1964-01-09-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
S i v u 2 Torstaina, tammik. 9 p. — Thursday, Jan. 9^ 1963 V A P A U S (LIBERTY) INDEPENDENT LABOR ORGAN OF FINNISH CANADIANS EstablUiod Nov. 6. l!)17 EUitor: W. Eklund Manajtcr: E. Sufcsi . Telephone: Office «74-4264^ EdlUnial 674-4265 ' Publislicd tliiJce \vcekly: Tuefdays. ThurJidHys and Satmttays by Vapaus Publisbinj; Co. Ltd.. 100-102 IBIni SI. Wc«t. Sudb\n.«. OnfArio. Canadft. Mailing addressi-Box 69 Advertising rales U p o n application, tisinslaiions frcc o f charKC. Autliorizcd as sccond clus.s niVai) by th»^ Post Office DcpnirtmeiU. Oltawa, and for paynirut of postagc in ciush " CANADIAN LANGUAGEiPRESS m. Canadas.sa: TilLAilSniNN.^ 1 Vk. $9.00. 6 kk. $4.75 USA:5.sa 9 kk. 2.75 Suomessa: 1 vk. $10.00 6 kk. $5.25 1 vk. 10 50 6 kk. 5.75 Kyproksen kuohunnasta v VälinicrcUä sijaitseva K y p r o k s e n saari o n viimcpäivinä h a t l i n n ut s a t i o m a l d i t i c n etusivuja kantin maailman. J o u h i n alta puhjenneissn sa.1i'cn k r e i k k a l a i s e n j a t u i k k i l a i s e n väestön välisissä levottomuuksissa on j o y l i 200 henkilöä saanut surmansa, mikä on paljon k un muistetaan että neljä vuotta kestäneen b r i t t i e n j u l i s t a m a n poikkeust i l a n aikana k u o l o n u h r e j a oli " v a i n " 625. N A T O on pohtinut Kyproksen kysymystä j a Lontoossa on käyty kiireisiä neuvotteluja. M i e l i alat ovat olleet kiihtyneitä myös T u r k i s s a j a K r e i k a s s a . N i i n K r e i k a s sa k u i n T u r k i s s a k i n o n väläytelty toinen t o i s i l l e e n myös asevoimien käytön m a h d o l l i s u u k s i a. K a i k e s t a huolimatta — ja t i l a n n e on c d j ^ l e e n k i n sähköinen — K y p r o k s e n k i i s t a näyttää " s u l a n e e n " M a k a r i o k s c n k o n f e r e n s s i l u p a u k - s c v n k u n s i n n e lähetettiin e n g l a n t i l a i s i a s o t i l a s p a r t i o i t a , j o i t a vahvist e t t i i n m a h d o l l i s i m m a n nopeasti. . ; Syntyneen jännitystifanteen yhtenä näkyvimpänä tekijänä on K y p r o k s e n p r e s i d e n t i n M a k a r i o k s c n valtiosääntöön tekemä muutos-clicfotus. Nyt järjestettävän k o n f e i c n s s i n a l k u i s t u n n o n jälkeen — sanotaan Ky^jroksen h a l l i t u k s e n lausunnossa — asetetaan k i : e i k k a l a i - s i s t a j a t u r k k i l a i s i s t a edustajista muodostettu valiokunta, joka engl a n t i l a i s e n edustajan j o h d o l l a työskentelee valtiosääntöä koskevan ky- . Siymyksen ratkaisemiseksi sekä käsittelee takuu- j a lijttosopimuksia. IrAIIIIIISTORIAN TULOS Kwn Kypros itsenäistyi elokuussa 1960 kirjoitti asiasta Suomen' e n i t e n leviävä työväen päivälehti Kansan Uutiset johtavas.'!a toi-m i t u s k i r j o i t u k s e s s a a n v i i m e lauantaina — n i i n tällöin a l l e k i r j o i t e t u s sa k o l m e n v a l l a n ( E n g l a n t i , K i - e i k k a j a T u r k k i ) sopimuksessa sovitu i n siitä, että E n g l a n n i l l e jää s a a i e l l c . k a k s i tukikohtaa, Kypros luopuu yhtymisestä K r e i k k a a n ( E N O S I S ) ja t u r k k i l a i s e n väestön edut (jiataan. K y p r o k s e n asukkaista 8 2% l u k e u t u u k r e i k k a l a i s i i n j a siten 18% t u r k k i l a i s i i n , mutta sopimuksen mukaan väestönosien edustus edustajahuoneessa, poliisissa, armeijass'a. vii-kakoneistossa jne. määrättiin pohjalle 30—70 k r e i k k a l a i s t e n hyväksi. - " J u u r i v i i m e k s i m a i n i t t u seikka on aiheuttanut nykyisten levottom u u k s i e n aallon. E n n e n j o u l u a K y p r o k s e n p i e s i d e n t l i . a r k k i p i i s pa M a k a r i o s i l m o i t t i s u u n n i t e l m i s t a muuttaa k r e i k k a l a i s i a j a t u r k k i l a i s ia koskevaa suhdelukua, j o k a kieltämättä on t u r k k i l a i s i l l e kohtuuttoman e d u l l i n e n . Se j o h t i välittömästi, m i e l e n o s o i t u k s i i n t u r k k i l a i s e l l a ta-j i o l l a j a v a s t a v e t o i h i n k r e i k k a l a i s t e n s u u n n a l l a . Myös K r e i k a n j a Turkein h a l l i t u k s e t ovat puuttuneet asiaan ^ t u r k k i l a i s t e n s o t a l a i v o j en väitetään p u r j S B t i v a n K y p r o k s e n vesillä) ja b i ' i t i t ovat lisänneet joukkojaan saarella. ^ , V i i m e k s i kävi nyt E n g l a n n i n kansanyhteisön m i n i s t e r i Duncan Sandys Nicosiassa j a hänen j o h d o l l a a n käydyissä neuvotteluissa sovitt i i n k i n neuvottelukunnan asettamisesta. jo.ssa o l i s i edustajia kum-t n a n k i n väestöpiirin keskuudesta ja b r i t t i t o i m i s i puheenjohtajana. yASTAAMATTOMIA KYSYMYKSIÄ NL ehdotti voimapolitifkan kielto a Moskova. —- Neuvostohallitus j a t k a a aktiivista rauhanpolitiikkaansa kansainvälisen jännityksen 'lieventämiseksi esittämällä kan-sainviilisti » sopinnista, j o l l a valtiot ihi\oittavilt pidättäytyvänsä v o i m a n käytöstä a l u e e l l i s t e n kiistojen j a rajakysymysten ratkaise-n-: isessa. Tätä koskeva Hrush-t s l i c v i n kirjelmä k a i k k i e n v a l l i o i - 4e» j a h a l l i i u . s l c n ^ päämiehille s a a i r t t i i n J u l k i Moskovassa. Snpinins esitetään uutena käytännön askeleena siinä kansainväl i s e n jännity'kscn Idinkaiseniisessa, j o n k a Moskovan sopimus osittaisesta yifinasekoekiellosta pani eluHc. K u n v a l t i o t voivat o l l a ran-h a l H s i a rajoistaan, k u n j o k a i n en sntnrnitcTma \ m n n t t a väkivalloin rajfrja tirtec' k i e l l e t y k s i yleisellä kansainvälisellä sopimuksella, n i rn se tekee t}'hjiksi n i i d e n val-t i o j o h t o j en ; m o t i i v i t , j o t k a lisäävät setavoimiaaii aluohiistojen ja rajakysymysten varjolla. Nirin sopimus v a i k u t t a i s i k i l p a v a r u s t e l ua estävästij liiioniaiittaa neuvostov a l t i o n p;«iiinies, .\EL.rA PYKALA.I Hrushtshcv sen v a l t i o n a l a e e n i s e n k o s k e m a t t o - taa pääihinistcii. Nykyään tällaisia n n i u d e n r i k k o m i s e l l e j a d) osapuolet sitotituvat ratkaisemaan kaikki a l u e k i i s t a t y k s i n o m a a n rauhanomais i n k e i n o i n ja Y K : n p e r u s k i r j an .nukaisesti. U U S I A S K E L N e u v o s t o l i i t o n uusi rauhanaloite j o l l a Neuvostoliitto pitää edelleenk i n käsissään kansa^inväliscn aloitet o i m i n n a n ohjakset, käsittää y l i 20 k o n e k i r j o i t e t t u a liuskaa alkutekstiä j a se on päivätty v i i m e vuoden v i i meisenä päivänä. Pääministeri sanoo neuvostohallituksen ottavan tämän kjBymyksen esille nimenomaan täJJä» hetkellä sen vuoksi,^ että kansainvälisen jännityksen l i e ventämisessä on saatu hyvä alku j a tilanne vaatii ottamaan uusia as-s o i o i l a eteen päin, sekä sen v u o k s i; .jlfd vaaditaan cntisfä_radikaalimpia loimenprteitä uuden sodan vaaran lätvcnlämiseksi. .Aseistariisunta, jortka toteuftami- .scsta Neuvostoliitto on tehnyt esi-lyfosensä, ei ole päässyt eleenixiin. .'Neuvostohallitus katsoo sen vuok- .si a i h e e l l i s e k s i j a t k a a ponnisteluja tämän ky.symyksen ratkaisemiseksi. _.. ' mutta suorittaa myös samalla ai-kaan mtrjta toimenpiteitä v a l t i o i d en hänen ehilottamas Pääministeri tärkeänä, että ......f.. C.K.UIU>....O- y^n^i^y^iä aiheuttavien on- .aan kansainvä!i.