Vapaus, November 21, 1973

              mm
i
Sivu 2 ' Keskiviiklko, marraäk, 21 p. — Wed., Növ. 21, 1973
I N D E P E N O E N f L A B O R O R G AN
VAPAUS O F F I N N I S H C A N A D I A N S
(LIBERTY) Established Nov. 6, 1917
Edltor: W. EKLUND Manager: V. KENTALA
Telephone: Office and Bditorial 6T4-4264 '
Pnblished once veekly; Wednesdaya by Vapaus Pnblishing Co. Limitedi
102 Elm St. West, Sndbury. Ontario, Canada.
MalUng address: Box 69. P3E 4N3
Advertislng rates upon appHcation, iranslation free of charge.
Second Class Mail rejistration Number 1076 ,\
- ' • h . CANADIAN LANGUAGEPRE8S
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vit. $10.00. G kk. $5.25 USA:n: 1 vk. $11.00, G kk. $5.75
3 kk. $3.00 Suomeen: 1 vk. SIUO. 6 kk. $6.25
Liian suuri lahja äijy-yhtiöille
^ Toisessa paikassa (sisäsivuilla) lehteämme julkaistavasta u u -
tistiedosta näkyy, että canadalaisten yhteenlaskettua öljylämmi­tyksen
hintaa korotetaan ensi talvena peräti $65 miljoonalla (noin
kolmella dollarilla jokaista miestä, naista j a lasta kohti) viime
vuoteen verraten. Tämä lämmityslaskun nousu tulee viime syys­kuusta
alkaen tapahtuneitten öljyn hintojen korotuksen johdosta.
Mutta siihen ei sisälly, niin kerrotaan Ottawasta saaduissa
tiedoissa, se 50-prosenttinen hinnankorotus, mika on luvattu helmi­kuun
1 päivänä Albertan raakaöljyn "tuottajille". Liittohallituksen
• edustajat selittävät, että Albertan raakaöljyn tuottajayhtiöille
myönnetään tämä jättisuuri hintojen korotus nimenomaan siinä
mielessäi että ne saisivat täällä kotimaassa tuotettavasta öljystä
saman korotetun hinnan, mikä joudutaan maksamaan arabimaista
tuotettavasta raakaöljystä.
Jos asiaan perehdytään vähän yksityiskohtaisemmin, niin sil­loin
on tässä yhteydessä todettava, että hyvin ovat pullat uunis.sa,
eivät pala eivätkä paistu.
Liittohallituksen energiaministeri Donald Macdonaldin. lau­sunto
Albertan Raakaöljyn hintojen. 50-prosenttisesta noususta
trrkoittaa, että kolme neljäsosaa siitä menee yhdysvaltalaisten
omistamille suurille öljy-yhtiöille.
Canadalaisen raakaöljyn hinnat (suurin osa siitä tulee Alber-tusta)
on nyt jäädytetty, totesi Toronton aamulehti Globe and M a i l
•asiasta puhuessaan viime perjantaina. $1.90 myyntivero tynnyrille
Crmadan rajojen ulkopuolelle menevästä raakaöljystä, nostaa hin­nan
Chicagossa vallitsevien hintojen tasolle, Chicagon hinnat . . .
määrittelee kartelH mihin kuuluu lähi-idän maat j a Venezuela.
Pakottamalla canadalaiset maksamaan sellaisen hinnan canadalai-
-i-(:Sta öljystä hinta jäädytyksen poistamisen perusteella^ olisi an­tautumista
kiristyksen edessä.
Vissit viranomaiset, mrMacdonald mukaanluettuna, toimivat
ikäänkuin jumala olisi pannut öljyä Canadan maaperään suurten .
monikansallisten yhtiöiden riisto- ja ryöstövälineeksi.
