Vapaus, July 21, 1960

              ,jiW|w
Sivu 2 < ^.Torstaina,'heinäk. 21 p: — Thursday, July'21, 1960
'^MHÄ!* l>partmentXPttawa:'3'Pub-
,llshed;., thrice"^~weekly; ,Tuesdays,
t^xbuisdtö^landfSaturdays by^Vapaus:
Publishing Company Ltd., at 100-102
Ebn St:^w;, Sudbury, Ont.; Canada.'
Telephones:'Bus. Office'OS. 4-4264;
Editoria] Office OS. 4-4265.-Manager
E>Suksi. Edilor W.'Eknmd. Mailing,
address: ;Box^ 69, SudburyV Ontario.,
Advertising^rates upon^application'.
Translation free oLcharge." .
• Tn,ADSHINNÄT:
Canadassa': ' 1 vk. 8.00' 6 kk. 4iJ5,
Ylidysvaiioissa: 1 vk. 9.00 6 kk! 4.80
Suomessa: 1 vk. 9.50 6 kk. 5.25
:
\
i
^^eryehdys., suurjiidilalle!
m
m
mm
|Tk. 30 ja 31 pnä pidetään South Porcupinessa CSJ:n jär-
' jeotön ja Suomalais-Canadälaisen Am^tööriurheiluliilon yh-teiset"
laulu-^ ja' urheiluju^^lat/ johon, saapuu suomalaisia eri
puplilta Canadaa ja vieläpä Yhdysvaltain puoleltakin.
I Lehtemme puolesta toivomme tinuninsiläisille ja south-^
porcupinesiläisille, ^ joiden käsissä on ollut näiden juhlien
-^y!täpnöllinen- ja vaikea^ärjestämistyö; mitä' parhaimmat
K^^imittelummelMSamqm rtoiv^m
osanottajille sekä juhlayleisölle nautintorika3ia ja hauskaa
juhlatunnelma! Menestystä suurjuhlalle!
li©
l p :
•iii
I.
Suhtautuminen lentoprovokatioihin
! Neuvostoliitto on syyttänyt, että Canadan, Yhdysvaltain
sekä eräitten toisten kapitalistimaiden lentokoneet ovat^^ h
rinneet- kansainvälisillä vesillä purjehtivia neuvoston
sia laivoja syöksy lennoilla. Pääministeri Diefenbaker tie-doitti
viime viikon lopulla, etla tätä syytettä on ruvettu hal­lituksen
toimesta tutkimaan.
'Neuvostoliitto ei ole tästä,syytöksestä lähettänyt Cana-
'•dalle noottia, mutta Ganadan lähetystön henkilökuntaan kuu­luvalle
'oli asiasta mainittu suusanallisessa keskustelussa ja
samalla oli ^mainittu kolmesta eri tällaisestatapauksesta.^^^^^^^^^^^^v^^^^^^:^
Neuvostoliitto on antanut Yhdysvalloille muistion näistä
lentokoneiden aiheuttamista häiriöistä ja huomautettu, että
jos tällaista provokatiota jatkuu, niin neuvostohallituksen
•:'on pakko ryhtyä sellaisiin toi
laivojerv turvallisen purjehtimisen kansain^^^
Muistiossa kortDstetaan, että tällaiset'toimenpiteet ovat ta-
•hallisiaprovökatiotekojay joiden tarkoituksena^^o
kahden maan normaalisia suhteita.
; Tällaiset provokatiolennot eivät tule minään yllätyksenä
^fjaön hyvin uskottavaa, että neuvostohal ei
ole:;asiaa:otettu esille aiheetta julkisesti protestoimalla nii­den
johdosta.
.Joku aika sitten amerikkalaiset lentokoneet rupesivat
^tahallaan rikkomaan korkeusrajaa Berliinin lennoissa. Vasta
• mohen vakavan .varoituksen jälkeen amerikkalaiset lopetti-vatfkorkeusrajan
rikkomisen Berliinin lennoilla ja tunnusti-vatrjulkisestiettei
ole-tarvetta rikkoa kysymyksessä olevilla
lennoilla körl^eussäädöksia. Siis näin epäsuorasti tunnus-otettiin,
"että kysymyksessä oli provokatiolennot.
; f i h m e ' v a i k k a ^Neuvostoliitto onkin pro-
; testoinut senljohdosta kun amerikkalaisten ja'toisten kapita- _
listimaiden lentokoneet ovat häirinneet Neuvostoliiton lai-voja
kansainvälisillä vesillä. Kaikkien muistissa on var-
; maänkm amerikkalaisen vakoilulentokoneen:^las ampumia
nei? Siperiassa :]a toisen heinäkuun -1
lähfeUä,Kuolan niemimaan rannikkoa.
'Ensimmäisessä tapauksessa presidentti Eisenhower sa--
noisensiksi ettei: hän tiedä mitään sellaisista .lenn
vkuri v va-
?:ikoiJulennoistay Yhdysvaltain presidenttr joutui tunnu
tienneensä asiasta.
