Vapaus, July 29, 1967

              Sivu 2 Lauantai, heinäk. 29 p. — Saturday, July 29, 1967
VAPAUS I N D E P E N D E N T L A B O R O R G A N
O F F I N N I S H C A N A D I A NS
( L I B E R T Y ) Establlshed-Nov. 6, 1917
EoiTOR: W . E K L U N D MANAGER; B: S U K S I
T E L E P H O N E : O F F I C E A N D E D I T O R I A L 6 7 4 - 4 2 64
Publlshed tljrlqe weekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Co. Limited, 100-102 E lm St. West, Sudbury, Ontario, Canada.
Mailing address: Box 69. - . '
Adl örtlslng rates upon applicätion, transla tlon free, of charge.
Authorlzed as second claas mail by the Post Office Department, Ottawa,
and for-payment of postage in cash.
" G/VNADIAN iyANGUAGE-RRESS
Oaoadassa: 1 vk: (10.00, 6Ick.$5,25 USA:n:
3kk. 3.00 Suomeen:
Ivk. $11.00,6>kk. $5.75
1 vk. 11.50. 6 kk. 6.25
Huano vehnäsato tulossa?
-"A-avikkbmaakunnista viimeaikoima saadut tiedot viittaa­vat
siihen, että pitkäaikaisen kuivuuden .ja helteen vuoksi on
"vilja-aitassamrne" odotettavissa huonoin vehnäsato vuoden
1961 jälkeen, jolloin sadoksi saatiinvkeskimäärin 8.2 bushelia
eekikerinalal-ta. Canadan viimevuotinen vehnäsato oh. keski­määrin
27.7 bushelia eekkerinalalta.
Eräät tiedot viittaavat siäheh, että tänä vuonna saadaanv
ehkä keskiimääirin vain 12 bushelia eekkerJna'lalta, eli puolta
huonompi sato kuin vuosi sitten.
Jotkut vehnävainiot näyttävät Saskatchevvanissa "pala­neen"
niin pahoin ettei ole enää mitään toivoa. Albertassa on
kuivuuden ja kuumuuden vuoksi odotettavissa heikko sato.
Manitobassa on vielä odotettavissa 'kchtalainen tai hyvä sato,
mutta sielläkin kaivataan pikaista sadetta.
Saskatchewanin pääministeri Ross Thatcherin kerrottiin
noin viikko sitten sanoneen tilanteen olevan niin pahan, että
se oikeuttaa liittovaltion avunannon farmareille.
Oppositiojohtaja John Diefenbaker sanoi nyt esiteltävien
• eraiusteluijen viittaavan siihen, että meillä on "jälleen katas­trofinen
kuivuustilanne".
Liittovaltion virallinen tilastotoimisto — Dominion Bu­reau
of Statistics — tiedoitti viiikon vaihteessa, että "hyvää
sadetta tarvitaan, viivyttelemättä".
Albertasta on tiedoitettu, että miltei kriitt'sestä tilantees­ta
huolimatta kesannolla olleista ja runsaasti lannckkeita
saaduista pelloista odotetaan kesikinkertaista satoa.
Winnipegissa ilmestyvä The Free Press arvioi viikkfj
sitten s.a£miiensa raporttien perusteella, että kaikkien aavik-komaakuntien
yhteenlaskettu sato ei todennäköisesti ole muu
ta kuin vähän enemmän .kuin puoli^viime\'iiotises'ta poik­keuksellisen
hyvästä sadosta.
Huono vehnäsato vaikuttaa afikaa myöten koko maan
ekonomiaan. Nyt jo puhutaan siitä, että koko kansallistuotan-to.
ei;saavutakaan huonon vehnäsadon vuclksi odotettua $60,-
152,000 tasoa.
Käytännön kannalta katsoen, heikko vehnäsato vähentää,
rautatie^liikennettä jasatamatöitä. Sen johdosta farmarit os­tavat
vähemmän maatalouskoneita, autoja ja muita vaalineita.
Vehmäsadon heikkous aiheuttaa vähittäismyyntien yleisen
laskun kaikissa aavikikomaakunnissa Kaikki tämä tuntuu
koteo maan' tuotantoelämässä. Kun kysyntä vähenee, tavarat
jäävät varastoihin odottamaan ostajaa ja se vaikuttaa kiel­teisesti
työmahdollisuuksiin sekä työläisten tuloihin yleensä.
Tässä yhteydessä on osoitettu, että viime vuonna — jol­loin
saatiin hyvä vehnäsato — Saskatchewanin farmarit sai­vat
yhteenlaskien tulokseen $670,000,000 jota vastoin vuonna
1963 heidän yhteenlaskettu tulonsa oli $567,000,000. Mutta tä­tä
edeltäneen huonon satovuoden aikana, eli vuonna 1961,
Saskatchevi^anin farmarien yhtcistulo oli vaim $100,000,000.
Selvää on, että vehnäfarmarit, erikoisesti pienet ja kesiki-suuret,
tarvitsevat tänä vuonna valticvallan tukea ja apua.
Yhtä selvää on sekin, että työläisten ja työväenliikkeen asia
on antaa tukensa ja kannatuksensa farmarien toitminnalle toi­meentulonsa-
ylläpitämiseksi.