-,essa sopimuksessa , ratkaisemiseksi. ) t e t t a i s i in huomioon neljä pääseik"! kaa: a) valtiot antaisivat j i i h l a l J i - ! SÄIKYT J A T U H A N N ET . c n ^ v a k m t t u k s c n olla käyttämättä I A L U E K I I S T A T v o i l n a a olemassa olevien vidtioii j .Muekiistat ja rajaky.symyk.scl, ajojen muuttamiseksi, b) sopimus- i jos mitkään ovat tällaisia jänni- ! p u o l t e n tulisi tunnustaa, ettei val- ; loalue voi o l l a minkään .syyn varj o l l a tapahtuva» hyökkäyksen, micv h i t y k s e n tai muiden väkivaltatoi-n i e n p i t o i d e n kolule edes väliaikai , . s e s l i k a a n . c ) antaa Uija vakiuitii.s siitä, cltoi son naremmiii ylitois- 1 Aunnallisen k u i n valliolli-sen raken- I teenkaan e r i l a i s u u s , d i p l o n i a a t t i s i i h - , l e l l a uutta solaa menetetyn alueen i "oulen puuttuminen tai mitkhhii lakaisin .s.iamisek.s/-,ja .sen jälkeen I :inuit syyt voi o l l a perusteena toi- k a i i : k i toistuu u i m e l i c c n . huomaut-iv. st.T luovia kvsvmvksiä. Rajakiistat )a aluevaatimukset eivät ole uusia. .\c ovat kulkeneet läpi lähes koko ihniLskuanan historian. Sota alue A i i s t o i e n ratkaisuna on tullut kannoille k a l l i i k s i ; K u n y k s i v a t l i o on vallannut toiselta k a p o i l l e e n maata. )n viime mainittu alkanut valmis- PRES. JOHNSONIN SUUNTAUS? r a j a k i i s t o j a on enemmän k u i n koskaan, mikä j o h t u u siitä, että mo>- n i c n h i l j a n vapautuneiden siirtomaiden välillä on s i i r t o m a a k a u d e l la s u u r i j o u k k o keinotekoisesti luotuja raja-asioita. M a a i l m a n k a r t a l l a voi löytää kymmeniä, ehkä satojakin kohteita, joiäen omistamisesta kiistellään. Pääministeri korostaa, että Huolimatta näiden k i i s t o j e n e r i l a i sesta luonteesta ja h u o l i m a t t a siitä, että k u k i n osapuoli käyttää omina t o d i s t u k s i n a a n s e i k k o j a , j o t k a j o k a i sen omasta mielestä ovat ratkaisevia, nämä kysymykset voidaan kuit e n k i n ratkaista rauhanomaisesti. Pääministeri sanoo kirjelmässään, että samasta i-ajakiistasla voi kump i k i n osapuoli esittää omaksi hyödykseen n i i n h i s t o r i a l l i s i a k u i n muit a k i n todisteita. E r o n a on v a i n se, että todisteet "ovät e r i a j o i l t a ; N i in ikään kansalliset,- rodulliset t;ii_ Miuut todisteet ovat r i s t i r i i t a i s i a nykymaailmassa. Pääministeri Ilrush-tshcv sanoo v a h i n g o l l i s e k s i ajatus^ ta, että koska r a j a k i i s t o j a on eniten pienten valtioiden välillä, j o i l l a ei 3le ydinaseita, niin ne eivät olisi / a r a a l l i s i a . Meidän aikan.immc, j o l l o i n on olemassa erilaisia l i i t t o u t u m i a ja niistä j o h t u v i a sitoumuksia, vahvas-ti p a i k a l l i n e n k i n yhteentörmäys voi p i a n vetää piiriinsä monia muita maita: T a v a l U sm a.sein aloitettava .sota voi nykyaikana kasvaa ydin-läinpiiaseillä käytäväksi maailman- .sodaksi. .VEUVOlTEi UT PAKAS TIK PäSministeri l l r u s h l s h e v vakuul-taa. että N e u v o s t o l i i t o n taholla aseita ei tulla käyttämään minkään a l u e k y s y m y k s e n lalkai.semiscksi. N e u v o s t o h i t o n käsitys onnetta voiman käyttö a l u c k i i s l o i s s a ei ole y h denkään v a l t i o n ja kansan todellisten, e t u j e n mukaista. M o n i l l a valt i o i l l a on a i h e e l l i s i a syitä aluevaa timukäiinsa. mutta nykyisissä olo s u h t e i s s a kiistat on r a t k a i s t a v a rau i K i n o m a i s e s t i neuvotteluilla, koros a neuvostohallitus. TYÖN JÄTTILÄINEN NÄYTTÄÄ VOIMAANSA Timmins. ' N y t M o p p u i vanhai vuuvel j a taas a l k o i uuvel v o u v ^ l . " Niin a l o i t ti puheensa kotiseutuni kansakoulun eräs opettaja Äänekoskella, n o i n 6& vuotta sitten. Nyt taas alemnre ircrden vooden alussa k u t e n s i l l o i n k i n . Monet myrskyiset vuodet on maailma saanut kokea mcnneen'^60 vuoden aikana. S i l l o i n c i kukaan o l i s i voinut aavistaa niitä tapahtumia mitä on saatu kokea ja nähdä tuolla ajalla. On läpäisty monet h i r m u i s e t sodat, jotka ovat vieneet m i l j o o n i e n ihmisten hengen j a o m a i s u u s v a h i n k o j a ei voi kukaan laskea. Tänään i h m i n e n lentää avaruudessa t u t k i e n uusia planeettoja avaruuden kaikkeudesta. K u l j e t a a n mer i e n syvyykifissä y k s i t e l l e n j a jou- 4ööiltain, h i r m u n s u u r i l l a vedenalai-sillaT j o t k a käyttävät atomienergiaa voimanaan. Kynnetään valtamerien syvyyksiä jäämerien h i r m u p a k s u i s - ten jäiden alla. Mutta kauheinta »ässä tieteen saavuttamassa hyvässä on se, että ne merien, h i r m u t on h i l j a t t a i n varustettu atomiaseilla. Nämä aseet ovat valmiina tuhoamaan a.sutlua j a rakennettua maa i l m a a j a ne pystyväl tuh&iimaan s en p a i k k a k u n n a n kokonaan, jonka ne tähtäimeensä ottavat. - V i i m e vuosi oli tosin suursodista vapaa, v a i k k a t o i s i s s a m i i a i l m a n k o l kassa eräät kansat joutuivat koko vuoden ase kädessä puolustamaan vapauHaan. Mutta v i i m e vuosi jätti myöskin kaksi mustaa p i l k k u a va-l o i h i k s e k s i k a i k i l l e m a a i l m a n k a n - .soille. Ensiksi K u u b a n k r i i s i - t i l a n ne j a toiseksi p r e s i d e n t t i Kennedyn katala salamurha. Toivokaamme, •tUi c i s e l l a i s i i n t i l a n t e i s i i n joudut-lai. si maailmassa, sillä niistä voi kehittyä koko maailman tuho. P r e s i d e n t t i I . y n d o n B . Johnsonin •ia!l;i|)r.jii m u k a a n i oval suuremmat ! j o k a i s t a lau.suntoa. tekoa ja elettä j k i i i n republikaanien. U S A : n " y l e i - i on D a l l a s i n tapahtumista kuluneen I n c n m i e l i p i d e " ei ole vielä asettu- P-asi.smin aalto, joka oli nousu.ssaan. on kokenut pienen vastaiskun: murhareäktioidcn yh- ! k u u k a u d e n aikana s e u r a l U i kiinnos- j luit u i l i e e n. ! tuneena kautta maailman etsien 1 i nii.stä vastausta kysymykseen U S A :n i l u l e v a s l a linjasta. K a i k i s s a v i r a l l i - i sissa viileyksissä on pres. John.son t o s in vakuuttanut . noudattavansa edeltäjänsä viitoittamaa tietä — muu Cl o l i s i ollut mahdollista; o l i pa Johnsonin t i e mikä tahansa. A m e r i k k a l a i s e t kommeiitaattoi!t, j o t k a tuntevat p a r a i l e n US.'\:n poii teyde.ssa, mutta toisaalta etelävaltioissa tapahtuneet l i b e r a a l i e n hen k i l o i d e n eroamiset osoittavat, että vastareaktio kenties o l i v a i n väliaikainen. John.son j o u t u u otteissaan ottamaan, huomioon niin hyvin l i - I i c r a a l i en hänen persoonaansa koh-di. sluvat epäilykset k u i n tämän taan-t i i k a n t e k o l a v a t . ennustavat, että j Mimu.shyöyn ja .sik.si hän on-pysyt- Näin pitkälle on k a i k k i selvää. Mutta K y p r o k s e n viimeaikaisten tapahtumien kansainvälinen tausta on nostanut esiin m o n i a k i n ky.sy-mysmerkkejä. Eräs selitys on se, että Makarios ehdoin tahdoin o l i si kiristänyt suhteitaan t u r k k i l a i s e e n väestöön voidakseen luotsata saar e n vankasti K r e i k a n vanaveteen j a sitä kautta vahvistaa Kyproksen merkitystä brittiläisenä j a yleensä läntisenä sotatukikohtana. J a tälle s u u n n a l l e h a n kehitys on nyt k u l k e n u t . Eikä tapahtuisi ensi kertaa, että voittoisa vapaustaistelija ( M a k a r i o s o l i pitkään b r i t t i e n vankina) myöhemmin kääntää k e l k k a n s a j a heittäytyy entisten .sortajien.sa huom a a n — b u u r i k c n r a a l i Smuts o l i tästä t y y p p i e s i m e r k k i. Tämän näkökohdan r i n n a l l a on k u i t e n k i n muistettava, ettäinyös T u r k k i k u u l u u lujasti länti.seen-Iiittoutumaan. Se on N A T O : n lisäksi myös Kcski-idän l i i t o n eENTO:njä.sen j a sen a l u e e l l a on amerikkal a i s i a t u k i k o h t i a . E i siis tunnu johdonmukaiselta, että lansi provo-soi. si K r e i k a n ja T u r k i n toisiaan vastaan Kyproksen vuoksi,- jossa sillä b r i t t i e n kautta on k u i t e n k i n tukikohtansa. On sitä paitsi muisteltava, että k u n Kypiok.sen edustajahuone kaksi vuotta sitten antoi: j u l k i s e s t i tukcn.sa A l g e r i a n v a p a u s t a i s t e l i j o i l l e , n i i n nimenomaan l u i k - kilai.sct cdust.