•Nyt Yhdysvaltain hallitus väittää ettei Barentsin me-
;rellä alas ammuttu lentokone ollut: Neuvostoliiton i l ^
sa. Neuvostoliiton Yhdysvalloille jättämässä nootissa sano­ntaan,
että amerikkalainen, lentokone^^^
.-ilmatilaa-22 km. pohjoiseen Svyatoi Nos Capea ja kulki A r ­kangelia
kohti. Kun lentokone ammuttiin alas sen kaksi
^miehistöön .kuuluvaa ip ,
Viime viikon lopulla Britanniassa ilmestyvä Sunday.Dis-patch-
lehti tunnustikin-avoimesti; et va-koilulento
ja tarkoituksena, oli saada: tarkat tiedöt^
liittolaisista ohjuslahetyslaitteista maan pohjoisosissa.
' "Näiltä Neuvostoliiton 4,00Q mailin pituiselta pohjoiselta
• ;ran'nikolta olisi i jokainen -yhdysvaltalainen i k
vissa neuvostoliittolaisille ohjusaseille", kirjoitettiin leh­dessä.
"Lentokone oli todennut kolmen neuvostoliittolaisen oh-
< justukikohdani olemassaolon^^ k
täjäkoneethyökkäsivätsitä vastaan ja ampuivat sen alas.
!!"Mutta yhdysvaltalainen vakoilujärjestö tietää; takaisin
• saapuneista tiedoituksista, huomattavan paljon näistä tuki­kohdista
— jotka saattavat yhdysvaltalaiset maalit 2,000 mai­lia
lähemmäksi Neuvostoliittoa."
'Siis kysymyksessä oli vakoilu ja kirjoituksessa ilmais- ,
taan käsitys, että Neuvostoliiton ilmatilaa oli rikottu.
Palatkaamme Neuvostoliiton kauppalaivojen purjehtimi-senihäiritsemiseen.
kansainvälisillä vesillä: Kysymyks ei
ole yksin amerikkalaiset lentokoneet, vaan liäiritsemiseen
ovat osallistuneet usean länsivallan lentokoneet, syytettiin
Neuvostoliitosta. Tämä osoittaa, että' amerikkalaiset ovat
vvaatineet: toisi .
laivojen häiritsemistä-ja että sellaista on noudatettu.
; Pääministeri Diefenbakerin ilmoitusta, että Canadan
-er\ hallituksen toimesta ruvetaan tutkimaan onko Neuvostolii-
" ,v ton syytöksessä perää, on tervehdittävä. Jos canadalaiset—
Mentäjät hallituksen" tietämättä ovat syyllistyneet "tällaisiin"
..--r proyokatiolentoihin on heidät saatettava cäogaistukse^rt
1^
F-k
m F?
ERÄITÄ -VAIHEITA KONGON VAPAUSTAISTELUSTA
ensimmäisenäj^^toimehpiteenä vangi- siirtoja ei ole tässä otettu huomi-tuttivde^
Schrijvei^i^atriceKLumiun-^
30. kesäkuuta oli musta päivä|
siirtomaajärjestelmän-^ ;vkannatta|^
jille. Af r i k a n ' sydämessä julistet­tiin
itsenäinen Kongon tasavalta.'
Belgian herruus päättyi j a siirto­maajärjestelmä
menetti tärkeim­män
vielä jäljellä olevista valta-alueistaan
Afrikan mantereella.
Mutta -Öelgia ei luopunut suin­kaan
vapaaehtoisesti Kongosta,
vaan vapautuminen oli taistelun
tulos. Eikä ^tämä taistelu ole -vie-.
lä~ päättynyt, kuten—viimeiset ta­pahtumat
Kongossa osoittavat.
Belgialaisef"' turvautuivat -van­haan
imperialistiseen: "hajoita ja
hallitse"-menetelmään voidak­seen
pitää Kongon rikkaudet hal­lussaan.
Eivätkä vain belgialaiset
monopolit, ^myös:-englantilaisilla
ja'amerikkalaisilla on oma osan-^
sa tässä juonittelussa. Katangan:.
maakunnan, jonne Kongon rik­kaudet
ovat keskittyneet, irrot-tautumispyrkimykset
eivät ole
suinkaan viime päivien tapahtu­mien
seurauksia, vvaanbelgialais: ;
ten j a kumppanien huolellisesti-jo
aikoja sitten dollareilla ja
: frangeilla :valmistelema ;toimen­pide.
'
. Seuraavassa lyhyt katsaus Kon<
gon vapaustaistelun vaiheisiin:.::
Viimeiset 18 kuukautta ovat Kon
gossa lakot, veriset kahakat ja
joukkomielenosoicukset seuranneet
katkeamattomana' ketjuna toisiaan.
Ne ovat lujittaneet suuresti kansal­lista
yhtenäisyyttä, .huolimatta vä­estön
•kansatieteellisestä;^ rk
sestä, uskonnollisesta ja poliitti­sesta
hajanaisuudesta. Epäilemättä
on Kongon noin 50 poliittisen jär
jestön ja ryhmittymän kesken.ollut
ja on yha erimielisyyksiä poliittisis­ta
ja taloudellisista kysymyksistä
johtuen maan alikehittyneisyydestä
j a itsenäisyystaistelun: kestoajan
ban. . Kongon lsänm'aanyätäv^t'vas
tasitvat siihen' ainoalla 'oikealla ta­valla:
Jiilistfettiin täydellinen vaali
boikotti,,,ja tämä Belgian ^kunin­kaan
Badouinin silmien i edessä, jo
ka oli vaivautunut henkilökohtai­sesti
lähtemään Brysselistä ,KQn-goon.
