Vapaus, January 12, 1971

              ILMESTYY TIISTAINA JA TORSTAINA
PERUSTETTU 1917
CANADAN SUOMALAISTEN
TYÖVÄENLEHTI
SECOND t L A S B M A I L REOISTRATiaN NO. 107* — VAPAUS, l O t C L M STMKET WIST, SUDBURY^ ONTARIO
No. 3 — Voi. L V vijosiker.ta
•1-
t Sudlbuiry, Oj-it, Tiistai, tamnu(k.l2^p.^Tuesday, Jan; 12,^^1^
Pr^. Sadat sanoo Egyptin haluavan rauhaa vaatien
kuitenkin Israelin joukkojen poistumista arabialueilta
La. Paz. ~ Kenraali Juan-Jose Torresin demo­kraattiselle
'hallitukselle~lojaaliset joukot k i i s t i ­vät
maanantaina upseerikapinan. Upseerien kapi­na
alkoi sunnuntai-iltana ja kukistettiin maanan­taiaamuna,
Kenraali Torres sanoi, että kapinan. tarkoituk-
. sena oli pystyttää "oikeiston diktatuuri". Ilmoit­taessaan
kapi nayrityksen murskaamisesta ken­raali
Torres esitti syytöksen, että kapinallisten
takana ja tukena "oli paheellisia ulkomaalaisia
fvoimia". Hän ei selittänyt asiaa paremmin. Ka­pinaan
nousseet upseerit kaappasivat sunnuntai-iltana
kontrolliinsa armeijan päämajan La Pazis­sa
ja pidättivät samalla armeijan ylipäällikön.
La Pazin sanomalehti El Diario syytti, että
"Brasilian vehkeily" oli osana' kapinayrityksessä.
Hän toisti, että Egypti ei suostu helmikuun 5
pnä päättyvän ampumistauon jatkamiseen ellei
Neljä suurta ja mr Jarring onnistu laatimaan
aikataulua, jona aikana israelilaisjoukot vedetään
pois arabialueilta.
EGYPTI HALU.4A RAUHAA -
TUOMITSEE USA.n PAINOSTUKSEN
Kairo. —• Presidentti Anwar Sadat sanoi maa­nantaina
suuressa kansankokouksessa, että Egyp­ti
haluaa rauhaa.
Presidentti Sadat puhui edesmenneen presiden-tift
Gamal Abdel Nasserin synnyinseudulla, As-syutissa
samaan aikaan kun YK :n välittäjä Gun­nar
Jarring oli vierailulla Jerusalemissa.
"Me haluamme kiihkeästi rauhaa," hän sanoi.
"Siinä ei voi olla epäilyä. Mutta me olemme vielä
kiihkeämpiä oikeuksiemme saavuttamisen puoles­ta.
Me emme anna mitään myönnytyksiä emme­kä
hyväksy kompromisseja."
Presidentti Sadat sanoi, että Yhdysvallat yrit­tää
painostaa Egyptiä kompromisseihin rauhan
hyväksi.-
"Minä pidän sitä-halpana kiristyksenä", sanoi
presidentti Sadat. "Amerikkalaiset eivät antaneet
mitään myönnytyksiä silloin kun Japani hyök-'
kääi heidän laivastoaan vastaan. Brittiläiset eivät
antaneet mitään myönnytyksiä Hitlerille. Miksi
sitten amerikkalaiset haluavat meidän suostuvan
myönnytyksiin Israelin hyväksi?"
BRITTILÄISDIPLOMAATTI
HENGISSÄ KAAPPARIEN KÄSISSÄ
Montevideo. — Britannian suurlähettilästä
Geoffrey Jacksonia hallussaan pitävät sissit il­moittivat
neljän vaitiolopäivän jälkeen, että' mr
Jackson on hyvässä terveydentilassa. Mitään vaa­timuksia
ei esitetty hänen vapauttamisensa lun­naiksi.