-ijat äänestivät päätöstä vastaan. M i k s i länsi nyt painai.si näitä t a a n l u m u k s c l l i s i a kannattajiaan? Näihin k y s y m y k s i i n .saadaan vastaus aikanaan. : Se k u i t e n k i n tiedetään, että länsi näkee K y p r o k s e n kuohunnan kansainvälisessä valos.sa j a t o i m i i sen mukaan. N A T O ei suolta ole pohtinut, K y p r o k s e n kysymystä Pariisissa. I mahdolliset muutokset tapahtuvat ; nifaasti. U.<^oimmat ovat sita mieltä. ! ottä muutoksia tulee ja että ne .siintyvät K e n n e d y n l i n j a n s e i s a h l i i - i ini.sen j a k o n s e r v o i t u i n i s e n inuodo.s^ Ne\vsweekin koko l a i l l a taanlu Natsi lähtiy toinen tuli Niin muuttuu maailma^ Elskoseni Kukapa_ vähänkin kauemmin aikaa maailman toljauksia seuran-n c i s t a - o i - m u i s t a i s i niitä aikoja, j o l l o i n näissä n.s. länsimai.ssa vu^odiT' t e t t i in krokoliilinkyyneleitä s i k s i että perheen j a k a i k e n muun "pyhän" hävittämiseen pyrkivä sosialistinen järjestelmä riistää p i k k u, l a p s e t k i n vanhempiensa hoivasta n i i n , että heistä voidaan valtion voim a l l a kasvattaa jumalankieltäjiä, vannoutuneita punaisia j a ties vaikka • mitä. •. Sen jälkeen on k u i t e n k i n mennyt paljon vettä s i l t o j e n alitse, k u t en .sanotaan. S c a r b o i o l a i n e n opetustyöntekijä A n s o n T a y l o r Toronton liepeiltä oli Canadan opetustyöntekijäin 6-henkiscn valtuuskunnan yhtenä jäsenenä äskettäisellä v i e r a i l u l l a Neuvostoliitossa. Suoritettuaan m a h d o l l i s i m m a n perusteellisen tutkimuksen nimenomaan "last e n t a r h o i s s a " mr. T a y l o r sanoi Neuvostoliitosta palattuaan: " H e (neu-vostoliittol| iiset opettajat) tekevät työnsä h y v i n . " Hän sanoi Neuvostol i i t o s s a o l e v a n muutaman v i i k o n kestäviä k o u l u j a j o k o l m i v u o t i a i l l e k i n . Lastentarhassa käyvät koulua 4 - 6 - v u o t i a a t. M u t t a aina löytyy t i e t e n k i n j o i t a k i n muinaisuuden lumoissa eläviä, j o t k a eivät v o i uskoa sitäkään, v a i k k a näkevät o m i n s i l m i n k u i n k a myrskyisän nopeata on kehitys o l l u t s o s i a l i s t i s i s s a maissa, yleensä j a e r i k o i s e s t i j u u r i Neuvostoliitossa, ei v a i n teollisuustuotannon vaan myös, j a ennenkaikkea, opetustyön sekä tieteen j a taiteen a l a l l a. T o t t a t i e t e n k i n on, ettei kukaan ole n i i n soikea k u i n hän, joka-ei halua nähdä. i n i i k . s e l l i n en k o m m e n l a a t l o r i Ko.seoc D r i i i n p i o i i d luokittelee .rohnsomn k e s k u s t a i n i e l i e k s i , joka on vasem maila Eisenhowerisla ja oikealla Kennedy.sta. Englantilaisen .\ew S t a t c s m a n i n k i r j o i l l a j a Karl E. Meyer pitää J o l i n s o i u a m i e l u u m m in F. K; R o o s c v e l l i n Ne\v D e a l i n kuin K e n n e d y n N G W F r o n t i e r h n i a n edustajana. Vertaus luntiui onluvalta. onhan nyt kysymy.s liO-luvusta, jok.i : on a i v a n n i i i i i l a k i i i i i .'iO l i i v i i n ))iil;i ' a i k a. : i.ahcs k a i k k i a r v i o i j . i l ja ennus- ; telijat loleaval. elia |)res. .lohn I s o n in a.senne u l k o p o l i l i i k k a ; i n on i vicl.-i vaikeammin ennu.slellavi.ssa j k u i n hänen sisa|)oliitlinen siiiinta- I uksensa. Presidentillä ei ole uiko i p o l i i l l i s l a n i e n n e i s y y l l i i , ellei oleta I l u k i u i n hänen m a i i i o s m a l k o j a a i i u l - ! k o i n a i l l a ini.s.sä ' t e x a s i l a i . s i a vaali- I k i e r t u e i t a ' niiiistiitfavat esiintymi- . ^ . . . ^el eivät ole olleet omiaan nynnyt- ^''•''"^'J='^'^"^'••'=''''•'•^•'!^'J.'^'' lamaan luottamusta. 56 vuotias kenraali I r c t t n e r se Eräät t a r k k a i l i j a t ovat kiinnittäneet huomiota siihen, mitä prcs. . . . . . , .Johnson ei ole sanonut, mikä usein - ^^'-^-^ eläkkeelle toimittuaan laUe« ! o n,k i. n p• a l,j. a s t.a v,a. mp a a k u i n se mi k a ; kc ; me vuo t t a l J u n d e swe r h i n - t a r k a s - I p u h a l l e t a a n ilmoille. Tässä yhley- 1 ,. , . , , . . . Jdessä on kat.se kohdistunut s i i h e n ! kenraali f o i L s e h . joka jOului toi-l laimeuteen, millä pres. John.son | maaiImansooan lopulla vangiksi ^ ' j a t u o m i t t i i n 2.5 vuodeksi vankeu-televä keskitiellä. Mitään ratkaise A a a muutosta ei ilmci.sesfi tapahdu .suuntaan enempään kuin toiseenkaan. A m e r i k k a l a i s e e n (vai o l i s i k o sa-noJ! ava teNasilai.secn) lapaan on pres. J o h n s o n kylvänyt ympärilleen itiitla myötätuntoa etsivää'vaalil;iu-s e l l a : I ani the o i i l y presuleni you liave - - o l e n ainoa p r e s i d e n l l i n n e. Lan.si sak.salaisen S p i e g e l i n kirjoit-aja laitaa osua naulankanlaan sa-iioe. ssaan. etiä presidentti Kennedy (nuoruuden vitaalisuude.ssaan) hen I v i l o l l i s l i a m e r i k k a l a i s i a unelmaa ja Johnson - - ;imei i k k a l a i s l a l o d c l l i - M i i i l l a . II A. Joulunpyhät menivät täällä C S J : n haalilla kaikessa hiljaisuudessa ja uusivuosi astui vielä hiljempaa sisälle. O l i k u i n .uusivuosi o l i s i t u l l u t h i i p i e n sisään j a vetänyt i o v e n h i l j a a k i i n n i , jättäen vanhan vuoden sen t a a k s e . Kävin u l k o na kuuntelemassa» J3 Raiikki o l i h i l j a t S' ta. M n t t » j o s t a i n katfka» k u u l u i fcidr t e n k i n h e i k k o kumahdus, lieneekö o l l u t kaupungin k e l l o ijoka antoi t i e d on uuden» vuoden sisääntulosta. T u l i n takaisifr j a m e n i n isoon haa-l i i n , m u i t a en ottanut valoa kuul Iäkseni paremmin uuden vuoden sisääntulon. K a i k k i o l i aavemaisen h i l j a i s t a , mutta yht äkkiä kui/Hii kova paukahdus, j o k a k a i u t t i pimeätä aavemaista haalia. V a r m a a n k in p a k k a s h e r r a löi uutta vuotta vasten seinää päästääkseen s e n sisälle. S e l v i y d y i n siitä vielä muistellakseni uuden vuoden t u l o a tässä samassa paikassa, jossa o l i i l o a j a r i e m u a. Työn jältiläihen_ näyttelee täällä voimiansa kun k a u p u n g i n ulkotyöläiset menivät lakkoon vaalien 12 .sentin palkankorotusta. K a k s i viikkoa kävivät neuvotteluja, mutta t u l o k s e t t a j a näin seisahtuivat työt. L u o n t o k i n r i e n s i l a k k o l a i s t e n avuksi t u p r u t t a e n l u n t a , j o t e n p i a n ovat kadut läpi pääsemättömässä kunnossa. Televisiossa näytettiin kuinka lumiaurat a j e t t i i n t a l l e i h i n ja miehet seisoivat l a k k o v a h t i l i n j o i s - •sa.' . . • Kaivostyöt täällä käyvät tavalli- .seen tahtiin. K u l t a m a l m i a nostetaan maan päälle j a s u l a t e t a a n harkk o i h i n , minkä jälkeen ne vierfään miljonäärien kassaholveihin. Kaivosmiehet kaivavat hallituksen a v u s t u s r a h o i l l a , koska kaivoksien omistajat ovat luvanneet sulke a kaivokset jos h e i l l e ei anneta avustusta. It.se k a i v o s h e r r a t jakavat suuret voitot j a a