Hiroshiman muistopäivänä
Elokuun alussa tulee kuluneeksi 22 vuotta siitä (v. 1945)
kiun ensimmäiset atomipommit pudotettiin Hiroshiman ja Na­gasakin
kaupunkeihin Japanissa. Mainittakoon, että Saksa
liittolaisineen oli Euroopassa silloin jo lyöty j a että Japani oli
monen asiantuntijan selostuksen mukaan valmiina laskemaan
aseensa alas. Yleinen käsitys onkin, että ensimmäinen atomi­pommi
pudotettiin Hiroshimaan ja Nagasakiin poliittisista
syistä ja poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi, eikä soti­laallisten
seikkojen ja vaatimusten johdosta; ;
Pian Hiroshiman ja Nagasakin pommituksen jälkeen
- kiehittyi maailmanlaajuinen liike, jonka keskeisenä vaatimuk­sena
oli ydinaseiden pannaan julistaimincn. " E i enää Hiro­shimaa"
vaatimuksesta kehittyi varsinkin Japanissa maan-
. laajuinen suuri ja voimakas kansanliike.
Yhdistyneet Kansakunnat järjestössä hyväksyttiin pää­töslauselma
missä sanotaan, että mimkä tahansa ydinaseen
käyttö tulevaisuudessa rikkoo Y K : n peruskirjan säädöksiä.
Maailmanlcuulut atomitiedemiehet, julkaisisvat- varoituksen,
että atomiaseiden käyttö sodassa voi todennäköisesti johtaa
koko ihmiskunnan tuhoamiseen.
Kaikesta tästä huolimatta ydinaseita valmistetaan jatku­vasti
ja ydinasevarastot kasvavat lakkaamatta. Vastuunalai­set
tiede- ja hallitusmiehet ovat selittäneet että nyt varas­tossa
olevilla ydinaseilla voidaan jo hävittää jkoko ihmiskun­ta,
vaikka ei kukaan osaa varmuudella sänoa^kuirika val­tavaa
tuhoa ydinaseiden joukkomittainen käyttö loppujen
lopuksi aiheuttaisi.
Asianomaisten valtiomLosten jatkuvista neuvotteluista
ja rauhanpuolustajain vaatimuksista johtuen päästiin siihen,
että ilmaa ja maata saastuttanut ydinaseiden kokeilu lope­tettiin
kansainvälisen sopimuksen perusteella maassa, ilmas­sa
ja avaruudessa, mutta ei maan alla. PiLkistyneistä ja sit­kistyneistä
neuvotteluista huolimatta ei ole vieläkään päästy
sopimukseen maanalaisten kokeiden lopettamisesta eikä liioin
siitä, että ydinaseita omaavat maat eivät tule niitä levittä­mään
maille, joilla ei niitä ole.
Tässä tilanteessa on sekä ajankohtaista että hyödyllistä
se, kun eri rauhanjärjestöjen toimesta ja aloitteesta järjeste­tään
kautta Canadan Hiroshiman pommituksen vuosipäivänä,
siis sunnuntaina, elokuun 6 pnä mielenosoituksia ja kokouk­sia^
missä korostetaan y/iinaseiden pannaan julistamisen 'tar­peellisuutta
kansainvälisten sopimusten perusteella.
Elokuun kuudentena päiväfnä on erikoinen Hiroshiman
muistopäiväjuhlia Expo 67 n\aaiimannäyttelyssä, Peace Ar-
Väestönkasvu-^ ihmiskunnan nykyinen ja tuleva onselma
Väe&töongclma koskettaa lähei­sesti
myös Y K n ja s e n erityisjär­jestöjen
toimintaa. Väiestöticteen
t u t k i m u k s e a ja Ulaatojen keruun
ailalia Y K n t o i m i n t a on o l l u t jo
useiden vuosien ajan merkittävää.
V i i m e aikoina Y K o n alkanut te-hosi^
aa toiiKintaiansa myös väestö-p
o l i t i i l c an kiiytänmön kysymyksissä,
S Y N T V V Y Y S L U V U y
E R O T T A V A T KEHITYSMAAT
KEHITTYNEISTÄ
• • • • • • • \ .
Vjleslönikusvu el jakaannu suin-kfian
tasaiststi maapallon k a i k k i en
o s i en kesken.. Lisäys on k a i k k e in
.suurin maailman kehittymätlömim-misdä
osissa. :
Syntyvyyttä osoittavat luvut erot-t
i e l c v a l k in paremmin k u i n miilkääti
muut luvut (|cansantulo henkilöä
k o h t i , k a u p i m k i l a i s t u m i s e n asite, l u -
.kutnitoisuus tai~ teollistuheisuus)
kehittyneet maajt-T-ja__kelutysmaat
toisL-itann. Ns. bi'uUouusiutumislu-k
u on hedelmällisyyttä osoittavista
indeUs(;is,tä s e l v i n vedenjakaja ke-hitysmaiitlian
j a k e h i t t y n e i t t e n mai­den
välillä Vähäisin poikkeuksin
v o i d a a n k i n sanoa, että sellainen
maa, jorsa'; b r u t t o u u s i u t u m i s l u k u on
y l i 2,0 o n kehitysmaa. Kehittyneit-
'.eiD maiden brutlouusiutumlsluvut
ylittäväit ta«!S hai-voin 1,0—1,8 ra­j
a n . Keskimääräinen bixittouusiutu-rnisiluku
on k e h i t y s m a i d e n kohdal-.