Tupamarosit —. kaupunkilaississit —: antoivat
tämän uutistiedon noin tunnin kuluttua sen jäi-;
keen kun presidentti Jorge. Pacheco Areco pyy­si
kongressilta poliiseille suuria lisävaltuuksia
kaapatun diplomaatin etsinnän hyväksi. Noin 12,-
000 sotilasta ja poliisia osallistuu tähän joukko-etsintään.
' Mr Jackson kidnapattiin viime perjantaina. Nyt
julkaistun tiedon mukaan häntä pidetään "kan­san
vankilassa" yhdessä brasilialaiskonsulin Aloy
sio Dias Gomiden ja yhdysvaltalaisen ekonomis­tin
Claude Flyn kanssa.
Edellämainitut, 41-vuotia8 mr Gomide ja 65-
vuotias Fly kidnapattiin lähes viisi kuukautta
sitten eli miltei samanaikaisesti-Uruguayn polii­silaitosta
avustamassa olleen yhdysvaltalaisen
Daniel Mitrionen kaappauksen kanssa. Tupama-rojen
väitetään tappaneen Mitrionen viime elo­kuussa
sen jälkeen kun presidentti Pacheco kiel­täytyi
hyväksymästä) sissien vaatimusta, että
hän vapauttaa kaikki poliittiset vangit kolmen
kaapatun henkilön vapauttamisen lunnaiksi.
Uruguayan hallitusministerit ovat selittäneet,
että hallitus ei ryhdy neuvottelemaan sissien
kanssa kaapattujen diplomaattien vapauttamises­ta.
KÖYHIEN CANADALAISTEN PROTESTI
KOKOUKSIA TAMMIKUUN 25 PÄIVÄNÄ
Köyhien ilmisiten konferenssissa ensisijaisesti lyötä;
arvosteltiin Ottawaa; ko'kou!ksessa yli 500 osanottajaa
Toronto. — Canadan köyhien
ihmisten ensimmäisessä kansal­lisessa
; kokouksessa päätettiin
sunnuntairia, että tammikuun 25
päivänä -järjestetään sosiaali­huoltoa
(köyhäinavustusta)
nauttivien seka työssäolevien
köyhieii protestitilaisuuksiä
kautta maan.
: Liittovaltion rahoittaman neljä
päivää kestäneen konferenssin
loppupuolella päätettiin yksimie­lisesti
kehpittaa köyhiä ihmisiä
järjestämään mainittuna päivänä
piaikallisia protesritilaisuuksia sa^
maila kun yaltuuskantia lähete­tään'
tammikuun. 25—28 pn väli­senä
aikana.liittpr ja maakunta­hallitusten
huöltoministerien pu-
,heille^;'.:•'
Asiaa koskevassa päätöislausel-massa
sanotaan, että "me protes-tpimme
liitto- ja, maakuntahalli­tusten
täydellisestä epäonnistumi­sesta
työttömyyden ja köyhyyden
perusteiden käsittelyssä täy­dellisesti
epäoikeudenmukaisen
varallisuuden jaon korjaamiseksi.
Mainittu köyhien canadalainen
konferenssi, järjestettiin National
Cpuncii of Welfaren aloittee.sta.
Se pidettiin Lord Simcoe hotellis­sa.
Liittohallituksen terveys- ja
"huoltoministeriö pii myöntänyt
kokouksen rahoittamiseksi $68,-
500; intiaanien asiain osasto $2,-
000; valtiosihteeristön kartsalais-asiain
osasto $5,000 ja Central
Housing and Mörtgage Corp. $10,-
OPO. Kokouksessa oli- edustajia
Ontariosta,-Quebecista ja muista
maakunnista, edustaen sosiaali­huoltoa
na.0ti via ryhmiä, halpa­vuokraisten
"talojen asukkaita/
intiaaneja ja metisiä jne. Kokouk-.
sessa bileen 520 osanottajan sa­notaan
.eidu^taneen-:kaikkiaan 250
yhdistystä ja ryhmää.'