Liittohallituksen "öljyohjelma'' verottaisi tarpeettomasti muu­tenkin
. raskaan taloustaakan alla olevia canadalaisia antamalla
lisäetuisuuksia amerikkalaisten omistamille öljy-yhtiöille.
leiiiiiiiiiiiiiaiHiiiiiiiiiniiiiiiiiiiiiniiiiii (iiiiiiiiiiiiiaiiiiniiiiiKjiniiHniiiniiiiiiiiiiiiniiiiiiiiiiiiniiiiiiiiiiiitJiiiiiininiaiiiiiiiiiiiitL^
MITÄ MUUT SANOVAT
SUORAAN HEVOSE;N SyUSTA
. . . Amerikan painostus Israelia koMaan pH ilmeisesti tuntuva.
ErSässä vaiheessa viime viikolla puol^lästuinisteri Möshe D(iyah
sai^4 Israelin parlamentissa: "Miifä en tj|lp|^ byatko Knessetin (pär-lai^
e^tiii) jäsenet tietoisia, ett» kranaatit (shella) joita käyttHen
Israelin joukot jatkavat tänfiän taistelua, eivät olleet niiden käy­tettävissä
viikko sitien. Sotaa ei voida käydä ilman kranaatteja ja
Hipan l^ran^tt^ja me fiifttne vqi vapauttaa sotavankeja. Kuka t a ­hansa
esittää, että meidän tulisi käydä tätä sotaa Yhdysvalloista
eristettynä, ehdottaa että me emme voita tätä sotaa."
— Time-julkaisu, marrask. 12 p. 19^3.
iiMl^iimiiinii. j
KELPAA SITÄKIN
JOSKUS "IHAILLA"
Oi taivasten luoja, mitä tahansa
siUä lausunnolla eri maanosissa ja
kansalaispiireissä tarkoitelttanee-kin,
anna anteeksi Toronton V a ­paa
Sanan toimittajille sen edes­vastuuttomuuden
mitä he osoitti­vat
viime viikon tiistaina julkaise­malla
kissanpään korkuisilla kir:
jaimilla neljän palsitan y l i levitetyn
"Karmea totuus . . ." otsikon alla
sydämenvuodatuksen missä pole­misoidaan
alusta loppuun asti de-tenteä,
eli idän ja lännen lähenty­mistä
vastaan ikäänkuin kylmän
sodan korsuissa vihasta murisemi­nen
olisi ihmiskunnan autuuden
alku ja loppu.
Ottakaamme summamutikassa j
— vaivautumatta yksityiskohtai­semmin
sen törkykasan tonkimi­seen
— mainitusta "Karmea to­tuus
. . . kirjoituksesta seuraa­vanlaisia
näytteitä.
Detente . . . Idän ja län-
Sokerina on detente, pussin poh­jalla
j a keppinä arabimaiden län­teen
viemän öljyn kontrolli (Mitä­hän
Vapaa Sana tuumisi jos esi­merkiksi
Suomen "vihreä kulta"
olisi amerikkalaistsn ja kansainvä­listen
konsernien kontrollissa, ku­ten
on aikanaan kaapattu arabien
öljy?) Tällaisen käsityksen mu­kaan
detenta olisi kommunistiblo-ikin
kannalita vain länsimaiden
"kuolon uneen tuudittamista . . ."
J a sitten seuraa paljon muuta
samanlaista älyttömyyttä. Kirjoi­tuksessa
sanotaan esimerkiksi, että
"komraunistipropaganda ei Keski-
Idän uudessa kierroksessa ole nyt­kään
hevillä myöntänyt tappiota
. . ." ja sitten vähän myöhemmin
ilakoidaan Israelin "pihti.iikkeistä"
(välirauhasopimuksen voimaantu­lon
jälkeen — V ) osoituksena kai-^
keti Israelin voittamattomuudesta.
