Vapaus, June 1, 1957

              Naisten voindsteliiii, - '
Einoopan inestaxflcsl'
Larissa latymnat
Bukarest. TSälli snoritcitais-sa
naisten voiinistclim Euroopan
mestartmskilpailnissa ItntnnattUn
mestarilcä ' nearostoIiiQolainni
Larissa Latynina. Voittajan pis­temäärä
o l i 3M65. Searaavina o-livat
romanialaiset Elena Leus»
iean 37,842 ja Sonia Inovan
37,599.
Suomalainen Marja - Sappinen'
oli 7. pistein 34,799. Osanottajia
oli icaikkiaan 19. "
AMDERSCIMr' KAIKKIEN
AiKOJEM^i^^plMAMlES
JTaikapailoiltm MM-karsmtojen
itulolcsia .
Lontoo. — Lissabonissa voitti Por­tugali
Italian '3—O. Uusintaottelu
Milanossa jouluk. 22 pnä. '
Wienissä voitti Itävalta Hollannin
3—2. Seuraava'ottelu Rotterdamis­sa
syyskuun 25 pnä. ; ^ -
Prahassa' voitti Tshekkoslovakia
Walesin 2—D. Edellisen ottelun
voitti Wales 1—0, joten Tshekkoslo­vakia
selviytyi jatkoon.
Rattijuopon oma-tumto
heräsi
Oslo. Ensimmäisen kerran
Norjan poliisin historian; aikana
rattijuoppo on maksanut yösijas­taan
putkassa. Tämä tapsAtui tors­taina
Lillesfrömissä, missä eräs pi­dätetty,
joka oli nukkunut huma­lansa
pois, pyysi maksaa majoituk­sesta.
'.
Poliisi pyysi ja sai samalla 50
kruunua. Hinnan katsotaan vastaa­van
kansainvälistä hintaluokkaa ei­kä
sitä pidetä kohtuuttomana.,: '
• RIKSm SARJAN •
HALPOJA
JÄNNITYS­ROMAANEJA!
Zane Grey:
AAVIKON RATSASTAJA.
232 Sivua . . . . . . . . Hinta njd. $1.00.
Zane Grey:- i • ^
YKSINÄISEN TÄHDEN
HARHAIUJA
286 Sivua . . . . . . ; .Hinta nid, $1.00
Zane Grey: • ' •
YÖLUNEN HYÖKKÄYS
226 Sivua . ; . . . ' . . . Hinta- nidif$1.00;^
Cunvood: ' ' '
Henkipat(m Uskollisuus v
176 sivua . : . . . . . . Hinta nld.
Florence I.. Barclay: .
RUKOUSNAUHA ,
304 sivua Hinta nld. $1.00
Agatha CJhrlstle: v • r:?
VAARALUNEN TALO.
221 Sivua . . . . . . . . Hinta nld. $1.00
Hertiert Adams:
AUTIO HUVILA
237 sivua . . . . ; . . : Hinta nld. $1.00;
THatacaa osoitteella:
V A P A U S
PUBUSHING CO. LTD. '
BOX 69. SUDBUBY, ONTAMO
Kun kuulee puhuttavat^ painon­nostajasta
tulee välittöpffi£p mie­leen
jokin' valtava liHsS^ppu,
jonka käsivarsien paksuus vastaa
tavallisen mieben reisiä,4a jonka
selkä on kuin ladon ovet.jä;paino
sekin melkoinen. ~
Tällainen ajattelu sqpii ;]iyvin
Paul. Andersoniin, maailqiaii vab-vimpaan
- mieheen, mutta -$e; on
sittenkin jäänyt alle todellisuuden.
Paul Andersonin kaulan ptaksuus
on 60 sm, eli sama kuin Marilyn
Monroen vyö^ö.,.Reidei^ paksuus
90 sm ja rinnan yöpärys ,150 sm.
Hauislihaksen ympärysmitjaHon 55
sm. — Ainoa, mittaa. jota .[voidaan
pitää normaalia .on Pa'ulija^,pituus,
se on nimittäin 178 sm.. PJaino*^^ sen
sijaan on 143 kg ja kaikki joja vain
lihaksia ja jänteitä.
Tämä maailman vahvin mies on
24-vuotias, tumma ja mustatukkai­nen,
silmien väri on ruskea ..jik-li-;
saksi hän on kihloissa. (Viime -mai­nitusta
seikasta kerrontaan tarinaa,
joka ehkä ei ole Paulin mieleen,
mutta on tosi,—palaamjnc^sUben
m y ö h e m m i n s Cl'
Amerikkalainen jalkapalloilu on
laji, jonka parissa rapakon takaiset
huippu-urheilijat uransa'' useinkin
aloittavat. Ja voitettuaan' olymjc>ia-laisia
kultamitaleja ja muita pal­kintoja
he usein palaavat tämäq pe-loittavan,
mutta heidän' nlidlestään
mielenkiintoisen urheiläi3^"|^'äriia
uudelleen. Myps' Paul ' Aiiderson
aloitti kilpailemisensa jalkä^Uoili-jana.
Lyhyessä - ajassa hänestä tuli
pelätty ja kunnioitettu pelaaja, jol­le
ennustettiin suurta tuleVaisuulta.
