Vapaus, March 27, 1974

              « 1 »
. . . . . . .
VUOSIEN TAKAA
HERTTA KUUSINEN ON POISSA
l • W W ^ I t l ^ U Helsinki. — ( K U )— Maaliskäuun 19 pnä levinnyt tieto Hertta
• . Kuusisen kuolemasta tuntuu kipuna tuhansien ja tuhansien työtä-
50 VUOTTA SITTEN: tkevien ihmibtcn keskuudessa. On poistunut ihminen, jonka nimeen
- "MAALlSKtiUN KUMOUKSIA" ; kiinteämmin kuin'kenenkään muun liittyi maamme vasemmistolai-
V V V Proletariaatilla ön kokonainen sarja maaliskiiuhuiikyt- ! sen työväenliikkeen ja demokraattisten voimien kolmen sodan jäi- ^^^^^ perusc^n i;a«t;ii
k^ytyviä muistoja. 1849 '^hulluna vuonna" riehui ensimmäinen por- keisen vuosikymmenen taistelu rauhanpolitiikan/ kansanvallan laa^ I ^ ^
variUisen vallankumouksen myrsky Saksassa ja Itävallassa missä jenemisen j a sosialismin puolesta. ^ • i n ; c , f , . i , ^ r . „ « . o +„x*öfoi
työläiset olivat eteenpäin työntävänä, ratkaisevana voimana. Maa- Hertta Kuusinen oli symboli. Hän symbolisoi kaikkea sitä, mikä
liskuun 18 pnä 1871 julistettiin Pariisin kommuuni. Maaliskuussa | ""»omon kommunistisessa puolueessa ja kaasandempkraattisessa liik-;
1917 kukisti Venäjän proletariaatti tsarismin . . . Maaliskuussa ikeessä on parhainta ja kestävintä, lujaa periaatteellisuutta, uskolli-
.1919 nousi Unkarin ja Baijerin proletariaatti ja suuret poliittiset I «"»tla työtätekevien ihmisten asialle, lujaa taistelua Suomen ja
joukkotaistelut järkyttivät eri Saksan kolkkia; Seuraavana vuonna |>'ciivostoliiton ystävyyden puolesf;a. Suomen rauhanpolitiikan puo-maaliskuussa
taas synnytti Kappin keikaus Saksassii raivoisan suur- , '*^s<i>-
lakon V ..1921 maaliskuussa nousi Keski-Saksan työväksi epätoivoi-! •
seen taisteluun ''toverien" Severingin ja Hörsinkin provokaaltorisia
sortotoimenpileitä vastaan . . .
— — Vapaus, ma_alisk. 22 p. 1921.
Olipii Herlta Kuusinen missä
lehtävä.ssä tahansa, kansanedus­tajana
tai ministerinä, ,SKDL:n
pääsi h teerinä tai. sen eduskunta­ryhmän
puheenjohlaja.na, kansain
välisenä parlamentaarikkona .tai
vTuneisoKsä .suiii-cssa tchtävJissään
30 VUOTTA SITTEN:
"LOPUN A L K U A'
Itärintaman sotatapahtumilla on ollut suuri merkitys sodan
pikaiseen päättymiseen. Samalla Punaisen Armeijan eteneminen <in
o>soitlanut sotilaallisten vitimasuhteiden suurta muutosta Neuvos- jXaislcn kanslinvälisen dcmo-toliiton
hyviiksi Leningiadin saarron murtaminen tapahtui ylliil- ;„.,,„.j..^,, puheenjohtajana
tavan nopeasti. Tämän jälkeen rintaman eteläosassa alkanut IJkrai- ..... ,
nan puhdistaminen on miltei tapahtunut tosia.sia ja ^ilmeiset tiedot ~ '^''•J^l"''^"^ han to. mukanaan
osoittavat Punaisen armeijan työntäneen kiilan Saksan eteläisen ''"^'"^ ilm.^pnrin.sa, oman optimis-armeijan
sisälle ja eristänyt sen kahteen o.saan . . . mielenlaatunsa, jcssa yhdis-
