1957-09-26-05 |
Previous | 5 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
ttääkseen uusia
oiaUa olisi otet
värilaajanukset
>sö, että toimen-ttävä
pikaisesti,
3a ja tilanne on
1 vakava-, '
1 ph siti mieltä,
akuutuslaitoksen
itävä muutoksia,
ennen., paljkolo-oli
kuluneen 9
t pois töistä 2
*do6ta. hänelle
sta vain $2Z vii-kuin
hän odotti
• W<)rker& Union
sidentti - Eyelyn
parlai^entin jä-
Iän ylitöitä, jos
i ratkaistanäiiä
ongelmia 'pafla-en
aikana. Sä-öläiset
eivät ole
älkävuosien ai-namin
järjestäy.
vaitse pulakati-me
emm^.^er-sy
sitä rappio-oka
vallitsi sit
hallitus ei suolin
seuraavissa
tarkasti harkit-
IS on saaviitta-
Tkkaamme ää-
)ii
iaisuus
! tästä vanhas-it
pitkään, ai-ihden
palstoil'
täälläkin pik-i
täällävkyUä
vähän. Siksi
ikin pois. Sitä
Siihen kuule-talo.
Siinä hä-vanhimmista
ta onntäällä
.ta'«kokouksia
perhtilaisaak-intiMeilläion-nä
mrSiiFiina
. iltapaväDi
nääni-hupaisa
Palkintojakin
')! .;1=.S;it)f•
täällä B^a-inellä^)!}.?^-
äyttämi^äija
iv^ puhettpi
tarkkaan. Oli-arikynup^
ptä
lettäväfennä-lä
perukalla,
emaant missä
hauskavipitää
ia tervetuloa
paljoa sitä
Sanovat sen
lajia. Mutta
ty sairaalois-
Haileyburjn
ilemme:.leitä
i kuin lwaD
silloin seä
ivikultaa.-
puoldta
Uliseksi
isteri Fr^sf
ä ensi vt»»
äa >oike^Ö
uuttaminent
a, iolssaln-ampL
;
ttä maanfe-ittlnyt
^
ätijakunJ?"
lauilaaäin-voidaan
f
tbittamJi^
iin voidsB
joka saBn
attaseaa,
i, jota Bfr
ään jo k ^
ä aikoiiö.
H
!0
0-14
Iina rl
Jean Diaeliuksen e
Se suuri ja rikas, elämän joka per-jantai-
iltana syysfc 19 pnä sammui
Järvenpään Ainolassa, syttyi Hameenlinnassa
joulukuun 8 pnä 1865.
Jean Sibeliuksen i s ä o l i hämeenlinnalaisen
ruotuväkipataljoonan
lääkäri, Loviisan puolessa syntynyt
mies, jonka sukujuuret ruotsinne-jmuuaUe. Länmiin ystävyys näiden
lisiltä rannikolta kulkeutuvat talon- kahden rmusilkkinuehen välillä jat-poikaiseen
sisä-SiTomeen. Aidinpuo-, kui aina Wegelluksen kuolemaan
lelta Sibeliuksen ^ v u n \ juuret taas saakka.
kulkevat Pyhäjoelle^ joskin suvussa Päätettyään 'opiskelunsa Helsin-on
hieman myös puhtaasti ruotsa- gissä ja osallistuttuaan tällä ajalla
laista verta: Jean Sibeliuksen isän' myös vilkkaasti osakunta- ja kult-äiti
oli Skoonesta Turkuun muutta-j tuurielämäan -—Jean Sibelius tu-neen
ruotsalaisen lääkärin tytär. | tustui mm. Albert Edefeltiin ja Sa-
Isästään Johan Julius Christian' kari Topeliukseen — hän 1 ^ mat-
_ jonka nimen: Jean Sibelius sai kusti stipendin turvin opiskelumat-kuuden.
Intensuvistä opiskelua
Wegeliuksen johdolla jatkui sitten
kolmen vuoden ajan jättämä aika
antoi^Slbeliukselle epäilemättä paljon,
niin romantikko kuin Wegelius
olikin, ja vaikka Sibeliuksen sävel-täjätaipumukset
viittasivat . aivan
kasteessa — ei juuri mitään muista.
Lääkärinä hän kuoli velvollisuut
taan täyttäessään nälkälavantautien
vuonna 1868, joten Jean kaksine si
sarineen joutui jo nuoresta pitäen
pelkästään äitinsä kasvatettavaksi.
Silti tämä musikaalinen, vilkas ja
bieman haaveksiva: poika sai aika
ajoin vaikutteita myös muualta, lähinnä
virkamieskuntaan kuuluvasta
sukulaispiiristä, josta myös on peräi-sm
hänen sittemmin niin kuuluksi
tullut etunimensä Jean. Sibeliuksen
vanhin setä Johan oli merikapteeni,
joka kuoli kaksi vuotta ennen tulevan
säveltäjän syntymää. Ajan tavan
mukaisesti merikapteeni oli painattanut
Jean-nimisiä nimikortteja,
jotka Janne — kuten pojan kutsumanimi
kuului nuoruudessa -—sai
käsiinsä ja ryhtyi niitä itse käyttämään.
Hämeenlinna oli viime vuosisadan
lopulla vilkas pikkukauptmki, jonka
elämässä kulttuuri ja erikoisesti musiikki
esittivät tärkeätä osaa. > Jean
Sibelius joutui täten' jo nuoresta
pitäen imemään itseensä Suomen
kansallisen heräämisen ilmaa, jolle
malle Berliiniin, jossa hän kävi lävitse
Albert Beckerin ortodoksisen
ankaran, mutta, samalla myös perusteellisen
koulun.
Käytyään välillä Suomessa Sibe
lius lähU 1890 opintomatkalle Wieniin,
joka siihen aikaan oli luovan
musiikkielämän maailmankeskus —-
Johannes Brahms, Anton Bruckner: mi, joka on tullut vain harvojen o
ja Hans Richter elivät vielä. Pikim-' saksi.
Näihin aikoihin Jean Sibeliuksea
nimi alkaa saada tunnustusta myös
JOkomailla, jonka vuoksi säveltäjä
suorittaa laajoja ulkomaanmatkoja
— toinen sinfoniakin syntyy Italiassa
— johtaa omia teoksiaan' j a jatkaa
sävesllystyötään väbentymätto-mällä
intensiteetillä^ Vuosisadan
alun talvet hän kt)itenkin yleensä
viettää Helsingissä ja muuttaa syksyllä
Järvenpäähän ; rakennuttamaansa
huvilaan Ainolaan, joka sitten
on ollut säveltäjämestarin koti
aina hänen kuolemaansa saakka —
yli puoli vuosisataa. ,
Seuraajat i5'vuottaktiluvat:Slbe-liukselta
yhtämittaisessa sävellystyössä,
joiden . lo^nassa hän .tämän
tästä pistätyy säveUyskoniserteis-saan
ulkomaiila, Musiikkipiireissä
hänellä on jo tällöin maailmanmaine,
josta riittänee osoituksena maininta,
että monien kutsujen jälkeen
mestari- matkustaa 1914 Amerikkaan,
jossa hänet vihitään Yalen
yliopiston kunniatohtoriksi, arvoni-kaisevan
panoksensa. Vielä tällöin
elivät Lönnrot ja Snellman, Runeberg
oli suorittanut syvämuokkaus-työnsä
ruotsalaisen sivistyneistömme
keskuudessa, ja tämä henki vallitsi
kuulussa Hämeenlinnan Lyseossa,
jonka oppilaaksi Jean tuli
1876.
Näihin aikoihin hän saa.myös ensimmäisen
voimakkaan: musiikillisen
herätyksensä; i sillä poika päättää
viidentoista iässä tulla suureksi
viulutaituriksi: jäihän alkaa' koulunkäyntinsä
rinnalla määrätietoisesti
opiskella tämän: vaikeaiiinstHimen-
' tin hallintaa. vTaitaVa iviiduniekka
hänestä tosin kehittyi, 'mutta^^kop-serttilavalle
asti Jiäii'ei'milloinkaan
päässyt jö sitä ennin' oli m*uäiik-kikulttuurin
toitiei!i''/häaira-saanut
hänet vvalfoiliinsa: säveltämin^fa:^ '
Syksyllä 1885 näkee Helsinki -nuo^
ren ylioppilaan, joka vastenmielises
ti aloittelee lainopin lukujaan yli*
opistossa. Tämä askel oli' Jeaä Sibeliuksen
puolelta myöhnsrtysisoäir
dille, jonka toiveet hän katsoi: ole-:
vansa velvollinen täyttämään, mutta
itse asiassa väikkyi musiikki koko
ajan nuoren ylioppilaan — joka jo
oli ehtinyt ottaa ensimmäiset haparoivat
askeleensa sävellyksen a-lalla
— mielessä ja vielä' samana
syksynä hän kirjoittautui musiikkiopistoon
ylimääräiseksi oppilaaksi.
miltään sai Sibelius tällöin tavata
Brahmsin ~ musiikkihistoriallinen
tapaus — mutta varsinaiset opintonsa
hän suorittaa sekä Robert Fuch-sin
että Karl Goldmarkin johdolla.
