Vapaus, May 10, 1962

              Sivu:2 Torstaina, toukok. 10 p.^— Thursday;'M$y 10, 19$2
\T A I D A T T C , INOEPENDENT. LABOR ORGAN
y./\X^v/iL UO\ ' OFVINNISHCANADIANS
"* (l-IBERTY) Estaöllshietl Npv. 6. 1017 ^
Kdltor: W. Eklund . ^ Manager: E. Suksi
> ,,,.Telephonf3:bmce OS 4^-4264Bditorlal C e 4-4266
Publöhed tWice ; w e ^ ? T l i e ^ ^ Saturdays by Vapaus
IVälfihliig Co. liidl,;40b.lOä ElJa.Bt. We3t. Sudbury. O n t ^ o . Canada,
^ Mailing address: Box 69
' AdvertWi<j{ rates upoa app^
AUthorized as secondiciass.mall':6y' the Post Office Department, Ottawa,
' ' " and for payment of postage In cash,
Canädassä: 1 vk. $8.00 fl,kk. »4J»5' U8A:ssa: . 1 vk..,$9.ÖO 6 kk. $4.80
• '<•' ^ 3 kk. 2.50 Suomessa: 1 vk. 9.50.6 kk. 5.25
NATO-kfmteegien kokous
^ v^Yanhassa Ateenan kaupungissa pidettfin viime viikolla NAm
Mlt«» maiden uiko--ja pBotosttisimnJsterien-strategIneh kokou^^^^^
juiklrausumassa lyödään vasten suuta niitä sosialidemokraattisia oi-
ESstojphtajia ja muita "liberaaleja", jotka ovat, antaneet ymmärtää
f l ^ NATO voisi olla; ja että sen tulisikin olla muka 'joiakin-muuta
pelkkä sotilaallinen liittoutuma; ' N A T O n tehtävänä on puolus­t
a ; ja tulee olla selvä, että hyökkäyksen sattuessa NATO tulee puo-luatatnaan
jäseniää;! kaikilla mahdollisilla kelnöillla",. sanotaan mai-oltun
kokouksen julkilausumassa.
uu/ Toisin sanoen, NATO-liiton strätegistien mielestä puheet NATOn^
ölbudellisesta j a sosiaalisesta merkityksestä on tarkoitettu vain pitkä-ttftkaistenjymayttämiseksi:
"NATOn tehtävänä on puolustus" j a sillä
Mi«ti!
as iii. f*^ Ja missä tapauksessa jäsenmaita "puolustetaan"? Sekin on ^ä-
^•tty tarkoituksellisesti mahdollisimman epämääräiseksi. Mutta kby-
^ t a on osoittanut esimerkiksi Etelä-Vietnamissa, missä kansakunta
aikoja siiten^.vapauttanutVitseösä nykyiseiitä i}iktaatfori1(pn)cr.-
|tlt,m"ja8enmaanpttplu8tukseUa" Voidaan tarkoittaa kansan vi-
»l^riian. hallituskomennon pystyssäpitämlsta vieraan maan pistinten^
Aina vain "tutkimuksia"
•'•Aloittaen ''virallisesti" vä&likanj)p*anjansa,^v
johtaja, pääministeri Diefetibaker sanoi LondoJiin kaupungin aree-_ •
nälla>pidetyssä vaalikokouksessa; että jos hänen hallituksensa tulee
uudiel^een valituksia silloin muodostetaan erikoinen kuninkaallinen
komJ3sioni tutkimaan maamme verotussysteemiä.
••T8män'lausunnon johdosta nousee ensimm^Kcnä mieleen kysy^
mys'siitä; että miksi pääministödDiefenbaker ei nirnlfTänyt tällaista
kuninkaallista komissionia jo 5 vuotta sitten? Tunnettu tosiasiahan on
että verotusjärjestelmämme on, ei vain tutkimusten, vaan kipeitten
uudistusten tarpeessa. Esipierkiksr kuntien kannettavana on aivan
y)Qttömän suuri kuorma — kuntien varoilla ei nykyaikana voida enää
rahoittaa tarkoitustaan vastaavaa kansa- ja keskikoululaitosta, vain
yhden esimerkin esittääksemme. Mutta tämä pulma o l i tunnettu yhtä
hyvin viisi vuotta sitten kuin^ nytkin! Siitä huolimatta pääministeri
Diefenbaker ;ia hänen hallituksensa on Neeron lailla soittanut viulua
Rooman palaessa. Tämä siitäkin huolimatta vaikka liittohallitukse>v
takana ja tukena on viimekslkuluneen 5 vuoden aikana ollut alahuo-n^
ies^a tarpeellisia koulu-uudistuksiakin - r - yhden uuden kuninkaalli­sen
komissionin nimittämisestä puhumattakaan. ;^
"'•EJmme luonnollisesti epäile lainkaan sitä, etteikö pääministeri
Diefenbaker toteuttaisi tätä lupaustaan, jos torypuolue tulisi uudel­leen
Valituksi. .Liittohallituksemme yhtenä erikoispiirteenä onkin ol-lu^'
se, että hallitukselle kaikki epämieluiset kysymykset on jätetty
ratkaisematta ne on haudattu kuninkaallisten komissionien tutkitta­viksi.