p u r a h o i l l a teelelään työt. Talvitöinä on täällä luvattu heti i yhtyä teettämään halpavuokraisia asuntotaloja. T a l v i on täällä o l l u t entiseen ta paan, pyryä j a pakkasta. M u t t a onpa kesä sitten sitä k a u n i i m p i. ff o o T o r o n t o n kuulumisia. Toronton u u t i s i a on tosin m e l k e i n joka Va- T o r o n t o i . — {^oosieB varrell^a fph- J aina kuulunut ä^tä, että i l m o i t u k - • seti ottavat lHk9fi^tilaa> lehdissänit; « me. Meidän pitäisi k u i t e n k i n telg|ä « j o k a i s e n työtä näiden i l m o i t a k s i e n ! saamiseksi, silPä jös ilmoitus o l i si s i n u n itsesi h a n k k i m a n i i n s e n i i t täisi p a l j o n e r i l a i s e l t a . O n Tayös^\/^ olemassa y k s i tosiasia, j o t a emme saa unhoittaa. Meidän lehtemAife' tarvitsevat näistä i l m o i t u k s i s t a ke^f rääntyvät tulot n i i d e n talousaseman tokemisek^j. Samalla nämä ilmoi- • tukset kasvattavat kanssakäymistä.;:;.r k a i k k i e n ihmisten keskuudessa,ja, sitä me haluaamme myös itsellom-me Kuten, s u u r i l t a vallioiltaHjfl, Meillä o n ~ t i e t e n k i n niin sanotut "mustamaalaajat" vastustamassa-,.,.. toimintaamme, multa h e i h i n eTkan^^^ nata painomustetta haaskata. K a i . . . . J<est<rJiuoUmatta.antakaamme ai^vp, i l m o i t u k s i l l e ja k a n n a t t a k a a m m e -" niitä liikkeitä j o t k a ilm(»ttavat I c h , / ., dissämme. Jos saamme k i r j o i t u k s i a ; - ja i l m o i t u k s i a , enemmän niin s i i - ! . .. l o i n voidaan h a r k i t a v a i k k a lehtemme laajentamista. Y r i t y k s e n nuoret järjestävät mainiot laatikkopäivällisct D o n haaliVle"'.. en.si sunnuntaina tk. 12 päivänä a i - ' käen k e l l o >2.30 iltapäivällä. L a a - /! t i k k o l a h j o i t u k s i a otetaan vastaian,...,: Tehkäämme näistä päivällisistä'oi-"--' k e i n suuret saapumalla lähellä • j a k a u k i a . '• " S e k s l c t i i järjestää mahtavan k o n - : .. s e r t i n sunnuntaina, t a m m i k u u n IDM-..! päivänä k e l l o 4 iltapäivällä. S i l l o i n . , i taas o n lystiä v a i k k a millä m i t a l l a. Don h a a l i l l a näytellään kolmio9m>^--.. nen hurjan ..hauska huvinäytclrni?, " N a i m a h u l t u j a " . Näytelmän esitys alkaa k e l l o neljä iltapäivällä tammik u u n 26 päivänä. S i l l o i n voimme seurata hyvien näyttelijöiden esittämänä mainiota näytelmää. Nai-mishommasta on oksat pois j o muut o i n k i n , multa sitten kun se joutuu h u l l u j e n temmellykentäksi. —. Itonn. — Kenraali Heinz T r r d - ner. joka oli n i i i k . i i i a n a t . s i e n H o l l a n t i a . Kreetaa ja N e u v o s l o l i i l l o .i vastaan tekemi.ssä hyökkäyksissä l o i s en maailmansodan aikana, t u li tammikuun 1 päivänä Länsi-Sak.san • • .D» ;• I. seu-i raa lä.ssä virassa 63-vuotiasla k c n - t r a a l i F r i e d r i c h Förl.sehiä, joka ve- Täällä näyteltiin N - l i i l t o l a i s t en l o i m e s t a kahta eri teatteriesityiBta " C b r a l z o v P u p p e l s ' ja " A l a d d in and his W o n d e r f u l Lamp". Nämä-loistavat esitykset veivät katsojat suureen satulinnaan, j o k a k u i t e n k in näytti aivan l u o n n o l l i s e l t a : Mahdoll i s e s t i näitä esityksiä ijäylellään Montrealissa, kyllä'kannattaa men-liä Kat^nmaan. E t t e varmaan kadu; j o s ' menette. ^ N. paU-d^Ik numeiipssaj. m u t t a ne o v a t , ^ • k a i k k i m i l f e i aina Don h a a l i n tapahtumista. Eikö miljoonakaupun-' gissa tapahdu. mitään muuta sellais- -- ta, mikä o l i s i l e h t e e n l a i t t a m i s e n ar- ' voista? Täällä ihmiset ihmettelevät sitä o i k e i n j o u k o l l a ! — O.L. J A TÄTÄ (Canadan talouskuvasta.) Se on hieno, mu Ita älä astu taaksepäin kuvaa i h a i l l c s s a s i. S I L L O I N K I N JO Lapset rakastavat ""ylellisyyllä;. heillä on huonoja käytöstapoja ja he halveksivat auktoriteetteja; he eivät k u n n i o i t a vanhempiaan j a pj-täväl l a v c r t c l c n i i s e s t a sen s i j a an että h a r j o i t t e l i s i v a t . Lapset ovat nykyään tyranneja eivätkä perheen palv e l i j o i t a . He eivät nouse enää ylös vanhempien lulle.s.sa sisään. H e puhuvat vanhempiaan vastaan j a lörpöttelevät väkijouko.ssa, kahmivat h e r k k u p a l o j a pö.vdällä, istuvat jalat ristis.sä j a terrorisoivat opettaj i a a n . — Sokrates, 2 400 vuolta sitten. PÄIVÄN PAKINA l v i lopulli.scsli 2.3 v u o t t a sitten eli j o n k i n l a i s e n h i n d u j e n "vastavedon I suhtautui millä pres. edeltäjänsä suurimpana p i d e t t y y n .saavutukseen: idän ja lännen jännityksen lieventymi.seen. J o s tätä laimeutta pidetään lähtökohtana on johtopäätös selvä: uusi p r e s i d e n t t i ei ole k o v i n k a a n innokas jatkamaan tällä tiellä. ^ : Vastaväitteeksi voidaan ^esittää äskeiset tiedot Neuvostoliiton ja I U S A : n k u l t t u u r i n e u v o t t e l u j e n . u u - j d c l l e c n alkamisesta B a r g h o o r n i n t a - I p a u k s c n jälkeen sekä suoran New Y o r k — M o s k o v a l e n t o l i n j a n avaami- .=:csta. Pies. J o h n s o n i n ansioita vas- [ taan tässä yhteydessä puhuu k u i t en i k i n se tosiasia, että molemmista toi- I menpiteistä oli s o v i t tu j o Kennedyn k a u d e l l a . On todennäköistä, kuten englant i l a i s e n Tribune-lehden kirjoittaja Roy Bennett arvelee, että u l k o p o l i t i i k k a tulee ainkin hetken aikaa olemaan taka-alalla Johnsonin U S A : s s a . Ensi vuosi on vaalivuosi eikä presidentillä ole varaa riskeerata demokraattien mahdollisuuksia, j o t k a Kennedyn kuoleman jälkeen ovat pienentyneet mutta s i l ti (lähbs joka päivä toimeenpantujen teen sotarikoksista syytettynä, arm a h d e t t i i n vuonna 195.5. N e u v o s t o l i i t o n hallitus sanoi hänen vuonna 1961 tapahtunutta nimitystään Bundesvvehrin tarkastaj a k s i Vröyhkeäksi ja epäystävälliseksi teoksi Neuvostoliittoa ja muita Euroopan maita kohtaan, jotka j o u t u i v a t kiirsi:n;iän natsien hyökkäyksestä," Hiussuortuvan jatkeen jumalankuvia De GauHc: tarviticmmc vetypommin ' P a r i i s i . Kenraali de~Gaulle vak u u t t i uudenvuoden aattona pitä-mä. ssään puh«c.ssa Hanskan j a t k u vasti pyrkivän vetypommivallaksi j a haluavan noudattaa ' m a a i l m a n - laa j u i s t a ^ p o l i l i i k k a a " . Televisioidu.s.sa uucienvuodenpu-hees. saan kansalle hän asetti vetypommin ensimmäiseksi niistä ehdoista, j o i d e n vallitessa Ranska voisi vaikuttaa maailmanrauhan säilymiseen j a säilyttää itsenäisyytensä. A i k a a n s a seuraava l u k i j a on voinut m i e l i h y v i n huomioida, että joul u k u u n 27 pnä eräästä moskeijasta K a s h m i r i n v a l t i o s t a varastettu Mo hammedin hiussuortuva on palautettu ja n i i n m u o d o i n ei ole enää mitään syytä väkivaltaisuuksiin n i i l tä l i i m o i l t a . ^ K u t e n muistetaan, Srinagarissa. Kashmiri-ssa, o l i tapahtuman johdosta s u u r i a väkivaltaisia mielenosoit u k s i a , joiden yhteyde.ssä menetett i i n ihmishenkiäkin. Mutta kun l o p p u on hyvin, niin k a i k k i on l u u l t a v a s t i h y v i n . Pyhäin-jäännök. seksi sanottu kolmen tuuman p i t u i n e n karvatukko, j o t a väitetään itse profeetta Mohammedin h i u s s u o r t u v a k s i , oli palautettu vahingoittumattomana, .samassa lasir putkessa, missä sitä on p i d e t t y k in samaan moskeijaan, minkä pyhyyttä se o l i ehkä vuosisatoja lisännyt. Emme luonnollisestikaan tiedä, m i t e n suhtautuvat edellämainittui-h i n v a l t a v i i n m i e l e n o s o i t