Wienistä Sibeliuksen matka suuntautui
takaisin Suomeen, johon hän
nyt jää pidemmäksi aikaa ja saa
tällöin myös varsinaisen kansallisen
herätyksensä jouduttuaan tiivusti
mukaan "päivälehtiläisiin'V nuoreen
suomalaiseen ja: kansallisesti ajattelevaan
ruotsinkieliseen ryhmään; joka
vuosisadan vaihteen Suomeissa
esitti keskeistä kulttuuripoliittista
osaa. Tähän hänet kytki myös avioliitto
Aino Järnefeltin kans^. Tekemällään
häämatkalla Sibelius ta.
pasi muuten Kuopiossa myös Min-han
itse oli myöhemmin antava rat- na Canthin, aikansa suurimman yhteiskunnallisen
julistajan — kulttuurihistoriallinen
tapaaminen sekin.
• •
Jean Sibeliuksen varsinainen läpir
murto säveltäjinä tapahtui kevääUä
1892 Helsingissä, jossa hän johtaa
loistavat arvostelut — mutta tuskin
vielä täyttä ymmärtämystä — saarneen
,'fKulIervonsa", suuren isinfo-inisen,
runoelmansa ja tästä voidaan
katsoa säveltäjän r - vaikkakin vas-ita
26-vuotiaan — miehuudenvuosien
alkavan.; Samalla kun hän vastaah-
,ottaa teorian; opettajan; paikan Helsingin
musiikkiopistossani hän opetustoimensa
lomassa >jatkaa:intensii-vlstä
sävellystyötään, jonka^itulok
sena syntyy. (suuri:>niäärä pienemiii-muotoisia
r teoksia' sekä (Kalevalalle
rakentuvia )vorkesterisarjojail>jotka
tosin 'kaikki -saivat kiittävän^ arvos^
telun, mutta joita tuskin nUtäkään
vielä tävsin = ymmärrettiin siinä
määrin uusia, kansallisia joikuja Sibelius
oli lähtenyt raivaamaan!
; • Kävisi liian pitkäksi luetella kaikkia
niitä sävellyksiä, jotka ^mestarin
kädestä valmistuvat viime vuosisadan
lopulla; Hänen tuotteliaisuu-t'
3nsa on yhtä hämmästyttävä kuin
hänen monipuolisuutensakin/ ja tämä
kausi huipentuu vuoteen 1899,
jolloin esitetään hänen ensimmäinen
sinfoniansa ja Ateenalaisten
laulu, kaksi teosta, joissa Suomi ja
Seuraavana syksynä hän uskaltautui suomalainen kulttuuri väkevästi ja
omistautua kokonaan musiikin taloudellisesti
epävarmalle alalle.
Nuori Sibelius sai ^ opettajakseen
Martm Wegeliuksen, suomalaisen
musiikkipedagogiikah ^ ehkä suurimman
hahmon, joka heti huomasi oppilaansa
poikkeuksellisen -lahjak-vaikuttavasti
huutavat vastalauseensa
kiristyvälle bobrikovilaiselle
hyökkäykselle. Vaikka Sibelius ei
milloinkaan avoimesti osallistunut
vastarintaliikkeeseen, niin hänen
musiikin kautta antamansa panosta
voidaan tällöm tuskin aliarvioida.
Maailmansota katkaisi Sibeliuk
sen rikkaat yhteyidet ulkomaille,
mutta ei hänen sävellystyötään, hän
W jatkuvasti ja ilmaisee tällöin
rikkiraadellun maailman tuskan,
mutta myös ehdottoman^ valoisan
uskonsa ihmisyyden voittoon- Aivan
puolueeton julistaja Sibelius ei
kuitenkaan ollut. Tapahtumien vyöryn
työntyessä Suomeen, hän suhtautui
- esiuL punakaarteihin avoimen
vihamielisesti ja ilmaisi myötätuntonsa
säveltämällä Jääkärimars-sin;
mutta muuten hän yritti kääntää
myUertävät ajatuksensa sisään^
päin, sävellystyöhön, ja eristäytyi
yhä enemmän ulkomaailmasta.
Maailmansodan päätyttyä Sibelius
jatkaa siitä, mihin hän ennen maailmansotaa
jäi. Hän säveltää yhä intensiivisesti
(5.^ 6. ja 7. sinfonia ja
suuri määrä muita sävellyksiä) ja
suorittaa työnsä lomassa matkoja
maailman musiikkikeskuksiin, mut
ta vähitellen alkaa hänen otteensa
herpautua. Matkat ulkomaille harvenevat
ja 1920-luvun lopulla kunnioitettu
mestari yli 60 vuoden iissä
laskee kynän kädestään jättimäisen
elämäntehtävän suoritettuaan.
Hän vetäytyy nyt yhä tiiviimmin
rakkaaseen Ainolaansa, jossa' hän
elää vanhuutensa-päivät kaikkien
ihailemana ja' -kuhnioittamhUk'mestarina,
jossa hän ' harvöih / vAsti/an-otti
valikoituja mpsiikkUähettiläitä
eri puplilta ^maaumpi^ mutta ei silti
varniaan ^elänyt- aristpk|'aattina | nor-'
stinluutornissa. Tiedetään hänen
vielä viimeisimpinä '^elinpäivinään
seuranneen valppaana musiikkiniaa-'
llman.tapahtuniih ja eräs hänen rakkaimpia
ystäviään oli radio, joka'
Välitti hänelle' mtisilkin Viestejä
kaikkialta maailmasta.
Jean Sibelius on siis nyt poissa'.
On kunniaksi-Suomelle — ja sitä
kautta koko ihmiskunnalle — että
tämä suuri mestari kuului niiden
harvalukuisten säveltäjien joukkoon
jotka jo eläessään ovat saaneet osak
seen ansaitsemansa arvonannon.
Rotusyrjinnän takia nämä-yhdeksän neekerioppilasta ei päästetty oppimaan IJttle^^^I^
kissa, A r k , olevaan korkeakouluun. Siitä syystä he olivat pakoitettuja;muodostamaan
oman opintokerhonsa.' Yhdysvaltain presidentin jyrkemmät toimenpiteet LitUe Hoekin
korkeakoulun avaamiseksi kaikille roduille toivottavasti ovat eduksi myös tämän opintokerhon
jäsenille. ' '
Y a l i a v a hensen voima puhuu
Sibeliuksen musiikista
~ Egyptistä löydetyissä • muumion
kääreissä on havaittu maailman
ensimmäiset yritykset koru-neulontaan.
—-Nepal perii vuoristokiipeilijöiltä
$630 ennenkuin heille anne^
taan oikeus yrittää kiivetä Everestin
vuorelle.
Tuletteko olemaann huolestuneita
polttoainelaskujen suhteen ensi talvena ?
CAERINGTON Lmnber & Boildera Snppiy Ltd.
Fael on DepL
82 Lorne. St., Sndbiii% OnL -
Koska olen kHnnostimut Cärringtonin
: Kleen-FIoBudget suunnitelmaan
• Lähettäkää edustajanne'
• LäheAläkaä täydelliset tiedot
NIMI ..
OSOITE
SALUKÖiSEN
TAPAHTUA TEniE
Kääntykää Cärringtonin
puoleöi heidän
SOHTEiStI
Jotkut ,l!unisetpy^äi.poikkinaisina koko talven polttolaskulen maksujen takia. Nyt
Carringtonlssa voitta - lakaä niiden mak^misetf kymmenen kuukauden ajalle, yAOMi
suuruisina. Kysykää jo tänaän« tai lähettäkää ylläoleva fcuponld« eitä «aatte täydelliset
tiedbt Catogtonitt polttoainesunnnltalinafta.
.El"ole mihkäänlateia'-'lisämaksuja, vaikka" käytätte Ö^^og*»»»" b f
^SHtS Öljystä minkä käytätte, maksatte afaoastaan ^^J»^^,;^^^;^^''!^»^
saatte öljynne, kuten tähänldn saakka. Ero aa vahx BUDS, että voitte «uorittea paksanxit
yhtälälsis^ erif& kautta lämmityskauden. i',
BUDJETILLA 1957-58 LÄMMIIYSKAUSI
Käyttäkää ainoastaan '?remiunil(i$en-f1o'>nt(N)ijyä
1
ÖS. >95U
n.fJOtSSE ST. CL
SVDBVBX.
LUMBER ft»JUlU>^ LYiLTD.
Helsinki, -> K U — SibeUuks^
musiildda ovat monet iicäpolvet
lähestyneet Ja lähestyvät jatkuvasti
monista erii lähtökohdista Jaj
monilta eri tasoilta. Lähestymi-:^
nen ei ole vaivatonta; niin kuin ei V
suuren taiteen vastaanottaminen^
koskaan^ mutta yksi asla en kiistaton:
mahtavan: hengen: voiman l
tuntee niin ammattimuusikko
kuin tavallinen maallikko Sibeliuksen
musiikkia; lähestyessään, f
El ole helppoa myöskään Umals-;
ta muutamin lausein vaikutelmia v
Sibeliaksen musiikin voimastaV
mutta olemme fcoo'aneet slvuUem-f
me silti: persoonallisia tunnustuksia,'
muistelmia Ja kiitollisuuden
ilmaisuja. Jotka säveltäjämestarin:
poismeno on synnyttänyt. '
SAVELTXJX EINAR ENGLUN0 i
kertoo nuoren riehakkaan säveltäjän
tqnkeutumisesta ' kariiun lup-i
iaan.' ' M , • > ' 3
: Jean Sibeliuksen merkitys > on ollut;
itavattoman suuri > vanhemmalle
taiteilijapolvelle, s mutta- ei yksin-'
omaan/. sillä vaikka Sibeliusta' pal-^
joh nuoremman polven 'aikana 'on jo^
tapahtunut valtavia ' mullistbksia'
musiikissa; maailmankatsomuksissa
^ tästä huolimatta'Sit^liuksöh Vaikutus
minunldn sukupolveni sävel-
, täjiin ja henkilökohtaisesti Itsellenikin
on ollut tavattoman merkityksellinen.