Melko varmaa on myös olettamus, että jos jompv kumpi vanha
puolue tulee nyt valituksi enemmistöpuolueeksi, ne eivät tule teke­mään
mitään "tasapuolisen verotuksen" järjestämiseksi,, minkä lu­pauksen
varjossa pääministeri Diefenbaker kalastelee nyt ääniä.
""Samaa maata ovat pääministeri Diefenbakerin muutkin vaalilu-pauVset.
H|inen puolueensa vaaliohjelmassa on 'hallituksen innoitus"
liikemaailmalle siinä mielessä, että liiketoimintaa elvyttämällä voitai­siin
varata lisää työpaikkoja. Valitettava tosiasia tietenkin on. että
liikemiespiireillä on aivan riittävästi"innoitusta" ja tuotantokykyäkin
—r mutta kansanjoukkojen heikon ostokyvyn vuoksi ne eivät saa tuot­teitaan
myydyksi. . •
'"piefenbakertnkovapaiheisen vaalipropagandan mukaan Canadas-sa.
on nyt kaikki parhain päin. Tosiasiassa meille vakuutetaan, että
Cänadassa ei ole koskaan aikaisemmin ollut asiat niin hyvässä järjes­tyksessä
kuin ne ovat nyt. Tämän sananselityksen mukaan ei siis tar­vita
muuta kuin torypuolueen uudelleen valitsemista.'
.JButta mitä tämä tarkoittaisi käytännössä? Nykyisen työttömyy:-
tilanteen jatkumista! Jos asiat ovat nyt parhaalla mahdollisella tolal­la;
kuten torypoliitikot meille vakuuttavat, se tarkoittaa sitä; että tätä
''parasta mahdollista tilannetta" tullaan edelleen jatkamaan — ja se
tarkoittaa muun ohella kroonillisen työttömyyden jatkumista.
Tosiasia onkin, että työkysymys on näiden vaalien yksoi perus­kysymys
^r- ja työtä ei saada työttömille nykyistä ohjelmaa jatkaen,
Idillä kansakunnan voimavarat eivät riitä samanaikaisesti .sekä voin
että tykkien ostamiseen; On luovuttava joko tykkien, tai voin ostami­sesta.
Muuta vaihtoehtoa ei ole. J a kummatkin vanhat puolueet halua­vat-
ostaa kansakunnan verovaroilla tykkejä voin asemesta.
: '.Z • • • • •••:«. V*..' . • • » •
Meillä — j a kaikilla siirtolaisryhmillä — on erikoinen syy k i i nr
liittää huomiota myös siihen, että. torypuolueen hallitus on harjoitta­nut
kerrassaan tuomittavaa dis'knminaatiota tuhansia ihmisiä koh-
&an, joilta on poliisivaltion.menetelmiä käyttäen kielletty Canadan
kansalaisoikeudet. Onko tämäkin osa pääministeri Diefenbakerin " p a ­rempi
kuin milloinkaan ennen" katsomuksesta? Epäilemättä se on,
Koska mitään käytännöllistä ei ole tehty tämän diskrimination lopet­tamiseksi.
Epäilemättä tämän diskrimination jatkaminen kuuluu myös
liberaalipuolueen ohjelmaan, koska mr. Pearson ja hänen'apulaisensa
eivät ole esittäneet edes puolta sanaa protestiksi sen johdosta.
; Selvää siis on että 'vanhoista puolueista" ei ole enää kalua.
.'Jos mielitään tilannetta parantaa, silloin on muutettava hallitus^
ohjelAian suuntaa perusteellisesti. On hankittava joukkomitassa lisää
jyiaclfkinoita, järjestämällä kauppayhteyksiä Ijaikkien maiden kanssa,
jotka ovat valmiina käymään osto- ja myyntikauppaa maamme kanssa.
On varattava paremmat tulot farmareille, lyhempi työviikko ja pa­rempi
-'kotiin vietävä palkka" työläisille, jotta saadaan kotimaisetkin
mar^kkinat laajennetuksi. Ennenkaikkea on lopetettava nykyinen mie­letön,
varustelukilpailu, että voidaan kansakunnan varat käyttää luo-yaan
rakennustyöhön toisin sanoen, öttä voidaan ostaa voita tykkien
asemesta. ': •
• Mutta tällaisen muutoksen asemesta pääministeri Diefenbaker
lupailee vain kuninkaallisen komissionin nimittämistä verotussystee-min
tutkimiseksi ja muita samanlaisia menetelmiä, jotka hän olisi
Voinut toteuttaa jo viisi vuotta sitten! Ja liberaalipuolueen huippu­johto,
joka ei ole mitään unhoittanut eikä' mitään oppinut, on vaali­kampanjassa
aivan yhtä heikoilla eväillä.
• Mitä tarvitaan on se,.että valitaan mahdollisimman paljon työ'
vä«»liikkeen nimittämiä miehiä ija naisia alahuoneen jäseniksi kesä­kuun
18 päivän vaaleissa, käytännössä se tarkoittaa valtaosalta Uuden
demokraattisen • puolueen ehdokkaiden valitsemista, vaikka senkin
puolueen ehdokkaina on muutamia sellaisia yksilöitä joita ei void^
l^itenkään tukea ja|'k^t;fa)t^^. :
Moskova —' (KUJ A. N.)