u k s i i n osall i s t u n e e t muhamettilaiset eli islaminuskoiset tähän palautukseen. M a h d o l l i s e s t i he .sanovat, että profeetan hiussuortuva t u o t i i n tak a i s i n moskeijaan siksi kun heitä — nimittäin muhamettilaisten u.s^ koon k u u l u v i a — oli S r i n a g a r i s sa erää.ssäkin mielenosoituksessa tämän h i u s s u o r t u v a n varkauden vuoksi peräti 140,000 j a k u n S r i n a g a r in k a u p u n g i n k a u p a t k i n olivat suljett u i n a tapahtuman johdosta viikon päivät. Kieltämättä heillä o l i s i tässä tapauksessa syytä tällaiseen omanar-von tuntoon j a -nostoon a i n a k i n y h tä p a l j o n k u i n o l i sillä brittiläisellä kirkköherrallaMn,~joka sanoi olevansa vakuuttunut, että-hänen j u listamiinsa k i r k o n k i r o u s sai ^ u r e n k i v i r i s t i n varastajat palauttamaan ristin kirkkomaalleen. - - M u t t a uskonsota v a r k a u k s i e n tiim o i l t a e i ' o l e ilmeisestikään vielä päättynyt, sillä pian sen jälkeen kun Mohammedin hiussuortuva o li varastettu j a ennen sen t a k a i s in t u o n t i a , ilmoitettiin Jammusta, myös Kashmirista, Intiasta, että eräästä sikäläisestä hindutemppelist tä oli j o u t u n u t v a r k a i t t e n käsiin kaksi h i n d u l a i s t e n j u m a l a n k u v a a. Nämä h i n d u j e n k u u l u t , j u m a l at ovat kolmisen unssia kappale painavat Raipa j a K r i s h n a. O l i s i ^ e t e n k i n väärin olettaa että tällaisiin u s k o n n o l l i s i i n k i i s t o i h i n l i i t t y y j o i t a k i n p o l i i t t i s i a k in v a i k u t t e i t a . M u t t a siitä huolimatta palautuu m i e l e e n eräitä Intiaa, P a k i s t a n i a j a . myös K a s h m i r i n osavaltiota koskcr via ongelmia. K u t e n muistetaan, Intia iLsenäis- Ut.^O. I n t i a n itsenäistymisen pahimpana esteenä oli loppuvaiheessa h i n d u j e n ja m u h a m e t t i l a i s t e n vas^ l a k o h l a . L o p u k s i päTIdyltiin k u i t e n k i n E n g l a n n i n , entisen ja s i l l o i s en isäntämaan j o h d o l l a siihen, että vanhasta Intiasta syntyi kaksi maata — Intia j a P a k i s t a n. P a k i s t a n i s s a on n o i n 73 prosenttia väestöstä m u h a m e t t i l a i s i a j a ko ko vanhan Intian muhamettilais-väestöstä on nyt 4/5 Pakistanissa. Intiassa on noin 68 prosenttia väestöstä h i n d u j a j a v a i n 22% muh a m e t t i l a i s i a , 3 % budhalaisia j a 2 p r o s e n t t i a kristittyjä. _^ M e r k i l l e p a n t a v a a on, että j u u ri K a s h m i r i n osavaltiosta on nykyään s u u r i n kiista P a k i s t a n i n j a Intian l e i m a . M a h d o l l i s e s t i jotkut hindut vannovat Raman ja muiden juma-l i c n s a nimeen, että profeetta Mohammedin hiu.s,suortuvan varkaifs j a palautus ei o l l u t l i i o i n ^ i v a n vapaa p o l i i t t i s i s t a tekijöistä. M u t t a me puolestamme .sanomme: j o k a i n e n uskollaan autuaaksi t u l k o o n . M a h d o l l i s e s t i puheet Mohammed i n hiussuortuvan varkauden aiheuttamista mellakoista ja h i n d u r. l a i s t en j u n l a l a n k u v i e n varkauden nostattamista tunneailahteluista t u n t u v a t k u m m a l l i s i l t a meistä suo-malajscanadalaisista. Mutta kun nniistamme että suuri enemmistö i h m i s k u n n a s t a <5h_muita k u i n kristittyjä, n i i n - j o k u s o l i s i mukava asett e in niskan päällä, mutta Pakistan v a a l i i K a s h m i r i a omakseen erikoisesti sillä perusteella että sen väestö o n v a l t a o s a l t a m u h a m e t t i l a i s i a — s i i s uskonsa puolesta pakistanilaist en s u k u l a i s i a . , Nyt nämä varkaudet, muhamet-t i e n pyhäinjäännöksen Mohamme^ d i n " h i u s s u o r t u v a n j a h i n d u j e n jumalien, Raman j a K r i s h n a n varkaudet tapahtuivat v i i k o n väliajoilla nimenomaan K a s h m i r i n osavaltioss a . . , .'^ . Mohammedin hiussuortuva varas t e t t i i n Kashmirin^ kesänaijtaisessa h a l l i n t o k a u p u n g i s s a S r i n a g a r i s s a — j a h i n d u j e n j u m a l a t K a s h m i r i n pääkaupungista Jammusta. M a h d o l l i s e s t i muhamettilaiset vannovat 'Mohammedin parran k a u t t a " , kuten sanotaan, että h i n d u j e n j u m a l a n k u v i e n v a r k a u d e l l a on välillä. Intia on siellä, s u u r i n piir- ihmiskUfmalT: eiienmiistön qse-maan j a t u t k i a tämän enemmistön kannalta, miltä näyttävät k r i s l i l t j r - j e n edesötlamiset? E s i m e r k i k s i puheet neitsyeestä syntymisestä, m i h i n k a i k k i k r i s t i tyt uskovat tai puhe Neitsyt Mar i a n r u u m i i l l i s e s t a taivaaseen nousemisesta, n i i h i n k a t o l i k k i e n oh,uskottava jne. ^ .,••.'.„ T o i v o t t a v a s t i enemmistö ihmiskunnasta, joka k r i s t i t t y j e n mittapuun mukaan on pakanakansaa budhalaisiiudestaan, hindulaisuudestaan ja muhamettilaisuudestaan h u o l i m a t t a , on s i k s i v a l i s t u n u t t a ja avarakatseis.ta kansaa, että se myöntää puolciptmn;i"^utu9aksitulon mahd o l l i s u u d e n k r i s t i t y i l l e k i n myös oman uskonsa perusteella. — Känsäkoura. ...
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, January 9, 1964 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1964-01-09 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus640109 |
Description
Title | 1964-01-09-02 |
OCR text |
S i v u 2 Torstaina, tammik. 9 p. — Thursday, Jan. 9^ 1963
V A P A U S (LIBERTY)
INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
EstablUiod Nov. 6. l!)17
EUitor: W. Eklund Manajtcr: E. Sufcsi
. Telephone: Office «74-4264^ EdlUnial 674-4265 '
Publislicd tliiJce \vcekly: Tuefdays. ThurJidHys and Satmttays by Vapaus
Publisbinj; Co. Ltd.. 100-102 IBIni SI. Wc«t. Sudb\n.«. OnfArio. Canadft.
Mailing addressi-Box 69
Advertising rales U p o n application, tisinslaiions frcc o f charKC.
Autliorizcd as sccond clus.s niVai) by th»^ Post Office DcpnirtmeiU. Oltawa,
and for paynirut of postagc in ciush
" CANADIAN LANGUAGEiPRESS m.
Canadas.sa:
TilLAilSniNN.^
1 Vk. $9.00. 6 kk. $4.75 USA:5.sa
9 kk. 2.75 Suomessa:
1 vk. $10.00 6 kk. $5.25
1 vk. 10 50 6 kk. 5.75
Kyproksen kuohunnasta
v VälinicrcUä sijaitseva K y p r o k s e n saari o n viimcpäivinä h a t l i n n ut
s a t i o m a l d i t i c n etusivuja kantin maailman. J o u h i n alta puhjenneissn
sa.1i'cn k r e i k k a l a i s e n j a t u i k k i l a i s e n väestön välisissä levottomuuksissa
on j o y l i 200 henkilöä saanut surmansa, mikä on paljon k un
muistetaan että neljä vuotta kestäneen b r i t t i e n j u l i s t a m a n poikkeust
i l a n aikana k u o l o n u h r e j a oli " v a i n " 625. N A T O on pohtinut Kyproksen
kysymystä j a Lontoossa on käyty kiireisiä neuvotteluja. M i e l i alat
ovat olleet kiihtyneitä myös T u r k i s s a j a K r e i k a s s a . N i i n K r e i k a s sa
k u i n T u r k i s s a k i n o n väläytelty toinen t o i s i l l e e n myös asevoimien
käytön m a h d o l l i s u u k s i a.
K a i k e s t a huolimatta — ja t i l a n n e on c d j ^ l e e n k i n sähköinen —
K y p r o k s e n k i i s t a näyttää " s u l a n e e n " M a k a r i o k s c n k o n f e r e n s s i l u p a u k -
s c v n k u n s i n n e lähetettiin e n g l a n t i l a i s i a s o t i l a s p a r t i o i t a , j o i t a vahvist
e t t i i n m a h d o l l i s i m m a n nopeasti.
. ; Syntyneen jännitystifanteen yhtenä näkyvimpänä tekijänä on
K y p r o k s e n p r e s i d e n t i n M a k a r i o k s c n valtiosääntöön tekemä muutos-clicfotus.