Kaikki merkitosoittavat, että ollaan liihestymässä tämän .so- tyi hänen kommuni.stinen maail-dan'iiTpptiyaihetta
. . . Paljon on tapahtunut sitten kun Saksa ja iniänkabortiiik.seh.sa hänen vank-sen
vasallivaKiol aloittivat hyökkäyksen Neuvostoliittoa vastaan. , peni>.attocll.suu'tensa ja va­ltana
on pois .soda.sta. Toiset vasallivallathoriuvat Natsien unelma ; , , , „. ,
maailman herruudesta on hajonnut kuin tuhka tuuleen. Nyt he n.sKoll.suutensa tyo-taistelevat
omasta olemassaolostaan. ..iLiiluokan j.i kaikkien köyhien
— Vapaus, toimitu.skirjoitu.s, maalisk. 2:5 p. 1911. .i<' vähävaraisten asialle
-•>• läkkfiämmät sukupolvet mui.s-
Rouva Allende Chile-TribuiiesFa:
TOTUUS JUNTAN RIKOKSISTA
JOUDUTTAA SEN TUHOUTUMISTA
Helsinki. — (;hile(in avoin haava, mutta me emme menetji
toivoamme, vaan luotamme tulevaisuuteen. Tai.stelussa fasismia vas­taan
syntyy entisiä laajempi kansan yhtenäisyys, histctria on meidän
puolellamme. Näin sanoi rouva Hortensia de Russi Allende Chilen
sotilasjuntan rikoksia tutkivan kansainvälisen komi.ssion avajais­istunnossa
21. maaliskuuta Dipolis.saOtaniemessä.
Arvovaltainen kansainvälinen joukko lakimiehiä, poliitikkoja
j a muita a.siantuntijoila. Suonien hallituksen ja: kan.sanjärjestöjen
edustajat, runsas joukko chiieläisiii pakolaisia ja' kymmenien tiedo­tusvälineiden
edustajat tervehtivät voimakkain suosionosoituksin,
seisaalle nousten, sotilasjuntan surmaaman Chilen kaasanhalliluk­sen
presidentin lesken puhetta.
. Pääministeri Kalovi Sorisa to-..-: toliiton. Norjan, Arsrentiman )n
tesi tervehdykses.sään olevan pai- ^.^nioniencflustr.jat.
kallaan, että Chilen fip-.'-itu:n sl ' Komi.s.sion pa;ifihtcor i Hans
kootaan yhtenäinen kuva tieJo- Göran Franck totesi. c4t;i Chilen
tettavak.":! kaikkialle m lailmaan. juntan nkok^.ia ci tai vi«.sc'^inäii.sa
Pääministeri korcsti; e'tä solidaa-.i.cjiää to'!vst 'a ky5;ypv'o on iiäi Ien-risuustoimintii
Chilen kansan puo rikn-^ten laadun ja iaajiuiden .sait
l^sta vaatii sinnikästä työtä. Pe-| ami^e.stn niaailm.in ylc-i=on micli-rustavien
ihmi.soi.keul<sien tui vna-[ pjtcon tictojin
minqn on Y K : n periaatteiden mu- j guomcn opef isministcM Ulf
kaisesti kansainvälisen yhtei.-,ön .Sundqvist, joka tonni valmistele-1
van. komitean'•piiheenjqhLa
Siioniesya. totc.^i avajii^saiioi.ssaan, \
.että- Icolto. maiiilma^i.p tuominnut;,
Chi 1 en jii n tä li • ri kok.set';
missiiiin muodo.s.sa, presidentti
.lisiisi.
Presidentti toivoi että komis-
-sion i.stunto johjaisi hyviin tulok­siin,
JO ka osaltaan edistäisivät
dL'mokn!tian palauttamista Chi-
Jes.-a. Piosidontti sanoi myös ole-vaiLsa
iloiiuMi, että komissio ko­koontuu
Suomessa, joka toi v<»t taa
ervelulieeksi kaikki rauhaa ja
('.«.'.mokia iaa edistävät kokoukset.