"Lehtipa|ak8i" nimltUivSt suoma­laiset
lej^timieliet',omia toimituk>
siaan ja kiriapalnöfaan. Vaikka
meillä kieltSmliitä on suuriakin
lehtitaloja, niin nimitys '"paji^"
on sittenkin paikallaan, Jos; ver>
: iailukohteek^i '<^ttaa maailmah le-vinheinunän
sanomalehden^ neu-
VostoUittelaiseiii Pravdan Ja sen
paremininldn suurtehdasta muis-
. tuttavat,toimitilat, . .
Ijkun veniiläisten kbnununistien
'sahomalehtieii ^sarjan uiisin tulo-i-
kas Pravda toukokuun ^ pSivänS
1912 -(huhtikuun 22 pälvfinS j i l -
Ipisen ajanlaskun.mukaan) ilmes­tyi
Pietarin lehtimyyjien käsiin,
ei varmaan edes lehden perusta­jien
joukossa ollut ketään, joka-^
olisi rohjennut sanoa että SO\vuo-den
kuluttua tämä lehti oli oleva
maailman johtavin. S i l l o in ensim­mäistä
numeroa painettiiii. pieta­rilaisessa
pikkupainossa 60,000
kappaletta. Toukokuun 5 päivänä
1962 syöksevät Pravdan rotaatiot
lehteä 6,300,000 kappaletta. Ja
'lehden kulmassa oleva jtijokseva
jiirjestysiuku on kirjoitettu nu­meroin:
15,621.
BOIKOTILLA ALOITETTIIN
Vanhat Pravdan levittäjät joutui­vat
käyttämään moninaisia keinoja
saadakseen oman lehtensä leveäm­mälle.
Yksi keinoista oli boikotti,
jota käyttivät esimerkiksi pietarilai­set
työläiset niitä teehuoneen omis
tajia vastaan^ jotka eivät tilanneet
Pravdaa asiakkaittensa luettavaksi.
Kun. ruokala pysyi kolme-neljakin
päivää suurinpiirtein tyhjänä tilasi
omistaja Pravdan ja asiakkaat pa­lasivat
takaisin. Tämän päivän
Pravdan huolena eivät ole tilaaja­numerot.
Huolena on sanomalehti­paperi,
jota on Neuvostoliitossa
toistaiseksi liian vähän. Pulma on
siinä, ettei' lehteä voida julkaista
n i in laajana kuin toimitus haluaisi.
Jo yksin sellainen muutos kuin leh­den
muuttaminen joka. päivä 6^si-vuiseksi
vaatisi: 25.000 tonnia lisää
paperia. Pravdan nykyinen päätoi­mittaja
Pavel Satjukov huomautti,
Rajoitetut palstatilat aiheuttavat
sen, että päivittäin-ladotaan jopa
4—5 kertaa enemmän tekstiä kuin
mitä lehden sivuille voidaan ottaa,
hän lisäsi ja tästä vakuutuin Prav
dan latomossa-käydessäni.
Mutta aloittakaamme tutustumi­nen
tämän päivän Pravdaan alusta.
JÄTTILÄiSMITTASUHTÄtA'
Pravdan toimitalo sijaitsee Mos­kovassa
samannimisen - kadun var­rella.
Harmaa talojättiläinen — 7
kerrosta ja pari sataa metriä pituut­ta
— edustaa 30 luvun funkkistyy-liä.
Jättiläisessä sijaitsee kolme toi­mitusta:
Pravdan ohella Kom.so
molskaja Pravdan ja Sovetskaja
Rossijan. Aikakauslehtien toimituk­sia
on muutamia. Kirjapainon kapa­siteetti
on vieläkin suurempi, sano­malehtien
ohella (em. lisäksi mm
va määrä ^6nh- ja liikäkirjoittajia,
slhteereifä ym. Kirjapainon henki­lökunta
lasketaan, tuhansissa. Tä­män
lisäksi toimituksella on käytet­tävissään
suuri joilkko kirjailijoita
ym. avustajia, jotka voivat kirjoit­taa
erikoisaiheista tai joita voidaan
lähettää matkoille eri kohteisiin. J a
lukua täydentävät tuhannet työläis-ja
talonpoikaiskirjeenväilitajat, jot­ka
hekin läliettävät aineistoaan: ;
J O K A KitSfE SAA '
V A S T A U K S EN
Vielä oh lukuun. lisättävä lukija
kunta, joka kirjoittaa lehdelle kes­kimäärin
pari tuhatta kirjettä päi­vässä.
Vuoden 1956 jälkeen lehti pn
.saanut y l l k a k s i miljoonaa kirjettä.
Jotkio^nlistä käsittävät satoja kone­kirjoitussivuja.
Lehden suurin osas­to
onkin nimenomaan kirje- ja
joukkovalistustyön osasto. Sen toi­mituskunnassa
on 40 toimittajaa,
joiden tehtäviin kuuluu päättää kir­jeiden
kohtalosta. Vain häviävän
pieni osa saapuneista kirjeistä saa
tilaa lehdessä. Suurimpaan osaan
lähetetään vastaus kirjeitse^ osa toi­mitetaan
>asian laadusta riippuen
edelleen esim. johonkin ministe­riöön
tms., osa kirjeistä antaa leh­delle
aiheen lähettää oma toimitta­jansa
asiaa tutkimaan jne. Tärkein­tä
on se, ett^ yksikään kirje, pienin­kään,
ei jää vaille huomiota.