Silloin kun jbuduin aloittamaan,
elin hyvinkin voimakkaissfa,' juuri
Sibeliuksen hengen aikaansaamissa
tunnelmissa. Nuorena opiskelijana
olin aivan hänen lumoissaan, muistan
ne loputtomat kävelyretket, jolloin
Sibeliuksen teemat alati soivat
korvissani ja lopulta -—sen varmasti
ainakin iaiteili^at ymmärtävät —
milteipä piinallisina.— Eteenpäin
olisi pitänyt itsekin päästä! Merkillisellä
tavalla kuitenkin aina yhdistyivät
noilla retkillä suomalaisessa
luonnossa juuri nuo Sibeliuksen teemat
ja samainen iuontq.
Myöhemmin tapahtui taiteessa
niin paljon valtavia mullistuksia,
jotka tempaisivat meidät kaikki kylläkin
mtikaansa..Mutta täytyy muistaa,
että SibeUus Jo siUoin oli klassikko,
ikuinen mestari, j^a tiesimme>
ettei hänen töittensä mestaruutta
kukaan voinut kiistää. Vaikka joskus
pienet rotat: yrittäisiyätkin nakertaa,
ei se kuitenkaan "merkitsisi
mitään.
Sibelius tuli minulle erityisen
merkitykselliseksi tapahtuman kautta,
Joka osui toisen sodan alkuvaiheeseen.
Menin yksinkertaisesti liä-nen
luokseen. Menin nuorena, riehakkaana,
väittelynhal&isena. Olin
loin taas tuo katse öli aivan läpitunkevan
poraava.
* Ja niinhän siinä sitten taisi käydä,
että milteipä silmät vetisinä sieltä
lähdin. En kuitenkaan musertu-neenai
vaan rohkaistuneena, todella
rohkaistuneena, sillä sen tuli ankara
sota pian osoittamaan: ; E i kulunut
kuin pari viikkoa, kun haavoituin^
mutta tuona hetkenä muistin Sibeliuksen
viimeisen katseen ja silloin
aivan kuin tunsin, että hän oli takanani
ja niin pinnistin selvitäkseni
SÄVELTXJA» MAISTERI
MATTI RAUTIO:
—On kovin vaikea asennoitua S»
beliuksen kuolemanviestiin. Mieli
fkuva hänen musiikkinsa pysyvästä
historiallisesta! < merkityksestä ; on
saanut unohtamaan 'jopa mahdolli;
Lsuuden! ihmisen ' kuolevaisuudesta.
Me suomalaiset' olemihe Jo 'lapsuudesta
pitäen johtuneet erikoislaatiii-seen:
sibellaaniseeo' rmusiildciinaise-cmaan;'
jossa' mestarin ' musiikki on;
^jrnuodoätanut keskeisen sijan. Hänen
.{musiikkinsa luonne; ja 'Olemus
Kaikki lausuiinot ja arvioinnit tuntuvat
niin arkisilta Ja mitSttömUtä.
Jokaiselle Suomen säveltaiteiUjalle
— ainakin minä sydämessäni iun?
nen niin — on Sibeliuksen sävelkltli
muodostunut osaksi henkistä perusolemusta
ja jokainen meistä tuntee
olevansa hyvin läheisessä henkilökohtaisessa
' suhteessa mestariin.
Tuntuu aivan kuin Joku läheisim'
mistä omaisilta olisi siirtynyt rajan
toiselle puolelle Ja samalla avautuu
valtavan järkyttävä perspektiivi,
kun näkeo: koko sivistyneen maailman
reaktion surusanoman jöhdös
ta.
FIL. TRI NILSERIC RINGBOMt
Jean Sibelius on siirtynyt haudan
lepoon, mutta se ei merkitse sitä,
että |iän.olisi kuollut'. Niinkauan
Hnhon ääm
Snoreii säveltäjämestarimme Jean
SibeUuksenvpoIimienon Johdosta pa»:
laulamme. loUJaimme.^ ffiielUa tä,
näiin Aleksis Rivien,ihanan runon,
Seunalan Annan kehtolaulun '^Selt-.
ternistä veIJel(seatä".rninon Johon
Slbellus'^' on säveltänyt .unohtum^t^
ioman kuoromusilktn.
Aleksis Kivi: ^
Sydämeni laulu
Tudrkn lehto, oihm
' Äeö' on tiicno Hieiakvhto
shmepd tapserti saatan. • J
SicW on iapsen lysti olli \
Tuonen hetran VGtffiolh, .
kaitsia Tuonelan karjaa.
Skll' on lapsen lysti «Ula,]
f illan tullen tuudildla
ftelmassa Tuonehan iiitn^n, .
Onpa kullan lysti olla,
kultakehdoss* kellakdella, .
kuullella kehfääjälintuu, ', .
Tuonen viitat rauhan viila( '
Kaukana on i/ttino, riita, \
' kaukana kavflla maailma,^ ,,
Tortinton naisten
kerhon toiminnasta
.tottönio;— Kerhommo lensijmiinäi-n^
n kokous kesäloman Jälkeen pidettiin
haalilia viime viikolla. Osan-
'otto kokoukseen oli melko hyvä, Ja
kaikilla oli mönla ehdotuksia tulevaan
toimintaan.
Jo viime keväänä päätimme, että
Don Haalin ravintolaan pitää saada
uusi keittohella, sillä ehtinen on jo
palvellut meitä monta kymmentä
vuotta, Ja on kokolailla loppuun ku
lunut. Tämän asian eteen ensiicfii-kin
Järjestämme lahjavoittolippuia,
jossa on hyvät voitot,,siis luotamme
siihen että ne menevät hyvin kaupaksi,
että öaämme sen uäden:^'Btou
kuin musiikri on elävää' tälÄetta Ja 'vfn" jOulukii. • ' ' ; f - v
nimenomaan"taidetta'eläville Ihmi- iSurtmintilha lokakdUh 27rpälvanä.
etllA niin t^nnÄn hän'^1ttsi nlin^..!»'' IHrl^fttämÄl^ ^'<' Itf^Jläii/äk^hvIalSet:
tfnattiyfiiöUsi.,,.^^^-,^
tuusto. kokppntui^/^
irrVCJÄN A-salliii , _
m o i i k s e ^ : C l o ^ : , m ok
bäKa^"" >t»tta^1i^^^' ^
'!0ankoh^ii^r • "
:1iputunejta:3^;
siikinhistorian jättiläiset. '
!HiNäii^^'yv^'suU|JcMH|5)e'^i)aÄl|i
oni|kMka9|}9lyatJ^^^^
kikäänkuih ^Imettj^-^äidinmaidossa.! ^tl6e8ta kansaUistunnosta lal hlsto-
OBmme asennoidu'siihen nähden'
vain ulkopuolisena kuuntelijana; Us^
koisin että Sibeliuksenf musiikin'ase^
ma"tulee vastedeskin 'blemaah'' samantapainen.
: Toiselta puolen pltäi-^
sin suurena vaarana sitä, että unoli-damme
'sen velvoituksen; mink^ Si-:
beliuksen dmistaminen • möille mer4
Idtsee: Suomalainen musiikkikiilt-^
tuiirilei edisty fraasien ja juhlapu-heidon
varassa, vaan se vaatii realistista
selvänäköisyyttä.
lisäksi nuori sotilas Ja milteipä sellainen,
että en pelännyt juuri kenraalia
enkä amiraalia, mutta Sibeliusta
— nun, ehkäpä hiukan. Siitä
syntyi hyvin voimakas keskustelu ja
loppujen lopuksi tavattoman rohkaiseva
ja tämä johtui varmastikin kä-nen
ottamastaan asenteesta ts. hän
otti minut vastaan kuin vertaisensa
koUeegan. Emme keskustelleet
nihikään paljon musiikista kuin elämästä
yleensä. SiUoin hän antoi minulle
m.m. neuvon/ joka aivan rat-kaiievasti
vaikutti' omakohtaiseen
ihmisen elämääni. MySskääii' mestari
ei ollut unohtanut; sillä vuosia
mydhenunin; sain häneltä ^\kirjeen,
Joka oUmlnuUe tavattomaksi lohdutukseksi
sihiä, mitä tapahtunut oU
Mutta tuosta k^lcustelusta vielä:
1 ^ rohkaisi tavattomasti menemään
yaineteenpäih^^katsomattasi-vuutt.
Hä^en sätdlyvoimansa oli
suunnatonta, eoaea vSaoetoätäniSh
samoin hänen katseena^' Jota ei voi
unohtaa milloinkaan . . ..