Karmeata on todella että vielä
nykyaikana, itapiseerataan jonkun
suomenkielisen lehden sivuja moi-
Näkemv
Matkallani [ Maail;^iÄni>, ^uhA^
tahtoisten Voimien ^tbngressiin
minulla oli tilaisuus^hSydä pika*
matkalla Latviassa. Vaikka olin­kin
perillä ainoastaan kaksi päi­vää,
ehdin aika ; paljon tutustua
Neuvosto-Latvien pääkaupunkiin
Riikaan. .Lukuisat puistot, hyvin-hoidetut
pihamaat j a koristeelliset
aitaukset tekevät kaupungin erit­täin
kodikkaan näköiseksi. -
Riian vanhan kaupunginosan
kortteleita, sen kapeata katuja
varjoaa keskiajan kuva. Kirkon­tornien
katoilta katselevat maail­maa
kultaiset viirikukot, jotka
ovat joskus satoja vuosia sittep
sinne lennähtäneet. Vanhassa kau
pungin osassa pidetään ennallaan
kaikki vanhat rakennukset, ja ne
jotka sodan aikana vahingoittui­vat,
on uudelleen korjattu. Siellä
on paljon histpriallisia, komeita
taai.vuQa(8atQJe)i;|^^se. Sen pt&-
mänkerta alkoi VäoiHVia 1201; j o l ­loin
se mainitaänv histdriasMi: dn>
simmäisen kerran kaupungiksi.
Siis Riika on kokenut melkein
kahdeksan vuoisadan elämän kuo­hut.
Se on saanut kuulla saksa­laisten
ritarien, puolalaisten ja
ruotsalaisten miekankalsketta. Se
on nähnyt Pietari Suuren johta­neen
venäläisen sotajoukon, on
ollut sisällissotien, kapinoiden ja
suurlakkojen todistajana j a muis­taa
proletariaatin Vallankumouk­selliset
esiintymiset vuoden 1905
ajoilta.
Pyhän P i e t a r i n kirkko raken­nettiin
1209, siinä oli maailman
korkein puinen torni, 126 metriä
korkea. Salama poltti tämän tor­nin
vuonna 1721, mutta se raken­nettiin
uuden kerraUi V . 1941 ko­ko
kirkko vahingoittui melkein
nen lähentyminsh, kas siinä totuus,^ella historian vääristelyllä ja k y l -
ajallemme, vannokaamme sen ni- «"än sodan itkiäisartikkelilla..
rakennuksia, kuuluisin niistä eh-l raunioiksi sodassa, mutta sitä
kä on Domin tuomiokirkko. Tä-' taas uudelleen rakennetaan j a on
pian valmis.
Sodassa Hitlerin armeijaa vas­taan
kaupunki kärsi suuria yahin^
koja- . Sodan jälkeen kaupungin
Israelin viivytystaktiikasta
Tuntuu siltä, että Kairossa ilmestyvän Egyptin johtavan leh­den
AI Ahramin toimittaja, Muhammed Heykal iskee suoraan
naulan kantaan kun hän viikko sitten sunnuntaina kirjoitti, että
lähi-idän rauha voi olla vielä hyvin kaukana vaikka Geneven rau­hankonferenssista
onkin huhuja. Ilmeistä on, että Israelin hallitus
turvautuu viivytystaktiikkaan siinä toivossa, että joku onnellinen
.sattuma — jos ei mikään muu, niin uuden verileikin aloittaminen
— saa Tel A v i v i n johtajat pois nykyisestä.poliittisesta eristysti-;
Insta.
Viimeksimainittuun seikkaan viittaa selvästi pääministeri Gol-d.
i Meirin yhä uudelleen j a uudelleen toistamat lausunnot, että
Israel ei vedä joukkojaan takaisin asemiin, missä ne aselepopäivä-nä,
e l i lokakuun 22 pnä olivat, sillä "kukaan ei tiedä", on m r s Meir
korostanut moneen kertaan, missä Israelin asejoukot olivat väli­rauhasopimuksen
voimaan astuessa.
Knessetissa (Israelin parlamentissa) pitämänsä puheen y h ­teydessä
pääministeri Meir sanoi viikko sitten tiistaina, että loka­kuun
'-22 pn asemakäsitys on jotakin sellaista^ mitä ei ole koskaan
o l l u t " . 'Perustellen" tätä väitöstään mrs Meir sanoi Israelin j a .
