassa koh­disti
työväen luokan tietoisuuden ter
peellisuuteen. «Työväenlupkalla "on
raakaa voimaa, kun jokainen oppii si
tä tietoisesti käyttämään, on vallan-kumpuskmappailussa
varmasti voit­to
oleva meidän palkkatyöläisten». E-delieen
puhuja terotti järjestymisen
tarpeellisuutta, kehoitti järjestäyty­mään
ei vanhoihin ammattiunioifiiiij
vaan nykyaikaisiin teolisuusunioiljin.
Täällä Canadassa OBU ja rajojen toi
sella puolella IWW. Puhe kokonai­suudessaan
oli kylläkin asiallinen ja
suomenkielen käyttö mainio, mutta
siinä ei ollut mitään uutta, eikä sa­nallakaan
mainittu mikä kansainvä­linen
merkkipäivä Vappu on. Pu­heen
jälkeen laiisui runon tov. Vuo­ri.
S. 8. järjestön puhujalle tov.
Hautamäelle oli myöskin järjestetty
puhCf Täytyy sanoa että se oli W
deilinen, päivän merkitystä vastaava.
Puheessaan hän pääasiasi selosteli
vallankumouksellista taistelua 3:nen
kansainvälsien hengen mukaan. <Py-hän
Venäjän uuvutettu kansa, joka
neljä pitkää vuotta on yksinomaan
seisonut koko kapitalistisa mailmaa
vastaan, ojentaa teille yli verivirto­jen
kätensä, pyytää apuanne.. Au-taäteko.
».te yai jätättekö tuon uuvute
tun kansan edelleen kamppailemaan
kuolinkamppailuaan. Jos auttaa tah
dotte. niin rientäkää ;< kommunistisen
Intemationalen lipun ympärille. Se
tie ei ole ruusuilla kukitettu. Vas­taanne
tänäpäivänä kevät tuuli hei­luttelee
mustia kuoleman ruusuja
kaatuneiten marttyyrien haudoilla.
Mutta se tie on varmasti voittoon vie
pä.» Voimisteluseura Nahjuksen mie­het
ja naiset esittivät vapaaliikkeitä.
Illalla esitettiin Temppelillä «Pu­naiset
hautajaiset» ja Port Williamin
pirtillä «Kerjäläisnäyttelijätär». Kum
massakin paikassa huoneentäyteisel-le
yleisölle. Sunnuntaina, Vappuna,
alkoivat juhlat Temppelilä kello 2.30.
Aluksi soittokunta soitti Marseljeesin
ja kansainvälisen jota noin 700 ih­mistä
käsittävä juhlayleisö kuunteli.
Puheen englanninkielellä piti 'yksi
vankilassa ollut '^^inriipegin lakon joh
tajisat John Queen, . Toista tun^a
kestävässä puheessaan hän teki sel­koa
siitä jättiläiskamppailusta mitä
työ ja pääoma käyvät leskenääni Sii
nä taistelussa on työväenluokan toi­mittava
taloudellisella ^renalla yhte­nä
miehenä ja myöskin •taisteltaya
valiovajlan valtaamisen puolesta. 0-
BU kannatus renkaan sekakuoro lau­loi
kumouksellisia «lauluja. Nahjuk­sen
miehet ja naiset esittivät vapaa-ja
sauvaliikkeitä; ja miehet esittivät
mahtavia pyramiiteja. Päivän oh­jelma
loppui Alli Koiviston puheella.
niala jatkuivat juhlat Fort Willia-min
pirtillä vaihteevalla kumoushen-kisellä
ohjelmalla ja Port Arthurissa
puhui tov. Queen Gäiety teatterissa.
Yleensä voi sanoa että juhlat olivat
kaikinpuolin hyvin .onnistuneet Oh-jelma
todella tarkotustaan vastaava
Canadan
Boilarista
LÄHETYSKULtJT OVAT SEURAAVATT"
40c. lähetyksistä alle $30.00; 50c. lähetyksistä $30—J4g. a
'lähetyksistä $40.00—$60.00; 75c lähetyksistä $60.00—$100.00".
S $100.00 23c. jokaiselta alkavalta sadalta lisää.
,Oiit{: ;
= Torontossa ottaa rahalähetyksiä vastaan tov. A. T. Hill, 214 Adeki !
E St West : • • ' " • '
^iiiiiiiiiiiiifniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiin |„,„, '
i
Meillä on varastossa nyt Yhdysvaltain j
I Työmiehen ja Toverin kustantamaa VAP-I
|. PUA. Se on tällä kerralla mainio julkaisu. |
I Meidän täytyi maksaa Vapusta 25 pros. j'
I tullia, myyntiveron y,m. ja siksi emme voi si- jj
I tä myydä alle 90c,
Tehkää tilauksenne nopeasti.