Niin olin h y ^ k ^ y t kidn karhun-luolaan,
mutta iluieeUinenoll se tapa,
millä mestari tämän ylijännitty-ne
«i otuksen otti vastaan, 's^ oli hieno.
En tiedä miten silloin uskalsin-kin
heitenä esiin nlh» rohkeita väit-teitä,
h i i l f e i ^ j m t ä ; i a h ^ nutia
kyllä hän ösäsi vastata j a mik^ vielä
OPISKELIJA, MUSIIKINARVOS-TELI
JA YLERMI HYTÖNEN:
-ot- Luulisin voivani sanoa^ että
Sibelius sinfonioineen on minulle
suurinta ja rakkainta, mitä olen
musiikista saanut. Tiedän ja tun
nen Bachin universaalisuuden, ym
märrän Beethovenin ja Brahmsin
suuruuden, mutta Sibeliuksesta löy'
dän kaiken tämän lisäksi jotain tavattoman
läheistä hänen musiikkinsa
perustunnoista^ sen pohjimmai
sesta laadusta. Se on juuri tämän
nerollisen psyyken suomalainen,
pohjoinensävy, tekijä. Jonka vuoksi
suomalainen kuulija kyepnee aina
välittömämmin innostumaan Sibeliuksen
musiikista kuin etäisempien
maiden ihminen. Kysymys ei siis
ole kansallisromantiikasta, vaan pelkästään
mentaliteetin samankaltaisuudesta.
On oikeastaan tuntunut merkilli
seltä että sellainen valtava hahmo
kuin Sibelius i^n näin kauan elänyt
keskuudessamme, aikana, Jolloin
jättUäiset tuntuvat jo kuoUeen. Säveltäjämestarimme
on nyt fyysisesti
poissa, hänen musiikkinsa, hänen
henkensä Jää meille.
HUSIIKtHOPISKELIJA
TIMO TEERISUO:
-»Ahkerana Itonserteissa kävijän
nä -asetan Sibeliuksen sinfoniat en-
I simmäiselle sijalle ohjelmistoissa.
Pidän niitä ehdottomasti suurimpina
sinfonioina mitä koskaan on sävelletty^
Viime aikoina olen kuunnellut
erikoisen paljon Sibeliuksen
v i i m ^ i ä sinfonioita iV^ptä Vll:een
ja^mlnusta on tuntunut että aina
viimeksi kuulemani on paras niistä
^ ehkä kuitenkin parhaat ovat Juuri
IV Ja VII sinfonia. /
On Vaikeata sanoin selittää mikä
niissä on niin mieltä valtaavaa. Mu?
silkin todellinen suturuus on Icai ai
napobjaltaan sanoin selvlttäniatön--
tä.;,VaUava-hengen voima niistä vä
littyy kmmtelljalie. /
Usein kuulee mainittavan Sibeliuksen
sinfonioita < vafkeataJuisiksL
tämä ehkä fcoskeeUn Sibeliuksen viimeisiä
sinfonioita; iMutta kuuntele-^
maila niihin kyllä pääsee sisälle,
luoksepääsemätjintä musiikkia Sibe-liukften
luomukset eivät ole.
tUKAmXOfESTA^
NOiSMEBIC FOUGdnsOT:
Kan vääristelemisestä. Tähän kä-
'Sitykseen yhtyv^^ikamipeieti^vinH
^mä^ kapellimestafiti^^ytistetijal ' j ^
'lukemattomat' 'musiikinystävät maa-
Jlijian eri puolilla. . •
t' Vierailla kielUIä on nJlestaria-kiÄ
suttu "suurini^riaksl hykylslfc'elä-vieii
s ä v e l t ä j l ^ . j ^ ^ o s ä a " ttnmi
dy^ Sargent) eivätkä suinkaan kiihkoisänmaalliset
musiikinharrastajat
maassamme ole ristbieet häntä ^'Sinfonian
suurimmaksi mestariksi
Beethovenin kuoleman jälkeen?,
niin kuin Gayr on lausunut. Tämän
vuoksi ei meidän hänen maanmies-tensä
pidä epäillä asettaa häntä sä
veltaitecn suurimpien mestarien
rinnalle.
Asettakoon kuitenkin jälkimaail
ma, kaiken taiteen luotettavin arvos^
telija, Sibeliuksen oikealle paikalle
historiaan Ja säveltaiteen tyylikeht
tyksessä. Tämä ajankohta ei ole
oikea tällaiselle;, mutta jos todetaan
että Sibelius muodostaa v huipun
Beethovenin aloittamassa romanttisessa
sävelkaudessa niinkuin Sebastian
Bach loi musiikin barokin muistomerkin^
on täten osoitettu Sibeliukselle
paikka, Joka voidaan hy
väksyä myös silloin kun laajalle levinneet
väärinkäsitykset Sibeliuk
sen kansallisesta rajoittuneisuudesta
ovat saaneet väistyä laajemman
ja ennakkoluulottoman arvioinnin
tieltä,
Sibeliuksen kaltaiset persoonallisuudet
ovat hyvin harvinaisia eri aikakaudetkin
huomioonottaen. Sitä
arvokkaampaa on ollut pienelle kansallemme,
myös koko Pohjolalle, että
sellainen persoonallisuus on ollut
tänne Juurtuneena Ja pysynyt sille
uskollisena koko pitkän elämänsä
ajan; Kulttuurielämämme tuntuu
nyt yhtäkkiä autiommalta, pienemmältä
ja v^rittömämmältä kuin koskaan
aikaisemmin.
Si", varmasti näissäkin meidän
Osmo Lahden puhetilaisuuden, Joka
pidetään haalilia sunnuntaina syysk.
i v ä % i p ( k a l l a . ! Motfd^M
^Bmö sha''suuren ^mmmvittf
nan^ kun hän tulee,kertomaan mell
Uhiei 8yptymäpk<rälahjä!f^,la^p!
timme pitää bingotilalsuuden asiah
hyväksi lähitulevaisuudessa.
Seuraava kerhon kokous pidetääh
haalilia torstai-iltana lokakuun 3 p.
Tervetuloa Joukkoomme. •— h . t.
^ k o i t o U M^
mu^QStunef ^äxaltuust^^^lj 3 ^ ^ , ^
,k{n^sos|deii(L:puoIuee'%Cä^^
töjen>mnm%tiyh'dUiysUUc^^
säilä esiinnöstamien ^ ^ kys;
käsinely Jä sUnK/jfhteydet _ ,
tautuminen'' ^"SÄKtt;~ '^'skqgUgätl''^
Johtoa: vastaan avoimestrI:hy^(^«^
nVeseen ^''tmme^U^ep!*;],tm
y1^disi>8mlestj§{i' muo^ifostamara'!^o|»^^
pobitiorytimaän. ;y«äiuU8to%^^|Ä|
laan^UiiielsestL py3^hi^.!ftim4^^
t^::mylis' Jo.tapähtimeeUefil^^
varojen ,sUolt^amls^IIe >]^deM<i
puolueen skogilalsryjbmSn penikej|kj
. Ilmeisefil r.vaitwWs<äf/&
käslM^määnlmyfe;^ Bipmmm'''!
lä liitto on ViFnfd iUmfA*»»>^s^*^-^
mällään,, t>äätäk|ieU&|
yhtcistyöstrSAtCnJkaf
tanut, ettei 4er'miEucld'-
Jäsenmaksujaan' .tolstaisekii^AiP^II
töksestään^littö oh tUsuOtiaM^H^
tänyt virallisen ilmoltuksen.SAKi» \
^övaUokunnalle* 'K^v
" ValtUMstöh: kokoonptmo Ö Q < ' « ^ '1
edellisen, kesäkuussa: pldetyh"tkb*\
kpuksen Jälkeen sikäU muuttuhöt,
etteivät SAKsta. kesäkuun Idpälla' '
erotetun äS.' Merimies^tJhioäln'' J[a, >^
viime Sunnuntaina" iekemällä^.J
päätöksellä edustajansa pöblktttsiff.l
neen S. jiWaty»nt^iJäin;^Hit«»|ii |
edustajat osallistu JliokQuks^ife^|
ia akai kiiikaftlte . Tw ^
* dyyifkUu|i:pSWoll V a ^ .
pantava'
PIstlJärvel
CCC - antabuksen
voittajako?
USAssa Ja Canadassa on viime
kuukausina kokeiltu vCCC-nimlsellä
valmisteella^ jota Icäytelään samoili
kuin Tanskassa v, 1948 keksittyä dn^
tabustabletteja alkoholisti^ vieroit^
tamiseksi väkijuomien käytöstä. AL-koholistiklinikoiUa
saavutettujen
kokemusten perusteella uusi vaU
miste laskettaneen kauppaan Amor-rlkassa
läbilniukausina,.