"Aste asteelta"-siuunnitelma
luhistui;
- Kolmas vaihe: (tammikuu"§]ta ke-säkuuhun-
il960):
:>Siirtomaajärjestelmän v k
jat antautuivat'-: näennäisesti.,^: H
kutsuivatBrysseliin 20 pnä tammi
kuuita pyöreän::pöydän konferenssin
ja selittivät hyvä.ksyvänsä 30 kesä­kuuta
:1960;rKongon:; itsenäistymisen
päivämääräksi ja .suostuivat siihen*
että maakuntaneuvojen\ vaalit ' P i ­dettäisiin
toukokuussa ja parla­menttivaalit
kesäkuussa.
.:: Mutta kaikessa hiljaisuudessa v i ­ritettiin
. k u i t e n k i n uusia ansoja.
Katangan maakunnassa rahoitettiin
Conakat-puoluetta, joka vaati tä­män
Kongon :rikkaimman alueen i r ;
roittamista:: Kongon valtioliitosta.
Pian tämän'jälkeen siirtomaajärjes­telmän
. kannattajat perustivat: ma-rionettiensa
avulla "Kansallisen
edtstyspuolueen" saadakseen vai­kutusvallan
koko, tulevaan ^Kongon
tasavaltaan. -Samalla he: keskittyi-
Vtt varmistamaan Kongoon inves­toidun
ipaaomansa; joka- käsitti .1.^0
miljardia frangia^ Eräässä-vtoises:
s a : konferenssissa Brysselissä : he
;yrittivdtv^t)oa5.törevan Kongon hal­lituksen
belgialaiseen pääomaan,
yhleismaikkmoihin ja NATOon.
L U O N N O N S U O J E L U A L U E
VOlTONiMETSASTAJILLE
Tähän oli omat pätevät syynsä.
Belgian imperialistit-olivat; jo melr
kein 75 vuoden ajan : turvautuneet
lyhyydestä. Mutta yhdestä asiasta' tähän omalaatuiseen voitonmctsäs-t
a j i e n - luonnonsuojelualueeseen;
Kongo 2,34 n i i l j^
pinta-aloineen; ja*.' 13;'/;:vmiljoÖ
_ laisten-ajoiikkojen?; avulla, jotka
: Nykyisen vakavan kansainyälisen- tilanteen aikana on ^-hyökkäsivät työläisjoukkojen sei-entista^
nemm:an4eri:-eanadanÄkansalaispiinen|jtaholtat^^
Edittu*hallitusta:moudättamaan?ulkoasioissa^n
- ta. vJos pääministeri toteuttaa lupauksensa tutkia onko Ca­nadan
lentäjät osallistuneet provokätiolentoihin ja ryhtyy
asila-vaativiin toimenpiteisiin on sellaista tervehdittävä ter-
"vJe'}e•'r>i"ä >su Juin^ it_a.u. ik sena maamme .u,1l1k opuo«lii;tfi;i;ki ,a«n_ „ail«ailil«a . i)s®iS'SvS:ft
ySJiiirfykifantpuivatKuuban rannikolla
^^^Havannä,', —' - K o l m e ' amerikka-
'tKlaistS^ {sotalaivaa risteili Kuuban
^^>;Ar6felarärinikolla Orientin maakun-f
14 natf^eSustaib ,pn^:
t , ' ^ ' Y i s i laivoista' tunkeutui aluevesille'
f V ja} ;;ä|pitti °;{'';harjoitusamraunnan|
i!{?vKuub£Aj^ra Välittömässä' Ia|
f^-jlelsyjiessä,?,tiedottaa ^
MvailaÄlÄkl^liisei armeijan
Orientin maakunnan komentaja Ca-lixto
Garsina lausui uuden" amerik­kalaisen,
provokaation^ johdosta:
Emme, menetä' rauhallisuuttamme
näiden ;provokaatioidentähdenimei-\
tä ei säikytä tykinpauke. ^Tämä on
uusi osoitus Yhdysvaltain Kuubaa
vastaan 'suorittamista," aggressiivi­sista
teoista,'^ jälleen „utlsi askel koh­ti
maatamme .suunniteltua, aseellis­ta
interventiota. V ' ' "
oli\at kongolaiset yksimielisiä.
Kongon täytyy saada-vapaus. Se oli
belgialaisia.sortajia, vastaan käydyn
taistelun opetus.\
Tässä suhteessa- on ennen kaik­kea
.huomattava seuraavat :kaksi
järjestöä: Kongon :Kansallinen .lii­ke
(MNC); jonka vasen siipivPatri-ce
Lumumbani jojidolla saiv selvän
voiton :kesäkuussa ^pidetyissä: vaa­leissa,
j a Abako-puolue johtajanaan
Joseph Kasavubu.
V A P A l f S T A I S T E L U N V A I H E ET
Ensimmäinen vaihe- (tammikuus­ta
syyskuuhun 1959):
Yhdistämällä terroriin epämää­räisiä
lupauksia oikeudesta: osallis­tua
; halhtustoimiin yritti Belgian
Kongon asioiden ministeri van He:-
melrijk johtaa ;kansanjoukkoja- harj-haan.:
.Kongon; poliittiset: puolueet
vastasivat: tähän ^ensimmäisessä yh­teydessä
kongressissaan huhtikuus­sa
1959 yksimielisellä julistuksella;
;'Vaaäimme kongolaisen hallituk­sen!"