K O L L E G I A A L I N E N JOHTO
Pravdan toimitusta johdetaan kol-legiaalisesti.
Käytännössä siitä vas­taa
14'jäsenlnen toimituskollegio,
johon päätoimittajan ohella kuulu­vat
lehden päätoimittajan ja kah­den
varapäätoimittajan ohella kuu­luvat
lehden tärkeimpien osastojen
vastaavat toimittajat. Kollegio ko-
Rajan eteläpuolella ilmestyvällä
Työmies-Eteenpäin-lehdellä oli äs­kettäin
hyvin mielenkiintoinen ja
rakentava vuosikokous missä val­litsevista
vaikeuksista huolipiatta
katsottiin valoisin mielin lähitule­vaisuuteen.
... Harkittu .käsityksenime on, ett^
,me voimme täällä Cänadassa .^oppia
paljon -sisarlehtemme kokemuksis­ta,
suunnitelmista ja ponnisteluista.
Siksi julkaisemme Työmies-Eteen-
>ain-lehden' vuosikokouksen päätös-auselmat
' talousasemasta", '•klrr,
jeenvaihtotyöstä ja-"toimituspolitii- ^ivat ottaa dveistämme ' poistunein'
Heti kun lohenpyyntiaika alkoi Cänadassa, riensivät kaikenikäiset
kalamiehet puDoiile j a järville koettamaan onneaan. Yllä nähdään
4-vuotias Peter Berg odottamassa kalan nykäisyä. •
levitysryntäys-
Juuri päätt^nees.sä Vapauden levltysryntäyksessä uusien tilausten
koontuu joka päivä klo 2 lp; ja hah-! hankintakilpailussa tulivat sarjansa voittajiksi seuraavat:
mottelee niiltä osin kuitTpytännös-sä
on mahdollista? seuraavan ja sitä
seuraavan päivän lehden yleispiir­teet.
Pravdassa käy joskus samoin
kuin kaikissa sanomalehdissä: juuri
kun lehti on jo saatu suuurin piir­tein
valmiiksi puoliyön lähestyessä
tuleekin jokin suurpaukku, joka
muuttaa kaiken Jo valmiin, j a koko
työ on aloitettava alusta.
Yht.
14 '
4
3
Pist,
87
33
27
NOOTTI P I L A K U V A S TA
Toimituksesta siirrymme — niin
kuin tekee uutismateriaalikin —
kirjapainoon, jossa latomo 50:nine
latomakoneineen on ensi vaihe. Ta-yallisestiPj-
avdaa latoo 20 latoma^
konetta j,a muut muita julkaisuja;
mutta jos 'tarve vaatii voidaan
kaikki 50 konetta ottaa lehtityö­hön.
Latomakoneet ovat suurimmal­ta
osaltaan leningradilaisia, mutta
joukossa on myös' saksalaisia seka
Kaksi amerikkalaista reikänauhalsi
tojaa samanlaisten neuvostoliitto­laisten
rinnalla. Kuvalaattalaitos
näytti valmistavan sekä kemiallisin
A-sarjassa: - 3 kk. 6 kk. 1 vk.
J A L M A R LEHTO, Port Arthur, O n t . . . 1 12 1
A. T. H i l l , Port Arthur, Ont. 1 1 ^
Henry Rönty Toronto, Ont. . . . . . . . . i l 2
Jalmar Lehto Port Arthurista voitti ylivoimaisesti A-sarjan kllpai-
Rin ja saa palkintonsa vastaanottaa VValtham "VVaterchief" 17-kivisen
rannekellon.
B-sarjassa::. • •
j MATTI SAARI. Vancouver. B . C . 1 2 3 30
! Vancouver oli ainoa Bsarjan paikkakunta, joka täytti tavoitteensa
I uusien tilausten hankinnassa ja niin ollen sarjan voittajaksi tuli Matti
Saari. Palkintona Kodak Brownie Super Outfil(valokuvauskone) varus"-
teineen.
C- sarjassa: •
MARY N E V A L A . Nipigon, Ont. 2 2 24
Miriam Alanen, Silver Mountain, Ont. 1 1 . 2 18
C-sarjan kilpailun voitti Mary Nevala Nipigonista ja saa palkintonr.
Vastaanottaa Proctor Deluxe höyry- j a kuiva silitysrauta. •
Aluettain uusien tilausten hankinta tulokset olivat seuraavat:
• ,-.; : • , •••• Tavoite
Itä Canada — Quebecin alue 6
ETELÄONTAHION A L U E — . 10
Pohjois-Ontarion alue . — 17
KESKl-ONTÄlllON A L U E — 20
LÄNSI-ONTARION A L U E 25
Manitoban ja Sask. alue 9
, .Mbertan alue 1 . - 11
syövytysmenetelmin että "kuivakai-j British Columbian alue f5
verukksena". : U L K O M A A T 2
Sivumennen sanoen, Pravdassa I ' ___
käytetään paljon poliittisia pilaku-l 115
Hankittu
O
10
g
22
34
- 1
O
4
2
82 .
maaseutulehti Selskaja Zhizn., se j via, joiden taso purevuudessaan on | Etelä-, keski- ja länsi Ontarion alueet sekä ulkomaat täyttivät ryn-
' tunnettua. Aina eivät piirtäjät voi! täykse.ssä uusien tilausten tavoitteet.
kuitenkaan täysin vapaasti noudat | onnittelemme kilpailun .voittajia ja lausumme toveriliiset kiitokset
taa ajatuksiaan, sillä lehden jokais-1 kaikille uu.sien tilausten hankkijoille. /
.syöksee koneistaan kolmisenkym­mentä
viikko- tai muuta julkaisua,
mukana monivärikuvalehtiä. Yksin­omaan
/ aikakauslehtitavaraa paino
suoltaa keskimäärin 1,2 milj. kap­paletta
päivittäin.
Pravdan toimitus on suurlehden
aseman mukainen. Toimittajia on
noin 240. 60 heistä on kirjeenvaih­tajina
eri puolilla Neuvostoliittoa
ja 30 ulkomailla. Itse lehtitalossa
työskentelevän noin 140 toimittajan
lisäksi koneistoon kuuluu valt.i-
Ateenan julkilausuma vihjaa sii­hen,
että NATOsta ei ole vielä teh
ty "ydinasevaltaa" >— mitä Saksan
militaristit ovat vaatineet siinä mie­lessä,
että hekin saisivat ydinaseita
käytettäväkseen.
Mutta siitä huolimatta Ateenan
julistuksessa sanotaan, että Yhdys­vallat
tulee luovuttamaan NATO:n
käyttööön (tosin luultavasti yhdy.s-valtalaisten
upseerien kontrollissa)
viisi ydinaseilla varustettua Polaris
vedenalaista. Sen lisäksi Ateenan
julistuksessa puhutaan NATO-liiton
jäsenmaiden mielipiteiden ja tie­tojen
vaihdosta ydinaseiden tiimoil­ta.
' J^ähtemättä tässä vaiheessa kan­nuja,
valamaan siitä, oliko Ateenan;
|(okous askel eteenpäin ydinaseiden
jvaraamiseksi LäHsi-Saksan milita­risteille^
vai jäikö tämä kysymys
edelleen pöydälle, me huomioim*
^ e Kuitenkin sen ehdottomasti
paikkansapitävän tosiasian että
NATO-strategistien kokouksessa ei
keskusteltukaan — päätöksestä pu­humattakaan
— ydinaseiden kiel­losta
eikä varustelukilpailun lopet­tamisesta,
vaan ydinasetietojen le­vittämisestä
ja varustelukilpailun
tehostamisesta. Toisin sanoen, sa­malla
kun Genevessä pidetään 17
vallan aseistariisuntaneuvottelui,
yksi osapuoli neuvotteli Ateenassa
vallan vastakkaisista asioista. Tä^
mäkin on asia mikä. kannattaa pitää
hiielessä: kesäkuun 18 päivänä vaa­liuurnille
mentäessä^>sill.ä Ateenas­sa
oli Canadankin edustajat.
ta sanaa ja jokaista piirtoa tutki-' ^
taan kaikissa maissa tarkkaan.
Useamman kuin kerran ovat esi
merkiksi Pravdan piirrokset aiheut­taneet
diplomaattista postinvaihtoa.
Näin kävi esim. s i l l o in kun Japanin
pääministerinä oli Kishi. Lehden
tunnettu kolmikko Kukriniksit piir­si
tästä amerikkalaisliehittelijästä
pilakuvan, jossa hänet kuvattiin ni­mensä
venäjänkielisen ajatuk.sen
mukaisesti kissaksi. Japanilaisten {
uskonnollisten käsitysten mukaan
ihminen ilmaantuu kuoltuaan esille
jossakin eläinhahmossa ja koska
kissoina syntyvät uudelleen vain ri­kolliset
alkoi Japanin hallitus pom­mittaa
Neuvostoliittoa vastalauseil­la.
3 M I L J . LEHTEÄ TUNNISSA
Painosali Pravdassa on varsin
juhlava. 81 metriä pitkälti rotaatio
ta ja sen rinnalla vielä puoli salia
monivärirotaatlota. Pravdan rotaa
tio on vuodelta 1934, mutta sitä on
sen jälkeeti jatkuvasti uudistettu,
parannettu ja lisätty niin, että ny
kyään se vastaa teholtaan uudenai
kaisla koneita. Siinä on kaikkiaan
29 paino-osaa ja kun nejcaikki pyö
rivat,täydellä tehollaan yhtä aikai­sesti,
sylHee kone noin kolme* mil­joonaa
lehteä tunnissa.
Moskovassa' eUPravdan koko 6.3
miljoonasta paineta kuin 2.5 miljon
naa. Loput ilmestyvät kaikkiaan 22
kaupungissa eri puolilla Neuvosto
liittoa, joihin lehden sivumatriisit
lähetetään lentoteitse. Näin esimer
kiksi jossakin tuhannen kilometrin
päässä Moskovasta Pravdaa luetaan
aamuisin samoilla kellonlyönneillä
kuin Moskovassakin.
Painokoneista Pravpat kulke\^at
liukuhihnoilla postitusosastoon, jon­ka
laajuus tuo mieleen kutomateh-desjättilälsen.
Liukuhihnoja ristiin
fastiin Ja lehtinippuja niiden pääl
lä sellainen yleiskuva jäi tästä
osastosta, joka välittää lehdet pai­notalosta
kantajreni kautta lukijan
käteen.
Mittasuhteet Pravdassa huimaa­vat
jo nykyisellään. Miten onkaan
sitten k u n toimitalon lafajennustyöl
ovat päättyneet. 'Parhaillaan raken
i netaan talojältiläislä, johon siirty-
I vät kaikki aikakausleVidet ja sen
jälkeen aloitetaan vielä uuden sii
ven rakentaminen: Siihen tulisi siir­tymään
Pravda Ja Selskaja Zhizn;
kun sen sijaan Konisomolskaja
Pravda ja. Sovetskaja Rossija jäisi­vät
nykyisiin tiloihin.
Tiesittekö, että...
— Edinburghin, Skotlannin pää­kaupungin,
viina- ja olutteollisuus
on jo yli 200 vuotta vanha ja on
yksi Johtavimmista teollisuuksista
kaupungissa.
kasta
L E H T I E M M E TALOUDESTA
Kuultuamme lehtiemme vuosiko­koukselle
esitetyt toimituskunnan
ja liikkeenhoidon raportit ja niistä
käydyn keskustelun, me vuosiko,
kouksen edustajat haluamme lau->
sua seuraavaa:
Me elämme aikakaudessa, jossa
lehtiemme kustantaminen käy vuo­si
vuodelta vaikeammaksi. Luonnol­listen
syiden seurauksena Joukkom­me
harvenee- parhaimpia toimitsija^
voimiamme lehtiemme levittäjiä,
ilnioitusasiamiehiämme, y.m. siirtyy
.-;en viimeisen rajan toiselle puolel­le.
Kaikista vaikeuksista huolimatta
voimme ilolla panna merkille, että
lehtiemme taloudellinen asema on
verrattain hyvä.
Tästä kaikesta kiitos lankeaa mei­dän
ahkerille ja uhrautuvaisille työ­muurahaisillemme,
jotka taaskin
kuluneen vuoden aikana ovat hauK-Kineet
lehdillemme tuloja lehtiäm­me
levittämällä, hankkimalla ilmoi-luksia,
onnitteluja, tervehdyksiä '•
y.m. tavalla. Kiitos lehtiemme luki-,
joille uhrauksista paperikaararahas
loon ja kunniakkaasta haastevyöryn
iuloksesta,/JQka ylitti 10,000 dolla
r i n päämäärän. Vuosikokous kehoit-laa
edelleen jatkamaan toimintaam
me samalla kurssilla. Lehtiemme
lukijat voivat auttaa asiamiehiä uu­sien
tilausten hankinnassa niiden
lilaajain tilalle, jotka poistuvat kes^
-kuudestamme. se on lehtiemme elä­misen
ehto.
Hankkikaamme uusia vaikkapa
vain pienempiäkin seisovia ilmoi­tuksia
jatkuvasti. Missä paikallinen
asiamies- tai -nainen on poistunut
riveistämme täyttäkäämme : hänen
paikkansa.
Kokous asettaa 10^000 dollaria
päämääräksi tämän kesäiselle haas-teryntäykselle.
Vetoamme lukijoi­himme
ja keholtamme heitä yksi­löinä
ottamaan siihen osaa.
Kannatamme edelleen kahden
aikökauslehtemme — Vapun ja
Joulun* — julkaisemista yhteistoi­minnassa
canadalaisten kanssa.'.
KIRJEENVAIHTOTYÖSTÄ
Onneksi molemmille lehdillemme
meillä on useita sellaisia veteraani-kirjeenvaihtajia
ja kokeneita toi­mittajiakin,.
jotka vuoden mittaan
antavat hyvän arvokkaan panoksen
lehtiemme sisällön rikastuttamisek
si. Mainittakoon erikoisesti Leo
Mattsonista, j o k a tarpeen vaatiessa
— kiertomatkoja tai kesälomia jär­jestettäessä
— on jo usean vuoden
ajan ollut meidän käytettävissäm­me.
Tänä vuonna tuli kuluneeksi 50
vuotta siitä, kun Leo Mattson an­tautui
lehtemme palvelukseen, ja
sitä on pidettävä ihailtavana todis­teena
ei ainoastaan miehen koke-naisuudesta,
vaan hänen elinikäi­sestä
uskollisuudestaan suurelle
työväenaatteelle, jolla hän niih"
elävällä tävall* edustaa niitä satöja'^'<)
iäkkäitä veteraaneja jotka vuosia-<<>
Kymrtietiien ahkeralla jä uhrautu- "
valla; toiminnallaan -ovat tehneet
-mahdolliseksi sen, että -Työmies- '
Ejfeöhpäih' j u h l i i 60. • vuottaan vuo-den
kuluttua. -
Olehinle kaikin tietoisia siitä, et- i
tä luonnollista tietä tnyös lehtieiti-me
kirjeenvaihtajajoukko On pie-nentynyt.
Mutta monilla paikkakun^ •«>
nilla on miehiä Ja naisia, jotka voi- •:
*!ien kirjeenvaihtajien paikan; M e i l - : * "
lä on nykyisin joitakin sellaisia ky</;'
kenevlä kirjeenvaihtajia, jotka. kif-;.
joittavat harvemmin, vaikka niin-toivottavaa
olisi, että he kirjoitta!- -,
sivat useammin j a säännöllisemmin. ^
Toivottavasti kaikki kirjeenvaih-'
tajat huomioivat sen korostuksen^. ;
jota toimituksen taholta annetaan '
asialliselle ja maltilliselle keskus-telulle
asioista ja eriävänkin mieli­piteen
sietämiselle. Tämän k I r f o K ' ' ':
tustavan tulisi heijastua kaikilla '
lehtiemme palstoilla. , ./
K a i k i l l e lehtiemme avustajille
toimituskunta haluaa lausua sydä- v
mellisen kiitoksen saamastaan avus- ^
ta siinä toivossa^ että tämä yhteis-' •
toiininta Jatkuisi eheänä ja ahkera- .
na,;'etenkin nyt alkavan vuoden ai- '
kai^a,'jolloin an saatava kokoon
mahtava juhlanumero' -—Työmies- ^
Etefenpäin 60-vuotisjuhlanumeron. <
TOIMITUSPOLITIIKASTA '
Kuultuamme lehtemme toimitus­kunnan
raportin ja siitä käydyn^
keskustelun lausumme seuraavaa: >
Olemme tyytyväisiä Työmies-
Eteenpäin t o i m i t u s p o l i t i i k k a a n . •:
Mielestämme lehden sisältö on ^as-:;, '
tannut lukijakuntamme vaatimuk- i
.sia. •;•
Hyväksymme lehden toimituksen •
slotteen avata lehden palstat kirjoi­tuksillekin.
Jotka eriävät lehden
toimituksen kannasta. Olemme sitä
mieltä, että lehden sisältöä on jat­kuvasti
monipuolistutettava kaikkia
elämän aloja koskevilla * kirjoituk­silla.
Mikäli mahdollista .tulisi saa­da
kirjoituksia mm. sellaisilta kuin
urheilun ym^ aloilta', joilta kiinnos­tavat
suomenkielisten lehtien i i i k i -
jakuntia. Lehtemme tulisi saada
sellaiseksi, että se tyydyttäisi suu­rinta
osaa Amerikau suomalaisista.
SITÄ mmmmmmimm:
JA
TÄTÄ
ISÄ OPPI NOPEAAN
Mark Twain lausui kerran: - " K un
olin 15-vuotias. ihmettelin miten
tietämättömänä isäni'oli voinut säi­lyä.
Kun tulin 21-vuotiaaksi, ihmet­telin
kuinka paljon äijä oli oppi­nut
kuudessa vuodessa."
SYYTÄ VAROVAISUUTEEN
i E n tule koskaan Alenemaan nai­misiin
sellaisen miehen kanssa,* jo­ka
kuorsaa, sanoi tyttö.
— Ehicä. sanoi - äiti, mutta
koeta " o l l a varovainen ottaessa sii­tä
selvää.
PuhdJstuspulveria (detergents) saa-äaan
pian neljässä laatikko-koossa:.:
lavallisia, jättimäisiä, hirmusuuria ja
täysinäisiä. — Milwaukee Journal.
PÄIVÄN PAKINA
Sekamelskan mestarinäyte
Sanomalehtien tarkoituksena on
huvittaa ja harhaanjohtaa lukijoi­taan
, selitti tunnettu brittiläinen
labouristi, edesmennyt Ernest Be-vin
aikoinaan.
Hän puhui luonnolliseäti Suuren
Rahan omistamista ja kontrolloi­mista
sanomalehdistä ja uutistoi­mistoista.
:
Vissis.sä mielessä tämä - lausunto
.sopii kuin pieksu mutaliejuun.
Mutta toisinaan tässä "hu^itta-mis-"
ja "harhauttamishommissa"
mennäM äärimmäisyyksiin asti —
ja siitä kehittyy sellaista sekamels
kaa, ettei siitä saa selvää kirjan­oppinutkaan,
• : ^
Etelä-Vietnam on siitä antTnut
meille yhden erinomaisen esimer­kin.':.
•
Kuten tiedetään, Etelä-Vietnam­issa
pidetään pjistjjssä Yhdysval-tain
pistinten ja dollarien varassa
presidentti Ngo Dinh Diemin raa
kaa diktatuuri komentoa. Yhdys­vallat
ei ole siellä virallisesti so­dassa
vietnamilaisia vastaan, mutta
Ngo Dinh Diemin apuna on kui
tenkin tuhottomasti yhdysvaltalais­ta
sotakalustoa ja ainakin 6,000
sotilaallista , "neuvonantajaa", jotka
antavat paikan "päällä", eli taiste-lualuellla
sekä maassa että ilmaii-
.sa opetusta siitä, miten ihmisiä ta­petaan.
Ja ihmisten tappaminen tapah­tuu
siellä joukkomitassa, mikäli
voidaan diktaattori Ngo Dinh
Diemin tiedonantbihin luottaa.
Esimerkkinä mainittakoon Saigon­ista
alkuviikolla tuUut pieni uutis-tieto,
missä kerrottiin, että Etelä-
Vietnamin sota on vaatinut yksis­tään
tänä vuonna jo 16,000 ihmis­uhria.
Diktaattori Diem sanoo.-^että
hänen puolestaan on kaatunut 1,660
miestä Ja kansan vapausllikeen
puolelta peräti 5,050 miestä. Ko-konaismenetyksessä
— kaatuneista
ja haavoittuneista ---^Saigonin tie­donannon
mukaan on Ngo__Dinh
Diemin nfiiehiä 5,585 ja kansan va­pausliikkeen
mjehiä 10,650.
'• Mjutta palatkaamme niihin ame­rikkalaisiin
"neuvonantajiin".
Pari heistä, kummatkin kersant­teja,
joutui noin .'kuukaUsi sitten
Etelä-Vietnamin kansallisen vapau­den
Ja kunnian puolesta taistele­vien
sissien vangiksi.
Mutta sen sijaan, että olisivat
tappaneet, vankinsa ja syöneet hei­dät
makeisiin suihinsa, kuten 'kom­munistien"
sanotaan menettelevän
yleensä, . etelävietnamilaiset sissit
vapauttivat nämä amerikkalaiset
"neuvonantajat" vapuksi.
Ja tästä alkaakin se sekamelsko­jen
sekamelska.
Ensin tiedoitettiin, että nämä
amerikkalaiset '"neuvonantajat" oli
vapautettu- "ilman mitään ehtoja".
Sitten selitettiin, että yhdysvalta­laiset
upseerit suorittavat kuiten­kin
tutkimuksen siitä, että olivatko
heidän neuvonantajakumppaninsa
antaneet joitakin lupauksia sissei
le vai eivätkö olleet? Silloin jo
vihjailtiin voimakkaasti, että nämä
kersantit oli vapautettu sen lu
pauksen perusteella, että he lähte­vät
Etelä-Vietnamista takaisin Yh
dysvaltoihin^ perheittensä luo.
Mutta nyt tuli näyttämölle dik
taattori Ngo Dinh Diemin valtiosih
teeri Ngo Trong Hieu/joka Julkai
si suuren voitonsanoman tiedoitta^
maila, että diktaattorin asevoima
olivat setilasoperationsa avulla va
pauttaneet ja pelastaneet nämä
amerikkalaiset kersantit isänmaa!
listen sissien käsistä.
Pian täm^n jälkeen jouduttiin
kuitenkin toteamaan, että sissit oli­vat
sittenkin vapauttaneet nämi
amerikkalaiaet kersantit, ja että
kersantit ottivat yhteyden Ngo
Dinh Diemin miehiin vasta sitten
kun he" olivat ''rannikkotasangon
reunalla Danagin liiona.
Tämän sekasotkun selvittämisek
si 'amerikkalaiset miehitysupseerit
— anteeksi sotilasneuvonai^tajaup-seerit
-:- kutsuivat erikoisen sano-malehtikonferenssin,
mihin kutsut­tiin
amerikalaisten miehitysviran­omaisten
eli neuvonantajaupsee-rien
— mikä on yksi ja sama .asia
— lisäksi myös Ngo Trong Hieu.
Viimeksimainitulla ei kuitenkaan
ollut mitään kiirettä vaiheittensa
julkiseen syömistilalsuuteen ja
n i in hän vitkasteli, ja viivytteli.
"Suurmiehet", vaikka he eivät olisi
lopulta muuta kuin Jonkun vieraan-maan
liivintaskudiktaattorin apu­laisia,
pitävät kunnia-asiana sitä,
että heitä joudutaan odottamaan.
Kun Ngo Trong Hieuta oli odo­tettu
parisen tuntia — niin kertoo
meille New York Times Service,
yhdysvaltalaiset neuvonantajaupsee-
;rit ottivat vapauden esiintyä taval­listen
miehitysupseerien tavoin ja
4cutsuivat lehtimieskonferenssin
muodollisestikaan välittämättä sii-
Hä, mitä Ngo Trong Hieu tekee tai
"tekemättä jättää.
Mutta lehdistökonferenssista tu-.
Ii. sittenkin täydellinen fiasco. Lai­natkaamme
New York Timesin uu-
^tistiedosta saadaksemme vastauk-csen
miksi sanomalehtikonferenssi
jepäonnistui niin täydellisesti:
..<".. . . E n s i k s i upseerit olivat sa­noneet
näille kersanteille, että hei-idän
täytyy antaa väärä vastaus ky­symykseen
siitä, oliko heidän hal-lussaaiT
tnitään lentolehtistä tai
'asiakirjaa vapauteen tullessaan.
Vastatessaan he kielsivät väitök-
^<5en, että heillä olisi ollut mitään
^asiakirjoja.—Tämä valhe paljastet­tiin
pian.
"Sotilasviranomaiset myönsivät,
rettä näillä kahdella kersantilla oli
lentolehtinen, missä sanotaan kpm-inunistien
vapauttaneen heidät,
sen lupauksen perusteella, että he
palaavat Yhdysvaltoihin perheit.
tensäiuo . . ."
Tällä tavalla niitä " t a v a l l i s e s t i:
^luotettavia" porvarien valheita va^'
kätään. Aina ne eivät paljastu ai-,
|van yhtä nopeassa tempossa, maitta
valÄeet ovat valheita, vaikka n i i - :
dei^uniljastaminen toisinaan vaatii
vfchtiri pitemmänkin aikaa. '
JKuka vielä sanoo, ettei työväen-ehtiä
tarvita ja kaivata? — KänsiJif
»koura.
1