Suuresta painostaan huolimatta hän
oli;^ harvinaisen'^nopea ja talin-si kai­ken
vastuksen suurella vbimalläan;
Vuoteen 1952 hän eli Puriftatain yli­opistossa
• Etelä-Carolinassa'tunnet­tuna
jalkapalloilijana. •'-:»—
Mutta pian 20-vuotias Paiil tu­tustui
Amerikan suureen 'painon-nostoihanteeseen
John DaVisiiir. jo­ka
juuri oli voittanut kuitatotalin
Helsingin olympiakisoissa/:' V
— Kun sinulla on noin J^pveät
voimat, Paul, niin ryhdyp^' kolis­telemaan
puntteja. Katso^n^.^tä
siitä tulee, e^ldotti iohri.^^, j'^./ ,
M\iutä ei ,täi;vittu.^^nsiny^ais|sta
SXHKÖKIUAS
sannassanne '' kaupung&^ tai'
maallft; räästää työtä; ote''Bilstl.'
käytännölUnen ja halpa fcäTtlää.
Tledustelfcaaij '")"•'' ~
, - I . r> I ; 0 f r f >rLit I}':,"
UNIVERSAL
, STEAM 9ATH qjpl^j
( Pnhelln BA. 5-1431 ,
85 Cameron Avenue:
WUIowdale Ontario
P. W . VIIKERI
' Suom. SilmmasiBpeslallstl ;
S n i M l E N TABIKASTUSTA
36 Sandford Ave^ Toronto^ Onfc.
Puhelin HA-^1260 '
Vastaanotto:
Joka toinen Ja neljäs k ^ v U k ko
kuiäEaudessa kello at^-*.;
MATKUSTAKAA
SUOMEEN
PASTORI GEORGE KOPOSEN JOHDOLLA'» -
Kesäkuun 4 nnä 1957, lähtö New Yoifcista M. 8, STOCKHÖ|a*j.;,
laivSS^Kööpe^amlnaan. BOTNIA-Iaivalla Kööpenhaminasta fi^li"
sliftiln tai junalla ja laivalla Turkuun'jtalJfeteiöUtoc 'ijM -
Paluu taataaii yhdellä, seurtovista vuoroista Göteborgista, B€in«,;-
23 tai 31, elok. 14 tai 27, syysk. 6 tai 10. , ,
. MR. AL. X : NUMMISEN JOHDOLLA '"
Kesäkuun 16'p:iiä 19ST "ÄttierHtan lentoliatJällaNe» YoilriiB-»J»'
Scandinavian lentolinjalla Helsinkiin, saapuen sinne ^as^^ml^
p:nä. Voitte valita Joko turisti.- ensim. ludkan tai 15-päIväaj. nuVI-Ä
n : p3u4»attollanne' Helsingistä, vy^^^^^l^^,^
raavjssa kaupungeissa Hipan lisämaksua: Tukholma, KdöpeiÄaauna,t^
-Amsterdam. Bryssell, Pariisi. Lontoo, NewrYoifc. "jn:-; . _
Käykää tai kirjoittakaa melUe täydellisiä Uetoja varten Untista!
^^MfafKSÄitaa matkoja koskevia tietoja, tai Vr. Vua^täSin''
vaknatnksla sekä matkoja Jmskevla tietoja.
O. K. J O H N S O N & CO. LTD.;
VAKCtrXUS-JA MATKAttUTOIMISTO .'^ y
Sireel PUIfc^EM. 8-9488 Toronto 2. Oi^^U
I O. I
I 697 Bay
CSJ:N OSÄStbJEM KOkÖOKSH"
CSJ:n W«inipln iisasf«n' knnkatt-sUcokookset
pidetään i jokaisen
kuukauden viimelsftnä »unnun- ^,
taina.klo 1 lp. osaston haallllfi.,
Sihteerin osoite: Voitto Lehti.
Wannp, Ont,- ' >
CSJ» Sanlt Ste. Bfatlen a«uto
No: 5 työkokoukset pidetään'joka
kuukauden' toinen ja neIJas>tU8-
tai osaston -omalla talolla. 321
John S t , alkaien kielo fflaUa.
CSlui VaneoBvertn «Maton kun-kausikokookset
pidetään dlnton-haallssa
Jokaisen kuukauden toi­sena
keskiviikkona, kelld 730 ip.
J(rtitOkunta kakoontnn edellisenä
perjantaina' kello 7.30 Ulalla.
Kirjeenvaihto sihteerille: A. Si<-
ven. 2605 East Pender St. Van-conver,
B. C.
CSJm Toronton ooston varslnalr
nen kuukausifcokonspldetiaa jo­ka-
-'' kuukauden' prtflmn'**''*"*
maanantaina keQo 8 J U I s ^ o s ^
ton fanonelafartla Don-ha«HHa.
C8J:n Tinunlniln —
eikcdcoukset pidetään - Jl
Kuukauden
nuntalna ketto 7 iUallai
C S l » Fort Artlnirfn osa^oQlnia-kaosikokoukset
pldetääxl "joka
kuiikaudeai^ensimmälsenS?'- tiis­taina
kello 8 illalla ja Jobtokim'^
nan kokon» samana fltan* klo 7
Ulalla. KlrfeenvaUitq q ^ :
316 Bay St., Port Artbor, «S»ti
CSJm Beavef Laken BMifMl^tani-kausikokous
pidetään j<iMr:iF<lt>r
kauden toisena »mmunt^^Jtlo
1 päiväM osaston baalUia.. Klr-jeSivaUitajan
osoite: »tPU«)V
nen. BJtt. 1. VSToräJIngton,' Ont,
CSJni Sodbnnn • » « • • Ji^ig^aifl;
:. :kiiji —
uSfm
faatjoitukästa lahtien P a u l osoittau­tui
todälisdcsi laluakkimdeksi t i lU
alalla. Heti paljon parenamaksi,
kuin mitä hän o l i oUut jalkapalloi-
Uiana.