Ia 2,9, mutta kehittyneiden maiden
1,4. K u i t e n k i n k u m m a n k i n ryhmän
.'-isällä o n huoniatj!avia vaihteluita
uusiutumisluvuissa. - r
Väikiiuvun vuotuinen prosentuaa­l
i n e n kasvu on tällä hetkellä kehi-
',yKmai.ssa noin 1,0—3,5 % j a kehit-tyneis3=
i niaissa 0,5—1,7 %. Esim.
l a t i n a l a i s e s s a A m e r i k a s s a " ' väestö
kasvaa 2,8 % : n vuotuisella vauh-dLllia
. ju Euroopassa 0,9 % .
K E H I T T Y N E I T T E N MAIDEN
VÄESTÖ VÄHEMMISTÖNÄ
K c h i ' , t y n n i t t en maiden väestön
osuus maailman väestöstä piene­nee
jatkuvasti. Vuonna 1960 se o li
J2,6 %. Vuonna 2000 sen on a a i o i :
• u olehan enää 23,5 %. Kehitys­maissa
asuu s i l l o i n 75,5 % maail­man
väesjtöstä.
Nänri kaksi maailman väestön
osiia, kehitysmaitten ja kehittynei-d
e n m a i d e n väestö, alkoivat poi­keta
toisistaan väestönkasvun osal­l
a selvästi 1930-luvulla lähtien. Ke-hiiltyneissä
maissa väcvlöniiasvu hi-dasUii
193U-luvulta lähtien (1920-
l u v u l l a väestö kasvoi kymmenessä
vuodesi;a 1 3 ' . i , mutta 1930—1940
se oli pudoimut 4 Vf;äin). 1950-lu-v
u l l a k.nevu alkoi taas nopr;ulua, ja
c l i 14 % seuraavalla kymmenvuo-l
i s k a i i d o l l a . Kehityismaissa - väcs-lönkasvu
csoittäa taas jatkuvaa
nousua. KymmenvuQ'iskausittain
-askettuna sc oli 1920-luvuila lOVt,
multa 19.50 l u v u l l a jo 2 2 ' ; ;.
SELVIYDYMMEKÖ
ONGELMASTA? -
M a a i l m a n väestön kasvu törmää
ehkä easiniiä elintai-vikeongelmaan.
F A O n johtv.ja on sanonul, että lä­h
i m p i e n 5—10- vuoden aikana on
mahdotonta varmistaa, ettei maail­man
väkirikkaimmilla a l u e i l l a puh­keaisi
vak-ivia nälänhäiliä. Tällöin
onkin s y y t i kysyä, voiko maailma
ummistaa silmänsä perhesuunnitte-
JLky.syn^ykjicssä kun vaihtoehtona
on nälkäkuolema? Maailman elin-iai-
vikcluottintoa on ponnistusten
tuloksena pystytty nollamaan, mut­ta
edistysUi ei pääse tapahtumaan,
koska väo;.t5n kasvuun hukkuu
huomattavatkin edistysaskeleet.
Vdcsiön lisääntyassä . t a r v i t a an
niyös: rajattomasti lisää kouluja ja
opettajia. Nyt o n la.skettu maail­massa
olevan noin 10 miljoonaa
opeltajfia, mutta väestön lisääntyes­sä
ennusteijlten mukaan heitä tar-
SYNTYMÄ.
^ PÄIVIÄ
John Nissilä, St. CatharLnes, Ont.,
läytlää lauantaina, elokuun 5 pnä
70 vuolta.
Alina Sikola, Rouyn, Q u e , täyt­tää
perjanli-.ina, elokuun 4 pnä 65
vuotta. -
Yhdymme sukulaisten ja tutla-v
a i n onne:>toivotuksiin.
chiliä ' B r i t i s h Columbiassa, sekä
Winnipegissa, Torontossa jaj_nniis-s
a k i n canadalaiskaupungeissa. To-ronlosta
saatujen tietojen mukaan
e r i k o i n e n Hiroshiman muistojuhla
on kaupungintalolla v s u n n u n t a i na
e l o k u u n 6 pnä k e l l o 8 i l l a l l a . To­rontossa
järjestetään myös kuiku«,
mikä kokoontuu Queen's Parkissa,
marssii Avenue katufl p i t k i n k a u -
' pungintaloUe kantaen kahta tunnus­ta:
" E i enää H i r o s h i m a a " ja. " P o i s ­takaamme
atomiaseet". Mitään mui­ta
tunnuksia ei kuikui>essa kanneta
mutta osanottajia kehoitetaan sito­maan
mustan käsivarsinauhan h i ­haansa.
K u t e n sanottu, tällaisia H i r o s h i ­ma
päivän muistojuhlia vietetään
o r i p u o l i l l a Canadaa .sekä k a i k k i a l la
maailma.ssa j a e r i k o i s e s t i Japanissa,
missä on cnsimmäisoksi sjiatu ko­k
e a tämän joukkotuhovälincon
voima.