CGCnvaikuttavimpana aIneosanaC
on kalsiomsyanamid- Sen Jäljillä'
^päästlih sattumalta, ^^räässäkal-siumsyanam^
dia valmistavassa tehtaassa
muuan alkoholia nauttineena
työhönsä Kaapiinut mies koki näet;
hyvin samantapaisia oireita,: Joita (Uk
heutuu antahustahletista ysa^vfOi,
tAiO^teeutA. Kokeihiissäontod^
ttf CCCn kä^sstä siheuluvair baiv'
Laiiti Vierailee
^t. Catliarinesissa
lokakuun 3 pnä;
st Catharines. — Siitä Osmo
Lahden puhetilaisuudesta ^ St. Cat-harineslssa
seuranibingotilaisuUdes^
sa ilmoitettiin virheellisesti, että si
on tk. 28 päivänä Jolloin hän on
Samiassa. Täällä hän vierailee lokakuun
3 p;n iltana, siis torstai-iltana.
Paikkakunnan suomalaisia
pyydetään' ottamaan tämä muutos
huomioon/ Saapukaa kuulemaan
mitä tällä nuorella miehelle on kerrottavana
maaliman nuorison kuudennesta
iestivaalistd;Moskovassa;
Varmaankin hänen matkakertomuk^
sensa on mielenkiintoinen. Siis lo'
kakuun 3 p:n iltana tavataan v.- ja,
n.-seura Starin huoneistolla Pörti
Welleris8ä.
Kaikkien seuramme;jäsenten huo-;
mioon! Seuran kuukausikokous ori'
tk. 29 pnä kello i/ip. Kaikkien J ä|
senten läsnäolo on hyvin suotava.
Viimeaikaiset kokouksemme ovat oi-;
leet liian harvalukuisia Johtuen sei
kaiketi kesäkiireistä. Mutta nyt
syksyn saavufiQa on varmaan aikaa:
syventyä yhteisten lasioittemmeikä-l
sittelyyn. Siis' kokouksessa täva-i
taan, — U. H. ' ^
105f
tai>tH)!fa9liBr-flilomus^
^ Port Arthur* .^.Öntar.
tuksen iMUf^n Ja maiden'
"ijat sellttä|
jenTpenn
!pi^vu0mlM>^lIut kaS
enemmän vaivaa kuin/edi
vuonna^ Kaiken kaikkiaan ^on inat* ;
nltun viraston täkäläisestätt%is^..
tosta' anottu Sataviisi $10 täpporia-;'
haa alkuisista karhiiiSta Ja fOojp^
porahaa karhun 'pe)i'nulsta.,^'Kiili^; \>
neen syyskesän aikana oii .flUut
useita tapauksia missä^karhut^vat' .r^
tuUeet Kaksoiskaupunkien" alueille
^uoän etsintään; "
VIltiNG M E A T^
BUOKAV^VAEALtlEB,
1077 Battimfst St, Tonmto»'^tt
Vahnlstaa J a myy Jcaftida'laj^a
lihajalosteita sek& myOs. tvuam^'
lihaa edelleen tcftitaalts: , ,
to WiIllMHä'S«.^ To^fa^
imm
Lempi Grönlund
(Pajula)
M U I S T O L L E
KooU «yyskaiin 25 piUvänftldSS
sait soutaa tuskien virrat,
vaan a Saavutit määränpään.;
Sua odotti rauhaisat rannat,/
se lohduksi meille jäi.
Syvästi kaivaten, r
* BOT CSronlftiid perlnHneen, .,
Kotiesojsf, R d ^ | » t Hftttetlt.
taOhJA';8WSXPOOlJTAXJTtBtfi
jossa tehdään kafUp» alaan
luväa-;r.ij^ötr^ tmmaUi '
,kohtuulifeina"'hlnnollla.''/
> < ^
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, September 26, 1957 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1957-09-26 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus570926 |
Description
| Title | 1957-09-26-05 |
| OCR text |
ttääkseen uusia
oiaUa olisi otet
värilaajanukset
>sö, että toimen-ttävä
pikaisesti,
3a ja tilanne on
1 vakava-, '
1 ph siti mieltä,
akuutuslaitoksen
itävä muutoksia,
ennen., paljkolo-oli
kuluneen 9
t pois töistä 2
*do6ta. hänelle
sta vain $2Z vii-kuin
hän odotti
• W<)rker& Union
sidentti - Eyelyn
parlai^entin jä-
Iän ylitöitä, jos
i ratkaistanäiiä
ongelmia 'pafla-en
aikana. Sä-öläiset
eivät ole
älkävuosien ai-namin
järjestäy.
vaitse pulakati-me
emm^.^er-sy
sitä rappio-oka
vallitsi sit
hallitus ei suolin
seuraavissa
tarkasti harkit-
IS on saaviitta-
Tkkaamme ää-
)ii
iaisuus
! tästä vanhas-it
pitkään, ai-ihden
palstoil'
täälläkin pik-i
täällävkyUä
vähän. Siksi
ikin pois. Sitä
Siihen kuule-talo.
Siinä hä-vanhimmista
ta onntäällä
.ta'«kokouksia
perhtilaisaak-intiMeilläion-nä
mrSiiFiina
. iltapaväDi
nääni-hupaisa
Palkintojakin
')! .;1=.S;it)f•
täällä B^a-inellä^)!}.?^-
äyttämi^äija
iv^ puhettpi
tarkkaan. Oli-arikynup^
ptä
lettäväfennä-lä
perukalla,
emaant missä
hauskavipitää
ia tervetuloa
paljoa sitä
Sanovat sen
lajia. Mutta
ty sairaalois-
Haileyburjn
ilemme:.leitä
i kuin lwaD
silloin seä
ivikultaa.-
puoldta
Uliseksi
isteri Fr^sf
ä ensi vt»»
äa >oike^Ö
uuttaminent
a, iolssaln-ampL
;
ttä maanfe-ittlnyt
^
ätijakunJ?"
lauilaaäin-voidaan
f
tbittamJi^
iin voidsB
joka saBn
attaseaa,
i, jota Bfr
ään jo k ^
ä aikoiiö.
H
!0
0-14
Iina rl
Jean Diaeliuksen e
Se suuri ja rikas, elämän joka per-jantai-
iltana syysfc 19 pnä sammui
Järvenpään Ainolassa, syttyi Hameenlinnassa
joulukuun 8 pnä 1865.
Jean Sibeliuksen i s ä o l i hämeenlinnalaisen
ruotuväkipataljoonan
lääkäri, Loviisan puolessa syntynyt
mies, jonka sukujuuret ruotsinne-jmuuaUe. Länmiin ystävyys näiden
lisiltä rannikolta kulkeutuvat talon- kahden rmusilkkinuehen välillä jat-poikaiseen
sisä-SiTomeen. Aidinpuo-, kui aina Wegelluksen kuolemaan
lelta Sibeliuksen ^ v u n \ juuret taas saakka.
kulkevat Pyhäjoelle^ joskin suvussa Päätettyään 'opiskelunsa Helsin-on
hieman myös puhtaasti ruotsa- gissä ja osallistuttuaan tällä ajalla
laista verta: Jean Sibeliuksen isän' myös vilkkaasti osakunta- ja kult-äiti
oli Skoonesta Turkuun muutta-j tuurielämäan -—Jean Sibelius tu-neen
ruotsalaisen lääkärin tytär. | tustui mm. Albert Edefeltiin ja Sa-
Isästään Johan Julius Christian' kari Topeliukseen — hän 1 ^ mat-
_ jonka nimen: Jean Sibelius sai kusti stipendin turvin opiskelumat-kuuden.
Intensuvistä opiskelua
Wegeliuksen johdolla jatkui sitten
kolmen vuoden ajan jättämä aika
antoi^Slbeliukselle epäilemättä paljon,
niin romantikko kuin Wegelius
olikin, ja vaikka Sibeliuksen sävel-täjätaipumukset
viittasivat . aivan
kasteessa — ei juuri mitään muista.
Lääkärinä hän kuoli velvollisuut
taan täyttäessään nälkälavantautien
vuonna 1868, joten Jean kaksine si
sarineen joutui jo nuoresta pitäen
pelkästään äitinsä kasvatettavaksi.
Silti tämä musikaalinen, vilkas ja
bieman haaveksiva: poika sai aika
ajoin vaikutteita myös muualta, lähinnä
virkamieskuntaan kuuluvasta
sukulaispiiristä, josta myös on peräi-sm
hänen sittemmin niin kuuluksi
tullut etunimensä Jean. Sibeliuksen
vanhin setä Johan oli merikapteeni,
joka kuoli kaksi vuotta ennen tulevan
säveltäjän syntymää. Ajan tavan
mukaisesti merikapteeni oli painattanut
Jean-nimisiä nimikortteja,
jotka Janne — kuten pojan kutsumanimi
kuului nuoruudessa -—sai
käsiinsä ja ryhtyi niitä itse käyttämään.
Hämeenlinna oli viime vuosisadan
lopulla vilkas pikkukauptmki, jonka
elämässä kulttuuri ja erikoisesti musiikki
esittivät tärkeätä osaa. > Jean
Sibelius joutui täten' jo nuoresta
pitäen imemään itseensä Suomen
kansallisen heräämisen ilmaa, jolle
malle Berliiniin, jossa hän kävi lävitse
Albert Beckerin ortodoksisen
ankaran, mutta, samalla myös perusteellisen
koulun.
Käytyään välillä Suomessa Sibe
lius lähU 1890 opintomatkalle Wieniin,
joka siihen aikaan oli luovan
musiikkielämän maailmankeskus —-
Johannes Brahms, Anton Bruckner: mi, joka on tullut vain harvojen o
ja Hans Richter elivät vielä. Pikim-' saksi.