Sudbury, Ont I
.^^iiiiiiiiiiiiiriiiiiiiiiiiiHiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiin
ja kaikenkielisten työläisten osanotto an hurjaa vauhtia kiitävä Chevorir
juhliin kiitettävä. Helppohintaiste auto läpi kajcsoiskaupunkien V Ä
englanninkielistä kirjallisuutta
Tämänlainen kuin oli työläisten o-sa
noissa kuuluisissa <8ivistyB>-valti-oissa,
nim olihan luonnollista, että
ssiityi kapmahenkeä, syntyi ajatus
vapautua moisesta kohtelusta. Ja lä­hin
toimenpide oli, että orjat koitti
pelastautua .tästä onnettomasta: ase?
masta, karkailemalla' metsiha ja vuo­ristoihin,
nämä karkaiisyrityksensä
kumminkin saivat orjat useammassa
tapauksessa maksaa hengellään.'Tai
jos joskus säästyivät kuolemalta,
poltettiin heidän otsaansa merkki.
Toinen ja äärimäisenopi toimenpi­de
oli sttoranainei) taistelu. Orjat o-li
kyllä kuoleman uhalla kielletty kos
kemasta aseisiin, mutta kuin kerran
oU tullut taistelun hetki, hyökkäsi
orjat ylimysten kimppuun ryöstäen
heiltä'aseet ;, ' '
Alkyaan nämä tällaiset pienem-mät
ylimysten kimppuun hyökkää­miset
olivat vaan kostotoimenpitei-tä,
kuut katkeruus tuli sietämätö-mäksi,
tahdottiin vaan kostaa pahim
mille orjien rääkkaajille, joissa kaha
koissa kumminkin kapinoivat tyyten
surmattiin, joHeivat he onnistunut
pakenemalla. säästämään henkensä,
mutta myöhemmin nämä hajanaiset
äärimäisen katkeruuden synnyttä­mät
pienet kapinat kehittyi mahta­viksi,
koko silloista yhteiskuntaa jär­kyttäviksi
kuinousliikkeacsi — orja-sodiksi
— joissa ei ollut tarkoitus
kostaa muutamille julmureille, mut­ta
joilla kapinoilla oli tarkoitu^ poisv
taa^ orjuus. '
Mutta kuten historian lehdiltä nä­emme,
nuo monet silloiset työväen-kapinat
kumminkin — vaikkakin mo­nien
vuosien taisteluiden jälkeen —
hävittiin. Vallassaoleva luokka ol­len
monta lertäa paremmin aseelli-
. ja­ettiin,
runsaasti.
Huhtikuun 29 p. illalla oli tov.
Hautamäellä puhetilaisuus Temppe­lillä.
Kuulijakunta oli hyvin pieni.
Hautamäki on todella kuulemisen ar­voinen
puhuja. Esitys pn selvää ja
siinä hengessä mitä, nykyinen aika
vaatii. — i — i .
- Tqlva tuhrisi rautatieiilte^a
-^'^ -..
Viime viikon ankarat sateet teki­vät
tuhoa C. P. R. tiellä Port Ari;hu-rin
ja Schreiberin välillä, hävittäen
ja turmellen muutamia siltoja^ Sen-tähden
oli liikenne sanotulla tieosal­la
katkaistuna keskiviikosta lauan-taina^
päivälliseen. Itään menevät
matkustajajunat lähetettiin Canadian
National tietä. Tä^än liikennehairi-ön
takia saapui Vapauden Vappu-numero
tänne niin myöhään lauantai
na, 'ettei ehtinyt enään kannettavak-si
ennen maanantai-aamua, jolloin
saimme sekä keskiviikon että lauan­taipäivän
lehden samalla kertaa.
Saivat pienemptfi vammoja -
Viime sunnuntaina törmäsi rauii-sesti
varustautunut, kykeni nuo ja­lot
yritykset aula yerivirtohin hukut
tamqtan. Miten julmalla tavalla jo
sen ajan ylimystö kosti työväestölle
sen kapina: yritykset, selviää meille
kun inamitsenime kuuluisan Spar^
tacus-kapman, miten . onnettomasti
se päättyi. KunSpartacus viimeises
sä taistelussaan Silarus-jpen lähetty­villä,
etelä-Italiassa, joutui häviölle
roomalaisen kenraali Crassuksen
kanssa, oli hänen armeijansa 300,-
000 miestä käsittävä. Mutta nämä
kaikki armotta murhattiin, 6,000 van
kia vaan tuo ylimys päällikkö otti ja
nekm Capvon ja Rooman välisen tien
varrella hirtettiin puihin, varoituk­seksi
toisille, ettei he vaan enään us­kaltaisi
nousta kapinaan. " Monet
muut vanhan lljäh työväen taistelut
yhtä julmasti verivirtoihin hukutet­tiin.