tavat hänen vielä pienoisparla-mentin
sanavalmiina Herttana,
suurten joukkokokousten persoo­nallisena,
voimakkaana puhujana
jota usein tultiin kuulemaan pit­kienkin
taipaleitten takaa. Hän
den ja yhteistyön hyväksi, Sa­malla
hän oli eräs Suomen nykyi­sen
ulkopoliittisen linjan keskei­sistä
perustan rakentajista..
suuntasi pon-
I nistukserSa työtätekevien yhteis­toiminnan
kehittämiseen. Historir
alliset seikat ja menneisyyden
paino aiheuttivat sen, että sosiali.
demokraattisen liikkeen piirissä
, hänen toimintaansa varhaiscm-
! mi.<--.sa vaiheissa suhtauduttiin
varsin kielteisesti. Hertta itse oli
kiinteä.sti~ja keskeisenä ihmisenä
rakentamassa kommunistien ja
vasemmistososialistien yhteistoi­mintaa
Suomen kansan demokraat
tisen liiton ja kansandemokraat-
ICc^kK-iiklko, rnaaJiJik. 27 p. — Wc d . , Mi i r . 27, lf»74 mSh'"i s^i^rmm
VILKAISU VIIKONLOPUN TAPAHTUMIIN
GOLDWATER VASTUSTAA
SAIGONIN T U E N LISÄÄMISTÄ
Washingtonista keskiviikkona
saatujen tietojen mukaan Yhdys­valtain
kongressissa on käyty kii-va.
sta väittelyä siitä, että pitäisi­kö
Saigonin hallituksen sotilaal­lista
avustusta lisätä $474 miljoo-nalla,
kuten hallitus ehdottaa.
Senaattori Edward Kennedyn
johtamat liberaalit vastustavat
MUU ON VAIHTUVAA
HINTOJEN NOUSU
.lATKUVAA
sitä ja saivat ilmeisesti suureksi-- Yhdysvaltalaiset joutuvat mafc
valaisi kuulijoilleen elävällä ta- tisen liikkeen puitteissa, l i a n an-valla
Suomen kommunistien ja toi tälle yhteistyölle suuren arvon
kansandemokraattien politiikkaa, ja oli esimerkillinen ponnistuksis-hän
oli terävän ivallinen ruos-, saaiv kehtaa poliittista yhtenai-kiessaan
poliittisen .. taantumuk- ;yyLtä liikkeen puitteis.sa. Hänen
sen edustajia, hän oli lämmin ja
puoleehsavetjivä kutsuessaan työ­tätekeviä
ihmisiä taisteluun rau­han
ja sosialismin puolesta.
Hertta Kuu.sinen opetti kommu-niäteille
ja kan.sandemokraateille
työväenliikkeen . kansainvälisyy­den
aatteita. Hän oli Suomen
työväenliikkeen kasvatti,; hänen
taistelunsa oli kansalli.sla, rniitta
Paperivaunuiasfin hyväksi on
'8(!ä!i mennessä saalu $2,011.00
pohni.stuksensa . viinie vupsina
f;iiiintautuiyat yhtehäisyydeh lu-:
•jiitamjsjeen. Suomen, kbmmunisti-
.sessa piio.luee.ssa.
Monille-, ilimisille Hertta ei ollut
vain pöUitlineri tpiniihenkilö. mit-täya
komrnunisti ja kansändemö-
.kraatl i, yaan lUheinen ystävä ' ja'
toveri; He oppivat tuntemaan hä-
.acssä suvait.sevan. ja hyvän tove-samaan
aikaan hän piti sitä suu-1 n n i nionipuoli.sosti sivistyneen
.'.en kan.s.ainväli.sen tai.stolun o.sa-1 lamminhenki.senihmi.sen, jolle ei
na ja opetti näkemään Suomen t ollut vieras musiikin maailma,
työtätekevien taistelun kansain- ; joka .seurasi kiinteästi kirjalli-viiliset,
näköalat.. Ensimmäisi.stäi suutta, jolle runous oli erittäin
.sodan jälkeisistä e.sijnlymi.sistäänj läheinen.' Hänellä oli merkillinen
iahtjen hän koro;-;ti v.i.symätlä I kyky tunkeutua .sukupolvien kui-työtätekeville
ihmisille erästä po-, uin y l i : hänen oli vaivatonta kes-llitti.
sta perustotuutta, joka mää-i kustella ja löytää ystäviä oman
riiteli ratkaisevalla tavalla hänen I siikupolven.sa ohella nuorison ja
oman elämänsä suunnan: Suo-[lastenkin keskuudessa,
men kansan rauha ja turvallisuus [ Hertan viimeinen suuri koti-onni
ja menestys voidaan'turvata I mainen esiintyminen oli marrask.
.•an yhleistyö.s.sä Neuvostoliiton 29. pnä 1973 HT.Y:n naisosaston
kanssa. Hänen elämänsä on suuri ;70-viioti3Jiihlassa Kulttuuritalos-esimerkki
toiminnasta Suomen ja : sa. Sairaus tuntui hänen esiinty-
Neuvostoliiton kansojen ystävyy-:misessään, mutta vaikeudet voit-
'•••^ .taen hän entisellä persoonallisel­la
valloittavalla tavallaan kutsui
.saIin täj'ttämäh yleisön m^
riaaii mäailmanrnatkallei m
jo.ihi.ri hänen tpimihtansa Naisten
kansainvälisen V: dempkraättiseh
liiton: puheen johtajaan^ pii johta­nut.
Hän kertoi yietnamista, ko­reasta,
USA :.sta, Chilestä, taisfe
lusta, jota maalimassa käydään
1 yllätyksekseen Pentagonia ylei-fsesti
tukevan republikaanin, se^
naattori Barry Gf6!^waterin kan­natuksen
siinä. "Me .saanune pyyh
kiä pois rscratch) Etelä-Vietna­min",
kerrotaan senaattori Gold-
I Nvaterin sanoneen. "Ilmeistä on,
' e t t ä Etelä-Vietnam kaatuu Poh-ijoi.
s-Vietnamin käsiin."
". . . Tässä vaiheessa minä tuen
Kennedyä j a (Allan) Cranstonia
lisäavustuksen
semisek.si." •
v. 1967 sodasta lähtien.
Annettujen tietojen mukaan:
USA lähettää miinoja poistamaan.
12 helikopteria ja 400 miestä. Li-^-. i
saksi lähetetään 100 miestä Kai­roon
kouluttamaan egyptiläisiä •
miinojen hävittämistyöhön.
samaan korkeamman hinnaii"ben­siinistä
ja lämmitysöljystä, -vailt—
ka arabimaat- lopeRfvatkin-öljy-
.saarron USA:ta vastan, selitti
presidentti Richard Nixon Wash-ingtonissa.
. viime keskiviikkona. :
Meillä tulee edelleen olemaan ar­violta
5—8-proRenttinen bensiini­pula,,
hän .sanoi. ;
Presidentin encrglapäällikkö
William Simon sanoi puolestaan/
antami.sen ehkäi-J vähän aikaisemmin, että "bensiini
tulee, maksamaan .entistä :eriem--.
män, .samoin lämmi'ty.spljy.".
! MIINO.IEN POISTAMINEN
I MAKSAA MILJOONIA i ÄRSYTYSSEIKAT
Pentagonin — USAn asevoi-1 OVAT POISTUNEET
mien päämajan — ai*viointien mu­kaan
vedenalaisten miinojen pois-
Päämini.sleri Olof Palme esitti
Tukholma.ssa viime keskiviikkona.
velvoIlisuu.s, .sanoi Sorsa.
Kansainvälinen komissio, joka
käsittää 40 jäsentä, piti aiemmin
tprstaina järjest<äyLymisistunLoii-s
a . valiten puheenjohtajakseen
suomalaisen kansanedustajan JM-cob
Södermanin, .varapuheenjoh­tajaksi
DDR: n lakimiesliiton va­rapuheenjohtajan
prof.' Friedrich
Karl Kaulin ja entisen \'enezue-
{'apeiivaununJastinostamiseksi käteismaksun perusteella Va- [
pauden ja Lioiiin kustantamisen helpottamiseksi, saapui tilhän kat- i
rauiiseen 2(> lahjoitusta ja niiden katteeksi komea raha.summa $1(;0
•lyi^iii-iii:' lahjoituksista.
. Vhtoi.ssummaa komistaa osaltaan Kirkland Laken naistenkerhon J sotaa ja .sortoa vastaan, hän kcr-
".aiinis .'••'»U iaiijoitu.s. Kiitos,-tyttäret! -
..-Vikaiseminat lahjoitukset huomioiden voidaan todeta, että pa-perivaununlastin
ostamiseksi on tähän mennessii kertynyt $2,017.00.
Hyväitii siis näyttiiä edelleen. Lahjoituksia saapui nyt seuraaviisti:
ROUVA ALLENDE !
KIITTI SUOMEA !
I
Rouva' Allende kiitti la;ija.s.sa i
puhee-ssaan, jossa hän kertoi soti- !.
;.;ista, ministeri Jose Tolian ja ken-r-
aali Alberto Bacheletin kuole­malta,
Suomea sen osoittamasta
solidaarisuudesta . ,
Chilen . sotiia.sjiintan nkolcsia
lan parlamentin puhemiehen Belt- [ '««J^mt^^i^ viimei.-immi^tä i ikok-ran
Prieto Figueroan. Komissio
viälitsi pääsihteerikseen ruotsa­laisen
asianajajan Hans Göran
Franckf n j a sihteeristöön Neuvos-ihiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiimmilirriiiirn
VAPPU-TERVEHDYKSENNE
Vapauden
vappunumeroon
'työväen kansainvälisen juhlavj
päivän Vapun johdosta ilmestyy
Vapaus erikoisena juhlanumerona
huhtikuun 1 7pnä,. Vappu, touko-huhtikuun
17 pnä. Vappu,. touko-väestön
oma juhlapäivä.
•Tervehtikää tovereitanne ja ys­täviänne
Vapauden vappunume-ron
palstoilla. Yksityis- ja järje.s-töten-
ehdy.sten lisiik.si hankitaan
siihen myös liikelaitosten ilmoi­tuksia.
•Yksityiset _ nimilervehdykset
$1.00. Henkilökohtaiset kehykses-sä
julkaistavat tcnehdykset $3.00;
$4.50 ja $.-').00.
NIMI $ ^
' Is.ik Sahala, Kirkland Lake, Ont'.
I inhnWuollet, Kirkland Lake, Ont. --
j ;'ilas ja .lalmari IMiettinen, Sudbury, O n t . .
Wm. Kähärjl, Toronto. Ont. . . - - . - —. - _ ^ _ . . - _ - „ - _ - _ - - _
Vieno ja T. Niiranen. Toronto, Ont. :
W. Säilä. Toronto. Ont. :
Hilda AVälimaa.Sudbury,: Ont. -
?'Vii(ia ja Eino Mannila^ Sudbury, Ont. i.
Tyyne Kinnunen, Lonij Lake; Ont. . _ - . . . . _ _. • . . ^ ••. - _. ^
Irene j a Eli;^ Ilolla, LonK Lake,: Ont. . . i - - - - -
Lillie ja Toivo Niemi, Windsor, Ont. ------^
Lempi ja .A.- Salminen, Toronto, Ont. . L . _ L _ . . _ . - J. i . - . - ^
Kirkland Laken Naisten Kerho . - . . j . _ . . - . . . _ :
Ijindcenit, iMaple Ridije; R . C . ,.i
Liilkivan k.ansainvälison komis- Fanny j . i lAMUii Seppälä. River I)riveF'ark,Ont....
•;;on ep.snTimäi^:en. istunnon val-
MiisLelutyöhöa on ^.osallistunut n;
'!5 maata. Käytännön valmistelua
i suoritettiin kuitenkin pääasiassa
[Suomessa ja. Ruotsissa, siioma-
I laisten, ruotsalaisten;:: iiouvosto-
; hittolaislen ja argentiinalaisten
I ,0 mesta.
Komissio tulee todennäkoi.sesti;
päiittämään että sen työstä tulee
jatkuvaa.
Suomalaisten cdiiSLU.=s komissio-;
nissa on varsin vahva. Siihen on
valittu Södermanin Tisäksi pää­sihteeri
Anna-Liisa Hyvönen, päii-sihteeri
Mirjam-Vire Tuominen,
ylijohtaja K. J, Lang, Jukka Sä-lovirta
SAK :sta ja Matti Ri.iokola:
.Acskuslapuolueesta. :
KiOKKONEN^LUPASI
r n v E . \ ClllLIiN
DEMOKRAATEILUC
Taneli Partanen, llearst, Ont.
\ L Hasinperä, Hearst, Ont. -.._ v . . .; . _.
Hilda Kauppila. Sudbury, Ont; :...- -. -. - ..
l<.hn Ahlq\ist, \Vhitefish, Ont.
Kaisa j a Walto Ninivirta, Elma, Man.
Fred Kivinen, Sudbury, OnL - . . . : _ . i.
Hilma ja AVallerVickborg, Toronto, Ont. ... L . . .
Aili ja'Emil Rakkola. Sauh Ste. Marie, OnL ..
Hilma ja Edvin Kekki, Toronto, Ont. . . . . . . _ . . ^. .
(Jeorire Saivo, Thunder Ray, Oht. . . . . . . . . . . . . . . ..
Frank Hakanen, Thundor Ray, Ont.
Tässii katsauksessa . . . . . . . . _ i..... .u • . . i..:. _ . . . .:
.\ikai.semmin julkai.stuja . . . . i i : . . . : . . . . _ r . f r . :
2.00
.->.oo
:i.00
.'{.()()
3.00
.•>.oo
2.00
2.00
."S.OO
.3.00
.•5.00
10.00
.•>o.oo
.5.00
.-).00
.-).00
3.00
.1.00
2.00
,=).00
.>.00
Ö.OO
.-..00
.).00
.5.00
.•).()0
UiO.OO
I.S.IT.OO
,S2,017.0O
rikoksia
komissio.!
KIRJOITTAKAA NIMENNE
, HYVIN SELVÄSTI
^^iiiiijiiijiiiiimiiiiiiiiiiiiiiiiiiriiiiiiiiiiii
Chilen sotilasjuntan
"'ulkiva kansainvälinen
puhemiehistö; kiivi jicrjaiilaina|
/ierailnkäynnillä presidentti l.Irho.
Ickkosen luona. Puoli.sen tuntia
T-släneessä tilaisuudossa olivat
iusiiii myös konferenssiin osallisu-van
chilcläisvalluuskunnan joh­tavia
jäseniä, joukossa edrsmenr
•leen pröaidentin Salvador Allen­den
leski j a tytär sekä entinen
oikeusministeri Sergio Isiinza...
— Suomi antaa kaikkea mah­dollista
tukea demokratian pa­lauttamiseksi
Chileen, sanoi pre
sidcntti Kekkonen ottaessaan
vastaan komiesion johtavia jäsor,
niä. Suomi, ci voi hyväksyä vainoa
j Loi Neuvostoliitosta, toi.sesta i.sän-maastaan.
Taistelijan esimerkillinen elämä
on: päättynyt. Kommunistit ja
kansandemokraatit kunnioittavat
Hertan suurta elämäntyötä lujit­tamalla
liikkeensä yhtenäisyyttä,
lisäämällä sen poliittista vaiku-tu.
sta, toteuttamalla sen tavoit-ceet
paremmasta, oikeudenmukai­sesta
maailmasta.
— Erkki Kauppila.
tamiseen Suezin kanavasta vaatii mielihyvänsä Ruotsin ja Yhdys-aikaa
"useita kuukausia" j a tulee valtain diplomaattisuhteiden nor-maksamaan
"kymmeniä miljoonia malisoitumisesta. Näiden maiden^
dollareita". normaalisuhteet heikkenivät jou-
Viikko sitten maanantaina USA lukuu.ssa 1972 presidentti Richard
ja Egypti sopivat, että Yhdysval- j Nixonin äkäilystä sen jälkeen kun
tain helikopterit ryhtyvät suorit­tamaani
miinojen poistamista ka-pääministeri
Palme arvosteli US-A:
n järjestämää suurta Hanoin
nalista, mikä on ollut suljettuna ''joulupommitusta" leimaten sen
sotarikokseksi. William Vl^acht-meister,
joka tulee; Ruotsin, uu-dek.
si suurlähettilääksi. Washing-;
toi niri, san oi puol estaan, e t t ä kös-
! ka'USA:h; asevoimat on vedetty
Wilsonin hallitus
lupaa kunnioittaa
pakotepäätöksiä
1 pois Vietnamista, kahden maan
j välillä ei ole enää ärsytystekijöitä.
AUSTRALIA TUNNUSTAA
P0H.I01S-K0REAN
Canberrasta viikon lopulla saa-
Britannian uusi työväenpuo-lueen
hallitus tiedoitti viime kes­kiviikkona,
että se järjeötää uu-delleen
asemyyntisaarron Etelä-; ^"3^" tietojen mukaan Australian
Afrikkaa vastaan ja ryhtyy tutki- i hallitus on ottanut Pohjois-Ko-maan,
voidaanko tehostaa pakot- ''^a^" ^^teyden sillä tavalla, että
se voi johtaa Pohjois-Korean tun­nustamiseen
vielä tämän vuoden
Polttaen 20 maililla noin gallonan kaurojaj tämä van­hanaikainen
"ruohon säästäjil" odottaa omistajaansa
erään su perroa r ket In edustalla ? We8t Trentonissa, N. J.
Monet ihmiset kääntävät nykyisen bensapulan johdosta
Mulyavallois^fia kaihoavat katsceasa 19. vuosisadan kul-liumcuQielmiin.
Pres. Kekkosen
surunvalittelu
: Helsinki ^ Harvat ovat
jättäneet niin syvän ja pysyvän
jäljen kuin Hertta Kuusinen sii­hen
edistykselliseen politiikkaan,
jota hän samoin ajattelevien mu-kana
oli kansan parhaaksi tote­uttamassa,
kirjoittaa presidentti
Urho Kekkonen SKP :n keskus­komitealle
esittäessään presi­denttiparin
osanoton Hertan
poismenon johdosta. Kirje koko­naisuudessaan
on seuraava.
Tamminiemi 20. 3. 1974
Suomen Kommunistisen
Puolueen' keskuskomitea
Hertta Kuusisen poismeno
nostattaa mieliin runsaasti miel­lyttäviä
muistikuvia menneiltä
vuosikymmeniltä. On aivan oi-rkein
sanottu, että Hertta Kuu­sinen
symbolisoi Suomen Kom­munistista
liikettä. Haluan tä­hän
lisätä, että hän teki sen hu­maanilla,—
vaikuttavalla ja vai-kuttavalla
tavalla. Hertta Kuu-..
sisen merkitys rauhanpolitiikan
voimakkaana johtohenkil'6näi,oii^'
tietyssä vaiheissa suorastaan
ratkaisevaa laatua.
Harvat ovat jättäneet niin sy­vän
ja pysyvän jäljen kuin Hert­ta
Kuusinen siihen edistykselli­sien
politiikkaan, jota hän sa­moin
ajattelevien mukana oli
kansan parhaaksi toteuttamassa.
Rouva Kekkosella ja minulla
oli onni lukea Hertta Kuusitien
ystäväksemme. Syvästi kaivaten >
esitämme Suomen Kommunisti­selle
puolueelle, jolle Hertta
Kuusinen oli omistanut työnai
teitä Rhodesiaa vastaan.
Tiedoittaessaan yllämainituista
asioista, Britannian alahuoneen
istunnossa, ulkoministeri James
Callaghan sanoi myös: "Me emme
tule antamaan Portugalin halli­tukselle
aseita käytettäväksi Af­rikan
sotilasoperaatioissa."
Konservatiivipuolueen hallitus,
jota ei valittu uudelleen, peruutti
pääministeri Edward Heathin joh­dolla
Etelä-Afrikkaa vastaan koh
distuneen aseiden myyntikiellon
kun hän v. 1970 sai valtuudet
vientiehdotukselle lupaamalla, et- ILMAINEN ABORTTI
tä kaikki vientiehdotukset käsitel-! '^^^•^««SA LÄNSI-SAKSAAN
lään niiden merkitysten pohjalla.' ^«""'«t^ perjantaina saapuneit-
Opposition arvostelusta huoli- t^'" ^^^^^^J^" Länsi-Saksan
matta mr Heath antoi myydä T^^^^^^^^^S (parlamentin alahuo-
We8tland Wasp-heUkopteria Ete-,"^^ ^^^'^^«y' edellisenä päivänä
lä-Afrikan rotusyrjintähallituk- ^^''^'^ abor-aikana..
•
Etelii-Koiean. sanotaan olevan
vihoissaan siitä kun Australia:
suunnittelee suhteiden .järjestä­mistä
myös Poh jois-Koreaan. V i i -
meksikuluneen viidentoista kuu­kauden
aikana Gough Whitlamin
johtama Australian työväenhalli­tus.
on järjestänyt diplomaatti­suhteet
Kiinan, Etelä-Vietnamin.
j,a Itä-Saksan kanssa:
selie.
Ulkoministeri Callaghan sanoi
parlamentin istunnossa: "Meidän
kansainvälisten velvollisuuksiem-• t""^' °" synnytys uhkaa
tit tulevat maksuttomiksi.
Nyt voima.ssaolevien lakien mu­kaan
laillisen abortin saannin eh-me
mukaan, me emme tule anta- i äidin terveyttä. Konservatiivinen
maan Etelä-Afrikan hallitukselle. P"^^"«' J»"'-^ °"
mitään apua tai yhteistoimintaa, j enemmistö parlamentin ylähuo-mitä
voidaan käyttää kotimaiseen ' vastustaa t ä t ä uutta abort
sortoon tai apartheidin ylläpitoon.' '"•"'^^ täytyy saada ylä-
"Afrikkalaisten pitää Rhodesi-: vahvistuksen,
assa viedä suurta osaa sopimus-' Tukholman tietojen mukaan
ehtojen laatimisessa niin, e t t ä he; sosialidemokraattinen
voivat niitä tukea, ja että Britan­nian
hallitus on vakuuttunut asi-ballitus
suunnittelee myös abort-tilakiensa
uusimista. Tämän suun
nitelman mukaan nainen voi lo-
!)ettaa ei-halutun raskaustilan —
! isän suostumuksella tai ilman sitä
asta.
"Kunnes näin tapahtuu, me
tulemme vlläpitämään pakotteita,
ja tutk^ma^n. miten niitä v o i d a a n ! - '««l^^Vstilan ensimmäisen 12
edelleen tcho.slaa", hän sanoi.
Tähän -.uuteen lakiin liittyy
lOJ tuom'!tsee
Tohan muihan _
Praha. — JCansainvälisen Jehti-miesliiton
ilOJ) pääsihteeristö oh
esHt&pyt joiniakkaan vastalauseensa
Jose Toh:in, tunnetun lehtimiehen,
Chilen yhtcnäisyyshallituksen puo-lustusr
ja sisämini$terin murhan joh­dosta,
johon Chilen sotilasjuntta on
syyllistynyt.
150,000 jäsentä 'käsittävän jäsen-joUkkonsa
nimissä lOJ vaati lopet­tamaan
terrorin Chilessä, vapautta­maan
kaiUci vankiloissa ja keskitys­leireissä
kituvat poliittiset vangit.
ja^ «naminsa osanottomme 'hä-nen
poismenonsa johdosta.' ' '
VRHQ KEK&ONm
myös uusi korostus syntyväissään
vöstelyn opetustyöstä j a halvoista
.ehkäisymenetelmistä. ' ^
I Kevyemmältä
kannalta I
VANHA TEKUÄ
Knoxville, Tenn. — Eräs prosti-tutio-
syytöksestä pidätetty nai­nen
vietti täkäläisessä vankilassa
maaliskuun 19 pnä' 7 t syntymä­päiväänsä;
\ ' ''
Viranomaisten tiedonannon mu­kaan
mrs''Gertrude Coxia syyte- ^
tään prostituuttipalfein.yll&pJdoB- 'e M
ta, Erä^ vah'gih'^^Wtt|;^
naisen olevan ; ( f e | ^ l a f i « » a pah^J^