Egyptin joukkojen olleen silloin liikkuvassa sodankäynnissä j a .
niinmuodoin, hän väittää, "kukaan ei voi osoittaa missä asemissa
kahden maan sotilaat olivat lokakuun 22 pnä" mihin niiden piti
jäämän Y K :n hyväksymän ampumisen lopettamispäätöksen voi­maan
astuessa.
Mutta väittäessään, ettei kukaan muka tiedä missä Israelin
asevoimat olivat mainittuna päivänä, mrs M e i r myöntää tarkoitta­mattaan,
että ne eivät ole n y t ainakaan siinä paikassa, vaan jossa­kin
muualla kuin lokakuun 22 pn asemissa. Tosiasia tietenkin on,
kuten on porvarillisista j a muistakin yhteistä osoitettu, että Israel
jatkoi ampumisen lopettamispäätöksen voimaan astuttua sotilas­operaatio
jaan, joiden perusteella se ilmeisesti sai E g y p t i n kolman­nen
armeijan eristetyksi Suezin itäpuolella j a Suezin kaupunj^n
ainakin osittain miehitetyksi. Juuri näiden joukkojen "takaisin
vetämisestä" on kaiketi kysymys, Mutta-mrs Meir väittää, ettei
hän tiedä missä ne olivat-aselevon täytantöö^panohetkenä.
:•, Jos Israelin sodan: johto ei muka tietänyt, missä sen asevoimat
lokakuun 22 pnä olivat> niin. n;iiksi Israelin edustaja, pääministeri
meen . . . Miksi meidän tulisi saa­da
ikäänikuin hyvittää näiltä mai­ta
ehkä hyvääkin tarkoittavalla
'Hyvyydellämme' — ja puhua de-tentestä
millä hinnalla tahansa.
Emme kai sentään niin suuressa
tarpeessa ole, että kiittäisimme
länsimaiden lisääntyvistä öljylas-kuista
yhteenliittyneitä arabi- ja
kommunistimaita . . ." .
I SYNTYMÄ- I
PÄIVIÄ
Hilda Raivo, Sudbury, Ont.
täyttää torstaina, marraskuun 22
pnä 82 vuotta.
Helena Mäkinen, Toronto, Ont.
täyttää lauantaina, marraskuun
24 pnä 86 vuotta.
Santeri Laine, South Porcupine,
Ont. täyttää tiistaina, marras­kuun
27 pnä 75 vuotta.
Maria Johnson, Beaver Lake,
Ont. täyttää keskiviikkona, mar­raskuun
28 pnä 78 vuotta.
Frank Ranta, Pottsville, Ont.
täyttää perjantaina, marraskuun
30 pnä 76 vuotta.
Margaret Pudas, Thunder Bay,
Ont.- täyttää lauantaina, joulu­kuun
1 pnä 85 vuotta.
Yhdymme sukulaisten j a tutta­vien
onnentoivotuksiin.
Kelpaa tätäkin tekelettä muu-itaman
vuoden, tai ehkä jo kuukau­denkin
kuluttua vihailla".
— 'Ei-ihaileva.
män kirkon rakentaminen aloitet­tiin
vuonna 1211, j a sitä raken­nettiin
y l i sata vuotta, j a vielä
19:sta vuosisadallakin on siihen
tehty lisäyksiä. Siis siinä ilmenee
eri vuosisatojen arkkitehtuurin
eri muodot. Tuomiokirkossa on
mitä erilaisempia värilasiakku-noita,
hienoja veistoksia katoissa^
siinä on monet salit j a käytävät.
Domin tuomiokirkko on myöskin
maailman kuuluisa uruistaan, ja
silloin kun siellä on konsertteja,
on se aina täpötäynnä. Nämä urut
ovat ehkä suurimmat koko maail­massa.
Siinä on 7000 äänitorvea,
13 millimetrin läpimitasta 10:n
metriin, ne on tehty useasta eri
puulajista_ja:_aryjQkkaista metal­leista.