Toisena päivänä syyskuuta täytyi
van Hemelrijkin lähteä tiehensä.
.Toinen vaihe (syyskuusta joulu­kuuhun
1959):
Van Hemelrijkin seuraaja siirto-maaministeri;
de S c h r i j v e r - esitti
Brysselissä kokoonkyhätyn ^suunni­telman,
joka; sisälsi . p o l i i s i n , kont­rolloimat
vaalit ja sen jälkeen "as­teittaisen
itsenäistymisen". Sen
mukaan jäisi Kongoon ylimenokau­deksi-
vuosina 1963—1964 belgialai­nen,
kenraalikuvernööri j a helgialair:
sia; joukkoja; '.Tämän suunnitelmani pankkeihinsay
rin
nine asukkaineen ; (joista . ' O H i vain
noin 100.000 .l?elgiaiiiista)on eras
maailman... nkkaimmista:..alueista
raaka-aineiden* suhteen. Kongo
tyydyttää : suurelta osalla kapitalis-
11 st cn m aa 11 nva n m a rk k in o i d e n . :teol;;
lisuiistimanttien, V . koboltin, .tinan,
sinkin ja kuparin tarpeen/':^ Paitii
tätä - on; Kongossa r ennen kaikkea
uraania. Erikoiseslfj^^yashiftgtonirf
\atomislrategitsaavirt suuren f:ösan
Afrikassa ; ryövätystä .uraanistaan
niistä kaivoltsista, jotka ; kuuluvat
Ylä-Kat^arigan kaivosunioniUe ('•Il­mon
Miniere du Haut Katanga",
UMHK) ja sijaitsevat: Schinkolob-
\vessa Etcla Kongossa. Tama UM-IIK
on belgialaisten, englantilaisten
ja aniei ikkalaisten monopolien
mammuttikonserni ja V muodostaa
Katangcissa . v a i t lon vai tiossa, m ikä
selittää: ConakatTpuolueen irrotta-i
mispyikimyksct. -
-Siirtomaaoniistajai^^^o
neet jattilaisvoittonsa lustolla, jo­ka
kaiken i i s a k s r on: pahempaa kuin.
muualla Afrikassa Esim. UMH-K
' n Katangassa sijaitsevien työlei­rien
olosuhteet ja Pohjois- ja Kes-kirKongon;:;
plantaashityoläistcn; a-sunnot:
ovat sanoinkuvaamattomat.
80 % alkuasukkaista on sairaana, ja
kaikki ovat ;rutikoyhiä; iTässä-jätti-
Ihrsmai-sessa maassa, o l i vuonna 1958
vain 643 laakana.;: Samana vuonna
siirsivät monopolit i l miljaidin
9 miljardia omim
• .kontrolloimattomia
kansantulosta.
Izvestija Suomen oikeiston patsaasta
Saksan interventiolle vuonna 1918
Helsinki. — Izvestija arvostelee
K. Smirnovin kirjoittamassa artik­kelissa
"Hangon.s
ton oikeiston puuhaa asettaa pai­koilleen
patsas, joka pystytettiin
vuonna 1918 saksalaisten interven-tiojoukkojen
maihinnousun muis
toksi«^ Smirnov toteä"ä, että näiden
Mannerheimin kutsumien saksa-käänv:;
Suomen.;taantumus'sai voiton
kansalaissodassa ja aloitti hirvittä-vänjfalkoisen
terrorin maassa. " A i ­van
kuin pilkaten niitä kymmeniä
tuhansia perheitä, jotka kadottivat
miehensä ja isänsä",< sanotaan ar­tikkelissa,
"patsaalle/annettiin nimi
'Vapaus'."
Smirnöv~jätk'aaT'^^' "
— Fasistisen Saksan murskaan­nuttua"
toisen-' maailmansodan "jäl­keen
Suomessa heräsi'kysymys i n ­terventiolle
pystytettyjen patsaiden
poistamisesta. ' - - ~ . - -
Marraskuussa vuonna 1946 valtio­neuvoston
kokouksessa ~ huomautet­tiin,
etta maassa on julkisilla pai­koilla
patsaita ' ja muistomerkkejä,
jotka ovat<^ ristiriidassa välirauhaso-pimuksen"
21. artiklaan nähdeh, j o '
ka vahvistettiin ^ rauhansopimuksen
8 . , p y k ä l ä l l ä . ; , : , ' , : ' ; "
Valtioneuvoston <_ ehdotuksen--mU'
kaan;'Hangon. :kaupunginvaltuustoa
pyydettiin poistamaan saksalaisten
maihinnousun muistopatsas. Se
poistettiin. Mutta Suomen oikeisto-piirit
eivät ole unohtaneet patsasta.