John oli tehnyt mainion loydon.
Hän o l i löytänyt seuraavien olym­piakisojen,:
Melboumen. kultamita-limiehen
» joka saman tien paransi
hänen olympialaista ennätystään 40
kUoUa.
Niin, vajaat neljä yuotta ensim­mäisen
nostonsa jälkeen Paul seisoi
kyyneleet silmissä olympiakisojen
palkintokorokkeen korkeimmalla as­kelmalla
kultamitali- ^ kä^^^s^?ä?",
kutumellen maansa kadsaUislaulikp
säveliä. "Saisinpa olla ^ s i n tänä
hetkenä", hän mutisi itsekseen,
"etteivätmuut näkisi kyyneleitäni".
Mutta hieman enemmän nostois­ta:
Jos olisi ma|idollista saada kun­non
ote 1,5 tonnin kuorma-autosta;
nostaisi Paul sen ilman^vaikeuksiai
Erikoisen kannattimen avulla hän
nostaa moottoriveneen rinnan kor­keudelle.
Vene painaa juuri 1.5 ton­n
i a . . .
— Kerran olin Paulin asunnossa,
kertoo muuan aiperikkalainen lehti­mies.
Hän aherteli juuri punnus­ten
parissa huodeessa^n, joka oli
kimnostettu voimailusalin tapiusek-si.
Tässä «huoneessa oli rutosti rau­taa,
ja Paul aherteli toista tuntia
painojen parissa. Sitten hän äkkiä
energisellä liikkeellä hyppäsi vaa­tekomeron
luo, veti verryttelypuvun
päällensä ja sanoi: "Nyt todellisen
harrastuksen pariin.',' Olin vähän
hämilläni, mutta seurasin miehen
mukana. Niin saavuimme ruokasa­liin.
— Jokainen ymmärtää, että tuol­lainen
voimapesä tarvitsee paljon
ruokaa pitääkseen kuntoaan yllä,
mutta kuka tahansa hämmästyisi
nähdessään Paul Andersonin ruoka­pöydän
ääressä. Hän syo kerrallaan
saman verran kuin kolme tavallista
miestä.
— Ruokailu vie minulta oman
aikansa, tokaisi Paul, vaikka olen­kin
siinä hommassa melkoisen no­pea^
Kun muut ovat lopettaneet
koko aterian, olen minä päässyt
eroon vasta alkupaloista. Ateriani
käsittävät tavallisestfsalattia, leik­keleitä,
keittoa, paistia tai • pihviä
ja erilaisia jälkiruokia, joiden lisäk­si
syön ruoan kanssa paljon leipää
ja juon jonkin verran maitoa.
Mitä tämä " j o n k i n verran" mer-,
kitsee? Siitä voi kertoa valmentaja?
He menivät kerran yhdessä ravin­tolaan
ruokailemaan. Tatjoilija toi
pöytään ison lasin maitoa, kun huo­masi,
että' tukeva niies oli ruokai­lemassa.
Paul näytti maitolasia ja
sanoi: "Kymmenen Jisää". Tarjoi­lija
katsoi miestä hämillään ja tiuk­kasi:
"Kymmenenkö?"
"Niin juuri, kymmenen", hymyi­li
Paul.
Tarjoilija katsoi vielä hetken
Paulia ja lähti sitten • epävarman
näköisenä pois, mutta palasi kym­menen
lasin kanssa. Ja Paul tyh­jensi
ne!
Vielä lopuksi kertomus Paulin
kihlatusta. Tyttö sanoo, että Paul
on tullut liian raskaaksi viime ai­koina.
Hän on vaatinut,/että>sul­hasen
on Joko pudotettava 20 kiloa
painostaan, tai hän purkaa kihlauk­sen.
Paul vastasi tähän tekemällä
uuden maailmanennätyksen, saavu^
tamalla kultamitalin olympiakisois­sa
ja lopuksi vielä täyttämällä ty­tön
vaatimuksen. Kihlattu oli tyy­tyväinen.
^
.Hddiiki-Leiiingrad' _
ottelusta ob .nyt
lopullisesti simttu '
: H d a n U . >--- "neisiulieän-lcaapuii-.
kiottelu Helsinki-^Leningrad on nyt
lopullisesti selvä. Se suoritetaan,
suomalaisten esittämänä ajankohta­na
heinäkuun 13—14 pnä. Kumpi­kin
puoli asettaa kaksi miestS ku­hunkin
lajiin.
Helsingin joukkue nimitetään
kesä—heinäkuun vaihteessa, v *
Vuorisalo ja Rarifajd
hiaastojuoltsu-mesfarit
HtibinkL — (K.u:> Suomen maas-tojuctotm;
axtestaruuskUpaUut pidet­tiin
toukoikuun 26 pnä Heinolassa.
Rada;t oU suunniteltu urheUupuiston
ISlieiseen 'vaifat^.evaan ja kimmoisaan
harjumaastoon. Sää oli kolea Ja tuu-
U melkoisen voimakas.
Osanottajia oli kailtddaan. 90. Usei­ta
huomattavia Ju(^Joita oU jäänyt
saapumatta. Itse kUpallulsta muo­dostui
Jännlttävimmäksi 5 kilomet­rin
Juoksu.
Miesten yleisen 10 km. mestaruuden
voitti Erf:ki Rantala, joka Johtikin
melkein alusta lähtien, lisäten etu­matkaansa
jatkuvasti. Hän^ voitto-aikansa
oli 32.42,2.. Seuraavina, olivat
Hannu Posti. Jukka Koivumäki ja
VUJo Hehiäaho.