Kaupungissa on 750,000 asu­kasta,
se on Itämereen laskevan
elämä näytti olevan lopussa. Kaik­ki
Daugavan yli johtaneet sillat,
samoin tasavallanjsuurin voima­laitos
j a monet tehdasrakennuk­set
oli räjäytettyjä keskiajan a i ­nutlaatuiset
rakennustaiteen muis
tomerkit tuhottu. Tuhannet asuin­talot
olivat raunioina. Kaupun-.
gissa ei ollut sähköä eikä vettä.
Latvian suurimmassa tehtaassa
oli jäljellä vain yksi kone, sillä
kaikki muu kalusto oli fasistimie-hittäjät
kuljettaneet pois.
Neuvostokansan erinomaisen
perinteeksi muodostuneen tavan
mukaisesti kaikkien maiden tasa­valtojen
työväki tuli latvialaisten
avuksi. J a nyt se sama tehdas,
leveän Daugavan (Väinäjöen)'jossa vapautuksen päivänä oli
rannalla. Kaupungin historia juon vain yksi kone, on koko Neuvos^
ESTETUOMIO KESKEYTTI JAMES BAY
PROJEKTIN" T Y Ö T TOISTAISEKSI
Intiaanit ja eskimot ovat mielissään päätöksesltä — seiie j a sen edustajille
ti
Quebecin hallitus päätti heti vedota estetuomiosta
Montreal. — Quebecin ylioikeus
arltoi viime torstaina määräyksen,
ionka. mukaan Hydro-Quebecin
$5.8 miljardin hintaisen James
Bay sähkölaitos -. suunnitelman
työt on keskeytettävä kuten alu­een
alkuasukasryhmät; ovat toista
vuotta vaatineet.
Laitosten alustaviin rakennus­töihin
on käytetty y l i $200 miljoo­naa.
Tarkoituksena on vuoteen
1980 mennessä rakentaa 4 jätti-läiskokoista
patoa L a Grande-jo­keen.
Oikeuden päätöksen antoi tuo­mari
Albert Malouf välipäätöses-tetuomion
muodossa. Kuultuaan
todistajalausuntoja noin kuuden
kuukauden ajan tuomari. Malouf
on tutkinut asiaa viitisen kuu­kautta
j a nyt hän antoi 100 sivjia
käsittävän päätöksen siitä.
Tätä estetuomioa pidetään hä-tätilatoimenpiteenä.
Se tarkoittaa
'•Tämä asiakirjavaatimus täy­tetään
j a nämä kopiot lähetetään
perjantaiaamuun mennessä halli­tukselle",
selitti intiaanien eräs
että tuomarin mielestä ko. alueen i lakimies.
intiaanit j a eskimot ovat esittä­neet
vaatimuksilleen niin hyvät
perustelut, että. työt on keskey­tettävä,
kunnes hän tekee asiasta
lopullisen päätöksen.
Pääministeri Robert Bourassan
virastosta Quebec Citystä annet­tiin
hetimiten lausunto tiedoit-taen,
että hallituksen lakimiehet
esittävät hetikohtaisesti vetoo­muksen
estetuomioa vastaan ja
tulevat samalla pyytämään, että
estetuomio olisi peruutettava ve­toomusoikeuden
päätökseen asti;
Työt jatkuivat vielä torstaina
James Bayssa. Ennen / k u i n työt
voidaan keskeyttää eskimojen ja
intiaanien lakimiesten on annet­tava
kopiot estetuomiosta hallituk-
Estetuomiossaan tuomari Ma-loug
varoittaa alueen "tuhoami­sen
vaarasta" jos James Bay
suunnitelman annetaan nyt jat­kua;
Hän kielsi James Bayn ke­hitysyhtiöt
"luvatta kulkemasta-alueella
j a "aiheuttamasta vahin­koa
elinympäristölle j a alueen
luonnonresursseille".
Vaikka James Bayn alueella,
650 mailia Montrealista pohjoi­seen,
on jo kova talvi, noin 3,600
miestä on siellä ^työssä.
James Bayn Development Corp.
esitti vuoden alkupuolella väitök­sen,
että jos näitä töitä viiväs­tytetään
vuodella, se maksaa ve­ronmaksajille
$134 miljoonaa.