Muuan:;lääkäri'Lundmark; joka vie­lä
:VUonnail944 esiintyi Neuvostolii­ton
kanssa tehtävää rauhansopi­musta
vastaan ja keTToitti taistele-
• ^ a n viimöiseen veripisaraan ?isti,
ehdotti nyt patsaan asetlamista''jäl­leen
paikoilleen. Pienellä enem-to
päätti, että patsas • voidaan'.'jäl­leen
asettaa paikoilleen. . • ^
E i voida oUa yhtymättä ^niiden
suomalaisten de^mokräattien^ kan­taan,
jotka lausuivat, että valtuus­ton
porvarillisten jäsenten"'§sityk-
&Bt'növat""ritiriida.ssä~valtioneuvös
ton päätösten kanssa. Olisi todella­kin
outoarjos"tämä patsas pystytet­täisiin
uudelleen.
Hangon > demokraattiset järjestöt
vastustavat tätä oikeistolaisten
epäviisasta hanketta. Kerrotaan,
että sosialidemokraatit ovat tässä
: kysymyksessä j samaa: mieltä .Jkansan-demokraatticn
kanssa, '
Suomen oikeistopiirien -epäviisaat
hankkeet ovat ristiriidassa,Suomen
kansan toivomuste^Jcanssa, kansan^
joka haluaa'ölää, ystävyydessä Neu-vostoliiton-
kanssa.
Neljäs ivaihe-vapaustaistelussa a i
koi itsenäistymisen jälkeen belgia-laisten
«lietsottua iKongon:jarmeijan
keskuudessa levottomuuksia, jotka
ovat vieneet nuoren valtion seka­sorron
partaalle. Tarkoituksena oli
osoittaa, että^ kongolaiset eivät mu­k
a pysty its'e hallitsemaan i maataan;
saada jonkinlainen peruste.aseelli-seen
interventioon ja ennen kaik­kea
irroittaakultakaivosi-ir-^ Katan­gan
maakunta ,— Kongosta ja alis­taa
se Belgian valvontaan.
Tämä Kongon itsenäistymisen
neljäs vaihe off nyt kehittymässä.
Kongon tasavallan pääministeri
Lumumban esitettyä uhkavaati­muksen,
että elleivät belgialaiset
joukot poistu Kongosta .viime tiis-taiyön
•; puoliväliin^^
pyytää apua Neuvostoliitosta ja Y -
K : n joukkojen saavuttua Leopold-villeen
järjestystä pitämään;: joutui
Belgian hallitus; ilmoittamaan: ryh­tyvänsä
heti siirtämään joukkojaan,
pois Leopoldvillesta. ^
Tästä huolimatta Belgia erikoises
ti : U S A : n kapitalistien tukemana
ipitää:; edelleen kiinni Katangasta;
sillä se e i halualuopuakultakaivok-sestaan
Tulevaisuus tulee kuiten­k
i n osoittamaan; että *siirtomaariis-ton-
aika on ohi j a ; Belgiankin on
tunnustettava täydellinen itsenäiT
syys Afrikan neekeriväestöUe.
Prot. Pauling /lOifavainojen Johteena
, Lor
dyttömyj^tä-^illäkinjuhallar että sii-,
tä seuraisi vankilätiionÄo.' ^'^ m. m
, „ •?^^.•<?s;rlf*'';ji'-!r'**^-••:•^-K.•^^'^"^^^^
»ntoo. —^ Maailmankuulu ame- tautumisenS vaarallisuutta >ja hyö^
r i k k a l ^ i n e i i ' tiedemies,' 'Nobel-|»al: ^"••«^•"'^•»'^«"«lis"'"!-."""'-"»
kinnon saanut professori Lilius
Pauling piti r viime -'viikonlopulla
lehdistökonferenssin». jossa tiän
kertoi; joutumisestaan ;USAnr.senaa-:
tin;;;turvallisuusvaliokunnan;'vainon;
kohteeksi! -
Pauling haastettiin kuultavaksi
mainittuun valiokuntaan viime ke­säkuussa.
Häntä vaadittiin ilmoitta­maan
^niiden henkilöiden nimet,
jotka olivat avustaneet häntä nimi-kirjoitustenv
hankkimisessa veri mai­den
tiedemiesten yhteiseen YKlle
osoitettuun vetoomukseen, jossa
pyydettiin solmimaan ensitilassa
ydinasekokeiden-rlopelltamistavkos-:
keva sopimus, Linus Pauling sanoi
lehtimiehille; että ..maccarthylainen
toimenpide, on tarkoitettu: säikyt­tämään
kaikkia; niitä":; amerikkalai­sia
jotka toimivat aktiivisesti ydin-;
asekokeita ja ydinaseita vastaan.
Häuvoli kieltäytynyt antamasta hä-neltä-
Araadittuja .tietoja; Prof. Pau­ling
korosti, että hän aikoo edel­leenkin
paljastaa > ydinaseilla hvarus-
Jazzia ja viihde-
Pietari Salmenoja:
Laa/u laululle
Miten laulaisin laululle laulun
Minä pelkään, se voimani vie.
Sana kauneinkin kylinä on liian,
kevein, keinuvin rytmikin lie
vain kajastus, heijastus heikko,
ikiaartetsta maailman taan,
minUhihoa tajusi täysin
vain syvällä sydämessään.
Suru kaikkein on kaihin f u laula j
Ilon savdkin ihana lie,
kun se hilpeena helisten soljuu
väkipakolla mukaansa vie,
kun sc riemun koskena kohaa.:.