Kokous päätti muodpstaa kan­sallisen
yhteistoimintaelimen köy­hien
canadalaisteri asiain käsitte­lyä
vartieh Myös päätettiin perus­taa
köyhien ihmisten kansallinen
sanomalehti. Lisäksi on aikomus
perustaa paikallisia köyhien ih­misten
lehtiä, joiden rahoittami­seksi
anotaan varoja terveys- ja' eikä meillä.ole siinä mitään kon-huoltoministeriöltä.
Eri työryhmien toimesta esitet­tiin.,
sunnuntaina pidetylle yleis­kokoukselle
jnoin 70 päätöslausel­maehdotusta:
. N i i s s ä käsiteltiin
työttömyys-, huolto- ja vankila-kysymyksiä,
War Meäsures-lain
voimaan julistamista jnei Yhdys­valtain
presidentti Richard Nix­onille
osoitetussa päätöslausel­massa
vaaditaan tiimmiaihoisen
kansalaisyapäuksiien puolustajan
Angela Davisin vapauttamista.
USA sulki Ohillessa
Santiago. ^— Sopimus, minkä pe­rusteella
USA:lla on kplme asemaa
Chilessä on päättynyt ja sitä ei uu­sita,
sanoi puolustusministeri Ale-jandro
Rio Valdivia viime lauan­taina.
US A: n ilmavoiiinien henkilö­kunta
vedettiin pois näiltä asemilta
pian sen jälkeen, kun marxilai­nen
Salvador AUlendc valittiin ,Chi-ien
presidentiksi, r
HALLITUKSEN OHJELMIA
ARyOSTELTIIN
Kokoukseen osallistuneet arvos­telivat
Canadan hallituksien oh­jelmia
todeten, että suurliikemaa-ilman
kontrollissa olevat hallituk­set
eivät välitä köyhistä ja hei­dän
ongelmistaan. .
Köyhät haluavat työtä säädylli­sellä
palkalla eikä avustusta, se­littivät
edustajat arvostellen pää­ministeri
Trudeaun hallitusta oh­jelmasta,
mikä on tahallisesti ko--
rottanut työttömien määrän 476,-
ÖÖO:een. ;
"Me emme halua hyväntekeväi­syyttä",
sanoi eräs quebeciläis-edustaja.
"Rahapyynnön asemas­ta
meidän tulee vaatia työtä. Me
haluamme työtä, että saamme ra­haa
ja ihmisarvon.''
Edustajat äanoivat; että ulko­maiset
piirit kontrolloivat: liian
paljon Canadan taloutta. ^ -
David Huggett Victpriasta sa­noi,
että "TrudeaufThallitus edus
taa "sejvästi lfik')mä"ailman: eikä
kansakunnan etuja. Eräs St. Ca-tharinesin
edustaja sanoi; että
"suuryhtiöt omistavat hallituksen
troUia. Me olemme Amerikan ko­mennettavana."
.
Vaikka edustajat vaativat' ensi­tilassa
työtä; eikä avustusta; he
ilmaisivat kuitenkin katsantokan­nan,
että hallituksen velvollisuus
on varata säädyllinen elinmah­dollisuus
silloin jps työtä ei. ole
saatavissa.
Chailrand Inibdeltsi
vankilaan 6i'keuden
halveksumisesta
Montreal. — Hyvin tunnettu
ammattiyhdistysjohtaja — Confe­deration
of National Trade Unir
ons alaisen Montrealin keskus-neuvoston
presidentti, 55-vuotias
Michel Chartrand tuomittiin per­jantaina
oikeuden halveksumises­ta
vuodeksi vankilaan. Tuomion
langetti tuomari Roger Ouimet.
Chartrandia ja neljää muuta
syytetään kapinallisesta salaveh-keilystä
ja Front d^ Liberation du
Quebec-järjestön j jäsenyyteen
kuulumisesta. Heidän asiansa kä­sittely
alkaa helmik'. 1 pnä. Chart­rand
vangittiin lokak. 16 pnä voi­maan
julistetun War Measures
lain perusteella.