Jatkan slvoUa 4.
"tqimqii-.johtavin puhelin,- radio-'
j a televi'^lon teollfftuu^lkitos, josr i
ta viedään tuotteita 54 eri maa-!
han.
Salaspils on sana joka tuo kau-hunväreet
jokaisen latvialaisen
sydämeen. Salaspils, erittäin traäO
ginen sivu Latvian historian k i r - '
joissa. Viimeisen maailmansodan
aikana siellä oli keskitysleiri, a i ­noastaan
17 km :n päässä Riiasta.';
Kolmen vuoden aikana siellä fa*-'
aistit ipuyhasivat noin lOO.dOÖ'
Neuvostoliiton kansalaisia j a po­liittisia
vankeja muistakin E u - ,
roopan maista. Ennen pakenemi.s-taan
he polttivat kaikki raken-r
nukset maan tasalle. Salas^Is on
nyt puistona, niiden muistolle, ;
j o t k a siellä kuolivat. Suuret; k i ­viset
muistopatsaat suojelevat-puistoa,
graniittinen hauta, josta;
kuuluu elämän sykintä on aina
kukkia täynnä. Aitauksen sisällä
korkeat portaat nousevat korkeuk
siin, josta näkyy hienoinen valo,"
toivon valo, että tällaista ei enää
Teoskaan tapahtuisi.. Veimme p u - ;
naisia ruusuja haudalle, jonka,
alla lukemattomat uhrit nukku-r.
vat. •
Latviassa ilmenee joitakin hy-.;
vin suomalais-tuttuisia nimiä. Yk-?
si: niistä on Jormala, kuuluisalla;
R i i a n kylpyläalueella, jonne pää-^
see kaupungista autolla kahdessa-^
kymmenessä minuutissa. Siellä,
laajat kultaiset Itämeren hiekka­rannat,
suuret mäntypuistot, koi-vumetsät
luovat viihtyisyyttä. Ser
on Latvien työläisten lomapaikka:
jossa on useita suuria hotelleja;
siellä käy vuosittain v i i s i miljoo-^
naa henkeä hoitamassa terveyt-'
tään. Alueella on myöskin useita-kämppäyspaikkoja
erikoisesti nuo
risoUe, j a useita lasten lomapaik-:
koja. Siellä käy myöskin paljonv
turisteja kaikista maista.
Latvian kuuluisiin laulujuhliin,
joita on jo pidetty sadan vuodon
mittaan, saapuu kansankuoroja
tasavallan j o k a kolkalta. Niitä p i ­detään
joka viides vuosi. Näimme
elokuvan viimeisistä juhlista, ja
käyjmme katsomassa paikkaa suu]
reqsa puistossa, jossa näitä j u ^ i a^
vietetään. Suurella iaululaivkila*
on tilaa 15,000 esiintyjälle, lavan
edessä tilaa kolmelle sadalle pa­rille,
kansantanhujia, katsomoon
mahtuu istumaan 50,000 j a suuret
äänenlaajentajat vievät soinnut
j o k a paikkaan tässä laajassa puis­tossa.
• v ..• . •./••• •
Monien valtioiden lippuja liehui
R i i a n satamassa, näitä laitureita
on kilometrikaupalla. Mielenkiin­toa
myöskin herätti suuri tori,
jossa oli jos minkälaista tavaraa
kaupalla, ihan niinkuin Suomessa­kin.
Latviassa ;kiinnitetään suuri
huomio maitotalouteen, ja kyllä
olikin monia erilaisia juustoja ja
muita maitotuotteita paljon iqr
rilla.
Latviassa vaalitaan vanhoja pe­rinteitä,
j a myöskin mennään nor
peassa tahdissa eteenpäin tulevai-
Jatkuu sivulla 4.
PÄIVÄN PAKINA
El PROFEETTA OMASSA MAASSA
itärannalle terkoitettuj^ lähe­tystön
valvontaan varmistuak^
seen, etteiyät pe k^itä sqtilaalli-sia
lähetyksiä.