M»aihiu^ väestä lisäänny, joka sekunti: kahdella ihmlseljiä. V,MO-d^
sa;lisäys Oli yii ^ miljoonaa..Miten i^aalimä pystyy huolehtimaan
näistä väestömääristä? Väestön .räjähdysnji^sen kasvun ja erittäin epä­tasaisen
alueellisen ^jakautumisen seurauksena väestöongelma on muö^
dostiiinassa koko ihmiskunnan vaikeinunaksi ongelmaksi tämän päivän
maailmassa. Väestökysymykset liittyvät elintarvikkeita, koulutusta, ter­veydenhoitoa
sekä sosiaali-, j a yhteiskuntasuunnittelua koskeviin kysy-l)(^
yksii^ yleensä nyky-yb^eiskunnan kaikkiin keskejsimpiin aloihin. Tä­ten
väestötiede ei voi olla enää pelkkiä tilastolukuja, joiden tarkaste­leminen
on ainoastaan tilastotieteilijän tehtävä ja jota muiden alojen
edustajat tarvitsevat, vain silloin tällöin lisänä yleistietoihinsa, vaan sen
tulee olla yhteiskuntaan aktiivisesti vaikuttnva tiede.
vitaan 35 vuoden päästä noin 60
miljoonaa.
• Terveysongelmat vaativat mones­t
a k i n f.yyjlä kasvavaa huomiota.
jEsim. lääkäreitä tai"vitaan vuonna
2000 a i n a k i n 7 mijlJoonani, nyt hei­tä
on 1.5 miljoonaa. M a i n i t u t s e i i t -
semän miljconaa lääkäriä tai"vitaan,
mikäli yrit^4ään s3urata W H O n m i -
nimi.«iucsituksia, j o i d e n mukaan tar­v
i t a an vähintään yksi lääkäri tu­hatta
asukasia kohti.
TULEVAISUUDEN IHMINEN
— KIIKEINEN
KAUPUNKILAINEN
Vuonna 2000 arvioidaan kahden
kolnui^csan maailman väestöstä ole­v
a n kaupunkilaisia. Vuodesta 1950,
j o l l o i n kaupungeissa asui 500 m i l ­joonaa
ihmistä, arvioidaan kaupun-kilaisväestön
vhikumäärän voivan
i^asvaa ncljiiän m i l j a r d i i n ihmiseen,
.'iis kahdcksankertaiseksi ainoas­taan
viidessäkymmenessä vuodessa.
K a u p u n la i s t u m i s en ongelmat
ovat moninaisia. Liilienneongelmat
tulevat olemaan "jäittiliiismäisiä",
k u t e n prof. .Jan Kolbuszovvski, Bir­m
i n g h am iri ylioplstxm Kuljetus- ja
ympäiristösuunnitteluosaston pääl­likkö
sanoo. Katujen levittäminen
j a p i k a t e i t t e n rakentaminen ei tule
ratkaisemaan liikennisongelmia.
. Kaupungit on s u u n n i t e l t a v a uu­delleen.
K a k s i k e r r o k s i s e n kaupun-giai
tulee syrjäyttämään "moniker­r
o k s i n e n - k a u p u n k i " . Prof. Kolbus-zowski
sanookin, että "uusi kau­p
u n g i n käsite tulee olemaan 'yhtä
kaultana tämän hetkon kaupunki-käsitteestä
k u i n Carra.ssonne eroaa
käsitteinä Lontoosta, New Y o r k i s ­t
a tai T o k i o s t a " . Hän ehdottaakin,
että karsainvälisten järjestöjen, k u -
,' en . Y K r i t i i U N E S C O n o l i s i pan­tava
alulle eri tietoenalojon väli­nen
t u t k i n i u s t o i m i n t a kansainväli-
.'•Issä puitteissa. Kaupunkisuunnit­t
e l i j a t eivät tule yksin selviämään
!ehtävä.si'.ä. Yhteistyön tulisi saada
öikaan uuteen kehitykseen johta­vaa
l u i k i m u s t a kaupunkisuunnitte­l
u n alalla.
ESTEITÄ AKTIIVISILLE
TOIMENPITEILLE
V a i k k a Y K o n k i n viime aikoina
B B B B
K u n pääministeri Wilson nousi
valta;;:! vuoden 1964 työväenpuo­l
u e e l l e voittoisien vaalien tulokse­na,
pyysi hän 100 päivää aikaa saa-
.dakse.en aikaan .slarltikuopat E n g -
Ivinnin talouden nostamiseksi laan­tumasta.
100 päivää k u l u i eikäVVil-s
: n ollut pystynyt selvittämään .sen
paremmin itselleen kuin suurelle
yleisöllekään, millaisessa tila.ssa
E n g l a n n i n talous o.kein o l i j a en-neii
kaikkea, miten päästä talouden
nou.-u-.iii käsiksi. Tämän jälkeen
on kulunut sala päivää loinen toi­sensa
perään. Välillä p i d e t t i i n pav-l
a m e n t t i v a a l i l k i n (1966 keväällä),
nvkä vahvisti edelleen \Vilsoiiin
asemaa parlamentissa. Työväenpuo­lue
saavutti turvallisen enemmis­tön
konservatiiveista. Viime vuoden
heinäkuussa Wilson j u l i s t i vuodek­si
eteenpäin taloudellisen kiristys-ohjelmansa,
jonka o l e e l l i s i n a osina
olivat palkkojen jäädyttäminen ja
useiden .sosiaalisien etujen karsi
niinen.