Miesten yleisen 5 km. juoksun mes­taruuden
sai Olavi Vuorisalo ajalla
16.36.6, seuraavina Matti Huttunen ja
PeSöka Hyöklhpuro. Vuorisalo voltti
pääasiassa loistavan loppukirinsä an­siosta.
Naisten 2 km. mestaruuden voltti
NalkkUan EUa Heahi.. Qcämi^ten 10
km. onestaruyden .Valdemar järvinen
Ja nuorten mestaruuden Sakari Pel­toniemi.
Miesten 10 km. jouH^uemestaruu-den
korjasi Kaipolan Vire, toisena
Lappeenrannan UrheUumiehet Ja kol­mantena
Joensuun Kataja.
Miesten 5 km. mestaruus oli myös­kin
Kaipolan Vireen heiniä, toisena
Roselevln UrheUlJat Ja kolmantena
Jyväskylän Kenttäurheilijat.
Björn Nielsen , ,
100 m. 10,3
Stavanger.— Norjan uusi
sprintteritoivo Björn Nielsetf
juoksi toukokuun 23 pH vänä p i ­detyissä
kilpailuissa top metriä
ajassa 10,3. Nielsenin uskotaan
tänä kesänä pystyvän juoksemaan
100 metriä ajassa 10,2^ ellei: suo<
n»tan sivuamaan ntaiulmjlikiennä-;''
tystä. , ;
Tumpek on taas .
ME /kunnossa'
Wien. — Unkarilainen Georgy
Tumpek saavutti täällä toukokuun
26 pnä pidetyissä uintikilpailuissa
100 metrin perhosuinnissa uuden
maailmanennätyksen: 1.03,4.
Toukokuun 1 pnä voimaantullut
uusi rajayaatimus on 1.03.5.
Vorobiev nosti taas
uuden ennätyksen
Moskova. — Arktdi Vorobiev pa­ransi
toukok. 27 p:nä Neuvosto­liiton
painonnostomestaruuskilpai-lujen
jatj^essa omaa maailmanen­nätystään
nostamalla kahden k^den
tempauksella 143,5 kiloa, puoli-ki­loa
enemmän kuin entinen ennä­tys.
Hän on alle 90 kg. sarjassa.
AGRICOLA-DOKUMENTTI
itÄ-SAkSASTA SUOMEEN
Helsinki. — O&oituksena salcsalai-sesta
huomaavaisuudesta sai edus­kunnan
puhemies Sukselainen tou­kok.
25 pnä vastaanottaa albumin,
joka sisälsi valokuvajäljennöksen
Hallen-Wittenbergin Martti Luther-yliopiston
hiljattain löytyneen ja
restauroidun neljäsataa vuotta van­han
matrikkelin siitä sivusta, jolle
mainitun yliopiston kirjuri oli vuon-na
1536 kirjoittanut Suomen uskon­puhdistajan
Mikael Agricolan n i ­men
merkiksi hänen kirjoittamises­taan
opiskelijaksi yliopistoon. Asia­kirjan
ja sen kanssa samanaikaisesti
nyt valmistuneen S-osaisen Hallen-
Wittenbergin yliopiston 4S0-vuotis-historiikin
luovutti Saksan Demok­raattisen
Tasavallan täkäläisen kau­pallisen
edustajiston johtaja, pro­fessori
Budolf Agiioola, joka samal­la
välitti saksalaisen ylio^piston reh­torin,
professori Leo Stemin ter­vehdyksen
eduskunnan puhemieheK
le ja hänen kauttaan koko Suomen
kansalle Mikael Agricolan kuole­man
40Qvuotismuistopäivän johdos­ta.
Ottaessaan välittömästi luovutus­tilaisuuden
jälkeen vastaan lehdis­tön
edustajat hotelli Klaus Kurjessa
joutui prof. Agricola selvittelemään
yhteensattumaa, että bSuen nimen­sä
sattuu olemaan'sama Suomen us­konpuhdistajan
kanssa, vAsian seli­tys
oli hyvin yksinkertaaien. Kum­pikin
nimi juontaa'alkunsa samas­ta
lihtSkobdastai uskonpnhdiBtuk-
«en .aikakaudesta, Jolte oU ominais­ta
fgmänkaltaisfrti, koUtimrin vil­jelyä
^symbt^istrfvien^nindeiiivsuosi-ndneit.
Professori Agxiotdan kan­k
a i n a esi^sa. Joka im^CBattattUt oV
la .suemalaisen IdaeUn opiskelu-forciretta,^
. o U ' oj^skdavuosinaan
muuttanut arkisemman Schittersu-kunimensä
AgricolaksL
Nyt tapahtunut huomaavaisuus,
uskonpuhdistajamme 400-vuotispäi-vän
muistaminen; on professori Ag­ricolan
sanojen mukaan luonnolli­nen
ilmaus siitä arvonannosta, joka
Saksassa omistetaan perinteellisten
saksalais-suomalaisten kulttuurisuh­teiden
kehittämiselle. Saksalaisten
tutkijoiden ja tiedemiesten keskuu­dessa
toivotaan yhteistyötä suoma­laisten
tutkijoiden kanssa myös us­konpuhdistuksen
aikaa valaisevien
asiatietojen kokoamisessa rja selvit­tämisessä.