6) SotilMvankien vaihto tapah­tuu
heti, kun Y K :ri tarkkailuasc-
; M e i r i n läheinen neuvonantaja^^^H^^ Abarqn Jariv allekirjoitti mat on pystytetty Kairon j a Sue-
• E g j ^ t i n edustajan,;kenraalimajuri A Ifanssa zin väliselle Ya^^tie^e.
';lOl;kilometripylvään kohdalla Kairon j a Suezin tiellä väUrauha- Vielä lopuHsi Isrfielin viivytys--
juhlallisesti, että asevoi- taktiikasta puhuen on syytä pa-
^'^>^ jnat. vedetään niihin asemiin, missä ne lokakuun 22 pnä olivat? lauttaa mieleen edellämainitun
Bxi^y^jMiten voi Israelin korkea upseeri allekirjoituksellaan vahvistaa lehtitoimittajan Mohammed Hey-
|f4|f?|'«ellai8en sopimuksen/minkä merki^^^ tarkoituksesta ei ole kalin sanat, joiden mukaan Heniy
'^'^*^^'"'^nuka mitä|m Uetpa • Kisainger oli ^.ppnut, yrtttäeg-^
syn- sään järjestää Israelfh j a E g y p t in
„ tyi YhdjraValtöjen ulkoministeri^^ Henry KJssingeriil Ifthiiidäksä' sopii^usta: "Pyyd&p^^käraivälli-
' - fljtä' ennen käymien neuvottelujenj>ohjalla. Ja nämäsopimugkoh-syyttä. Pelkään' arabieii romant-
; "«tot/ovat: ^ , «suutta, pelkäfini uskotte
V ; !• ^ ) Egypti j a Israel lugaavat noudattaa tunripntar^tästi Y K : n kiistan ratkgavai^ liiai| pian. y s -
«J;r"'>. t u V v Ä u u s M ^ . kon, että k e ^ t p " ainakin pqoli
''.-.5- -< 2) Molemmat osapuolet a^p^t^v^t aloittan^aan heti neuvptte- vihotta ermen HWH^^^^^y'**"
?^|lji|»WjJn.J|fl»^a^ kalkJd^h^V^tl^ii^ck siyimt evaktfoijl^p fe4M- minen' Kä^ön j a " Suezin valta-i
; | ö M k < ^ ö : ^ a V ^ t t t ^ , k a ^ ' ^ e n , ftJt^p^adsen
Oikeassa Ituntuvat olevan ne
joiden selitysten mukaan "kukaan
ei ole profeetta omassa maas­saan."
:
Meillä on tällä mantereella ja
armaassa ; Canadassakin aivan
riittävästi todisteita diitä.
' Viimeksij pistj'«^täätä toronto-laisesta
päivSlehdestä sibnään
'Nobel-palkinnort;^Ji^d«sti voitta­neen
amerikkp^ai^ei^ yedemiehen.
nien avuista terveyden hoidossa^
eivät ole saaneet armoa ssn pa­remmin
Ylidysvaltain kuin Cina-dankaan
establishmentiltä.
Asiasta väitellään tiedemiespii­reissä
aika kiihköisti mutta Pau-ling
on_ kannattajineen vielä al«
tavastaajan asemassa. :
l^oisaalta tiedetään, että Neu-.
vostoliitossa, missä kiinnitetään
suunta huomiota tautien ehkäi-
«fttä vitamiinjE^|L_%oitaisiin käyt­tää
nykyistä ^ r a ^ ä u tervey^lep-hoitoon.
I \ ' '
sanottakoon, että maallikkona a l ­lekirjoittanut
ei kiellä eikä käske
ketään turvautumaan Pauiingin
neqvoihjn vitamiinien käytössä.
Mutta asia on mielenkiintoinen,
sitä ei kukaan kieltää taida.