Näihin aikoihin Jean Sibeliuksea
nimi alkaa saada tunnustusta myös
JOkomailla, jonka vuoksi säveltäjä
suorittaa laajoja ulkomaanmatkoja
— toinen sinfoniakin syntyy Italiassa
— johtaa omia teoksiaan' j a jatkaa
sävesllystyötään väbentymätto-mällä
intensiteetillä^ Vuosisadan
alun talvet hän kt)itenkin yleensä
viettää Helsingissä ja muuttaa syksyllä
Järvenpäähän ; rakennuttamaansa
huvilaan Ainolaan, joka sitten
on ollut säveltäjämestarin koti
aina hänen kuolemaansa saakka —
yli puoli vuosisataa. ,
Seuraajat i5'vuottaktiluvat:Slbe-liukselta
yhtämittaisessa sävellystyössä,
joiden . lo^nassa hän .tämän
tästä pistätyy säveUyskoniserteis-saan
ulkomaiila, Musiikkipiireissä
hänellä on jo tällöin maailmanmaine,
josta riittänee osoituksena maininta,
että monien kutsujen jälkeen
mestari- matkustaa 1914 Amerikkaan,
jossa hänet vihitään Yalen
yliopiston kunniatohtoriksi, arvoni-kaisevan
panoksensa. Vielä tällöin
elivät Lönnrot ja Snellman, Runeberg
oli suorittanut syvämuokkaus-työnsä
ruotsalaisen sivistyneistömme
keskuudessa, ja tämä henki vallitsi
kuulussa Hämeenlinnan Lyseossa,
jonka oppilaaksi Jean tuli
1876.
Näihin aikoihin hän saa.myös ensimmäisen
voimakkaan: musiikillisen
herätyksensä; i sillä poika päättää
viidentoista iässä tulla suureksi
viulutaituriksi: jäihän alkaa' koulunkäyntinsä
rinnalla määrätietoisesti
opiskella tämän: vaikeaiiinstHimen-
' tin hallintaa. vTaitaVa iviiduniekka
hänestä tosin kehittyi, 'mutta^^kop-serttilavalle
asti Jiäii'ei'milloinkaan
päässyt jö sitä ennin' oli m*uäiik-kikulttuurin
toitiei!i''/häaira-saanut
hänet vvalfoiliinsa: säveltämin^fa:^ '
Syksyllä 1885 näkee Helsinki -nuo^
ren ylioppilaan, joka vastenmielises
ti aloittelee lainopin lukujaan yli*
opistossa. Tämä askel oli' Jeaä Sibeliuksen
puolelta myöhnsrtysisoäir
dille, jonka toiveet hän katsoi: ole-:
vansa velvollinen täyttämään, mutta
itse asiassa väikkyi musiikki koko
ajan nuoren ylioppilaan — joka jo
oli ehtinyt ottaa ensimmäiset haparoivat
askeleensa sävellyksen a-lalla
— mielessä ja vielä' samana
syksynä hän kirjoittautui musiikkiopistoon
ylimääräiseksi oppilaaksi.
miltään sai Sibelius tällöin tavata
Brahmsin ~ musiikkihistoriallinen
tapaus — mutta varsinaiset opintonsa
hän suorittaa sekä Robert Fuch-sin
että Karl Goldmarkin johdolla.
Wienistä Sibeliuksen matka suuntautui
takaisin Suomeen, johon hän
nyt jää pidemmäksi aikaa ja saa
tällöin myös varsinaisen kansallisen
herätyksensä jouduttuaan tiivusti
mukaan "päivälehtiläisiin'V nuoreen
suomalaiseen ja: kansallisesti ajattelevaan
ruotsinkieliseen ryhmään; joka
vuosisadan vaihteen Suomeissa
esitti keskeistä kulttuuripoliittista
osaa. Tähän hänet kytki myös avioliitto
Aino Järnefeltin kans^. Tekemällään
häämatkalla Sibelius ta.
pasi muuten Kuopiossa myös Min-han
itse oli myöhemmin antava rat- na Canthin, aikansa suurimman yhteiskunnallisen
julistajan — kulttuurihistoriallinen
tapaaminen sekin.
• •
Jean Sibeliuksen varsinainen läpir
murto säveltäjinä tapahtui kevääUä
1892 Helsingissä, jossa hän johtaa
loistavat arvostelut — mutta tuskin
vielä täyttä ymmärtämystä — saarneen
,'fKulIervonsa", suuren isinfo-inisen,
runoelmansa ja tästä voidaan
katsoa säveltäjän r - vaikkakin vas-ita
26-vuotiaan — miehuudenvuosien
alkavan.; Samalla kun hän vastaah-
,ottaa teorian; opettajan; paikan Helsingin
musiikkiopistossani hän opetustoimensa
lomassa >jatkaa:intensii-vlstä
sävellystyötään, jonka^itulok
sena syntyy. (suuri:>niäärä pienemiii-muotoisia
r teoksia' sekä (Kalevalalle
rakentuvia )vorkesterisarjojail>jotka
tosin 'kaikki -saivat kiittävän^ arvos^
telun, mutta joita tuskin nUtäkään
vielä tävsin = ymmärrettiin siinä
määrin uusia, kansallisia joikuja Sibelius
oli lähtenyt raivaamaan!
; • Kävisi liian pitkäksi luetella kaikkia
niitä sävellyksiä, jotka ^mestarin
kädestä valmistuvat viime vuosisadan
lopulla; Hänen tuotteliaisuu-t'
3nsa on yhtä hämmästyttävä kuin
hänen monipuolisuutensakin/ ja tämä
kausi huipentuu vuoteen 1899,
jolloin esitetään hänen ensimmäinen
sinfoniansa ja Ateenalaisten
laulu, kaksi teosta, joissa Suomi ja
Seuraavana syksynä hän uskaltautui suomalainen kulttuuri väkevästi ja
omistautua kokonaan musiikin taloudellisesti
epävarmalle alalle.
Nuori Sibelius sai ^ opettajakseen
Martm Wegeliuksen, suomalaisen
musiikkipedagogiikah ^ ehkä suurimman
hahmon, joka heti huomasi oppilaansa
poikkeuksellisen -lahjak-vaikuttavasti
huutavat vastalauseensa
kiristyvälle bobrikovilaiselle
hyökkäykselle. Vaikka Sibelius ei
milloinkaan avoimesti osallistunut
vastarintaliikkeeseen, niin hänen
musiikin kautta antamansa panosta
voidaan tällöm tuskin aliarvioida.
Maailmansota katkaisi Sibeliuk
sen rikkaat yhteyidet ulkomaille,
mutta ei hänen sävellystyötään, hän
W jatkuvasti ja ilmaisee tällöin
rikkiraadellun maailman tuskan,
mutta myös ehdottoman^ valoisan
uskonsa ihmisyyden voittoon- Aivan
puolueeton julistaja Sibelius ei
kuitenkaan ollut. Tapahtumien vyöryn
työntyessä Suomeen, hän suhtautui
- esiuL punakaarteihin avoimen
vihamielisesti ja ilmaisi myötätuntonsa
säveltämällä Jääkärimars-sin;
mutta muuten hän yritti kääntää
myUertävät ajatuksensa sisään^
päin, sävellystyöhön, ja eristäytyi
yhä enemmän ulkomaailmasta.
Maailmansodan päätyttyä Sibelius
jatkaa siitä, mihin hän ennen maailmansotaa
jäi. Hän säveltää yhä intensiivisesti
(5.^ 6. ja 7. sinfonia ja
suuri määrä muita sävellyksiä) ja
suorittaa työnsä lomassa matkoja
maailman musiikkikeskuksiin, mut
ta vähitellen alkaa hänen otteensa
herpautua. Matkat ulkomaille harvenevat
ja 1920-luvun lopulla kunnioitettu
mestari yli 60 vuoden iissä
laskee kynän kädestään jättimäisen
elämäntehtävän suoritettuaan.
Hän vetäytyy nyt yhä tiiviimmin
rakkaaseen Ainolaansa, jossa' hän
elää vanhuutensa-päivät kaikkien
ihailemana ja' -kuhnioittamhUk'mestarina,
jossa hän ' harvöih / vAsti/an-otti
valikoituja mpsiikkUähettiläitä
eri puplilta ^maaumpi^ mutta ei silti
varniaan ^elänyt- aristpk|'aattina | nor-'
stinluutornissa. Tiedetään hänen
vielä viimeisimpinä '^elinpäivinään
seuranneen valppaana musiikkiniaa-'
llman.tapahtuniih ja eräs hänen rakkaimpia
ystäviään oli radio, joka'
Välitti hänelle' mtisilkin Viestejä
kaikkialta maailmasta.
Jean Sibelius on siis nyt poissa'.
On kunniaksi-Suomelle — ja sitä
kautta koko ihmiskunnalle — että
tämä suuri mestari kuului niiden
harvalukuisten säveltäjien joukkoon
jotka jo eläessään ovat saaneet osak
seen ansaitsemansa arvonannon.
Rotusyrjinnän takia nämä-yhdeksän neekerioppilasta ei päästetty oppimaan IJttle^^^I^
kissa, A r k , olevaan korkeakouluun. Siitä syystä he olivat pakoitettuja;muodostamaan
oman opintokerhonsa.' Yhdysvaltain presidentin jyrkemmät toimenpiteet LitUe Hoekin
korkeakoulun avaamiseksi kaikille roduille toivottavasti ovat eduksi myös tämän opintokerhon
jäsenille. ' '
Y a l i a v a hensen voima puhuu
Sibeliuksen musiikista
~ Egyptistä löydetyissä • muumion
kääreissä on havaittu maailman
ensimmäiset yritykset koru-neulontaan.
—-Nepal perii vuoristokiipeilijöiltä
$630 ennenkuin heille anne^
taan oikeus yrittää kiivetä Everestin
vuorelle.
Tuletteko olemaann huolestuneita
polttoainelaskujen suhteen ensi talvena ?
CAERINGTON Lmnber & Boildera Snppiy Ltd.
Fael on DepL
82 Lorne. St., Sndbiii% OnL -
Koska olen kHnnostimut Cärringtonin
: Kleen-FIoBudget suunnitelmaan
• Lähettäkää edustajanne'
• LäheAläkaä täydelliset tiedot
NIMI ..
OSOITE
SALUKÖiSEN
TAPAHTUA TEniE
Kääntykää Cärringtonin
puoleöi heidän
SOHTEiStI
Jotkut ,l!unisetpy^äi.poikkinaisina koko talven polttolaskulen maksujen takia. Nyt
Carringtonlssa voitta - lakaä niiden mak^misetf kymmenen kuukauden ajalle, yAOMi
suuruisina. Kysykää jo tänaän« tai lähettäkää ylläoleva fcuponld« eitä «aatte täydelliset
tiedbt Catogtonitt polttoainesunnnltalinafta.
.El"ole mihkäänlateia'-'lisämaksuja, vaikka" käytätte Ö^^og*»»»" b f
^SHtS Öljystä minkä käytätte, maksatte afaoastaan ^^J»^^,;^^^;^^''!^»^
saatte öljynne, kuten tähänldn saakka. Ero aa vahx BUDS, että voitte «uorittea paksanxit
yhtälälsis^ erif& kautta lämmityskauden. i',
BUDJETILLA 1957-58 LÄMMIIYSKAUSI
Käyttäkää ainoastaan '?remiunil(i$en-f1o'>nt(N)ijyä
1
ÖS. >95U
n.fJOtSSE ST. CL
SVDBVBX.
LUMBER ft»JUlU>^ LYiLTD.
Helsinki, -> K U — SibeUuks^
musiildda ovat monet iicäpolvet
lähestyneet Ja lähestyvät jatkuvasti
monista erii lähtökohdista Jaj
monilta eri tasoilta. Lähestymi-:^
nen ei ole vaivatonta; niin kuin ei V
suuren taiteen vastaanottaminen^
koskaan^ mutta yksi asla en kiistaton:
mahtavan: hengen: voiman l
tuntee niin ammattimuusikko
kuin tavallinen maallikko Sibeliuksen
musiikkia; lähestyessään, f
El ole helppoa myöskään Umals-;
ta muutamin lausein vaikutelmia v
Sibeliaksen musiikin voimastaV
mutta olemme fcoo'aneet slvuUem-f
me silti: persoonallisia tunnustuksia,'
muistelmia Ja kiitollisuuden
ilmaisuja. Jotka säveltäjämestarin:
poismeno on synnyttänyt. '
SAVELTXJX EINAR ENGLUN0 i
kertoo nuoren riehakkaan säveltäjän
tqnkeutumisesta ' kariiun lup-i
iaan.' ' M , • > ' 3
: Jean Sibeliuksen merkitys > on ollut;
itavattoman suuri > vanhemmalle
taiteilijapolvelle, s mutta- ei yksin-'
omaan/. sillä vaikka Sibeliusta' pal-^
joh nuoremman polven 'aikana 'on jo^
tapahtunut valtavia ' mullistbksia'
musiikissa; maailmankatsomuksissa
^ tästä huolimatta'Sit^liuksöh Vaikutus
minunldn sukupolveni sävel-
, täjiin ja henkilökohtaisesti Itsellenikin
on ollut tavattoman merkityksellinen.
Silloin kun jbuduin aloittamaan,
elin hyvinkin voimakkaissfa,' juuri
Sibeliuksen hengen aikaansaamissa
tunnelmissa. Nuorena opiskelijana
olin aivan hänen lumoissaan, muistan
ne loputtomat kävelyretket, jolloin
Sibeliuksen teemat alati soivat
korvissani ja lopulta -—sen varmasti
ainakin iaiteili^at ymmärtävät —
milteipä piinallisina.— Eteenpäin
olisi pitänyt itsekin päästä! Merkillisellä
tavalla kuitenkin aina yhdistyivät
noilla retkillä suomalaisessa
luonnossa juuri nuo Sibeliuksen teemat
ja samainen iuontq.
Myöhemmin tapahtui taiteessa
niin paljon valtavia mullistuksia,
jotka tempaisivat meidät kaikki kylläkin
mtikaansa..Mutta täytyy muistaa,
että SibeUus Jo siUoin oli klassikko,
ikuinen mestari, j^a tiesimme>
ettei hänen töittensä mestaruutta
kukaan voinut kiistää. Vaikka joskus
pienet rotat: yrittäisiyätkin nakertaa,
ei se kuitenkaan "merkitsisi
mitään.
Sibelius tuli minulle erityisen
merkitykselliseksi tapahtuman kautta,
Joka osui toisen sodan alkuvaiheeseen.
Menin yksinkertaisesti liä-nen
luokseen. Menin nuorena, riehakkaana,
väittelynhal&isena. Olin
loin taas tuo katse öli aivan läpitunkevan
poraava.
* Ja niinhän siinä sitten taisi käydä,
että milteipä silmät vetisinä sieltä
lähdin. En kuitenkaan musertu-neenai
vaan rohkaistuneena, todella
rohkaistuneena, sillä sen tuli ankara
sota pian osoittamaan: ; E i kulunut
kuin pari viikkoa, kun haavoituin^
mutta tuona hetkenä muistin Sibeliuksen
viimeisen katseen ja silloin
aivan kuin tunsin, että hän oli takanani
ja niin pinnistin selvitäkseni
SÄVELTXJA» MAISTERI
MATTI RAUTIO:
—On kovin vaikea asennoitua S»
beliuksen kuolemanviestiin. Mieli
fkuva hänen musiikkinsa pysyvästä
historiallisesta! < merkityksestä ; on
saanut unohtamaan 'jopa mahdolli;
Lsuuden! ihmisen ' kuolevaisuudesta.
Me suomalaiset' olemihe Jo 'lapsuudesta
pitäen johtuneet erikoislaatiii-seen:
sibellaaniseeo' rmusiildciinaise-cmaan;'
jossa' mestarin ' musiikki on;
^jrnuodoätanut keskeisen sijan. Hänen
.{musiikkinsa luonne; ja 'Olemus
Kaikki lausuiinot ja arvioinnit tuntuvat
niin arkisilta Ja mitSttömUtä.
Jokaiselle Suomen säveltaiteiUjalle
— ainakin minä sydämessäni iun?
nen niin — on Sibeliuksen sävelkltli
muodostunut osaksi henkistä perusolemusta
ja jokainen meistä tuntee
olevansa hyvin läheisessä henkilökohtaisessa
' suhteessa mestariin.
Tuntuu aivan kuin Joku läheisim'
mistä omaisilta olisi siirtynyt rajan
toiselle puolelle Ja samalla avautuu
valtavan järkyttävä perspektiivi,
kun näkeo: koko sivistyneen maailman
reaktion surusanoman jöhdös
ta.
FIL. TRI NILSERIC RINGBOMt
Jean Sibelius on siirtynyt haudan
lepoon, mutta se ei merkitse sitä,
että |iän.olisi kuollut'. Niinkauan
Hnhon ääm
Snoreii säveltäjämestarimme Jean
SibeUuksenvpoIimienon Johdosta pa»:
laulamme. loUJaimme.^ ffiielUa tä,
näiin Aleksis Rivien,ihanan runon,
Seunalan Annan kehtolaulun '^Selt-.
ternistä veIJel(seatä".rninon Johon
Slbellus'^' on säveltänyt .unohtum^t^
ioman kuoromusilktn.
Aleksis Kivi: ^
Sydämeni laulu
Tudrkn lehto, oihm
' Äeö' on tiicno Hieiakvhto
shmepd tapserti saatan. • J
SicW on iapsen lysti olli \
Tuonen hetran VGtffiolh, .
kaitsia Tuonelan karjaa.
Skll' on lapsen lysti «Ula,]
f illan tullen tuudildla
ftelmassa Tuonehan iiitn^n, .
Onpa kullan lysti olla,
kultakehdoss* kellakdella, .
kuullella kehfääjälintuu, ', .
Tuonen viitat rauhan viila( '
Kaukana on i/ttino, riita, \
' kaukana kavflla maailma,^ ,,
Tortinton naisten
kerhon toiminnasta
.tottönio;— Kerhommo lensijmiinäi-n^
n kokous kesäloman Jälkeen pidettiin
haalilia viime viikolla. Osan-
'otto kokoukseen oli melko hyvä, Ja
kaikilla oli mönla ehdotuksia tulevaan
toimintaan.
Jo viime keväänä päätimme, että
Don Haalin ravintolaan pitää saada
uusi keittohella, sillä ehtinen on jo
palvellut meitä monta kymmentä
vuotta, Ja on kokolailla loppuun ku
lunut. Tämän asian eteen ensiicfii-kin
Järjestämme lahjavoittolippuia,
jossa on hyvät voitot,,siis luotamme
siihen että ne menevät hyvin kaupaksi,
että öaämme sen uäden:^'Btou
kuin musiikri on elävää' tälÄetta Ja 'vfn" jOulukii. • ' ' ; f - v
nimenomaan"taidetta'eläville Ihmi- iSurtmintilha lokakdUh 27rpälvanä.
etllA niin t^nnÄn hän'^1ttsi nlin^..!»'' IHrl^fttämÄl^ ^'<' Itf^Jläii/äk^hvIalSet:
tfnattiyfiiöUsi.,,.^^^-,^
tuusto. kokppntui^/^
irrVCJÄN A-salliii , _
m o i i k s e ^ : C l o ^ : , m ok
bäKa^"" >t»tta^1i^^^' ^
'!0ankoh^ii^r • "
:1iputunejta:3^;
siikinhistorian jättiläiset. '
!HiNäii^^'yv^'suU|JcMH|5)e'^i)aÄl|i
oni|kMka9|}9lyatJ^^^^
kikäänkuih ^Imettj^-^äidinmaidossa.! ^tl6e8ta kansaUistunnosta lal hlsto-
OBmme asennoidu'siihen nähden'
vain ulkopuolisena kuuntelijana; Us^
koisin että Sibeliuksenf musiikin'ase^
ma"tulee vastedeskin 'blemaah'' samantapainen.
: Toiselta puolen pltäi-^
sin suurena vaarana sitä, että unoli-damme
'sen velvoituksen; mink^ Si-:
beliuksen dmistaminen • möille mer4
Idtsee: Suomalainen musiikkikiilt-^
tuiirilei edisty fraasien ja juhlapu-heidon
varassa, vaan se vaatii realistista
selvänäköisyyttä.
lisäksi nuori sotilas Ja milteipä sellainen,
että en pelännyt juuri kenraalia
enkä amiraalia, mutta Sibeliusta
— nun, ehkäpä hiukan. Siitä
syntyi hyvin voimakas keskustelu ja
loppujen lopuksi tavattoman rohkaiseva
ja tämä johtui varmastikin kä-nen
ottamastaan asenteesta ts. hän
otti minut vastaan kuin vertaisensa
koUeegan. Emme keskustelleet
nihikään paljon musiikista kuin elämästä
yleensä. SiUoin hän antoi minulle
m.m. neuvon/ joka aivan rat-kaiievasti
vaikutti' omakohtaiseen
ihmisen elämääni. MySskääii' mestari
ei ollut unohtanut; sillä vuosia
mydhenunin; sain häneltä ^\kirjeen,
Joka oUmlnuUe tavattomaksi lohdutukseksi
sihiä, mitä tapahtunut oU
Mutta tuosta k^lcustelusta vielä:
1 ^ rohkaisi tavattomasti menemään
yaineteenpäih^^katsomattasi-vuutt.
Hä^en sätdlyvoimansa oli
suunnatonta, eoaea vSaoetoätäniSh
samoin hänen katseena^' Jota ei voi
unohtaa milloinkaan . . ..
Niin olin h y ^ k ^ y t kidn karhun-luolaan,
mutta iluieeUinenoll se tapa,
millä mestari tämän ylijännitty-ne
«i otuksen otti vastaan, 's^ oli hieno.
En tiedä miten silloin uskalsin-kin
heitenä esiin nlh» rohkeita väit-teitä,
h i i l f e i ^ j m t ä ; i a h ^ nutia
kyllä hän ösäsi vastata j a mik^ vielä
OPISKELIJA, MUSIIKINARVOS-TELI
JA YLERMI HYTÖNEN:
-ot- Luulisin voivani sanoa^ että
Sibelius sinfonioineen on minulle
suurinta ja rakkainta, mitä olen
musiikista saanut. Tiedän ja tun
nen Bachin universaalisuuden, ym
märrän Beethovenin ja Brahmsin
suuruuden, mutta Sibeliuksesta löy'
dän kaiken tämän lisäksi jotain tavattoman
läheistä hänen musiikkinsa
perustunnoista^ sen pohjimmai
sesta laadusta. Se on juuri tämän
nerollisen psyyken suomalainen,
pohjoinensävy, tekijä. Jonka vuoksi
suomalainen kuulija kyepnee aina
välittömämmin innostumaan Sibeliuksen
musiikista kuin etäisempien
maiden ihminen. Kysymys ei siis
ole kansallisromantiikasta, vaan pelkästään
mentaliteetin samankaltaisuudesta.
On oikeastaan tuntunut merkilli
seltä että sellainen valtava hahmo
kuin Sibelius i^n näin kauan elänyt
keskuudessamme, aikana, Jolloin
jättUäiset tuntuvat jo kuoUeen. Säveltäjämestarimme
on nyt fyysisesti
poissa, hänen musiikkinsa, hänen
henkensä Jää meille.
HUSIIKtHOPISKELIJA
TIMO TEERISUO:
-»Ahkerana Itonserteissa kävijän
nä -asetan Sibeliuksen sinfoniat en-
I simmäiselle sijalle ohjelmistoissa.
Pidän niitä ehdottomasti suurimpina
sinfonioina mitä koskaan on sävelletty^
Viime aikoina olen kuunnellut
erikoisen paljon Sibeliuksen
v i i m ^ i ä sinfonioita iV^ptä Vll:een
ja^mlnusta on tuntunut että aina
viimeksi kuulemani on paras niistä
^ ehkä kuitenkin parhaat ovat Juuri
IV Ja VII sinfonia. /
On Vaikeata sanoin selittää mikä
niissä on niin mieltä valtaavaa. Mu?
silkin todellinen suturuus on Icai ai
napobjaltaan sanoin selvlttäniatön--
tä.;,VaUava-hengen voima niistä vä
littyy kmmtelljalie. /
Usein kuulee mainittavan Sibeliuksen
sinfonioita < vafkeataJuisiksL
tämä ehkä fcoskeeUn Sibeliuksen viimeisiä
sinfonioita; iMutta kuuntele-^
maila niihin kyllä pääsee sisälle,
luoksepääsemätjintä musiikkia Sibe-liukften
luomukset eivät ole.
tUKAmXOfESTA^
NOiSMEBIC FOUGdnsOT:
Kan vääristelemisestä. Tähän kä-
'Sitykseen yhtyv^^ikamipeieti^vinH
^mä^ kapellimestafiti^^ytistetijal ' j ^
'lukemattomat' 'musiikinystävät maa-
Jlijian eri puolilla. . •
t' Vierailla kielUIä on nJlestaria-kiÄ
suttu "suurini^riaksl hykylslfc'elä-vieii
s ä v e l t ä j l ^ . j ^ ^ o s ä a " ttnmi
dy^ Sargent) eivätkä suinkaan kiihkoisänmaalliset
musiikinharrastajat
maassamme ole ristbieet häntä ^'Sinfonian
suurimmaksi mestariksi
Beethovenin kuoleman jälkeen?,
niin kuin Gayr on lausunut. Tämän
vuoksi ei meidän hänen maanmies-tensä
pidä epäillä asettaa häntä sä
veltaitecn suurimpien mestarien
rinnalle.
Asettakoon kuitenkin jälkimaail
ma, kaiken taiteen luotettavin arvos^
telija, Sibeliuksen oikealle paikalle
historiaan Ja säveltaiteen tyylikeht
tyksessä. Tämä ajankohta ei ole
oikea tällaiselle;, mutta jos todetaan
että Sibelius muodostaa v huipun
Beethovenin aloittamassa romanttisessa
sävelkaudessa niinkuin Sebastian
Bach loi musiikin barokin muistomerkin^
on täten osoitettu Sibeliukselle
paikka, Joka voidaan hy
väksyä myös silloin kun laajalle levinneet
väärinkäsitykset Sibeliuk
sen kansallisesta rajoittuneisuudesta
ovat saaneet väistyä laajemman
ja ennakkoluulottoman arvioinnin
tieltä,
Sibeliuksen kaltaiset persoonallisuudet
ovat hyvin harvinaisia eri aikakaudetkin
huomioonottaen. Sitä
arvokkaampaa on ollut pienelle kansallemme,
myös koko Pohjolalle, että
sellainen persoonallisuus on ollut
tänne Juurtuneena Ja pysynyt sille
uskollisena koko pitkän elämänsä
ajan; Kulttuurielämämme tuntuu
nyt yhtäkkiä autiommalta, pienemmältä
ja v^rittömämmältä kuin koskaan
aikaisemmin.
Si", varmasti näissäkin meidän
Osmo Lahden puhetilaisuuden, Joka
pidetään haalilia sunnuntaina syysk.
i v ä % i p ( k a l l a . ! Motfd^M
^Bmö sha''suuren ^mmmvittf
nan^ kun hän tulee,kertomaan mell
Uhiei 8yptymäpk |
Tags
Comments
Post a Comment for 1957-09-26-05