, - :
: Mutta joskin vanhan ajan ylimys­tö
näyttää kohdelleen julmasti sen
ajan työväenluokkaa^ nijn kummin­kaan
myöhemmin keskiajalla ei kris­tillinen
ylimystö näytä- olleen yhtään
sen hienotunteisempaa, vaan päin­vastoin,
on sen menettely ollut Vielä--
fcbj sydämmettömämpää. Ajatelkaa,
kun esim vuodesta 1481-83 kunmgas
Ferdinandin hallitessa Espanjassa,
kokonaista 10,00(^ ihmistä tuomittiin
elävänä poltettavaksi polttoroviolla.
Tämänkään tyrannihallituskautena ei
ketään säästetty polttoroviolle jou­tumasta,
jonka vaan tiedettiin kapi­noivan
kirkkoa ja ylimystöä vastaah.
Mutta tämäkin on vaan pientä lahtaa
miste sen rinnalla mitä Henrik
V l l lm määräyksestä Englannissa
toimeenpantiii^osien 1509-1547 vä
Iillä, sillä tällä ajalla elävänä poltto­roviolla
poltettiin Englannissa koko-olevan
Mclntyre-joen sillan kaite
den. Ellei,rinnalla oleva raitiofr
silta olisi ollut niin lähellä,-olisi r.
to väkineen pudonnut jokeen, nytp
sen sijaan sai koko hyviä ,vaunorj
ja autossa olijat pääsivät pienemmi}
lä vammoilla. — Tapauksesta liite
mitä villimpiä huhuja ympäri pii!' 'j
kakuntaa.
SAULT STE. MARIEN.
Työt övat osittain alkaneet terä
tehtaalla. . Nyt kuin työläiset on
olleet työttömänä monta kuukautö
ai jettiin työt ja palkat laskettiin E
käli olen kuullut kymmenen prosetl
tia. Niin alhaalle painui deipä*
ras>, sillä palkat ovat olleet mitätti
män alhaiset aina tälläkin
Ja nyt kuin jo toinen keität
ktiun sisällä alennettiin
on melkein mahdotoin tulk ^,
meen sillä palkalla, jonka terästy
taan almpalkkaiset työläiset
naista 72,000 ihmistä. Ja aivan sij,
maa elävänä ihmisten polttamisti "
jatkui vielä hänen julman sisaijs
lensa Marian päästessä valtaan, i».
tä samaa teurastamista näyttää I?^;
historian. Niinpä v. 1545 häT^r
tiin.Ranskassa 15 neliopeninknitfl
ala kokonaan autioksi, 3,000 ^
suorastaan poltettiin elävänä J
• nm Aifittiin metsiin jonne f,
jolloin Ranskan työväb_^-
miin Msiinsä etupäässä
Lyonissa, -Marseillessa ja^ ^
ja kua sitte-porvarien
kautta kestäneen taistelun
onnistui kukistaa tj-övaen
me huomaamme miten <Jf
joukkoa se työväen avoi^^^^,
vallasta voiton saanjit 1>
PorvariDihen historian kirj­on
pakoitettu. lausumaan,
li.
i
noin 700 ajettim metsiin jonne fj
sitte kuolivat nälkään. Täna^^
mamittuna vuotenakin surma» ^
ajan feodaH ylimystö Banskassii
20,000 työläistä.
Mutta jättäkäämme kertoci^
kesken yläluokan julmuuksista
halla ja keski ajalla ja ^ ^ ^ ^
me lyhyestivnSssä-^ määrin n y l ^
vallassaoleva luokka on humanis^
paa — i Kohteleeko nykyajan F
risto työväestön oikeutettuj» ^
muksia jalomielisemrain koin 5* ^
deltäjät Kun nykyajan kanpp''^ ^
teollisuuskapitalistit taistelevat . ^ ,
lasta 18 v Ä a d a n lopuUa ja i ^ .
kupuoleUa, niin' miten ta«R .
kauniisti se sattoikin s i l l o " »^
veljeydestä, vapaudesta ja
voisuudesta joka maassa,; ^
rittain oli se muotina E^^r^»'
sa porvariston valtaan V^'^^
määrä hallituksen jäsenten ^ ^..^^
punaista merkkiäkin. Mutta^.^