Nyt järjestettävän k o n f e i c n s s i n a l k u i s t u n n o n jälkeen — sanotaan
Ky^jroksen h a l l i t u k s e n lausunnossa — asetetaan k i : e i k k a l a i -
s i s t a j a t u r k k i l a i s i s t a edustajista muodostettu valiokunta, joka engl
a n t i l a i s e n edustajan j o h d o l l a työskentelee valtiosääntöä koskevan ky-
. Siymyksen ratkaisemiseksi sekä käsittelee takuu- j a lijttosopimuksia.
IrAIIIIIISTORIAN TULOS
Kwn Kypros itsenäistyi elokuussa 1960 kirjoitti asiasta Suomen'
e n i t e n leviävä työväen päivälehti Kansan Uutiset johtavas.'!a toi-m
i t u s k i r j o i t u k s e s s a a n v i i m e lauantaina — n i i n tällöin a l l e k i r j o i t e t u s sa
k o l m e n v a l l a n ( E n g l a n t i , K i - e i k k a j a T u r k k i ) sopimuksessa sovitu
i n siitä, että E n g l a n n i l l e jää s a a i e l l c . k a k s i tukikohtaa, Kypros luopuu
yhtymisestä K r e i k k a a n ( E N O S I S ) ja t u r k k i l a i s e n väestön edut
(jiataan. K y p r o k s e n asukkaista 8 2% l u k e u t u u k r e i k k a l a i s i i n j a siten
18% t u r k k i l a i s i i n , mutta sopimuksen mukaan väestönosien edustus
edustajahuoneessa, poliisissa, armeijass'a. vii-kakoneistossa jne. määrättiin
pohjalle 30—70 k r e i k k a l a i s t e n hyväksi.
- " J u u r i v i i m e k s i m a i n i t t u seikka on aiheuttanut nykyisten levottom
u u k s i e n aallon. E n n e n j o u l u a K y p r o k s e n p i e s i d e n t l i . a r k k i p i i s pa
M a k a r i o s i l m o i t t i s u u n n i t e l m i s t a muuttaa k r e i k k a l a i s i a j a t u r k k i l a i s ia
koskevaa suhdelukua, j o k a kieltämättä on t u r k k i l a i s i l l e kohtuuttoman
e d u l l i n e n . Se j o h t i välittömästi, m i e l e n o s o i t u k s i i n t u r k k i l a i s e l l a ta-j
i o l l a j a v a s t a v e t o i h i n k r e i k k a l a i s t e n s u u n n a l l a . Myös K r e i k a n j a Turkein
h a l l i t u k s e t ovat puuttuneet asiaan ^ t u r k k i l a i s t e n s o t a l a i v o j en väitetään
p u r j S B t i v a n K y p r o k s e n vesillä) ja b i ' i t i t ovat lisänneet joukkojaan
saarella.
^ , V i i m e k s i kävi nyt E n g l a n n i n kansanyhteisön m i n i s t e r i Duncan
Sandys Nicosiassa j a hänen j o h d o l l a a n käydyissä neuvotteluissa sovitt
i i n k i n neuvottelukunnan asettamisesta. jo.ssa o l i s i edustajia kum-t
n a n k i n väestöpiirin keskuudesta ja b r i t t i t o i m i s i puheenjohtajana.
yASTAAMATTOMIA KYSYMYKSIÄ
NL ehdotti voimapolitifkan kielto a
Moskova. —- Neuvostohallitus
j a t k a a aktiivista rauhanpolitiikkaansa
kansainvälisen jännityksen
'lieventämiseksi esittämällä kan-sainviilisti
» sopinnista, j o l l a valtiot
ihi\oittavilt pidättäytyvänsä
v o i m a n käytöstä a l u e e l l i s t e n kiistojen
j a rajakysymysten ratkaise-n-:
isessa. Tätä koskeva Hrush-t
s l i c v i n kirjelmä k a i k k i e n v a l l i o i -
4e» j a h a l l i i u . s l c n ^ päämiehille
s a a i r t t i i n J u l k i Moskovassa.
Snpinins esitetään uutena käytännön
askeleena siinä kansainväl
i s e n jännity'kscn Idinkaiseniisessa,
j o n k a Moskovan sopimus osittaisesta
yifinasekoekiellosta pani
eluHc. K u n v a l t i o t voivat o l l a ran-h
a l H s i a rajoistaan, k u n j o k a i n en
sntnrnitcTma \ m n n t t a väkivalloin
rajfrja tirtec' k i e l l e t y k s i yleisellä
kansainvälisellä sopimuksella,
n i rn se tekee t}'hjiksi n i i d e n val-t
i o j o h t o j en ; m o t i i v i t , j o t k a lisäävät
setavoimiaaii aluohiistojen ja
rajakysymysten varjolla. Nirin sopimus
v a i k u t t a i s i k i l p a v a r u s t e l ua
estävästij liiioniaiittaa neuvostov
a l t i o n p;«iiinies,
.\EL.rA PYKALA.I
Hrushtshcv
sen v a l t i o n a l a e e n i s e n k o s k e m a t t o - taa pääihinistcii. Nykyään tällaisia
n n i u d e n r i k k o m i s e l l e j a d) osapuolet
sitotituvat ratkaisemaan kaikki
a l u e k i i s t a t y k s i n o m a a n rauhanomais
i n k e i n o i n ja Y K : n p e r u s k i r j an
.nukaisesti.
U U S I A S K E L
N e u v o s t o l i i t o n uusi rauhanaloite
j o l l a Neuvostoliitto pitää edelleenk
i n käsissään kansa^inväliscn aloitet
o i m i n n a n ohjakset, käsittää y l i 20
k o n e k i r j o i t e t t u a liuskaa alkutekstiä
j a se on päivätty v i i m e vuoden v i i meisenä
päivänä. Pääministeri sanoo
neuvostohallituksen ottavan
tämän kjBymyksen esille nimenomaan
täJJä» hetkellä sen vuoksi,^
että kansainvälisen jännityksen l i e ventämisessä
on saatu hyvä alku
j a tilanne vaatii ottamaan uusia as-s
o i o i l a eteen päin, sekä sen v u o k s i;
.jlfd vaaditaan cntisfä_radikaalimpia
loimenprteitä uuden sodan vaaran
lätvcnlämiseksi.
.Aseistariisunta, jortka toteuftami-
.scsta Neuvostoliitto on tehnyt esi-lyfosensä,
ei ole päässyt eleenixiin.
.'Neuvostohallitus katsoo sen vuok-
.si a i h e e l l i s e k s i j a t k a a ponnisteluja
tämän ky.symyksen ratkaisemiseksi.
_.. ' mutta suorittaa myös samalla ai-kaan
mtrjta toimenpiteitä v a l t i o i d en
hänen ehilottamas
Pääministeri
tärkeänä, että ......f.. C.K.UIU>....O- y^n^i^y^iä aiheuttavien on-
.aan kansainvä!i.-,essa sopimuksessa , ratkaisemiseksi.
) t e t t a i s i in huomioon neljä pääseik"!
kaa: a) valtiot antaisivat j i i h l a l J i - ! SÄIKYT J A T U H A N N ET
. c n ^ v a k m t t u k s c n olla käyttämättä I A L U E K I I S T A T
v o i l n a a olemassa olevien vidtioii j .Muekiistat ja rajaky.symyk.scl,
ajojen muuttamiseksi, b) sopimus- i jos mitkään ovat tällaisia jänni-
! p u o l t e n tulisi tunnustaa, ettei val-
; loalue voi o l l a minkään .syyn varj
o l l a tapahtuva» hyökkäyksen, micv
h i t y k s e n tai muiden väkivaltatoi-n
i e n p i t o i d e n kolule edes väliaikai ,
. s e s l i k a a n . c ) antaa Uija vakiuitii.s
siitä, cltoi son naremmiii ylitois-
1 Aunnallisen k u i n valliolli-sen raken-
I teenkaan e r i l a i s u u s , d i p l o n i a a t t i s i i h - , l e l l a uutta solaa menetetyn alueen
i "oulen puuttuminen tai mitkhhii lakaisin .s.iamisek.s/-,ja .sen jälkeen
I :inuit syyt voi o l l a perusteena toi- k a i i : k i toistuu u i m e l i c c n . huomaut-iv.
st.T luovia kvsvmvksiä. Rajakiistat
)a aluevaatimukset eivät ole uusia.
.\c ovat kulkeneet läpi lähes koko
ihniLskuanan historian. Sota alue
A i i s t o i e n ratkaisuna on tullut kannoille
k a l l i i k s i ; K u n y k s i v a t l i o on
vallannut toiselta k a p o i l l e e n maata.
)n viime mainittu alkanut valmis-
PRES. JOHNSONIN
SUUNTAUS?
r a j a k i i s t o j a on enemmän k u i n koskaan,
mikä j o h t u u siitä, että mo>-
n i c n h i l j a n vapautuneiden siirtomaiden
välillä on s i i r t o m a a k a u d e l la
s u u r i j o u k k o keinotekoisesti luotuja
raja-asioita. M a a i l m a n k a r t a l l a voi
löytää kymmeniä, ehkä satojakin
kohteita, joiäen omistamisesta kiistellään.
Pääministeri korostaa, että
Huolimatta näiden k i i s t o j e n e r i l a i sesta
luonteesta ja h u o l i m a t t a siitä,
että k u k i n osapuoli käyttää omina
t o d i s t u k s i n a a n s e i k k o j a , j o t k a j o k a i sen
omasta mielestä ovat ratkaisevia,
nämä kysymykset voidaan kuit
e n k i n ratkaista rauhanomaisesti.
Pääministeri sanoo kirjelmässään,
että samasta i-ajakiistasla voi kump
i k i n osapuoli esittää omaksi hyödykseen
n i i n h i s t o r i a l l i s i a k u i n muit
a k i n todisteita. E r o n a on v a i n se,
että todisteet "ovät e r i a j o i l t a ; N i in
ikään kansalliset,- rodulliset t;ii_
Miuut todisteet ovat r i s t i r i i t a i s i a nykymaailmassa.
Pääministeri Ilrush-tshcv
sanoo v a h i n g o l l i s e k s i ajatus^
ta, että koska r a j a k i i s t o j a on eniten
pienten valtioiden välillä, j o i l l a ei
3le ydinaseita, niin ne eivät olisi
/ a r a a l l i s i a .
Meidän aikan.immc, j o l l o i n on
olemassa erilaisia l i i t t o u t u m i a ja
niistä j o h t u v i a sitoumuksia, vahvas-ti
p a i k a l l i n e n k i n yhteentörmäys voi
p i a n vetää piiriinsä monia muita
maita: T a v a l U sm a.sein aloitettava
.sota voi nykyaikana kasvaa ydin-läinpiiaseillä
käytäväksi maailman-
.sodaksi.
.VEUVOlTEi UT PAKAS TIK
PäSministeri l l r u s h l s h e v vakuul-taa.
että N e u v o s t o l i i t o n taholla aseita
ei tulla käyttämään minkään
a l u e k y s y m y k s e n lalkai.semiscksi.
N e u v o s t o h i t o n käsitys onnetta voiman
käyttö a l u c k i i s l o i s s a ei ole y h denkään
v a l t i o n ja kansan todellisten,
e t u j e n mukaista. M o n i l l a valt
i o i l l a on a i h e e l l i s i a syitä aluevaa
timukäiinsa. mutta nykyisissä olo
s u h t e i s s a kiistat on r a t k a i s t a v a rau
i K i n o m a i s e s t i neuvotteluilla, koros
a neuvostohallitus.
TYÖN JÄTTILÄINEN
NÄYTTÄÄ VOIMAANSA
Timmins.
' N y t M o p p u i vanhai vuuvel j a taas
a l k o i uuvel v o u v ^ l . " Niin a l o i t ti
puheensa kotiseutuni kansakoulun
eräs opettaja Äänekoskella, n o i n 6&
vuotta sitten.
Nyt taas alemnre ircrden vooden
alussa k u t e n s i l l o i n k i n . Monet myrskyiset
vuodet on maailma saanut
kokea mcnneen'^60 vuoden aikana.
S i l l o i n c i kukaan o l i s i voinut aavistaa
niitä tapahtumia mitä on saatu
kokea ja nähdä tuolla ajalla. On
läpäisty monet h i r m u i s e t sodat, jotka
ovat vieneet m i l j o o n i e n ihmisten
hengen j a o m a i s u u s v a h i n k o j a ei
voi kukaan laskea.
Tänään i h m i n e n lentää avaruudessa
t u t k i e n uusia planeettoja avaruuden
kaikkeudesta. K u l j e t a a n mer
i e n syvyykifissä y k s i t e l l e n j a jou-
4ööiltain, h i r m u n s u u r i l l a vedenalai-sillaT
j o t k a käyttävät atomienergiaa
voimanaan. Kynnetään valtamerien
syvyyksiä jäämerien h i r m u p a k s u i s -
ten jäiden alla. Mutta kauheinta
»ässä tieteen saavuttamassa hyvässä
on se, että ne merien, h i r m u t on
h i l j a t t a i n varustettu atomiaseilla.
Nämä aseet ovat valmiina tuhoamaan
a.sutlua j a rakennettua maa
i l m a a j a ne pystyväl tuh&iimaan s en
p a i k k a k u n n a n kokonaan, jonka ne
tähtäimeensä ottavat. -
V i i m e vuosi oli tosin suursodista
vapaa, v a i k k a t o i s i s s a m i i a i l m a n k o l kassa
eräät kansat joutuivat koko
vuoden ase kädessä puolustamaan
vapauHaan. Mutta v i i m e vuosi jätti
myöskin kaksi mustaa p i l k k u a va-l
o i h i k s e k s i k a i k i l l e m a a i l m a n k a n -
.soille. Ensiksi K u u b a n k r i i s i - t i l a n ne
j a toiseksi p r e s i d e n t t i Kennedyn
katala salamurha. Toivokaamme,
•tUi c i s e l l a i s i i n t i l a n t e i s i i n joudut-lai.
si maailmassa, sillä niistä voi kehittyä
koko maailman tuho.
P r e s i d e n t t i I . y n d o n B . Johnsonin •ia!l;i|)r.jii m u k a a n i oval suuremmat
! j o k a i s t a lau.suntoa. tekoa ja elettä j k i i i n republikaanien. U S A : n " y l e i -
i on D a l l a s i n tapahtumista kuluneen I n c n m i e l i p i d e " ei ole vielä asettu-
P-asi.smin aalto, joka
oli nousu.ssaan. on kokenut pienen
vastaiskun: murhareäktioidcn yh-
! k u u k a u d e n aikana s e u r a l U i kiinnos- j luit u i l i e e n.
! tuneena kautta maailman etsien 1
i nii.stä vastausta kysymykseen U S A :n
i l u l e v a s l a linjasta. K a i k i s s a v i r a l l i -
i sissa viileyksissä on pres. John.son
t o s in vakuuttanut . noudattavansa
edeltäjänsä viitoittamaa tietä —
muu Cl o l i s i ollut mahdollista; o l i pa
Johnsonin t i e mikä tahansa.
A m e r i k k a l a i s e t kommeiitaattoi!t,
j o t k a tuntevat p a r a i l e n US.'\:n poii
teyde.ssa, mutta toisaalta etelävaltioissa
tapahtuneet l i b e r a a l i e n hen
k i l o i d e n eroamiset osoittavat, että
vastareaktio kenties o l i v a i n väliaikainen.
John.son j o u t u u otteissaan
ottamaan, huomioon niin hyvin l i -
I i c r a a l i en hänen persoonaansa koh-di.
sluvat epäilykset k u i n tämän taan-t
i i k a n t e k o l a v a t . ennustavat, että j Mimu.shyöyn ja .sik.si hän on-pysyt-
Näin pitkälle on k a i k k i selvää. Mutta K y p r o k s e n viimeaikaisten
tapahtumien kansainvälinen tausta on nostanut esiin m o n i a k i n ky.sy-mysmerkkejä.
Eräs selitys on se, että Makarios ehdoin tahdoin o l i si
kiristänyt suhteitaan t u r k k i l a i s e e n väestöön voidakseen luotsata saar
e n vankasti K r e i k a n vanaveteen j a sitä kautta vahvistaa Kyproksen
merkitystä brittiläisenä j a yleensä läntisenä sotatukikohtana. J a tälle
s u u n n a l l e h a n kehitys on nyt k u l k e n u t . Eikä tapahtuisi ensi kertaa,
että voittoisa vapaustaistelija ( M a k a r i o s o l i pitkään b r i t t i e n vankina)
myöhemmin kääntää k e l k k a n s a j a heittäytyy entisten .sortajien.sa huom
a a n — b u u r i k c n r a a l i Smuts o l i tästä t y y p p i e s i m e r k k i.
Tämän näkökohdan r i n n a l l a on k u i t e n k i n muistettava, ettäinyös
T u r k k i k u u l u u lujasti länti.seen-Iiittoutumaan. Se on N A T O : n lisäksi
myös Kcski-idän l i i t o n eENTO:njä.sen j a sen a l u e e l l a on amerikkal
a i s i a t u k i k o h t i a . E i siis tunnu johdonmukaiselta, että lansi provo-soi.
si K r e i k a n ja T u r k i n toisiaan vastaan Kyproksen vuoksi,- jossa
sillä b r i t t i e n kautta on k u i t e n k i n tukikohtansa. On sitä paitsi muisteltava,
että k u n Kypiok.sen edustajahuone kaksi vuotta sitten antoi:
j u l k i s e s t i tukcn.sa A l g e r i a n v a p a u s t a i s t e l i j o i l l e , n i i n nimenomaan l u i k -
kilai.sct cdust.-ijat äänestivät päätöstä vastaan. M i k s i länsi nyt painai.si
näitä t a a n l u m u k s c l l i s i a kannattajiaan?
Näihin k y s y m y k s i i n .saadaan vastaus aikanaan. :
Se k u i t e n k i n tiedetään, että länsi näkee K y p r o k s e n kuohunnan
kansainvälisessä valos.sa j a t o i m i i sen mukaan. N A T O ei suolta ole
pohtinut, K y p r o k s e n kysymystä Pariisissa.
I mahdolliset muutokset tapahtuvat
; nifaasti. U.<^oimmat ovat sita mieltä.
! ottä muutoksia tulee ja että ne
.siintyvät K e n n e d y n l i n j a n s e i s a h l i i -
i ini.sen j a k o n s e r v o i t u i n i s e n inuodo.s^
Ne\vsweekin koko l a i l l a taanlu
Natsi lähtiy
toinen tuli
Niin muuttuu maailma^ Elskoseni
Kukapa_ vähänkin kauemmin aikaa maailman toljauksia seuran-n
c i s t a - o i - m u i s t a i s i niitä aikoja, j o l l o i n näissä n.s. länsimai.ssa vu^odiT'
t e t t i in krokoliilinkyyneleitä s i k s i että perheen j a k a i k e n muun "pyhän"
hävittämiseen pyrkivä sosialistinen järjestelmä riistää p i k k u,
l a p s e t k i n vanhempiensa hoivasta n i i n , että heistä voidaan valtion voim
a l l a kasvattaa jumalankieltäjiä, vannoutuneita punaisia j a ties vaikka
• mitä. •.
Sen jälkeen on k u i t e n k i n mennyt paljon vettä s i l t o j e n alitse, k u t
en .sanotaan. S c a r b o i o l a i n e n opetustyöntekijä A n s o n T a y l o r Toronton
liepeiltä oli Canadan opetustyöntekijäin 6-henkiscn valtuuskunnan
yhtenä jäsenenä äskettäisellä v i e r a i l u l l a Neuvostoliitossa. Suoritettuaan
m a h d o l l i s i m m a n perusteellisen tutkimuksen nimenomaan "last
e n t a r h o i s s a " mr. T a y l o r sanoi Neuvostoliitosta palattuaan: " H e (neu-vostoliittol|
iiset opettajat) tekevät työnsä h y v i n . " Hän sanoi Neuvostol
i i t o s s a o l e v a n muutaman v i i k o n kestäviä k o u l u j a j o k o l m i v u o t i a i l l e k
i n . Lastentarhassa käyvät koulua 4 - 6 - v u o t i a a t.
M u t t a aina löytyy t i e t e n k i n j o i t a k i n muinaisuuden lumoissa eläviä,
j o t k a eivät v o i uskoa sitäkään, v a i k k a näkevät o m i n s i l m i n k u i n k
a myrskyisän nopeata on kehitys o l l u t s o s i a l i s t i s i s s a maissa, yleensä
j a e r i k o i s e s t i j u u r i Neuvostoliitossa, ei v a i n teollisuustuotannon vaan
myös, j a ennenkaikkea, opetustyön sekä tieteen j a taiteen a l a l l a.
T o t t a t i e t e n k i n on, ettei kukaan ole n i i n soikea k u i n hän, joka-ei
halua nähdä.
i n i i k . s e l l i n en k o m m e n l a a t l o r i Ko.seoc
D r i i i n p i o i i d luokittelee .rohnsomn
k e s k u s t a i n i e l i e k s i , joka on vasem
maila Eisenhowerisla ja oikealla
Kennedy.sta. Englantilaisen .\ew
S t a t c s m a n i n k i r j o i l l a j a Karl E.
Meyer pitää J o l i n s o i u a m i e l u u m m in
F. K; R o o s c v e l l i n Ne\v D e a l i n kuin
K e n n e d y n N G W F r o n t i e r h n i a n edustajana.
Vertaus luntiui onluvalta.
onhan nyt kysymy.s liO-luvusta, jok.i
: on a i v a n n i i i i i l a k i i i i i .'iO l i i v i i n ))iil;i
' a i k a.
: i.ahcs k a i k k i a r v i o i j . i l ja ennus-
; telijat loleaval. elia |)res. .lohn
I s o n in a.senne u l k o p o l i l i i k k a ; i n on
i vicl.-i vaikeammin ennu.slellavi.ssa
j k u i n hänen sisa|)oliitlinen siiiinta-
I uksensa. Presidentillä ei ole uiko
i p o l i i l l i s l a n i e n n e i s y y l l i i , ellei oleta
I l u k i u i n hänen m a i i i o s m a l k o j a a i i u l -
! k o i n a i l l a ini.s.sä ' t e x a s i l a i . s i a vaali-
I k i e r t u e i t a ' niiiistiitfavat esiintymi- . ^ . . .
^el eivät ole olleet omiaan nynnyt- ^''•''"^'J='^'^"^'••'=''''•'•^•'!^'J.'^''
lamaan luottamusta. 56 vuotias kenraali I r c t t n e r se
Eräät t a r k k a i l i j a t ovat kiinnittäneet
huomiota siihen, mitä prcs. . . . . .
, .Johnson ei ole sanonut, mikä usein - ^^'-^-^ eläkkeelle toimittuaan laUe«
! o n,k i. n p• a l,j. a s t.a v,a. mp a a k u i n se mi k a ; kc ; me vuo t t a l J u n d e swe r h i n - t a r k a s -
I p u h a l l e t a a n ilmoille. Tässä yhley- 1 ,. , . , , . . .
Jdessä on kat.se kohdistunut s i i h e n ! kenraali f o i L s e h . joka jOului toi-l
laimeuteen, millä pres. John.son | maaiImansooan lopulla vangiksi
^ ' j a t u o m i t t i i n 2.5 vuodeksi vankeu-televä
keskitiellä. Mitään ratkaise
A a a muutosta ei ilmci.sesfi tapahdu
.suuntaan enempään kuin toiseenkaan.
A m e r i k k a l a i s e e n (vai o l i s i k o sa-noJ!
ava teNasilai.secn) lapaan on
pres. J o h n s o n kylvänyt ympärilleen
itiitla myötätuntoa etsivää'vaalil;iu-s
e l l a : I ani the o i i l y presuleni you
liave - - o l e n ainoa p r e s i d e n l l i n n e.
Lan.si sak.salaisen S p i e g e l i n kirjoit-aja
laitaa osua naulankanlaan sa-iioe.
ssaan. etiä presidentti Kennedy
(nuoruuden vitaalisuude.ssaan) hen
I v i l o l l i s l i a m e r i k k a l a i s i a unelmaa ja
Johnson - - ;imei i k k a l a i s l a l o d c l l i -
M i i i l l a . II A.
Joulunpyhät menivät täällä
C S J : n haalilla kaikessa hiljaisuudessa
ja uusivuosi astui vielä hiljempaa
sisälle. O l i k u i n .uusivuosi
o l i s i t u l l u t h i i p i e n sisään j a vetänyt
i o v e n h i l j a a k i i n n i , jättäen vanhan
vuoden sen t a a k s e . Kävin u l k o na
kuuntelemassa» J3 Raiikki o l i h i l j a t S'
ta. M n t t » j o s t a i n katfka» k u u l u i fcidr
t e n k i n h e i k k o kumahdus, lieneekö
o l l u t kaupungin k e l l o ijoka antoi
t i e d on uuden» vuoden sisääntulosta.
T u l i n takaisifr j a m e n i n isoon haa-l
i i n , m u i t a en ottanut valoa kuul
Iäkseni paremmin uuden vuoden
sisääntulon. K a i k k i o l i aavemaisen
h i l j a i s t a , mutta yht äkkiä kui/Hii
kova paukahdus, j o k a k a i u t t i pimeätä
aavemaista haalia. V a r m a a n k in
p a k k a s h e r r a löi uutta vuotta vasten
seinää päästääkseen s e n sisälle. S e l v
i y d y i n siitä vielä muistellakseni
uuden vuoden t u l o a tässä samassa
paikassa, jossa o l i i l o a j a r i e m u a.
Työn jältiläihen_ näyttelee täällä
voimiansa kun k a u p u n g i n ulkotyöläiset
menivät lakkoon vaalien 12
.sentin palkankorotusta. K a k s i viikkoa
kävivät neuvotteluja, mutta t u l
o k s e t t a j a näin seisahtuivat työt.
L u o n t o k i n r i e n s i l a k k o l a i s t e n avuksi
t u p r u t t a e n l u n t a , j o t e n p i a n ovat
kadut läpi pääsemättömässä kunnossa.
Televisiossa näytettiin kuinka
lumiaurat a j e t t i i n t a l l e i h i n ja
miehet seisoivat l a k k o v a h t i l i n j o i s -
•sa.' . . •
Kaivostyöt täällä käyvät tavalli-
.seen tahtiin. K u l t a m a l m i a nostetaan
maan päälle j a s u l a t e t a a n harkk
o i h i n , minkä jälkeen ne vierfään
miljonäärien kassaholveihin. Kaivosmiehet
kaivavat hallituksen
a v u s t u s r a h o i l l a , koska kaivoksien
omistajat ovat luvanneet sulke a kaivokset
jos h e i l l e ei anneta avustusta.
It.se k a i v o s h e r r a t jakavat suuret
voitot j a a p u r a h o i l l a teelelään työt.
Talvitöinä on täällä luvattu heti
i yhtyä teettämään halpavuokraisia
asuntotaloja.
T a l v i on täällä o l l u t entiseen ta
paan, pyryä j a pakkasta. M u t t a onpa
kesä sitten sitä k a u n i i m p i.
ff o o
T o r o n t o n kuulumisia. Toronton
u u t i s i a on tosin m e l k e i n joka Va-
T o r o n t o i . — {^oosieB varrell^a fph- J
aina kuulunut ä^tä, että i l m o i t u k - •
seti ottavat lHk9fi^tilaa> lehdissänit; «
me. Meidän pitäisi k u i t e n k i n telg|ä «
j o k a i s e n työtä näiden i l m o i t a k s i e n !
saamiseksi, silPä jös ilmoitus o l i si
s i n u n itsesi h a n k k i m a n i i n s e n i i t täisi
p a l j o n e r i l a i s e l t a . O n Tayös^\/^
olemassa y k s i tosiasia, j o t a emme
saa unhoittaa. Meidän lehtemAife'
tarvitsevat näistä i l m o i t u k s i s t a ke^f
rääntyvät tulot n i i d e n talousaseman
tokemisek^j. Samalla nämä ilmoi- •
tukset kasvattavat kanssakäymistä.;:;.r
k a i k k i e n ihmisten keskuudessa,ja,
sitä me haluaamme myös itsellom-me
Kuten, s u u r i l t a vallioiltaHjfl,
Meillä o n ~ t i e t e n k i n niin sanotut
"mustamaalaajat" vastustamassa-,.,..
toimintaamme, multa h e i h i n eTkan^^^
nata painomustetta haaskata. K a i . . . .
J |
Tags
Comments
Post a Comment for 1964-01-09-02