'-ja'^ rajana äärettömyys
on onnella, keväässä aatos
ja i kaukana haikea syys.
Olet ihmisen heikinta laulu
ivke kaipaus oot sydämen.
Miten soinetkin: tahdissa liemun
tai syvästi nyyhkyttäen,
am' aina sa mieha nosl'at
elon ankaran aijesta pois
ja tuntuisi, sielulla silloin
kuin hartaushetkcnsä ois.
Tämän kuun neljäntenä täytti
Louis Armstrong, -trumpetisti..lau­laja
ja orkesterinjohtaja 60 vuot­ta.:
Hän syntyi New Orleansissa ja
oli ;jo' pikkupoikana .erittäin kiin­nostunut
musiikista. ; i Niinpä hän
aloittikin^^^^: m
johtamalla; laulukvartettia: ;13-vuo-tiaana
Louis joutui poikakotiin,
jossa hän rupesi soittamaan kor­nettia.
:. Myöhemmin:: hän perusti
.siellä oman yhtyeen. Päästyään
, poikakodista Armstrong käytti :'kai-
- k e n - vapaa-aikansa kuunnellessaan
New Orleansin : trumpetisteja Bunk
.Johnsonia ja Joe King Oliveria. V i i ­memainittu,
huomate.ssaan -pojan
lahjat, otti hänet hoiviinsa ja an­toi
opastusta. Tästä alkoi ura, ja
Louis soitteli New Orleansin kuu­lu
isimmissa yhtyeissä, joista tun­netuin
oli King Oliverin Creole
Ja/z Band
^ :;U
(eivat vain jazzpalstat) seurannut'
taman: merkittävän taiteilijan - vai-lioita
ja antanut niistä tietoja l u ­kijoilleen
.Mikä Sitten on tehnyt Arm-s
t i o n g m m i n kuuluisaksi j a : S U OT
situksi? Trumpetistina Louis on
tyylinluoja . ja ;johtava;persoonalli:
suus; y l i ;neljänkymmenen ^vuoden
ajan. Han on sitäpaitsi ollut jazzin;
kuuluisin-, suosituin, hauskin ja eni­ten
jaljitelty laulaja ja; j u u r i tällä;
hetkellä; on hän laulajana erittäin
suosittu Kun näemme hänen hy-mjfilevhn
leppoisan olemuksensa,
joka pursuaa huumoria ja elämän­iloa,
ja samalla saamme kuulla
erittäin musikaalista laulua ja
soittoa,-jotka tulevat suoraan- sydä­mestä,
emme; voi olla: antautumatta.
••Satchmo'Vsedan lumoihin.; ;Parhaat
on n 11 tel u m me : j a vielä monta me­nestyksen
vuotta hänelle. — Dim.
AsVistariisumisongelmyia''^:,~ pu-huessaVn'-
prof. Pauling sanoi "^ole­van
välttämätöntä'^ saada ^ aikaan
kansainvälinen sopimus; 'Mutta
USAn nykyiseen ^hallitukseen vai­kuttavat
sellaiset voimat,, jotka
vastustavat ylimalkaan ; aseistarii­suntaa^
ja^ erityisesti - ydinaseiden
hävittämistä. ~- "/
Prof. Pauling ai-vosteli ankarin
sanoin suunnitelmia Länsi-Saksan
asevoimien varustamisesta^amerik­kalaisilla
Polaris-ohjuksilla. ' '
Kysymykseen, mitä mieltä prof.
Pauling on U2:n ja RB-47:n väli­kohtauksista,
hän vastasi käsittä­vänsä'
ne erittäin vaarallisiksi, • kos­ka
niiden: kautta voidaan joutua ka-,
tastrofiin.
\ Nuori 'mies'khi lUkkeelle lähteneen
Junan rinnalle,- heitti ^ matkalaukun '
junan eteiseen ja hyppäsi sitten ket­terästi
perästJÄ^Tilannetta seurannut
vanha mies sanoi" hengästyneelle
nuorelle miehelle. vaunun^ eteisessä:
. — Olettepa te kultti''mokomasta
kiristä. Kun mfnä' olin nuori maltoin*"
Juosta junan rumalla «sen aikaa,
leuto savukkeeni paloi loppuun nous­ta
^sitten etumaiseen vaunuun'.
'— Suojiette anteeksi, ^vastasi nuori
mies. —;^Te ette 'oikelri 'tunne tätä
minun tapaustani. Minä nimittäin
myöhästyin tästä Junasta jo edelli­sellä
asemalla. ™""
m.
p
Mi
m
Eteläpäässä yalniistaiidiit|u
vastaäriottamaaii
South Porcupine. — Kun puhu­taan
Suurjuhlien järjestämisestä,
niin; siinä-usein:,kuulee: mainittavan
että "kyllä niissä on paljon työtä"
ja on kyllä totta että kaikki työ kun
joudutaan tekemään muiden, "o-mien"
töiden lisäksi, niin onhan
niissä, tosiaankin hommaa. vEtenkin
sellaisilla kulmakunnilla^ joissa ei
ole vakituista \ kesätoimintaa on
tehtävä kaikki melkein pystystä
metsästä. Katselin vviime; sunnun­taina
sitä halkopinoa; jonka oli teh­nyt
entinen metsätyöläinen John
Mäkikangas. Näillä puilla on tar­koitus
valmistaa eli kokata niitä
juhlamokia, joita täällä tullaan
tarjolemaan suurelle yleisölle.
\Nyt voi joku lukija ajatella, että
kylläpäs siellä kulta-alueella ele
tään vielä hyvin vanhanaikaista elä­mää,
koska metsästä tuodaan poltto­puutkin.
E i , ei, kyllä täällä on jo aikqrja
sitten tunnettu kaikki mahdolliset
polttoaineet, kuten kaasu, öljy* säh­kö,
y.m. hiilestä alkaen; mutta kaik­ki:
Uuntuvat:kunnollisissav:-j^
keinotekoiselta. Eikä-se tunnu kor
dikkaaltakaan jos ei saada savuja
kansan näkyville..; Muistattehan l u ­kijat,
kun katolinen maailma valit­see
.. paaviansa; j niin : vatikaanin
''korsteenista" :täytyy: nousta savu,
joka muuttaa: värinsä sen jälkeen
kuin. on paavi saatu valituksi
Niinpä näissä meidänkin juhlissa
keittiön savu on elämän merkki ja
n i i n vieraat saavat kunnollista ruo­kaa
eikä mitään kannutettiia väli­palaa:
Siksi Jussin hakkaamat puut
ovatkin hyvin tärkeä osa juhlavala
mistelussa ja niitä' näytti/ olevan
vaikka-kaksiinkin'juhliin; Tosiaan
kin,. eräs emäntä huomauttikiUjetT
tä nyt -kerran laitetaan .kaikki pai­kat;
kuntoon, niin; pidetään toisetkin
Suurjuhlat ensi kesänä. En tiedä
mitä tästä ajatuksesta sanonee
toisten paikkakuntien väki?
Tämä nyt on kaiketi viimeinen
kirjeeni ehneil juhlia. Siksi täytyy
antaa vähän "ohjeita" tänne mat­kustaville.
Autoilla matkustajat
saavat olla huoleti teiden isuhteen^.
sillä niistä pitää huolen tämä Onta- .
rion maantieministefiö. Tiet ovat-,,
kin aivan loistokunnossa. Saa pääs­tää
aivan kuin pöydän päällä ja
vauhtirajaakin on siirretty, kuuteenr^'
kymmeneen mailiin saakka.
Lentäen matkustavat pääsevät
myöskin hyvin nopeasti näihin juh-lakyliin,
sillä lentokentältä on va­kituinen
liikenne.' Eikä sieltäkään
tarvitse kärrykyydillä matkustaa,
vaan .mahtavat;;ajoneuvot;;kuljetta- ;
vat teitä Liikenteestä pitää huo*
Ien täkäläinen kauppakamarin jäse*-
nistö, joka on aina pitänyt suurta,
melua toiminnastaan.
Ohjelman esittäjät ja toimitsijat
voivat saapua joko Timminsin t a i
South Porcupinen haaleille. Siellä
on: majoitushenkilötvtavattavissa jo :
perjantaina tk. '29 päivänä Mikäli.r
oleh kuullut kortteeripaikkoja on
tiedossa aivan tarpeeksi, ei tosin
mitään ylellisiä, vaan näitä tayalli-,..
sia työläisasuntoja,,, joissa joudu- '
taan tietehkin • asumaan.; vhyvinkin :
ahtaasti. Mutta asukaa vain kuin
kotonanne eikä roskia tarvitse la- "
kaista maton alle.
Oluttuvissa kävijöille haluan huo-.
mauttaa, että o n k i v a n turhai jnei- <
ninki koettaa saada niistä olut lop­pumaan
juomalla, sillä, sitä ^valpiis-tetaan
jatkuvasti uutta. " '
Lopuksi toivotan juhliin matkus­tajille'
hyvää onnea ja iloista kesä­loman
viettoa. Sitten kun k a i k k i
olette saapuneet tänne,' pidetään
ne kansan juhlat, joista jää muis­tot,
jotka säilyvät ehkä vuosikymme- ;;
niä.; Siis-tervetuloa Suurjuhlaan ja ;
tänne kansan kielellä mainitulle
kulta-alueelle. — H .
i i i
)
i
i
Suomalaisen Järjestön Sudburyn osaston Sävel- nossaan. Keskellä kuoron pitkäaikainen ^johtaja
kuoro j-nuutamia vuosia sitten ollessa kokoonpa- Rauha Mäki. \
PÄIVÄN PAKINA
"Painovapaus" dollarivoimallä
Painovapaudesta, ' sanomalehtien
oikeuksista ja-velvollisuuksista pu­hutaan
paljon ja väitetäänpä niin­k
i n ; että meillä tässä; "demokratia
mistöHa Hangon kaupunginvaltuus-|-an"-maassa on lehdistö, joka esittää
kaikki asiat puolueettomasti — uu
tiset aivan sellaisenaan kuin ne ta­pahtuvat
piittaamatta siitä ketä ne
voisivat loukata.
Mutta tosiasiana säilyy, että kaik­ki;,
lehdett puhuvat isäntierfsä^tomis
tajiensa-^puolestar-Eihän-niillä'va:;
listus ja tietovälineinä olisi muuten
mitään ""merkitystä" omistajien- sil­mällä
' katsottuna.