Suomalaisille antaisi täl­lainen
yhteistyö apua Mikael Agri­colan
Saksassa viettämän opiskelua­jan
tukimisessa ja niiden vaikuttei-d
^ ymmärtämisessä j a oikeaan
arvojärjestykseen saattamisessa, joi­ta
hän eri henkilöiltä tuona aikana
sai. Saksalaisille olisi sillä mierki.
tystä lähinnä Lutherin Ja Melan-chtonin
kannalta. Jotka olivat M i ­kael
Agricolan> opettajia j a Joiden
suosituskirje mukanaan hän palasi
kotimaahansa.
Egypti julistaiuit Israelin
tuotteet pannan alais&si
Gaza, _ Kenraalimajuri Moham­med
AbdelLatif, Gaza kaistaleen
egyptiläinen kuvernööri, on alueen
asukkaita varoittanut, että niideh
tulee luppua hallussaan olevista iS
räelilaisista tuotteista ennen heinä­kuun
1 päivää jos mielivät vältty
vän vankilarangautuksesfa.
— Kultaa Idydettan Klondike-alueelta.
jensiksl etokuiissa vuonna
1896 Ja muutaman vuoden »kuluessa
alueen väestd ylitti
flolaloiL iiaisfllaf
fHiiiisflinut vierailu
Port Ariliurissa
Port A r t h u r .— Kaunis ja mie-litnpainuva
tilaisuus oli meidän
haalillamme lauantaina kun Nolfr^
lun Naistenkerho järjesti meille
tänne vierailun esittäen hyvin oh­jelman
ja samalla pienen, mutta hy-»
vän näytelmän.
/Ohjelman esitys aloitettiin laula­malla
0'Canada johon myös yleisö
yhtyi ja sen jälkeen esittivät nai^t,
erikoisen reippaasti laualaen juhla­marssinsa
ja sitten seurasi runo
liempi Hyyrylältä j a tänOn jälkeen
soololaulua Mary E^ricksonilta lau­laen
hän kaksi laulua "Sieluni Ruu­su"
ja 'Tulen Luokses". Nyt saaUin
kuulla hauska satu jonka ^sitti £1-
sie Piilo ja tämän jälkeen oli. lau­lua
pikkutytöiltä.
Kuultiin lausuntaa nalsjoukolta,
joka esitettiin aika hyvin. Sitten
hauska romanssisikermä esittäjinä
tyttö ja poika. Xuli Norgord lausui
runon ja sitten taaskin seurasi jouk-kolaulua
naisilta, laulaen; "Köyhän
aatos" j a "English Spng". Jälleen
laulua pikkutytöltä ja hauska lau-suntaesitys
Bamby Hyyrylältä.
On kulunut 20 vuotta siitä kOin
Nolalusta ja Port Arthurista lähti
uljaita poikia Espanjaan joista mo­net
jäivät Espanjan thistelutante-reelle
taistellessaan Espanjan kan­san
vapauden puolesta, niin naiset
omistivat laultin heidän muistolleen
jossa välillä Auli Norgord lausui
melodraaman ja sen jälkeen kun­nioitettiin
heidän muistoaan mi­nuutin
hiljaisuudella. Viimeinen oh­jelmanumero
oli esitys poika ja tyt­tö,
keväthaaveet. Pienen väUajan
jälkeen esitettiin yksinäytökinen
häytelmä Desantti. Esitys oli hyvä
josta kaikesta kiitos teille Nolalun
naiset ja toivomme teidän vieläkin
taas joskus tulevan vieraisille sekä
keholtamme teitä ottamaan ohjel­mistoonne
suuremmankin näytel
män sillä voimia kyllä näyttää ole­van
kun on vaan uskallusta. — TAS
Borvaifal lentiAentta-
4ininfmm payvnSy . ,
Canadassa ~ ,
Ottawa. — TSäim tiedpilettiiii
^maanantaina, että. Dorvalin lento­kenttä,
joka sUaitsee lähellä Mont­realia,
oli-kaikkein enimmin käy­tetty
Canadan lentokehtistä >viime
vuonna.
Uikennedepartmenttt tiedoitti,
että v. 1956 Dorvalin lentokenttä k l
sittell 7 4 : ^ lentokoneen laskua ja
lähtöä.
Papit liertoivat
«"•••1
Wm Sallassa
S«kemticaesta tiedämme; että uscta
kuluu vuosia, Jopa kymmeniäkin, vuo-sia
ennenkuin ;joktn t&ikeä asla tulee
yleiseen tietoon .mutta: täikeiytensä
Luonto avustaa
jos dcsytte
metsään
; Lindsay. — "Luonto on varannut
meille merkit, jotka osoittavat, mis-'
/sä on pohjoinen, etelä, itä ja länsi"
^jselitti tämän ^ alueen metsänvartija
DhH. 'Wilsdn.
Etsikää täysin kasvanut "kova"
puu, mikä on hiema^i erillään toi­sista
puista. Tutkikaa tarkasti pubn
kuorta. Se on kovempi, vaaleampi
ja kuivempi eteläpuolelta. Pohjois»
puolella nähdään tavallisesti puun
juuressa sammalta. Nämä merkit
ovat erittäin huomattavia tammes-sa,<
saarnissa, jalavassa ja kovassa
vaahterassa. > ^
"Jos alueella on kaadettu hiljan
puita, tutkikaa kantoja. Puun kas­vurenkaat
ovat leveämpiä eteläpuo­lella
kuin pohjoispuolella; siten on
puun sydän lähempänä pohjois­puolta
kuin eteläpuolta.
"Jos ette saa luonnon merkeistä
suuntaa, välttäkää paniikkimieli­alaa.