Näillä päivinä tulee kuluneeksi
tuhat päivää siitä, kun WilasOnin
h a l l i t u s nou.si valtaan. J a v i i m e vii­k
o n lopun tiedot kertoivat, että
punnan dcllarikur. s s i oli painunut
a l i m i l l c e n .sitten vuoden 1964 syk-
,syn ja .samalla k u l l a n hinta Lon­toon
kultapöississä o n noussut kor-k
e i m m i l l e e n sitten vuoden 1961.
V i i m e v i i k o l l a työväenpuolueen 71
parlamenttiedustajaa julkaisi mani­festin
jonka otsikkona o l i : "Erenää
koskaan uudolleon". Manifestissa
t u o m i t t i i n ankarasti W i l s o n i n halli­tuksen
h a i j o i l l a n i a t a l o u s p o l i t i i k k a.
" H i h l l i t u s on asettanut ensi sijalle
punnan arvon säilyttämisen. Sen
hyväksi hallitus on uhrannut talour
den kasvun, täystyöllisyyden, kan­s
a l l i s en suunnitelmatalouden j a .so­s
i a a l i s t en uudistusten toteuttami­sen.
Tämä e i ole hyödyttänyt mi­tään."
ManiCe.stissa j a t k e t t i i n edelleen,
että valtiovaiainmini-steri Callagha-n
n v ä i l t e c t , että maan talous on
saateltu r a i t e i l l e en j a maan maksu­taseen
vajauksen ongelma on. r a t ­k
a i s t u viime vuoden heinäkuun
jäädytlämistoimonpiteiden seuijiuk-sena.
eivät pidä ollenkaan paik­kaansa.
Tästä ovat osoituksena vii­me
v i i k o n pör.ssiuutisel. tiedot kesä­k
u u n valtavasta kauppataseen va­jauksesta
ja työttömien luvun nou­su
495.000 henkilöön, mikä on suu­r
i n sitten vuoden 1940 jälkeisten
vuosien heinäkuiden lukujen.
Työväenpuolueen 71 p a r l a m e n t t i'
edustajan manifesti osoittaa että
tyytymättön-yys c i s u i n k a a n rajoitu
enää vain vasemmistosiipeen, vaan
.se ulotUiu m u i h i n k i n p i i r e i h i n —
lähinnä keskustaan. Hallituks;en se­kä
uiko- että t a l o u s p o l i t i i k k a a vas­taan
on työväenpuolueessa o l l u t pit­kän
aikaa 26—36 edustajan opposi­tio.
W i l s o n joului parlamentissa se­kä
oman puolueen opposHion että
k o n s e r v a t i i v i e n ankaraan r i s t i t u l e en
K o n s e r v a t i i v i t esittävät luonnolli­sesti
cpäluottamuslau.selta, mutta
tähän työväenpuolueen oppositio ei
s u i n k a a n yhdy. Sen s i j a an odote­taan
mielenkinnoUa, monUiko työ­väenpuolueen
edustajaa uskaltaa p i ­dättäytyä
ääne-styksestä. Puolueen
pi i s k u r i l j a pu oi u eest a erotta m i
uhka ovat W i l s o n i n lujimmat val­tit.
Tämä ei kuitenkaan ratkaise
horjuvan punnan kohtaloa j a maan
t a l o u d e l l i s t a kriisitilaa. Tokkopa
W i l s o n i l l a o n muuta "myönteistä"
esitettävänään kuin kiristysohjel-inan
edelleen kiristäminen.
• .• — Kras.
gihUVOinut toimiltansa väestöky-syinyta3is.
«5ä, op. s e ^ t e i m i n n a i i es:
iteenä o l l u t k u i t e n k i n monenlaisia
tekijöitä. ,
Ensinnälcin Y K edustaa monia
i d e o l o g i o i t a ja; mitä väestön kas­voin
rajoittamiseen tulee, on se mo­l
l i l l e a a t t e c i i i n e n kysymys. Synty­vyyden
säännöstelyä ovat onnen
k a i k k e a kaitoliset maat vastusta­neet
aivan viime a i k o i h i n saakka.
Nyl:yään odcteitaamkin mielenkiin­n
o l l a , mikä katolisen kirlMm kan­ta
asiaan tulee, olemaan,
Asia.TitunUjatkaan eivät ole kes­kenään
s u i n k a a n yhtä mieltä siitä,
pystyykö maailma huolehtimaan
edes s'.ii'ä väestöstä, j o k a sillä jo
:ryt on, p u h i i m a t t a k a a n siitä, mitä
i i l lä t:ilee olemaan tulevaisuudes-f
a . R a n s k a l a i n e n A l f r e d Sayvy on
kuvannut tiedemieglen keskuudessa
esiintyviä mielipide-eroavaisuuksia.
Hänen mukaansa jokainen tiede-m
i e s ^ o n pohjimmiltaan tunneihmi­nen.
T i n n e määrää hänen ajatuk­s
i a a n ?nemmän. t a i vähemmän tie­toisesti.
Tiedemiehet v o i t a i s i i n jakaa kah-tcian
i-yhmään: o p t i m i s t e i h i n j a pes-srmisteJhin.