Suomen hbtiä lukiessa kiintyi
allekirjoittaneen huomio siihen,
msten jenkki-pääoma tunkeuituu
lehtialalle Suomessakhi. Kun me
täällä Canadassa olemme tulleet
armoitetuksi yhdysva;talais;n
suurpääoman kaikkiparantavasta
vounasta, n i i n tässä lienee paras
arltaa puheenvuoro Mauri SimiöL'^
le, Kansjku Uutiaet-lehdesj»: v
i!r»ju^»t|it*oyiSHU3 i i l r t y y ,yhä
Lintis Paulii^^v,8^Qpmalebtilau' syyu: ennakkohoidon avulla, kiin-sunto,
missä iiäiL^^piistaa ties mo- . n-JtetS&n lisääntyvässä määrSäSä
nenerflco kerlmvfJläteqmukseM^^ esim. C- j a B-vitamii-nien
käyttöön — tosin lääkärin'
hoidon j a -v^vönnan alaisuudes­sa
vaminikin sjUoin kim on ^ysy*
T r i Pauling oih.aikaisemmin se- nijys s a i r a i t t a j ihmisten hoidos^.
littänyt juurtii jftj^saen, että esun. l[4Wtulfiv^u§ nfyttä^, v^itm suuren«iilp tuotantoykBHsköihin;
kylmöttymin^ VÖi4w» Väittä tvllj^l l<>R¥li'8esti ^jinu9 neljä W?nta^'a? hallitsep j o täi-tai
voittaa s u h t ^ u ^ n helposti Bfniiingm - ^ i t y k a i i n gubj^utu* m h i e l l ä - i^oin 75-prp9enttis|
nmri- : ... ylei^öle^tiftn.^uotaqnpi^ta.
; Toivpt^-va^i h|nd|e annetaim l l ^ j l h ^ i i^
} o ^ — , e l o M a qlops^ lp^v\n&, pi- jp^rkkipoHle. ^ o i j n i ^n-
' Samas^ yhtjfyfJ^^.h^n fifitti ^fr7jwtrP?r»*yH^ y i j q ^ • t«pn. '^ftl^vien yquB^l\a. ,
saadaan ehU ^olujauk^p ayö- tä^j^ pu ta|«?.tuinj^ ^qp>«i «f . J Z r k u S r i ^ ' ^
YiMikin va3^ud|a^xii»d|^i. ' «a t r i N p i ^ n ^ u ^ n kflj^dflta, |f(o,?(|jUeJ^^ |^^8^tpkn luet »M.««Mr.
, Kuten • - ' •' - •'.
vuotiaan
iQiehen
nauttimalla ' h ^ i - ftybfiettymisoi-reiden
. «siin vi*^tqj^^^
määrissä XV ^ail^gnunmaa tun­n
i n ) C-yitfun|ta'p;Ji»j;
Perheenäideille tarjotaan Hertta-
Tuulia, Monaliisaa, Sydänsarjaa
j a Viikonloppuromanssia. Lasten
parasta varten on olemassa Viki
Visseli j a rämäpäille oma Intro.
Puutteessa olevat iloitsevat ihnei-sesti
puolituntisen Seksin j a Mie^
hen seurassa. Yhtiön vuotuinen
kokonaismyynti on y l i kymmenen
miljoonaa kappaletta. '
Tapani Kuninkaan "Ufoaika"
ei tule jäämään viimeiseksi jenk­kien
ostolistalla. '
Yhtiön markkinapäällikkö ker­toi
minulle perjantaina, että m a l^
doUisuudet ovat rajattomat: ellei
amerikkalainsn hulluus sovellu
markkinoille yhden lehden muö?
dossa, se vaihdetaan nopeasti uti*
teen. (>.
Suomalainen pääoma ei tällai-isen
-toiminnan vuoksi ole kovitf-kaan
huolissaan. Jenkkien j a ktö^
malaisten: voimin rakennetaan
Vilppulaan.koineakirjapaino. K U
vekkään "Kaks plus" ' esiintyy
mielihyvin samalla myyntilistalla
William8{n kanssa.
Sanavapaus j a isämna^lisuu-deti
hiehot tuntept karisevat täai-sa
leilki99ä. Hahan vapaus on aen-y
Di w i i :j