Vapaus, February 15, 1951

              mm
I fitu 2 Tojnstaina, helinik. 15 p. — Tbui»Iay, Feb. 15
Itiei^Diicsx.BtnftMaa Offfc«
Editorial Office 4 * 4 ^ U t a n er
Bddress Boa 69; eudtnuy. Ostarto/
Ifiasbetf MOV. «ttb. 1917. Autborized
li «9ooNI..«IasB n a i i tiy ttae Fott
Qflllo», OOMTfinent; Ottava. Pub-inwwd^
y^ bjr VaDaus
ff^MlllIV GOntpaiqr Ltd., s t 100-102
AdvettisUig rates upo». amdicatuio.
TnmUUon free ct d i a t s e . T i L A U e i i l N N A T :
Canadassa: i vk. 6JOO « kk. 8 ^
3 k k . 2 j 00
TbdmaUolssa: 1 vk. 740 6 ktc S M
SuooKssa: l vk. 750 6 kk. 423
'Hallituksen ohjelmapuhcer^a uhattiin. I^uten.oä a&aifr^^n K^r-
Mtui eitä Canadan icansafaisjAislakiin tS'd'asm'»mmert riHlutc^. fettsi
MaamurtaaBovaiiviif-pn USA hankkU Jämä ja miten
se vaikuttaa
KIIU. ISBAiEL E^STilN
J9
1 -t
i
l
«f
' j mjiDoista, hiin häneltä voidaan ottaa kan.salaisoikeudst pois. ^
f "''Isdiii^^ sellaisenaan on paljon pahempi sörtolatci kuip oli Canadan
* (ikö^iä''98. pykälä, mikä aiko'naan aiheatti maanlaajui-scn joukJiMiT
, i^-^lUÖfeeh mfliin "rautakorko" Bennettin hallitu-s kukistuf, • -
' * ^'i ^ MiS enemmäin ajatellaan sila vaaraa -mikä n>t tämän maan kan-
'isalaiivÄpaakSia uhkaa yllämainitun muutosehdotuksen muodos.sa. sita
se vaarantaa ka*kkien canadalaistcn ,kansa-l^
söikcudet; Totta tietysti on, että nyt ilmeisesti suunniteltu laki
: 1 ^ ja samalla tiiitä vastaan, jotka
"kiul^tfetävä" hallitus suvaitsee 'kommunisteiksi'' leimata, alutta
että jos kommunistit »tai sosialistit Jms. refor-
:'4tlsti alkutoimenpide
.,ka&kien kansalaisvapauksien riistämiselle.
* -] V Hitler ja hänen hengenheimolaisensa aloittivat .Saksassa ja muissa
* Ebix>opaa maissa kommunistien oikeuksien räjoiitamisesta ja riistämi- •
; i ih^^T ia l^^i" pääsivät siihen, että hallituksen politiikan kakki
j -i-i^tiKtajat, sosjalideäiiokraatit, liberaalit ja vielä ivapaamiclisel papit-f
kin lehuattHo 'Tiommunisteiksi', ja tehtiin'.sen perusteella lainsuojat-.
^^i^fpäaikai. Varmaa myös on^ että'jos Canadan Tikbslakiin tehdään'sel-
^i^J^&enimuut^ maahan tulee kahdenlaisia kansalaisia, niitä
jotka muka ajattelevat '-orkein''] ja niitä, "joiden Niiitetään 'ajattelevan
^^^if^^^ sqadaan se, että vain hallitusta kannata '•
vat ajattde\'at '"oikein" ja kaikki sen vastustajat ja arvostelijat ajat-.
. ! « l e \ ' a t ' v ä ä r i n ' . , '
fCatsotaanpa nyt mitä on Ottavvassa tekeillä; Taantum uksellistiudes-täaB/
tunnettu liberaalinen parlamentin jäsen LaGroi.x tiedoittij että
ftSitVesittää uudelleen yksityisen jäsenen ehdotuksen kommunistipuo-itinä
otaksun mr, Austinin vas-fattksen
o&oittavan yhden «uuren vai­keuden
minkä tämän komitean taytTjr
voittaa: on pakoitMtava - Ybd)'svallat
S a S f S S " JuSisrmlJr^^on 1 -n^jsvallat on saavuttanut VKrssa ' iella YhdysvallaJ saa äänet . . . Mut-: servaUUIhen Kaukoidän asiantuntija,' 13 mä Korean cturintaaialta kertoen
• * ' ää-ita Hilla ei oOe^^^U^^^ luotta- Victor Pun«lI,Jilietti New RepubUc- erään amcrli^^^
neen: ':OcIottaiaa;;>rjnnes me
me Sotiin .'.v''r^^^^
yh^eiiTi: j 3 sanovaa
Koreka^ ,Mi^^^^^
KlJnaa pitänyt, yhdysvaltain vlB2ellr(»«dcndI?lom . , , . ^ ^ « .., - . • ^ - .
lo politiikoille'la fieriaaUortmc Kiina' "^^^ hyöSJcääjäi- j musta sen visautccn tai j-mroirrj-k-, lehdelle kirjeen mi&sa han sanoi suo­da
liikkeiden ja »ijclttajain h>-vasaa-f«* jahstami^eiisi. Ja kuten on tuUutjseen . . . Tulee jonkin verran tyrmis- 'raan: *On vaEcea uskoa ettei Ma:-
i-.-i %. j ^ : : . . . : f 'vy^rXfTtrir^uritn rtJn!nni!»a«fSc*cTi < f r + t ä v ä n ä tjpfn cttcivät alnodstaan I Arthur ofe'holunnut ja halua maa­ilma
bsötaa.^^f
toisinaan.ehkahyvi» Kuomlntangln,
eifii^tajk YK-ssa. .Mutta puhua h e i l - > n kohnannesta -naallmansodasta
IcJkuten/t^^rarioL^lle Ihmisille, ei Ennen vanhaan. Jolloin ei ollut val­kopään.*:*,
j - , - Puolan edustaja Katz- ti03ihteeri Dean Ache»nla eikä War­ren
Austmia, diplomatia-sanalla, tar-
' kollettUrt.; Iktlten "Oxford''; sanakirja
.»«ylitti "kansainvälisten suhteiden hal-hntaa
neuvottelujen a\-ulla'% Acher
Suchyj.yK;ssa.
* *
AtVTAKAAMSIE SOS ;
TVNTEIOEN IfEIIKVA
'ifeUle «uonjalaJsllIe on ominaista Austin ovat huolehtineet silta.
, , y K : n , ^ » T i a n .edustaja Faris El
tään perusolemukseltaan sitä. -«^tta | j ^ ^ . ^ ^^^j ^ ^ . ^ uutistiedon mu-
Yhdysvailat,.. Sivuuttaa k ä r j e n , jon-:j,3^„ tamihikuun 30 pnä Lake Suc-isaäoen,.
vaikka diplomatia > "yhdysvaltain suun^iltelmat ^jakavat
taidetta,'jonka.avuUa han- i maairman"'Jsiten, että "Yhdysvaltoja
%
t
i
Jäykkyysr-Ja arvokkuuden tavoittelu,
joka el sleda välittömyyttä ja tuntei­den
ilmaisemista. Kuitenkin ihas­tumme,
;.«uurestl katsellessamme ja
kuonnellessamme venäläisiä laitlajia
Ja kuoroja ja ihailEmme nimenomaan
sitä välittömyyttä ja -laulamisen iloa,
Joka pursuu heidän koko olemukses­taan
ja<ilmeestään/ Miten paljon vai­kuttavampi
onkaan laulu.* Joka esite­tään
täydestä sydämestä ja Jonka
synnyttämä tunne hetvkuttaa sil­miämme
ja saa ilmeemme muuttu­maan
tunnelmien mukaan . ; . — Aili
Mskinen,' Tera-lehdessa. •
<
<efen' Uliäiinnan laittontiaksi julistamis^d^^^
*tdptibon> kuten tiedetään, monta kertaa ^puhiUtu^' pois
^ tärkeätä on imuistaa tämä: ^'aikka La-
: C ^ ^ on julistaa "kommunfsny" lait-
Copaaksi, kuten hän palopuheissaan selittää. niin missään kohdassa hä­nen
lakiesityksessään ei o^
• joäiSu'1'huomaamattömtÄidesta''; vaan:.s/iit|i.^It^'^|i<JO,ltä,änjjaci^öitys:
; -ydnlrin järj«tää a^ tämän lakitekeleen perusteella/voidaan
julistaa laittomaksi mikä taKansti 'V [)ämieluinen-'-'järje<jtik-
1 tii(a;,taCroi.xin lak«?hdotusta, jä siksi se oni,+qitUvima i »'puhnia''}•
•uojinai ei/lvalld^ufj »Icihi^Uiliit i
kuitenkin oltul ktäÄU{i?,icttÄ,ballÄ- /
j()nl>ijilaiäfinatyl.e*»5en mieMpitee»^ ko-
' •{. 1,(1, .J , l ' ( i\
Leducin alueella
Qn 175 miljoonaa
tynnyria oljya
; ^Leduci - Ä l t a f : V i pnä''oli •
täfiUä täa^
•D^vä, jonka; Jph
Mito •Olevan n>^5tö^^^
iSh'oa- ri^^ miaijin pituisella; ja
8 jÄilin icA^ alueella. Sen jäl­keen
kuin ensimmäinen öljykaivo ru--
jJcgi tuottamaan öljyä. tällä alueella
neljiä vuotta takaperin, on alueen öl-jytuotanto
ollut yhteensä yli 24.300.000
tyhnjTiä, Josta maksetaan $3.05: fc>-hi
njirUtär
on7;|)J9tan^
jtannoji^ odp^^^^^ I laiijeiievan; tiU^yan
Ijl^ä^j kulje|taipaa^^^
s^tai^a^ ä.,^jonne •'^tääft^''rt^^etyiettu
: 2jCj^t}^ oi^ / -löjftäipujefj; oii
.^i)^;ciM^_ä jä e>s^tö5ftn;sui^
jk^t^e5j;3ni^aJ^
löylämiheh noin 45 mailin eiäis>7de^-
s'ä-Edmontoni^'ko^
V ' . r ' T i - - ^ i . i i . . i i ^ ^ ^ iiusi alue'on keihltt3'n^
kansaiaisoikcudet pois,'niin vtafJrolxin A väitetään saw^ etta valtavain^äksi^^htf^fyaiiVJon
li&ptiu'oraasta e^dotukkUMn. sillä hallituksen Tnuut^^ehdöld^vastjitt enemmän ,öfjytel\^oäa»j*iiui^Jii;tuo­hisien
laxkoUMSt-^i;,. Jos^iämä^on fdttu.ja j^Ja^^^^ tanto.ia;^j.rq^t •
U«toa-siitä,minkälaista-<muut<?6ehdotiista^ halli
TaMuslakiin. aiiih tämä örftodella lyriiiisfyUävaa:
V Tksi ajatuskoe lienee tässä yhteydessä paikallaan;' 1 ^Me olemixfc;
•kuulleet puhuttavan paljon siitii 'rautaesiripusta"; jonka mukaan vis-'
äitltä'£uro(^an maat ovat muka ehkäisseet länsimaat saamasta tie-tojamitä
siellä on todella menossa ja päinvastoin; ^ l utta. hallituksen
nytXsuimnittelema -muutosehdolus sinotaan„kohdistuvan erJkoisesti
outäcanadalaisia vastaan, jotka matkustavat k.o. Itä-EuroopaÄ mai-
.^hSä — ja joutuvat siten liberaalipuolueen silmissä "cpälojaalistcn kir^
joihin! Suurempaa ristiriitaa tuskin löytyy mistään -teorian ja teko-'
jen välillä''. Jos Ottawan hallitus todella teettää tuollaisen muutok­sen
kansalaisuiislakiinmie. niin initkaän s.slityk.sct eiviit sitten riitä
kumoamaan Euroopassa leviävää tietoa, että Canadassa on VIR.ALLI-NE^
fKlN rautaesirippu, joka estiiä kans.sakäymisen canaclalai.sten
jamttiden välillä.
: Canadan kansalaisten hy\*invoinnin—• Ja f nnernkaikkea-Cäna-.
d a n h j T ä n nimen ja anaineen vuoksi tuo hirvittävä lakitckele pi­täisi
saattaa taistoon jo ennen syntymäänsä.
Kan^alalstuneidcn ja muiden Canadan rajojen ulkopuolella .'synty­neiden
kannalta katsoen tiiliäinenlakitckelc on hirvittävän suuri väii- >
xyy^ heitä kaikkia kohtaan. Ja meidiui tulee muistaa, että tässä
imaassa on miljoonia ihmisiä, jotka o^'at raivanneet korpia {lelloiksi,
rakentaneet kouluja, virastoja ja asuntoja, kaivaneet nialm'a maan;
uumenista, kalastaneet jne — vaikka ovatkin syntyneet jossakin,
nKiuaDa. Riistetäänkö nyt heiltä kansalaisoikeudet tai oikeus päästä
kansalaisiksi va'misenl*vuoksi, että kulloinkin vallassji oleva por\-aripuo-,,
-lue ei satu tykkäämään heidän poliittisista mielipiteistään? Tällainen-äo
diskrhiinointi tulee niiden palkaksi jotka ovat tulket tiihän maahan
joko. lapsina tai parhaassa miehmideniässä ja raataneet it.?ensä vai­vaisiksi?
-\ ; :^ .yhteydessä onkin erikoisesti korostettava, että kansa-vz'-
.laisuusoikeus ei ole 'mikään .sellainen *"ylellisyystaYara", jonka
V. V joku poliittisen puolueen hallitus v<»i jonkun mielijo-htccn mukaan
V,.- antaa "lahjaksi" tai riistää iK)is. Kanialai=o'kcukjiqn s;iannin
V ehtona on jotakin muuta Kansalaisoikeudet kuuluu antaa polihr
tisia mielipiteitä ky.syniättä. niille, jotka ovat miuiräajan asuneet
tässä maassa, tehneet työtä ja o.wittiuituneet'.siten tämifti maan
hj-ödyllisiksi kansalaisiksi.
' Ja \'allanpitäji]le on huomautcttar.! eräistä TOuisiakin seikoista..
Enemmistö siirtolaisiijta «n sitä mieltä, että h? ovat tulleet tiihän maa­han
vapaasta tahdostaan. Tämä,on kuitenkin vain suhteellinen t<)- M&.'KaiJnYH-Kantola. Virpi Yli-kan-tuus.
On muistettava, että CPRrn ja laivayhtiöideiY — sekä\nelä siirto- ! tola, Jorma Yli-Kantola. Erik Bäck-lais^
irastonkin mainostuLsella (m vissi osiiutensa siinä, että nämä , — —r————
(miljoonaiset siirtolaisjoukot ovat tulleet tähän maahan. Siirtolai.Ma on
kutsuttu asumaan tätä maata ku:n omaansa ja se on yksi huomatta-vinsjy;
miksi me olemme täällä,
että. nj-t se merkitsee ^ Jotakin vallan
•muuta — neu-vöttelusta kieltäytymLsr
tä ja painostusta nim, etteivät toi-sfe
«iaan neuvottele.
Vuosisatoja oletettiin dlplomatjan
oleii-an taidetta minkä avulla, sivuu-tettim
ja. IjrScättiln tuonnemmaksi uh­kaavia
-y^hteenottoja tai lievitettiin jo
käynnlss* olleita taisteluja, >:Y^
valtain tämänpäiväisellä diplomatial­la
on taipumus terävöittää käynnis­sä
olevia taisteluja ja vetää v esille
kaikki uudet taistelut Jotka saatta­vat
kurldstella nurkan .taiaa.,
Kautta historian on oletettu,.etts
diplomatia on keino miten 'hanki­taan
ysbaviä Ja miten vaikutetaan toi­siin
ihmisiin kansainvälisessä: mitta­kaavassa.
Yhdysvaltain diploniatia
V, 1051 el tuota ystäviä mistään, paitsi
kaatuvien 5ialUtsljaln keskivudesta.
JoillaTei ole ketään .ystäviä.omissa
maissaan. Vaikkei voidakaan väittää
etteikö se val£uta muihin maihin,
niin se vaikuttaa kuitenkin fva-stoin
niiden Julkilausuttua tahtoa ylimal­kaisella
vihjeellä, että Jos ne eivät
nö>rry.min Marshallin avun.maksu-luukulta
ei tule apurahoja.
•New Yorkin postin pakinoitsija Do­ris
Pleeson. kuvasi tammik. 30 pna
tulokset seuraavasti: "Ratkaisimhet-ka
takaa el ole enää paluutietä;
' Lyhyestt
tapasi^olla-kittiin
lUfctolaisla joihin voitiin tiu-;
kan tullen luottaa. Yhdysvaltain vai-'
tiodepartmfcntin nykyisenä menette­lymuotona
on puristaa liittolaisia
kunne.s ne menettävät; vastustusvoi-mansa
ja riippuvat hiuskarvan va­rassa,
mista cnsnnmäinen tuuli pj-j-h-kaisee
ne pois. Esimerkiksi : Intia
on jo puhallettu pois — Ja lisää me­nee.
Miltei kalkki viimeaikaiset lehtitie­dot
korostavat, että näin on asia;
C r 1 p p s-Howardin : kirjeenvaihtaja
Charles'Lucy kirjoitti tammikuun 30
pna Ottavasta, etta "tämä ei ; ole
meidän sotaamme" tai 'pysykäämme
tasta leikistä, ^ i s ' - katsantokanta 'on
; vaikuttavana. tekijänä Canadan ker­tomuksessa.
-Tämä traditionaalinen
littolainen . . . on suurelta osalta eri
mieltä koko Korean sodan suhteen
ja arvostelee sitä, miten tiitä sotaa
käydään." United Press tiedoitti sa­mana,
paii^änä liakeSuccessista "Ca­nadan'
sanoneen 'pidättyjjansäiäänes-t3'
ksesta". Tästä 'imolimatta, kun oli
riittävästi väännetty;; käsivarresta,
Canada, äänesti Yhdysvaltain muka­n
a— ja me voimme vain kuvitella.:
etla minkälaisella mielellä.
Britannia jTitti pitkän alkaa eh­käistä
taman äänestyksen; ottamasta
sellaista muotoa, minkä se otti, mut­ta
äänesti kuitenkin: lopxdta Marshal-
Im avun Tahojen vuoksi. Samalla
viikolla Britannian yksi Johtava kon-cessissa
, vakavan varoituksen, että
j a sen ystäviä vastaan tidee ^ Aasian
8C3' miij. ihmistä", ja etta kuukauden
tai kabden kuluttua seUaisen äänes­tyksen
Jälkeen ."kaupunkeja on 'rau-nioma,
sotajoukkoja ; kuolee divisico-nittain
ja laivoja tipotetaan merellä."!
Äänestyksessä E l Khoury ei uskalta­nut
vastustaa Yhdysvaltoja, vaan hei­kosti
pidättyi äänestämästä. ,: Tuliko
hän yhfäkkiä välinpitämättömäksi
sen mahdollisuuden suhteen, jonka
han Itse kuvaili Vai peloiteltimko
ipientä Sj-yriaa?
Intian sir ^Benesal Rau,; joka aa-ne5ti,
kiunosi sievästi Ylidys-valtain
aanjen kalastu&väitteen ettei
kyseinen;paatdslauselma ehkäise neu­vottelujen
jatkamista. "Aloittamalla
tuomitsemisesta ja sitten vasta.ehdot-tamalla
neuvotteluja, osoitetaan, etta
me _emme' ple,;vakavissamme kum­mankaan
suhteen . . . Se vie: lopuUi-.
sesti kaikki toiveet rai^anomaisesta
neuvottelusta." Nimpa sitten k ä v ir
kin. v^ttä iniSitaman- tunnin kuluttua
ko. _^rpiiatäsläUselman hy;'äk^Tnisen
jälkeen, sanomalehdet antoivat pää­otsikon
raportille missä vaadittiin so­tilas
llisia Ja-• taloudellisia pakotteita
Kimaa vaataan ja vihjattiin, että. Y h ­dysvallat
menettelee näin yksinään jos
toiset eivät siihen yhdy.
Ja nlm, amerikkalaiset kuin muut­kin
mutta-vielä enemmän amerik­kalaiset:
.j J U P :n kirjeenvaihtaja Wil­liam
Chapmanr kirjoitti tammikuim
y UMOJIEN ENTOJSTAJA
Jos haluatte j$3ada tarkan Umojen
ennustajan.niin hankkikaa täysimit
täinen lel&nan häntä ja naulatkaa se
pihan keskellä pystytettyyn paaluun
yläpäästaän siten, että se roikkuu ka-ten
luonnollisessa asennossaan.'
Menkää aamuisin tarkastamaan si-tä
j a te voitte todeta seuraavaa:
Jos häntä on kuiva ja liikkumaton
/ i l i n i on kaunis ja tyyni lima. Jos
häntä heiluu hiljafleen; j a ' on märkä;
.^illoin käy luljainen tuuli Ja, "sataa.
Jos häntä on märkä Ja heiluu tui­masti,
sillom on myrsky ja sade, mut­ta
jos te näette seni.tempautuvan iru
naulauksesta ja kohoavan ilmaafn
saatte varoa joutumista pyörreniyrsfl
kyn kouriin. - '|f
Neuvostoliiton luiste,-
lijattaret ]ViM-kilpai-luihin
Rtlotisiin
• Helsinki. -T-N^uvoctclutta on.jo e-räiden
tietojen'mukaan: valmuut ne
luistehjattaret. jctka tulevat puolus­tamaan
maan mainetta naisten pika­luistelun
m a a ilmanmestaruuskilpai-luissa
Ruotsissa. Valitut ovat: maall-manmestaritar
Miana Isafcova, maail-manennatyisen
omistaja ; , Rimma
Rhukova, Zmalda Krutkova, Norkina
Antonova. Tatjana Karelina ja Ani-kznkova.
Kama kuusi ovat jo ollest vai-1 kinttuiseksi, hämäräperäiseksi synty-
PAUON PAINAVA SEIKKA
Perheen vanhin^ poika ilmoittaa ai-korv-
ansa kihlautua. • -Kysellään, kenen
kanssa,-, ja poika ilmoittaa valittunsa
nimen. " '
S.llakos syntyi arvi-ostelua. Tyttöä
haukutaan punatukkaiseksi, pihti-toimmniMa
mennuileirlllä Sverdlovskissa. Eten­kin
Zhukova tuntuu olevan hirmukun-nojsa
ja neuvcstolilttolaiset- pitävät
häntä vakavimpana maailmanmesta-nmden
tavoittelijan -Zhukova on jo
luisteUut 500 m. 50;2, 1,000 m . 1.46.0.
1500 m. 2.42,5 ja 3 ÖOO m. 5.56,9. .
perältään, mielettömäksi jne. Poilta
kuuntelee aikansa ja sanoo sitten:
— Mutta hänellä on etu, .joka pai­naa
vaa'assa!ipaljon enemmän kum
teidän mainitsemanne viat.
— Mika sitten?
Hänellä ei ole sukulaisia:
Skandinavian maiden sosdem-puolueet
tul(«vat-WalUt. sdapolitiikkaa
• Moskova. -j>- Kcmraumstipuolueen
äänenkannattaja Pravda- julkaisi tam­mikuussa
kirjoitulcsen, jossa lehti
•sjyttää Suomen, Ruotsin, Norjan ja
Tanskan sosiahdemokraattisia puo­lueita
Yhdysvaltojen hydkkäyspolItUr
kan tukemisesta. Ne naamioivat toi­mintansa
yhteiseksi Skandinavian
maiden väliseksi politiikaksi ja .puo-;
lucettomuusjulistuksiksi. N ä i d e n
maiden sosiaalidemokraattisten puo­lueiden
johtajat ovat sanoneet yhteis-tOi
minnan tarkoituksena olevan rau­han'
tirfvaanusen.' mutta tosiasiat, o-
'söittavät-toista. Ishti khrjoittaa. i !.
I/Isäkäi Pitivda toteaa. Skandinavian
mbidet* ihaTlitUotenrTilcudattavani po-litUkkaa,
joka pyrkii muuttamaan n^--
mä ma'3t-en3'lantdftisten-jaamerikka-laisten
imperialistien .sotilasseikkailu-jen
pQnnah.duslaudaksi;v Edelleen sa­notaan,
että Skandinavian maissa va-rustaudutaan
tarmokkaasti' ja etta
niiden satamiin saapuu yhtenäisenä
virtana panssarivaunuja, lentokoneita
;ekä laivastolle tulevia .sotatarvikkei­ta
tuovio laivoja. Seka Skandinavi­an
etelä- että pohjoisosiin rakenne­taan
sotilaallisia laitteita ja lento­kenttiä
sotilastarkoituksia varten. Pi-dstään
taisteluharjoituksia, minika li­säksi
Skandinavian kaupungeissa on
Jatkuvasti lukemattomia amerikkalai­sia
sotUaEasiantuntijolta. Heidän mie-ilenkilntonsa
kohdistuu .( pääasiassa
JNeuvostoluton rajan läldstdllä oleviin
aiuyisilnVsartotäari kirjoituksessa edel­leen.
5 ' ,i\
' New York. — V ^ o v a u .I^ili^\ihap.-^.
kongressin valitsema Rauhanneuvos­to,
pitää ens^mmäifien ta-yslstujatons^
helmikuun 21-24 - p;na., .Se täi^a^tiju
aikana jolloin sen,me;rkii;}'p;on,fliyTdii,
tärkeä kaikkialla missä ihmiset
itelevat rauhan säilyttämiseksi. ^Neu-;
' voston kokoultsen pitämisestä; tehtiin
't^pii&ä^^pferlaröil Cd:}le ripin 'lO,-
roöb: tj'nnyrrä päiva.ssa.',. ' " • >
. K u n Leducin alue aloittaa viiden­nen
vuotensa on, alueella. työssä 40
oljynporauskuntaa. jotka etsivät l i ­sää
öljya alueelta, jonka nj-kylset re-
.scrvlt arvioidaan noin 375 miljoonaksi
tynnyriksi.
Suomesta saapunut
Gripsholmilia 32
lienkää Cariadaan
,, .\cw York. —; Ruotsm Amerikan lin­jan
tu.rsjlälsesta toimistosta ilmoite-itaan
ettii linjan moottorilaiva.Grips-hohn
lahti ,tk. l pnä niatkalle: Göte-
»MirgiUa.Inistä se cU ottanut .T74mat­kustajaa.
Kun laiva poikkesi tk- 2
p«J» Bremerhavenissa" Saksassa, tuli
sieltä laivaan viel-U il51 n;atkustajaa.
Sen jälkeen vlaiva suuntasi matkansa
surraan Haliiaxim ja sieltä edelleen
New Yorkiin. Xaskehnlen mukaan pi­ti
lai\an saapua Hahtaxiln tk. 11 pnä,
jtolloin se jattäa sinne 386 matkusta­jaa,
joiden joukossa on 32 tuomalals-ta,
Jotka ovat matkalla Canadaan. Ca-nadaan
saapuvat matkustajat ovat:
:»Mrs, Mana Kolehmam2n, Sirkka
Huhtala. Tarmo Kujanpää. Martti
Opas. Kalle Valunäki. Matti Laitinen-
Lauri Tammdehto. • Matti Aaltonen,
tiaura. Humalamäkl.^ _Victor Mattson.
Eva: Halonen. Leila Halonen. Reijo
Halonen, Veikko Lehtilä. Tuovi Lehti­lä,
Aatos! Lehtilä.; Johannes Berg.
Pentti Huomo. Valfred Norras. San­na
RehväU.'K.irl Renvall. Birgit Ren-;
mli. Ragni Renvall, Inga Renvall,
j Juhani Vuorcnsyrjä. Johannes Zach-
! ris. Magnhlld Zachris. Eino Koivuhäl-
I mc. Either Henry. Tyyne Kankkunen,
! Tauno Kankkunen. Heige Yli-Kanto-
I M l i / '> 'i'5'i*^''Kii-i"*Jtoaeph Staroton--*' - " r >i«.'->j7!>t • . r » M «
ki\Vj),.|}ij|jJ^vj^|Ijip aanestyskampanjan
Saksan uudeUeen aseistamlskysyin;!*^
(^^t^,:, ^ j^i^ImilJoonaa . äänestys-
Uj^p^i, .i^^lti^f mm. tammikuun. en-s
j m i ^ a l s ^ ^^ikolla.' ; y;; '^J^^^^
^^'•KanlpBnlEiÄ-^paätarkpitus orviiiiysin
>laaja'.; 'YVE9.>f?äTge.. Rauhan ja Vapau-rdett^
f! taistellijalh Järjestön sUiteec.U
Päätös Genevassa tammikuun U pnä .a^taä.«eri.iiäih: -'Tassa ei ole ky^y-,
pidetyssä toimeenpanevan,. l^mitean
kokouksessa. Työjärjestyksessä, on
kaksi pääkohtaa: "Kuinka Varsovan
kongi-essin paatokset on vastaanotet­tu
ja mitä on tehtävä Saksan, ja Ja­panin
kysymysten ratkaisemiseksi
rauhanomaisella tavalla."
Silmäys Maailman Rauhankongres-sin
julkaisuun osoittaa,. että suuren­moinen
aktiivisen toiminnan vyöry on
seurannut Varsovan kokousta ja sen
kutsua. Suiuria joukkokokouksia on
pidetty kaikissa nussa 80 maassamis-tä
kongressissa oh edustajia. Erikois­toimenpiteisiin
Varsovan kongressin
päätösten toteuttamiseksi käytännös­sä
on ryhdytty kansandemokraattisis­sa
maissa, missä kansallisten rauhan­voimien
aloitteesta on parlamenteissa
hyväksytty lakeja kaikenlaista; sota-kiiholtusta
vastaan.
RAUHANTOIMINTÄ EUROOPASSA
Kaikkein mielenkiintoisinta on ollut
rauhantoiminta Euroopassa, esimer­kiksi
Ranskassa, missä Raulianneu-vostoon
kuuluva "Rauhan ja Vapau­den
taistelijam' järjestö aloitti joidu-
Ontarion metsätyöt
tämän talven aikana
Toronto. — Maakunnan maiden ja
metsien ministeriön, antamien tieto­jen
mukaan on Ontarion metsissä oK
Int. kuluneen talven aikana ; töissä
kaikkiaan noin 35,000 vmiestä. Tä­män
armeijan arvioidaan kaataneen
tukkeja noin 350 miljoonan lauta ja­lan
verran, tehneen paperipuita; yh
koime miljoonaa koortia. yli puoli
miljoonaa ratapölkkyä, yli 14.000 p j l -
vasputa. 80,003 aitatolppaa, noin 75,-
OCO koortia polttopuita ym.. tuotteita.
Näihin lukuihin eivät sisallcy farma­rien
mailtaan valmistamat metsän-tuotteet.
Ström. Pentti Hynna. Henrik Yläta­lo.
Ida Ylätalo. Sinikka Ylätalo A l ­fred
Renvall Ja Tuomo Konkaranta.
— — • — — — — < * '•
yi' "-
lm
•A
• SVt siHen. jos St. Laurentin hallitus kaikes.^a "viisaudt^nan''
kat^^ sopivaksi riistää heiltä kan.<alaisciikeudei
j^^ ppliittiiten mielipiteiden peru.stccl!a. niin hilloin on ky­psyttävä*
Onko hallitus valmis antamaan heille takaisin kaikcj»
- tämän maan rakcntamisea h.niiksi?
• Onko hallitus valmis palauttamaan heidän nuoruudensa, voimansa,
I ' icry« voisivat jo.s kamaläiäpaiieiitv
pemutctaan. harkita uudelleen, jääv-ätkö he niillä ehdoilTa.
taniaan ihnm perusteella tuhannet ihmiset
syyttävät oikeulttu.sli. etta siirtolaisille anneltuja lupauksia on kar­keasti
potolty. .Silloin kysytään — kasvattaako hallitus metsät siirto­laisten
r;iiv.'»amille pelloille tai antaako se heille takaisin ne pojat
jotka e:iinV. viinieks'käydyssä .<inla.ssa" antoi\"^ hengensii tämän maan
;VAPAU1)KN puolesta^•^-•'':y^•^ •' '':y\\-'::-^.
' On uuclelleen korosltitava sitä. että jos tänään otetaan kan-
Silaisoikcudet pois joiltakin \-ksiiöiltä. niin huomenna ne voidaan
. ottaa ]K)is kaikilta, joista huominen hallitus ei s>ystä tai tb*ses-ta
pidä, ; ';
" ^iksi (in puolifstetlava kaikkien k:inialaisoikeuksia, ja puolustet­tava
niitä päättävästi.
' .Vntätcaämme siis h:dlituksen tieliiä. niitä me tästä asiasta aj*atte- ^
., lemme.:.
^kous,^Johoju,Qj^lll.5tid^yli.^^ edustajat
\aikeril^isi's^^ Jari^tölst^. Puhujms
'tassa\kpkou3jsesisa'ölilmäa-^^^^ mr
nisteria, kaksi «pettäjää, 7 unio- jj
PH.9|yeen,40htaJaa. kuusi enJ
tista upseeria, nim, yksi ^entinen Sak-J
i ä n Tentovöunien kenraali, nelja laki-*
miestä Jn .sama määrä kli;jailijoita •
OURIE^APASl NEHRUN
mys valinnflstft en jarJestelmlep^..T^-
liUä^!tai',>^tilaUten systeemien iväliUä
vaan tarkoituksena on turvata Rans­ka,
johon viimeisen 75 vuoden aikana
on kolme kertaa hyökännyt Saksa, ei
Venäjä."
ITALIA—L.4NSI-SAKSA
Tammikuun puolivälissä omistettiin
Italiassa kokonainen viikko toimin­nalle
• Saksan uudelleen aseistamista
vastaan. Erikoinen huomio pantiin
yhteyksien rakentamiseksi katoollis-ten
ryhmien kanssa, sellaisten Kristil­lisen
Deinokraattipuolueen senaatto­rien
kanssa, jotka senaatissa vastps-trvat
Saksan aseistamista, seka Italian
naisten-imlon ja kateellisten naisten
Järjestön kanssa. . , .•
Länsi-Säksassa pidettiin joulukuus­sa
uudelleen aseistautumisen vastai­sena
Palvana Stuttgartissa suuri
aseistamisen vastainen edustajako-
Vedeiialäitten troki »"S^Ji^l^-.P''^***"^^^
USA:n armeijalle I :
' dysvaltain armeijan vilmeisimmallai
i
, .Samaan^aikaan on maailman Raur
hanneuvo^to, toiminut hyvin aktiivi­sesti.
^^MIeienkllntoIsta on kuulla, että
sen puheenjohtaja. Prederic Joliot-
Cune; tapasi Intian pääministeri
Nehrunv sillpm. kun viimeksimainittu
matkusti ..Pariisin lapi. Rauhanneu­voston
sihteeristöön kuuluva Ranskan
katoollisen, puolueen edistysmielinen
edustaja. Gilbert de Chambrum osal­listui
tanimijkuun /ensimmäisellä vii­kolla;
GeUieyassa pidettyyn "World
Govenunentin" Istimtoon. Sen seu­rauksen^
..oij ."World Govemmentin"
ja Rauhanneuvoston : toimeenpane-vankomltean
väUIlä jatkunut kirjeel-linen
mielipiteitten vaihto. ,
Kaiken'; taman valossa voidaan
odottaa; • että helmikuun 21-24 pnä
kokoontuvassa Rauhanneuvoston ko­kouksessa
tulee esille monta uutta
rauhanliikkeelle tärkeää esitystä.
maan, py-sah^vraaan ja lähtemään uu-;
'dellcsn'lilkk5eiie"-i*edert-'alla-clleisaanl
Tanian trokin korfeisioon sulj&ttU Ve--
deiipitävästi jä trdki kykenee kulise-;
maan jaen .tai,jarye\i, pohjassa seitse-rs
män mailin tulitniopöudella ja kuljet-i
tamäan noin viiden tuhannen paiman
iiuornian. Trcki kykenee tarpeen vaa­tiessa
toimima'an veden alla useiden
timtien ajan kerrallaan. Trokm 145
hevcsvoimamen koneisto hengittää
kahden veden pmnan yläpuolelle ulat-tuvan
putken avulla, jcista yksi otr
taa ilmaa ja toinen toimii pakoputke­na.'
.
Seitsemän jalkaa matalammassa ve­dessä
kykenee trokm aiuri ohjas maan
tätä ajoneuvoa pää vedenpmnan ylar
puolella, mutta sita sjrvemmässa ve­dessä
pitää hänen käyttää sitä varten
erikoisesti Keksittyä naamaria, joka
on yhteydesiä puristetun ilman tank­kiin.
Tämän trokin väitetään maan
päällä ollessaan kykenevn nousemaan
60 asteen jyrkkiä rinteitä ja kulke­maan
maantiellä 60 mailin tuntino­peudella.
uutta peltomaata I
' ciliQlsiiild. rr- MaataloushaUitUksesta
annettujen ennakkotietojen mukaan
xäivattlin viime vuoden.kuluessa uut­ta
peltoa nöm 40,000 ha. »EdeUisenä
vuonna oli vastaava määrä 30.000—
34.000 ha,; ^ Mainitut, luvut. esittävät
raivaustounintaa pälMtiölden valossa,
mutta niiden;ulkopuolella ralvaustoi-mintaa
mainittavassa määrässä ei ole
suoritettu -lukuunottamatta; valtion
laskuun suoritettua raivausta.
v^Raivauspalkkioita : on , tomunnan
kasvaes,sa jaettu enemmän kmn v.
1949. jolloin palkkioiden määrä oli
n. 925 milj. markkaa. Viune,vuoden
osalta palkkiot kohoavat n. 1100 mil­joonaan
markkaan.
SABOTAASIA
Montrealilainen lehti. Le Canada
letkautti Duplessissille Three Rlversln
sillan romahtamisen sabotaaslsyytteen
johdosta seuraavasti: "Varmaankin
viimeinen 12 ttmmaa lunta lisännyt
myrsky oli sabotaasia, jolla subversii-visot
ainekset halusivat tukkia Que-becin
tiet.
Reo Motors Corporated on saanut
tilauksen rakentaa 10,000 kpl. naitä
trokeja.
PÄIVÄN PÄKINÄ
Marskien kunniattomuuden' - vaiko
rauiian asian puolesta
Kaiken sen Jälkeen mitä on esim.
meidän lehdessämme kirjoitettu mar­salkoista
yleensä ja erikoisesti mar-
•^alkka Mannerheim-vainajasta ja
elavana raatona liikkuvasta mai-salk-ka
Titosta, me voimme panna mer­kille,
että Toronton Vapaa Sanakin
kantoi kortensa yhteiseen. kekoon ja
antoi tiistaina ^lahe^_ neljänneksen
etusivustaan'Titon mainostamiseksi
ja ylistämiseksi maanmiestemme kes­kuudessa.
Myönnämme kernaasti, etta Tito on
sen mallinen kunniaton marskl.>että
hänen osakkeitaan on vaikea nostaa
rehellisten - suomalaisten työläisten,
farmarien . ja muiden pikkuelajaln
keskuudessa. Sellaiset kunniamita­leilla
panssaroidut Tiikinkukkomalset
urhot, olkoot he sitten ulkomaalaisin
tai Suomen marskin tavohi muukalai­siksi
tulleita sotaurhoja, eivät nauti
suomalaisten • rahvaan miesten ja
naisten keskuudessa kansalaisluotta­musta.
•
Marsalkka Titoon, kuten hänen
h e n g e n helmolalsilnsakln' katsotaan
täkäläisten maaninlestenmie keskuu­dessa
hyvin paljon samalta näkökan­nalta
• -millä • suomalainen kirjailija
Ilmari Kianto kerran katseli sellaisia
suomalaisia.
Ettei meitä syytettäisi kerettilaisj-y-destä.
eli Jonkun tunnetun bolshevikin
totuuksien -'levittämisestä, allekirjoit­taneen
täytyy jo tassä vaiheessa ko­rostaa,
että vaikka Kiannon kristilli­syyden
kanssa lelkhi niin ja näfa,
han oli kuitenkin suomalaisen papin
poika. Mitä muuta Ilmari Kianto on,
^e ei,;:;k,un}n; asiaan, mutta pesunkes­tävänä'
2 porvarillisena kirjailijana
hanta on Suomen tasavallassa pidetty.
Niin. nyt "kun Vapaa Sana on ylis­tänyt
ensin Mannerheimia. Joka' kuoli
kuin mustalaisen hevonen "syömättö-mäksl
opittuaan", eli juuri slllolnkuin
Vapaa ^ilta sai kerätyksi kaikki ylis­tävät
laatusanansa Mannerheimin ni­men
"jatkoksi. ; mainitun lehden täy­tyi
ott4a^hyppy merien ja matmerten
yli Ja .jylityä ylistämään marsalkka
•Titoa.; ''v.t; ;•
Näyttää siltä, etteivät •^ntis^t"
työväenmiehet tule ;'toimecn ifanan
marriit;! i— josta.' he tekevät epä­jumalan
knvah Itselleen.
Ja . kaiken tämän kunniaksi me
voinunckln vaikka lainata Ilmari
Kiannon hengen tuotetta:' . ' •
/ . " J » pertuile Istnvl linnassaan' -
Ja. käskyjä ympäri jakaa.
Kas mitalit on lyötällä rinnassaan,
vaikka häntä sen heilavi takaa.
\
Ja pikkupirut ne kumartelee
ja ottavat "oortclit" vastaan,
ja toiset - sarviaan käyristelec
ja toiset lantteja lastaa."
Tällä mojovalla sanonnallaan Kian­to
tarkoitti Suomen tasavallan val­koisia
vallanpitäjiä. Sattuvasti sa­nottu
heistä. Perkele Istuu Kiannon
mukaan Helsingissa, mistä se antaa
käskyjä. Unhoitettu el ole tuosta sen
paremmin Mannerheimin kunnia­merkkejä
kuin häntääkään, eikä niitä
pikkupiruja, jotka juudaspenninklen
voimalla Isoa perkelettä avustavat.
^Mutta- sopii tuo laulu Vapaan Sanan
uudellekin epäjumalan kuvalle, Jugo­slavian
Titolle. Onko Titolla pirulle
tavallisesti kuuluvaa häntää, se saat­taa
olla vielä ratkai^iematon problee­ma,
mutta niitä mitaleja on sen^rryö-tän"
rinnassa enemmän mitä Kianto
on viela mmkäänsyntisenjruhon peit­tona
nähnyt.
Ja ne määräykset! Niitä ei anneta
vain jugoslavialaisille, vaanmj-ös kal­kille
pikkupiruille sas.dem. oikeisto­johtajille
Ja muille työväen pettureil­le),
jotka pannaan tanssimaan Titon-ttohnitaan Vapauden levittämisen bj-tahdin
mukaan sellaisissakin paikois­sa
kuin Toronton Vapaan Sanan toi­mituksessa!
• Mutta siinä Kiannon runossa pu­huttiin
niistäkin, jotka "lantteja las­taa"
samalla kun toiset "sarviaan
käyristelec".
Meitä Ihmetyttääkin se, että mitä
hyötyä on pikkupiruilla "käyristellä
sarviaan" työväenliikettä - vastaan
yleensä Ja sosialismia vastaan erikoi­sesti
silloin kuiri siitä hyötyvät vato
suurimaliaLiet suurporvarlt, , jotka
"iinrvien kayristelemisestä" eli aota»
kiiholtukse-sta, sotavarustelusta ja so­dasta
kahmivat Itselleen lanttllastcja?
Mitä hyötyä on pikkupIrtUIla mai­nostaa
sekä suurempia että pienempiä
sodanvalmistajia, sekä parjata ja pa­netella
rauhanpuolustajia ja heidän
kirjoituksiaan Ja puheitaan?
Me eshn. uskomme, etta mitä enem­män
plkkuphTit yritjävät mustata tä­tä
meidän pientä lehteämme, joka
vaatimattomalla tavallaan yrittää
kantaa rauhanliikkeen lippua maan­miestemme
keskuudessa, tämän maan
ja samalla meidän omien nuorukais-temme
pelastamiseksi Juoksuhautojen
kauhuUta ja sodan hävityksUta. sitä
tiiviimmin kaikki okeamiellset suoma­laiset
lUttyvät Vapauden edustamaan
rauhanliikkeeseen.
Canadan suomalakia el kiinnosta
sotamarskien olematon kuhnia! Mei­dän
nuorisomme ei halua ennenai­kaista
"sankarikuolemaa" muukalais­ten
sotamarskien kunnian kohottami­seksi
— vaan tUaisuutta rauhalliseen
Ja rakentavaan työhön.
Siksi, kaikkien pikkupirujen sota-vouhottelun
asemesta puhutaan Ja
vaksi. Puhukaamme siis Vapauden
rauhanohjehnasta naapUreiUemme ja
työtovereillenune. Hankkikaaixune ti­lauksia
VapaudeUe, siten amalta osal­tamme
lujlttaakeemme rauhan vol-
• n d a ^ . • '
Muistakaamme, että sodat ovat Ui­misten
tekemiä — ja siis myös Ihmis­ten
vältettäviä! Mitä tarvitaan on
se: että torjutaan sodanlictaojain so­tahysteria
ja toimitaati määrätietoi
sesti ja yhtenäisin rivein rauhan asian
— itse elämän hyväksL
— Känsäkoura.,