Optimistit uskovat tu­le
vaisiuudessa tapahtuvaan kehityk­seen,
s.ihen kehiityliseen jota ei o le
vielä caavutettu, .mutta joka voi­daan
saavut'aa edistyk.s8n avulla.
Pi2ssiniistit ovat taas niitä, jotka
eivät usko muuta k u i n mitä näke­vät
j a mitä voivat koskettaa. H e i -
oän mielestään se,, mitä he voivat
nähdä j a \k(>skcti'aa, ei riitä varus­tamaan
edes tämän hetken 3ÖO0
, n i i j o o i ' a a ihmistä 2,.500 k a l o r i l la
päivä^rä, eikä täyttämään heidän
:nuitakrian tarpeitaan.
E>imerkkinä o p t i m i s t i n käsityk-se.
s.tä voidaan mainita väestötieteen
a s i a n t u n t i j a D m i t r i Valenteyn Mos-kov;
is*a. Hänen mielestään "meillä
ei ole syytä pessimismiin. M c us-kommi.^,
että ihmisjärki voi taatfl
k.ysvavi-lle väestölle energiaa, mi­neraaleja
J!. v e s i v a r o j a sekä, kaik­kea
muuta tarvittavaa. Energfä on
elämää j a m a a p a l l o l l a on tarpeek­si
energiaa 100, 200 t a i 1000 vuo­d
e k s i . "
Tähän VOI. t i e t e n k i n huomauttaa,
että energiaa ei ole kuitenkaan
pyst>lty muuttamaan ruoaksi, vaik­ka
ainetta voidaankin muuttaa
e n e r g i a k s i .
Lisäksi t a l o u d e l l i n e n kasvu j a a i '
h a i i i t n syntyvyys eivät o l e s u i n k a an
r i n a cuora5.sa riippuvuussuhlees.sa.
,Ioskiis nopeaan kansantulon nou-
.',uun l i i t t y y korkea syntyvyys, jos­kus
taais matala. Tämän vuosisadan
{.ikuvucsikymmeniiiä liittyi esim.
LänsiEiiroofas-sa j a Pohjois-Ameri-ka.;
sa alhainen syn/.yvyys nopeaan
kansantulon kasvuun, samoin J a ­panissa
ja Itä-Euroopassa loisen
maailmansodan jälkeen. Toisen
:naailni:insodan jälkeen on taas
Pohjois-Amerikassa j a j o i s s a k i n E u -
;oopan maissa ollut nopeaa kasvua
kansantuloapa j a syntyvyys on o l l ut
.••amanaikaisesti korkea. Syntyvyy­den
j a t a l o u d e l l i s e n kasvun suhteir
s i i n vaikutiavat sosiaaliset, kasva-
Uiksnlliset, taloudelliset ja k u l t t u u -
! i t e k i j j ' . t , . j o i t a ei o l e vielä tarkasti
todettu Esim. kasvatuksesta ja vä-estönki
»svusta puhuttaessa on ero-l
e f a v a väef.tön koulutustarve ja
k o u l u t e l l u j i n henkilöitten talou-dellise
»! edistymisen tarve, johon
taas Kulttuuritekijät vaikuttavat.
Kieltämättä k u i t e n k i n väestöongel­mat
ja taloudelliset ongelmat kie-iou;'.
uvat yhteen. .
YKn TOIMENPITEET
VÄESTÖKYSYMYKSISSÄ
Y K n toimenpiteet väcslökysy-mylcsissä
voidaan luokitella tutki-de
Oa^uie:
Ei^nin tunitus-letlva
Bonn. — P r e s i d e n t t i Charles de
Gauille vaati viime viikkoisisisa neu-v
o i t e l u i s s a Länsi-Saksan l i i t t o k a n s.
l e r i a Kuiit Georg Kiesingeriä t u n -
niuistamaan O d e r — N e i s s e - l i n j a n Sak­san
j a Puolan pysyväksi rajaksi,
kerixxttiin Bonnissa. v i i m e v i i k o l l a.
, Kiesingeriä lähellä olevat p i i r it
k e r t o i v a t de G a u l l e n vakuuttaneen'
tämän teon parantavan Länsi-Sak-
S'an kuvaa Itä-Euroopan maiden sil­missäpä
helpottavan Bonnin halli­t
u k s e n pyrkimyksiä diplomaattisuh­teiden
salm.miscksi kommunistis­ten
lunipurimaidenija' kanssa.
Lähteiden mukaan Kiesinger i l ­m
o i t t i kri&tillis-demokraattisen puo­lueen
työvaliokunnalle tällä v i i k o l ­l
a sanoneensa de Gaullelle, ettei
Oder.Neisse-linjain tunnustaminen
l a k a i s i Länsi-Saksalle mitään etua.
. Länsi-Saksan omak&aman kannan
mukaan Oderia ja Neiissea pitkin
k u l k e v a Puolan ja Itä-Saksan raja
on vain väliaikainen.
Orjakauppaa
E-Afrikassa
Lontoo. — Kaikkien Mosambi­kissa
. syntyneiden . Etelä-Afrikan
Iiittov;>Uion alueella asuvien af­rikkalaisten
on käsketty poistua
maasta vuoden 1967 loppuun
mennessä. Tällaisen määräyksen
on antanut bantu-heimon hallin­toministeri,
ilmoittaa johannes­burgilainen
Star-lehti.