Olkaa paikoillanne. E i kulu
pitkääkään aikaa siihen, kunnes
kumppaninne tai oppaanne rupea­vat
kaipaamaan teitä. Heillä on
yleiskäsitys siitä missä olette Ja
niin voidaan järjesjtää etsintäjouk-kue
perusteellista etsintää varten."
Aulis Rytkönen
joukkueensa
paras peluri
Pariisi. Entinen Suomen maa-ottelupelaaja
Aulis Rytkönen, joka
nykyisin pelaa ammattilaisena Tou­louse
FCn Joukkueessa, esitti sun­nuntaina
Ranskan jalkapallocupin
loppuottelussa sellaista pelitaitoa,
että asiantuntijat nostivat miehen
Joukkueensa > parhaaksi pelaljaksL
Kuten uutiset ovat Jo kertoneet
Toulouse F C voltti Angerin 6—3
( 3 - 1 ) . '
Rytkösen terhakka esiintyminen
oli omiaan nostamaan myös Suomen
jalkapallomainetta. Kotoisen sini­valkoisen
maajoukkueen piirissä
Rytkönen kehittyi taitavaksi pallo-taituriksL
Jatkamalla ankaraa har­joittelua
mies nousi ammattilaise­na
nopeaksi hyökkääjäksi. Jonka
liikkeitä vastustajan puolustus sai
tarkasti vartioida.
vuoksi ne tufiun koleaan Jäävät un­holaan,
f
Kimpä «nuuan Englannin kiricon
pUspa pn nyt, kertonut saksalaiselle
yleisölle^ että toisen niaalbnansodan
mustfanpina päivinä hän oli Ruotsissa
tanrannut kaksi saksalaista pappia Ja
saaneensa näUtä ^tietää, että Saksas­sa
sodan atkmui toimi laaja vasta-rintaUike.
Sen päämääränä oli oUut
Hitlerin kukistaminen. Tässä taiste­lussa
oli Sakj^evankeeilsdla J a ^ -
toHseila kiikoUa relkaiseva osuus,
kertoi tri O. Bell; joka on toiminut
3hldissterin piispana Etibltl-Englan-ilssa
"vuodasta 1629 aUcaen. Hän piti
»itelmän Göttlngenin - yliopistossa^.
Piispan kertoman mukaan saksa­laiset
popit olivat vuonna 1042 kerto-leet
hänelle; että useimmat maical-cat
ja kenraalit olivat kottrlntamalla
luotettavia Ja että |i«klän vallanku-moussuuimltebnansa
lähti läfa^mä
^Utä. että Himmler syrjäyttäisi Hiitle-rln
ja että SS ja armeija ottaisivat
valliELn käsiinsä. Hjalmar Schacäit
mainittiin eräänä vastarintaliikkeen
mahdollisena kannattajana. Toinen
saksalaisista ftopeista oli pyytänyt
englantilaista piispaa tiedustelemaan
Englannilta Ja YtidysvaUoUta; olivat­ko
nämä halukkaita solmbnaan sopi-midcsen
Hitleristä vapautuneen Sak­san
kanssa^ i "Xtl i Bell katsoi, että
liittoutuneet; lalmlnlyfimällä myöntei­sen
vastauksen antamisen näihin ky-s
y m ^ i l n tekivät tra^illtseh ' ereh­dyksen.
iHeihäkuun;20 'pnä vuonna-1044'ta-'
pahtui txxnlimi&litehtaäitti Hitler^'Vas^
taah. )4Uden Jbuk^ssd,'Jotka Hltter
om/totta 'surmautti' '^saUiSuudestk' at-tenttiattiiA
< oli' 'useita' saksalaisten'
painien. m^mitiiämla'hehkilÖitii':'; <
Akoinititf kääl s^ksakiistA' p^tipla'
olivat ^ ' f l a n s dchöenfleid jd"Diet­rich
Sorn9iiJ»er.' Jälkimäisen'kiidät­ti
qestapö huht!tknun< A'pnä'viionVia'
194i Ja teloitti hänet yiidessä'atäiraaii
CanariksenjakenmliO^rin'kans­sa
Plossenburgin' keskitysleirillä hUh"
tikuun 9 p. Vitonha 1945. Tri Sohöen-'
flel kuoli vuonna 1954." '
Labour-puotue
fcorösitaa siirto­maiden
vapautta
Dorking, Eiig. — Britannian La­bour-
puolueen varajohtaja James
Griffitbs sanoi täällä tiistaina, että
bänen puolueensa tulee auttamaan
kaikkia Britannian siirtomaiden
kansoja pääsemään tasavertaisiin
suhteisiin Ck>mmoiiwealthin maiden
kanssa^'-
Griffiths puhui ,CommonweaUhin
maiden Labouppuolueiden konfe­renssissa,
Jollainen kokoontui en­simmäisen
kerran.
Hän sandF, että Britannian La-bouc
puolue tuntee olevansa vas­tuussa
työskennellä siirtomaiden
kansojen kanssa ja auttaa niitä saa­maan
demokraattisen itsehallinton­sa.
Atlaittin yli lento
tehty 6 tun. 37 min.
McGoIre lentotuklasema, N. J. —
Lentovoimlen taholta tiedoitetaan,
että "Spirit of St. Louis H " suibku-moottorilen^
kone lensi, Lindberg-bin
mainetta saavuttaneen lennon
vuosipäivänä yli Atlannin Pariisiin
ennätysajassa 6 tuntia Ja 37 minuut­tia.