Hän kehoitti tuomari Guimetiä
diskvalifoimaan itsensä oman en-nakkoluuloisuutensa
perusteella
Chartrand sanoi tuomari Ouime-tin
ilmaisseen mielipiteitä Public
Order lain perusteella pidätettynä
olevista ihmisistä. "Moraalisesti
tuntisin itseni vääryyttä kärsi­neeksi
jos asiani ; käsittelee en-nakkoluloinen
ja puolueellinen
tuomari", hän sanoi.
Tuomari Ouimot kieltäytyi ju­listamasta
itseään kelpaamatto­maksi
asian käsittelyyn ja antoi
sitten oikeuden halveksumistuo-mion
Chartrandille.
Noin 50 julisteita kantanutta
henkilöä marssi lauantaina kau­pungintalon
edustalla protestoi­den
sitä kun mr Chartrand tuo­mittiin
oikeuden halveksumisesta
vuodeksi vankilaan.
Nuoret mielenosoittajat — joi­den
sanotaan kuuluvan kansalais­vapauksia
Qucbecisjsa puolusta­van
hätätilakomitean jäsenyy­teen—
huutelivat mielenosoituk­sessa:
''Vapauttakaa Chartrand,
Trudeau vankilaan" ja ranskaksi
•'Vapauttakaa Quebecin vangit.''
He^sanPivat, että pääministeri
Trudeau jä Quebecin pääminis­teri
Robert Bburassa käyttävät
vangitsemisia ja vankilatuomioita
väitettyjä separatisteja vastaan
"polrittiseri ppposition" tukahdut­tamiseksi.
MAN. HALUTUKSEN KONTROLLirN
MaailomtahalUtulkiseii lainairalhoillla' raikenneitltaiva iilkoinaailiaisten
kantromöinta (kompHielksi varariiiklkoftilEusisa Imtoätm käynttiin
saamineii voi vaaitda $G0 mil|..aiemmin aiinietuin $90^^ .
Winnipeg. — Syyttäen, että nel­jän
suuryhtiön The Pas-nimisellä
paikkakunnalla kSynnistämä ra*
kennusprojekti on nyt maksuky­vytön
ja että nämä yhUöt ovat
korkomaksuissa jälessä, pääminis­teri
Ed Schreyer hankki peqan-taiha
oikeuden päätöksen ko. kom­pleksin
maakuntahallUuksen kon­trolliin
ottamiseksi. sanoi,
että ko, ulkomaalaisten kontrol­loimat
yhtiöt ovat saaneet puu-tavarateollisuussuunnitelman
ra­hoittamiseksi
Manitoban tätä edel
ten suurimman laihan, $40.7 mil­joonaa.
Kolme muuta yhtiötä sai
lainaksi $32 milj., $9.6 milj. ja
$9.8 miljoonaa
Oppositiopuolueiden (NDP: n ja
llberaalip.) toimesta syytettiin,
näiden lainojen antanfTsaikana,
että konservativihallitus rahoit­taa"
asiallisesti puhuen kokonaan
voittojen tavoitteluun kiintyneitä
yksityislaitoksia maakunnan va­roilla.
Ko. kompleksi koostuu euroop­palaisten
ja^ amerikkalaisten
täneeltä konservatiivihallitukselta omistamista yhtiöistä: Monoca
$90 miljoonan lainan, mutta yh
tiöt eivät ole täyttäneet silloin
tehtyjen sopimusten sitoumuksia
Hallitus sai perjantaina oikeus­laitokselta
päätöksen minkä pe­rusteella
ko. yhtiö julistettiin
konkurssitilaan. Samalla nimitet­tiin
eräs vancouverilaisliike huo-ehtimaan
rakennussuunnitelnia»
oppuunsuorittamiaesta. Päämi­nisteri
Schreyer sanoi kuitenkin,
että kysymys ei ole näiden laitos­ten
kansallistamisesta. Laitoksia
pidetään kuitenkin konkurssiti­lassakin
käynnissä.
Churchill Forest Industries sarj*
paperitehtaansa rakentamista var
Paikkanen pauikkim
Pakkanen paukkui raisasti kant­ta
pohJois-Ontarioo, Eiim. Wbite
Kiverillä miUttiin ttlBtai-aamuna
42 astetta alapuolella nollan (F)
ja Chapleanssa 38 asteita. Sud-buryssa
oli 19 astetta alapnoleUa
Ja Sudburyn seudun nseOlä mail­la
paikkakonnilla 30 asteen kam­mallakin
puolen. Säätietojen mo­kaan
pakkasherran ote voi helpoit-tua
vähän keskiviikkona, mutta
esimerkiksi Sadburyssa ennuste­taan
keskiviikkovastaisena yönä
olevan 25—30 alapuolella mrilan.
AG, Sveitsi; M. P. Industrial
Mills, Länsi-Saksa; James Bert­rand
and Sons Ltd., Skotlanti ja
Rivers Saw Mills, Wa8hington.
Maakunnan liberaalipuolueen
johtaja Israel Asper sanoi sun­nuntaina;
että, Manitoban on eh­kä
käytettävä ennen 'lainattujen
summien lisäksi vielä $40^$60
miljoonaa kompleksin'rakentami­seksi.
^ Lehtihaastattelun yhteydessä
hän- sanoi, että neljällä yhtiöllä
on mekaanisista laitteista $1?""-
miljoonan velka, ja iEtä senf lisäksi
niillä on yhteenlaskien $40—$50
miljoonaa maksamattomia las­kuja.
Hän osoitti^: että tämä suunni­telma
maksaa jo $400 kutakin
manitobalaisperhettä kohti ja se­litti:
Kysymys on siitä, että käy­tetäänkö
vielä $40—$60 miljoonaa
jo lainatun $90 miljoonan pelasta-miseksi
?
10-lkertainen nousu viidet vuodessa*;
kiiria kovenniettu ja eHkä/ikovennetaan
Washington. — Asevelvollisuu­den
täyttämistä paikoilevia ame-riklkalaisia
on nyt enemmän van­kilassa
kuin milloinkaan ennen
vuodesta 1947 lukien.
Oikeusministeriön edustajan
William Sessionin kongressille e-sittämässä
raportissa sanotaan
myös, että asevelvollisuutta pa­koilevat
muodostavat nyt neljän­neksi
suurimman lainrikkojaryh-män
huumausaine- ja siirtolai-suussäädösten
rikkojain sekä au­tovarkaiden
jälkeen.
' Todistajalausuntonsa yhteydes-
NeV Delhi. — Oltuaan kaksi päiyää maan nähtäyyyksiä
katselemassa Canadan pääministeri Pierre 'Trudeau sai täällä
maanantaina hyvin lämpimän vastaanotc)n.Maahäntai-iltaha hän
oli illRllisella Britannian pääministeri Edward Heathin kan8.sa.
Saatujen tietojen mukaan pääministeri Trudeau jrittäit saada
Intian tukea yritykselleen kbnfrontaationvälltänli.seksi torstai­na
alkavassa kansQJenyhteisiin pääministerien' kokouksessa.
Huolen aiheena on Britannian toryha|lituksen suunnitelma asei­den
myymiseksi paheelli.seRta rotu.syrjinnä.stään tunnetulle Ete­lä-
Afrikan hallitukselle.
_,_ Montreal. — Luultavasti pitkäksi kehittyvä oilfcuskuuiuä-telu
terrorismin yhtevdes.sä syytettyjä : quebecilaisia vastaan
alkoi täkäläisessä oikeusistunnossa maanantaina valamiehistön
nimittämistoimenpiteellä. 'eHi.sfön valinta tapahtui no­peasti
kapinallisesta herjauksesta syytetyn Robert liangeyinin
asian käsittelyä varten.
: Quebec— Kon.servatiivipuolueen (Quebecin jaoston edu.s-tajakokous
pidetään (Juebec City.s.sä toukokuun 21—2,3 pnii.
Toronto. — Finahssiministeri Edgar Benson sanoi maanan­taina,
ettjilänsimaideh-on vielä matkattava jonkun verran en-nien
kuin opitaan ylläpitämään yoimakasT^talouskasyu itsetu-hoavaa
kustannusten ja hintojen nousäkicrrettu aiheuttamatta.
Siitä huolimatta Canadan pitää pyjrkiU talouskasvuun iiutta
inflaaUoaaltoa aiheuttamatta, hiin sanoi Canadian Clubin tilai­suudessa'Torontossa.
,.
Neuvostoliiton taiteilijat
Angela Davisin puolesta
Presidentti Nixonille asiasta a!Voi^^ 'kirje;
- myös USA:ssa torniltaan .'^^^
oli varannut; aseet, joiden avulla
yiime elökiiussa Marin countyn
oikeustalolla oli vänkien päkoyri-tys,
missä yhteydessä haavoittui
kuolettavasti kaksi vankia jä yksi
tuomari. V.
. Ollesisaan viime viikolla alusta­vasti
kuulusteltavana San Rafae­lissa
Kalif. 26-vuotias miss Davis,
Kalifornian yliopistoh entinen fi­losofian
opettaja, kielsi jyrkästi
kaikki häntä vastaan nostetut
syytökset ja sanoi, että kysymys
on poliittisella perusteella järjes­tetystä
tekpsyytöksestä. :
yedoten miss Davisin puolesta;
Yhdysvaltain kominunistisen puo
lueen suomalaissyntyinen pääsih­teeri
Gus;Hall ja puolueen kanr
sallinen puheenjohtaja Henry
Winston sanovat myös, että kysy­mys
on poliittisesta tekosyytök-sestä,
". . . Rosenberg-teloitus ei
voi eikä saauusiintua", he sano­vat.
"Tässä bn syy miksi me ve;
toamme, ei vain Yhdysvaltain kan
saan joka pääpiirteissään tukee
Angela Davisia, vaan koko maail­man
kansoihin . . ; Koko maail­malla
oh oikeus saada tiietää tosi­asia
tästä tekosyytöksestä jä
saatuaan ne tietoonsa, vaatia ja
voittaa vapaus Angela Davisille,
Tämä tahto on ilmaistava voitok­kaasti."
••
Moskova. — Maailmankuulu sa^
veltäjä Dmitri Shostakovich jä
ryhmä muita johtavia neuvosto­liittolaisia
taiteilijoita lähetti vii­me
viikolla protestin Yhdysval­loissa
ilmeisesti poliittisten seik­kojen
vuoksi syytettynä olevan
Angela Davisin puoleista. ;
Nämä tunnetut taiteilijat sanoi­vat
presidentti Richard Nixonille
lähettämässään kirjeessä olevan
hyvin perusteltua olettaa, että
lahjakkuudestaan tunnettu miss
Davis on tosiasiassa syytettynä
ihonsa yäriii ja poliittisten mieli­piteittensä
vuoksi.
Tämä taiteilijain avoin kirje
julkaistiin torstaina NL:n halli­tuksen
äänenkannattajassa Izyes-lija$
sa,.;-,.--'-'.'.:
kirjeen allekirjoittajina on sä­veltäjä
Shostakovichin lisäksi
mm. sellaiset kuuluisat henkilöt
kuin Aram Khachaturian, Igor
Möisejey,; Moisejev-tanssiyhtyeen
johtaja; Moskovan sinfoniaorkes­terin
johtaja Kirili Koiidrashin;
balleriinä Maya Plisetskaya; NLn
kirjailijainliiton ensimmäinen sih­teeri
Konstantin Fedin; filmitähti
Ludmila Savelyeva; historioitsi­ja
Yevheni Zhukov; arkeölogisti
Boris Rybäkov ja akateemikko
Ivan Artobolovsky. :
"El ole epäilyäkään siitä, ettei­kö
Angela Davisin oikeuskuulus-telun
tarkoituksena ole vaimentaa
ja vetää pois taistelusta ne, jotka
ovat hyväuskoisesti olettaneet et­tä
mccarthysmi kuuluu mennei­syyteen",
sanotaan presidentti
Nixonille lähetetyssä avoimessa
kirjeessä. :
Miss Davisia, tunnettua tumma­ihoista
kommunistia: syytetään
murhasta ja kidnappauksesta sen
väitöksen perusteella, että hän
HfATH Ff iAÄNUry^
New Delhi — Britannian to- kah hallitukselle. Hän väitti ase-ryhallituk.
sen pääministeri Ed- '• myynnin avulla pyrittäväri Bri-ward
Heath puolusteli asekaup-pasuunnitelmaahsa
sunnuntaina
kylmän sodan aikaisilla neuvos-tolilttovastaisilla
väitöksillä saa­matta
kuitenkaan Intialta kan­natusta
Etelä-Afrikan rötusyr-jintää.
suosivalle asenteelleen.
Keskusteltuaan pari tuntia In­tian
pääministeri Indira Gand­hin
kanssa, pääministeri Heath
järjesti sanomalehtien haastat­telutilaisuuden,
missä hän puo­lusteli
hallituksensa suunnitel­maa
aseiden myymiseksi rotu-aurroataan
tunnetun Etölä-Afi> "kohta;"
tarinian meriliikenteen suojele­miseen,
Mr. Heath sanoi Ncu-vostoliiton
saavuttaneen laivas­tonsa
toimintapiirin laajentami­seksi
kymmenessä vuodessa
enemmän tuloksia mitä tsaarien
aikainen Venäjä sai 150 vUodes-sa.
"Me tiedämme", sanoi Heath,
"että Venäjä pyrkii laajentu­maan.
Me näemme sen lähi-iidäa-
8ä<^ he toimivat Afrikassa ja mc
tiedämme, että Neuvostoliitto
painostaa aina siellä missä sen
mielestä länsimailla on heikko
Hänen väitöksenaU ei ilmei­sestikään
.saanut, vastakaikua
Tntia.s.sa sillä mr.s. Gandhin sa-.
notaah edeiicen vastustavan Bri­tannian
a.semyyntiä Etelä-Afrik-kallc.
.,
Intia va.stu.staa voimakkaasti
partheid-nimellä tunnettavaa
Etclä-Af rikan rotusortp-ohjel-maa,
mikä loukkaa Yhdistyneet
Kansakunnat järjestön perus­kirjaa.
.Intia katsoo myös, että
YK:n asekauppaklellon rikkomi­nen
Etelil-Afrikan hyväksi on
bioraalitaji teko jota ei voida
puoluHtn^var.sinkaan silloin kun
kysym^i^HMDn Britanniasta, kan-sojenyhtciaön.
avainasemasöa
olevasta maasta.
Suuttuneet intialaiset ja afrlk-kalaiset
opiskelijat repivät alas
Britanhian Union Jack-lijppuja
protestoidessaan pääministei^i
Heathin vierailua vastaan.
sä mr Session sanoi, että asevel­vollisuuden
täyttämistä välttele­vien
määrä on lisääntynyt 10-
kertaisesti viimeksiikuluneen 5
vuodenaikana.
Hän sanoi että tästä asiasta
aloitettiin 369 oi^keusjuttua vuon­na
1965 ja annettiin 256 tuomio­ta.
V. 1970 käsiteltiin 30,000
tapausta ja annettiin 3,876 tuo­miota,
vaikka monet asevelvolli­set
"muuttivat mielensä' asian kä
sittelyn aikana.
Sen lisäksi että nyt on asevel­vollisuuden
välttelystä enemmän
amerikkalaisia vankiloissa kuin
milloinkaan ennen vuodesta 1947
lukien mr Session selosti, että
asetusten rikkojille annetaan nyt
entistä kovempia, tuomioita. V.
.1950 oli asevelvblllBuuden väitte­lemisestä
annettujen tuomioiden
mitta ke^imäärin 13.4 bui&aut-ta.
Vuonna 1966 se oli 26.4 kuu­kautta
ja viime vuonna 36,3 kuu­kautta.
Toisen maailnaansodan
loppuvaiheessa eli v. 1944 se oli
33,4 kuukautta.