Kuitenkin on salMttua myydä
• mosambikilaisia orjiksi eteläaf- .
rikkalaisillc farmeille. Oikeuden
tähän on saanut kolme yksityis­tä
portugalilaista yhtiötä, jotka
saavat 40—70 rankia jokaisesta
rajalle toimitetusta afrikkalaises­ta.
Orjakaupan avulla eteläafrik­kalaiset
haluavat turvata maata-
: louden ilmaisen työvoiman saan­nin.
.•.lu-it-oimintaan, julkaisutoimintaan,
Y K n sihteeristön väeslöosaston
lyöhön, väestökonferenssien järjes-
VÄmiseon. suoranaiseen. tekniseen
apuun ja yleiskoi;ouksen suosituk-
-siin ja pä:itöslauselraiin.
Esimerkireinä tutkimustoiminnas­ta
voidaan mainita mm. seuraavaa:
Y K on pannut alulle väestötilasto-l
i e l o e n pejustuitkimutecn sekä aut­tanut
väestötieteen t u t k i r a u i k e s k u s -
tc^n p e r u s l i m i s t a monille alueille,
esim. Chileen. Intiaan ja Yhdisty-
" z c c r . c c n arabitasavallaan. Y Kn
väestöosaslo sai • v u o d e n 1966 ai­kana
v a l m i i k s i väestötieteen tutki-mussaijassaan
arvion maailman
väestö;! ennusteista, alueittain.
L i s a k s i väastötoimikunta suosit­t
e l i kolmann.essatoiota istunnossaan
(maali.s—huhtikuussa 1965), että
tehtäisiin tuJkimus kaupunkilais- j a
maalaisväestön k,nsvusta. Kyseinen
• u l k i m u s on p a r h a i l l a a n tekeillä.
P a r h a i l l i i a n ovat käynnissä myös
k a u p u n k i l a i s t u m i s t a ja muuttolii­kettä
Aasian ja Kauko-Idän talou-dclli.^^
ien toimikunnan (ECAFE)
i l u e e l l - i tutkivan Li'öryhmän val-
.'nisteluiyöl.
Väestölilastotietoen tutkimuksia
suorittiui Y K n Talous- j a sosiaali-a
s i o i t t cn osasten, l i l a s t o l l i n e n toi-
VMisto. Sen Julkai-Jiisarjaan kuuluu
esim. Den-.cgraphin Yearbook, m i ;
l-.ä käsiltci'i mm. kansainvälisiä t i -
(Jatkoa s i v u l t a 3) .
P Ä I V Ä N P A K I NA
VIELÄKÖ "PUOLUEETTOMAMPAA"
A l l e k i r j o i t t a n u t on ehkä jona-
•kin heikkona hetkcnääu yhtynyt
n i i h i n , jotka epäilevät puheilta
" p u h t a a s t a " ja "puolueettoma.«jla"
taiteesta.
Mutta ken hyvänsä seuraa esi­m
e r k i k s i K d S u l l i v a n i n paljon mai
nostettua televisio-ohjelmaa, mis­sä
on n i i n paljon rahaa kahmivia
mainoksia että toisinaain on vai­keata
päätellä kumpaa on enem­män,
ohjelmaa vaiko i l m o i t u k s i a,
hän tulee oiaii vakuuttuneeksi s i i - -
tä että .se on esimeiTcki tästä eh­dottomasti
puohieeltomasta" tai­t
e e s t a yhdysvaUalaisen. hyökkäys­sodan
hyväksT ja vietnamilaisia
vastaaiiT"
T o i s i n a a n tiUlaincn "puolueelto.
•muus" voi johtaa k r i m m a l l i s i i i i t i ­l
a n t e i s i i n . Yhtenä .esimerkkinä
tästä on Yhdysvaltain Expossa
oleva ulkoapäin komea j a "silmään
pistävä" paviljonki, jonka sisä­p
u o l i kimnisoe lynnörin l a i l l a l y h .
jyydestä.
Sielläkin on k u i t e n k i n j o t a k in
nähtävää ja ihnieteltäviiä. Esimer­k
i k s i filmitähtien osastolla on
k u n n i a p a i k a l l a itse C h a r l i e Chap­l
i n tunnetuissa sotamiehen tami-neissaan.
Hänen nähtyään tulc^
kenenkään neuvomatta v i e r a i l i j an
'mieleen niiotelimä; katsohan kum­maa.
Yhdysvalloissa ei o l l u t tilaa
eikä toimiiitamahdoUisuuiksia tälle,
s u u r e l l e l«itoilijalle, joka joutui
(vudanliet.sojaiii ja muiden äärioi.
k c i s t o l a i s t e n syötäväksi j a kalvet­tavaksi.
Mutta mainetta kun ei
v o i d a mieheltä ottaa pois, niin
C h a p l i n i n kuva kolpjia k u i t e n k in
h y v i n näkyvälle palikalle Expon
p a v i l j o n k i i n !
Mikä tietää vaikka C h a p l i n sai­si
kuolemansa jälkeen j o i t a k in
ylistäviä lausuntoja naapuirimaan
l e h t i e n palstoilla.
T a i t e e n vissinlaista "puolueetto­m
u u t t a " ilmenee myös J<reikassa
missä sotilasjuntta suoritti j o k in
a i k a sittpn vallankaappauksen ää-r
i o i k e r s l o n hyväkäi.
Hei n a k u u n alu.ssa Ateenasta
saapuneessa New Y o r k Timesin
tiedonannossa kerrottiin asiasta
näin:
— K r e i k a n sotila.shallitu,s j u l i s ti
heinäkuun 10 pnä, että k o l m e m u i .
naisajan murhenäytelmöä (trage­diaa)
on vedetty pois K r e i k a n tä­mänvuotiselta
näytelmä j u h l a s ta
sen vuoksi ikiin näiden näytelmien
taustamusiiikrn on säveltänyt eräs
. ' k r e i k k a l a i n e n ikommunisti.
Siinä sitä sitten ollaan. Peräti
k o l m e vanhaa kautta maailman
tunnettujen k i r j a i l i j a i n murhenäy­telmää
on tuillut esltyskclvotto-maiksi
vain sen v u o k s i , k u n j o ku
" k o i m m u n i s t i " on säveltänyt n i i ­den
tau.stannisiiki'n!
Kysymys ei s i i s ole siitä, onko
m u s i i k k i näytelmiin .sopivaa ja
muuten tankoitustaan vastaavaa,
vaan siilä mitä iKiliitlista mieli­pidettä
m u s i i k i n k i r j o i t t a j a sattuu
olemaan.
Tähän k u n lisätään vielä se,
että K r e i k a n nykyisen sotilashal­l
i n n o n mittapuiden mukaan "kom­m
u n i s t e j a " ovat k a i k k i sen polit-
: t i s e t vatsustajat aina p o r v a r i l l i ­seen
keskustapuolueen jäseniin
saakka, n i i n s i l l o i n nähdään mistä
on todella ikysymys.
M u t t a lainatkaamme vielä vähän
edelläimainitusta T i m e s i n uutistie.
dosla: _
— V i r a l l i s e s s a lausunnossa tor­j
u t a a n sen sanonnan mukaan
' k o m m u n i s t i e n inspiroimat' väi­tökset,
että K r e i k a n hallitus on
kieltänyt esittäimästä E u r i p i d e s i n,
^iSophoelesin, Aesehylusin ja A r i s -
tophanesin näytelmiä siksi k un
•niiden k l a s s i l l i n e n teksti voi o l la
h a r m i l l i n e n haiUitukselle.
Kolme murhenäytelmää otettiin
pois alkuipcräiscstä ohjelmasta
k u n n i i d e n m u s i i k i n on säveltänyt
k o m m u n i ' . t i i * c n säveltäjä Mikis
T h e o d o r a k i s . . . K a i k k i tämän 40-
vuotiaan muusikon j a icntisen kan­sanedustajan
tuotteet j u l i s t e t t i in
K r e i k a s s a pannaan asevoimien
vallankaappauksen jälkeen mikä
tapahtui huihtiikuun 21 pnä.
J u l k a i s t u s s a lausunnossji sano­t
a a n . . . K r e i k a n näytelmäjuhlas-ta
poistetun Buiripidcsin (suuri
trageeliain. k i r j o i t t a j a joka osoit­tautui
vanhojen uskonnollisten ja
»ivcellisiton aatteiden epäilijäksi)
• A n o j a (The S u p p l i c a i i t ) j a F o i n i :
k i a l a i s c t naiset (The Phoenician
Women); Sophoclcsin (Sofokle-sin)
Ajax jne.
Tässä on " t a i t e e n puolueetto-muiuden"
ytimenä se että muinai­set
k l a s s i l l i s e t k i n tragediat ovat
" v a a r a l l i s i a " esitettäviksi silloin,
jos niiden lauvstamusiikin on sä-veltäiiyl
joku henkilö, j o l l a val­t
i o v a l l a n mielestä on, t a i epäillään
olevan "vääriä", p o l i i t t i s i a aattei­t
a : ' .. • •
Tällainen järkeily on verratta­vissa
siihen jos Canadassa kiel-täytyttäisijn
kiiyttämäitä lääkäri­hoidon
yhteydessä v e r i p a n k i n .suo­maa
apua vain sillä perusteella,
että sen kehittäjä ja keksijä o l i
canadalaJnen k o m m u n i s t i , t r i Nor­man
Belihune. Tuskinpa "Pekka-ikaan"
kieltäytyy veripankin hy-vfiksikäylöstä
jos s a t t u i s i sitä tar­vitsemaan?
F a s i s m i n 'heinänteon" päivinä
o l i kyllä tapana hyljätä ilman
m;iuta k a i k k i kommunistien esityk
set, ehdotukset, suunnitelmat ja
tuotteet vain niiden p o l i i t t i s en a l ­kuperän
tai oiikeammin asian­omaisten
poliittisten ennakkoluu­l
o j en perusteella. • -
Nykyään on onneksi siitä lasten­taudista
pääiäty yleisesti puheen­o
l l e n — mutta vielä on s e l l a i s ia
pimeyden pesiä kuin esim. ny-ikyinen
K i e i k k a missä näytelmät­k
i n liiilee kelpaamattomaksi ja
v a a r a l l i s e k s i s i l l o i n k u n s en taus­t
a m u s i i k i n k i r j o i t t a j a l l a epäillään
olevan,"vääriä ajatuksia"
—- Känsäkoura.