— Tyynimeri, Joka on uutailman
suurin meri, oli liikennelentokonei­den
ensimmälsesti yllttämä meri.
Liikennelentokoneet alkoivat kul­kunsa
vuonoa 1^5.
YÄUTÄMNE RAIJAA SUONEEN
SnOBffiBN MARKAN ARVO KOHONNUT, JONKA
JOHDOSTA VOIMAAN ASTUU UUSI KURSSI
Pionia summa iJOOO Smk. f IS^S TStii lilMtirskalttt $1.1S
JokaUieii MuyMva 1,000 mirkkaa S3,7$
• fUbalihetyksenne totmitetsaMi vastaahoMajftlle 10-14 pllvla
«Isillä. Jokaiselle UhettäjällS Uhetetlto vasfaanottftjsn mMgfo»^:^
tana kMtttL
VAPAUS TRAVEL ÄäENCY
Guatemalasta
Philadelphia, . - r - ..Pennsylvanian
yliopiston lähettämä arkeologinen
retkikuota on tehnyt joukon Maya-kulttuuria
koskevia löytöjä Tika-lissa
G.uatemalan viidakossa toi­meenpannuissa
Itaivauksissa:, Tikal
oli aikanaan kukoistava kaupun«
ki. Paikka on ollut tunnetu Jo vuo­desta
1848 lähtien, mutta seudun
vaikeakulkuisuus on tähän saakka
estänyt tieteellisen tutkimuksen.
Löytöihin kUUlUlMettksi vuosUta
300 ja 900 ^nnen Kristusta peräisini
olevaa muistomerkkiä. Kummatkin
olivat särkyneet, mutta ne oli koot­tu
jälleen. Amerikkalaiset^arkeolo­git
uskovat, että maya-kansa oli tu­honnut
kuvapatsaansa jonkin sisäi­sen
selkkauksen vuoksi ja koonnut
ne jälleen rauhan palaMdqttua., En'-'
si vuonna on tarkoitus lähettää uusi
retkikunta Tikallin.
•Lauantaina,-kesak. 1 g; — Sattirday.JuBie
^laya-lnilttiiiiri muisttH
meHdftjä lö^yi
— Kypros, joko on ollut Britan­nian
siirtomaana vuodesta 1025; oh
saari, joka on 14Ö mailla pitkä ja
60 mallia leveä.
puoliso, it^äainen: mämvO^äimf
im
ta hän on valmlstamassdu Syy^p^ ^ l ^i
se, että hänen^ole^elidupansä-viniti P^^l
,, RosselUiii< «tt^bliut :DitJ«8ÄÄ» r^^
maaliskuim alusta: lähtien ^ mltäisr^Y
Sakseen jöukön öpet^elölmyiä*ln*^^
tian äallitukson laskuin.JC<»MEäiiiai'^ '
hän lenjsi ^eW;D^lbiin^ yrittääkseen
saada 'oleskeluluvan .pldennetylisfc^vL.^^^
Anna lammeit 9
m::
Sammui täällä «loii liekki hllJäa,
taistot tatäcos kauan kestäaeetiv^^?
Niitti kuolo knllehlnta vöjao,
miiUe kaipuu jäi ja kyyneleet.' ^ •
' Tyttäresi Laina. Ja
lapset Sttian |» BJni
''»SI
'VM
m
HYVÄT
luovat virkistystä ja avartavat
lukijan näköpiiriä
Arvokkaita kaunokirjaltma teqlma
Leo Tolstoin suurteos
SOTA JA RAUHA
I osaa Hinta idd. $8.00
Leb ToLstain VSotSLjQ rauha" on
kalk3ccih' sUUrlpilrtelsimpiä, mcr-killisimplät
romaaneja,'mitä'maa4;>
ilman kirjallisuus tuntee.^ . >;
Leo .Tolstoi: . ;»' •;' uf\
ANNAiiKARENINA A
2 , o t o a ; . , I f l n t l i j B i d .
VAnna Karenina" on ehkä eni­ten
luettu Ja eniten ihailtu teos.
Soi onimaaltanan hienoimpia ?>ak<>
ka«w»puM»neJ«».- ^JH»
Z.'TdjteliUSJ''!'
: ! VÄLSKÄRIN^ ^ •
. /-KERTOMUKSIA/ /
-3 s;iurto oBOfi j,.y; Ulnta.sl^. $ 7^
Iklriohättävä .historiallinen, ro­manini
kahdenvSttvtin kohtaloilta
Ja' :;ihmeelilsestä i kuninkaansor-miik^^
ta. on Jo.:monen: micspolr.
vch ajoii t)Uut kilnnoBtavda liiet­tävää.-"
Jane Austen:
NEITO VANHASSA
LINNASSA
242 sivua Hinta sld. |2J»
Hilpeä englantilfiinen»klassikko,
Jane Austen, on riemastuttavan
humoristisesti^ ironiaa Ja satiiria
: viljellen kuvannut romaaneissaan
: ens;iantilaisen keskiluokan elä­mää.