Tätä ei voida kiistäta. ^ Tässä
Isäntiensä'ja "heidän asiansa puo­lustamisessa
ei kuitenkaan saa (jos
haluaa - nauttia jonkinlaisesta kun-
"nioitukscsta ja "arvovallasta lukijain
keskuudessa) mennä - tapahtumisia
kertoessaan tahallisesti vääristelc:;
mään/ uutisia j a ' sanomalehdille
Saapuneitatiedoituksia sekä laui;
suntoja.t' / , , ' , , J
Isäntiemme" (tässä ^tapauksessa^
lehteämme omistavat Canadan- suo­malaiset)
asialla ollessamme mei­dän
on^yydyttävä selostamaan ;:heil-.
le oman käsityksemme mukaisesti
tulkintaamme eri tapahtumista,
mutta Tapahtumasta sellaisinaan
kertoessamme tyydyttävä kerto­maan
vain miten ne ovat tapahtu­neet.
Mutta tästä huolimatta sattuu
joskus sellaistakin, joka saattaa ih
misen-vähän—ajattclemaan-etteikö
olisi sittenkin olemassa puolella tai
toisella vähän paremmat mahdolli­suudet
huutaa -äänekkäämmin ja
vaikuttavammin. Jos kaikki sano­malehdet
olisivat tasa-arvoisessa ta­loudellisessa
asemassa, niin eihän
siIloin:;!olisi';.vmikaän;;mahdottomuus
saada oikeuden ääni kuuluville ja
kansan .päätettäväksi onko omaksut­tu
kanta oikea tai väärä.
Mutta'[näin ei valitettavasti >^ole
i i s i a j ^ i Ä l ^ l J ^ J i ^ g i ^ ^ ^ ^ i
Tässä palautuu mieleen joitakin
aikoja sitten /Vancouverissa tapah­tunut
erään sanomalehtimiehen
röyhkeä vastaus eräälle unionistil­le,
joka oli valittanut jotta lehden
pääkirjoituksessa-oli 4ehty; joitakin
vakavia virheitä,
i Canadan länsirannikon kalasta-jain
union sihteeri-rahastonhoitaja
Homer Stevens oli valittanut jotta
lehdessä oli annettu murheellinen
kuva' sillinkalastajista,-j
sillä kertaa työsulun kanssa vastak­kain.
Vanhollisen ja ' työläisvastaisen
Vancouver Province^lehden toimi-tussivun
toimittaja vastasi; että hän
ei näe - mitään syytä miksi hänen
olisi julkaistava korjauksia ja kir­joitti
mr.' Stevensille seuraavaan
tapaan:
"Kiitos kirjeestänne. Olen luke-nut-
sen-huolellisesti - j a - tarkistanut
kaikki siinä olevat.korjaukset mei-;
dän ""kirjoituksiimme- -British -Co­lumbian
kalastufiteollisuudesta.vKuir
tenkin menette liian pitkälle ehdot-:
laessanne, että me- julkaisisimme
sen. Jos olette todella vakavis­sanne
siitä, niin .ehdottaisin, että
ostaisitte itsellenne oman päiväleh-tenne.
Vapaa sanomalehdistö mer­kitsee
t sitä;- että jokainen, joka on
toista.^ mieltä meidän. julkaisemis­tamme
kirjoituksista; on vapaa kus­tantamaan
omaa lehteSän." ' ,
No niin, totta tosiaan,tämä _on
sitä "demokraattisuutta", mutta on
olemassa vielä yksi "mutta". Mis*'
tä tulee voi lehmättömälle? Olent
kuullut vanhempien :• suomalaistei]| ^
joskus sanovan. Mistä tulisi taval­liselle
työläisten uniolle ne miljoo­nat
dollarit, mitkä tarvittaisiin en­nenkuin
saataisiin pystyyn sellai­nenkin
päivälehti kuin Vancouver
Provin«ie?— ' i- - -
"Olemme "valmiit kohtaamaan
päättäväisinä vastuumme sanoma-lehtenä'jaitulemme
siitä syyltä jat-.;
kamaan isellaisteni-kirjoituksienjui-.':
kaisemista, jotka sopivat -yhteen '
Province-lehden omistajien mieli-i;
piteiden kanss£" , ^ , ' ?
Juuri tästä dollaripulasta johtuu-^
kin, että työväestön sanomalehdet
eivät ole päässeet niin suuriksi t i e - '
tovälineiksi-kuin-porvarilehdet;—-'—v
Mutta uskollisia ne ' kuitenkin \
ovat isännilleenraivan samoin-kuin-r
Vancouver Province, Ja tässä us-*
koUisuudessaan ne joutuvat> alitui­sesti
rahamaailman hyökkäyksen
kohteeksi ja erikoisasemaan siinä- ^
kin, että niille ei suoda sellaisia tu­loja
kilin suurien liikkeiden ja teol-' i
lisuuslaitoksien ilmoituksia y m .
Mutta vaikka näin ~ onkin, ^ n i i n ^
niillä^ion kuitenkin isäntSnsä/j)mis-1
tajansa, jotka :vaalivat,; että ne'ei-?:
väi, tule kuolemaan'.',— Nenio.
'Sm
^1
'sm
i' tl
m
iii I
m
il