VAATII KOVEMPAA
"SOTILASKURIA"
Yhdysvaltain edustajaihuoneen
asepalvelukomitean. uusi puheen­johtaja,
F. Edward Hebert arvos­teli
eilen sotilaallista k ä y t t ä y t y ­mistä
koskevien säädösten lieven­tämistä
ja ilmaisi "pelkonsa" et­tä
asepalvelusta voi tulla jonkin­lainen
klubilaitos. :
"Minä pelikään niitä hyvin pal­jon;''
sanoi edustaja Hebert pu-liuessaan
USAn armeijassa, lai­vastossa
ja ilmavoimissa äsket­täin
voimaan tulleista säädösten
lieventämisestä. "Asepalvelu ei
ole demokratiaa. Sitä ei ole kos­kaan
aiottu demokraattiseksi. Mi­nua
pelpittaa suuresti.*' >
"Pikkuseikat kuten tukka, par­ta
jne, eivät ole niin täriceitä
kuin jotkut yksilöt olettavat, mut
ta ne ovat tärkeitä kurinalaisuu­den
kannalta katsoen...
"Minua pelottaa suuresti su­vaitsevaisuus
(permissiveness) ja
ne asevoimissa vastuussa olevat
jotka dvaf antaneet vetää itsensä
suvaitsevaisuuteen. Heidän pitäisi
pysähtyä; miettiä, katsella ja
kuunnella mitä suvaitsevaisuuden
vuoksi on tapahtumassa tässä
maassa;"
Dunlop työläisilleen /VVhitbyssa:
l6%
TRUDEAU VIERAILI
TEMPPELEISSÄ
Intia-vierailunsa; toisena päi­vänä
Canadan pääministeri
Pierre Trudeau kävi sunnuntai­na
tutustumassa hindu-temppe-leihin
Hänen Intia-vierailunsa
. kestää neljä päivää. Intiasta mr
Trudeau matkustaa Cingapo-reen
Britannian kansojenyhjtei-sön
pääministerien kokoukaeon.
Toronto. — "Dunlop Canada
Ltd:n. ja union (United Rubber
Workersin) edustajat kokoontui­vat
torstaina keskustelemaan sii­tä
kun yhtiö on esittänyt Whit-byn
autorengastehtaan noin 700
:lle työläiselle 10% palkanalen­nusta;.
Kummankaan osapuolen tahol­ta
ei annettu mitään tietoja tä­män
kokouksen menosta, mutta
muista lähteistä on saatu tietää,
että yhtiö uhkaa sulkea koko ko.
tehtaan ja heittää työttömien ar­meijaan
sikäläiset työläisensä, jos
sen palkanalennus suunnitelmaa
ei hyväksytä.
Dunlop-yhtiö. sulki äskettäin
samanlaisissa olosuhteissa erään
torohtolaistehtaahsd mistä joutui
työttömien armeijaan 597 työ­läistä.
; •
Kumityöläisten unio-osasto No,
'494 :n presidentti David McKin-ley
kieltäytyi antamasta sanoma­lehdille
yhtiön esityksestä muuta'
lausuntoa kuin sen, että "tilanne
on erittäin vakava, mikäli on ky­symys
meistä". -
Dunlop Canadan presidentti
Brian James sanoi yhtiön pyrki­vän
markkinoilla asemansa paran-"
tamiseeh työläisten kustannuk­sella.
Hän sanoo lausunnossaan:
"Dunlop Canada Ltd:n hallin­to,
uniot ja ei-järjestyneet työ­läiset
Whitbyn tehtaalla oaalUs-tuvat
nyt keskusteluun ehdotuk­sesta,
jonka tavoitteena on yhtiön
aseman lujittaminen ^Canadan
markkinoilla.
"Yhtiö on luvannut, että sovit­tavat
muutokset koskee kalkkia
työläisiä, unioon kuuluvia ja-kuu­lumattomia,
presidentistä alas­päin."
Klimiteollisuuden koUoktiivi-set
työehtosopimukset päättyvät
huhti-toukokuun r.jalla.