Sankarittarien (loukkoon
liittyy nyt Catäierlne, jonka sy­dämenasioista
nnnaani "Neito
vanhassa linnassa" kertoo,
R. D. Blackmore:
ROSVOLAAKSON
TYTÄR
486 sirua Hinta sid. $24)0
Rosvojen; laaksossa; 'täysinv eris-teUynä
muusta maaibnasta elää
kaunis, salaperäinen neito: Loma
Doone. Hänen ympärilleen kie­toutuu
romaanin Jännittävä; mo-;
nisylnen tapahtumasarja. Jonka
sankarina on nuori John?Biddi
kookas kuin Jättiläinen Ja väke­vä
kuin käriiu,
Mika Waltari:
TURMS, KUOLEMATON
681 «Ivua Hinta sId. H75
Elämänsä iltaan ehtinyt, paljon
nauttinut Ja paljon kärsinyt
Tunns, kuolematon, kertoo tässä
Mika Waltarin romaanissa mer­killisestä
elämästään. Joka oli
leikUcläfJa oikkua Ja arvoitusta
Ja kuitenkin näytti hänelle lo-
JiUlta hänen oman olemuksensa
salaisuuden.
Väinö Linna:
TUNTEMATON SOTILAS
Kansanpainos kuvitettuna
443 sivua Hinta sld.'J2XI0
'Tuntematon sotilas"' on epäile­mättä
merkittävä Ja vaikuttava
(tlrja. Se on rehellinen Ja ^ aito;
Ja antaa sellaisen kuvan ihmi-'
sistä sodassa, että sen täytyy olla
tosi. • •
k M, Dostojevski: ' ' ' •
MUISTELMIA
KUOLLJBESTA TALOSTA
326 tivaa Hfaita sId. 32.S0
Kun Dostojevski kirjoitti "kuol­leen
talon" muistelmat; Jotka-Hr
mestyivät painosta v.' 1861, hän
oli' itse eamaisen "kuolleen ta­lon",
siperialaisen kuritushuone^
vankilan, asukkaana neljä vuot-,
ta. "Muistelmia kuolleesta ta­losta",
venäläisen mestarin ehkä
merkillisin teos. on Jäxkyttävä
. Icuvaus niistä elämyksistä, jotka v
klFjaiUja joutui kokemaan valti­ollisesta
rikoksesta tuomittuna
pakkotyövankina S^^erlassa.
Kouppis-Hefifki: . -
' VALITUT TEOKSET
OU sivua Bklta sId. fSJMI
•k <'
' Sattt-TVöliari:^ l"- ^ < \
'•?»SAÖEPILVIf
u i > RoUMcau^tflm)», i..j„„;
247 stvua ...., j . . , ; l l l n ^ * d . |?.7^,;,
Tämä vakavan«hauSka kertomus
kaS^n.nuoreii^lhmMeny^hteUts-. >
tä" valhelstÄ- W !ttk«dn^^«hsl«ii'
uPariis^lp ,J0 , sieltä värikkääl}f,|,
Veikko HuOvinenr - . " ^ -"^"1
RAUHANPIIPPU ,
\ 270 sivua :.,.'.., JIIöta.fltL pJtfki'
"Hauhanplfpun?- >saat^'>'lukdO!l
rcpäiseviipä ja inieltkuvittikseUir.
scna sci]dmilu]:omaanina, Jos8&''
riemulliset hahmot J a sattuvat^"
sutkaukset .seuraavat toistaan.:^,
roisafllta' sodan mielettömyyttä
Ja kaUhuJa On'harvom kuvattu;
niin verisellä ivalla kuin tässä ,,
kirjeosa, "Rauhanpiipptt" oVl 1
tuimin Ja totisin mielin ^ kirjoi­tettu
vastalause sodalle, r'
Giuseppe Marotto: i
NAPOLIN KULTAA ^l»
214 sivua 4,.y.. Hinta std. |2.82^.
Napolilainen elämä vaeltaa täffiSH
teoksessa cditsemme qitona ja
rdievänä. "kuin värikäs Xibni-'
nauha. - - " / •
Tyync-Maija Salminen:
KIRJAVAT PISARAT
273 sivua . . . v . . . Ulnto sId. fL5»~
Tyyn^HMalJa Salmisen romoanr
JUkkuuf erään bpheemlkaiivilfln
kantavleraittcn parissa. Heidän ^>
joukossaan' tapaamme sekä tal<-'
telUjolta ,ctitä, niitä puoUviU9isl» .
"talteenharrastaljia", jotka ,bor
heemielämän houkuttelemina tilil'
pelkästä turhamaisuudesta r i i ^ ;
puvat heidän liepeillään. ^
ILOISEN LAULAJAN ^
358sIvoa, i . . . . . . Hinta sId, 1^25 >
206 lanluatovat kaiklciaakkosjär­jestyksessä
j a varustettu yksiää"'
nisin, nuotein. . ^ ' ^
BrlKta Simpson:
MINA MENEN
AMERIKKAAN.
265 sivns
Hinta, sld. $3JSS iznUL $2.75.
"Minä'menen Amerikkaan*"on
terhakka kertomus 20-luvtin' l o ­pulla
Ame^^dcaah lähteneistä i
suomalaisista. Erittäin mlelen-kiintoiiien
. niille suomalaisille
tytöille J a nal8iUe,/jo1ka oUvat
palvellrjoina; Torontossa;
MikaWalikri: '
^KAARliTA'
MAtmUNttT^AIt
314 s i v o i ' . . . . . . lmat»^^Jl!iJ§pJ,
BuotBin ja Stuimen hlstc^i^c/l
kuuluisin, romanttisin jr9kkatiB^"1
Mfea Waltari: • > , . v ^ i i
; i i f f i i r A Ä Ä I Ä ^
im
i i i
• •
Mm
MM
i i
1^
i
"M mm
m
Hurinaajakeisari fiitkssnAeiAviT,
ja katmiln w<miäaism!wl^L^
öeldon,. tJHa MÖU^ätdEöv !ro"
manttinen rakkaustarina^'' ^iix
^TUatkaa osoitteella: